Teksti Kaija Vestervik Koulutettu hieroja HIEROJA 3/1998 Hieroja, huomioi asiakkaan astma hoitotilanteessa PIDÄ ASTMALÄÄKKEET KÄDEN ULOTTUVILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teksti Kaija Vestervik Koulutettu hieroja HIEROJA 3/1998 Hieroja, huomioi asiakkaan astma hoitotilanteessa PIDÄ ASTMALÄÄKKEET KÄDEN ULOTTUVILLA"

Transkriptio

1 Teksti Kaija Vestervik Koulutettu hieroja HIEROJA 3/1998 Hieroja, huomioi asiakkaan astma hoitotilanteessa PIDÄ ASTMALÄÄKKEET KÄDEN ULOTTUVILLA Astma on yleinen, pitkäaikainen sairaus ja sitä ilmenee kaikenikäisillä. Suomalaisista 3-6 prosenttia sairastaa astmaa ja lähes suomalaisella on siihen lääkehoito. Oikealla hoidolla ja ärsyttävien tekijöiden välttämisellä astmaa voidaan monesti pitää oireettomana tai vähäoireisena. Tieto ja sairauteen sopeutuminen tekevät täysipainoisen elämän mahdolliseksi. ASTMASSA KEUHKOPUTKIEN LIMAKALVOT OVAT TULEHTUNEET Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus, johon liittyy keuhkoputkien ahtautuminen. Tulehtunut ja turvonnut limakalvo on herkkä erilaisille ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle, pölyille, rasitukselle, tupakansavulle ja voimakkaille tuoksuille. Tällöin keuhkoputket supistuvat ja seuraa hengenahdistusta, yskää ja hengityksen vinkunaa. Oireet voivat johtua joko ärsykemäärän liiallisuudesta tai alentuneesta sietokyvystä.

2 Vielä ei täysin tunneta, minkä takia osalle ihmisistä kehittyy astma, mutta ainakin perinnöllisillä tekijöillä on osuutta asiaan. Ilmansaasteiden sekä virus- ja bakteeritulehdusten on myös epäilty rikkovan keuhkoputkien limakalvon pintaa ja edesauttavan astman kehittymistä. Osalla astmaatikkoja on oireiden takana allergia, jolloin keuhkoputket reagoivat erilaisille pölyille kuten eläinten karvoille, siitepölyille, kotipölypunkille tai homeiden itiöille. Aina ei kuitenkaan selviä laukaisevia tekijöitä pystytä löytämään, vaan oireet voivat pahentua kylmästä ja kosteasta ilmasta, rasituksesta ja flunssan jälkeen. OIREINA KUIVA YSKÄ JA HENGENAHDISTUS Astma alkaa tavallisesti kuivalla yskällä ja kohtauksittaisella hengenahdistuksella, jonka yhteydessä saattaa esiintyä hengityksen vinkunaa. Oireita on usein edeltänyt heinänuha, ympärivuotinen nuha, ihottuma, tukkoinen nenä tai toistuvat poskiontelotulehdukset. Ensimmäinen hengenahdistus koetaan monesti flunssan tai rasituksen yhteydessä. Ahdistusoireet tulevat herkimmin yöllä tai varhain aamulla. Lievässä astmassa oireita on vain ajoittain, esimerkiksi siitepölykausina ja rasituksen jälkeen. Jos astma pahenee, muuttuvat hengenahdistuskohtaukset päivittäisiksi, ajoittuvat usein aamuyöhön ja keuhkoputkistosta nousee yskän mukana sitkeää limaa. OIREITA PAHENTAVIA TEKIJÖITÄ Tavallinen flunssa on tärkein astmaoireita pahentava tekijä. Koska tartunnoilta on vaikea välttyä, astmaatikon on hyvä neuvotella lääkärinsä kanssa lääkityksestä flunssan aikana ja influenssarokotuksen tarpeellisuudesta. Pahin sisäilman saastuttaja on tupakansavu. Myös voimakkaat kemikaalit, hajut ja ruuankäryt ärsyttävät herkistyneitä hengitysteitä. Tilannetta pahentavat liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden aiheuttamat ulkoilman saasteet. Työympäristön tekijät, kuten hitsaushuurut, maalinkäryt ja eläinten hilse, voivat johtaa oireiden pahenemiseen. Oireet voivat johtua joko ärsykemäärän liiallisuudesta tai alentuneesta sietokyvystä Voimakas ruumiillinen rasitus voi aiheuttaa astmaoireita. Juokseminen ja hölkkääminen erityisesti pakkasella laukaisee rasitusastman herkästi, kun sen sijaan uinti sopii lähes kaikille astmaatikoille. Henkinen rasitus voi pahentaa jo olemassa olevia oireita. KOHTAUKSEN EHKÄISEMINEN ON TÄRKEIN OSA HOITOA Astmaatikon hoito on pitkäjänteistä ja rakennetaan yksilöllisesti jokaiselle erikseen. Astman hoito on erityisesti kohtausten tulemisen ehkäisemistä. Tämän takia asmaatikon on hyvä oppia tuntemaan sairautensa ja sen hoito hyvin, jotta voi itse vaikuttaa hoitoon ja saavutettavaan tulokseen.

3 Astman hoidon tavoitteet Oireettomuus sekä päivällä että yöllä Ei astman pahenemisvaiheita Hyvä hengityksen huippuvirtausarvo Ei elämäntapojen rajoituksia Ärsyttävien tekijöiden poistaminen niin työ- kuin kotiympäristöstä on keskeinen osa hoitoa. Tupakointi heikentää hoidon tuloksia ärsyttäessään keuhkoputkia ja pitäessään yllä tulehdusta. Astmaatikko ei saisi missään tapauksessa tupakoida. LIIKUNTAA LÄÄKKEEKSI Hyvä fyysinen kunto on tärkeä astmaatikolle. Yleiskunnon kohotessa sekä ruumiillinen että henkinen rasituskynnys kohoaa ja vähitellen astmaatikko kestää yhä suurempaa rasitusta ilman hengenahdistusoireita. Säännöllinen liikunta vähentää kohtauksia ja niiden vaikeusastetta. Hyväkuntoisena astmaatikko selviää nopeammin astman hankalimmista vaiheista. Vesi on erinomainen elementti hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon kohottamiselle Myös vastustuskyky erilaisiin infektiosairauksiin paranee. Ryhti ja rintakehän liikkuvuus tehostuvat sekä lihasjännitykset vähenevät rentoutumisen ja oikean hengitystekniikan avulla. Liikunta irrottaa myös limaa hengitysteistä. Astmaatikon on hyvä harrastaa liikuntaa sairauden sallimissa rajoissa. Sopivia liikuntamuotoja ovat uinti, kävely, pyöräily ja kuntovoimistelu. Rasitusoireet eivät estä liikkumista.

4 Niitä voidaan ehkäistä huolehtimalla sairauden hyvästä hoitotasapainosta. Sopiva lääkitys ennen liikuntaa ja sen aikana antaa mahdollisuuden liikkua rajoituksetta. Taloudellisen hengitystavan käyttäminen auttaa hyödyntämään keuhkojen koko kapasiteettia. Rasitusoireita voi liikunnan aikana laukaista mm: Kylmä tai/ja kuuma ilma Hengitysteissä jo oleva ärsytystila esim. flunssa Yhtäjaksoinen, liian raskas liikunta Ympäristötekijät, kuten ilmansaasteet ja pöly Riittävä juominen, vähintään 15min välein, pitää hengitystiet kosteina ja estää niiden kuivumisen. Muita keinoja rasitusoireiden ehkäisyyn on intervellityyppinen liikunta ja riittävän pitkä alkuveryttely, jolloin elimistö tottuu tulevaan rasitukseen. Keho on paras mittari kertomaan liikuntakertojen sopivuudesta. Astmaatikon kannattaa kuunnella kehoaan ja luottaa omiin tuntemuksiinsa. Hänen kannattaa kokeilla eri liikuntamuotoja unohtamatta hyötyliikuntaa (työmatkat, marjastus, sienestys jne.). Liikunta kannattaa aina ja on tärkeä osa sairauden hoitoa Astmaa sairastavan on hyvä tehdä itselleen selväksi liikuntaharrastusta aloittaessaan hengästymisen ja hengenahdistuksen ero. Kohtauslääkkeet on pidettävä aina mukana ja liikunta on keskeyttävä, jos oireet pahenevat. Turvallinen liikunta Älä liiku sairaana Pidä lääkkeet mukana Juo riittävästi Suosi liikkumista kaverin kanssa Vältä liikkumista pölyssä tai savussa KUNTOUTUS Sairastuminen merkitsee aina muutosta ihmisen elämäntilanteeseen. Se voi vaikuttaa mielialaan, ihmissuhteisiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Sairaus voi näkyä myös fyysisten voimien ehtymisenä.

5 Kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä auttaa jaksamaan ja elämään täysipainoista elämää astmasta huolimatta. Siihen kuuluu myös muita kuin lääkinnällisiä toimenpiteitä, esimerkiksi ammatillisten ja sosiaalisten asioiden neuvontaa. Kuntoutuksen tarkoitus on auttaa astmaatikkoa löytämään omat arkipäivän ratkaisunsa selviytyäkseen sairauden mukanaan tuomasta muutostilanteesta. Tavoitteena on antaa tukea astmaatikolle, syventää astman hoitoon ja kuntoutukseen liittyvää tietoutta sekä löytää omia voimavaroja ja elämänhallintakeinoja. Astman etiologia, oireet ja hoito Astmalla tarkoitetaan keuhkoputkien yleistä ahtautumista, joka vaihtelee usein lyhyessä ajassa, joko itsestään tai ulkoisten tekijöiden tai lääkkeiden vaikutuksesta. Perinnöllisillä tekijöillä on osuutta astman kehittymisessä, mutta periytymisen mallia ei tiedetä. Astman keskeisen piirteen, keuhkoputkien lisääntyneen supistumisalttiuden perussyytä ei tiedetä. Keuhkoputkien limakalvoilla on tulehduksellisia muutoksia jo melko lievässä, alkavassa astmassa. Limakalvomuutokset ovat yhteydessä keuhkoputkien supistumisherkkyyteen. Nykykäsityksen mukaan astma on keskeisiltä osiltaan inflammatorinen sairaus. Tulehdukselliset muutokset syntyvät joko allergiasta tai sisäsyntyistä tietä. Molemmissa tapauksissa hengitysteitä vaurioittavat soluista ja hermopäätteistä vapautuvat tulehduksen välittäjäaineet. Sekä inflammaatio että keuhkoputkien supistuminen ovat elimistön puolustusreaktioita, jotka toimivat astmassa liian herkästi ja voimakkaasti.

6 Oireet Astma alkaa tavallisesti kuivalla yskällä ja hengenahdistuksella, jonka yhteydessä hengitystiet usein vinkuvat. Jos oireet jatkuvat, keuhkoista alkaa erittyä myös limaa. Tilaa on voinut edeltää esim. heinänuha. Ensimmäinen ahdistuskohtaus koetaan usein flunssan, fyysisen rasituksen tai allergeenille altistumisen yhteydessä. Hoito Allergiasaneerauksella vähennetään ja poistetaan oireita aiheuttavia tekijöitä asuinhuoneesta tai vastaavasta ympäristöstä. Sisäilman puhtaus ja laatu vaikuttavat astmaatikon vointiin. Jos potilaalla on atooppinen ominaisuus, lemmikkieläintä ei pidä pitää asunnossa. Jos astman syy on työpaikan pölyjen tai kemikaalien aiheuttamassa herkistymisessä, sairaus ei parane, jollei altistukseen puututa. Tärkeimmät työperäiset allergeenit ovat eläin- ja jauhopölyt sekä home. Siedätyshoitoa käytetään harvoin astman hoitoon, mutta siitepölyjen aiheuttamissa vaikeissa nuha- ja silmäoireissa siitä on apua. Aikuisten astmassa erilaisista ruokavalioista on vähän hyötyä. Ruoka-aineyliherkkyys on aikuisilla kohtalaisen harvinainen eikä juuri aiheuta astmaoireita. Koivun siitepölylle allergisilla potilailla on usein yliherkkyyttä tuoreille juureksille, vihanneksille ja hedelmille. Ne aiheuttavat suun limakalvo-oireita, eivät juuri astmaoireita. Harvat potilaat saavat astmaoireita ravinnon lisäaineista, elintarvikeväristä, bentsoehaposta ja sulfiiteista. Oikeasta hengitystavasta ja yskimistekniikasta on hyötyä. Astmapotilaan tulisi harrastaa säännöllisesti liikuntaa. Kävely ja uinti ovat erityisen sopivia liikunnan muotoja. Astmaa hoidetaan jo alkuvaiheessa tehokkaasti anti-inflammatorisella lääkityksellä. Tärkein lääke on keuhkoihin hengitettävä kortikosteroidi. Tehokas anti-inflammatorinen hoito vähentää keuhkoputkien supistumisalttiutta ja oireita ratkaisevasti ja parantaa siten ennustetta. Potilaalle ei kehity keuhkojen toimintaa huonontavia kroonisen tulehduksen aiheuttamia kudosmuutoksia. Alkavassa astmassa käytetään inhaloitavaa (sisään hengitettävä) steroidia tai kromoglikaattia säännöllisesti tai jaksottain silloin, jos potilaan oireet pahenevat vain infektioiden ja siitepölykauden aikana. Potilaalle selvitetään lääkehoidon tarkoitus niin hyvin, että hän voi sovitulla tavalla itse säädellä anti-inflammatorisen lääkityksen annosta oireidensa mukaan. Uloshengityksen huippuvirtauksen seuraaminen kotona PEF-mittarin avulla antaa potilaalle tähän parhaan perustan. Potilas oppii melko pian tulkitsemaan PEF-arvojaan ja osaa sovittaa hoidon tilanteen mukaan. Keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä käytetään oireiden voimakkuuden mukaan tarvittaessa tai säännöllisesti. Oraalinen (suun kautta) steroidikuuri on välttämätön astman pahenemisvaiheessa, jossa vaste ylläpitohoidolle heikkenee. Lyhyiden hoitojaksojen sivuvaikutukset ovat merkityksettömiä. Astmapotilas tarvitsee harvoin antibioottia oireiden pahentuessa. Vaikka pahenemisen syy olisi virusinfektio, hoidoksi annetaan oraalinen steroidikuuri tai lisätään inhavoitavan

7 steroidin annosta. Yskänlääkettä ja limaa irrottavaa lääkitystä ei juurikaan tarvita. Astman ennuste on yleensä hyvä, mutta siihen on myös kuolleisuutta. Suomessa kuolee astmaan henkilö vuodessa. Syy on usein huono hoitomyöntyvyys ja riittämätön anti-inflammatorinen lääkitys. Vaarassa ovat ne potilaat, jotka heräävät yöllä hengenahdistukseen PEF-arvojen ollessa alle puolet viitearvoista. HENGITYSELIMISTÖ Ihminen tulee toimeen ilman happea noin neljä minuuttia, mutta sen jälkeen varsinkin runsaasti happea tarvitsevat solut kuten aivosolut, alkavat tuhoutua nopeasti. Aika ei ole pitkä, joten elimistö tarvitsee tehokkaan hapenottojärjestelmän ja hapenkuljetusjärjestelmän. Hapenotosta huolehtii hengityselimistö ja kuljetuksesta verenkiertojärjestelmä. HENGITYSTIET Hengityselimistöön kuuluu nenäontelo, nielu, kurkunpää, henkitorvi, keuhkoputket ja keuhkot. Tavallisesti rauhallisessa hengityksessä ilma pääsee elimistöön nenän kautta. Nielu on ruokatorven ja henkitorven yhteinen osa. Se pyrkii ohjaamaan ilman henkitorveen ja ruoan ruokatorveen. Kurkunpää on osa hengityselimistöä, ja lisäksi se on tärkeä äänenmuodostukselle. Henkitorvi on noin 10cm pitkä putki, joka kulkee rinnan ruokatorven kanssa. Henkitorvi muodostuu U:n muotoisista rustoista ja sidekudoksesta. Sen sisäpinta on värekarvaepiteelin peitossa. Värekarvat pitävät henkitorvessa olevan liman liikkeellä ja kuljettavat sitä kohti kurkunpäätä ja nielua. Alaosastaan henkitorvi jakautuu kahdeksi pääkeuhkoputkeksi. Keuhkoputket haarautuvat yhä pienemmiksi putkiksi ja päätyvät lopulta noin puolen millimetrin paksuisiksi haaroiksi. Pienimmät haarat päättyvät keuhkorakkuloihin eli alveoleihin. KEUHKOT Keuhkot ovat rintaontelossa, kylkiluiden suojassa. Ne ovat pehmeää sienimäistä kudosta, joka koostuu ensisijaisesti alveoleista. Keuhkot jakautuvat lohkoihin, oikea keuhko kolmeen ja vasen kahteen lohkoon. Sidekudoksesta muodostuneet väliseinät jakavat lohkot vielä pienempiin jaokkeisiin, joita on kymmenen kummassakin keuhkossa. Kumpaakin keuhkoa ympäröi kaksinkertainen keuhkopussi. Ulompi kerros on kiinni rintaontelon sisäpinnassa. Sisempi kerros kiinnittyy tiiviisti keuhkokudokseen. Kerrosten välissä olevaa tilaa kutsutaan keuhkopussionteloksi. Ontelossa on hiukan nestettä, joka estää kitkan syntymistä. HENGITYS

8 Ulkoilmassa on happea noin 20 prosenttia ja typpeä lähes 80 prosenttia. Sisäänhengityksessä ilmasta otetaan vain happea. Hengittämisessä tarvitaan lihaksia: sisäänhengityksessä käytetään palleaa ja kylkivälilihaksia, kun taas normaali uloshengitys tapahtuu spontaanisti. Hengitysrytmi määräytyy hengityskeskuksessa, joka sijaitsee ydinjatkeessa. Hengityskeskus reagoi veren hiilidioksidipitoisuuteen. Kun hiilidioksidin määrä kohoaa, keskus antaa käskyn sisäänhengitykselle. Sisäänhengitys mahdollistuu, kun pallea supistuu ja ulommat kylkivälilihakset kohottavat kylkiluita, rintaontelo laajenee ja keuhkoille tulee riittävästi tilaa täyttyä ilmalla. Sisäänhengityksen jälkeen hiilidioksidin määrä vähenee ja lihakset rentoutuvat. Hengityskeskus reagoi myös hapen puutteeseen ja nopeuttaa tarvittaessa hengitystä. Uloshengityksessä ilma purkautuu keuhkoista ilman lihasten apua. Kun ihminen hengittää kiivaasti tai syvään, hän käyttää apuna vatsalihaksia. Ne työntävät vatsan alueen elimiä palleaa vasten, jolloin pallea kohoaa ja työntää keuhkoja ylöspäin. Sisemmät kylkivälilihakset nopeuttavat ilman poistumista keuhkoista vetämällä kylkiluita alas. Aikuinen hengittää levossa sisään noin 14 kertaa minuutissa. Kerralla sisään hengitetty ilmamäärä on noin puoli litraa (500 ml) ja saman verran poistuu uloshengityksessä. Normaalin sisäänhengityksen jälkeen voi keuhkoihin vetää ilmaa lisää kolmisen litraa (3 000 ml). Uloshengityksessä voi uloshengityslihaksia käyttämällä saada ilmaa poistumaan noin 1,5 1, minkä jälkeen keuhkoihin jää vielä saman verran ilmaa. Vitaalikapasiteetti on tavallisin keuhkojen tilavuuden ilmaisija. Silloin mitataan sisäänhengityksen kokonaiskapasiteetti (vedetään ilmaa keuhkoihin mahdollisimman paljon) sekä uloshengityksen enimmäismäärä (keuhkot puhalletaan aivan tyhjäksi). Siten saatu tilavuus on siis sisäänhengityksen ja uloshengityksen yhteistulos. Mitä suurempi tilavuus on, sitä tehokkaampaa on keuhkotuuletus. Miehillä vitaalikapasiteetti on yleensä hiukan suurempi kuin naisilla, ja urheilulla ja kuntoliikunnalla arvoja voidaan jonkin verran kohottaa. KAASUJEN VAIHTO Ihmisen hengittäessä ilma kulkeutuu keuhkoputkien kautta keuhkorakkuloihin eli alveoleihin. Kaasujen vaihdunta tapahtuu alveolien ja hiussuonten välillä. Sisään hengitetyssä ilmassa oleva happi siirtyy hiussuonien kautta verenkiertoon ja vastaavasti verenkierrossa oleva hiilidioksidi pääsee poistumaan keuhkojen kautta elimistöstä. Kaasujen vaihdunta perustuu siihen, että kaasut pyrkivät aina tasaamaan paine-eroja alveolin ja veren välillä. Sisään hengitetyssä ilmassa olevan hapen osapaine on

9 suurempi kuin veressä olevan hapen, joten happi siirtyy alveoleista vereen. Niin ei tapahdu, jos sisään hengitetyssä ilmassa hapen osapaine on jostain syystä alhaisempi tai yhtä suuri kuin veressä olevan hapen osapaine. Hiilidioksidi siirtyy saman periaatteen mukaisesti verestä alveoleihin. Sen määrä veressä on suurempi kuin alveoli-ilmassa, joten se pyrkii tasaamaan pitoisuuden ja osa siitä siirtyy pois verenkierrosta. Alveolien yhteenlaskettu pinta-ala on aikuisella hiukan alle 100 m2. Keuhkoista vereen siirtyvä happi sitoutuu pääasiallisesti punasolujen hemoglobiiniin, joka kuljettaa sen verenkierron mukana elimistöön. Keuhkoista veri kulkee keuhkolaskimoita pitkin sydämen vasempaan eteiseen ja sieltä vasemman kammion kautta kaikkialle elimistöön. Lepotilassa hapenkulutus on tasainen ja valtimoveren hapesta jää vain noin neljännes kudoksiin. Rasituksessa, kun kudosten työmäärä lisääntyy ja tarvitaan lisää energiaa, hapenkulutus kasvaa; silloin happea voi jäädä kudoksiin jopa kolme kertaa enemmän kuin lepotilassa. Hapenkulutus voidaan laskea myös millilitroina: levossa hapenkulutus on noin 250 m minuutissa ja rasituksessa suurempi. Kudokset tarvitsevat happea voidakseen polttaa ravinteita ja tuottaakseen energiaa. Happi siirtyy verenkierrosta kudoksiin hiussuonten eli kapillaarien välityksellä. Kudosten ja veren välillä toimii samankaltainen järjestelmä kuin keuhkoissa: happi siirtyy verestä kudoksiin, koska kudosten hapen osapaine on pienempi kuin veren hapen. Vastaavasti palamisen jätteenä syntynyt hiilidioksidi siirtyy kudoksista vereen, kulkee laskimoita pitkin sydämeen ja sieltä pienen verenkierron kautta pois elimistöstä. Teksti Kaija Vestervik Lähteet: Ahonen A.- Lahtinen T.- Sandström M.- Pogliani G. & Wirhed R Kehon rakenne, toiminta ja lihashuolto. Jyväskylä: Gummerus Oy. Erikson B.-Mellstrand T.-Peterson L.-Renström P.-Svedmyr N Urheilijan terveydenhoito. Jyväskylä. Gummerus Oy. Keistinen T Astma. Keuhkovammaliitto. Nykypaino Oy. Niedstedt W.-Hänninen O.-Arstila A.-Nienstedt I Fysiologian ja anatomian perusteet. Porvoo. WSOY:n graafiset laitokset. Pietiläinen P.-Nieminen K.-Heikkinen A. Anatomiaa ja fysiologiaa sosiaalialalle Hämeenlinna. Karisto Oy:n kirjapaino. Puolanne M Liikunta. Keuhkovammaliitto. Nykypaino Oy. Therapia Fennica 7. laitoksen korjattu lisäpainos.

10 Teksti Tommi Vasankari ASTMAATIKKO HIEROJAN HAASTEENA Astmaatikkoja riittää hierojallekin Astma on yleistynyt viime vuosikymmeninä selvästi Suomessa. Osa tästä yleistymisestä voi olla tehostunutta diagnosointia, mutta toisaalta erilaisten väriaineiden, säilöntäaineiden, ym. kemikaalien käytön on arveltu osaltaan lisäävän myös astman esiintymistä. Toisaalta astma käsitteenä on laajentunut, ja nykyisin erotellaankin erilaisia astman muotoja, esimerkkinä rasitusastma, joka aiheuttaa oireita yleensä vain fyysisessä rasituksessa, ja jossa klassisen astman kriteerit eivät täyty. Hierojan kannalta astmasta on tullut tauti, joka on jo yleisyytensä takia tunnettava ja jonka kanssa on osattava toimia myös hierontatilanteessa. Seuraavissa kappaleissa käsitellään astmaatikkoa hierontatapahtuman turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta. Jäljempänä astmaatikolla tarkoitetaan klassista astmaa sairastavaa, ei niinkään astman lievistä muodoista kärsiä. Varaudu astmaatikon tuloon Jo ajanvarauksessa tulisi hierojan saada tieto asiakkaansa mahdollisesta astmasta. Tällöin hieroja pystyy antamaan ohjeet asiakkaalleen hierontaan tulosta: normaali lääkitys ennen hierojalle tuloa ja kohtauslääke (piippu) mukaan. Lisäksi kannattaa mainita, että lievätkin flunssan oireet (yskä, nuha) voivat selvästi hankaloittaa hierontatapahtumaa astmaatikon kohdalla. Hierontatilojen osalta hierojan tulisi myös varautua ennalta astmaatikon tuloon. Pölyttömyys on tietysti kaikkien asiakkaiden kohdalla peruslähtökohta, mutta astmaatikolle pöly saattaa jopa laukaista kohtauksen. Kokolattiamatto pölynkerääjänä on astmaatikon kannalta myös hankala. Samoin mahdolliset kukat ja viherkasvit ovat astmaatikolle pahasta (esim. hyasintti). Kotieläinten turkeista lähtevä hilseily voi myös laukaista kohtauksen herkimmille astmaatikoille. Niinpä hierontatiloissa ei pidä antaa kissojen ja koirien juoksennella. Hierojan itsensä pitäisi välttää voimakastuoksuisia deodorantteja ja muita kosmetiikan tuotteita. Samoin vahvasti tuoksuvat hierontaöljyt ja -rasvat voivat aiheuttaa astmaatikolle ongelmia. Niinpä jo ennalta hieroja voi huolehtia monella tavalla asiakkaansa turvallisuudesta

11 valmistautumalla asianmukaisesti astmaatikon tuloon. Rauhalliset otteet puoli-istuvassa asennossa Päinmakuulla, naama pienessä aukossa tuntuu monesta astmaatikosta epämiellyttävältä ja lisää riskiä kohtauksen laukeamiseen, siksi astmaatikko on viisaita asettaa joko istuvaan tai puoli- istuvaan asentoon. Hierontaotteiden tulisi olla rauhallisia ja erikoisesti rintakehää painaessa tulee tarkkailla asiakkaan reaktioita, ja otteiden kovuutta pitää säädellä näiden tuntemusten mukaan. Hieronta laittaa astmaatikolla yleensä limaa liikkeelle ja erityisen tehokas liman irrottaja voi olla taputtelu. Niinpä rintakehän taputtelu NH-käsittelyn lopuksi voi pistää limaa liikkeelle, ja jos tähän ei ole varauduttu, se voi aiheuttaa hankaluuksia. Vaikka keuhkojen taputtelu on astmaatikkojen hoitomuoto keuhkosairaaloissa, hierojan ei pidä kotioloissa lähteä limaa liikkeelle taputtelemaan. Mikäli astmaatikko ei ole tottunut hierojassa kävijä, hierojan kannattaa myös kertoa mitä ollaan tekemässä ja kuulostella asiakkaan vointia ajoittain. Rauhallisuus valttia ensiavussa Mikäli kaikesta valmistautumisesta ja rauhallisista otteista huolimatta asiakas saa astmakohtauksen, on tärkeää muistaa muutamat yksinkertaiset toimenpiteet. Auta asiakas istumaan mikäli hän ei jo ole, ja mikäli hänellä on hengitystä kiristävää vaatetusta, avaa ne. Pysy itse rauhallisena ja rauhoita myös asiakastasi! Auta asiakastasi ottamaan kohtauslääke ja avaa ikkuna (mikäli ulkona ei ole paukkupakkanen). Mikäli kohtaus ei näytä laukeavan, älä emmi hälyttää apua. Avun saapumista odotellessa uusikaa muutamia kertoja kohtauslääkkeen anto ja rauhoitele edelleen asiakastasi. Tärkeintä on tieto astmasta Oleellisinta astmaatikon turvallisuuden kannalta on tietää astmasta etu käteen ja toimia sen mukaisesti. Tällöin tarvittavat toimet on jo mietitty ennen asiakkaan tuloa ja hyvin suunniteltu on tässäkin jo puoli voittoa. Jokaisen astmaatikon kohdalla ei kaikki edellä mainitut toimet välttämättä ole tarpeellisia, mutta ainakin silloin kun kyseessä on iäkkäämpi, oireiltaan vaikeampi astmaatikko tai aikaisempaa hierojakokemusta omaamaton astmaatikko kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta. Kirjoittaja on lääketieteen tohtori Tommi Vasankari, joka toimii Suomen Urheiluopiston lääkäriaseman johtajana ja joka on opettanut vuosia hierojille anatomiaa, fysiologiaa ja tautioppia Turun AKK:ssa ja Suomen Urheiluopistolla.

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin.

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Hengityselimet 1. HENGITYSELIMET Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Ylähengitysteihin kuuluvat nenä, sen sivuontelot, suu, nielu ja kurkunpää. Näiden tehtävänä on sisäänhengitysilman lämmittäminen,

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti Urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA:

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA: 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa?

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos Kuvat: Markku Ojala Atooppiset sairaudet suomalaisilla varusmiehillä Latvala J et al

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP

ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP 16082012 KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi

Lisätiedot

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on tukea perheen selviytymistä kotona astman kanssa. Oppaassa käsitellään lasten astmalääkkeiden

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Lääkkeellinen hengitysilma on tarkoitettu lapsille, aikuisille ja vanhuksille.

VALMISTEYHTEENVETO. Lääkkeellinen hengitysilma on tarkoitettu lapsille, aikuisille ja vanhuksille. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI AIRAPY 100%, lääkkeellinen kaasu, puristettu 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Hengitysilma lääkintäkäyttöön 100 % 200 baarin paineessa (15 C). 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Oppaani... sumutinkompressorijärjestelmän käyttöön

Oppaani... sumutinkompressorijärjestelmän käyttöön Oppaani... sumutinkompressorijärjestelmän käyttöön Sumutinkompressorijärjestelmä Seuraavassa on perusohje Philips Respironics -kompressorin kanssa käytettävälle SideStream-sumuttimelle. Tarkemmat ohjeet

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry Ohjattu omahoito Terveydenhuollon ammattilaisen antamaa yksilöllistä potilasohjausta: sairauden alkuperästä, oireiden

Lisätiedot

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda ALLERGIAT JA ASTMA Tekijät: Reetta, Panu, Matilda 5.9.2016 Allergian oireet Oireet jaetaan niiden esiintymisalueiden ja aiheuttavien vaivojen mukaan. Oireita voi ilmetä useita yhtäaikaisesti, esim. siitepölyallergikolla

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Uinti ja astma. Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema

Uinti ja astma. Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema Uinti ja astma Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema Uinti sopii astmaatikoille Astmassa hengitys on vaikeutunut, hengitysteiden ahtautumisen vuoksi. Astman oireita ovat hengenahdistus,

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO Opas Nivalan terveyskeskuksen vuodeosastolle Pienen lapsen akuutti hengenahdistuskohtaus liittyy yleisimmin laryngiittiin, astmaan, bronkiittiin/ bronkioliittiin

Lisätiedot

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA Kuten epäilemättä tiedät, flunssa voi iskeä nopeasti ja laajalti talven aikana. Se voi heikentää uhrinsa viikkokausiksi. Paras puolustus virusta vastaan on hyväkuntoinen

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä.

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä. TURUN PAATTISTEN KOULUN OIREKYSELY; syksy 2015 Yhteenvetoraportti oirekyselystä joka tehtiin marraskuussa 2015 sähköpostin välityksellä. Kyselyyn vastasi 93 oppilasta, mikä on 52 % koulun 179 oppilaasta.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Belotero -täyteainehoidot. BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Tyypillisiä Beloteron hoitoalueita. The filler you ll love

Belotero -täyteainehoidot. BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Tyypillisiä Beloteron hoitoalueita. The filler you ll love BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Beloteron sopivat Beloterotuotteet BELOTERO www.global.belotero.com tai Belotero-täyteainehoidot Change the way you age Ikääntymisen myötä ihossa

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Hengityselimistön lääkkeet

Hengityselimistön lääkkeet Hengityselimistön lääkkeet Salla Kalsi Proviisori Yskän hoidossa käytettävät lääkkeet Yskä on normaalisti keuhkoja suojeleva refleksitoiminta Tilapäinen yskä ei yleensä vaadi hoitoa Yskänlääkkeiden tehoa

Lisätiedot

HENGITYSOPAS Itsehoitoa fysioterapian keinoin

HENGITYSOPAS Itsehoitoa fysioterapian keinoin HENGITYSOPAS Itsehoitoa fysioterapian keinoin Opas on tarkoitettu henkilöille, joilla on ahtauttava keuhkosairaus tai muuta hengittämiseen liittyvää ongelmaa. Sisällys Sivu 1 Hengityselimistön rakenne

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot