TYÖNOHJAUKSESSA TUTKITAAN JA KEHITETÄÄN TYÖTÄ, S. 4 TURUN KIRJASTO PALVELEE USEITA VIRASTOJA, S. 8 SYYTTÄJÄLAITOS KOULUTTAA , S.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖNOHJAUKSESSA TUTKITAAN JA KEHITETÄÄN TYÖTÄ, S. 4 TURUN KIRJASTO PALVELEE USEITA VIRASTOJA, S. 8 SYYTTÄJÄLAITOS KOULUTTAA 2013-2014, S."

Transkriptio

1 TYÖNOHJAUKSESSA TUTKITAAN JA KEHITETÄÄN TYÖTÄ, S. 4 TURUN KIRJASTO PALVELEE USEITA VIRASTOJA, S. 8 SYYTTÄJÄLAITOS KOULUTTAA , S. 11

2 SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Säästöjä virkistyksestä vai viihtyisyydestä 3 Työnohjauksessa tutkitaan ja kehitetään työtä 4 Kaiken voi kyseenalaistaa ja korjata 6 Turun oikeustalon kirjasto palvelee useita virastoja 8 Ei palvelu enää paljon parempaa voisi olla 9 Chileläiset vieraat 10 Syyttäjälaitos kouluttaa Vaihdossa Roomassa - Se non è vero, è ben trovato 14 5/ Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle. Tiedotus Päätoimittaja Pilvi Isotalus Toimitussihteerit Maria Turkia Marjo Ullakonoja Puhelin Faksi Perinteinen pesäpallo-ottelu päättyi tällä kertaa KRP:n voittoon 17 Henkilöstö 19 Keräämme syyttäjistä kertoavia vitsejä ja kaskuja! Valtakunnansyyttäjänvirasto juhlii 15-vuotista taivaltaan ja myös seuraavassa Akkusastoorissa käsitellään laajasti tuota samaa teemaa. Seuraavaa lehteä ja mahdollista muutakin käyttöä varten keräämme nyt syyttäjiin läheisesti liittyviä vitsejä ja muita hauskoja juttuja. Lähetä parhaasi minulle: PL 333, HELSINKI (Albertinkatu 25 A, 4. kerros) Kirjoitukset seuraavaan numeroon viimeistään ! Kannen kuva: Marjo Ullakonoja

3 PÄÄTOIMITTAJALTA Säästöjä virkistyksestä vai viihtyisyydestä Pilvi Isotalus Oikeushallinnossa kuhistaan nyt paitsi säästöistä, myös toimitilakonseptista. Toimitiloista puhuttaessa usein suurin pelko ihmisillä on, että he joutuvat työskentelemään avokonttorissa. Minä olen joskus työskennellyt juuri tuollaisessa pelottavassa, seinättömässä tilassa, jossa työpisteitä eristivät vain sermit. Puhelinhaastatteluita tehdessä oli kieltämättä jotenkin kiusallista, kun tiesi, että sermin takana luultavasti kuunnellaan jokaista sanaani. Toisaalta en kyllä itse muista kuunnelleeni muita. Olin myös kerran töissä toimistossa, jossa valmisteltiin siirtymistä avokonttoriin vai tulisiko niitä nykyisin kutsua monitoimitiloiksi. Siellä asiaan valmistauduttiin todella hyvin, ja työntekijät pääsivät osallistumaan uusien tilojen suunnitteluun. Uusiin tiloihin tuli hiljaisia huoneita puhelinkeskusteluja varten ja erillisiä kokoustiloja, joissa oli seinät. Huvittavinta avointen tilojen suunnittelussa oli mielestäni keskustelu kenkien kopinasta: Saisiko käyttää lainkaan kopisevia kenkiä? Voiko aina etukäteen tietää, kopisevatko kengät? Otetaanko käyttöön toimistotohvelit? Kyllähän kengät kopisevat nykyisissäkin toimistoissamme, eikä se meitä haittaa vai mitä? Näinä aikoina etsitään kohdetta säästöille muualtakin kuin toimitiloista. Jossain virastossa on päätetty säästää virkistyspäivästä, ja ainakin yritysmaailmassa yhä yleistyvä säästökohde on pikkujoulujuhla. Kohta ehkä kohteena ovat liikuntasetelit? Toisaalta yritysvalmentaja Jari Sarasvuo sanoi (IS ) lehtihaastattelussa, että hänen käsityksensä mukaan tietotyötä tekevä ihminen ei kestä seitsemää tuntia työtä päivässä ilman, että hän välillä ottaa siihen etäisyyttä. Tämä etäisyyshän voi olla liikuntaa tai kahvittelua. Tai jos haluamme ottaa mallia Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtajasta Juhana Vartiaisesta otamme nokoset. Olisipa minunkin työhuoneessani sohva! Jos emme kestä seitsemää tuntia työtä ilman taukoja, miten kestäisimme koko vuoden ilman virkistystä tai juhlia? Minä en ainakaan niistä ensimmäisenä säästäisi. Avokonttorikin kuulostaa houkuttelevammalta. Syyttäjälaitoksessakin pohditaan nyt työryhmätyönä etätyön edellytyksiä, joten monen avokonttoriahdistukseen voi löytyä helpotusta sitä kautta. Jos välillä tekee etäpäivän kotona, saa ehkä huomattavasti enemmän aikaiseksi kuin konttorilla. Etäisyyttäkin on helpompi ottaa kipaista vaikka lenkille tai ottaa nokoset ruuan päälle. Minä en tietysti tässä voi ketään kehottaa näin tekemään, mutta tätä ajatusta voi työryhmä hyödyntää vapaasti. Toivottavasti jatkuville säästöille löydetään sellaisia kohteita, että ihmisten työkyky ja työpaikan viihtyisyys pystytään säilyttämään. Minä olen viihtynyt tämän laitoksen ja viraston palveluksessa loistavasti, ja kiitos siitä kuuluu teille jokaiselle! Vuodenvaihteessa syyttäjälaitoksen viestinnän puikkoihin palaa taas Virve Streng. PS. Tänä vuonna ilmestyy vielä yksi Akkusastoori, mutta se on VKSV:n 15-vuotisteemanumero.m AKKUSASTOORI

4 Rinnalla kulkija vs. haastaja Työnohjauksessa tutkitaan ja kehitetään työtä m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus AKKUSASTOORI 5/ V altakunnansyyttäjänvirastossa kolme erilaista ryhmää on saanut työnohjausta. Toimintaa on pidetty hyödyllisenä muun muassa työprosessien kehittämisessä. Työnohjaajana on toiminut kasvatustieteiden maisteri Marianne Terkki-Mallat, joka työskentelee Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa erikoissuunnittelijana, kouluttajana ja projektikoordinaattorina. Työnohjauksella on Suomessa pitkät perinteet. Sitä on käytetty muun muassa kirkon piirissä sekä sosiaali- ja terveysalalla, mutta se on löytämässä paikkansa myös muilla aloilla. Työnohjauksessa ihmiset tutkivat työtään ja suhdettaan työhönsä. He pyrkivät muun muassa löytämään vaihtoehtoisia näkökulmia ja mahdollisesti uusia tapoja olla, toimia ja ajatella työstään. Työnohjausprosessin alussa ei usein tiedetä, mitä kaikkea prosessi tuo tullessaan. Työnohjauksen tarkoituksena on vahvistaa perustehtä- ryhmää keskinäisessä dialogissa, kertoo Marianne Terkki-Mallat. Työnohjaaja ei ole opettaja, vaan hän kuuntelee paljon, tekee kysymyksiä ja auttaa vän toteuttamista. TUKEA TYÖN KEHITTÄMISEEN JA AMMATILLI- SEEN KASVUUN Terkki-Mallatin mukaan työnohjaus voi olla myös hyvin coachaavaa (tavoitteisiin pyrkivää) tai fasilitoivaa (mm. osallistavia ja toiminnallisia työskentelymenetelmiä hyödyntävää). Työnohjauksessa kaikki lähtee tilaajan ja ohjattavan ryhmän omista toiveista ja tarpeista. Ohjaajan on oltava herkkä kuulemaan, mitä ryhmä tarvitsee ja millaisia työskentelytapoja työnohjauksessa olisi hyvä käyttää. Niistä sovitaan aina yhdessä.

5 Mitään varsinaista ongelmaa ei tarvitse lähtökohtaisesti olla. Syynä työnohjaukselle voi olla halu kehittyä ja kehittää työhön liittyviä asioita yhdessä. Työnohjaus voi olla joko yksilö- tai ryhmämuotoista, ja siihen voivat osallistua sekä työntekijät että esimiehet. Se voi olla lyhyt prosessi, johon kuuluu esimerkiksi viisi tapaamista puolen vuoden aikana. Se voi myös käsittää useampia tapaamisia pitkällä aikavälillä. Työnohjaussuhteessa voidaan tutkia työntekijän tai työyhteisön suhdetta koko organisaatioon tai ulkopuoliseen maailmaan. Myös työntekijän suhdetta työyhteisöönsä, sen toimivuuteen ja muun muassa prosessien toimivuuteen voidaan tutkia. On mahdollista tutkia myös työntekijän suhdetta omaan työhönsä ja itsensä johtamiseen, Terkki-Mallat kertoo. Työnohjaus voi käsittää työprosessien tutkimista, selkiyttämistä ja kehittämistä. Siinä voidaan tukea tiimin työskentelyn käynnistymistä ja ryhmäytymistä. Siihen voi kuulua ryhmän vahvuuksien tunnistamista, tavoitteiden kirkastamista ja kehittämistä, ammatillisen kasvun ja kehittymisen tukemista sekä työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä. Mitään varsinaista ongelmaa ei tarvitse lähtökohtaisesti olla. Syynä työnohjaukselle voi olla halu kehittyä ja kehittää työhön liittyviä asioita yhdessä. Joskus taustalla voi olla myös työn sujumattomuus, jopa kriisi. KUUNTELIJAN JA KYSELIJÄN ROOLISSA Yleensä prosessin alussa kuulen ensin jokaisen ryhmän jäsenen ja koko ryhmän tarpeita, toiveita ja tavoitteita. Sen jälkeen alamme etsiä yhteistä tavoitetta työnohjaukselle. Se saattaa kirkastua, jäsentyä ja osin muuttuakin prosessin aikana. Tavoitteista riippuu, millaiseksi ohjaus ja yhteinen prosessi muodostuvat. Työnohjaaja yleensä kuuntelee, tekee kysymyksiä ja myös haastaa niiden avulla osallistujia. Lisäksi yritän auttaa ihmisiä tunnistamaan vahvuuksiaan, osaamistaan ja sitä, mikä jo toimii ja on hyvin. Näitä asioita ei ole aina helppo havaita itse. Hyvän ja toimivan tunnistaminen yleensä energisoi sekä antaa potkua kehittymiselle ja kehittämiselle, Terkki-Mallat toteaa. Lähtökohtaisesti työnohjaus auttaa myös raivaamaan ajan ja paikan työn tutkimiselle ja kehittämiselle, kuten prosessien pohtimiselle yhdessä. Se vaatii osanottajilta sitoutumista, aktiivisuutta ja halua viedä prosessia yhdessä eteenpäin. Työnohjaaja ei ole opettaja, vaan hän kuuntelee, tekee kysymyksiä ja auttaa ryhmää keskinäisessä dialogissa. Työnohjaajalla on kiinnostusta ja halua auttaa sekä työn kehittämisessä että työssä kehittymisessä. Hänellä täytyy olla kuuntelemisen taitoa ja herkkyyttä reagoida. Joskus pitää olla myös napakka ja asettaa rajoja. Työnohjaajalla ja ryhmällä on vaitiolovelvollisuus ryhmässä käsitellyistä asioista. Työnohjaaja on usein kuin rinnalla kulkija. Lisätietoja työnohjauksesta voi kysyä VKSV:n koulutuksesta. Tietoa löytyy myös Story ry:n verkkosivuilta: m AKKUSASTOORI

6 Kaiken voi kyseenalaistaa ja korjata Yksi työnohjaukseen osallistunut ryhmä oli Valtakunnansyyttäjänviraston poliisirikosten tutkintatiimi. Työnohjaus koettiin tarpeelliseksi, koska tiimi on uusi - se aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Lisäksi sen jäsenet vaihtuvat muutaman vuoden välein, koska kaikki tiimiläiset hoitavat tehtäväänsä virkakierrossa. Vuodenvaihteessa tiimissä vaihtuu taas kaksi jäsentä: tiimin vetäjänä toiminut kihlakunnansyyttäjä Krista Soukola ja tiimin tutkija rikosylikonstaapeli Paula Viitasaari siirtyvät muihin tehtäviin. Heidän mielestään työohjaus oli kaiken kaikkiaan myönteinen kokemus. Oli hyvä, kun joku tiimin ulkopuolelta yllytti miettimään, miten eri tilanteissa tulisi toimia, Soukola miettii. Lisäksi tuli otettua se aika, jolloin oikeasti pohdittiin, miten prosessi sujuu, Viitasaari lisää. Työn laatu säilyy AKKUSASTOORI 5/2012 Poliisirikosten tutkintatiimi havainnollisti työnohjauksessa prosessejaan fläppitaulun avulla. Kihlakunnansyyttäjä Krista Soukola ja rikosylikonstaapeli Paula Viitasaari jättävät tiimin vuodenvaihteessa. Työohjauksen avulla on voitu varmistaa työn laadun säilyminen, vaikka henkilöt tiimissä vaihtuvat. Ohjauksen avulla saimme tiimin yhtenäisen käsityksen siitä, miten meidän tiimimme toimii. Aiemmin meillä ei ollut siitä kovin havainnollista kuvaa. Kävimme läpi erikseen poliisien ja syyttäjien puolen sekä puhuimme muun muassa tiimiytymisestä, Soukola kertoo. Ohjauksessa käytettiin apuvälineenä puukaaviota, johon pohjautuen mietittiin tiimin elinkaarta. Samalla pohdittiin tiimin sisäistä hierarkiaa. Nyt meillä on tavoitteet kirjattuina paperille ja valmiiksi mietittynä, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon työn eri vaiheissa. Laatu täytyy pitää hyvänä hektisenkin prosessin keskellä, ja siinä ovat valmiit mallit apuna, Viitasaari uskoo. Työohjauksen tuloksena tiimille syntyi diaesitys ja kartta prosessin sujumisesta sekä ihan konkreettisia työn arkea tukevia uusia toimintatapoja. Aluksi ainakin osa tiimistä suhtautui työnohjaukseen epäilevästi, mutta jokainen hetki siinä on koettu tarpeelliseksi. Tiimiläiset suosittelevat työnohjausta nimenomaan pienille, korkeintaan 5-6 henkilön ryhmille. Esimerkiksi ryhmä- ja parisyyttäjäkokoonpanoissa tätä voisi käyttää apuna, kun on tarpeen miettiä järkevää työnjakoa, Soukola ideoi. Soukola ja Viitasaari uskovat tiimin jatkossakin hyötyvän malleista, jotka nyt on luotu. Kun esimerkiksi poliisin rakenteet lähivuosina muuttuvat, tiimillekin tulee vastaan arkirutiineihin liittyviä haasteita. Silloin valmiit mallit ovat tukena työssä. Kaiken voi kyseenalaistaa ja korjata. Se kai työnohjauksessa on ideana, Viitasaari summaa m 6

7 AJANKOHTAISTA Lausunnonantajat suhtautuivat myönteisesti uusiin virkanimisuosituksiin Jokaisessa virastotyypissä esitettiin otettavaksi käyttöön yleisnimike, esimerkiksi käräjäsihteeri, perintäsihteeri tai syyttäjänsihteeri. Oikeushallinnon virkanimikkeiden muuttamista pohtinut työryhmä totesi muistiossaan muun muassa, että nimikkeiden tulisi olla aiempaa kuvailevampia ja toisaalta yhdenmukaisia sopimusalan eri sektoreilla. Jokaisessa virastotyypissä esitettiin otettavaksi käyttöön yleisnimike, esimerkiksi käräjäsihteeri, perintäsihteeri tai syyttäjänsihteeri. Nämä nimikkeet korvaisivat pääosin nyt käytössä olevat toimistosihteeri- ja osastosihteeri-virkanimet. Isoissa virastoissa virkanimet voisivat olla eriytyneempiä kuin pienissä. Sopimusalan ylimpien virkojen nimiä työryhmä suositteli yhdenmukaistettaviksi. Oikeuslaitoksen yleistä sopimusalaa koskevan tarkentavan v i r k a e h t o - sopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluu tuomioistuimissa, syyttäjälaitoksessa, oikeusaputoimistoissa ja ulosottolaitoksessa kaikkiaan lähes 3000 virkamiestä, joista valtaosa on kansliahenkilöstöä. Oikeusministeriö pyysi muistiosta lausuntoa kaikilta tuomioistuimilta, syyttäjänvirastoilta, oikeusaputoimistoilta ja ulosottovirastoilta sekä Valtakunnansyyttäjänvirastolta ja Valtakunnanvoudinvirastolta. Lisäksi lausuntoa pyydettiin JHL ry:ltä, JUKO ry:ltä ja Pardia ry:ltä. Oikeusministeriöön saapui yhteensä 65 lausuntoa. Lausunnonantajat suhtautuivat pääasiassa myönteisesti työryhmän suosituksiin muuttaa sopimusalan virkanimet nykyistä paremmin tehtäviä kuvaaviksi ja toisaalta sektoreittain yhdenmukaisiksi. Moni virasto totesi kuitenkin, ettei virkanimiä pidä olla liikaa, jottei töiden järjestely virastoissa vaikeudu. E n i t e n kannatusta sai toimistosihteeri- ja osastosihteerinim i k k e i d e n korvaaminen sektorikohtaisilla yleisnimikkeillä. Eniten vastustusta saivat suositukset, jotka koskivat sopimusalan ylimmän viran nimeä käräjäoikeuksissa. Lausuntotiivistelmä: ja hallintom Tilojen yhteiskäyttöä halutaan lisätä Yksi oikeushallinnon toimitila- ja työympäristökonseptin linjauksista on, että yhteiskäyttöön soveltuvia tiloja keskitetään yhdelle alueelle kiinteistössä. Yhteiskäyttöisiä tiloja ovat kirjasto, päätearkisto, kuntosali sekä sosiaalitilat. Vuonna 2011 valmistunutta toimitila- ja työympäristökonseptia syvennetään parhaillaan. Tämän vuoden loppuun mennessä on tarkoitus saada yksityiskohtaisempi suunnitteluohjeistus. Hanketta on työstetty työpajoissa, joista viimeiset olivat syys-lokakuun taitteessa. Toimitila- ja työympäristökonsepti muodostuu asiakaspalvelusta, istuntosalikokonaisuudesta ja taustatyötiloista. Konseptia sovelletaan valtakunnallisesti yli 300 tuomioistuimen, ulosoton, oikeusavun ja syyttäjänviraston toimipisteeseen. Konseptia hyödynnetään tilamuutoshankkeissa sekä sovelletaan mahdollisuuksien mukaan nykyisten tila- ja toimintaratkaisujen kehittämisessä. Oikeuslaitoksen toimitilakustannukset olivat vuonna 2010 yli 50 miljoonaa euroa. Kuluerä on toiseksi suurin henkilöstömenojen jälkeen. Juttu Turun oikeustalon kirjaston yhteiskäytöstä s. 8-9.m AKKUSASTOORI

8 Turun oikeustalon kirjasto palvelee useita virastoja Karhukirjeen voi saada, sakkoja ei AKKUSASTOORI 5/ m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus Kun eri virastot ja tuomioistuimet muuttivat Turun oikeustaloon joulukuussa 1997, virastojen kokoelmista koottiin kaikkien talon työntekijöiden yhteinen kirjasto. Sitä käyttävät Länsi-Suomen syyttäjänvirasto, Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Varsinais-Suomen käräjäoikeus ja Turun hallintooikeus, jonka palveluksessa on myös päätoiminen kirjastonhoitaja-informaatikko Merja Tuovinen. Periaatteessa kaikki talon työntekijät ovat kirjaston asiakkaita, hän sanoo. Kirjastomme ei ole iso: meillä ei ole esimerkiksi kattavasti vanhaa aineistoa. Täältä löytyy kuitenkin arkipäivän käyttöä varten hyvä kokoelma juridiikkaa ja lisäksi esimerkiksi oikeakielisyysoppaita ja sanakirjoja. Meillä on lähes kaikki kotimainen alan kirjallisuus, mitä 2000-luvun alusta lähtien on ilmestynyt. Talossa on noin 300 työntekijää. Tuovisen mukaan käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä kirjastoon. Viime vuosina käyttö on lisääntynyt. Jotkut asioivat kirjastossa useita kertoja viikossa. Meillä on kattavasti aina uusimmat painokset, koska kirjastomme on ylläpidetty ja minä teen tätä työtä täysipäiväisesti. Kaukolainaan myös herkästi muualta. KUSTANNUKSET JAETAAN Kirjaston kustannukset on jaettu kunkin viraston ja tuomioistuimen lainkäyttöhenkilökunnan mukaan (käräjäoikeus 59 %, hallinto-oikeus 29 %, syyttäjänvirasto 10 %, ulosottovirasto 2 %). Kokonaiskustannukset ovat noin euroa vuodessa. Merja Tuovinen pitää yhteistä kirjastoa myös oman työnsä kannalta antoisana ratkaisuna. "Etsin kirjoja erityisaiheista. Kerran hain hallintooikeudelle liito-oravien elinympäristöön liittyvää kirjallisuutta." Asiakkaat ovat oppineet tuntemaan minut ja kysymään minulta neuvoa. Mielestäni kirjasto on kirjasto vain, jos siellä on oma kirjastonhoitaja. Muuten se on vain kirjakokoelma. KIRJASTONHOITAJALTA SAA MYÖS TIETOPAL- VELUAPUA. Etsin kirjoja erityisaiheista. Kerran hain hallintooikeudelle liito-oravien elinympäristöön liittyvää kirjallisuutta. Lisäksi etsin pyynnöstä lehtien artikkeleita ja muuta sellaista. Turun oikeustalon kirjastolla on selkeä lainausjärjestelmä ja lainausajat. Tuovinen saattaa lähettää tarvittaessa karhukirjeitä, mutta sakkoja ei sentään kerry. Vuonna 2015 oikeustalossa tehdään suuria muutoksia, koska virastojen paikat talon sisällä muuttuvat ja muualta Suomesta siirtyy lisää työntekijöitä Turkuun. Myös kirjasto siirtyy tuolloin ensimmäiseen kerrokseen vanhaan siipeen. Kirjastotoimikunta on mukana uuden kirjaston suunnittelussa, mutta paikan vaihtumisen vaikutuksia kirjaston käyttöön voi vain arvailla. m

9 Kihlakunnansyyttäjä Kai Selander: Ei palvelu enää paljon parempaa voisi olla Länsi-Suomen syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Kai Selander kertoo kirjaston olevan yksi syyttäjän työn perustyökaluista. Hän käyttää Turun oikeustalon kirjastoa viikoittain. Perinteisten kirjastopalveluiden lisäksi Selander kehuu kirjaston muita palveluja. Esimerkiksi kirjaston uutuuksista informoidaan meitä käyttäjiä jatkuvasti. Lisäksi on mahdollisuus osallistua sähköisten järjestelmien, kuten Edilexin ja Suomenlaki.comin, käyttäjäkoulutuksiin, joita kirjastonhoitaja vetää. Sähköisten informaatiolähteiden tarjonta lisääntyy jatkuvasti, ja on tärkeää, että kirjastosta saa tukea ja opastusta konkreettiseen tiedonhakuun. Syyttäjänvirastosta löytyy suhteellisen kattavasti peruskokoelma kirjallisuutta ja muuta aineistoa, jonka käyttötarve on syyttäjän työssä jatkuvaa. Aina, kun tulee tarve saada jotakin erityisempää kirjallisuutta, voi kääntyä yhteisen kirjaston puoleen. Täysipäiväisen informaatikon ansioista siellä on kattava kirjakokoelma hyvässä järjestyksessä. Selander näkee etuna myös sen, että jokaisella virastolla on oma edustajansa kirjastotoimikunnassa. Tällöin hankinta-aloitteita ja käyttötarvetta tarkastellaan yhdessä. Ehkä jatkossa sähköinen lainausjärjestelmä voisi olla yksi kirjaston kehittämistarpeista. Mutta pääasiassa kirjastossa on kaikki kunnossa: palvelu on hyvää, kokoelma on kattava ja uutuuksista tiedotetaan. Ei palvelu enää paljon parempaa voisi olla, Selander tiivistää. m Turun oikeustalon kaikkien virastojen ja tuomioistuinten noin 300 työntekijän käytössä on yksi kirjasto. Turun oikeustalon kirjasto Turun hallinto-oikeus vastaa Turun oikeustalon kirjastosta. Kyseessä on oikeustalon kaikkien virastojen henkilökuntien käyttöön tarkoitettu erikoiskirjasto, jossa työskentelee hallintooikeuden henkilöstöön kuuluva kirjastonhoitajainformaatikko. Virastosta nimetyt edustajat muodostavat kirjastotoimikunnan, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Turun oikeustalon kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön oikeustieteellistä, lähinnä kotimaista aineistoa sisältävän kokoelman ja tietopalvelun. Kokoelmassa on noin luetteloitua monografiaa ja noin nidettä valtiopäiväasiakirjoja, oikeustapauskokoelmia ja muita luetteloimattomia sarjajulkaisuja. Lehtivuosikertoja on 50. Sähköisistä aineistoista ovat käytössä muun muassa Edilex, Finlex ja Suomenlaki.com. Kirjaston palveluita ei tarjota ulkopuolisille. AKKUSASTOORI

10 Chileläiset vieraat tutustuivat saamelaisten asioiden hoitoon m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus AKKUSASTOORI 5/ V altakunnansyyttäjänvirastossa vieraili syyskuun lopulla viisi chileläistä syyttäjää ja Chilen syyttäjänviraston kouluttaja. Chileläiset vieraat tulivat alueilta, joilla on tällä hetkellä meneillään konflikti mapuche-alkuperäisyhteisön, poliisien, alueen pien- ja suurmaanviljelijöiden sekä metsäyrittäjien välillä. Myös syyttäjiin kohdistuu meneillään olevassa konfliktissa paljon painetta ja kritiikkiä. Vierailun tavoitteena oli, että chileläiset syyttäjät näkevät, miten vähemmistö- ja alkuperäiskansaasioista hoidetaan Pohjoismaissa, rauhanomaisesti ja asiallisesti. Suomessa heille kerrottiin nimenomaan saamelaisiin ja muihin vähemmistöihimme liitty- Chileläiset syyttäjät vierailivat myös Lapin syyttäjänvirastossa johtavan kihlakunnansyyttäjän Elsa Kauhasen vieraina. VKSV sai vieraakseen viisi chileläistä syyttäjää ja heidän kouluttajansa syyskuun lopussa. viä tapauksia. Ryhmä vieraili VKSV:n lisäksi mm. oikeusministeriössä, vähemmistövaltuutetun toimistossa sekä Rovaniemellä Lapin syyttäjänvirastossa, Rovaniemen hovioikeudessa ja Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa. Inarissa he vierailivat Saamelaiskäräjillä. Lapin syyttäjänvirastossa he saivat kuulla saamelaiseen alkuperäiskansaan liittyvistä tapauksista paikallisen syyttäjänviraston näkökulmasta. Erityisesti heitä kiinnosti kuulla poronhoitoon, kalastukseen ja maankäyttöön liittyvistä asioista. Koska saamelaisten yleisin elinkeino on poronhoito, käytiin keskustelua pitkään suurpedoista ja niiden aiheuttamista tuhoista poroelinkeinolle ja vastaavasti poromiesten suurpetoihin erityisesti ahmaan, susiin, karhuun ja ilveksiin kohdistamista salakaadoista. Vierailulla Rovaniemen hovioikeudessa chileläiset vieraat seurasivat myös hovioikeuden pääkäsittelyä. m

11 Syyttäjälaitos kouluttaa Syyttäjälaitoksen koulutusohjelma on valmistunut. Koulutuksemme perustuu ajatukselle osaamiskartoista ja koulutuspoluista. Jokaisen syyttäjän ja sihteerin osaaminen rakentuu suunnitellun koulutuspolun mukaisesti systemaattisesti ja portaittain. Asiantuntijaorganisaatiossa koulutus ja kurssit ovat vain yksi tuki osaamisen syventämisessä. Asiantuntijaksi kasvaminen vaatii työtä ja kokemusta. Työssä oppiminen, viraston koulutuspäivät, työpaikkakeskustelut ja tiedon jakaminen kollegoiden kanssa ovat myös osa osaamisen kehittymistä. Jokaisen syyttäjän asiantuntijuuden ylläpidon varmistamiseksi on uudessa koulutusohjelmassa siirrytty entistä enemmän alueelliseen koulutukseen. Koulutus, joka kuuluu jokaiselle syyttäjälle tai sihteerille, tullaan järjestämään virastokohtaisina koulutuspäivinä. Tätä työtä tukemaan viras-tot ovat nimenneet koulutusasioista vastaavat sihteerit, koulutussihteerit, jotka hoitavat oman virastonsa koulutuspäivien järjestelyt. Keväällä 2013 järjestetään jokaisessa virastossa Kansainvälisten asioiden perusteet -kurssi. Kurssi on yksipäiväinen ja tarkoitettu jokaiselle syyttäjälle. Koulutuspäivän ajankohta sovitaan Valtakunnansyyttäjänviraston kansainvälisen yksikön kanssa. Syksyllä 2013 (syys - lokakuussa) järjestetään alueellisesti esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisila-kiin liittyvä kaksipäiväinen koulutus (Ponnistus). Koulutus toteutetaan yhdessä poliisiin, rajan ja tullin tutkinnanjohtajien kanssa ja se on kaksipäiväinen. Kouluttajina toimivat syyttäjä-poliisikouluttajaparit. Koulutuksen ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin. Koulutuksemme esite on tämän lehden mukana ja se löytyy myös Ilonasta. Tervetuloa koulutukseen. Koulutuspäällikkö Pia Meri m Viraston koulutussihteereille järjestetään koulutuspäivät Valtakunnansyyttäjänvirastossa, Helsingissä. AKKUSASTOORI

12 AJANKOHTAISTA AKKUSASTOORI 5/ Syyttäjien valtakunnallista varallaolojärjestelmää kehitetään Syyttäjälaitos tehostaa valmiutta syyttäjäntehtävistä huolehtimiseen virastoajan ulkopuolella. Nykyiset järjestelyt eivät kata kaikkia niitä tilanteita, joissa kiireellisiä syyttäjän ratkaisuja on tehtävä päivystysluonteisesti. Olemassa olevat varallaolojärjestelyt koskevat eräitä pakkokeino- ja haastamisasioita sekä poliisimiesten tekemiksi epäiltyjen rikosten esitutkintaa. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on asettanut syyttäjälaitoksen varallaolojärjestelmän kehittämistyöryhmän, jonka puheenjohtajana toimii valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski. Työryhmä selvittää ja arvioi laajaalaisesti syyttäjälaitoksen valtakunnalliset varallaolotarpeet sekä suunnittelee tarkoituksenmukaisia kehittämistoimenpiteitä. Työryhmään kuuluu jäseniä Valtakunnansyyttäjänvirastosta ja paikallisista syyttäjänvirastoista. Siinä on edustaja myös Suomen syyttäjäyhdistys ry:stä ja se voi harkintansa mukaan kuulla asiantuntijoita ja syyttäjälaitoksen yhteistyötahoja. Työryhmän on tarkoitus saada työnsä päätökseen Tarvittavat muutokset syyttäjälaitoksen varallaolojärjestelmään toteutetaan vuoden 2014 aikana. Syyttäjälaitokselle on vahvistettu toimintalinjat. Niihin sisältyvän toimintojen ja prosessien kehittämisen yhtenä tavoitteena on varmistaa syyttäjän mahdollisuudet hoitaa välittömästi hänelle ilmoitetun rikosasian edellyttämät toimet esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Tämä edellyttää riittävien valtakunnallisten päivystysjärjestelyjen olemassaoloa. m Syyttäjälaitos selvittää etätyön edellytykset Syyttäjälaitos asetti kansallisena etätyöpäivänä työryhmän selvittämään etätyön edellytyksiä. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan kyseinen päivä sopii hyvin työn aloitusajankohdaksi. "Syyttäjälaitoksessa tehdään paljon sellaista, joka sopii etätyönäkin tehtäväksi, kun vain yhteiset pelisäännöt saadaan sovittua." Työryhmä arvioi etätyön tarvetta ja merkitystä sekä sen vaikutuksia toimitilojen käyttöön. Lisäksi työryhmä valmistelee syyttäjille, syyttäjälaitoksen asiantuntijoille ja toimistohenkilökunnalle ohjeistuksen etätyöstä. Tarkoituksena on myös luoda malli etätyön seurantaan ja kehittämiseen. Työryhmän puheenjohtajana toimii valtionsyyttäjä ja Valtakunnansyyttäjänviraston hallintoyksikön päällikkö Christer Lundström. m

13 AJANKOHTAISTA Lausunnot syyteneuvottelujärjestelmästä jakaantuivat Oikeusministeriön työryhmä luovutti viime toukokuussa mietintönsä syyteneuvottelua koskevaksi lainsäädännöksi sekä syyttämättä jättämistä koskevien säännösten uudistamiseksi (oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 26/2012). Oikeusministeriö pyysi ehdotuksista lausunnon 35 viranomaiselta, organisaatiolta ja asiantuntijalta sekä varasi korkeimmalle oikeudelle tilaisuuden lausua ehdotuksesta. Lausuntoja saapui 29 sekä muistio korkeimmalta oikeudelta. Lausunnonantajien mielipiteet esitutkinnan rajoittamista tai rangaistuksen lieventämistä tunnustuksen perusteella tarkoittavan syyteneuvottelujärjestelmän käyttöönottamisesta jakaantuivat. Karkeasti jaoteltuna noin puolet lausunnonantajista suhtautui myönteisesti syyteneuvotteluun. Muista lausunnonantajista hiukan alle puolet suhtautui tähän kielteisesti ja loppujen antama lausuntopalaute voidaan katsoa neutraaliksi. Kysymys syyteneuvottelua koskevien säännösten soveltamisalasta jakoi mielipiteitä siten, että noin kolmannes lausunnonantajista suhtautui kielteisesti työryhmän esittämään soveltamisalarajaukseen. Valtaosa lausunnonantajista puolsi työryhmän esityksiä syyttämättä jättämistä koskevien säännösten muuttamisesta ja syyttämättäjättämispäätöksen perustelemisvelvollisuudesta. Lausunnonantajat suhtautuivat myönteisesti ehdotukseen siitä, että silloin kun rikoksella saatu hyöty on tuomittu valtiolle, hyötyä vastaavaa tuomioistuimen vahvistamaa vahingonkorvausta valtion varoista haettaisiin jatkossa kirjallisella hakemuksella Oikeusrekisterikeskukselta käräjäoikeudessa nostettavan kanteen asemesta. (www.om.fi> Julkaisut> Mietintöjä ja lausuntoja)m LAVA-tiimin raportti julkaistiin VKSV:n verkkosivuilla Laajat ja vaativat rikosasiat (LAVA-asiat) sitovat paljon syyttäjälaitoksen voimavaroja. Tämä selviää Valtakunnansyyttäjänviraston LAVA-tiimin ensimmäisestä toimintakertomuksesta. Tiimi sai yhteensä 479 ilmoitusta laajoista ja vaativista syyttäjien hoidettavana olevista rikosasioista. Näistä katsottiin Valtakunnansyyttäjänviraston vahvistaman määritelmän mukaisiksi LAVA-asioiksi 165 asiaa, joista 159 otettiin seurantaan ja kuusi asiaa tai asiakokonaisuutta koordinoitavaksi Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Valtaosa LAVA-asioista keskittyy Helsingin syyttäjänviras- toon, vaikka LAVA-asiaksi hyväksymiseen vaikuttavat myös sitä käsittelevän paikallisviraston voimavarat - esimerkiksi Lapista, jossa on vähän syyttäjiä, hyväksyttiin eritasoisia juttuja kuin Helsingistä. Rikoslajeittain asiat keskittyvät selvästi talous- ja huumausainerikoksiin. LAVA-tiimi otti koordinoitavakseen asiat, joissa paikallisella syyttäjänvirastolla ei ollut asian laadun edellyttämää erikoisosaamista tai aihealueeseen erikoistunut syyttäjä oli ylityöllistetty. Näitä juttuja olivat Talvivaaran kaivostoimintaan liittyvä laaja ympäristörikosepäily, pikavippitoimintaan liittyvä rikosepäily usean syyttäjänviraston toimialueella, lapsiin kohdistuva seksuaalirikosepäily usean syyttäjänviraston toimialueella, Raahen kultakaivostoimintaan liittyvä ympäristörikosepäily, sijoitusklubi Wincapitaan liittyvä asiakokonaisuus ja tunnetun kilpahiihtäjän kuolemansyyn tutkintaa koskevien poliisin rekisterissä olevien tietojen oikeudetonta käsittelyä koskevat virkarikosepäilyt. Raportti on luettavissa: m AKKUSASTOORI

14 VAIHDOSSA ROOMASSA - Se non è vero, è ben trovato AKKUSASTOORI 5/ m Koulutuspäällikkö Pia Meri Eurooppalainen tuomari- ja syyttäjävaihto-ohjelma (European Judical Training Network, Exchange Programme for Judical Authorities) sisältää myös mahdollisuuden vaihto-ohjelmaan oikeudellisesta koulutuksesta vastaaville henkilöille ja niinpä kävi niin, että minä pääsin vaihtoon Roomaan kahdeksi viikoksi. Kaksi viikkoa Roomassa tuntui jo lähtökohdiltaan hienolta ajatukselta, ja saatuani isäntäni Signor Gianluca Grassolta CSM:stä mielenkiintoisen ohjelman ja selostuksen Italian koulutusjärjestelmästä, oli mukava lähteä. Italiassa tuomareiden ja syyttäjien oikeudellisesta koulutuksesta vastaa Consiglio Superiore della Magistrura (CSM). CSM:ssä toimii 10 comissiota, joista IX vastaa koulutuksen suunnittelusta ja organisoinnista. Tämän IX-comission tukena on Scientific Committee, joka on muodostettu eri alan asiantuntijoista: 12 tuomaria ja syyttäjä sekä 4 yliopiston professoria. Komitea antaa koulutukseen liittyviä ehdotuksia Commissio IX:lle, joka keskusteltuaan ja käsiteltyään asiat vie ne eteenpäin päätettäväksi CSM:n Plenumiin. Plenumissa päätetään kaikkien komissioiden esittämät asiat. SYYTTÄJÄN URA JA KOULUTUS Italialaisen syyttäjän ura alkaa vaativasta pääsykokeesta yliopisto-opintojen jälkeen. Kokeen läpäisseet nuoret syyttäjät sanoivat, että vaikein osuus on nyt takana. Kokeen jälkeen heidät nimitetään harjoittelijaksi. Harjoittelukausi kestää 18 kuukautta sisältäen teoreettista ja käytännönläheistä kurssitusta ja työssäoppimista. Harjoittelukauden jälkeen CSM arvioi henkilön oikeudellisen osaamisen ja pätevyyden. Sen jälkeen voi valita uran joko tuomarina tai syyttäjänä. Mahdollisuus on myös uran vaihtoon neljästi työelämän aikana. Vaihdon välissä työaikaa täytyy olla vähintään viisi vuotta ja samalla on vaihdettava virastoa. Italiassa on n tuomaria ja n syyttäjää, koulutuspäiviä vuodessa n Koulutustilaisuudet ovat yhteisiä sekä syyttäjille että tuomareille. Osa koulutuksista on myös yhteisiä sekä siviili- ja rikosasioita hoitaville syyttäjille että tuomareille. Koulutus on pakollista niin, että ainakin joka neljäs vuosi on osallistuttava johonkin koulutukseen. Kurssit ovat useimmiten 2,5 päiväisiä ja sisältävät 5 jaksoa. CSM:n kurssit järjestetään isossa koulutushotellissa, jossa pyörii samanaikaisesti useita kursseja. Yhden kurssin osallistujamäärä on noin 100 henkilöä. Opettajina toimivat yliopiston professorit ja kokeneet syyttäjät ja tuomarit. Luennoitsijoiden arviointi on tiukkaa. Jokainen arvioidaan kaksisivuisella lomakkeella ja CSM kerää kaikkien luennoitsijoiden arviointiyhteenvedot. Niitä käytetään hyväksi mietittäessä luennoitsijoiden valintaa. CSM on ottanut käyttöönsä Moodlen ja järjestää kursseja myös verkkokoulutuksina. Parhaillaan 400 tuomaria ja syyttäjää opiskelee englannin kieltä verkossa - Good Wifen opastamana. Näin ame-

15 rikkalainenkin lakimaailma tulee tutuksi italialaiselle syyttäjälle. SYYTTÄJÄ ARVIOIDAAN Syyttäjien ammatillinen osaaminen arvioidaan joka neljäs vuosi. Tämä pakollinen arviointi on läpäistävä hyväksyttävästi voidakseen jatkaa työssään. Arvioinnin osa-alueet ovat: ammatillinen suorituskyky, työteho, ahkeruus ja sitoutuminen työhön. Arviointi-indikaattoreina ovat prosessiosaaminen, tuomioiden/syytteiden laatu ja määrä, sääntöjen ja aikataulujen noudattaminen, osallistuminen ja panostus viraston toimintaan, sisältäen mm. kollegoiden sijaistamisen ja säännöllisen osallistumisen täydennyskoulutukseen. Kahdesta ei-hyväksytystä arvioinnista seuraa työn menetys. Arviointiin on osallistuttava kunnes työvuosia on 28. Sen jälkeen on vapautettu arvioinnista. TYÖSKENTELY KOMISSIOISSA - KESKUSTELUA JA SUUNNITTELUA Tärkein suunnittelu- ja keskustelutyö tehdään komissioissa. Minulla oli mahdollisuus osallistua useiden komissioiden kokouksiin ja ne antoivat laajan näkökulman italialaiseen kokous-, keskustelu- ja päätöksentekokulttuuriin. Komissiot muodostuvat laajapohjaisesti sekä tuomareista että syyttäjistä ja professoreista. Komission henkilömäärä on noin 10. Jäseninä voivat olla myös jo eläkkeelle siirtyneet henkilöt. Vanhin mukana ollut oli 82-vuotias tuomari. Hän oli erittäin aktiivinen ja kantaa ottava ja häntä myös kuunneltiin. Pitäisikö meidänkin miettiä, miten kokeneiden syyttäjien osaamista hyödynnettäisiin paremmin? Tärkeimpien poliittisten puolueiden edustus, samoin kuin maakuntien edustus (pohjoinen-rooma-etelä), on myös huomioitu. Komissiot kokoontuvat neljä kertaa viikossa kolme viikkoa peräkkäin, sitten on viikon tauko. Osallistujien maakuntaerot näkyivät myös kokousten aloitusajoissa. Pohjoisen edustajat olivat sovittuun aikaan paikalla, roomalaiset minuuttia myöhässä ja etelän maakuntien edustajat vajaan tunnin myöhässä. Italialainen kokous on puhetta ja liikettä. Keskustelu on vilkasta ja äänekästä verrattuna suomalaiseen kokouskulttuuriin, joka on vähän kuin ankeuttajien jäljiltä: hiljaisia osanottajia, sulkeutuneita kasvoja, lyhyitä puheenvuoroja ja totista odotusta, josko tämä jo loppuisi. Varsinainen keskustelu ja mielipiteiden vaihto alkaakin meillä yleensä kokousten jälkeen huoneissa, suljettujen ovien takana. Silloin päästään usein italialaiseen, avoimeen ja iloiseen mielipiteiden vaihtoon, jossa oma persoonallisuus näkyy ja kuuluu. Voimakkaat vastakkainasettelut olivat komissioiden kokouksissa yleisiä ja ne kuuluivat keskusteluissa, sillä tempo ja äänen voimakkuus nousivat välillä ja toisinaan jopa huudettiin. Puheenjohtajat kaikissa kokouksissa antoivat ihmisten puhua, kuuntelivat kärsivällisesti, välillä jo ovensuussa, mutta kuuntelivat. Puheenvuorot vaihtuivat vauhdikkaasti, ne otettiin, niitä ei aneltu. Sihteeriä käytiin taputtelemassa ja antamassa kommentteja kirjauksiin. Ylipäätään taputeltiin ja keskusteltiin jatkuvasti - sukupuolella ei ollut väliä - kaikki taputtelivat toisiaan. Näytti siltä kuin kaikki olisivat kannustaneet toisiaan, vahvistaneet yhteisöllisyyttä. ja nauttineet sosiaalisesta yhdessäolosta. Mukavinta oli huomata, että asiat riitelivät, välillä lujaakin, mutta eivät ihmiset. Onneksi ruoka on Italiassa edelleen pyhä asia. Lounasajan lähestyessä kelloihin vilkuilu alkoi lisääntyä ja asiat alkoivat kummasti järjestyä niin, että viimeistään klo salit olivat tyhjinä ja kaikki siirtyneet lounaalle, joka kesti klo saakka. Tämän jälkeen alkoivat iltapäivän kokoukset. ELÄKEIÄN JÄLKEEN TÖIHIN? Komissioissa käsiteltävät asiat olivat monipuolisia ja hyvin eritasoisia. Jokaisella jäsenellä on oikeus tuoda itselleen tai edustamalleen taholle tärkeitä asioi- AKKUSASTOORI

16 AKKUSASTOORI 5/ ta käsiteltäväksi. Keskustelu liikkui lain tulkinnoista siihen, pitäisikö tuomarille, joka on täyttänyt eläkeiän 70-vuotta, antaa vielä mahdollisuus jatkaa seuraavat viisi vuotta työssään. Osalla oli epäilyjä hänen kyvystään hoitaa asioita, osan mielestä ongelmaa ei ollut. Päätettiin kutsua ko. tuomari keskustelemaan asiasta komission kokoukseen. HULLU SYYTTÄJÄ? Tai mitä tehdä kuuluisalle roomalaiselle syyttäjälle, jolla on mielenterveysongelmia? Yksimielisyys vallitsi siitä, että hulluhan hän on, mutta miten sitten edetään? Kuka lääkäri on sopiva arvioimaan syyttäjän mielenterveyttä? Riittääkö yksi mielipide? Hyväksyttiin, että yksi mielipide riittää. Osa lääkäreistä oli kieltäytynyt tehtävästä. Oli löytynyt kuitenkin yksi hyväksyttävä lääkäri, mutta hän oli tunnettu natsimielisyydestään. Mitä tehdään? KUKA LUENNOI? Luennoitsijoiden valinnat olivatkin sitten jo hankalampia. Edustusta täytyy olla tasapuolisesti ympäri Italiaa, eri poliittista kantaa ja eri ylipistoista. Pätevyydet oli jo ennen tätä keskustelua tarkistettu ja hyväksytty. TYÖSKENTELY PLENUMISSA - KESKUSTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Komissioiden edustajat kokoontuvat viikoittain päätöksentekoon Plenumiin. Edustus oli hyvin miesvoittoinen, noin 30 edustajasta oli naisia kaksi, mutta molemmat sitäkin aktiivisempia. Plenumin työskentely oli vieläkin vauhdikkaampaa kuin komissioiden. Edustajat istuivat Isossa salissa vankan pyöreä pöydän ääressä. Saliin johti kuusi ovea, jotka kävivät jatkuvasti. Edustajat kulkivat ovissa edestakaisin, välillä keräsivät pienen porukan ja sitten poistuttiin hetkiseksi, sihteerit toivat papereita ja ruskeita kirjekuoria jakoon edustajille. Pitkin salia tepasteltiin tapaamaan tuttuja; keskustelemaan ja taputtelemaan. Kaikilla oli yleensä kaksi puhelinta ja osalla oma kannettava. Puheenjohtaja haettiin pariin otteeseen pois kokouksesta ja varapuheenjohtaja jatkoi. Ja puhe kulki koko ajan. Taukoamatta jollakin oli puheenvuoro. Pisin puheenvuoro kesti 35 minuuttia. Sitä ei katkaissut puheenjohtajan kilistämä kello (aivan samanlainen kuin syyttäjäakatemian kilikello!) ensimmäisen 20 minuutin jälkeen, eikä toinen kilistys 30 minuutin jälkeen, vaan edustaja jatkoi järkähtämättömästi asiansa loppuun. Muille ei sitten jäänytkään aikaa puhua, kun pyhä lounas jo lähestyi, ja edustajat siirtyivät ulos. Komissioiden kokousten ja tiiviiden kurssipäivien jälkeen oli onneksi aikaa nauttia myös ikuisesta Roomasta ja la dolce farnienetestä. m Eurooppalainen tuomarija syyttäjävaihto-ohjelma Eurooppalainen tuomari- ja syyttäjävaihto-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tutustua eurooppalaiseen syyttäjän työhön. Vaihdon pituus on kaksi viikkoa. Suomesta pääsee vuosittain kaksi syyttäjää vaihto-ohjelmaan ja vastavuoroisesti syyttäjälaitos vastaanottaa kaksi syyttäjää tutustumaan suomalaisen syyttäjän työhön. Haku on nyt auki HRM:ssä asti. Lisätietoja vaihto-ohjelmasta löytyy:

17 Perinteinen pesäpallo-ottelu päättyi tällä kertaa KRP:n voittoon Syyttäjien ja Keskurikospoliisin jokavuotinen pesäpalloottelu pelattiin tänä vuonna Rekolan kentällä Vantaalla. Hutunkeitossa valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, Keskurikospoliisin päällikkö Rauno Ranta ja pelituomari Suvi Partanen. Syyyyyytön! - tai muu vastaava voitonhuuto ja peli voi alkaa. Syyttäjien joukkueessa pelasi tänä vuonna kokeneita konkareita ja uusia kasvoja. AKKUSASTOORI

18 Lukkarina VKSV:n virastomestari ja pitkän linjan pesäpalloilija Jouko Partanen ja lyömässä syyttäjien joukkueesta kihlakunnansyyttäjä Mika Appelsin - AKKUSASTOORI 5/2012 tositoiminnassa. 18 Voittajien on helppo hymyillä. Tämän vuotisen pelin jaksot päättyivä 2-0 KRP:n voittoon.

19 HENKILÖSTÖ NIMITYKSIÄ Valtakunnansyyttäjänvirasto Kihlakunnansyyttäjä Kukka-Maaria Kankaala jatkaa VKSV:n ylitarkastajana Kihlakunnansyyttäjä Jouni Peräinen on määrätty ajalle Suomen kansallisen asiantuntijan tehtävään Eurojustiin, Haagiin. Kihlakunnansyyttäjä Hanna Puhakka on nimitetty poliisirikosten tutkinnanjohtajan ja koordinoijan tehtävään VKSV:oon ajaksi Valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski on palannut ulkomaankomennuksen ja lomien jälkeen töihin VKSV:n syyteasiainyksikköön Oulun syyttäjänvirasto Jari Peltonen on nimitetty S12 -vaativuustason kihlakunnansyyttäjän virkaan lukien. Susanna Sova on nimitetty toimistosihteerin Y7 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi Petri Oulasmaa on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 vakinaiseen virkasuhteeseen lukien sekä kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi Sanna Luoma on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi Emilia Mourujärvi on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi Lapin syyttäjänvirasto ELÄKKEELLE Riitta Lukkarinen on irtisanoutunut toimistosihteerin Y8 virastaan lukien eläkkeelle jäämisen vuoksi. IRTISANOUTUMINEN Helsingin syyttäjänvirasto Jussi Ohisalo on irtisanoutunut lukien kihlakunnansyyttäjän virastaan. Rikoskomisario Kari Jalonen Keskusrikospoliisista työskentelee Valtakunnan- syyttäjänviras- tossa Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus Tutkimukseen voit vastata ajalla Sanna Huttunen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi Henna Väyrynen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto Ella-Riikka Normasto on nimitetty apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi Keski-Suomen syyttäjänviraso Maiju Päivärinne on nimitetty S11 -vaativuustason kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen väliseksi ajaksi, enintään kuitenkin siihen asti, kun syyttäjänviraston mahdollinen organisaatiomuutos toteutetaan. Tutkimukseen vastaaminen vie noin minuuttia. Kirjeet työtyytyväisyystutkimuksesta löytyvät Ilonan uutisotsikoista sekä Syyttäjälaitoksen osiosta kohdasta hallinto- työhyvinvointi - työtyytyväisyystutkimus. Ilonasta löydät myös linkin tutkimukseen. Vastaukset annetaan nimettöminä ja ne tallentuvat valtionvarainministeriön palvelimelle. Yksittäiset mielipiteet eivät tule missään vaiheessa kenenkään tietoon. Vastaajan tietoturva on huomioitu siten, ettei alle viiden vastauksen sisältäviä tuloksia saa raportoitua. m AKKUSASTOORI

20 Tiedotus Tiedotus PL 333, HELSINKI PL 333, HELSINKI ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/ Maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/ Maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2016 1 Kokousaika 20.10.2016 kello 12:00-14:15 Kokouspaikka Maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Työryhmäprosessi Versio 0.4 Työryhmäprosessi :03:23

Työryhmäprosessi Versio 0.4 Työryhmäprosessi :03:23 Työryhmäprosessi 13.7.2011 16:03:23 VAIHE 1 Työryhmän asettaminen Prosessi alkaa VALMISTELIJA Valmistelee perustamisen Kirjoittaa Esittelee asettajalle Antaa englanninkielisen käännöksen Kielipalvelujen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun

Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun YLEINEN OHJE Dnro 28/31/15 29.2.2016 Voimassa 1.3.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 A PL

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 02.04.2013 AIKA 2.4.2013 klo 14.00 PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...135

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...135 133 Nuorisovaltuuston kokous PÖYTÄKIRJA AIKA 5.9.2016 Klo 16.45 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...135 2 KOKOUKSEN AVAUS...135 3 PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Opiskelijat Tökkikää päättäjiä, että saatte myös lauantaiaukiolot :). Vastaajat Vastaajia 32, joista naisia lähes 88 % ja miehiä yli 12

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

3 Esityslistan hyväksyminen ja mahdolliset muutokset

3 Esityslistan hyväksyminen ja mahdolliset muutokset 1 European Law Students Association ELSA Turku ry 20014 Turun yliopisto VUODEN 2015 HALLITUKSEN KOKOUS 32/2015 PÖYTÄKIRJA Päivämäärä ja aika: 11.11.2015 klo 14.30. Paikka: KH116 Caloniankuja 3 20014 Turun

Lisätiedot

VERKKO-OPISTO Sähköinen kokous

VERKKO-OPISTO Sähköinen kokous VERKKO-OPISTO Sähköinen kokous Timo Reko timo.reko@msl.fi Sähköinen kokous Yhdistyksen hallitus voi halutessaan järjestää kokouksensa myös sähköisesti. Sähköinen kokous sopii erityisesti sellaisiin kokouksiin,

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Ohjeistus kouluttajille

Ohjeistus kouluttajille Ohjeistus kouluttajille Käytyäsi Tajua mut! -toimintamallin kouluttajakoulutuksen olet valmis perehdyttämään kollegoitasi ja oman työyhteisösi jäseniä Tajua mut! -toimintamallin käyttöön. Jos toimipaikkasi

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku

Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Sivu 1/5 Pöytäkirja 8/2016 Aika: 25. helmikuuta 2016 klo 10.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Riina Lumme, puheenjohtaja Miika Tiainen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS...

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS... 125 Nuorisovaltuuston kokous Pöytäkirja AIKA 8.8.2016 Klo 15.30 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 127 2 KOKOUKSEN AVAUS... 127 3 PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

15.4.2010 ad OM 8/102/2010 1(2)

15.4.2010 ad OM 8/102/2010 1(2) OIKEUSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 15.4.2010 ad OM 8/102/2010 1(2) Asia Samapalkkaerän kohdentaminen oikeuslaitoksen yleisellä sopimusalalla; uusiin välitasoihin Y 7,5 ja Y 8,5 sijoittuvat virkamiehet, uusien vaativuustasojen

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Päätöksenteon mallit

Päätöksenteon mallit Prosesseja! Mitä luvattiin? Prosessi on helposti tapahtumanjärjestäjälle kirosana, mutta kelvollista työtä on helvetin vaikea tehdä ilman ainakin jonkinlaista prosessia. Käymme läpi mielestämme tärkeimpiä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...143

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...143 141 Nuorisovaltuuston kokous PÖYTÄKIRJA AIKA 4.10.2016 Klo 17.15 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...143 2 KOKOUKSEN AVAUS...143 3 PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo

Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo YMMERSTAN KOTI- JA KOULUYHDISTYS RY:N JOHTOKUNNAN KOKOUS 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA Aika: 11.3.2014 klo 18.15 Paikka: Läsnä: Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo Hallikas Sami-Pekka Hovila

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki Parempi Arki Seminaarikierros 3 1.6.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 4 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Palautteen antamisen kulttuuri

Palautteen antamisen kulttuuri 7.5.2013 Palautteen antamisen kulttuuri Rondo Training Oy/ Leena Nousiainen www.dazzle.fi www.rondotraining.fi 1 Palautteen antamisen kulttuuri 2 Kriittiset menestystekijät Alkuun Story of your shoes Mitä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS Jari Haimi ym. Lentävässä Lähdössä 2016 Mikä on HOPS? Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli jokaisen opiskelijan oman opiskelun strategia, taktiikka ja toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2016 1 n kokous Kokousaika kello 14:00 16.15 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 122/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot