AMMATILLINEN KOULUTUS KEURUULLA VÄLIKATSAUS / ARVIOINTI Toimeksiantaja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Toteuttaja Keuruun kaupunki

Transkriptio

1 AMMATILLINEN KOULUTUS KEURUULLA VÄLIKATSAUS / ARVIOINTI 2015 Toimeksiantaja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Toteuttaja Keuruun kaupunki

2 Sisällysluettelo 1. Lähtökohtia Keuruun seutukunta ammatillisen koulutuksen toimintaympäristönä Työvoima ja ikäluokkakehitys Maantieteellinen sijainti ja opiskelija-alue Ammatillisen koulutuksen välikatsaus / arviointi Koulutustarjonta Oppisopimuskoulutuksen palvelut ja toteutus Keuruulla Keuruun koulukampus ja ammatillisen koulutuksen tilat Opetus, opettajien yhteiskäyttö ja henkilökohtaistaminen Opinto-ohjaus ja muu tuki Koulutuksen markkinointi Työelämäyhteistyö ja työssäoppiminen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuudennäkymät Keuruun seudulla Koulutustarjonnan ennakointi Keuruulla Tutkintoon johtava koulutus Valmentava koulutus Coaching Campus - Tulevaisuuden oppimisympäristöt ja oppiminen Kärkiosaajat tulevaisuuden oppimisen mahdollistajana Markkinointi Johtopäätökset koulutuksen arvioinnista puitesopimuksen jatkamiseksi Keuruun kaupungin näkökulmasta Koulutustarjonta Oppimisympäristöt ja oppiminen Markkinointi Ammatillisen koulutuksen seuranta tulevaisuudessa Tilastoja Tilasto 1. Keuruun lähihoitajakoulutus / nuoret talouskehitys Tilasto 2. Nivelvaiheen opinto-ohjauksen tilastointi Tilasto 3. Jyväskylän aikuisopiston opiskelijatilastoja Tilasto 4. Jämsän ammattiopiston opiskelijatilastoja Tilasto 5. Jyväskylän oppisopimuskeskuksen opiskelijatilastoja Tilasto 6. Alle 25-vuotiaiden työttömien keuruulaisten lukumäärä kuukausittain Kaaviokuva 1. Kasvatuksen ja opetuksen jatkumo Keuruulla

3 1. Lähtökohtia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Keuruun kaupunki ovat solmineet ensimmäisen yhteistyön puitesopimuksen, joka on ollut voimassa lähtien. Yhteistyön puitesopimuksella pyritään turvaamaan Keuruun seutukunnan alueella ammatillisen toisen asteen koulutuksen saatavuus sekä toimivat aikuiskoulutusjärjestelmät, jotka parantavat sekä yritysten että julkisten laitosten koulutetun työvoiman saantia. Sopimuskausi jatkuu saakka, jonka jälkeen neuvotellaan sopimuksen jatkamisesta toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Keuruun seutukunnalle on luotu niin sanottu Keuruun malli: Keuruun kaupunki järjestää yleissivistävän lukiokoulutuksen seudullisen hallinnon ja johtamisen sekä koordinoi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen liittyvää yhteistyötä. Keuruun kaupunki tarjoaa toisen asteen koulutukselle sekä aikuiskoulutukselle yhteistyön koordinointiin liittyvät palvelut sekä nivelvaiheen opinto-ohjauksen. Koulutusjohtaja toimii lukion rehtorina ja koordinoi toisen asteen ammatillista koulutusta Keuruulla sekä työelämäyhteyksiä. Aikuiskoulutuspäällikön tehtävänä on kehittää Keuruun seutukunnan aikuisväestön ammatillista perus- ja lisäkoulutusta erityisesti elinkeinoelämän osaamistarpeita varten. Toisen asteen opinto-ohjaaja puolestaan tuottaa ammatillisen opinto-ohjauksen ja nivelohjauksen palvelut. Koulutusjohtajan, aikuiskoulutuspäällikön ja nivelvaiheen opinto-ohjaajan kustannuksista on sovittu Keuruun kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyön puitesopimuksessa. Yleissivistävää lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta annetaan samoissa tiloissa kampusalueella Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa. Kampusalueella opiskelee noin 1000 opiskelijaa (lukio noin 170, toisen asteen ammatillinen koulutus noin 70, yläkoulu noin 255, alakoulu noin 300, musiikkiopisto noin 150 ja iltapäivätoiminta noin 20-30). Kolmen kunnan yhteisen (Keuruu, Multia, Petäjävesi) kansalaisopiston opiskelijoista noin 1300 opiskelee koulukampuksen alueella. Sekä koulutuksen synergiaedut (tilat, opettajat, oppilaat, opiskelijahuolto, nuorten kohtaanto, ohjaus, tiedonkulku, harrastusmahdollisuudet jne.) että alueellinen ja koulutuksellinen tasa-arvo toteutuvat. (Vrt. Lukiolaki /629 ja Laki ammatillisesta koulutuksesta /630.) Välikatsaus on osa koulutustenjärjestäjien välistä yhteistyötä ja sen arviointia Keuruulla. Välikatsaus on laadittu päätöksenteon tueksi sekä yhteisen tietopohjan kokoamiseksi uutta puitesopimusta varten. Välikatsauksessa kuvataan Keuruulla toteutettua ammatillista koulutusta, tehdään sen arviointia sekä esitetään tulevaisuudennäkymiä ja suosituksia jatkoa varten. Jyväskylän koulutuskuntayhtymää, joka on 13 keskisuomalaisen kunnan ylläpitämä koulutuskonserni. Jyväskylän koulutuskuntayhtymään kuuluvia oppilaitoksia ovat Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän ammattiopisto, Jyväskylän lukiokoulutus sekä Jyväskylän oppisopimuskeskus. Jyväskylän aikuisopiston historia Keuruun seudulla ulottuu luvulle, jolloin Keuruulle perustettiin aikuiskoulutuskeskuksen sivutoimipiste. Alkuaikoina oppilaitoksessa järjestettiin hotelli- ja ravintola- sekä metallialan koulutusta, ja hieman myöhemmin aloitettiin sosiaali- ja terveysalan ammatillinen koulutus. Keuruun kaupungin sivistyspalveluihin kuuluu varhaiskasvatus sekä yleissivistävä perus- ja lukiokoulutus. Näiden tulosalueiden ohjauksesta ja kehittämisestä vastaa sivistyslautakunta tavoitteidensa ja kaupungin yhteisten toimintalinjojen mukaisesti. Koulutuksen 3

4 tulosalueen tehtävänä on organisoida yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, sekä koulutuksen toimialaan liittyvää koulutus- ja palvelutoimintaa. Opetuspalveluiden kehittämisen suuntalinjat ovat kuvattuina Varhaiskasvatuksen-, Perusasteen-, Toisen asteen- ja Aikuiskoulutuksen kehittämissuunnitelmissa. Keuruulla on ollut säännöllisessä toiminnassa Toisen asteen johtoryhmä (yleissivistävä lukio ja ammatillinen koulutus, aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö) vuodesta 2005 lähtien. Johtoryhmässä käsitellään opetukseen, opiskelijahuoltoon, tukitoimiin yms. koulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Johtoryhmässä on mukana opiskelijoiden edustus Keuruun yhteiskoulun oppilaskunnasta ja Keuruun nuorisovaltuustosta. Kuvio 1. Keuruun seudun koulutuksen oppimispaikka. Valtakunnalliset toisen asteen ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen muutokset Valtakunnallisen rakennemuutoksen tavoitteena oli ( ) tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena oli vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkko. Uudistus perustui hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan. Rakennemuutos tarkentunee seuraavalla hallituskaudella. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014.) 4

5 2. Keuruun seutukunta ammatillisen koulutuksen toimintaympäristönä Keuruun seutukuntaan kuuluvat Keuruun ja Multian kunnat. Keuruu on laaja seutukunta, jolla on monipuolinen elinkeinorakenne. Valtaosa seutukunnan työpaikoista on terveys- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa sekä kaupan ja palvelun aloilla (kuvio 2). Kuvio 2. Työntekijämäärien vertailut sektoreittain Keuruun seudulla (Kehittämisyhtiö Keulink Oy.) Suojelu- ja turvallisuusala on supistunut merkittävästi vuoden 2014 lopussa, kun Puolustusvoimat lakkautti Keuruun Pioneerirykmentin. Keuruun seutukunta on varuskunnan lakkauttamisesta johtuen rakennemuutosalue, jonka yritystoimintaa ja elinkeinopolitiikkaa kehitetään aktiivisesti. Varuskunnan loppuminen on lisännyt työnhakijoita sekä alanvaihtajia seutukunnalla. Osa suojeluja turvallisuusalan henkilöstöstä ovat työllistyneet muille aloille, mutta heidän osaamistaan on mahdollista hyödyntää turvallisuusalan koulutusta järjestettäessä. Seudulla toimii yli 700 yritystä: pienyrityksiä, alihankkijoita, teollisuustuotantolaitoksia ja palveluyrityksiä. Seutukunnalla on pientä ja keskisuurta teollisuutta monipuolisesti eri toimialoilta: laser-, kaapeli-, metalli-, graafinen-, elintarvike- sekä metsä- ja puuteollisuus (kuvio 3). Alueen vahvat teollisuusyritykset ovat tunnettuja koko maassa. Kaalikääryleet, kurkut, kirjat, kalusteet, kaapelit, tekstiilinauhat, tarrat, ohutlevyt, pelletit ja erilaiset komponentit ovat seutukunnan avaintuotteita. (Kehittämisyhtiö Keulink Oy.) 5

6 Kuvio 3. Keuruun suurimmat työnantajat henkilöstömäärän mukaan 1/2015. (Kehittämisyhtiö Keulink Oy) Keuruun seudun elinkeinorakennetta on kuvattu tarkemmin välikatsauksen liiteosiossa, Keuruun toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämissuunnitelmissa sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n verkkosivuilla löytyvissä tilastokatsauksissa. 2.1 Työvoima ja ikäluokkakehitys Keuruun seutukunnan työllisen työvoiman määrä on noin 5000 henkilöä. Vuonna 2012 vähintään keskiasteen koulutus oli 86,5 prosentilla ja vain perusasteen koulutus 13,5 prosentilla työllisestä työvoimasta. Korkea-asteen koulutus oli lähes kolmasosalla (31,7 %) työllisestä työvoimasta (kuvio 4). 6

7 Kuvio 4. Työllisen työvoiman koulutusasteen vertailu vuonna 2012 Keuruun seutukunnalla. Keuruun seutukunnalla oli työttömiä työnhakijoita 842 helmikuun 2015 lopussa. Keski-Suomen seutukuntien toiseksi matalin työttömyysaste oli Keuruun seutukunnalla (16,8 %). Työttömistä alle 25-vuotiaita oli 105 (12,4 %) ja yli 50-vuotiaita 401 henkilöä (47,6 %). Yli vuoden työttömänä olleita heistä oli 236 henkeä (28 %). (Keski-Suomen työllisyyskatsaus 2/2015.) Keuruun syntyvyys on tällä hetkellä noin 100. Ikäluokkakehityksen arvioidaan pysyvän lähes samana vuoteen 2040 saakka Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan (kuvio 5). Sen sijaan vuotiaiden väestöennuste on loivasti laskeva, ja siihen pyritään vaikuttamaan toisen asteen koulutuksen ja työelämän kanssa yhdessä. Koulutusmahdollisuuksia tarjoamalla turvataan osaavan työvoiman saatavuus työpaikoilla ja lisätään koko seudun vetovoimaa. 7

8 Kuvio 5. Väestöennuste Keuruun seutukunnalla. Elinvoimaisen koulutuksen ja työelämän kautta toteutuu huolenpito kaikista seudun asukkaista. Eläkeikä Suomessa on nousemassa mahdollisesti jopa 70 ikävuoteen. Työurien pidentyessä elinikäisen oppimisen rooli korostuu entisestään. Elinikäisen oppimisen luomiin haasteisiin on ennakoitu Keuruulla kehittämällä vuodesta 2006 lähtien ohjauspalveluita sekä paikallista aikuiskoulutusta. Lisäksi kehitetään sähköisiä oppimisympäristöjä ja verkkoopiskelumahdollisuuksia sekä työssäoppimispainotteisia opintopolkuja edelleen. 2.2 Maantieteellinen sijainti ja opiskelija-alue Keuruu on laaja seutukunta, joka sijaitsee Pohjanmaan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Keski- Suomen keskiössä. Keuruun kaupunki sijaitsee maantieteellisesti noin 66 kilometrin päästä Jyväskylästä, 63 km päästä Jämsästä, 52 km Virroilta ja 33 kilometrin päässä Mäntästä (kuvio 6). 8

9 Kuvio 6. Etäisyyksiä lähipaikkakunnille Keuruulta. Jyväskylä tarjoaa monipuolisia jatko-opintomahdollisuuksia lähietäisyydellä. Keskeisestä sijainnista huolimatta julkisten liikenneyhteyksien hyödyntäminen koulutuspaikkakunnille liikkumisessa on ajallisesti ja taloudellisesti haastavaa, sekä osittain jopa mahdotonta. Tästä syystä opiskelumahdollisuuksia tarvitaan myös paikallisesti. Ammatillisen oppilaitoksen puuttuessa lukiokoulutuksen säilyminen ja yhteistyön puitesopimus ammatillisesta koulutuksesta ovat tärkeitä alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. 9

10 3. Ammatillisen koulutuksen välikatsaus / arviointi Tässä luvussa kuvataan Keuruulla toteutettua ammatillista koulutusta sekä arvioidaan sitä. Koulutusta on arvioitu alaluvuissa (koulutustarjonta, tilat, opetus, opinto-ohjaus ja muu tuki, markkinointi sekä työelämäyhteistyö ja työssäoppiminen). Lisäksi kohdassa 4 on ideoitu ammatillisen koulutuksen tulevaisuudennäkymiä tarkemmin. Tiedonkeruu ammatillisen koulutuksen välikatsausta ja arviointia varten toteutettiin sähköisellä opiskelijakyselyllä sekä kahden työpajatilaisuuden avulla. Sähköinen opiskelijakysely toteutettiin loka-marraskuussa Kohderyhmänä oli tällä hetkellä opiskelevat nuoret ja aikuiset (63 opiskelijaa) ja vastauksia saatiin 24 opiskelijalta. Vastaajista oli 38 % lähihoitajaopiskelijoita, 33 % toimitilahuoltajaopiskelijoita, 25 % merkonomiopiskelijoita ja 4 % myynnin ammattitutkinnon osatutkintoa suorittavia. Tulevaisuusorientoituneissa työpajatilaisuuksissa arvioitiin ryhmätyöskentelymenetelmin koulutuksen nykytilannetta sekä luotiin tulevaisuudennäkymiä vuoteen 2030 saakka. Ensimmäisen, järjestetyn tilaisuuden kohderyhmänä olivat Keuruun toisen asteen koulutuksen johtoryhmä sekä keskeisimpien yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajat. Tilaisuuteen osallistui lisäksi toisen asteen opiskelijoita. Yhteensä työpajaan osallistui 14 henkilöä. Toisen, järjestettyyn työpajatilaisuuteen kutsuttuina olivat Jyväskylän aikuisopiston opetushenkilöstö Keuruulla sekä Keuruun yhteiskoulun opettajia, jotka opettavat ammatillisen koulutuksen yleissivistäviä atto-aineita. Työpajaan osallistui yhteensä 11 henkilöä. Työpajojen työskentely edisti seudullisen toiminnan esille tuloa. Työpajoissa tuli esille uusia yhteistyömuotoja ja mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Työpajat loivat hyvän työtavan jatkossa tehtävään toiminnan ja oppimispalvelujen kehittämistyöhön. 3.1 Koulutustarjonta Keuruulla toimii Jyväskylän aikuisopiston toimipiste, joka tarjoaa perustutkintoon tähtäävää ammatillisen nuorisoasteen koulutusta, aikuisten näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta ja lisäkoulutusta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä järjestää Keuruun aikuisopiston toimipisteessä vuosittain alkavana koulutuksena lähihoitajakoulutusta seutukunnan työelämänä tarpeita varten. Koulutuskuntayhtymä järjestää myös muuta seutukunnan elinkeinoelämän tarpeen mukaista ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, mikäli koulutuksen edellyttämä infrastruktuuri voidaan rakentaa. Keuruulla on järjestetty ryhmämuotoisena seuraavia koulutuksia vuosina : Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Myynnin ammattitutkinto, myynnin ja asiakaspalvelun osatutkintokoulutus (työvoimakoulutus) Kotityö- ja puhdistuspalvelualan perustutkinto, toimitilahuoltaja (oppisopimus) 10

11 Keuruun toimipisteessä voi opiskella tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksessa. Opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen (nuorisotutkinnot) on 14 peruskoulupohjaista ja 4 ylioppilaspohjaista aloituspaikkaa. Ryhmä täytetään aikuisopiskelijoilla jotta ryhmäkoko 24. Lisäksi toimipisteessä järjestetään oppisopimuskoulutuksena toteutettavan lähihoitajakoulutuksen tietopuolinen koulutus. Nämä määrät vaihtelevat vuosittain. Opiskelijoita toimipisteessä on vuosittain noin 70. Lähihoitajakoulutuksen jatkuvuus on parantunut huomattavasti puitesopimuksen myötä. Malli, jossa nuoret ja aikuiset opiskelevat samassa ryhmässä, mahdollistaa ryhmien kokoamisen säännöllisesti. Ensimmäiset lähihoitajat valmistuivat tällä mallilla toukokuussa 2014, yhteensä 13 lähihoitajaa. Tutkintojärjestelmän mukaisen koulutuksen lisäksi Jyväskylän aikuisopisto on järjestänyt Keuruulla ammatillista lisä- ja henkilöstökoulutusta. Koulutustarjonnasta ovat esimerkkeinä lääkehoito, myynti ja markkinointi, työturvallisuus, tulityö, ensiapu sekä hitsauksen pätevyys- ja laatukoulutukset. Jyväskylän avoimen aikuisopiston toimintaa ja koulutustarjontaa käynnistettiin keväällä 2014 Keuruulla. Jämsän ammattiopisto on toteuttanut mm. työnhakuvalmennuksia ja lupakorttikoulutuksia sekä RekryKoulutusta yhteistyössä aikuisopiston kanssa Keuruulla Oppisopimuskoulutuksen palvelut ja toteutus Keuruulla Jyväskylän oppisopimuskeskuksella on pitkät perinteet oppisopimuskoulutusten järjestämisestä yhteistyössä Keuruun alueen yritysten ja työpaikkojen kanssa. Oppisopimusten määrät ovat olleet alueella kasvavia ja eniten oppisopimuksia on solmittu sosiaali- ja terveysalan työpaikkoihin. Vuosina kaikkiaan 131 keuruulaista opiskelijaa aloitti oppisopimuskoulutuksen. Keuruun elinkeinoelämä on hyödyntänyt laajasti eri perustutkintojen ja lisäkoulutusten mahdollisuuksia toteutetuissa oppisopimuskoulutuksissa. Vuonna 2014 käynnistyi mm. toimitilahuoltajien kotityö- ja puhdistuspalvelualan perustutkintoon sekä elintarvikealan perustutkintoon tähtäävät koulutukset. Jyväskylän oppisopimuskeskus on ollut aktiivisesti mukana Keuruulla toteutetuissa info- ja rekrytapahtumissa sekä ideoimassa uusia innovatiivisia avauksia oppisopimuskoulutukseen. Keuruulla on järjestetty myös jo oppisopimuskoulutuksessa oleville opiskelijoille ja heidän työpaikkakouluttajilleen opintoja tukevaa toimintaa mm. starttivalmennuksia. Arviointi Lähes kaikki (96 %) opiskelijakyselyyn vastanneista piti paikallisia ammatillisen koulutuksen opiskelumahdollisuuksia joko erittäin tai melko tärkeänä. Opiskelijat toivoivat lisää koulutusmahdollisuuksia Keuruun seudulle. Myös sidosryhmien työpajassa arvioitiin nykyistä koulutustarjontaa suppeaksi. 11

12 Sekä opiskelijakyselyssä että työpajoissa koulutustarpeita on lähestytty työelämän näkökulmasta: Keuruulle halutaan koulutusta niille aloille, jotka työllistävät. Lähihoitaja- ja merkonomikoulutusten nähtiin vastanneen hyvin seudun työelämän tarpeisiin. 3.2 Keuruun koulukampus ja ammatillisen koulutuksen tilat Jyväskylän aikuisopiston ammatillisen koulutus siirtyi vuoden 2012 alusta Keuruun koulukampukselle Lapinmäen kiinteistöstä. Keuruun kaupunki järjestää tilat ammatilliselle koulutukselle kampusalueen tiloissa. Keuruun koulukampus toimii kotipesänä kaikelle Keuruun seudulla toteutettavalle koulutustoiminnalle tasoon ja tutkintoon katsomatta. Jyväskylän aikuisopiston lisäksi vakituisia toimijoita koulukeskuksessa ovat Keuruun yhteiskoulun yläkoulu ja lukio, Keuruun kansalaisopisto sekä Läntisen Keski-Suomen musiikkiopisto. Keuruun koulukeskuksessa opiskelee vuosittain noin 240 toisen asteen opiskelijaa, joista lukiolaisia on noin 170 ja Jyväskylän aikuisopiston opiskelijoita noin 70 henkeä. Oppilasmäärät ovat tasaisia. Opiskelijoita tulee Keuruun lisäksi mm. Multialta, Vilppulasta, Petäjävedeltä, Virroilta ja Jyväskylästä. Oppilasmäärä koko kampuksella (lukio, ammatillinen koulutus, yläkoulu, musiikkiopisto, alakoulu, varhaiskasvatus) on yhteensä noin , jonka lisäksi kansalaisopiston opiskelijoita on noin Keuruun kampusalueella toimii myös Keuruun ala-aste. Varhaiskasvatuksen tilat valmistuvat samalle alueelle 2015 palvellen päiväkoti-, esiopetus- ja iltapäivätoimintaa, harjaantumisopetusta sekä vammaisten lasten iltapäivätoimintaa. Lisäksi Kulttuuritalo Kimara sijaitsee kampusalueen yhteydessä ja Keuruun uima- ja jäähallit välittömässä läheisyydessä. Keuruun koulukampus palvelee ensisijaisesti Läntisen Keski-Suomen asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä. Koulukampuksen kiinteistöt ovat tehokkaassa päiväkäytössä. Tilojen iltakäyttö on runsasta kansalais- ja musiikkiopiston sekä muun järjestötoiminnan myötä. Keuruun koulukampus uudistuu vuosina käynnissä olevan rakennusinvestoinnin myötä. Uusien tilojen myötä teknisen, tekstiili- ja kotitalousopetuksen oppimisympäristöt ajanmukaistetaan. Uudistus parantaa kone- ja metallialan ammatillisen perusopetuksen järjestämismahdollisuuksia Keuruulla. Koulukeskuksessa on lisäksi nykyaikaisella etäopetustekniikalla varusteltu projektityöluokka, joka mahdollistaa koulutuksen verkko-opetuksen yhteistyömahdollisuuksien kehittämisen. Arviointi Koulukampukselta on järjestynyt ammatilliselle koulutukselle tarkoituksenmukaiset ja riittävät tilat sekä opiskelijoiden että henkilökunnan tarpeisiin. Hoiva-alan kädentaitojen oppimisympäristö on rakennettu omaan harjoitusluokkaan. 12

13 Tilojen yhteiskäyttö on koettu toimivaksi toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen välillä. Ammatillisen koulutuksen henkilöstön mukaan yhteistyö tilojen järjestelyissä on toiminut pääasiassa hyvin, ja keskusteluyhteys on ollut toimiva. Tilat on järjestetty tarpeiden mukaan. Opiskelijat ovat Keuruulla kyselyn mukaan tyytyväisiä tiloihin ja laitteisiin. 88 % vastanneista pitää niitä erinomaisina tai hyvinä. Noin 67 % opiskelijoista kokee, että ammatillinen koulutus on sopeutunut koulukeskuksen yhteisöön erinomaisesti tai hyvin. Opiskelijat pitävät paikallisen koulutussihteerin roolia tärkeänä pakan kasassa pitäjänä koulukampuksella. Kehittämistarpeeksi nousi sekä henkilöstön että opiskelijoiden taholta ammatillisten opiskelijoiden oleskelutila. Nykyinen opiskelijoiden käytössä oleva tauko- ja ruokailutila sijaitsee koulun aulassa, ja on tästä syystä levoton. 3.3 Opetus, opettajien yhteiskäyttö ja henkilökohtaistaminen Keuruun sivistystoimi järjestää ammatillisen koulutuksen yleissivistävien aineiden, eli atto-aineiden, opetuksen (mm. englanti, ruotsi, matematiikka, äidinkieli, fysiikka/kemia, yhteiskunta/yritys ja työelämätieto, liikunta ja terveystieto, taide ja kulttuuri). Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on lisäksi käytössään toisen asteen koulutuksen yhteinen opintotarjotin lukion kanssa. Valittavana on esimerkiksi taito- ja taideainelinjan opintoja. Kaksois- ja kolmoistutkinnot suoritusmahdollisuudet ovat käytössä. Kevään 2015 yhteishaussa Keuruun lähihoitajakoulutuksen opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen (nuorisotutkinnot) oli yhteensä 31 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 9. Lähihoitajakoulutuksen aikuisten näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen oli myös yhteensä 31 hakijaa. Arviointi Lähihoitajakoulutusta on järjestetty nuorten ja aikuisten yhteisryhminä syksystä Opiskelijoilla on positiiviset kokemukset opiskelusta yhteisryhmissä. Noin 83 % vastanneista piti nuorten ja aikuisten yhteisryhmää erinomaisena tai hyvänä koulutuksen toteutusmuotona. Tulevaisuuden opiskelijamäärät arvioidaan sellaisiksi, että jatkossakin koulutus toteutetaan yhteisryhminä. Yhteisryhmissä todentuu elinikäisen oppimisen malli. Opiskelijat kommentoivat kokemuksiaan kyselyssä seuraavasti: Aikuiset ja nuoret sulautuvat ihan hyvin. Nuoretkin saavat kuvan todellisuudesta että ikuinen opiskelu on edessä. Olemme sopeutuneet aikuisina hyvin nuorison joukkoon. Opettajien yhteiskäyttö on toteutunut atto-aineiden opetuksen sekä opinto-ohjauksen osalta Keuruun kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän välillä. Ammatillisen koulutuksen 13

14 opetussuunnitelmat muuttuvat , jonka myötä atto-aineet muuttuvat yhteisiksi tutkinnonosiksi. Muutokset koskevat ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavia ammatillisia perustutkintoja. Ammatillisena peruskoulutuksena suorittavien määrä on vähenemässä. Kaikkia yhteisiä aineita ei voida suorittaa ryhmänä. Yleissivistävien aineiden opettajia tarvitaan edelleen, mutta toteutustapa muuttuu mm. osaamisperusteisuuden vuoksi. 3.4 Opinto-ohjaus ja muu tuki Perusasteen opetuksella ja yleissivistävällä lukiokoulutuksella ovat omat opinto-ohjaajat. Toisen asteen perustutkinto-opiskelijoilla on käytössään paikalliset oppilashuollon palvelut. Lisäksi Keuruulla on ollut käytössä niin sanotut nivelvaiheen opintojen ohjauspalvelut vuodesta 2006 lähtien. Keuruun kaupunki myy Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle paikkakunnalla toteutettavan ammatillisen opinto-ohjauksen ja nivelohjauksen resurssin voimassa olevin sopimuksin. Toiminta on osa nuorisotakuun käytäntöönpanoa. Nivelvaiheen opinto-ohjaaja seuraa peruskoulun päättävien nuorten sijoittumista jatkokoulutukseen toiselle asteelle (kts. tilasto 2. Nivelvaiheen opinto-ohjauksen tilastointi ). Sijoittumista varmistetaan kesällä ja alkusyksyllä. Seurannan mukaan Keuruun peruskoulunsa päättävät nuoret sijoittuvat toisen asteen koulutukseen hyvin. Arviointi Opinto-ohjaukseen ollaan yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä ja ohjausta on myös helposti saatavilla. Noin 75% vastanneista oli joko erinomaisen tai hyvin tyytyväinen opintoohjaukseen. Noin 71 % piti opinto-ohjauksen saatavuutta erinomaisena tai hyvänä. Opiskelijat kokevat saavansa tukea opintojen henkilökohtaistamisessa. Puolet vastaajista kokee, että opiskelijoille on kerrottu erinomaisesti tai hyvin opintojen jälkeisistä jatkomahdollisuuksista. Toisaalta opiskelujen loppuvaiheen opinto-ohjauksessa toivottiin enemmän tietoa erityisesti jatkoopinnoista. Opiskelijakyselyn mukaan erityisen tuen kohdentamisessa tukea tarvitseville opiskelijoille on vielä kehittämisen varaa. Lisätukea toivottiin esimerkiksi koulunkäyntiin yleisesti sekä tiettyihin oppiaineisiin (erityisesti matematiikka ja tietotekniikka) liittyen. Myös henkistä tukea esimerkiksi stressinhallintaan ja elämäntapamuutoksiin kaivataan osana opintoja. 14

15 3.5 Koulutuksen markkinointi Keuruun kaupungilla on markkinointialustat koulutuksen markkinoinnille. Koulutusryhmien ja aloituspaikkojen markkinointia tehdään yhteistyössä eri viestintäkanavia hyödyntäen, ja aloituspaikat näkyvät toisen asteen yhteishakujärjestelmässä (Opintopolussa) Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Keuruulla toteutettavina aloituspaikkoina. Arviointi Koulutuksen markkinointi on tavoittanut opiskelijat joko erinomaisesti tai hyvin 63 % kyselyyn vastanneiden mukaan. Opiskelijat suosittelevat koulutustaan mielellään muille: 88 % on jo suositellut tai voisi suositella koulutusta. Suosittelun merkitys koettiin myös tärkeänä koulutuksen markkinoinnissa: 21 % oli saanut tiedon koulutusmahdollisuudesta kaveriltaan. Kavereiden merkitys on siis suuri koulutukseen hakeutumisessa ja markkinoinnissa. Koulutuksen markkinoinnissa olisi jatkossa syytä hyödyntää mahdollisimman paljon opiskelijoiden kokemuksia. Lähde josta saanut tiedon koulutusmahdollisuuksista Lähde josta saanut tiedon koulutusmahdollisuuksista Kuvio 7. Opiskelijakyselyn tulokset kysymykseen Mistä olet saanut tiedon koulutusmahdollisuuksistasi? Muita nimettyjä tiedonsaantikanavia (kuvion kohta jokin muu = 6) olivat Kehittämisyhtiö Keulink, työnantaja, liiketalouden kouluttaja sekä yhteishaku. 3.6 Työelämäyhteistyö ja työssäoppiminen 15

16 Työssäoppimisjaksoilla on tärkeä rooli ammatillisessa koulutuksessa. Työssäoppimisen lisäksi työelämäyhteistyötä tehdään mm. työpaikkakäynteinä opintojen eri vaiheissa. Lähihoitajakoulutuksessa työssäoppimisjaksoja on pakollisissa tutkinnonosissa yhteensä kolme, ja osaamisalan opintojen aikana työssäoppimista on alasta riippuen vähintään 10 viikkoa. Lähihoitajakoulutuksen työssäoppimisjaksot ovat pituudeltaan vähintään neljä viikkoa. Työelämään liittyviä projektiopintoja suoritetaan lähinnä osaamisalan opintojen yhteydessä. Yritysyhteistyönä on kehitetty vuoden 2014 aikana nuorten työllistymisen ja oppisopimuskoulutusmalleja Keuruun Työkanava-hankkeen kanssa. Aikuiskoulutuspäällikkö on toiminut yritysten koulutustarpeiden kartoitustyössä, jonka tuloksena aikuisopisto on toteuttanut yhteishankinta- ja rekrykoulutuksia mm. metallialan yrityksissä ja henkilöstökoulutusta Reka Kaapeli Oy:ssä. Jyväskylän aikuisopisto osallistui Keulinkin järjestämiin rekrytapahtumiin ja oppisopimuskoulutusten toteutuksiin. Tämä toimintamuoto nähdään jatkossa tärkeänä ja hyvänä työtapana. Aikuisopiston edustajat ovat olleet mukana Keuruun varuskunnan henkilöstön uudelleen kouluttautumismahdollisuuksien luomisessa yhteistyössä Keuruun toimijoiden kanssa. Aikuisten ammatillista lisäkoulutusta suunnitellaan säännöllisesti myös Ely-keskusten kanssa yhteistyönä. Arviointi Opiskelijat kokevat työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön toimivaksi Keuruun seudulla. Työssäoppiminen toimii Keuruulla erittäin hyvin: vastanneista 58 % kertoi löytäneensä työssäoppimispaikan erinomaisesti tai hyvin, kun kolmasosa ei osannut ottaa kysymykseen kantaa. Kaikki vastaajat olivat joko erinomaisen tai hyvin tyytyväisiä työssäoppimisjaksoihin. Myös opiskelijoiden vastaanottoa työssäoppimispaikoilla pidettiin hyvänä: noin 82 % koki että työssäoppimiseen liittyvä ohjaus ja tuki ovat hyvällä tasolla. Kaiken kaikkiaan 81 % kysymykseen kantaa ottaneista arvioi, että yhteistyö työelämän ja koulutuksen välillä toimii Keuruulla hyvin tai erinomaisesti. Opiskelijakyselyn yksittäisistä vastauksista ilmeni, että työssäoppimisjaksot koetaan kestoltaan liian lyhyinä. Kehittämistarpeeksi tunnistettiin myös opiskelijan arviointi työssäoppimisen yhteydessä: Opiskelijoiden mukaan oppilaitoksen ja työelämän arvioitsijoiden näkemykset ammattitaitovaatimuksista ja osaamisesta eroavat joskus liikaa toisistaan. Projektiopinnot sekä onnistuneet työssäoppimisjaksot ovat tärkeitä jaksoja työllistymisen kannalta. Opiskelijat toivovat lisää työelämälähtöisiä projektiopintoja, jotka lisäävät opiskelun mielekkyyttä: Sidosryhmiltä voisi kysyä tarpeita myös erilaisille projekteille ja arvioinnissa otettaisiin huomioon panos niihin. 16

17 4. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuudennäkymät Keuruun seudulla Tässä luvussa on kuvattu ammatillisen koulutuksen tulevaisuudennäkymiä Keuruun seudulla välikatsausta varten toteutetun opiskelijakyselyn sekä työpajoissa kerätyn aineiston pohjalta. Tulevaisuusorientoituneissa työpajatilaisuuksissa arvioitiin teemaryhmätyöskentelyn avulla koulutuksen nykytilannetta sekä luotiin tulevaisuudennäkymiä vuoteen 2030 saakka. Teemaryhmien keskusteluissa nostettiin etenkin asennoitumisen merkitys esiin tulevaisuuden ollessa vaikeasti ennustettava: Muutokset on nähtävä mahdollisuuksina. Ammatillinen koulutus tekee arjen yhteistyötä Keuruun kaupungin ja Kehittämisyhtiö Keulinkin kanssa seudun koulutuksen ja työelämän kehittämiseksi. Koulutustarjonnan suunnittelussa ja ennakoinnissa toimivat välineenä mm. työpaikkojen osaamiskartoitukset. Myös esimerkiksi peruskoulun / lukion vanhempainiltoja voidaan hyödyntää vanhempien oman osaamisen kehittämisessä. Keuruulla järjestettävän ammatillisen koulutuksen seudullisina kumppaneina toimivat työnantajat, seudulliset koulutuksenjärjestäjät sekä kansalliset ja kansainväliset toimijat osaamistarpeen mukaan. Koulutuksella on kansainvälistymisen rooli niiden työnantajien kanssa, joilla on kansainvälistä toimintaa. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuusosaaminen huomioidaan koulutuksessa. Työurien pidentyessä ja työikäisen väestön koulutustason noustessa elinikäisen oppimisen rooli korostuu entisestään, mikä luo ammatilliselle koulutukselle muutostarpeita. Ammatillisten tutkintojen lisäksi osatutkintokoulutustarpeet lisääntyvät ja ohjauksen tarve kasvaa. Elinikäisen koulutuksen luomiin haasteisiin on ennakoitu Keuruulla kehittämällä vuodesta 2006 lähtien ohjauspalveluita sekä paikallista aikuiskoulutusta. Keuruun sivistyspalveluissa on tehty yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmat varhaiskasvatuksesta lukiokoulutukseen asti. Opetussuunnitelmat päivitetään 2016, jolloin myös yrittäjyyskasvatusta kehitetään käytännönläheisemmäksi yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen myötä saadaan tietoja työelämässä tarvittavista taidoista. 4.1 Koulutustarjonnan ennakointi Keuruulla Tutkintoon johtava koulutus Opiskelijakyselyyn vastanneiden opiskelijoiden mukaan Keuruulla pitäisi olla mahdollisuus opiskella ammattiin. Opiskelijat arvioivat, että ammatillista koulutusta tulisi järjestää sosiaali- ja terveysalan lisäksi mm. liiketalouden, hius-, sähkö-, kone- ja metalli-, elintarvike- sekä metsäaloilla. Työpajoissa korostuivat kone- ja metalliala, metsä- ja matkailuala sekä turvallisuusala, esimerkiksi kyberturvallisuus tai yhteistyö Kuopion Pelastusopiston kanssa. Kehittämisyhtiö Keulinkin yrityksistä saamien ennakointitietojen pohjalta seutukunnalla tarvitaan etenkin liiketalouden, kone- ja metallialan sekä metsäalan koulutusta. 17

18 Koulutustarjonnan laajentamiseksi on ehdotettu vuorovuosimallia, jossa eri alojen koulutukset alkavat vuorovuosittain. Koulutuksen toteuttamismuotoina hyödynnetään entistä enemmän osatutkintokoulutusta, yksilöllisiä opintopolkuja sekä oppisopimusta. Oppisopimuksen kehittämisessä hyödynnetään Keuruun kaupungissa vuonna 2015 käyttöön otettua oppisopimusopasta (saatavana Valmentava koulutus Toisen asteen koulutuksen johtoryhmässä on noussut esille tarve Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavasta koulutuksesta (VALMA). Valmentava koulutus on yhden lukuvuoden mittainen tutkintoon johtamaton koulutuskokonaisuus, joka on tarkoitettu ensisijaisesti toisen asteen tutkintoa vailla oleville perusopetuksen päättäneille nuorille. Keuruun peruskoulunsa päättävät nuoret sijoittuvat hyvin toisen asteen koulutukseen. Tarkkaa tietoa nuorten tilanteesta esimerkiksi puolen vuoden päästä ei ole kuitenkaan enää saatavilla. Väärän alan valinneita ja liian heikolla pohjalla lukion aloittaneita varten tarvitaan koulutusmahdollisuus Keuruulla. Keuruun VALMA-ryhmä palvelisi myös lähialueiden nuoria Multialla ja Kolhossa. 4.2 Coaching Campus - Tulevaisuuden oppimisympäristöt ja oppiminen Työpajoissa hahmoteltu tulevaisuuden oppimistila on muunneltava, monipuolinen oppimiskeskus, jossa toteutuu tekemällä oppiminen, yhteistoiminnallisuus ja ongelmaratkaisutaidot. Tulevaisuuden koulutus on aidosti oppijalähtöistä, jossa on aikaa erilaisten menetelmien käyttöön. Verkkoa käytetään sekä ohjaus- että oppimisympäristönä. Oppiminen voi tapahtua ajasta ja paikasta riippumattomasti. Opettajat toimivat yhteistyössä ja dialogissa. Ohjauksen rooli on tärkeintä kaikilla koulutusasteilla. Opettajan työ muuttuu oppimisen ohjaajaksi. Toisaalta opiskelijan oma vastuu oppimisesta tulee korostumaan. Oppimisympäristöjen tehtävänä on luoda hyvät puitteet oppimiselle. Kouluttajan tehtäviin kuuluu hyvän oppimisen ilmaston luominen: Iloa oppimiseen, onnistumisia, iloinen vanhempi veneensoutaja Oppimisen tavoitteena on luoda aidosti dialoginen, osallistava yhteiskunta. Koulutuksen tavoitteena on kehittää yksilöitä, jotka osaavat ottaa aktiivisesti kantaa ja tuovat esille omia näkemyksiään. Koulutustarjonnan kehittämiseksi ja tulevaisuuden oppimisympäristön rakentamiseksi yhteistyö lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön välillä tiivistyy. Työpajojen teemaryhmien keskusteluissa arvioitiin tulevaisuuden oppimisympäristöjä seuraavasti: 18

19 Yhteistyö kansalaisopiston kanssa yhä laajemmaksi tarjonnaksi. Aitoa yhdessä tekemistä toisen asteen koulutuksen kesken Työelämän ja koulutusorganisaation välinen yhteistyö on tiivistä ja verkostomaista. Yhteistyötä tehdään käytännössä esimerkiksi työelämää ja oppimista palvelevien projektien ja teemapäivien kautta. Projektit näkyvät myös ulospäin ja ne toimivat koulutuksen ja työelämän välisenä tiedonvaihtokanavana. Samalla vahvistetaan opettajien työelämätuntemusta. Työpaikoilla toteutuva ammatillinen opiskelu vahvistuu, mikä mahdollistaa eri alojen koulutuksen Keuruun seudulla. Oppimisympäristöjen laajeneminen tapahtuu mm. työn opinnollistamisen ja virtuaalisuuden lisääntymisen myötä. Keuruulla on kuvattu oppimisympäristöjä useissa Keuruun kaupungin eri työyksiköissä. Oppimisympäristöjen tunnistamista aletaan tehdä myös yrityksissä. Coaching campus tarjoaa myös seudun opiskelijoille oman kohtaamisfoorumin sekä mahdollisuuden saada ohjausta ja tukea opintoihin. Paikallisesti voidaan tarjota esimerkiksi tenttien suorittamismahdollisuuksia verkon avulla. 4.3 Kärkiosaajat tulevaisuuden oppimisen mahdollistajana Kehittämisyhtiö Keulinkin, seutukunnan yrittäjien ja koulutusorganisaatioiden tiiviillä yhteistyöllä taataan koulutustarpeen ennakointi (kolmikanta-ajattelu). Tulevaisuudessa on tarpeen hyödyntää paikallisten asiantuntijoiden erityisosaamista koulutustoiminnassa. Lisäksi kärkiosaajien hyödyntäminen profiloi Keuruun seudun ammatillista koulutusta. Yhteistyön tiivistymisen myötä koulutus saa myös tietoa työelämän osaamistarpeista. Työpajan teemaryhmän keskusteluissa yhteistyötä peräänkuulutettiin esimerkiksi seuraavasti: Kärkiosaajat esiin yrityksistä ja koulutusorganisaatioista ml. kaupunki, koulutuksenjärjestäjät. Keuruulla toimii yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa pätevät opettajat. Opettajien pätevyyden lisäksi teemaryhmissä nousi esille opettajien tulevaisuuden pedagogiset valmiudet ja saatavuus. Ammatillisen koulutuksen henkilöstön eläköityessä pätevän kouluttajien saatavuus on turvattava. Jyväskylässä tarjottava opettajankoulutus on tässä tärkeässä roolissa. 19

20 4.4 Markkinointi Tulevaisuuspajoissa nousseiden ideoiden mukaan koulutuksen markkinointia kehitetään hyödyntämällä sosiaalista mediaa sekä muita sähköisiä viestintävälineitä. Markkinoinnissa toteutetaan säännöllisesti tempauksia ja tapahtumia koulutuksen näkyvyyden lisäämiseksi ja opiskelijoiden rekrytoimiseksi Keuruulla. Opettajien ja opiskelijoiden verkostojen merkitys törmäyttäjänä nähtiin tärkeänä koulutuksen markkinoinnin kannalta. Koulutuksen markkinoinnissa hyödynnetäänkin opiskelijoiden omia kokemuksia sekä opiskelijoiden ja kouluttajien verkostoja. Koulutuksen markkinoinnissa tulisi hyödyntää mm. työelämälle suunnattuja infopäiviä sekä luontevia infopisteitä, joiden kautta ihmiset kulkevat. Työpajoissa korostettiin lisäksi laadun merkitystä markkinoinnissa, eli koulutuksesta tulee tarjota oikeaa tietoa opintojen keskeytysten välttämiseksi. 20

21 5. Johtopäätökset koulutuksen arvioinnista puitesopimuksen jatkamiseksi Keuruun kaupungin näkökulmasta Välikatsaukseen kerätyn aineiston perusteella Keuruun kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän puitesopimus on ollut toimiva ratkaisu. Keuruun kaupunki pitää puitesopimuksen jatkamista erittäin tärkeänä. Tässä luvussa on kuvattu ammatillisen koulutuksen välikatsauksen johtopäätöksiä puitesopimuksen jatkamiseksi Keuruun kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän välillä. Lisäksi luvussa esitetään suosituksia koulutuksen kehittämiseksi seutukunnalla. Keuruun kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän solmima yhteistyön puitesopimus on luonut erittäin hyvät kehittämisedellytykset alueelliselle ammatilliselle koulutukselle. Puitesopimus on tuonut tärkeää jatkuvuutta paikalliselle koulutustoiminnalle. 5.1 Koulutustarjonta Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksen (lähihoitajakoulutus) järjestämistä jatketaan Keuruulla vuosittain nuorten ja aikuisten yhteisryhminä. Muiden alojen koulutustarjontaa pyritään lisäämään työelämän tarpeet huomioiden. Koulutustarpeita ennakoidaan Kehittämisyhtiö Keulinkin, seutukunnan yrittäjien ja koulutusorganisaatioiden tiiviillä yhteistyöllä (kolmikanta-ajattelu). Tulevaisuudessa hyödynnetään paikallisten asiantuntijoiden erityisosaamista koulutuksessa. Lisäksi kärkiosaajien hyödyntäminen profiloi Keuruun seudun ammatillista koulutusta. Työelämälähtöisen koulutustarjonnan laajentamisessa hyödynnetään ns. vuorovuosimallia, jossa eri alojen koulutus alkaa vuorovuosina. Peruskoulutusta järjestetään liiketaloudessa sekä tarvittaessa muilla aloilla, kuten esimerkiksi kone- ja metalliala, metsä- ja matkailuala sekä turvallisuusala (vrt. luku 4.1.1). Koulutusta toteutetaan nuorten ja aikuisten yhteisryhmissä. Koulutuksen toteuttamismuotoina hyödynnetään osatutkintokoulutusta, yksilöllisiä opintopolkuja sekä oppisopimuskoulutusta. Keuruulla tarjotaan myös ammatillisen peruskoulutuksen valmentavaa koulutusta (VALMA) toisen asteen tutkintoa vailla oleville nuorille. 5.2 Oppimisympäristöt ja oppiminen Lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön yhteistyötä tiivistetään entisestään Keuruulla, sillä opiskelumahdollisuudet tukevat toisiaan. Ammatillisen oppilaitoksen puuttuessa lukiokoulutuksen säilyminen paikkakunnalla ja yhteistyön puitesopimus ovat tärkeitä alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Opettajien yhteiskäyttöä jatketaan atto-aineiden opetuksen sekä opinto-ohjauksen osalta Keuruun kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän välillä. Yleissivistävien aineiden opettajia tarvitaan 21

22 edelleen, mutta toteutustapa muuttuu mm. osaamisperusteisuuden vuoksi (vrt. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmamuutos ). Lisäksi Keuruun kansalaisopiston tarjontaa hyödynnetään jatkossakin. Henkilökohtaisten opintopolkujen tukemiseksi opinto-ohjaus on tärkeätä ja nivelvaiheen opintoohjausresurssit on tärkeätä turvata jatkossa. Keuruun seutukunta tarvitsee edelleenkin pätevää henkilöstöä ammatilliseen koulutukseen. Osaavan henkilöstön saatavuus on tärkeää erityisesti henkilöstön eläköityessä lähitulevaisuudessa. Työelämän ja koulutuksen välistä yhteistyötä kaivataan edelleen lisää, ja sitä esitetään kehitettävän muun muassa asiakaslähtöisten projektien sekä oppimisympäristöjen laajentamisen avulla. Oppisopimuksen kehittämisessä hyödynnetään Keuruun kaupungissa vuonna 2015 käyttöön otettua oppisopimusopasta (saatavana Keuruun oppisopimuskoulutukseen haetaan uusia käytänteitä, esimerkiksi ns. Saksan malli. 5.3 Markkinointi Koulutuksen markkinoinnissa hyödynnetään opiskelijoiden omia kokemuksia. Markkinointia kehitetään hyödyntämällä sosiaalista mediaa sekä muita sähköisiä viestintävälineitä. Markkinointia tehdään toteuttamalla säännöllisesti tempauksia ja tapahtumia koulutuksen näkyvyyden lisäämiseksi ja markkinoimiseksi Keuruulla. Koulutuksen markkinoinnissa hyödynnetään opiskelijoiden omia kokemuksia sekä opiskelijoiden ja kouluttajien verkostoja. 5.4 Ammatillisen koulutuksen seuranta tulevaisuudessa Toisen asteen koulutuksen johtoryhmän jatkuvan arviointityön lisäksi välikatsausta varten tehty arviointiprosessi (opiskelijat, opettajat, seudulliset koulutuksen sidosryhmät) koettiin merkitykselliseksi Keuruun ammatillisen koulutuksen kehittämisen kannalta. Näin ollen vastaavantyyppistä laaja-alaista koulutuksen arviointia ja tulevaisuuden ennakointia pyritään jatkamaan vastaisuudessa. 22

23 Tilastoja Tilasto 1. Keuruun lähihoitajakoulutus / nuoret talouskehitys Tulot Menot Henkilöstömenot (opetus, arviointi, top-ohjaus, ammattiosaamisen näytöt ym) Koulutuspalvelujen ostopalvelut / Keuruun kaupunki Opinto-ohjaajan / erityisopettajan työ ostopalveluna / Keuruun kaupunki Työssä oppimisen ohjausmaksut Henkilöstön matkakorvaukset ISS-sopimus (siivous, ruoanjakelu) Opiskelijaruoka (Keuruun kaupunki) Vuokra Kuntayhtymän hallinnon ja aikuisopiston johdon kustannukset (liikevaihdon suhteessa) Hyli-yksikön resurssihallinnan kustannukset (liikevaihdon suhteessa) Menot yhteensä Erotus

24 Tilasto 2. Nivelvaiheen opinto-ohjauksen tilastointi Nivelvaiheen opinto-ohjaaja seuraa peruskoulun päättävien nuorten sijoittumista jatkokoulutukseen toiselle asteelle. Sijoittumista varmistetaan kesällä ja alkusyksyllä. Seurannan mukaan Keuruun peruskoulunsa päättävät nuoret sijoittuvat toisen asteen koulutukseen hyvin. Minne Keuruun nuoret ovat sijoittuneet peruskoulun jälkeen? Tilanne vuosittain syksyllä, kun perusopetus on päättynyt keväällä Peruskoulu kesken 1 1 Peruskoulun lisäopetus Keuruu Muussa nivelvaiheen koulutuksessa Lukiossa Keuruulla Lukiossa muualla Jyväskylän ammattiopisto Mäntän seudun koulutuskeskus Jyväskylän aikuisopisto, Keuruu Muualla ammatillisessa koulutuksessa Jämsän ammattiopistossa (eritelty 2013-) 13 5 Te-toimiston kirjoilla Töissä /omilla teillä Ei tietoa 2 2 yhteensä

25 Tilasto 3. Jyväskylän aikuisopiston opiskelijatilastoja OPISKEIJAT KEURUUN TOIMIPISTEESSÄ TUTKINNOITTAIN EI TUTKINTOTAVOITTEINEN KOULUTUS 37 Kone- ja metallialan perustutkinto 17 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 11 Liiketalouden perustutkinto 17 Rakennusalan perustutkinto 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 252 Tietojenkäsittelyn perustutkinto 6 Yhteensä 341 VALMISTUNEET OPISKELIJAT KEURUUN TOIMISPISTEESSÄ TUTKINNOITTAIN Kone- ja metallialan perustutkinto 3 Liiketalouden perustutkinto 1 4 Lisäksi 2 merkonomiopiskelijan opintoaikaa on jatkettu v Rakennusalan perustutkinto 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 118 Tietojenkäsittelyn perustutkinto 1 Yhteensä 124 Eronneet opiskelijat Keuruun toimipisteessä Tilapäisesti keskeyttäneet Keuruun toimipisteessä

26 Tilasto 4. Jämsän ammattiopiston opiskelijatilastoja opiskelijan kotikunta Keuruu JÄMSÄN AMMATTIOPISTOSSA OPINTONSA ALOITTANEET 2012 JÄMSÄN AMMATTIOPISTOSSA OPINTONSA ALOITTANEET

27 JÄMSÄN AMMATTIOPISTOSSA OPINTONSA ALOITTANEET 2014 JÄMSÄN AMMATTIOPISTOSSA OPINTONSA ALOITTANEET

28 JÄMSÄN AMMATTIOPISTOSTA VALMISTUNEET JÄMSÄN AMMATTIOPISTOSTA ERONNEET

29 Tilasto 5. Jyväskylän oppisopimuskeskuksen opiskelijatilastoja opiskelijan kotikunta Keuruu Vuosi Aloittaneet opiskelijat Suoritettava tutkinto Dieettikokin erikoisammattitutkinto (2) Hevostalouden perustutkinto (1) Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto (2) Kiinteistöpalvelujen perustutkinto (1) Koneistajamestarin erikoisammattitutkinto (1) Laitoshuoltajan ammattitutkinto (1) Lapsi- ja perhetyön perustutkinto (2) Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto (1) Liiketalouden perustutkinto (1) Myynnin ammattitutkinto (1) Raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto (2) Ruokamestarin erikoisammattitutkinto (1) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (5) Sähköverkkoasentajan ammattitutkinto (2) Talotekniikan perustutkinto (1) Taloushallinnon ammattitutkinto (2) Taloushallinnon erikoisammattitutkinto (2) Vanhustyön erikoisammattitutkinto (3) Autoalan perustutkinto (1) Baarimestarin erikoisammattitutkinto (1) Faktorin erikoisammattitutkinto (1) Hevostalouden perustutkinto (1) Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto (2) Johtamisen erikoisammattitutkinto (1) Jälkikäsittelykoneenhoitajan ammattitutkinto (2) Kaupan ja hallinnon ala, lisäkoulutus (1) Kehitysvamma-alan ammattitutkinto (1) Kiinteistöpalvelujen perustutkinto (4) Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto (1) Levytekniikan ammattitutkinto (1) Liiketalouden perustutkinto (2) Painoviestinnän perustutkinto (1) Sosiaali- ja terveysala, lisäkoulutus (2) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (3) Suurtalouskokin ammattitutkinto (1) Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto (2) Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto (2) Autoalan perustutkinto (1) Baarimestarin erikoisammattitutkinto (1) Elintarvikeala, lisäkoulutus (1) Elintarviketeollisuuden ammattitutkinto (5) Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto (3) Jälkikäsittelykoneenhoitajan ammattitutkinto (1) Kaupan ja hallinnon ala, lisäkoulutus (3) Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto (2) Kiinteistöpalvelujen perustutkinto (1) 29

30 Kone- ja metallialan perustutkinto (2) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto (10) Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto (2) Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto (1) Liiketalouden perustutkinto (1) Liikunnanohjauksen perustutkinto (1) Myynnin ammattitutkinto (1) Painoviestinnän perustutkinto (3) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (3) Talotekniikan perustutkinto (1) Taloushallinnon ammattitutkinto (1) Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto (1) Ulkomaankaupan erikoisammattitutkinto (2) Vanhustyön erikoisammattitutkinto (1) Varastoalan ammattitutkinto (1) Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (1) 2015 ( ) 20 Dieettikokin erikoisammattitutkinto (2) Yhteensä 131 Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto (3) Johtamisen erikoisammattitutkinto (1) Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto (1) Liiketalouden perustutkinto (1) Myynnin ammattitutkinto (1) Sosiaali- ja terveysala, lisäkoulutus (9) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (2) Purkautuneet oppisopimukset ( ) 4 30

31 Tilasto 6. Alle 25-vuotiaiden työttömien keuruulaisten lukumäärä kuukausittain Keski-Suomen Ely-keskus Kaaviokuva 1. Kasvatuksen ja opetuksen jatkumo Keuruulla Keuruun kaupunki 31