AMMATILLINEN KOULUTUS KEURUULLA VÄLIKATSAUS / ARVIOINTI Toimeksiantaja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Toteuttaja Keuruun kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATILLINEN KOULUTUS KEURUULLA VÄLIKATSAUS / ARVIOINTI 2015. Toimeksiantaja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Toteuttaja Keuruun kaupunki"

Transkriptio

1 AMMATILLINEN KOULUTUS KEURUULLA VÄLIKATSAUS / ARVIOINTI 2015 Toimeksiantaja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Toteuttaja Keuruun kaupunki

2 Sisällysluettelo 1. Lähtökohtia Keuruun seutukunta ammatillisen koulutuksen toimintaympäristönä Työvoima ja ikäluokkakehitys Maantieteellinen sijainti ja opiskelija-alue Ammatillisen koulutuksen välikatsaus / arviointi Koulutustarjonta Oppisopimuskoulutuksen palvelut ja toteutus Keuruulla Keuruun koulukampus ja ammatillisen koulutuksen tilat Opetus, opettajien yhteiskäyttö ja henkilökohtaistaminen Opinto-ohjaus ja muu tuki Koulutuksen markkinointi Työelämäyhteistyö ja työssäoppiminen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuudennäkymät Keuruun seudulla Koulutustarjonnan ennakointi Keuruulla Tutkintoon johtava koulutus Valmentava koulutus Coaching Campus - Tulevaisuuden oppimisympäristöt ja oppiminen Kärkiosaajat tulevaisuuden oppimisen mahdollistajana Markkinointi Johtopäätökset koulutuksen arvioinnista puitesopimuksen jatkamiseksi Keuruun kaupungin näkökulmasta Koulutustarjonta Oppimisympäristöt ja oppiminen Markkinointi Ammatillisen koulutuksen seuranta tulevaisuudessa Tilastoja Tilasto 1. Keuruun lähihoitajakoulutus / nuoret talouskehitys Tilasto 2. Nivelvaiheen opinto-ohjauksen tilastointi Tilasto 3. Jyväskylän aikuisopiston opiskelijatilastoja Tilasto 4. Jämsän ammattiopiston opiskelijatilastoja Tilasto 5. Jyväskylän oppisopimuskeskuksen opiskelijatilastoja Tilasto 6. Alle 25-vuotiaiden työttömien keuruulaisten lukumäärä kuukausittain Kaaviokuva 1. Kasvatuksen ja opetuksen jatkumo Keuruulla

3 1. Lähtökohtia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Keuruun kaupunki ovat solmineet ensimmäisen yhteistyön puitesopimuksen, joka on ollut voimassa lähtien. Yhteistyön puitesopimuksella pyritään turvaamaan Keuruun seutukunnan alueella ammatillisen toisen asteen koulutuksen saatavuus sekä toimivat aikuiskoulutusjärjestelmät, jotka parantavat sekä yritysten että julkisten laitosten koulutetun työvoiman saantia. Sopimuskausi jatkuu saakka, jonka jälkeen neuvotellaan sopimuksen jatkamisesta toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Keuruun seutukunnalle on luotu niin sanottu Keuruun malli: Keuruun kaupunki järjestää yleissivistävän lukiokoulutuksen seudullisen hallinnon ja johtamisen sekä koordinoi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen liittyvää yhteistyötä. Keuruun kaupunki tarjoaa toisen asteen koulutukselle sekä aikuiskoulutukselle yhteistyön koordinointiin liittyvät palvelut sekä nivelvaiheen opinto-ohjauksen. Koulutusjohtaja toimii lukion rehtorina ja koordinoi toisen asteen ammatillista koulutusta Keuruulla sekä työelämäyhteyksiä. Aikuiskoulutuspäällikön tehtävänä on kehittää Keuruun seutukunnan aikuisväestön ammatillista perus- ja lisäkoulutusta erityisesti elinkeinoelämän osaamistarpeita varten. Toisen asteen opinto-ohjaaja puolestaan tuottaa ammatillisen opinto-ohjauksen ja nivelohjauksen palvelut. Koulutusjohtajan, aikuiskoulutuspäällikön ja nivelvaiheen opinto-ohjaajan kustannuksista on sovittu Keuruun kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyön puitesopimuksessa. Yleissivistävää lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta annetaan samoissa tiloissa kampusalueella Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa. Kampusalueella opiskelee noin 1000 opiskelijaa (lukio noin 170, toisen asteen ammatillinen koulutus noin 70, yläkoulu noin 255, alakoulu noin 300, musiikkiopisto noin 150 ja iltapäivätoiminta noin 20-30). Kolmen kunnan yhteisen (Keuruu, Multia, Petäjävesi) kansalaisopiston opiskelijoista noin 1300 opiskelee koulukampuksen alueella. Sekä koulutuksen synergiaedut (tilat, opettajat, oppilaat, opiskelijahuolto, nuorten kohtaanto, ohjaus, tiedonkulku, harrastusmahdollisuudet jne.) että alueellinen ja koulutuksellinen tasa-arvo toteutuvat. (Vrt. Lukiolaki /629 ja Laki ammatillisesta koulutuksesta /630.) Välikatsaus on osa koulutustenjärjestäjien välistä yhteistyötä ja sen arviointia Keuruulla. Välikatsaus on laadittu päätöksenteon tueksi sekä yhteisen tietopohjan kokoamiseksi uutta puitesopimusta varten. Välikatsauksessa kuvataan Keuruulla toteutettua ammatillista koulutusta, tehdään sen arviointia sekä esitetään tulevaisuudennäkymiä ja suosituksia jatkoa varten. Jyväskylän koulutuskuntayhtymää, joka on 13 keskisuomalaisen kunnan ylläpitämä koulutuskonserni. Jyväskylän koulutuskuntayhtymään kuuluvia oppilaitoksia ovat Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän ammattiopisto, Jyväskylän lukiokoulutus sekä Jyväskylän oppisopimuskeskus. Jyväskylän aikuisopiston historia Keuruun seudulla ulottuu luvulle, jolloin Keuruulle perustettiin aikuiskoulutuskeskuksen sivutoimipiste. Alkuaikoina oppilaitoksessa järjestettiin hotelli- ja ravintola- sekä metallialan koulutusta, ja hieman myöhemmin aloitettiin sosiaali- ja terveysalan ammatillinen koulutus. Keuruun kaupungin sivistyspalveluihin kuuluu varhaiskasvatus sekä yleissivistävä perus- ja lukiokoulutus. Näiden tulosalueiden ohjauksesta ja kehittämisestä vastaa sivistyslautakunta tavoitteidensa ja kaupungin yhteisten toimintalinjojen mukaisesti. Koulutuksen 3

4 tulosalueen tehtävänä on organisoida yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, sekä koulutuksen toimialaan liittyvää koulutus- ja palvelutoimintaa. Opetuspalveluiden kehittämisen suuntalinjat ovat kuvattuina Varhaiskasvatuksen-, Perusasteen-, Toisen asteen- ja Aikuiskoulutuksen kehittämissuunnitelmissa. Keuruulla on ollut säännöllisessä toiminnassa Toisen asteen johtoryhmä (yleissivistävä lukio ja ammatillinen koulutus, aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö) vuodesta 2005 lähtien. Johtoryhmässä käsitellään opetukseen, opiskelijahuoltoon, tukitoimiin yms. koulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Johtoryhmässä on mukana opiskelijoiden edustus Keuruun yhteiskoulun oppilaskunnasta ja Keuruun nuorisovaltuustosta. Kuvio 1. Keuruun seudun koulutuksen oppimispaikka. Valtakunnalliset toisen asteen ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen muutokset Valtakunnallisen rakennemuutoksen tavoitteena oli ( ) tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena oli vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkko. Uudistus perustui hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan. Rakennemuutos tarkentunee seuraavalla hallituskaudella. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014.) 4

5 2. Keuruun seutukunta ammatillisen koulutuksen toimintaympäristönä Keuruun seutukuntaan kuuluvat Keuruun ja Multian kunnat. Keuruu on laaja seutukunta, jolla on monipuolinen elinkeinorakenne. Valtaosa seutukunnan työpaikoista on terveys- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa sekä kaupan ja palvelun aloilla (kuvio 2). Kuvio 2. Työntekijämäärien vertailut sektoreittain Keuruun seudulla (Kehittämisyhtiö Keulink Oy.) Suojelu- ja turvallisuusala on supistunut merkittävästi vuoden 2014 lopussa, kun Puolustusvoimat lakkautti Keuruun Pioneerirykmentin. Keuruun seutukunta on varuskunnan lakkauttamisesta johtuen rakennemuutosalue, jonka yritystoimintaa ja elinkeinopolitiikkaa kehitetään aktiivisesti. Varuskunnan loppuminen on lisännyt työnhakijoita sekä alanvaihtajia seutukunnalla. Osa suojeluja turvallisuusalan henkilöstöstä ovat työllistyneet muille aloille, mutta heidän osaamistaan on mahdollista hyödyntää turvallisuusalan koulutusta järjestettäessä. Seudulla toimii yli 700 yritystä: pienyrityksiä, alihankkijoita, teollisuustuotantolaitoksia ja palveluyrityksiä. Seutukunnalla on pientä ja keskisuurta teollisuutta monipuolisesti eri toimialoilta: laser-, kaapeli-, metalli-, graafinen-, elintarvike- sekä metsä- ja puuteollisuus (kuvio 3). Alueen vahvat teollisuusyritykset ovat tunnettuja koko maassa. Kaalikääryleet, kurkut, kirjat, kalusteet, kaapelit, tekstiilinauhat, tarrat, ohutlevyt, pelletit ja erilaiset komponentit ovat seutukunnan avaintuotteita. (Kehittämisyhtiö Keulink Oy.) 5

6 Kuvio 3. Keuruun suurimmat työnantajat henkilöstömäärän mukaan 1/2015. (Kehittämisyhtiö Keulink Oy) Keuruun seudun elinkeinorakennetta on kuvattu tarkemmin välikatsauksen liiteosiossa, Keuruun toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämissuunnitelmissa sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n verkkosivuilla löytyvissä tilastokatsauksissa. 2.1 Työvoima ja ikäluokkakehitys Keuruun seutukunnan työllisen työvoiman määrä on noin 5000 henkilöä. Vuonna 2012 vähintään keskiasteen koulutus oli 86,5 prosentilla ja vain perusasteen koulutus 13,5 prosentilla työllisestä työvoimasta. Korkea-asteen koulutus oli lähes kolmasosalla (31,7 %) työllisestä työvoimasta (kuvio 4). 6

7 Kuvio 4. Työllisen työvoiman koulutusasteen vertailu vuonna 2012 Keuruun seutukunnalla. Keuruun seutukunnalla oli työttömiä työnhakijoita 842 helmikuun 2015 lopussa. Keski-Suomen seutukuntien toiseksi matalin työttömyysaste oli Keuruun seutukunnalla (16,8 %). Työttömistä alle 25-vuotiaita oli 105 (12,4 %) ja yli 50-vuotiaita 401 henkilöä (47,6 %). Yli vuoden työttömänä olleita heistä oli 236 henkeä (28 %). (Keski-Suomen työllisyyskatsaus 2/2015.) Keuruun syntyvyys on tällä hetkellä noin 100. Ikäluokkakehityksen arvioidaan pysyvän lähes samana vuoteen 2040 saakka Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan (kuvio 5). Sen sijaan vuotiaiden väestöennuste on loivasti laskeva, ja siihen pyritään vaikuttamaan toisen asteen koulutuksen ja työelämän kanssa yhdessä. Koulutusmahdollisuuksia tarjoamalla turvataan osaavan työvoiman saatavuus työpaikoilla ja lisätään koko seudun vetovoimaa. 7

8 Kuvio 5. Väestöennuste Keuruun seutukunnalla. Elinvoimaisen koulutuksen ja työelämän kautta toteutuu huolenpito kaikista seudun asukkaista. Eläkeikä Suomessa on nousemassa mahdollisesti jopa 70 ikävuoteen. Työurien pidentyessä elinikäisen oppimisen rooli korostuu entisestään. Elinikäisen oppimisen luomiin haasteisiin on ennakoitu Keuruulla kehittämällä vuodesta 2006 lähtien ohjauspalveluita sekä paikallista aikuiskoulutusta. Lisäksi kehitetään sähköisiä oppimisympäristöjä ja verkkoopiskelumahdollisuuksia sekä työssäoppimispainotteisia opintopolkuja edelleen. 2.2 Maantieteellinen sijainti ja opiskelija-alue Keuruu on laaja seutukunta, joka sijaitsee Pohjanmaan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Keski- Suomen keskiössä. Keuruun kaupunki sijaitsee maantieteellisesti noin 66 kilometrin päästä Jyväskylästä, 63 km päästä Jämsästä, 52 km Virroilta ja 33 kilometrin päässä Mäntästä (kuvio 6). 8

9 Kuvio 6. Etäisyyksiä lähipaikkakunnille Keuruulta. Jyväskylä tarjoaa monipuolisia jatko-opintomahdollisuuksia lähietäisyydellä. Keskeisestä sijainnista huolimatta julkisten liikenneyhteyksien hyödyntäminen koulutuspaikkakunnille liikkumisessa on ajallisesti ja taloudellisesti haastavaa, sekä osittain jopa mahdotonta. Tästä syystä opiskelumahdollisuuksia tarvitaan myös paikallisesti. Ammatillisen oppilaitoksen puuttuessa lukiokoulutuksen säilyminen ja yhteistyön puitesopimus ammatillisesta koulutuksesta ovat tärkeitä alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. 9

10 3. Ammatillisen koulutuksen välikatsaus / arviointi Tässä luvussa kuvataan Keuruulla toteutettua ammatillista koulutusta sekä arvioidaan sitä. Koulutusta on arvioitu alaluvuissa (koulutustarjonta, tilat, opetus, opinto-ohjaus ja muu tuki, markkinointi sekä työelämäyhteistyö ja työssäoppiminen). Lisäksi kohdassa 4 on ideoitu ammatillisen koulutuksen tulevaisuudennäkymiä tarkemmin. Tiedonkeruu ammatillisen koulutuksen välikatsausta ja arviointia varten toteutettiin sähköisellä opiskelijakyselyllä sekä kahden työpajatilaisuuden avulla. Sähköinen opiskelijakysely toteutettiin loka-marraskuussa Kohderyhmänä oli tällä hetkellä opiskelevat nuoret ja aikuiset (63 opiskelijaa) ja vastauksia saatiin 24 opiskelijalta. Vastaajista oli 38 % lähihoitajaopiskelijoita, 33 % toimitilahuoltajaopiskelijoita, 25 % merkonomiopiskelijoita ja 4 % myynnin ammattitutkinnon osatutkintoa suorittavia. Tulevaisuusorientoituneissa työpajatilaisuuksissa arvioitiin ryhmätyöskentelymenetelmin koulutuksen nykytilannetta sekä luotiin tulevaisuudennäkymiä vuoteen 2030 saakka. Ensimmäisen, järjestetyn tilaisuuden kohderyhmänä olivat Keuruun toisen asteen koulutuksen johtoryhmä sekä keskeisimpien yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajat. Tilaisuuteen osallistui lisäksi toisen asteen opiskelijoita. Yhteensä työpajaan osallistui 14 henkilöä. Toisen, järjestettyyn työpajatilaisuuteen kutsuttuina olivat Jyväskylän aikuisopiston opetushenkilöstö Keuruulla sekä Keuruun yhteiskoulun opettajia, jotka opettavat ammatillisen koulutuksen yleissivistäviä atto-aineita. Työpajaan osallistui yhteensä 11 henkilöä. Työpajojen työskentely edisti seudullisen toiminnan esille tuloa. Työpajoissa tuli esille uusia yhteistyömuotoja ja mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Työpajat loivat hyvän työtavan jatkossa tehtävään toiminnan ja oppimispalvelujen kehittämistyöhön. 3.1 Koulutustarjonta Keuruulla toimii Jyväskylän aikuisopiston toimipiste, joka tarjoaa perustutkintoon tähtäävää ammatillisen nuorisoasteen koulutusta, aikuisten näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta ja lisäkoulutusta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä järjestää Keuruun aikuisopiston toimipisteessä vuosittain alkavana koulutuksena lähihoitajakoulutusta seutukunnan työelämänä tarpeita varten. Koulutuskuntayhtymä järjestää myös muuta seutukunnan elinkeinoelämän tarpeen mukaista ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, mikäli koulutuksen edellyttämä infrastruktuuri voidaan rakentaa. Keuruulla on järjestetty ryhmämuotoisena seuraavia koulutuksia vuosina : Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Myynnin ammattitutkinto, myynnin ja asiakaspalvelun osatutkintokoulutus (työvoimakoulutus) Kotityö- ja puhdistuspalvelualan perustutkinto, toimitilahuoltaja (oppisopimus) 10

11 Keuruun toimipisteessä voi opiskella tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksessa. Opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen (nuorisotutkinnot) on 14 peruskoulupohjaista ja 4 ylioppilaspohjaista aloituspaikkaa. Ryhmä täytetään aikuisopiskelijoilla jotta ryhmäkoko 24. Lisäksi toimipisteessä järjestetään oppisopimuskoulutuksena toteutettavan lähihoitajakoulutuksen tietopuolinen koulutus. Nämä määrät vaihtelevat vuosittain. Opiskelijoita toimipisteessä on vuosittain noin 70. Lähihoitajakoulutuksen jatkuvuus on parantunut huomattavasti puitesopimuksen myötä. Malli, jossa nuoret ja aikuiset opiskelevat samassa ryhmässä, mahdollistaa ryhmien kokoamisen säännöllisesti. Ensimmäiset lähihoitajat valmistuivat tällä mallilla toukokuussa 2014, yhteensä 13 lähihoitajaa. Tutkintojärjestelmän mukaisen koulutuksen lisäksi Jyväskylän aikuisopisto on järjestänyt Keuruulla ammatillista lisä- ja henkilöstökoulutusta. Koulutustarjonnasta ovat esimerkkeinä lääkehoito, myynti ja markkinointi, työturvallisuus, tulityö, ensiapu sekä hitsauksen pätevyys- ja laatukoulutukset. Jyväskylän avoimen aikuisopiston toimintaa ja koulutustarjontaa käynnistettiin keväällä 2014 Keuruulla. Jämsän ammattiopisto on toteuttanut mm. työnhakuvalmennuksia ja lupakorttikoulutuksia sekä RekryKoulutusta yhteistyössä aikuisopiston kanssa Keuruulla Oppisopimuskoulutuksen palvelut ja toteutus Keuruulla Jyväskylän oppisopimuskeskuksella on pitkät perinteet oppisopimuskoulutusten järjestämisestä yhteistyössä Keuruun alueen yritysten ja työpaikkojen kanssa. Oppisopimusten määrät ovat olleet alueella kasvavia ja eniten oppisopimuksia on solmittu sosiaali- ja terveysalan työpaikkoihin. Vuosina kaikkiaan 131 keuruulaista opiskelijaa aloitti oppisopimuskoulutuksen. Keuruun elinkeinoelämä on hyödyntänyt laajasti eri perustutkintojen ja lisäkoulutusten mahdollisuuksia toteutetuissa oppisopimuskoulutuksissa. Vuonna 2014 käynnistyi mm. toimitilahuoltajien kotityö- ja puhdistuspalvelualan perustutkintoon sekä elintarvikealan perustutkintoon tähtäävät koulutukset. Jyväskylän oppisopimuskeskus on ollut aktiivisesti mukana Keuruulla toteutetuissa info- ja rekrytapahtumissa sekä ideoimassa uusia innovatiivisia avauksia oppisopimuskoulutukseen. Keuruulla on järjestetty myös jo oppisopimuskoulutuksessa oleville opiskelijoille ja heidän työpaikkakouluttajilleen opintoja tukevaa toimintaa mm. starttivalmennuksia. Arviointi Lähes kaikki (96 %) opiskelijakyselyyn vastanneista piti paikallisia ammatillisen koulutuksen opiskelumahdollisuuksia joko erittäin tai melko tärkeänä. Opiskelijat toivoivat lisää koulutusmahdollisuuksia Keuruun seudulle. Myös sidosryhmien työpajassa arvioitiin nykyistä koulutustarjontaa suppeaksi. 11

12 Sekä opiskelijakyselyssä että työpajoissa koulutustarpeita on lähestytty työelämän näkökulmasta: Keuruulle halutaan koulutusta niille aloille, jotka työllistävät. Lähihoitaja- ja merkonomikoulutusten nähtiin vastanneen hyvin seudun työelämän tarpeisiin. 3.2 Keuruun koulukampus ja ammatillisen koulutuksen tilat Jyväskylän aikuisopiston ammatillisen koulutus siirtyi vuoden 2012 alusta Keuruun koulukampukselle Lapinmäen kiinteistöstä. Keuruun kaupunki järjestää tilat ammatilliselle koulutukselle kampusalueen tiloissa. Keuruun koulukampus toimii kotipesänä kaikelle Keuruun seudulla toteutettavalle koulutustoiminnalle tasoon ja tutkintoon katsomatta. Jyväskylän aikuisopiston lisäksi vakituisia toimijoita koulukeskuksessa ovat Keuruun yhteiskoulun yläkoulu ja lukio, Keuruun kansalaisopisto sekä Läntisen Keski-Suomen musiikkiopisto. Keuruun koulukeskuksessa opiskelee vuosittain noin 240 toisen asteen opiskelijaa, joista lukiolaisia on noin 170 ja Jyväskylän aikuisopiston opiskelijoita noin 70 henkeä. Oppilasmäärät ovat tasaisia. Opiskelijoita tulee Keuruun lisäksi mm. Multialta, Vilppulasta, Petäjävedeltä, Virroilta ja Jyväskylästä. Oppilasmäärä koko kampuksella (lukio, ammatillinen koulutus, yläkoulu, musiikkiopisto, alakoulu, varhaiskasvatus) on yhteensä noin , jonka lisäksi kansalaisopiston opiskelijoita on noin Keuruun kampusalueella toimii myös Keuruun ala-aste. Varhaiskasvatuksen tilat valmistuvat samalle alueelle 2015 palvellen päiväkoti-, esiopetus- ja iltapäivätoimintaa, harjaantumisopetusta sekä vammaisten lasten iltapäivätoimintaa. Lisäksi Kulttuuritalo Kimara sijaitsee kampusalueen yhteydessä ja Keuruun uima- ja jäähallit välittömässä läheisyydessä. Keuruun koulukampus palvelee ensisijaisesti Läntisen Keski-Suomen asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä. Koulukampuksen kiinteistöt ovat tehokkaassa päiväkäytössä. Tilojen iltakäyttö on runsasta kansalais- ja musiikkiopiston sekä muun järjestötoiminnan myötä. Keuruun koulukampus uudistuu vuosina käynnissä olevan rakennusinvestoinnin myötä. Uusien tilojen myötä teknisen, tekstiili- ja kotitalousopetuksen oppimisympäristöt ajanmukaistetaan. Uudistus parantaa kone- ja metallialan ammatillisen perusopetuksen järjestämismahdollisuuksia Keuruulla. Koulukeskuksessa on lisäksi nykyaikaisella etäopetustekniikalla varusteltu projektityöluokka, joka mahdollistaa koulutuksen verkko-opetuksen yhteistyömahdollisuuksien kehittämisen. Arviointi Koulukampukselta on järjestynyt ammatilliselle koulutukselle tarkoituksenmukaiset ja riittävät tilat sekä opiskelijoiden että henkilökunnan tarpeisiin. Hoiva-alan kädentaitojen oppimisympäristö on rakennettu omaan harjoitusluokkaan. 12

13 Tilojen yhteiskäyttö on koettu toimivaksi toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen välillä. Ammatillisen koulutuksen henkilöstön mukaan yhteistyö tilojen järjestelyissä on toiminut pääasiassa hyvin, ja keskusteluyhteys on ollut toimiva. Tilat on järjestetty tarpeiden mukaan. Opiskelijat ovat Keuruulla kyselyn mukaan tyytyväisiä tiloihin ja laitteisiin. 88 % vastanneista pitää niitä erinomaisina tai hyvinä. Noin 67 % opiskelijoista kokee, että ammatillinen koulutus on sopeutunut koulukeskuksen yhteisöön erinomaisesti tai hyvin. Opiskelijat pitävät paikallisen koulutussihteerin roolia tärkeänä pakan kasassa pitäjänä koulukampuksella. Kehittämistarpeeksi nousi sekä henkilöstön että opiskelijoiden taholta ammatillisten opiskelijoiden oleskelutila. Nykyinen opiskelijoiden käytössä oleva tauko- ja ruokailutila sijaitsee koulun aulassa, ja on tästä syystä levoton. 3.3 Opetus, opettajien yhteiskäyttö ja henkilökohtaistaminen Keuruun sivistystoimi järjestää ammatillisen koulutuksen yleissivistävien aineiden, eli atto-aineiden, opetuksen (mm. englanti, ruotsi, matematiikka, äidinkieli, fysiikka/kemia, yhteiskunta/yritys ja työelämätieto, liikunta ja terveystieto, taide ja kulttuuri). Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on lisäksi käytössään toisen asteen koulutuksen yhteinen opintotarjotin lukion kanssa. Valittavana on esimerkiksi taito- ja taideainelinjan opintoja. Kaksois- ja kolmoistutkinnot suoritusmahdollisuudet ovat käytössä. Kevään 2015 yhteishaussa Keuruun lähihoitajakoulutuksen opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen (nuorisotutkinnot) oli yhteensä 31 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 9. Lähihoitajakoulutuksen aikuisten näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen oli myös yhteensä 31 hakijaa. Arviointi Lähihoitajakoulutusta on järjestetty nuorten ja aikuisten yhteisryhminä syksystä Opiskelijoilla on positiiviset kokemukset opiskelusta yhteisryhmissä. Noin 83 % vastanneista piti nuorten ja aikuisten yhteisryhmää erinomaisena tai hyvänä koulutuksen toteutusmuotona. Tulevaisuuden opiskelijamäärät arvioidaan sellaisiksi, että jatkossakin koulutus toteutetaan yhteisryhminä. Yhteisryhmissä todentuu elinikäisen oppimisen malli. Opiskelijat kommentoivat kokemuksiaan kyselyssä seuraavasti: Aikuiset ja nuoret sulautuvat ihan hyvin. Nuoretkin saavat kuvan todellisuudesta että ikuinen opiskelu on edessä. Olemme sopeutuneet aikuisina hyvin nuorison joukkoon. Opettajien yhteiskäyttö on toteutunut atto-aineiden opetuksen sekä opinto-ohjauksen osalta Keuruun kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän välillä. Ammatillisen koulutuksen 13

14 opetussuunnitelmat muuttuvat , jonka myötä atto-aineet muuttuvat yhteisiksi tutkinnonosiksi. Muutokset koskevat ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavia ammatillisia perustutkintoja. Ammatillisena peruskoulutuksena suorittavien määrä on vähenemässä. Kaikkia yhteisiä aineita ei voida suorittaa ryhmänä. Yleissivistävien aineiden opettajia tarvitaan edelleen, mutta toteutustapa muuttuu mm. osaamisperusteisuuden vuoksi. 3.4 Opinto-ohjaus ja muu tuki Perusasteen opetuksella ja yleissivistävällä lukiokoulutuksella ovat omat opinto-ohjaajat. Toisen asteen perustutkinto-opiskelijoilla on käytössään paikalliset oppilashuollon palvelut. Lisäksi Keuruulla on ollut käytössä niin sanotut nivelvaiheen opintojen ohjauspalvelut vuodesta 2006 lähtien. Keuruun kaupunki myy Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle paikkakunnalla toteutettavan ammatillisen opinto-ohjauksen ja nivelohjauksen resurssin voimassa olevin sopimuksin. Toiminta on osa nuorisotakuun käytäntöönpanoa. Nivelvaiheen opinto-ohjaaja seuraa peruskoulun päättävien nuorten sijoittumista jatkokoulutukseen toiselle asteelle (kts. tilasto 2. Nivelvaiheen opinto-ohjauksen tilastointi ). Sijoittumista varmistetaan kesällä ja alkusyksyllä. Seurannan mukaan Keuruun peruskoulunsa päättävät nuoret sijoittuvat toisen asteen koulutukseen hyvin. Arviointi Opinto-ohjaukseen ollaan yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä ja ohjausta on myös helposti saatavilla. Noin 75% vastanneista oli joko erinomaisen tai hyvin tyytyväinen opintoohjaukseen. Noin 71 % piti opinto-ohjauksen saatavuutta erinomaisena tai hyvänä. Opiskelijat kokevat saavansa tukea opintojen henkilökohtaistamisessa. Puolet vastaajista kokee, että opiskelijoille on kerrottu erinomaisesti tai hyvin opintojen jälkeisistä jatkomahdollisuuksista. Toisaalta opiskelujen loppuvaiheen opinto-ohjauksessa toivottiin enemmän tietoa erityisesti jatkoopinnoista. Opiskelijakyselyn mukaan erityisen tuen kohdentamisessa tukea tarvitseville opiskelijoille on vielä kehittämisen varaa. Lisätukea toivottiin esimerkiksi koulunkäyntiin yleisesti sekä tiettyihin oppiaineisiin (erityisesti matematiikka ja tietotekniikka) liittyen. Myös henkistä tukea esimerkiksi stressinhallintaan ja elämäntapamuutoksiin kaivataan osana opintoja. 14

15 3.5 Koulutuksen markkinointi Keuruun kaupungilla on markkinointialustat koulutuksen markkinoinnille. Koulutusryhmien ja aloituspaikkojen markkinointia tehdään yhteistyössä eri viestintäkanavia hyödyntäen, ja aloituspaikat näkyvät toisen asteen yhteishakujärjestelmässä (Opintopolussa) Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Keuruulla toteutettavina aloituspaikkoina. Arviointi Koulutuksen markkinointi on tavoittanut opiskelijat joko erinomaisesti tai hyvin 63 % kyselyyn vastanneiden mukaan. Opiskelijat suosittelevat koulutustaan mielellään muille: 88 % on jo suositellut tai voisi suositella koulutusta. Suosittelun merkitys koettiin myös tärkeänä koulutuksen markkinoinnissa: 21 % oli saanut tiedon koulutusmahdollisuudesta kaveriltaan. Kavereiden merkitys on siis suuri koulutukseen hakeutumisessa ja markkinoinnissa. Koulutuksen markkinoinnissa olisi jatkossa syytä hyödyntää mahdollisimman paljon opiskelijoiden kokemuksia. Lähde josta saanut tiedon koulutusmahdollisuuksista Lähde josta saanut tiedon koulutusmahdollisuuksista Kuvio 7. Opiskelijakyselyn tulokset kysymykseen Mistä olet saanut tiedon koulutusmahdollisuuksistasi? Muita nimettyjä tiedonsaantikanavia (kuvion kohta jokin muu = 6) olivat Kehittämisyhtiö Keulink, työnantaja, liiketalouden kouluttaja sekä yhteishaku. 3.6 Työelämäyhteistyö ja työssäoppiminen 15

16 Työssäoppimisjaksoilla on tärkeä rooli ammatillisessa koulutuksessa. Työssäoppimisen lisäksi työelämäyhteistyötä tehdään mm. työpaikkakäynteinä opintojen eri vaiheissa. Lähihoitajakoulutuksessa työssäoppimisjaksoja on pakollisissa tutkinnonosissa yhteensä kolme, ja osaamisalan opintojen aikana työssäoppimista on alasta riippuen vähintään 10 viikkoa. Lähihoitajakoulutuksen työssäoppimisjaksot ovat pituudeltaan vähintään neljä viikkoa. Työelämään liittyviä projektiopintoja suoritetaan lähinnä osaamisalan opintojen yhteydessä. Yritysyhteistyönä on kehitetty vuoden 2014 aikana nuorten työllistymisen ja oppisopimuskoulutusmalleja Keuruun Työkanava-hankkeen kanssa. Aikuiskoulutuspäällikkö on toiminut yritysten koulutustarpeiden kartoitustyössä, jonka tuloksena aikuisopisto on toteuttanut yhteishankinta- ja rekrykoulutuksia mm. metallialan yrityksissä ja henkilöstökoulutusta Reka Kaapeli Oy:ssä. Jyväskylän aikuisopisto osallistui Keulinkin järjestämiin rekrytapahtumiin ja oppisopimuskoulutusten toteutuksiin. Tämä toimintamuoto nähdään jatkossa tärkeänä ja hyvänä työtapana. Aikuisopiston edustajat ovat olleet mukana Keuruun varuskunnan henkilöstön uudelleen kouluttautumismahdollisuuksien luomisessa yhteistyössä Keuruun toimijoiden kanssa. Aikuisten ammatillista lisäkoulutusta suunnitellaan säännöllisesti myös Ely-keskusten kanssa yhteistyönä. Arviointi Opiskelijat kokevat työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön toimivaksi Keuruun seudulla. Työssäoppiminen toimii Keuruulla erittäin hyvin: vastanneista 58 % kertoi löytäneensä työssäoppimispaikan erinomaisesti tai hyvin, kun kolmasosa ei osannut ottaa kysymykseen kantaa. Kaikki vastaajat olivat joko erinomaisen tai hyvin tyytyväisiä työssäoppimisjaksoihin. Myös opiskelijoiden vastaanottoa työssäoppimispaikoilla pidettiin hyvänä: noin 82 % koki että työssäoppimiseen liittyvä ohjaus ja tuki ovat hyvällä tasolla. Kaiken kaikkiaan 81 % kysymykseen kantaa ottaneista arvioi, että yhteistyö työelämän ja koulutuksen välillä toimii Keuruulla hyvin tai erinomaisesti. Opiskelijakyselyn yksittäisistä vastauksista ilmeni, että työssäoppimisjaksot koetaan kestoltaan liian lyhyinä. Kehittämistarpeeksi tunnistettiin myös opiskelijan arviointi työssäoppimisen yhteydessä: Opiskelijoiden mukaan oppilaitoksen ja työelämän arvioitsijoiden näkemykset ammattitaitovaatimuksista ja osaamisesta eroavat joskus liikaa toisistaan. Projektiopinnot sekä onnistuneet työssäoppimisjaksot ovat tärkeitä jaksoja työllistymisen kannalta. Opiskelijat toivovat lisää työelämälähtöisiä projektiopintoja, jotka lisäävät opiskelun mielekkyyttä: Sidosryhmiltä voisi kysyä tarpeita myös erilaisille projekteille ja arvioinnissa otettaisiin huomioon panos niihin. 16

17 4. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuudennäkymät Keuruun seudulla Tässä luvussa on kuvattu ammatillisen koulutuksen tulevaisuudennäkymiä Keuruun seudulla välikatsausta varten toteutetun opiskelijakyselyn sekä työpajoissa kerätyn aineiston pohjalta. Tulevaisuusorientoituneissa työpajatilaisuuksissa arvioitiin teemaryhmätyöskentelyn avulla koulutuksen nykytilannetta sekä luotiin tulevaisuudennäkymiä vuoteen 2030 saakka. Teemaryhmien keskusteluissa nostettiin etenkin asennoitumisen merkitys esiin tulevaisuuden ollessa vaikeasti ennustettava: Muutokset on nähtävä mahdollisuuksina. Ammatillinen koulutus tekee arjen yhteistyötä Keuruun kaupungin ja Kehittämisyhtiö Keulinkin kanssa seudun koulutuksen ja työelämän kehittämiseksi. Koulutustarjonnan suunnittelussa ja ennakoinnissa toimivat välineenä mm. työpaikkojen osaamiskartoitukset. Myös esimerkiksi peruskoulun / lukion vanhempainiltoja voidaan hyödyntää vanhempien oman osaamisen kehittämisessä. Keuruulla järjestettävän ammatillisen koulutuksen seudullisina kumppaneina toimivat työnantajat, seudulliset koulutuksenjärjestäjät sekä kansalliset ja kansainväliset toimijat osaamistarpeen mukaan. Koulutuksella on kansainvälistymisen rooli niiden työnantajien kanssa, joilla on kansainvälistä toimintaa. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuusosaaminen huomioidaan koulutuksessa. Työurien pidentyessä ja työikäisen väestön koulutustason noustessa elinikäisen oppimisen rooli korostuu entisestään, mikä luo ammatilliselle koulutukselle muutostarpeita. Ammatillisten tutkintojen lisäksi osatutkintokoulutustarpeet lisääntyvät ja ohjauksen tarve kasvaa. Elinikäisen koulutuksen luomiin haasteisiin on ennakoitu Keuruulla kehittämällä vuodesta 2006 lähtien ohjauspalveluita sekä paikallista aikuiskoulutusta. Keuruun sivistyspalveluissa on tehty yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmat varhaiskasvatuksesta lukiokoulutukseen asti. Opetussuunnitelmat päivitetään 2016, jolloin myös yrittäjyyskasvatusta kehitetään käytännönläheisemmäksi yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen myötä saadaan tietoja työelämässä tarvittavista taidoista. 4.1 Koulutustarjonnan ennakointi Keuruulla Tutkintoon johtava koulutus Opiskelijakyselyyn vastanneiden opiskelijoiden mukaan Keuruulla pitäisi olla mahdollisuus opiskella ammattiin. Opiskelijat arvioivat, että ammatillista koulutusta tulisi järjestää sosiaali- ja terveysalan lisäksi mm. liiketalouden, hius-, sähkö-, kone- ja metalli-, elintarvike- sekä metsäaloilla. Työpajoissa korostuivat kone- ja metalliala, metsä- ja matkailuala sekä turvallisuusala, esimerkiksi kyberturvallisuus tai yhteistyö Kuopion Pelastusopiston kanssa. Kehittämisyhtiö Keulinkin yrityksistä saamien ennakointitietojen pohjalta seutukunnalla tarvitaan etenkin liiketalouden, kone- ja metallialan sekä metsäalan koulutusta. 17

18 Koulutustarjonnan laajentamiseksi on ehdotettu vuorovuosimallia, jossa eri alojen koulutukset alkavat vuorovuosittain. Koulutuksen toteuttamismuotoina hyödynnetään entistä enemmän osatutkintokoulutusta, yksilöllisiä opintopolkuja sekä oppisopimusta. Oppisopimuksen kehittämisessä hyödynnetään Keuruun kaupungissa vuonna 2015 käyttöön otettua oppisopimusopasta (saatavana Valmentava koulutus Toisen asteen koulutuksen johtoryhmässä on noussut esille tarve Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavasta koulutuksesta (VALMA). Valmentava koulutus on yhden lukuvuoden mittainen tutkintoon johtamaton koulutuskokonaisuus, joka on tarkoitettu ensisijaisesti toisen asteen tutkintoa vailla oleville perusopetuksen päättäneille nuorille. Keuruun peruskoulunsa päättävät nuoret sijoittuvat hyvin toisen asteen koulutukseen. Tarkkaa tietoa nuorten tilanteesta esimerkiksi puolen vuoden päästä ei ole kuitenkaan enää saatavilla. Väärän alan valinneita ja liian heikolla pohjalla lukion aloittaneita varten tarvitaan koulutusmahdollisuus Keuruulla. Keuruun VALMA-ryhmä palvelisi myös lähialueiden nuoria Multialla ja Kolhossa. 4.2 Coaching Campus - Tulevaisuuden oppimisympäristöt ja oppiminen Työpajoissa hahmoteltu tulevaisuuden oppimistila on muunneltava, monipuolinen oppimiskeskus, jossa toteutuu tekemällä oppiminen, yhteistoiminnallisuus ja ongelmaratkaisutaidot. Tulevaisuuden koulutus on aidosti oppijalähtöistä, jossa on aikaa erilaisten menetelmien käyttöön. Verkkoa käytetään sekä ohjaus- että oppimisympäristönä. Oppiminen voi tapahtua ajasta ja paikasta riippumattomasti. Opettajat toimivat yhteistyössä ja dialogissa. Ohjauksen rooli on tärkeintä kaikilla koulutusasteilla. Opettajan työ muuttuu oppimisen ohjaajaksi. Toisaalta opiskelijan oma vastuu oppimisesta tulee korostumaan. Oppimisympäristöjen tehtävänä on luoda hyvät puitteet oppimiselle. Kouluttajan tehtäviin kuuluu hyvän oppimisen ilmaston luominen: Iloa oppimiseen, onnistumisia, iloinen vanhempi veneensoutaja Oppimisen tavoitteena on luoda aidosti dialoginen, osallistava yhteiskunta. Koulutuksen tavoitteena on kehittää yksilöitä, jotka osaavat ottaa aktiivisesti kantaa ja tuovat esille omia näkemyksiään. Koulutustarjonnan kehittämiseksi ja tulevaisuuden oppimisympäristön rakentamiseksi yhteistyö lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön välillä tiivistyy. Työpajojen teemaryhmien keskusteluissa arvioitiin tulevaisuuden oppimisympäristöjä seuraavasti: 18

19 Yhteistyö kansalaisopiston kanssa yhä laajemmaksi tarjonnaksi. Aitoa yhdessä tekemistä toisen asteen koulutuksen kesken Työelämän ja koulutusorganisaation välinen yhteistyö on tiivistä ja verkostomaista. Yhteistyötä tehdään käytännössä esimerkiksi työelämää ja oppimista palvelevien projektien ja teemapäivien kautta. Projektit näkyvät myös ulospäin ja ne toimivat koulutuksen ja työelämän välisenä tiedonvaihtokanavana. Samalla vahvistetaan opettajien työelämätuntemusta. Työpaikoilla toteutuva ammatillinen opiskelu vahvistuu, mikä mahdollistaa eri alojen koulutuksen Keuruun seudulla. Oppimisympäristöjen laajeneminen tapahtuu mm. työn opinnollistamisen ja virtuaalisuuden lisääntymisen myötä. Keuruulla on kuvattu oppimisympäristöjä useissa Keuruun kaupungin eri työyksiköissä. Oppimisympäristöjen tunnistamista aletaan tehdä myös yrityksissä. Coaching campus tarjoaa myös seudun opiskelijoille oman kohtaamisfoorumin sekä mahdollisuuden saada ohjausta ja tukea opintoihin. Paikallisesti voidaan tarjota esimerkiksi tenttien suorittamismahdollisuuksia verkon avulla. 4.3 Kärkiosaajat tulevaisuuden oppimisen mahdollistajana Kehittämisyhtiö Keulinkin, seutukunnan yrittäjien ja koulutusorganisaatioiden tiiviillä yhteistyöllä taataan koulutustarpeen ennakointi (kolmikanta-ajattelu). Tulevaisuudessa on tarpeen hyödyntää paikallisten asiantuntijoiden erityisosaamista koulutustoiminnassa. Lisäksi kärkiosaajien hyödyntäminen profiloi Keuruun seudun ammatillista koulutusta. Yhteistyön tiivistymisen myötä koulutus saa myös tietoa työelämän osaamistarpeista. Työpajan teemaryhmän keskusteluissa yhteistyötä peräänkuulutettiin esimerkiksi seuraavasti: Kärkiosaajat esiin yrityksistä ja koulutusorganisaatioista ml. kaupunki, koulutuksenjärjestäjät. Keuruulla toimii yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa pätevät opettajat. Opettajien pätevyyden lisäksi teemaryhmissä nousi esille opettajien tulevaisuuden pedagogiset valmiudet ja saatavuus. Ammatillisen koulutuksen henkilöstön eläköityessä pätevän kouluttajien saatavuus on turvattava. Jyväskylässä tarjottava opettajankoulutus on tässä tärkeässä roolissa. 19

20 4.4 Markkinointi Tulevaisuuspajoissa nousseiden ideoiden mukaan koulutuksen markkinointia kehitetään hyödyntämällä sosiaalista mediaa sekä muita sähköisiä viestintävälineitä. Markkinoinnissa toteutetaan säännöllisesti tempauksia ja tapahtumia koulutuksen näkyvyyden lisäämiseksi ja opiskelijoiden rekrytoimiseksi Keuruulla. Opettajien ja opiskelijoiden verkostojen merkitys törmäyttäjänä nähtiin tärkeänä koulutuksen markkinoinnin kannalta. Koulutuksen markkinoinnissa hyödynnetäänkin opiskelijoiden omia kokemuksia sekä opiskelijoiden ja kouluttajien verkostoja. Koulutuksen markkinoinnissa tulisi hyödyntää mm. työelämälle suunnattuja infopäiviä sekä luontevia infopisteitä, joiden kautta ihmiset kulkevat. Työpajoissa korostettiin lisäksi laadun merkitystä markkinoinnissa, eli koulutuksesta tulee tarjota oikeaa tietoa opintojen keskeytysten välttämiseksi. 20

21 5. Johtopäätökset koulutuksen arvioinnista puitesopimuksen jatkamiseksi Keuruun kaupungin näkökulmasta Välikatsaukseen kerätyn aineiston perusteella Keuruun kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän puitesopimus on ollut toimiva ratkaisu. Keuruun kaupunki pitää puitesopimuksen jatkamista erittäin tärkeänä. Tässä luvussa on kuvattu ammatillisen koulutuksen välikatsauksen johtopäätöksiä puitesopimuksen jatkamiseksi Keuruun kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän välillä. Lisäksi luvussa esitetään suosituksia koulutuksen kehittämiseksi seutukunnalla. Keuruun kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän solmima yhteistyön puitesopimus on luonut erittäin hyvät kehittämisedellytykset alueelliselle ammatilliselle koulutukselle. Puitesopimus on tuonut tärkeää jatkuvuutta paikalliselle koulutustoiminnalle. 5.1 Koulutustarjonta Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksen (lähihoitajakoulutus) järjestämistä jatketaan Keuruulla vuosittain nuorten ja aikuisten yhteisryhminä. Muiden alojen koulutustarjontaa pyritään lisäämään työelämän tarpeet huomioiden. Koulutustarpeita ennakoidaan Kehittämisyhtiö Keulinkin, seutukunnan yrittäjien ja koulutusorganisaatioiden tiiviillä yhteistyöllä (kolmikanta-ajattelu). Tulevaisuudessa hyödynnetään paikallisten asiantuntijoiden erityisosaamista koulutuksessa. Lisäksi kärkiosaajien hyödyntäminen profiloi Keuruun seudun ammatillista koulutusta. Työelämälähtöisen koulutustarjonnan laajentamisessa hyödynnetään ns. vuorovuosimallia, jossa eri alojen koulutus alkaa vuorovuosina. Peruskoulutusta järjestetään liiketaloudessa sekä tarvittaessa muilla aloilla, kuten esimerkiksi kone- ja metalliala, metsä- ja matkailuala sekä turvallisuusala (vrt. luku 4.1.1). Koulutusta toteutetaan nuorten ja aikuisten yhteisryhmissä. Koulutuksen toteuttamismuotoina hyödynnetään osatutkintokoulutusta, yksilöllisiä opintopolkuja sekä oppisopimuskoulutusta. Keuruulla tarjotaan myös ammatillisen peruskoulutuksen valmentavaa koulutusta (VALMA) toisen asteen tutkintoa vailla oleville nuorille. 5.2 Oppimisympäristöt ja oppiminen Lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön yhteistyötä tiivistetään entisestään Keuruulla, sillä opiskelumahdollisuudet tukevat toisiaan. Ammatillisen oppilaitoksen puuttuessa lukiokoulutuksen säilyminen paikkakunnalla ja yhteistyön puitesopimus ovat tärkeitä alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Opettajien yhteiskäyttöä jatketaan atto-aineiden opetuksen sekä opinto-ohjauksen osalta Keuruun kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän välillä. Yleissivistävien aineiden opettajia tarvitaan 21

22 edelleen, mutta toteutustapa muuttuu mm. osaamisperusteisuuden vuoksi (vrt. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmamuutos ). Lisäksi Keuruun kansalaisopiston tarjontaa hyödynnetään jatkossakin. Henkilökohtaisten opintopolkujen tukemiseksi opinto-ohjaus on tärkeätä ja nivelvaiheen opintoohjausresurssit on tärkeätä turvata jatkossa. Keuruun seutukunta tarvitsee edelleenkin pätevää henkilöstöä ammatilliseen koulutukseen. Osaavan henkilöstön saatavuus on tärkeää erityisesti henkilöstön eläköityessä lähitulevaisuudessa. Työelämän ja koulutuksen välistä yhteistyötä kaivataan edelleen lisää, ja sitä esitetään kehitettävän muun muassa asiakaslähtöisten projektien sekä oppimisympäristöjen laajentamisen avulla. Oppisopimuksen kehittämisessä hyödynnetään Keuruun kaupungissa vuonna 2015 käyttöön otettua oppisopimusopasta (saatavana Keuruun oppisopimuskoulutukseen haetaan uusia käytänteitä, esimerkiksi ns. Saksan malli. 5.3 Markkinointi Koulutuksen markkinoinnissa hyödynnetään opiskelijoiden omia kokemuksia. Markkinointia kehitetään hyödyntämällä sosiaalista mediaa sekä muita sähköisiä viestintävälineitä. Markkinointia tehdään toteuttamalla säännöllisesti tempauksia ja tapahtumia koulutuksen näkyvyyden lisäämiseksi ja markkinoimiseksi Keuruulla. Koulutuksen markkinoinnissa hyödynnetään opiskelijoiden omia kokemuksia sekä opiskelijoiden ja kouluttajien verkostoja. 5.4 Ammatillisen koulutuksen seuranta tulevaisuudessa Toisen asteen koulutuksen johtoryhmän jatkuvan arviointityön lisäksi välikatsausta varten tehty arviointiprosessi (opiskelijat, opettajat, seudulliset koulutuksen sidosryhmät) koettiin merkitykselliseksi Keuruun ammatillisen koulutuksen kehittämisen kannalta. Näin ollen vastaavantyyppistä laaja-alaista koulutuksen arviointia ja tulevaisuuden ennakointia pyritään jatkamaan vastaisuudessa. 22

23 Tilastoja Tilasto 1. Keuruun lähihoitajakoulutus / nuoret talouskehitys Tulot Menot Henkilöstömenot (opetus, arviointi, top-ohjaus, ammattiosaamisen näytöt ym) Koulutuspalvelujen ostopalvelut / Keuruun kaupunki Opinto-ohjaajan / erityisopettajan työ ostopalveluna / Keuruun kaupunki Työssä oppimisen ohjausmaksut Henkilöstön matkakorvaukset ISS-sopimus (siivous, ruoanjakelu) Opiskelijaruoka (Keuruun kaupunki) Vuokra Kuntayhtymän hallinnon ja aikuisopiston johdon kustannukset (liikevaihdon suhteessa) Hyli-yksikön resurssihallinnan kustannukset (liikevaihdon suhteessa) Menot yhteensä Erotus

24 Tilasto 2. Nivelvaiheen opinto-ohjauksen tilastointi Nivelvaiheen opinto-ohjaaja seuraa peruskoulun päättävien nuorten sijoittumista jatkokoulutukseen toiselle asteelle. Sijoittumista varmistetaan kesällä ja alkusyksyllä. Seurannan mukaan Keuruun peruskoulunsa päättävät nuoret sijoittuvat toisen asteen koulutukseen hyvin. Minne Keuruun nuoret ovat sijoittuneet peruskoulun jälkeen? Tilanne vuosittain syksyllä, kun perusopetus on päättynyt keväällä Peruskoulu kesken 1 1 Peruskoulun lisäopetus Keuruu Muussa nivelvaiheen koulutuksessa Lukiossa Keuruulla Lukiossa muualla Jyväskylän ammattiopisto Mäntän seudun koulutuskeskus Jyväskylän aikuisopisto, Keuruu Muualla ammatillisessa koulutuksessa Jämsän ammattiopistossa (eritelty 2013-) 13 5 Te-toimiston kirjoilla Töissä /omilla teillä Ei tietoa 2 2 yhteensä

25 Tilasto 3. Jyväskylän aikuisopiston opiskelijatilastoja OPISKEIJAT KEURUUN TOIMIPISTEESSÄ TUTKINNOITTAIN EI TUTKINTOTAVOITTEINEN KOULUTUS 37 Kone- ja metallialan perustutkinto 17 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 11 Liiketalouden perustutkinto 17 Rakennusalan perustutkinto 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 252 Tietojenkäsittelyn perustutkinto 6 Yhteensä 341 VALMISTUNEET OPISKELIJAT KEURUUN TOIMISPISTEESSÄ TUTKINNOITTAIN Kone- ja metallialan perustutkinto 3 Liiketalouden perustutkinto 1 4 Lisäksi 2 merkonomiopiskelijan opintoaikaa on jatkettu v Rakennusalan perustutkinto 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 118 Tietojenkäsittelyn perustutkinto 1 Yhteensä 124 Eronneet opiskelijat Keuruun toimipisteessä Tilapäisesti keskeyttäneet Keuruun toimipisteessä

26 Tilasto 4. Jämsän ammattiopiston opiskelijatilastoja opiskelijan kotikunta Keuruu JÄMSÄN AMMATTIOPISTOSSA OPINTONSA ALOITTANEET 2012 JÄMSÄN AMMATTIOPISTOSSA OPINTONSA ALOITTANEET

27 JÄMSÄN AMMATTIOPISTOSSA OPINTONSA ALOITTANEET 2014 JÄMSÄN AMMATTIOPISTOSSA OPINTONSA ALOITTANEET

28 JÄMSÄN AMMATTIOPISTOSTA VALMISTUNEET JÄMSÄN AMMATTIOPISTOSTA ERONNEET

29 Tilasto 5. Jyväskylän oppisopimuskeskuksen opiskelijatilastoja opiskelijan kotikunta Keuruu Vuosi Aloittaneet opiskelijat Suoritettava tutkinto Dieettikokin erikoisammattitutkinto (2) Hevostalouden perustutkinto (1) Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto (2) Kiinteistöpalvelujen perustutkinto (1) Koneistajamestarin erikoisammattitutkinto (1) Laitoshuoltajan ammattitutkinto (1) Lapsi- ja perhetyön perustutkinto (2) Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto (1) Liiketalouden perustutkinto (1) Myynnin ammattitutkinto (1) Raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto (2) Ruokamestarin erikoisammattitutkinto (1) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (5) Sähköverkkoasentajan ammattitutkinto (2) Talotekniikan perustutkinto (1) Taloushallinnon ammattitutkinto (2) Taloushallinnon erikoisammattitutkinto (2) Vanhustyön erikoisammattitutkinto (3) Autoalan perustutkinto (1) Baarimestarin erikoisammattitutkinto (1) Faktorin erikoisammattitutkinto (1) Hevostalouden perustutkinto (1) Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto (2) Johtamisen erikoisammattitutkinto (1) Jälkikäsittelykoneenhoitajan ammattitutkinto (2) Kaupan ja hallinnon ala, lisäkoulutus (1) Kehitysvamma-alan ammattitutkinto (1) Kiinteistöpalvelujen perustutkinto (4) Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto (1) Levytekniikan ammattitutkinto (1) Liiketalouden perustutkinto (2) Painoviestinnän perustutkinto (1) Sosiaali- ja terveysala, lisäkoulutus (2) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (3) Suurtalouskokin ammattitutkinto (1) Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto (2) Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto (2) Autoalan perustutkinto (1) Baarimestarin erikoisammattitutkinto (1) Elintarvikeala, lisäkoulutus (1) Elintarviketeollisuuden ammattitutkinto (5) Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto (3) Jälkikäsittelykoneenhoitajan ammattitutkinto (1) Kaupan ja hallinnon ala, lisäkoulutus (3) Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto (2) Kiinteistöpalvelujen perustutkinto (1) 29

30 Kone- ja metallialan perustutkinto (2) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto (10) Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto (2) Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto (1) Liiketalouden perustutkinto (1) Liikunnanohjauksen perustutkinto (1) Myynnin ammattitutkinto (1) Painoviestinnän perustutkinto (3) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (3) Talotekniikan perustutkinto (1) Taloushallinnon ammattitutkinto (1) Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto (1) Ulkomaankaupan erikoisammattitutkinto (2) Vanhustyön erikoisammattitutkinto (1) Varastoalan ammattitutkinto (1) Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (1) 2015 ( ) 20 Dieettikokin erikoisammattitutkinto (2) Yhteensä 131 Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto (3) Johtamisen erikoisammattitutkinto (1) Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto (1) Liiketalouden perustutkinto (1) Myynnin ammattitutkinto (1) Sosiaali- ja terveysala, lisäkoulutus (9) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (2) Purkautuneet oppisopimukset ( ) 4 30

31 Tilasto 6. Alle 25-vuotiaiden työttömien keuruulaisten lukumäärä kuukausittain Keski-Suomen Ely-keskus Kaaviokuva 1. Kasvatuksen ja opetuksen jatkumo Keuruulla Keuruun kaupunki 31

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Tarkempi kuvaus Määrä Ajankohta Rahoitus Muuta Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla yhteyshenkilöiden

Tarkempi kuvaus Määrä Ajankohta Rahoitus Muuta Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla yhteyshenkilöiden Henkilöstön osaamiskartoitukset Organisoidaan tarpeen Selvitetään 1 x / Vaihtelee Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla erikseen Sosiaalipalvelujen henkilöstölle

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI OPISKELE UUTTA AIKUISENA TYÖN OHELLA TAI KOKOPÄIVÄISESTI Tredussa opiskelet oman opiskelusuunnitelmasi mukaan. Koulutusta tarjotaan 20:lle eri

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

2014 2015 Elämän eväät

2014 2015 Elämän eväät 2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Näkökulmia sosiaali- ja terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Lähihoitajakoulutus Koulutuskeskus Sedussa v.2011 Koulutusta 4 paikkakunnalla: Sedu Kauhajoki

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Viestintä ja markkinointi

Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Viestintä ja markkinointi Koulutuskuntayhtymä Tavastia 28.4.2015 Viestintä ja markkinointi Ammattiopisto Tavastia Hämeenlinnan lyseon lukio ja aikuislinja Kaurialan lukio Lammin lukio Parolan lukio Vanajaveden Opisto Hämeenlinnan

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI!

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI! OPPISOPIMUS on DIILI! HYVÄ Oppisopimuksella osaajaksi stadissa. Työelämälähtöistä oppisopimuskoulutusta Keski- Uudellamaalla. Oppisopimukset Itä- Uudellamaalla. OPPISOPIMUS Viikkotyöaika: min. 25h/vko

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao. Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän ammattiopisto Lukiokoulutus

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (myöhemmin Kuntayhtymä ) järjestää ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet 1.Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet 1.Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto Liite hankehakemukseen VUODEN 2013 VALTIONAVUSTUKSET / LAAJENNETUN TYÖSSÄOPPIMISEN KOKEILUHANKKEET / JYVÄSKY- LÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OSUUS PAINOPISTEET Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet 1.Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset UUSIEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA TUTKINNON PERUSTEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO - AIKATAULU Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Asiantuntijayksikön päällikkö Sirkka-Liisa.Karki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori 1 APUA MULLA EI OO OPISKELUPAIKKAA! MITÄ MÄ TEEN? Zoomausopas opiskelijoille jotka eivät saaneet 2 asteen koulutuspaikkaa Hakuaikaa myöhennettiin heinäkuulle

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ohjauksen vastuutaho: koulutuksen järjestäjä Ohjauksen vastuutaho: perusopetuksen järjestäjä KOULUTUS Lukiokoulutus PERUSOPETUS Oppilaanohjausta

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Stadin ammattiopisto: - Kaikkien oppilaitos - Opiskelijalle esteetön opiskelu siinä ryhmässä, missä hän aloittaa - Yksilölliset opintopolut crister.nyberg@hel.fi

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT - 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA OPH ja OKM työseminaari 13.6.2013 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Nuorten aikuisten osaamisohjelma Jyväskylän koulutuskuntayhtymään saatu v. 2013 1,2 m lisärahoitus 83 t

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto & Aleksi Pirkkalaistie 1. 11.4.2014 Ari Holsti

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto & Aleksi Pirkkalaistie 1. 11.4.2014 Ari Holsti Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto & Aleksi Pirkkalaistie 1 20 18 16 14 12 10 8 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 11.4.2014 Ari Holsti Kaikki ammatillinen koulutus nyt samalla kartalla. Koulutusta

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen

Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen Kevään 2013 yhteishaku koulutusyhtymässä 1.174 ensisijaista hakijaa, 818 aloituspaikkaa 1,44 hakijaa/aloituspaikka Vetovoimaisuus täydennys- ja lisähaun

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

Koulutuskuntayhtymän hallinnollinen rakenne 1.8.2011

Koulutuskuntayhtymän hallinnollinen rakenne 1.8.2011 Koulutuskuntayhtymän hallinnollinen rakenne 1.8.2011 Omistajakunnat Valtuusto Puheenjohtaja Jari Blom Hallitus Puheenjohtaja Pauli Partanen Tarkastuslautakunta Johtaja Vesa Saarikoski aikuisopisto ammattiopisto

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot