Clojure, funktionaalinen Lisp murre

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Clojure, funktionaalinen Lisp murre"

Transkriptio

1 Clojure, funktionaalinen Lisp murre Principles of Programming Languages, S2015 Jukka Pekka Venttola & Pietari Heino Taustaa Clojuren pohjana on käytetty Lisp ohjelmointikieltä, jonka historia ulottuu 1950 luvulle asti. Lisp on monen lähestymistavan ohjelmointikieli, jossa pääasiallisena tietorakenteena toimivat linkitetyt listat. Eräs toinen Lispin erikoisemmista ominaisuuksista, varsinkin C/C++ taustaiselle ohjelmoijalle, on mahdollisuus käsitellä ohjelmakoodia datana. Lisäksi Lisp on hyvin helposti laajennettavissa ja muokattavissa, mikä johtaa siihen, että Lispiä pystyy muokkaamaan ohjelmointitarpeen mukaan sekä rakentamaan sisäkkäisiää ohjelmointikieliä. Perusajatukseltaan Lisp perustuu Alonzo Churchin lamdakalkyyliin. Suunnitteluperiaatteet Clojuren ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2007, pääkehittäjänään Rich Hickey. Omien sanojensa mukaan hän alkoi kehittää Clojurea, sillä hän halusi funktionaalisen Lisp murteen, joka on kiinteästi yhteydessä toteutusalustaan ja on suunniteltu vahvasti rinnakkaisuutta varten. Yleisimmistä Lisp murteista (Common Lisp ja Scheme) puuttui standardoitu tuki rinnakkaisuudelle ja tietorakenteet ovat lähtökohtaisesti muuttuvia. Funktionaalisuuden perusajatukseen kuuluu kuitenkin tietorakenteiden muuttumattomuus sekä sivuvaikutuksettomat funktiot. Funktionaalisuutta olisi ollut mahdollista noudattaa Lispissä käytäntöjen ja sopimusten kautta, mutta tietorakenteita olisi silti ollut mahdollista muuttaa. Clojuressa tietorakenteet ovat lähtökohtaisesti muuttumattomia, jolloin rinnakkaisuuden toteuttaminen muuttuu likipitäen triviaaliksi. Jos dataa ei pysty muuttamaan, ei ole mitään väliä sillä, koska ja kuka siihen pääse käsiksi. Muuttumattomuuden lisäksi tiukka yhteensovitus Javan virtuaalikoneen kanssa johtaa siihen, että Clojure ei ole suoraan taaksepäin yhteensopiva, mikä vapauttaa Clojuren useista standardoitujen Lisp murteiden asettamista rajoitteista. Puhtaat funktionaaliset kielet (esim Haskell) ovat usein vahvasti tyypitettyjä, mutta Hickey loi Clojuren tyypitykseltään dynaamiseksi. Clojurea käytetään pääsääntöisesti yhdessä Javan virtuaalikoneen (JVM) kanssa kääntämällä lähdekoodi Javan tavukoodiksi. Käännöksestä huolimatta Clojure pysyy täysin dynaamisena(tähän lisäinfoa tai tarkennusta) Mahdollista on lisäksi Java koodin kutsumisen suoraan lähdekoodista mahdollisten tyyppivinkkien avulla. JVM:n lisäksi Clojurelle löytyy JavaScript kääntäjä ClojureScript, joka tuottaa Google Closure kääntäjälle sopivaa koodia optimointia varten. Myös Microsoftin.Net Frameworkin Common Language Runtimelle löytyy toteutus nimeltä ClojureCLR.

2 Ominaisuudet Malli ja identiteetti Siinä missä C++:n Object Oriented Programming (OOP) mallissa on olio, jolla on jäsenmuuttujia, jotka muuttuvat, Clojuressa on malli ja identiteetti. OOP:ssa olion jäsenmuuttuja on jokin muistiosoite, jonka kuvastama data muuttuu, esimerkiksi ihmisen ikä kasvaa. Se kuitenkaan mielletään samaksi jäsenmuuttujaksi, joka vain kokee mutaation ja muuttuu ohjelman suorituksen edetessä. Clojuressa ajattelu on toisenlainen: on identiteetti (esim. luennoitsija), jolla on tila (esim. nimi), joka on arvo (esim. Matti ), joka vaihtuu (ei muutu) ajan kuluessa toiseen arvoon (esim. Bitti ). Toisin sanoen siis identiteetillä on (=> identiteetti omistaa) tila, joka voi vaihtua toiseksi tilaksi tilanteesta riippuen, mutta vaihdos ei muuta aiemmin omistetun tilan arvoa. Nämä tilat Clojuressa on samanlaisia arvoja kuin imperatiivisten kielten perusarvot. Siinä missä 42 on kaikissa ohjelmointikielissä numero, joka itsessään ei muutu, mutta joka voidaan korvata toisella numerolla, jos numero on liitetty muuttujaan, ovat Clojuren tilat samalla tavalla muuttumattomia arvoja. Nimet Bitti ja Matti ovat tiloja, jotka joko ovat tai eivät ole identiteetillä luennoitsija, mutta itsessään ne eivät koskaan muutu niiden luomisen jälkeen. Jos Clojuressa vaikuttaa siltä, että identiteetti muuttuu tavalla tai toisella, niin se on seurausta identiteetin tilojen muutoksista (vaihdoksista). Clojure siis haluaa, että voidaan puhua identiteetistä Yhdysvallat, mutta se voi tarkoittaa eri asiaa eri tilojen vuoksi ihmisille, jotka ovat eläneet eri vuosikymmenillä ja kokeneet eri Yhdysvallat. Ihmisten kokemukset eivät toki muuta Yhdysvaltoja tai eri historian tapahtumat toisiaan. Samaa logiikkaa noudattaen myös muuttujien arvot ovat muuttumattomia funktionaaliseen tapaan. Var ja muutokset muuttujissa Clojuressa on mahdollista käyttää viitettä muuttujaan, jonka tila vaihtuu toiseksi. Se tehdään Var tyyppisen muuttujan avulla, jolle alustetaan jokin alkuarvo. Alkuarvo (eli tila) ei itsessään koskaan muutu, mutta Var voidaan muuttaa osoittamaan toiseen arvoon (tilaan), joka toimii käytännössä samoin kuin jos arvo olisi muuttunut toiseksi. Jokaisella Varilla on globaali kiinnitys (binding) johonkin alkuarvoon, mutta ohjelman elinkaaren aikana jokaisella säikeellä voi olla oma kiinnitys samalle Varille. Toisin sanoen eri säikeet voivat alkaa käsitellä samaa aluksi tietyllä tavalla alustettua Varia, mutta myöhemmin tehdä muutoksia siihen kiinnittäen Varin osoituksen säikeelle sopivaan paikkaan. Vain se säie, joka on tehnyt kiinnityksen Varille (ja niin muuttanut sen muun laiseksi kuin alkuperäinen tila), näkee muokkaamansa Varin. Toiset säikeet näkevät vain omat versionsa tai alkuperäisen globaalin Varin. Viittaukset ja agentit Kun usean säikeen halutaan käyttävän samaa dataa, voidaan sitä käsitellä Refs viittauksen avulla. Refs tyypin muuttujaa käsitellään tietokantajärjestelmistä tutuin transaktioin, joissa varmistetaan, että jos jotakin muutosta yritetään, niin se joko onnistuu täydellisesti tai mitään muutosta ei tapahdu. Clojure pitää tästä huolen eikä ohjelmoijan tarvitse välittää transaktioista tai kirjoittaa niitä ohjelmakoodiin mitenkään. Refs itsessään on viite tiettyyn

3 paikkaan ohjelman sisällä, jossa on käsiteltävää dataa. Refs voidaan muuttaa transaktion avulla osoittamaan toiseen paikkaan, jolloin näennäisesti myös data muuttuu. Näin voidaan usealle säikeelle antaa käsiteltävä data, jonka muutokset nähdään aina uutena kirjoitus /lukualueena ja vanhan hylkäämisenä. Agentti puolestaan on viite tiettyyn paikkaan ohjelman sisällä, mutta eroaa Refsistä siten, että sen paikka ei muutu Agentin muuttuessa. Refsin muutos aiheutti transaktion ja osoituksen uuteen paikkaan, jossa uusi, muutettu data sijaitsee. Agentin muutos taas aiheuttaa alkuperäisen data alueen sisällön korvaamisen uudella datalla. Kaikki Agentin muutokset tehdään toimintojen (Actions) avulla, jotka on määritelty Agenteille. Niiden paluuarvo on Agentin uusi tila, joka kirjoitetaan vanhan päälle. Roskienkeruu Clojuressa on käytössä Javan roskienkeruu, koska Clojure ohjelma ajetaan käännetystä tavukoodista Javan virtuaalikoneella (JVM). Makrot Clojure tukee makroja, joilla voi lisätä uusia toiminnallisuuksia ohjelmaan ajonaikaisesti. Yleinen esimerkki on Clojuren varattu sana when, joka on oikeasti vain do :sta ja if: istä koostuva makro. Myös unless on oikeasti makro, joka perustuu if: iin. (macroexpand '(when boolean expression expression 1 expression 2 expression 3)) ; => (if boolean expression (do expression 1 expression 2 expression 3)) Rinnakkaisuus Clojuressa rinnakkaisuus on toteutettu säikeiden avulla. Datan jakaminen säikeiden kesken on melko vaivatonta datan muuttumattomuudesta johtuen.tämän lisäksi Clojure tarjoaa kehittäjän käyttööön työkaluja säikeiden ja niiden datan synkronoimiseksi. Multimetodit Multimetodit ovat tapa toteuttaa ajonaikaista polymorfismia funktionaalisissa ohjelmointikielissä. Clojuren tapauksessa. Se muistuttaa hieman olio ohjelmoinnissa käytettyä funktioiden ylikuormitusta, joka tapahtuu käännösaikana. Multimetodeja ovat sellaiset funktiot, joiden paluuarvon ja parametrien tyypit sidotaan vasta suoritusvaiheessa riippuen metodin kutsutavasta. Clojuren laajennukset Lispiin Clojure laajentaa hieman Lispin ajatusta ohjelmakoodista datana laajentamalla code as data systeemiä käsittämään listojen lisäksi vektorit ja mapit.

4 Tietotyypit Kuten mainittua, Clojure on dynaamisesti tyypitetty kieli. Vaikka suurin osa funktionaalisista kielistä on vahvasti tyypitettyjä, Clojure on dynaaminen siinä missä muutkin Lisp kielet. Dynaamisuutensa ansiosta Clojure koodia on mahdollista muokata ajon aikana luomalla esimerkiksi uusia funktioita ja makroja. Clojuresta löytyy yleisimmät tietotyypit, kuten int, float, vector, set ja map, mutta myös rationaaliluku, rational. {:foo "bar" 3 4} // map, jossa avaimina :foo ja 3 (/ 7 49) // rational, evaluoituu 7/49 = 1/7 (/ ) // float, evaluoituu Suoritustehokriittisissä ohjelmakohdissa on mahdollista käyttää tyyppivihjeitä (type hints), joiden avulla kääntäjälle kerrotaan käsiteltävän muuttujan tyyppi. Käännösaikana kääntäjä käy läpi (resolve) ne kaikki kohdat, joissa on käytetty tyyppivihjeitä, eikä jätä toimenpidettä ajonaikaiseksi. Käytännössä pienellä määrällä tyyppihvijeitä ohjelmasta saadaan helposti lähes kokonaan tyypitetty, koska kääntäjän on ratkaistava myös kaikki ne ohjelmakoodin kohdat, joissa viitataan tyyppivihjeitä käyttäviin osioihin. Tyyppivihjeet annetaan [tägeinä] ohjelmakoodin seassa. Dynaaminen vs. vihjeistetty tyypitys (defn len [x] (.length x)) (defn len2 [^String x] (.length x)) // funktion määrittely // määrittely tyyppivihjeellä user=> (time (reduce + (map len (repeat "asdf")))) "Elapsed time: msecs" user=> (time (reduce + (map len2 (repeat "asdf")))) "Elapsed time: msecs" Yllä olevat funktiot yhdistelevät merkkijonoja, laittavat niitä tietorakenteisiin ja lopulta laskevat merkkien määrää. Alempi versio, jossa on käytetty tyyppivihjettä, on suoritusajaltaan 10 % tyyppivihjeettömästä versiosta.

5 Syntaksi Clojuressa kaikki koostuu listoista. Listojen alussa kerrotaan, mikä operaatio halutaan suorittaa, minkä jälkeen listassa annetaan parametrit. Listoja voi myös olla sisäkkäin ja ne voivat olla mielivaltaisen pituisia. ( * 4 5 ) laskee 4*5 ( ) laskee ( 4 ( * 2 2 ) ) laskee 4 (2*2) Myös funktiot määritellään Clojuressa listojen avulla. Neliöjuuren laskeminen sq nimisellä funktiolla: ( defn sq [ x ] ( * x x ) ) sq kertoo parametrinsa itsellään ( sq 4 ) laskee 4*4 Clojuressa on myös anonyymejä eli nimettömiä funktioita. Kun määrittelee anonyymin funktion, Clojure suorittaa sen välittömästi tulostamalla funktion sisällön. ( fn [ x ] ( * x x ) ) $eval30463$fn Nimetöntä funktiota voi kutsua Clojuren listaesitystapaa käyttäen: ( ( fn [ x ] ( * x x ) ) 10 ) suorittaa: ( operaatio argumentti ) eli 10 * 10 Aiemmin käytetty defn funktion määrittelyssä on oikeasti lumetta ja konepellin alla suoritetaan def anonyymille funktiolle. Toisin sanoen: ( defn sq [ x ] ( * x x ) ) <==> ( def sq ( fn [ x ] ( * x x ) ) ) def määrittelee siis nimen sq ja yhdistää sen listaan, joka tässä tapauksessa on anonyymi funktio, joka laskee neliön annetulle parametrille. Silmukassa operointi: ( dotimes [ i 3 ] ( println i ) ) // 0 // 1 // 2

6 Sovelluskohteita Clojure ei ole lainkaan käyttöjärjestelmäriippuvainen, johtuen sen tiukasta integraatiosta JVM:n kanssa. Käytännössä mikä tahansa ympäristö, jossa JVM on mahdollistaa saada toimimaan, mahdollistaa Clojurella toteutetun ohjelmiston ajamisen. Lisää käyttömahdollisuuksia saadaan ClojureScriptin sekä ClojureCLR:n kautta. Vahvan rinnakkaisuustukensa takia Clojure soveltuu hyvin myös suurten datamäärien käsittelemiseen sekä analysointiin. Nykyisin Clojurea käyteyään lisäksi jonkin verran myös webbipuolella sekä back end että front end kehityksessä.

7 Lähteet: macros/

TIE Principles of Programming Languages CEYLON

TIE Principles of Programming Languages CEYLON TIE-20306 Principles of Programming Languages CEYLON SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIETOA KIELESTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ... 1 2. CEYLONIN OMINAISUUKSIA... 2 2.1 Modulaarisuus... 2 2.2 Tyypit... 2 2.3 Muita

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 X Skriptiohjelmointi Sisältö 1. Johdanto 2. Skriptikielten yleispiirteitä 3. Python 815338A Ohjelmointikielten periaatteet, Skriptiohjelmointi 2 X.1 Johdanto

Lisätiedot

TIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli

TIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2

Lisätiedot

Dart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli

Dart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli Dart Ryhmä 38 Ville Tahvanainen Juha Häkli 1.LYHYESTI Dart on luokkapohjainen, yksiperintäinen, puhdas olio-ohjelmointikieli. Dart on dynaamisesti tyypitetty. Sovellukset on organisoitu modulaarisiksi

Lisätiedot

Koka. Ryhmä 11. Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen. 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet

Koka. Ryhmä 11. Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen. 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet Koka Ryhmä 11 Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet 1 1. Taustoja Koka on Daan Leijenin ja Microsoft:n kehittämä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP 4-4.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2012 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat

Lisätiedot

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, todistamisesta (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 7. 11. 2011 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen: set! 2 SICP-oliot

Lisätiedot

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Tulkin muokkaaminen, sisäiset määrittelyt, makrot (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 29. 11. 2012 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta:

Lisätiedot

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++? JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,

Lisätiedot

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:

Lisätiedot

Tieto- ja tallennusrakenteet

Tieto- ja tallennusrakenteet Tieto- ja tallennusrakenteet Sisältö Tyyppi, abstrakti tietotyyppi, abstraktin tietotyypin toteutus Tallennusrakenteet Taulukko Linkitetty rakenne Abstraktit tietotyypit Lista (Puu) (Viimeisellä viikolla)

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: SICP kohdat 2.22.3, 33.1 ja 3.33.3.2 Riku Saikkonen 8. 11. 2010 Sisältö 1 Lisää listoista 2 Symbolit ja sulkulausekkeet 3 Derivoijaesimerkki 4 Muuttujan

Lisätiedot

Common Lisp Object System

Common Lisp Object System Common Lisp Object System Seminaarityö Tomi Vihtari Ohjelmointikielten periaatteet kevät 2004 Helsingin Yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Järvenpää 5. huhtikuuta 2004 Sisältö 1 Johdanto... 1 2

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Tulkin muokkaus, makrot, ohjelmia muokkaavat ohjelmat (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2011 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Ominaisuudet Tietotyypit ja tyypitys

1. Johdanto. 2. Ominaisuudet Tietotyypit ja tyypitys Erlang 1. Johdanto Erlang on funktionaalinen ja rinnakkainen ohjelmointikieli. Se kehitettiin alun perin 1980- luvulla Ericssonilla puhelinvaihteiden ohjelmistoja varten ja se on suunniteltu niiden vaatimuksia,

Lisätiedot

Tie Principles of Programming Languages Seminar Essay. Lua. Group 23 Miikka Koskinen Joose Sainio

Tie Principles of Programming Languages Seminar Essay. Lua. Group 23 Miikka Koskinen Joose Sainio Lua Group 23 Miikka Koskinen Joose Sainio Johdanto Lua on kevyt skriptikieli, joka on pääasiallisesti suunniteltu muiden kielien tueksi laitteistoläheiseen ohjelmointiin. Luan kehittäminen aloitettiin

Lisätiedot

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: Funktionaalinen listankäsittely ja listankäsittelyoperaatiot (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listarakenteet

Lisätiedot

Sisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä

Sisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä Sisälls 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen.. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. Muuttumattomat ja muuttuvat merkkijonot.

Lisätiedot

Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä

Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä Sakari Jokinen Helsinki 19. huhtikuuta 2004 Ohjelmointikielten perusteet - seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Johdanto 1 Tyyppien

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007 .NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET

Lisätiedot

Ohjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19

Ohjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Ohjelmointikieli TIE-20306 Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Juho Kärnä Ville Mäntysaari 1. Johdanto D on yleiskäyttöinen, strukturoitu, staattisesti tyypitetty, käännettävä ohjelmointikieli

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2012 Sisältö 1 Ympäristöt: miten paikalliset

Lisätiedot

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto Java kahdessa tunnissa Jyry Suvilehto Ohjelma Ohjelmointiasioita alkeista nippelitietoon n. 45 min Tauko 10 min Oliot, luokat ja muut kummajaiset n. 45 min Kysykää Sisältöä ei oikeasti ole 2x45 min täytteeksi,

Lisätiedot

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013

Lisätiedot

D-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen

D-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen D-OHJELMOINTIKIELI AA-kerho, 33 Antti Uusimäki Arto Savolainen 2 D-OHJELMOINTIKIELI D-kielen historia alkaa vuodesta 1999, kun Walter Bright aloitti uuden ohjelmointikielen kehittämisen. Ensimmäinen versio

Lisätiedot

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa(); Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio

Lisätiedot

PERL. TIE Principles of Programming Languages. Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki

PERL. TIE Principles of Programming Languages. Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki PERL TIE-20306 Principles of Programming Languages Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki 1. Johdanto Perl on ohjelmointikielten perhe, johon kuuluu Perl 5 ja Perl 6. Kielet ovat kuitenkin erilliset ohjelmointikielet

Lisätiedot

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan

Lisätiedot

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4) 2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen

Lisätiedot

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007

Lisätiedot

1. Olio-ohjelmointi 1.1

1. Olio-ohjelmointi 1.1 1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja

Lisätiedot

Groovy. Samuli Haverinen, Aki Hänninen. 19. marraskuuta 2015

Groovy. Samuli Haverinen, Aki Hänninen. 19. marraskuuta 2015 Groovy Samuli Haverinen, Aki Hänninen 19. marraskuuta 2015 Groovy on oliokieli Java-alustalle (käännetään/tulkataan Java-tavukoodiksi), jonka syntaksi on hyvin Java-ystävällinen ja jota voidaan käyttää

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Prolog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010

Prolog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010 kielenä 9. joulukuuta 2010 Historia kielenä Historia Sovelluksia kehitettiin vuonna 1972 Kehittäjinä ranskalaiset Pääkehittäjä Alain Colmerauer Philippe Roussel programmation en logique Robert Kowalski

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Rajoite-esimerkki, funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.3.5, 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2012 Sisältö 1 SICP 3.3.5 esimerkki: rajoitteiden vyörytysjärjestelmä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.3.2009 1 / 40 Kertausta: tiedostosta lukeminen Aluksi käsiteltävä tiedosto pitää avata: tiedostomuuttuja = open("teksti.txt","r")

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Rajapinta (interface)

Rajapinta (interface) 1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä

Lisätiedot

Arttu Kaipiainen Funktionaalinen ohjelmointi web-ohjelmistokehityksessä. Diplomityö

Arttu Kaipiainen Funktionaalinen ohjelmointi web-ohjelmistokehityksessä. Diplomityö Arttu Kaipiainen Funktionaalinen ohjelmointi web-ohjelmistokehityksessä Diplomityö Tarkastaja: Prof. Kari Systä Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 8.

Lisätiedot

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Makrot ja dynaaminen sidonta Riku Saikkonen 7. 12. 2010 Sisältö 1 Makrot 2 Pieni esimerkki abstraktion tekemisestä 3 Dynaaminen sidonta Mikä on makro?

Lisätiedot

1 Tavoitteet. 2 Periaatteet ja ominaisuudet. 2.1 Tyyppipäättely

1 Tavoitteet. 2 Periaatteet ja ominaisuudet. 2.1 Tyyppipäättely 1 Tavoitteet Rustin ensimmäinen tavoite on olla vakavasti otettava vaihtoehto C:lle ja C++:lle kaikissa sovelluksissa. Hyvän suorituskyvyn lisäksi tämä tarkoittaa deterministisyyttä, minimaalista ajoympäristöä

Lisätiedot

samalla seuraavaan puoliavaruuteen (sukupolveen), jota siivotaan harvemmin.

samalla seuraavaan puoliavaruuteen (sukupolveen), jota siivotaan harvemmin. 3.2. OLIOT 31 Myös tästä menetelmästä on olemassa muunnelmia, jotka pyrkivät vähentämään yksittäisen pysähdyksen pituutta. Nämä ovat niinsanottuja ikäperustaisia (generational) menetelmiä, joissa muisti

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 16. 10. 2012 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi ero taulukkoon taulukossa alkiot samantyyppisiä tietueessa alkiot voivat olla erityyppisiä tiedot kuitenkin yhteen kuuluvia ohjelmoinnin perusteet,

Lisätiedot

7. Oliot ja viitteet 7.1

7. Oliot ja viitteet 7.1 7. Oliot ja viitteet 7.1 Sisällys Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden sijoitus. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona. Viite metodin

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen

Lisätiedot

TIES542 kevät 2009 Tyyppijärjestelmän laajennoksia

TIES542 kevät 2009 Tyyppijärjestelmän laajennoksia TIES542 kevät 2009 Tyyppijärjestelmän laajennoksia Antti-Juhani Kaijanaho 16. helmikuuta 2009 Tyypitetyt ohjelmointikielet sisältävät paljon muitakin konstruktioita kuin yksinkertaisesti tyypitetyn lambda-kielen,

Lisätiedot

12. Monimuotoisuus 12.1

12. Monimuotoisuus 12.1 12. Monimuotoisuus 12.1 Sisällys Johdanto. Periytymismekanismi määrittää alityypityksen. Viitteiden sijoitus ja vertailu. Staattinen ja dynaaminen luokka. Parametrinvälitys eräs monimuotoisuuden sovellus.

Lisätiedot

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PERUSTIETORAKENTEET LISTA, PINO, JONO, PAKKA ABSTRAKTI TIETOTYYPPI Tietotyyppi on abstrakti, kun se on määritelty (esim. matemaattisesti) ottamatta kantaa varsinaiseen

Lisätiedot

Käännös, linkitys ja lataus

Käännös, linkitys ja lataus Luento 10 (verkkoluento 10) Käännös, linkitys ja lataus Ohjelmasta prosessiin Käännösyksikkö Kääntämisen vaiheet Makrot, literaalit Staattinen ja dynaaminen linkitys Nimien sidonta Lausekielestä suoritukseen

Lisätiedot

18. Abstraktit tietotyypit 18.1

18. Abstraktit tietotyypit 18.1 18. Abstraktit tietotyypit 18.1 Sisällys Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:

Lisätiedot

- Komposiittityypit - Object (Mukaanlukien funktiot) - Array. - Erikoisdatatyypit - null - undefined

- Komposiittityypit - Object (Mukaanlukien funktiot) - Array. - Erikoisdatatyypit - null - undefined Ohjelmointitekniikka Tyyppiturvallisuuden tavoittelua Javascriptissa muuttujat ovat tyypittömiä, mutta arvoilla on tyyppi. Muuttuja esitellään var -avainsanalla ja muuttujan tyypin arvoa ei erikseen määritellä.

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 3: Funktiot 4.3 Funktiot Olkoot A ja B joukkoja. Funktio joukosta A joukkoon B on sääntö, joka liittää yksikäsitteisesti määrätyn

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen 28. 11. 2011 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki

Lisätiedot

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 22. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko metodin parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 22.1 22.2 Yleistä

Lisätiedot

Sisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto

Sisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto Sisällys 18. bstraktit tietotyypit Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.1 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

C++11 Syntaksi. Jari-Pekka Voutilainen Jari-Pekka Voutilainen: C++11 Syntaksi

C++11 Syntaksi. Jari-Pekka Voutilainen Jari-Pekka Voutilainen: C++11 Syntaksi 1 C++11 Syntaksi Jari-Pekka Voutilainen 13.4.2012 2 Range-for Iteroi säiliön kaikki alkiot for-silmukassa. Säiliöltä vaaditaan begin- ja end-iteraattorit. Pätee kaikille C++11 STL-säiliöille, taulukoille,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: SICP luku 1 Riku Saikkonen 1. 11. 2010 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 SICP-kirjasta 3 Häntärekursio 4 Rekursio 5 Funktiot argumentteina 6 Funktiot

Lisätiedot

Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet

Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet C! Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet 30.3.2017 Ohjelmassa Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Esikääntäjä Parametrilistat Funktio-osoittimet Kunniamainintoja Kuura

Lisätiedot

Zeon PDF Driver Trial

Zeon PDF Driver Trial Matlab-harjoitus 2: Kuvaajien piirto, skriptit ja funktiot. Matlabohjelmoinnin perusteita Numeerinen integrointi trapezoidaalimenetelmällä voidaan tehdä komennolla trapz. Esimerkki: Vaimenevan eksponentiaalin

Lisätiedot

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa ssa ohjelman käytössä suoritusaikana oleva muisti jakautuu neljään osaan: koodisegmentti datasegmentti pinosegmentti (stack) kasa (heap) ssa ohjelman koodisegmentti sisältää käännetyn ohjelmakoodin sisältö

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 10. 10. 2011 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 1

Scheme-kesäkurssi luento 1 Scheme-kesäkurssi luento 1 Riku Saikkonen 24. 6. 2009 Sisältö 1 Kurssi 2 Scheme-kieli 3 SICP luku 1 4 SICP luku 2 Kurssijärjestelyt T-106.6200 Ohjelmistotekniikan erikoiskurssi, 68 op Kurssikirja: Abelson,

Lisätiedot

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa Verilogvs. VHDL Janne Koljonen University of Vaasa Sälää Huom! Verilogistauseita versioita: 1995, 2001 ja 2005. Kommentit Javasta tutut // ja /* */ ovat kommenttimerkkejä. Case sensitivity Isot ja pienet

Lisätiedot

Metodien tekeminen Javalla

Metodien tekeminen Javalla 1 Metodien tekeminen Javalla Mikä metodi on? Metodin syntaksi Metodi ja sen kutsuminen Parametreista Merkkijonot ja metodi Taulukot ja metodi 1 Mikä metodi on? Metodilla toteutetaan luokkaan toiminnallisuutta.

Lisätiedot

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma. 2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia

Lisätiedot

Luento 3: Tietorakenteiden esittäminen

Luento 3: Tietorakenteiden esittäminen Luento 3: Tietorakenteiden esittäminen AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Tietorakenteiden esittäminen XML-dokumentti puuna Muunnokset muodosta toiseen Perustietorakenteet listat puut

Lisätiedot

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat

Lisätiedot

Tietorakenteet. JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita. Sisällys. Merkkijonot (String) Luokka String. Metodeja (public)

Tietorakenteet. JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita. Sisällys. Merkkijonot (String) Luokka String. Metodeja (public) Tietorakenteet JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Olioita ja tietoja voidaan organisoida määrämuotoisiksi tietorakenteiksi Hyödyllisiä

Lisätiedot

Imperatiivisen ohjelmoinnin peruskäsitteet. Meidän käyttämän pseudokielen lauseiden syntaksi

Imperatiivisen ohjelmoinnin peruskäsitteet. Meidän käyttämän pseudokielen lauseiden syntaksi Imperatiivisen ohjelmoinnin peruskäsitteet muuttuja muuttujissa oleva data voi olla yksinkertaista eli primitiivistä (esim. luvut ja merkit) tai rakenteista jolloin puhutaan tietorakenteista. puhuttaessa

Lisätiedot

.NET ja C# Virtuaalikone. Common Language Infrastructure (CLI) Periaate. Etuja. Haittoja. Mikä on CLI. CLI standardin merkitys (CLS, Ecma)

.NET ja C# Virtuaalikone. Common Language Infrastructure (CLI) Periaate. Etuja. Haittoja. Mikä on CLI. CLI standardin merkitys (CLS, Ecma) .NET ja C# Virtuaalikone Periaate Virtuaalikone on tapa abstrahoida allaoleva toteutus yhteisen rajapinnan taakse. Virtuaalikoneet muodostavat hierarkian. Hierarkiassa ylempänä oleva käyttää alemman tarjoamaa

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Kurssin sisältö pääpiirteittäin Tarvittavat pohjatiedot Avainsanat Abstraktio Esimerkkiohjelman tehtäväkuvaus Abstraktion käyttö tehtävässä Abstrakti tietotyyppi Hyötyjä ADT:n

Lisätiedot

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 VI Funktionaalinen ohjelmointi Sisältö 1. Johdanto ja peruskäsitteitä 2. LISP- ja Scheme-kielet 3. Haskell 4. IO funktionaalisissa kielissä 5. Muita funktionaalisia

Lisätiedot

Javan perusteita. Janne Käki

Javan perusteita. Janne Käki Javan perusteita Janne Käki 20.9.2006 Muutama perusasia Tietokone tekee juuri (ja vain) sen, mitä käsketään. Tietokone ymmärtää vain syntaksia (sanojen kirjoitusasua), ei semantiikkaa (sanojen merkitystä).

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

TIEA255 Tietotekniikan teemaseminaari ohjelmointikielet ja kehitysalustat. Antti-Juhani Kaijanaho. 16. helmikuuta 2011

TIEA255 Tietotekniikan teemaseminaari ohjelmointikielet ja kehitysalustat. Antti-Juhani Kaijanaho. 16. helmikuuta 2011 TIEA255 Tietotekniikan teemaseminaari ohjelmointikielet ja kehitysalustat Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. helmikuuta 2011 Sisällys Sisällys Ohjelmointikieli? programming language n. a

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot