TYÖNOHJAUKSESSA TUTKITAAN JA KEHITETÄÄN TYÖTÄ, S. 4 TURUN KIRJASTO PALVELEE USEITA VIRASTOJA, S. 8 SYYTTÄJÄLAITOS KOULUTTAA , S.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖNOHJAUKSESSA TUTKITAAN JA KEHITETÄÄN TYÖTÄ, S. 4 TURUN KIRJASTO PALVELEE USEITA VIRASTOJA, S. 8 SYYTTÄJÄLAITOS KOULUTTAA 2013-2014, S."

Transkriptio

1 TYÖNOHJAUKSESSA TUTKITAAN JA KEHITETÄÄN TYÖTÄ, S. 4 TURUN KIRJASTO PALVELEE USEITA VIRASTOJA, S. 8 SYYTTÄJÄLAITOS KOULUTTAA , S. 11

2 SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Säästöjä virkistyksestä vai viihtyisyydestä 3 Työnohjauksessa tutkitaan ja kehitetään työtä 4 Kaiken voi kyseenalaistaa ja korjata 6 Turun oikeustalon kirjasto palvelee useita virastoja 8 Ei palvelu enää paljon parempaa voisi olla 9 Chileläiset vieraat 10 Syyttäjälaitos kouluttaa Vaihdossa Roomassa - Se non è vero, è ben trovato 14 5/ Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle. Tiedotus Päätoimittaja Pilvi Isotalus Toimitussihteerit Maria Turkia Marjo Ullakonoja Puhelin Faksi Perinteinen pesäpallo-ottelu päättyi tällä kertaa KRP:n voittoon 17 Henkilöstö 19 Keräämme syyttäjistä kertoavia vitsejä ja kaskuja! Valtakunnansyyttäjänvirasto juhlii 15-vuotista taivaltaan ja myös seuraavassa Akkusastoorissa käsitellään laajasti tuota samaa teemaa. Seuraavaa lehteä ja mahdollista muutakin käyttöä varten keräämme nyt syyttäjiin läheisesti liittyviä vitsejä ja muita hauskoja juttuja. Lähetä parhaasi minulle: PL 333, HELSINKI (Albertinkatu 25 A, 4. kerros) Kirjoitukset seuraavaan numeroon viimeistään ! Kannen kuva: Marjo Ullakonoja

3 PÄÄTOIMITTAJALTA Säästöjä virkistyksestä vai viihtyisyydestä Pilvi Isotalus Oikeushallinnossa kuhistaan nyt paitsi säästöistä, myös toimitilakonseptista. Toimitiloista puhuttaessa usein suurin pelko ihmisillä on, että he joutuvat työskentelemään avokonttorissa. Minä olen joskus työskennellyt juuri tuollaisessa pelottavassa, seinättömässä tilassa, jossa työpisteitä eristivät vain sermit. Puhelinhaastatteluita tehdessä oli kieltämättä jotenkin kiusallista, kun tiesi, että sermin takana luultavasti kuunnellaan jokaista sanaani. Toisaalta en kyllä itse muista kuunnelleeni muita. Olin myös kerran töissä toimistossa, jossa valmisteltiin siirtymistä avokonttoriin vai tulisiko niitä nykyisin kutsua monitoimitiloiksi. Siellä asiaan valmistauduttiin todella hyvin, ja työntekijät pääsivät osallistumaan uusien tilojen suunnitteluun. Uusiin tiloihin tuli hiljaisia huoneita puhelinkeskusteluja varten ja erillisiä kokoustiloja, joissa oli seinät. Huvittavinta avointen tilojen suunnittelussa oli mielestäni keskustelu kenkien kopinasta: Saisiko käyttää lainkaan kopisevia kenkiä? Voiko aina etukäteen tietää, kopisevatko kengät? Otetaanko käyttöön toimistotohvelit? Kyllähän kengät kopisevat nykyisissäkin toimistoissamme, eikä se meitä haittaa vai mitä? Näinä aikoina etsitään kohdetta säästöille muualtakin kuin toimitiloista. Jossain virastossa on päätetty säästää virkistyspäivästä, ja ainakin yritysmaailmassa yhä yleistyvä säästökohde on pikkujoulujuhla. Kohta ehkä kohteena ovat liikuntasetelit? Toisaalta yritysvalmentaja Jari Sarasvuo sanoi (IS ) lehtihaastattelussa, että hänen käsityksensä mukaan tietotyötä tekevä ihminen ei kestä seitsemää tuntia työtä päivässä ilman, että hän välillä ottaa siihen etäisyyttä. Tämä etäisyyshän voi olla liikuntaa tai kahvittelua. Tai jos haluamme ottaa mallia Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtajasta Juhana Vartiaisesta otamme nokoset. Olisipa minunkin työhuoneessani sohva! Jos emme kestä seitsemää tuntia työtä ilman taukoja, miten kestäisimme koko vuoden ilman virkistystä tai juhlia? Minä en ainakaan niistä ensimmäisenä säästäisi. Avokonttorikin kuulostaa houkuttelevammalta. Syyttäjälaitoksessakin pohditaan nyt työryhmätyönä etätyön edellytyksiä, joten monen avokonttoriahdistukseen voi löytyä helpotusta sitä kautta. Jos välillä tekee etäpäivän kotona, saa ehkä huomattavasti enemmän aikaiseksi kuin konttorilla. Etäisyyttäkin on helpompi ottaa kipaista vaikka lenkille tai ottaa nokoset ruuan päälle. Minä en tietysti tässä voi ketään kehottaa näin tekemään, mutta tätä ajatusta voi työryhmä hyödyntää vapaasti. Toivottavasti jatkuville säästöille löydetään sellaisia kohteita, että ihmisten työkyky ja työpaikan viihtyisyys pystytään säilyttämään. Minä olen viihtynyt tämän laitoksen ja viraston palveluksessa loistavasti, ja kiitos siitä kuuluu teille jokaiselle! Vuodenvaihteessa syyttäjälaitoksen viestinnän puikkoihin palaa taas Virve Streng. PS. Tänä vuonna ilmestyy vielä yksi Akkusastoori, mutta se on VKSV:n 15-vuotisteemanumero.m AKKUSASTOORI

4 Rinnalla kulkija vs. haastaja Työnohjauksessa tutkitaan ja kehitetään työtä m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus AKKUSASTOORI 5/ V altakunnansyyttäjänvirastossa kolme erilaista ryhmää on saanut työnohjausta. Toimintaa on pidetty hyödyllisenä muun muassa työprosessien kehittämisessä. Työnohjaajana on toiminut kasvatustieteiden maisteri Marianne Terkki-Mallat, joka työskentelee Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa erikoissuunnittelijana, kouluttajana ja projektikoordinaattorina. Työnohjauksella on Suomessa pitkät perinteet. Sitä on käytetty muun muassa kirkon piirissä sekä sosiaali- ja terveysalalla, mutta se on löytämässä paikkansa myös muilla aloilla. Työnohjauksessa ihmiset tutkivat työtään ja suhdettaan työhönsä. He pyrkivät muun muassa löytämään vaihtoehtoisia näkökulmia ja mahdollisesti uusia tapoja olla, toimia ja ajatella työstään. Työnohjausprosessin alussa ei usein tiedetä, mitä kaikkea prosessi tuo tullessaan. Työnohjauksen tarkoituksena on vahvistaa perustehtä- ryhmää keskinäisessä dialogissa, kertoo Marianne Terkki-Mallat. Työnohjaaja ei ole opettaja, vaan hän kuuntelee paljon, tekee kysymyksiä ja auttaa vän toteuttamista. TUKEA TYÖN KEHITTÄMISEEN JA AMMATILLI- SEEN KASVUUN Terkki-Mallatin mukaan työnohjaus voi olla myös hyvin coachaavaa (tavoitteisiin pyrkivää) tai fasilitoivaa (mm. osallistavia ja toiminnallisia työskentelymenetelmiä hyödyntävää). Työnohjauksessa kaikki lähtee tilaajan ja ohjattavan ryhmän omista toiveista ja tarpeista. Ohjaajan on oltava herkkä kuulemaan, mitä ryhmä tarvitsee ja millaisia työskentelytapoja työnohjauksessa olisi hyvä käyttää. Niistä sovitaan aina yhdessä.

5 Mitään varsinaista ongelmaa ei tarvitse lähtökohtaisesti olla. Syynä työnohjaukselle voi olla halu kehittyä ja kehittää työhön liittyviä asioita yhdessä. Työnohjaus voi olla joko yksilö- tai ryhmämuotoista, ja siihen voivat osallistua sekä työntekijät että esimiehet. Se voi olla lyhyt prosessi, johon kuuluu esimerkiksi viisi tapaamista puolen vuoden aikana. Se voi myös käsittää useampia tapaamisia pitkällä aikavälillä. Työnohjaussuhteessa voidaan tutkia työntekijän tai työyhteisön suhdetta koko organisaatioon tai ulkopuoliseen maailmaan. Myös työntekijän suhdetta työyhteisöönsä, sen toimivuuteen ja muun muassa prosessien toimivuuteen voidaan tutkia. On mahdollista tutkia myös työntekijän suhdetta omaan työhönsä ja itsensä johtamiseen, Terkki-Mallat kertoo. Työnohjaus voi käsittää työprosessien tutkimista, selkiyttämistä ja kehittämistä. Siinä voidaan tukea tiimin työskentelyn käynnistymistä ja ryhmäytymistä. Siihen voi kuulua ryhmän vahvuuksien tunnistamista, tavoitteiden kirkastamista ja kehittämistä, ammatillisen kasvun ja kehittymisen tukemista sekä työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä. Mitään varsinaista ongelmaa ei tarvitse lähtökohtaisesti olla. Syynä työnohjaukselle voi olla halu kehittyä ja kehittää työhön liittyviä asioita yhdessä. Joskus taustalla voi olla myös työn sujumattomuus, jopa kriisi. KUUNTELIJAN JA KYSELIJÄN ROOLISSA Yleensä prosessin alussa kuulen ensin jokaisen ryhmän jäsenen ja koko ryhmän tarpeita, toiveita ja tavoitteita. Sen jälkeen alamme etsiä yhteistä tavoitetta työnohjaukselle. Se saattaa kirkastua, jäsentyä ja osin muuttuakin prosessin aikana. Tavoitteista riippuu, millaiseksi ohjaus ja yhteinen prosessi muodostuvat. Työnohjaaja yleensä kuuntelee, tekee kysymyksiä ja myös haastaa niiden avulla osallistujia. Lisäksi yritän auttaa ihmisiä tunnistamaan vahvuuksiaan, osaamistaan ja sitä, mikä jo toimii ja on hyvin. Näitä asioita ei ole aina helppo havaita itse. Hyvän ja toimivan tunnistaminen yleensä energisoi sekä antaa potkua kehittymiselle ja kehittämiselle, Terkki-Mallat toteaa. Lähtökohtaisesti työnohjaus auttaa myös raivaamaan ajan ja paikan työn tutkimiselle ja kehittämiselle, kuten prosessien pohtimiselle yhdessä. Se vaatii osanottajilta sitoutumista, aktiivisuutta ja halua viedä prosessia yhdessä eteenpäin. Työnohjaaja ei ole opettaja, vaan hän kuuntelee, tekee kysymyksiä ja auttaa ryhmää keskinäisessä dialogissa. Työnohjaajalla on kiinnostusta ja halua auttaa sekä työn kehittämisessä että työssä kehittymisessä. Hänellä täytyy olla kuuntelemisen taitoa ja herkkyyttä reagoida. Joskus pitää olla myös napakka ja asettaa rajoja. Työnohjaajalla ja ryhmällä on vaitiolovelvollisuus ryhmässä käsitellyistä asioista. Työnohjaaja on usein kuin rinnalla kulkija. Lisätietoja työnohjauksesta voi kysyä VKSV:n koulutuksesta. Tietoa löytyy myös Story ry:n verkkosivuilta: m AKKUSASTOORI

6 Kaiken voi kyseenalaistaa ja korjata Yksi työnohjaukseen osallistunut ryhmä oli Valtakunnansyyttäjänviraston poliisirikosten tutkintatiimi. Työnohjaus koettiin tarpeelliseksi, koska tiimi on uusi - se aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Lisäksi sen jäsenet vaihtuvat muutaman vuoden välein, koska kaikki tiimiläiset hoitavat tehtäväänsä virkakierrossa. Vuodenvaihteessa tiimissä vaihtuu taas kaksi jäsentä: tiimin vetäjänä toiminut kihlakunnansyyttäjä Krista Soukola ja tiimin tutkija rikosylikonstaapeli Paula Viitasaari siirtyvät muihin tehtäviin. Heidän mielestään työohjaus oli kaiken kaikkiaan myönteinen kokemus. Oli hyvä, kun joku tiimin ulkopuolelta yllytti miettimään, miten eri tilanteissa tulisi toimia, Soukola miettii. Lisäksi tuli otettua se aika, jolloin oikeasti pohdittiin, miten prosessi sujuu, Viitasaari lisää. Työn laatu säilyy AKKUSASTOORI 5/2012 Poliisirikosten tutkintatiimi havainnollisti työnohjauksessa prosessejaan fläppitaulun avulla. Kihlakunnansyyttäjä Krista Soukola ja rikosylikonstaapeli Paula Viitasaari jättävät tiimin vuodenvaihteessa. Työohjauksen avulla on voitu varmistaa työn laadun säilyminen, vaikka henkilöt tiimissä vaihtuvat. Ohjauksen avulla saimme tiimin yhtenäisen käsityksen siitä, miten meidän tiimimme toimii. Aiemmin meillä ei ollut siitä kovin havainnollista kuvaa. Kävimme läpi erikseen poliisien ja syyttäjien puolen sekä puhuimme muun muassa tiimiytymisestä, Soukola kertoo. Ohjauksessa käytettiin apuvälineenä puukaaviota, johon pohjautuen mietittiin tiimin elinkaarta. Samalla pohdittiin tiimin sisäistä hierarkiaa. Nyt meillä on tavoitteet kirjattuina paperille ja valmiiksi mietittynä, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon työn eri vaiheissa. Laatu täytyy pitää hyvänä hektisenkin prosessin keskellä, ja siinä ovat valmiit mallit apuna, Viitasaari uskoo. Työohjauksen tuloksena tiimille syntyi diaesitys ja kartta prosessin sujumisesta sekä ihan konkreettisia työn arkea tukevia uusia toimintatapoja. Aluksi ainakin osa tiimistä suhtautui työnohjaukseen epäilevästi, mutta jokainen hetki siinä on koettu tarpeelliseksi. Tiimiläiset suosittelevat työnohjausta nimenomaan pienille, korkeintaan 5-6 henkilön ryhmille. Esimerkiksi ryhmä- ja parisyyttäjäkokoonpanoissa tätä voisi käyttää apuna, kun on tarpeen miettiä järkevää työnjakoa, Soukola ideoi. Soukola ja Viitasaari uskovat tiimin jatkossakin hyötyvän malleista, jotka nyt on luotu. Kun esimerkiksi poliisin rakenteet lähivuosina muuttuvat, tiimillekin tulee vastaan arkirutiineihin liittyviä haasteita. Silloin valmiit mallit ovat tukena työssä. Kaiken voi kyseenalaistaa ja korjata. Se kai työnohjauksessa on ideana, Viitasaari summaa m 6

7 AJANKOHTAISTA Lausunnonantajat suhtautuivat myönteisesti uusiin virkanimisuosituksiin Jokaisessa virastotyypissä esitettiin otettavaksi käyttöön yleisnimike, esimerkiksi käräjäsihteeri, perintäsihteeri tai syyttäjänsihteeri. Oikeushallinnon virkanimikkeiden muuttamista pohtinut työryhmä totesi muistiossaan muun muassa, että nimikkeiden tulisi olla aiempaa kuvailevampia ja toisaalta yhdenmukaisia sopimusalan eri sektoreilla. Jokaisessa virastotyypissä esitettiin otettavaksi käyttöön yleisnimike, esimerkiksi käräjäsihteeri, perintäsihteeri tai syyttäjänsihteeri. Nämä nimikkeet korvaisivat pääosin nyt käytössä olevat toimistosihteeri- ja osastosihteeri-virkanimet. Isoissa virastoissa virkanimet voisivat olla eriytyneempiä kuin pienissä. Sopimusalan ylimpien virkojen nimiä työryhmä suositteli yhdenmukaistettaviksi. Oikeuslaitoksen yleistä sopimusalaa koskevan tarkentavan v i r k a e h t o - sopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluu tuomioistuimissa, syyttäjälaitoksessa, oikeusaputoimistoissa ja ulosottolaitoksessa kaikkiaan lähes 3000 virkamiestä, joista valtaosa on kansliahenkilöstöä. Oikeusministeriö pyysi muistiosta lausuntoa kaikilta tuomioistuimilta, syyttäjänvirastoilta, oikeusaputoimistoilta ja ulosottovirastoilta sekä Valtakunnansyyttäjänvirastolta ja Valtakunnanvoudinvirastolta. Lisäksi lausuntoa pyydettiin JHL ry:ltä, JUKO ry:ltä ja Pardia ry:ltä. Oikeusministeriöön saapui yhteensä 65 lausuntoa. Lausunnonantajat suhtautuivat pääasiassa myönteisesti työryhmän suosituksiin muuttaa sopimusalan virkanimet nykyistä paremmin tehtäviä kuvaaviksi ja toisaalta sektoreittain yhdenmukaisiksi. Moni virasto totesi kuitenkin, ettei virkanimiä pidä olla liikaa, jottei töiden järjestely virastoissa vaikeudu. E n i t e n kannatusta sai toimistosihteeri- ja osastosihteerinim i k k e i d e n korvaaminen sektorikohtaisilla yleisnimikkeillä. Eniten vastustusta saivat suositukset, jotka koskivat sopimusalan ylimmän viran nimeä käräjäoikeuksissa. Lausuntotiivistelmä: ja hallintom Tilojen yhteiskäyttöä halutaan lisätä Yksi oikeushallinnon toimitila- ja työympäristökonseptin linjauksista on, että yhteiskäyttöön soveltuvia tiloja keskitetään yhdelle alueelle kiinteistössä. Yhteiskäyttöisiä tiloja ovat kirjasto, päätearkisto, kuntosali sekä sosiaalitilat. Vuonna 2011 valmistunutta toimitila- ja työympäristökonseptia syvennetään parhaillaan. Tämän vuoden loppuun mennessä on tarkoitus saada yksityiskohtaisempi suunnitteluohjeistus. Hanketta on työstetty työpajoissa, joista viimeiset olivat syys-lokakuun taitteessa. Toimitila- ja työympäristökonsepti muodostuu asiakaspalvelusta, istuntosalikokonaisuudesta ja taustatyötiloista. Konseptia sovelletaan valtakunnallisesti yli 300 tuomioistuimen, ulosoton, oikeusavun ja syyttäjänviraston toimipisteeseen. Konseptia hyödynnetään tilamuutoshankkeissa sekä sovelletaan mahdollisuuksien mukaan nykyisten tila- ja toimintaratkaisujen kehittämisessä. Oikeuslaitoksen toimitilakustannukset olivat vuonna 2010 yli 50 miljoonaa euroa. Kuluerä on toiseksi suurin henkilöstömenojen jälkeen. Juttu Turun oikeustalon kirjaston yhteiskäytöstä s. 8-9.m AKKUSASTOORI

8 Turun oikeustalon kirjasto palvelee useita virastoja Karhukirjeen voi saada, sakkoja ei AKKUSASTOORI 5/ m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus Kun eri virastot ja tuomioistuimet muuttivat Turun oikeustaloon joulukuussa 1997, virastojen kokoelmista koottiin kaikkien talon työntekijöiden yhteinen kirjasto. Sitä käyttävät Länsi-Suomen syyttäjänvirasto, Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Varsinais-Suomen käräjäoikeus ja Turun hallintooikeus, jonka palveluksessa on myös päätoiminen kirjastonhoitaja-informaatikko Merja Tuovinen. Periaatteessa kaikki talon työntekijät ovat kirjaston asiakkaita, hän sanoo. Kirjastomme ei ole iso: meillä ei ole esimerkiksi kattavasti vanhaa aineistoa. Täältä löytyy kuitenkin arkipäivän käyttöä varten hyvä kokoelma juridiikkaa ja lisäksi esimerkiksi oikeakielisyysoppaita ja sanakirjoja. Meillä on lähes kaikki kotimainen alan kirjallisuus, mitä 2000-luvun alusta lähtien on ilmestynyt. Talossa on noin 300 työntekijää. Tuovisen mukaan käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä kirjastoon. Viime vuosina käyttö on lisääntynyt. Jotkut asioivat kirjastossa useita kertoja viikossa. Meillä on kattavasti aina uusimmat painokset, koska kirjastomme on ylläpidetty ja minä teen tätä työtä täysipäiväisesti. Kaukolainaan myös herkästi muualta. KUSTANNUKSET JAETAAN Kirjaston kustannukset on jaettu kunkin viraston ja tuomioistuimen lainkäyttöhenkilökunnan mukaan (käräjäoikeus 59 %, hallinto-oikeus 29 %, syyttäjänvirasto 10 %, ulosottovirasto 2 %). Kokonaiskustannukset ovat noin euroa vuodessa. Merja Tuovinen pitää yhteistä kirjastoa myös oman työnsä kannalta antoisana ratkaisuna. "Etsin kirjoja erityisaiheista. Kerran hain hallintooikeudelle liito-oravien elinympäristöön liittyvää kirjallisuutta." Asiakkaat ovat oppineet tuntemaan minut ja kysymään minulta neuvoa. Mielestäni kirjasto on kirjasto vain, jos siellä on oma kirjastonhoitaja. Muuten se on vain kirjakokoelma. KIRJASTONHOITAJALTA SAA MYÖS TIETOPAL- VELUAPUA. Etsin kirjoja erityisaiheista. Kerran hain hallintooikeudelle liito-oravien elinympäristöön liittyvää kirjallisuutta. Lisäksi etsin pyynnöstä lehtien artikkeleita ja muuta sellaista. Turun oikeustalon kirjastolla on selkeä lainausjärjestelmä ja lainausajat. Tuovinen saattaa lähettää tarvittaessa karhukirjeitä, mutta sakkoja ei sentään kerry. Vuonna 2015 oikeustalossa tehdään suuria muutoksia, koska virastojen paikat talon sisällä muuttuvat ja muualta Suomesta siirtyy lisää työntekijöitä Turkuun. Myös kirjasto siirtyy tuolloin ensimmäiseen kerrokseen vanhaan siipeen. Kirjastotoimikunta on mukana uuden kirjaston suunnittelussa, mutta paikan vaihtumisen vaikutuksia kirjaston käyttöön voi vain arvailla. m

9 Kihlakunnansyyttäjä Kai Selander: Ei palvelu enää paljon parempaa voisi olla Länsi-Suomen syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Kai Selander kertoo kirjaston olevan yksi syyttäjän työn perustyökaluista. Hän käyttää Turun oikeustalon kirjastoa viikoittain. Perinteisten kirjastopalveluiden lisäksi Selander kehuu kirjaston muita palveluja. Esimerkiksi kirjaston uutuuksista informoidaan meitä käyttäjiä jatkuvasti. Lisäksi on mahdollisuus osallistua sähköisten järjestelmien, kuten Edilexin ja Suomenlaki.comin, käyttäjäkoulutuksiin, joita kirjastonhoitaja vetää. Sähköisten informaatiolähteiden tarjonta lisääntyy jatkuvasti, ja on tärkeää, että kirjastosta saa tukea ja opastusta konkreettiseen tiedonhakuun. Syyttäjänvirastosta löytyy suhteellisen kattavasti peruskokoelma kirjallisuutta ja muuta aineistoa, jonka käyttötarve on syyttäjän työssä jatkuvaa. Aina, kun tulee tarve saada jotakin erityisempää kirjallisuutta, voi kääntyä yhteisen kirjaston puoleen. Täysipäiväisen informaatikon ansioista siellä on kattava kirjakokoelma hyvässä järjestyksessä. Selander näkee etuna myös sen, että jokaisella virastolla on oma edustajansa kirjastotoimikunnassa. Tällöin hankinta-aloitteita ja käyttötarvetta tarkastellaan yhdessä. Ehkä jatkossa sähköinen lainausjärjestelmä voisi olla yksi kirjaston kehittämistarpeista. Mutta pääasiassa kirjastossa on kaikki kunnossa: palvelu on hyvää, kokoelma on kattava ja uutuuksista tiedotetaan. Ei palvelu enää paljon parempaa voisi olla, Selander tiivistää. m Turun oikeustalon kaikkien virastojen ja tuomioistuinten noin 300 työntekijän käytössä on yksi kirjasto. Turun oikeustalon kirjasto Turun hallinto-oikeus vastaa Turun oikeustalon kirjastosta. Kyseessä on oikeustalon kaikkien virastojen henkilökuntien käyttöön tarkoitettu erikoiskirjasto, jossa työskentelee hallintooikeuden henkilöstöön kuuluva kirjastonhoitajainformaatikko. Virastosta nimetyt edustajat muodostavat kirjastotoimikunnan, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Turun oikeustalon kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön oikeustieteellistä, lähinnä kotimaista aineistoa sisältävän kokoelman ja tietopalvelun. Kokoelmassa on noin luetteloitua monografiaa ja noin nidettä valtiopäiväasiakirjoja, oikeustapauskokoelmia ja muita luetteloimattomia sarjajulkaisuja. Lehtivuosikertoja on 50. Sähköisistä aineistoista ovat käytössä muun muassa Edilex, Finlex ja Suomenlaki.com. Kirjaston palveluita ei tarjota ulkopuolisille. AKKUSASTOORI

10 Chileläiset vieraat tutustuivat saamelaisten asioiden hoitoon m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus AKKUSASTOORI 5/ V altakunnansyyttäjänvirastossa vieraili syyskuun lopulla viisi chileläistä syyttäjää ja Chilen syyttäjänviraston kouluttaja. Chileläiset vieraat tulivat alueilta, joilla on tällä hetkellä meneillään konflikti mapuche-alkuperäisyhteisön, poliisien, alueen pien- ja suurmaanviljelijöiden sekä metsäyrittäjien välillä. Myös syyttäjiin kohdistuu meneillään olevassa konfliktissa paljon painetta ja kritiikkiä. Vierailun tavoitteena oli, että chileläiset syyttäjät näkevät, miten vähemmistö- ja alkuperäiskansaasioista hoidetaan Pohjoismaissa, rauhanomaisesti ja asiallisesti. Suomessa heille kerrottiin nimenomaan saamelaisiin ja muihin vähemmistöihimme liitty- Chileläiset syyttäjät vierailivat myös Lapin syyttäjänvirastossa johtavan kihlakunnansyyttäjän Elsa Kauhasen vieraina. VKSV sai vieraakseen viisi chileläistä syyttäjää ja heidän kouluttajansa syyskuun lopussa. viä tapauksia. Ryhmä vieraili VKSV:n lisäksi mm. oikeusministeriössä, vähemmistövaltuutetun toimistossa sekä Rovaniemellä Lapin syyttäjänvirastossa, Rovaniemen hovioikeudessa ja Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa. Inarissa he vierailivat Saamelaiskäräjillä. Lapin syyttäjänvirastossa he saivat kuulla saamelaiseen alkuperäiskansaan liittyvistä tapauksista paikallisen syyttäjänviraston näkökulmasta. Erityisesti heitä kiinnosti kuulla poronhoitoon, kalastukseen ja maankäyttöön liittyvistä asioista. Koska saamelaisten yleisin elinkeino on poronhoito, käytiin keskustelua pitkään suurpedoista ja niiden aiheuttamista tuhoista poroelinkeinolle ja vastaavasti poromiesten suurpetoihin erityisesti ahmaan, susiin, karhuun ja ilveksiin kohdistamista salakaadoista. Vierailulla Rovaniemen hovioikeudessa chileläiset vieraat seurasivat myös hovioikeuden pääkäsittelyä. m

11 Syyttäjälaitos kouluttaa Syyttäjälaitoksen koulutusohjelma on valmistunut. Koulutuksemme perustuu ajatukselle osaamiskartoista ja koulutuspoluista. Jokaisen syyttäjän ja sihteerin osaaminen rakentuu suunnitellun koulutuspolun mukaisesti systemaattisesti ja portaittain. Asiantuntijaorganisaatiossa koulutus ja kurssit ovat vain yksi tuki osaamisen syventämisessä. Asiantuntijaksi kasvaminen vaatii työtä ja kokemusta. Työssä oppiminen, viraston koulutuspäivät, työpaikkakeskustelut ja tiedon jakaminen kollegoiden kanssa ovat myös osa osaamisen kehittymistä. Jokaisen syyttäjän asiantuntijuuden ylläpidon varmistamiseksi on uudessa koulutusohjelmassa siirrytty entistä enemmän alueelliseen koulutukseen. Koulutus, joka kuuluu jokaiselle syyttäjälle tai sihteerille, tullaan järjestämään virastokohtaisina koulutuspäivinä. Tätä työtä tukemaan viras-tot ovat nimenneet koulutusasioista vastaavat sihteerit, koulutussihteerit, jotka hoitavat oman virastonsa koulutuspäivien järjestelyt. Keväällä 2013 järjestetään jokaisessa virastossa Kansainvälisten asioiden perusteet -kurssi. Kurssi on yksipäiväinen ja tarkoitettu jokaiselle syyttäjälle. Koulutuspäivän ajankohta sovitaan Valtakunnansyyttäjänviraston kansainvälisen yksikön kanssa. Syksyllä 2013 (syys - lokakuussa) järjestetään alueellisesti esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisila-kiin liittyvä kaksipäiväinen koulutus (Ponnistus). Koulutus toteutetaan yhdessä poliisiin, rajan ja tullin tutkinnanjohtajien kanssa ja se on kaksipäiväinen. Kouluttajina toimivat syyttäjä-poliisikouluttajaparit. Koulutuksen ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin. Koulutuksemme esite on tämän lehden mukana ja se löytyy myös Ilonasta. Tervetuloa koulutukseen. Koulutuspäällikkö Pia Meri m Viraston koulutussihteereille järjestetään koulutuspäivät Valtakunnansyyttäjänvirastossa, Helsingissä. AKKUSASTOORI

12 AJANKOHTAISTA AKKUSASTOORI 5/ Syyttäjien valtakunnallista varallaolojärjestelmää kehitetään Syyttäjälaitos tehostaa valmiutta syyttäjäntehtävistä huolehtimiseen virastoajan ulkopuolella. Nykyiset järjestelyt eivät kata kaikkia niitä tilanteita, joissa kiireellisiä syyttäjän ratkaisuja on tehtävä päivystysluonteisesti. Olemassa olevat varallaolojärjestelyt koskevat eräitä pakkokeino- ja haastamisasioita sekä poliisimiesten tekemiksi epäiltyjen rikosten esitutkintaa. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on asettanut syyttäjälaitoksen varallaolojärjestelmän kehittämistyöryhmän, jonka puheenjohtajana toimii valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski. Työryhmä selvittää ja arvioi laajaalaisesti syyttäjälaitoksen valtakunnalliset varallaolotarpeet sekä suunnittelee tarkoituksenmukaisia kehittämistoimenpiteitä. Työryhmään kuuluu jäseniä Valtakunnansyyttäjänvirastosta ja paikallisista syyttäjänvirastoista. Siinä on edustaja myös Suomen syyttäjäyhdistys ry:stä ja se voi harkintansa mukaan kuulla asiantuntijoita ja syyttäjälaitoksen yhteistyötahoja. Työryhmän on tarkoitus saada työnsä päätökseen Tarvittavat muutokset syyttäjälaitoksen varallaolojärjestelmään toteutetaan vuoden 2014 aikana. Syyttäjälaitokselle on vahvistettu toimintalinjat. Niihin sisältyvän toimintojen ja prosessien kehittämisen yhtenä tavoitteena on varmistaa syyttäjän mahdollisuudet hoitaa välittömästi hänelle ilmoitetun rikosasian edellyttämät toimet esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Tämä edellyttää riittävien valtakunnallisten päivystysjärjestelyjen olemassaoloa. m Syyttäjälaitos selvittää etätyön edellytykset Syyttäjälaitos asetti kansallisena etätyöpäivänä työryhmän selvittämään etätyön edellytyksiä. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan kyseinen päivä sopii hyvin työn aloitusajankohdaksi. "Syyttäjälaitoksessa tehdään paljon sellaista, joka sopii etätyönäkin tehtäväksi, kun vain yhteiset pelisäännöt saadaan sovittua." Työryhmä arvioi etätyön tarvetta ja merkitystä sekä sen vaikutuksia toimitilojen käyttöön. Lisäksi työryhmä valmistelee syyttäjille, syyttäjälaitoksen asiantuntijoille ja toimistohenkilökunnalle ohjeistuksen etätyöstä. Tarkoituksena on myös luoda malli etätyön seurantaan ja kehittämiseen. Työryhmän puheenjohtajana toimii valtionsyyttäjä ja Valtakunnansyyttäjänviraston hallintoyksikön päällikkö Christer Lundström. m

13 AJANKOHTAISTA Lausunnot syyteneuvottelujärjestelmästä jakaantuivat Oikeusministeriön työryhmä luovutti viime toukokuussa mietintönsä syyteneuvottelua koskevaksi lainsäädännöksi sekä syyttämättä jättämistä koskevien säännösten uudistamiseksi (oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 26/2012). Oikeusministeriö pyysi ehdotuksista lausunnon 35 viranomaiselta, organisaatiolta ja asiantuntijalta sekä varasi korkeimmalle oikeudelle tilaisuuden lausua ehdotuksesta. Lausuntoja saapui 29 sekä muistio korkeimmalta oikeudelta. Lausunnonantajien mielipiteet esitutkinnan rajoittamista tai rangaistuksen lieventämistä tunnustuksen perusteella tarkoittavan syyteneuvottelujärjestelmän käyttöönottamisesta jakaantuivat. Karkeasti jaoteltuna noin puolet lausunnonantajista suhtautui myönteisesti syyteneuvotteluun. Muista lausunnonantajista hiukan alle puolet suhtautui tähän kielteisesti ja loppujen antama lausuntopalaute voidaan katsoa neutraaliksi. Kysymys syyteneuvottelua koskevien säännösten soveltamisalasta jakoi mielipiteitä siten, että noin kolmannes lausunnonantajista suhtautui kielteisesti työryhmän esittämään soveltamisalarajaukseen. Valtaosa lausunnonantajista puolsi työryhmän esityksiä syyttämättä jättämistä koskevien säännösten muuttamisesta ja syyttämättäjättämispäätöksen perustelemisvelvollisuudesta. Lausunnonantajat suhtautuivat myönteisesti ehdotukseen siitä, että silloin kun rikoksella saatu hyöty on tuomittu valtiolle, hyötyä vastaavaa tuomioistuimen vahvistamaa vahingonkorvausta valtion varoista haettaisiin jatkossa kirjallisella hakemuksella Oikeusrekisterikeskukselta käräjäoikeudessa nostettavan kanteen asemesta. (www.om.fi> Julkaisut> Mietintöjä ja lausuntoja)m LAVA-tiimin raportti julkaistiin VKSV:n verkkosivuilla Laajat ja vaativat rikosasiat (LAVA-asiat) sitovat paljon syyttäjälaitoksen voimavaroja. Tämä selviää Valtakunnansyyttäjänviraston LAVA-tiimin ensimmäisestä toimintakertomuksesta. Tiimi sai yhteensä 479 ilmoitusta laajoista ja vaativista syyttäjien hoidettavana olevista rikosasioista. Näistä katsottiin Valtakunnansyyttäjänviraston vahvistaman määritelmän mukaisiksi LAVA-asioiksi 165 asiaa, joista 159 otettiin seurantaan ja kuusi asiaa tai asiakokonaisuutta koordinoitavaksi Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Valtaosa LAVA-asioista keskittyy Helsingin syyttäjänviras- toon, vaikka LAVA-asiaksi hyväksymiseen vaikuttavat myös sitä käsittelevän paikallisviraston voimavarat - esimerkiksi Lapista, jossa on vähän syyttäjiä, hyväksyttiin eritasoisia juttuja kuin Helsingistä. Rikoslajeittain asiat keskittyvät selvästi talous- ja huumausainerikoksiin. LAVA-tiimi otti koordinoitavakseen asiat, joissa paikallisella syyttäjänvirastolla ei ollut asian laadun edellyttämää erikoisosaamista tai aihealueeseen erikoistunut syyttäjä oli ylityöllistetty. Näitä juttuja olivat Talvivaaran kaivostoimintaan liittyvä laaja ympäristörikosepäily, pikavippitoimintaan liittyvä rikosepäily usean syyttäjänviraston toimialueella, lapsiin kohdistuva seksuaalirikosepäily usean syyttäjänviraston toimialueella, Raahen kultakaivostoimintaan liittyvä ympäristörikosepäily, sijoitusklubi Wincapitaan liittyvä asiakokonaisuus ja tunnetun kilpahiihtäjän kuolemansyyn tutkintaa koskevien poliisin rekisterissä olevien tietojen oikeudetonta käsittelyä koskevat virkarikosepäilyt. Raportti on luettavissa: m AKKUSASTOORI

14 VAIHDOSSA ROOMASSA - Se non è vero, è ben trovato AKKUSASTOORI 5/ m Koulutuspäällikkö Pia Meri Eurooppalainen tuomari- ja syyttäjävaihto-ohjelma (European Judical Training Network, Exchange Programme for Judical Authorities) sisältää myös mahdollisuuden vaihto-ohjelmaan oikeudellisesta koulutuksesta vastaaville henkilöille ja niinpä kävi niin, että minä pääsin vaihtoon Roomaan kahdeksi viikoksi. Kaksi viikkoa Roomassa tuntui jo lähtökohdiltaan hienolta ajatukselta, ja saatuani isäntäni Signor Gianluca Grassolta CSM:stä mielenkiintoisen ohjelman ja selostuksen Italian koulutusjärjestelmästä, oli mukava lähteä. Italiassa tuomareiden ja syyttäjien oikeudellisesta koulutuksesta vastaa Consiglio Superiore della Magistrura (CSM). CSM:ssä toimii 10 comissiota, joista IX vastaa koulutuksen suunnittelusta ja organisoinnista. Tämän IX-comission tukena on Scientific Committee, joka on muodostettu eri alan asiantuntijoista: 12 tuomaria ja syyttäjä sekä 4 yliopiston professoria. Komitea antaa koulutukseen liittyviä ehdotuksia Commissio IX:lle, joka keskusteltuaan ja käsiteltyään asiat vie ne eteenpäin päätettäväksi CSM:n Plenumiin. Plenumissa päätetään kaikkien komissioiden esittämät asiat. SYYTTÄJÄN URA JA KOULUTUS Italialaisen syyttäjän ura alkaa vaativasta pääsykokeesta yliopisto-opintojen jälkeen. Kokeen läpäisseet nuoret syyttäjät sanoivat, että vaikein osuus on nyt takana. Kokeen jälkeen heidät nimitetään harjoittelijaksi. Harjoittelukausi kestää 18 kuukautta sisältäen teoreettista ja käytännönläheistä kurssitusta ja työssäoppimista. Harjoittelukauden jälkeen CSM arvioi henkilön oikeudellisen osaamisen ja pätevyyden. Sen jälkeen voi valita uran joko tuomarina tai syyttäjänä. Mahdollisuus on myös uran vaihtoon neljästi työelämän aikana. Vaihdon välissä työaikaa täytyy olla vähintään viisi vuotta ja samalla on vaihdettava virastoa. Italiassa on n tuomaria ja n syyttäjää, koulutuspäiviä vuodessa n Koulutustilaisuudet ovat yhteisiä sekä syyttäjille että tuomareille. Osa koulutuksista on myös yhteisiä sekä siviili- ja rikosasioita hoitaville syyttäjille että tuomareille. Koulutus on pakollista niin, että ainakin joka neljäs vuosi on osallistuttava johonkin koulutukseen. Kurssit ovat useimmiten 2,5 päiväisiä ja sisältävät 5 jaksoa. CSM:n kurssit järjestetään isossa koulutushotellissa, jossa pyörii samanaikaisesti useita kursseja. Yhden kurssin osallistujamäärä on noin 100 henkilöä. Opettajina toimivat yliopiston professorit ja kokeneet syyttäjät ja tuomarit. Luennoitsijoiden arviointi on tiukkaa. Jokainen arvioidaan kaksisivuisella lomakkeella ja CSM kerää kaikkien luennoitsijoiden arviointiyhteenvedot. Niitä käytetään hyväksi mietittäessä luennoitsijoiden valintaa. CSM on ottanut käyttöönsä Moodlen ja järjestää kursseja myös verkkokoulutuksina. Parhaillaan 400 tuomaria ja syyttäjää opiskelee englannin kieltä verkossa - Good Wifen opastamana. Näin ame-

15 rikkalainenkin lakimaailma tulee tutuksi italialaiselle syyttäjälle. SYYTTÄJÄ ARVIOIDAAN Syyttäjien ammatillinen osaaminen arvioidaan joka neljäs vuosi. Tämä pakollinen arviointi on läpäistävä hyväksyttävästi voidakseen jatkaa työssään. Arvioinnin osa-alueet ovat: ammatillinen suorituskyky, työteho, ahkeruus ja sitoutuminen työhön. Arviointi-indikaattoreina ovat prosessiosaaminen, tuomioiden/syytteiden laatu ja määrä, sääntöjen ja aikataulujen noudattaminen, osallistuminen ja panostus viraston toimintaan, sisältäen mm. kollegoiden sijaistamisen ja säännöllisen osallistumisen täydennyskoulutukseen. Kahdesta ei-hyväksytystä arvioinnista seuraa työn menetys. Arviointiin on osallistuttava kunnes työvuosia on 28. Sen jälkeen on vapautettu arvioinnista. TYÖSKENTELY KOMISSIOISSA - KESKUSTELUA JA SUUNNITTELUA Tärkein suunnittelu- ja keskustelutyö tehdään komissioissa. Minulla oli mahdollisuus osallistua useiden komissioiden kokouksiin ja ne antoivat laajan näkökulman italialaiseen kokous-, keskustelu- ja päätöksentekokulttuuriin. Komissiot muodostuvat laajapohjaisesti sekä tuomareista että syyttäjistä ja professoreista. Komission henkilömäärä on noin 10. Jäseninä voivat olla myös jo eläkkeelle siirtyneet henkilöt. Vanhin mukana ollut oli 82-vuotias tuomari. Hän oli erittäin aktiivinen ja kantaa ottava ja häntä myös kuunneltiin. Pitäisikö meidänkin miettiä, miten kokeneiden syyttäjien osaamista hyödynnettäisiin paremmin? Tärkeimpien poliittisten puolueiden edustus, samoin kuin maakuntien edustus (pohjoinen-rooma-etelä), on myös huomioitu. Komissiot kokoontuvat neljä kertaa viikossa kolme viikkoa peräkkäin, sitten on viikon tauko. Osallistujien maakuntaerot näkyivät myös kokousten aloitusajoissa. Pohjoisen edustajat olivat sovittuun aikaan paikalla, roomalaiset minuuttia myöhässä ja etelän maakuntien edustajat vajaan tunnin myöhässä. Italialainen kokous on puhetta ja liikettä. Keskustelu on vilkasta ja äänekästä verrattuna suomalaiseen kokouskulttuuriin, joka on vähän kuin ankeuttajien jäljiltä: hiljaisia osanottajia, sulkeutuneita kasvoja, lyhyitä puheenvuoroja ja totista odotusta, josko tämä jo loppuisi. Varsinainen keskustelu ja mielipiteiden vaihto alkaakin meillä yleensä kokousten jälkeen huoneissa, suljettujen ovien takana. Silloin päästään usein italialaiseen, avoimeen ja iloiseen mielipiteiden vaihtoon, jossa oma persoonallisuus näkyy ja kuuluu. Voimakkaat vastakkainasettelut olivat komissioiden kokouksissa yleisiä ja ne kuuluivat keskusteluissa, sillä tempo ja äänen voimakkuus nousivat välillä ja toisinaan jopa huudettiin. Puheenjohtajat kaikissa kokouksissa antoivat ihmisten puhua, kuuntelivat kärsivällisesti, välillä jo ovensuussa, mutta kuuntelivat. Puheenvuorot vaihtuivat vauhdikkaasti, ne otettiin, niitä ei aneltu. Sihteeriä käytiin taputtelemassa ja antamassa kommentteja kirjauksiin. Ylipäätään taputeltiin ja keskusteltiin jatkuvasti - sukupuolella ei ollut väliä - kaikki taputtelivat toisiaan. Näytti siltä kuin kaikki olisivat kannustaneet toisiaan, vahvistaneet yhteisöllisyyttä. ja nauttineet sosiaalisesta yhdessäolosta. Mukavinta oli huomata, että asiat riitelivät, välillä lujaakin, mutta eivät ihmiset. Onneksi ruoka on Italiassa edelleen pyhä asia. Lounasajan lähestyessä kelloihin vilkuilu alkoi lisääntyä ja asiat alkoivat kummasti järjestyä niin, että viimeistään klo salit olivat tyhjinä ja kaikki siirtyneet lounaalle, joka kesti klo saakka. Tämän jälkeen alkoivat iltapäivän kokoukset. ELÄKEIÄN JÄLKEEN TÖIHIN? Komissioissa käsiteltävät asiat olivat monipuolisia ja hyvin eritasoisia. Jokaisella jäsenellä on oikeus tuoda itselleen tai edustamalleen taholle tärkeitä asioi- AKKUSASTOORI

16 AKKUSASTOORI 5/ ta käsiteltäväksi. Keskustelu liikkui lain tulkinnoista siihen, pitäisikö tuomarille, joka on täyttänyt eläkeiän 70-vuotta, antaa vielä mahdollisuus jatkaa seuraavat viisi vuotta työssään. Osalla oli epäilyjä hänen kyvystään hoitaa asioita, osan mielestä ongelmaa ei ollut. Päätettiin kutsua ko. tuomari keskustelemaan asiasta komission kokoukseen. HULLU SYYTTÄJÄ? Tai mitä tehdä kuuluisalle roomalaiselle syyttäjälle, jolla on mielenterveysongelmia? Yksimielisyys vallitsi siitä, että hulluhan hän on, mutta miten sitten edetään? Kuka lääkäri on sopiva arvioimaan syyttäjän mielenterveyttä? Riittääkö yksi mielipide? Hyväksyttiin, että yksi mielipide riittää. Osa lääkäreistä oli kieltäytynyt tehtävästä. Oli löytynyt kuitenkin yksi hyväksyttävä lääkäri, mutta hän oli tunnettu natsimielisyydestään. Mitä tehdään? KUKA LUENNOI? Luennoitsijoiden valinnat olivatkin sitten jo hankalampia. Edustusta täytyy olla tasapuolisesti ympäri Italiaa, eri poliittista kantaa ja eri ylipistoista. Pätevyydet oli jo ennen tätä keskustelua tarkistettu ja hyväksytty. TYÖSKENTELY PLENUMISSA - KESKUSTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Komissioiden edustajat kokoontuvat viikoittain päätöksentekoon Plenumiin. Edustus oli hyvin miesvoittoinen, noin 30 edustajasta oli naisia kaksi, mutta molemmat sitäkin aktiivisempia. Plenumin työskentely oli vieläkin vauhdikkaampaa kuin komissioiden. Edustajat istuivat Isossa salissa vankan pyöreä pöydän ääressä. Saliin johti kuusi ovea, jotka kävivät jatkuvasti. Edustajat kulkivat ovissa edestakaisin, välillä keräsivät pienen porukan ja sitten poistuttiin hetkiseksi, sihteerit toivat papereita ja ruskeita kirjekuoria jakoon edustajille. Pitkin salia tepasteltiin tapaamaan tuttuja; keskustelemaan ja taputtelemaan. Kaikilla oli yleensä kaksi puhelinta ja osalla oma kannettava. Puheenjohtaja haettiin pariin otteeseen pois kokouksesta ja varapuheenjohtaja jatkoi. Ja puhe kulki koko ajan. Taukoamatta jollakin oli puheenvuoro. Pisin puheenvuoro kesti 35 minuuttia. Sitä ei katkaissut puheenjohtajan kilistämä kello (aivan samanlainen kuin syyttäjäakatemian kilikello!) ensimmäisen 20 minuutin jälkeen, eikä toinen kilistys 30 minuutin jälkeen, vaan edustaja jatkoi järkähtämättömästi asiansa loppuun. Muille ei sitten jäänytkään aikaa puhua, kun pyhä lounas jo lähestyi, ja edustajat siirtyivät ulos. Komissioiden kokousten ja tiiviiden kurssipäivien jälkeen oli onneksi aikaa nauttia myös ikuisesta Roomasta ja la dolce farnienetestä. m Eurooppalainen tuomarija syyttäjävaihto-ohjelma Eurooppalainen tuomari- ja syyttäjävaihto-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tutustua eurooppalaiseen syyttäjän työhön. Vaihdon pituus on kaksi viikkoa. Suomesta pääsee vuosittain kaksi syyttäjää vaihto-ohjelmaan ja vastavuoroisesti syyttäjälaitos vastaanottaa kaksi syyttäjää tutustumaan suomalaisen syyttäjän työhön. Haku on nyt auki HRM:ssä asti. Lisätietoja vaihto-ohjelmasta löytyy:

17 Perinteinen pesäpallo-ottelu päättyi tällä kertaa KRP:n voittoon Syyttäjien ja Keskurikospoliisin jokavuotinen pesäpalloottelu pelattiin tänä vuonna Rekolan kentällä Vantaalla. Hutunkeitossa valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, Keskurikospoliisin päällikkö Rauno Ranta ja pelituomari Suvi Partanen. Syyyyyytön! - tai muu vastaava voitonhuuto ja peli voi alkaa. Syyttäjien joukkueessa pelasi tänä vuonna kokeneita konkareita ja uusia kasvoja. AKKUSASTOORI

18 Lukkarina VKSV:n virastomestari ja pitkän linjan pesäpalloilija Jouko Partanen ja lyömässä syyttäjien joukkueesta kihlakunnansyyttäjä Mika Appelsin - AKKUSASTOORI 5/2012 tositoiminnassa. 18 Voittajien on helppo hymyillä. Tämän vuotisen pelin jaksot päättyivä 2-0 KRP:n voittoon.

19 HENKILÖSTÖ NIMITYKSIÄ Valtakunnansyyttäjänvirasto Kihlakunnansyyttäjä Kukka-Maaria Kankaala jatkaa VKSV:n ylitarkastajana Kihlakunnansyyttäjä Jouni Peräinen on määrätty ajalle Suomen kansallisen asiantuntijan tehtävään Eurojustiin, Haagiin. Kihlakunnansyyttäjä Hanna Puhakka on nimitetty poliisirikosten tutkinnanjohtajan ja koordinoijan tehtävään VKSV:oon ajaksi Valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski on palannut ulkomaankomennuksen ja lomien jälkeen töihin VKSV:n syyteasiainyksikköön Oulun syyttäjänvirasto Jari Peltonen on nimitetty S12 -vaativuustason kihlakunnansyyttäjän virkaan lukien. Susanna Sova on nimitetty toimistosihteerin Y7 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi Petri Oulasmaa on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 vakinaiseen virkasuhteeseen lukien sekä kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi Sanna Luoma on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi Emilia Mourujärvi on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi Lapin syyttäjänvirasto ELÄKKEELLE Riitta Lukkarinen on irtisanoutunut toimistosihteerin Y8 virastaan lukien eläkkeelle jäämisen vuoksi. IRTISANOUTUMINEN Helsingin syyttäjänvirasto Jussi Ohisalo on irtisanoutunut lukien kihlakunnansyyttäjän virastaan. Rikoskomisario Kari Jalonen Keskusrikospoliisista työskentelee Valtakunnan- syyttäjänviras- tossa Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus Tutkimukseen voit vastata ajalla Sanna Huttunen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi Henna Väyrynen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto Ella-Riikka Normasto on nimitetty apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi Keski-Suomen syyttäjänviraso Maiju Päivärinne on nimitetty S11 -vaativuustason kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen väliseksi ajaksi, enintään kuitenkin siihen asti, kun syyttäjänviraston mahdollinen organisaatiomuutos toteutetaan. Tutkimukseen vastaaminen vie noin minuuttia. Kirjeet työtyytyväisyystutkimuksesta löytyvät Ilonan uutisotsikoista sekä Syyttäjälaitoksen osiosta kohdasta hallinto- työhyvinvointi - työtyytyväisyystutkimus. Ilonasta löydät myös linkin tutkimukseen. Vastaukset annetaan nimettöminä ja ne tallentuvat valtionvarainministeriön palvelimelle. Yksittäiset mielipiteet eivät tule missään vaiheessa kenenkään tietoon. Vastaajan tietoturva on huomioitu siten, ettei alle viiden vastauksen sisältäviä tuloksia saa raportoitua. m AKKUSASTOORI

20 Tiedotus Tiedotus PL 333, HELSINKI PL 333, HELSINKI ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät 1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston

Lisätiedot

Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä

Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Copyright Helsingin yliopisto, Koulutus- Tervetuloa! Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Uudista ja uudistu -messut 25.9.2013 Marianne Terkki-Mallat,

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työpajat. Doodlaus - tarinallistaminen - dialogi. Torstai 27.8.2013 3x50min, (8.30, 9.30 ja 11.00)

Työpajat. Doodlaus - tarinallistaminen - dialogi. Torstai 27.8.2013 3x50min, (8.30, 9.30 ja 11.00) Työpajat Torstai 27.8.2013 3x50min, (8.30, 9.30 ja 11.00) Doodlaus tarinallistaminen dialogi Ag C234 Mitä piirteitä haluaisin vahvistaa itsessäni ja tuoda näkyväksi työssäni? Valokuvan käyttö verme- tapaamisissa

Lisätiedot

Oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan virkanimikkeiden uudistaminen

Oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan virkanimikkeiden uudistaminen Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 22/2012 Oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan virkanimikkeiden uudistaminen 22/2012 Oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan virkanimikkeiden uudistaminen Oikeusministeriö,

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 Heke-tiimi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 8 Edellisen kokouksen muistio 3 9 Työnohjaus 4 10 Opettajien työssäjaksaminen 5 11 Savuton työyhteisö -toimenpideohjelma 6 12 Rekrytoinnin kehittämisen

Lisätiedot

Oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan virkanimikkeiden uudistaminen

Oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan virkanimikkeiden uudistaminen Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 55/2012 Oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan virkanimikkeiden uudistaminen Lausuntotiivistelmä 55/2012 Oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan virkanimikkeiden

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut

Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut 1. Yleistä Tässä palvelukuvauksessa määritellään Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelun yhteiset tavoitteet, toimintatavan

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Oikeustapauksia verkossa

Oikeustapauksia verkossa Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA Lähtökohdat ennen kuin oli ohjattavia 2 Tavoitteena oli Selvittää miten työnohjaus tukee luottamushenkilöiden iden oppimista ja tehtävien hoitamista? Miten työnohjaus

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 10/2006 HALLITUKSEN KOKOUS 12.10.2006

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 10/2006 HALLITUKSEN KOKOUS 12.10.2006 1(5) Aika 12.10.2006 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n toimitilat, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Olli

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

1. Miten ASPA- tai YP-pisteen palveluneuvoja voi edistää oman toiminnan avulla etäpalvelun käyttöä?

1. Miten ASPA- tai YP-pisteen palveluneuvoja voi edistää oman toiminnan avulla etäpalvelun käyttöä? 1(7) Ryhmätyö 17.9.2014 1. Miten ASPA tai YPpisteen palveluneuvoja voi edistää oman toiminnan avulla etäpalvelun käyttöä? Positiivisesti esitellä etäpalvelua Kunnollinen perehtyminen ja kouluttaminen etäpalveluun

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖN VASTAUS GRECOLLE 29.9.2014 (käännös englanninkielisestä tekstistä)

OIKEUSMINISTERIÖN VASTAUS GRECOLLE 29.9.2014 (käännös englanninkielisestä tekstistä) OIKEUSMINISTERIÖN VASTAUS GRECOLLE 29.9.2014 (käännös englanninkielisestä tekstistä) NELJÄS ARVIOINTIKIERROS (SUOMI) SUOSITUKSET: Kansanedustajia koskevat suositukset i. (i) Kansanedustajille laaditaan

Lisätiedot

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ Tero Uitto OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ MIKSI OIKEUSTRADENOMIKOULUTUSTA ON? Oikeustradenomi-opintokokonaisuuden suunnittelu on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Yhä suurempi osa ympärillämme tapahtuvista

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi Ratkaisukeskeinen työnohjaaja (80op) 13.4.2011 31.12.2013 Ratkaisukeskeisyys on ammatillinen kehittämis- ja ongelmanratkontamenetelmä, jossa pääpaino on voimavaroissa, taidoissa, onnistumisissa, luovuudessa

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt Porin tiedekirjasto Teppo Hjelt kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780, Pohjoisranta 11 C Mikä Porin tiedekirjasto on? Googlaa Porin tiedekirjasto tai ota esite Mitä ovat Tutcat ja Volter? Tutcat sisältää TTY:n,TuKKK:n

Lisätiedot

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy

Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy Mindgame Oy:n asiantuntijat Terhi Mets urheilupsykologi (PsL),

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

15.4.2010 ad OM 8/102/2010 1(2)

15.4.2010 ad OM 8/102/2010 1(2) OIKEUSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 15.4.2010 ad OM 8/102/2010 1(2) Asia Samapalkkaerän kohdentaminen oikeuslaitoksen yleisellä sopimusalalla; uusiin välitasoihin Y 7,5 ja Y 8,5 sijoittuvat virkamiehet, uusien vaativuustasojen

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Sähköinen kaupankäynti tutkinnon osa (SÄKA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Sähköinen kaupankäynti Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto, yhteydenpito sidosryhmiin, hanke-edustus: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Nettisivupäivitykset,

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Pöytäkirja 3 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 3/2013 Aika: kello 16.00 Paikka: Läsnä: Neuvotteluhuone Kummeli, Skinnarila, Lappeenranta Eskelinen Patrik, puheenjohtaja Borgström Toni, varapuheenjohtaja Huhtiranta

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot