Teksti Kaija Vestervik Koulutettu hieroja HIEROJA 3/1998 Hieroja, huomioi asiakkaan astma hoitotilanteessa PIDÄ ASTMALÄÄKKEET KÄDEN ULOTTUVILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teksti Kaija Vestervik Koulutettu hieroja HIEROJA 3/1998 Hieroja, huomioi asiakkaan astma hoitotilanteessa PIDÄ ASTMALÄÄKKEET KÄDEN ULOTTUVILLA"

Transkriptio

1 Teksti Kaija Vestervik Koulutettu hieroja HIEROJA 3/1998 Hieroja, huomioi asiakkaan astma hoitotilanteessa PIDÄ ASTMALÄÄKKEET KÄDEN ULOTTUVILLA Astma on yleinen, pitkäaikainen sairaus ja sitä ilmenee kaikenikäisillä. Suomalaisista 3-6 prosenttia sairastaa astmaa ja lähes suomalaisella on siihen lääkehoito. Oikealla hoidolla ja ärsyttävien tekijöiden välttämisellä astmaa voidaan monesti pitää oireettomana tai vähäoireisena. Tieto ja sairauteen sopeutuminen tekevät täysipainoisen elämän mahdolliseksi. ASTMASSA KEUHKOPUTKIEN LIMAKALVOT OVAT TULEHTUNEET Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus, johon liittyy keuhkoputkien ahtautuminen. Tulehtunut ja turvonnut limakalvo on herkkä erilaisille ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle, pölyille, rasitukselle, tupakansavulle ja voimakkaille tuoksuille. Tällöin keuhkoputket supistuvat ja seuraa hengenahdistusta, yskää ja hengityksen vinkunaa. Oireet voivat johtua joko ärsykemäärän liiallisuudesta tai alentuneesta sietokyvystä.

2 Vielä ei täysin tunneta, minkä takia osalle ihmisistä kehittyy astma, mutta ainakin perinnöllisillä tekijöillä on osuutta asiaan. Ilmansaasteiden sekä virus- ja bakteeritulehdusten on myös epäilty rikkovan keuhkoputkien limakalvon pintaa ja edesauttavan astman kehittymistä. Osalla astmaatikkoja on oireiden takana allergia, jolloin keuhkoputket reagoivat erilaisille pölyille kuten eläinten karvoille, siitepölyille, kotipölypunkille tai homeiden itiöille. Aina ei kuitenkaan selviä laukaisevia tekijöitä pystytä löytämään, vaan oireet voivat pahentua kylmästä ja kosteasta ilmasta, rasituksesta ja flunssan jälkeen. OIREINA KUIVA YSKÄ JA HENGENAHDISTUS Astma alkaa tavallisesti kuivalla yskällä ja kohtauksittaisella hengenahdistuksella, jonka yhteydessä saattaa esiintyä hengityksen vinkunaa. Oireita on usein edeltänyt heinänuha, ympärivuotinen nuha, ihottuma, tukkoinen nenä tai toistuvat poskiontelotulehdukset. Ensimmäinen hengenahdistus koetaan monesti flunssan tai rasituksen yhteydessä. Ahdistusoireet tulevat herkimmin yöllä tai varhain aamulla. Lievässä astmassa oireita on vain ajoittain, esimerkiksi siitepölykausina ja rasituksen jälkeen. Jos astma pahenee, muuttuvat hengenahdistuskohtaukset päivittäisiksi, ajoittuvat usein aamuyöhön ja keuhkoputkistosta nousee yskän mukana sitkeää limaa. OIREITA PAHENTAVIA TEKIJÖITÄ Tavallinen flunssa on tärkein astmaoireita pahentava tekijä. Koska tartunnoilta on vaikea välttyä, astmaatikon on hyvä neuvotella lääkärinsä kanssa lääkityksestä flunssan aikana ja influenssarokotuksen tarpeellisuudesta. Pahin sisäilman saastuttaja on tupakansavu. Myös voimakkaat kemikaalit, hajut ja ruuankäryt ärsyttävät herkistyneitä hengitysteitä. Tilannetta pahentavat liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden aiheuttamat ulkoilman saasteet. Työympäristön tekijät, kuten hitsaushuurut, maalinkäryt ja eläinten hilse, voivat johtaa oireiden pahenemiseen. Oireet voivat johtua joko ärsykemäärän liiallisuudesta tai alentuneesta sietokyvystä Voimakas ruumiillinen rasitus voi aiheuttaa astmaoireita. Juokseminen ja hölkkääminen erityisesti pakkasella laukaisee rasitusastman herkästi, kun sen sijaan uinti sopii lähes kaikille astmaatikoille. Henkinen rasitus voi pahentaa jo olemassa olevia oireita. KOHTAUKSEN EHKÄISEMINEN ON TÄRKEIN OSA HOITOA Astmaatikon hoito on pitkäjänteistä ja rakennetaan yksilöllisesti jokaiselle erikseen. Astman hoito on erityisesti kohtausten tulemisen ehkäisemistä. Tämän takia asmaatikon on hyvä oppia tuntemaan sairautensa ja sen hoito hyvin, jotta voi itse vaikuttaa hoitoon ja saavutettavaan tulokseen.

3 Astman hoidon tavoitteet Oireettomuus sekä päivällä että yöllä Ei astman pahenemisvaiheita Hyvä hengityksen huippuvirtausarvo Ei elämäntapojen rajoituksia Ärsyttävien tekijöiden poistaminen niin työ- kuin kotiympäristöstä on keskeinen osa hoitoa. Tupakointi heikentää hoidon tuloksia ärsyttäessään keuhkoputkia ja pitäessään yllä tulehdusta. Astmaatikko ei saisi missään tapauksessa tupakoida. LIIKUNTAA LÄÄKKEEKSI Hyvä fyysinen kunto on tärkeä astmaatikolle. Yleiskunnon kohotessa sekä ruumiillinen että henkinen rasituskynnys kohoaa ja vähitellen astmaatikko kestää yhä suurempaa rasitusta ilman hengenahdistusoireita. Säännöllinen liikunta vähentää kohtauksia ja niiden vaikeusastetta. Hyväkuntoisena astmaatikko selviää nopeammin astman hankalimmista vaiheista. Vesi on erinomainen elementti hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon kohottamiselle Myös vastustuskyky erilaisiin infektiosairauksiin paranee. Ryhti ja rintakehän liikkuvuus tehostuvat sekä lihasjännitykset vähenevät rentoutumisen ja oikean hengitystekniikan avulla. Liikunta irrottaa myös limaa hengitysteistä. Astmaatikon on hyvä harrastaa liikuntaa sairauden sallimissa rajoissa. Sopivia liikuntamuotoja ovat uinti, kävely, pyöräily ja kuntovoimistelu. Rasitusoireet eivät estä liikkumista.

4 Niitä voidaan ehkäistä huolehtimalla sairauden hyvästä hoitotasapainosta. Sopiva lääkitys ennen liikuntaa ja sen aikana antaa mahdollisuuden liikkua rajoituksetta. Taloudellisen hengitystavan käyttäminen auttaa hyödyntämään keuhkojen koko kapasiteettia. Rasitusoireita voi liikunnan aikana laukaista mm: Kylmä tai/ja kuuma ilma Hengitysteissä jo oleva ärsytystila esim. flunssa Yhtäjaksoinen, liian raskas liikunta Ympäristötekijät, kuten ilmansaasteet ja pöly Riittävä juominen, vähintään 15min välein, pitää hengitystiet kosteina ja estää niiden kuivumisen. Muita keinoja rasitusoireiden ehkäisyyn on intervellityyppinen liikunta ja riittävän pitkä alkuveryttely, jolloin elimistö tottuu tulevaan rasitukseen. Keho on paras mittari kertomaan liikuntakertojen sopivuudesta. Astmaatikon kannattaa kuunnella kehoaan ja luottaa omiin tuntemuksiinsa. Hänen kannattaa kokeilla eri liikuntamuotoja unohtamatta hyötyliikuntaa (työmatkat, marjastus, sienestys jne.). Liikunta kannattaa aina ja on tärkeä osa sairauden hoitoa Astmaa sairastavan on hyvä tehdä itselleen selväksi liikuntaharrastusta aloittaessaan hengästymisen ja hengenahdistuksen ero. Kohtauslääkkeet on pidettävä aina mukana ja liikunta on keskeyttävä, jos oireet pahenevat. Turvallinen liikunta Älä liiku sairaana Pidä lääkkeet mukana Juo riittävästi Suosi liikkumista kaverin kanssa Vältä liikkumista pölyssä tai savussa KUNTOUTUS Sairastuminen merkitsee aina muutosta ihmisen elämäntilanteeseen. Se voi vaikuttaa mielialaan, ihmissuhteisiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Sairaus voi näkyä myös fyysisten voimien ehtymisenä.

5 Kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä auttaa jaksamaan ja elämään täysipainoista elämää astmasta huolimatta. Siihen kuuluu myös muita kuin lääkinnällisiä toimenpiteitä, esimerkiksi ammatillisten ja sosiaalisten asioiden neuvontaa. Kuntoutuksen tarkoitus on auttaa astmaatikkoa löytämään omat arkipäivän ratkaisunsa selviytyäkseen sairauden mukanaan tuomasta muutostilanteesta. Tavoitteena on antaa tukea astmaatikolle, syventää astman hoitoon ja kuntoutukseen liittyvää tietoutta sekä löytää omia voimavaroja ja elämänhallintakeinoja. Astman etiologia, oireet ja hoito Astmalla tarkoitetaan keuhkoputkien yleistä ahtautumista, joka vaihtelee usein lyhyessä ajassa, joko itsestään tai ulkoisten tekijöiden tai lääkkeiden vaikutuksesta. Perinnöllisillä tekijöillä on osuutta astman kehittymisessä, mutta periytymisen mallia ei tiedetä. Astman keskeisen piirteen, keuhkoputkien lisääntyneen supistumisalttiuden perussyytä ei tiedetä. Keuhkoputkien limakalvoilla on tulehduksellisia muutoksia jo melko lievässä, alkavassa astmassa. Limakalvomuutokset ovat yhteydessä keuhkoputkien supistumisherkkyyteen. Nykykäsityksen mukaan astma on keskeisiltä osiltaan inflammatorinen sairaus. Tulehdukselliset muutokset syntyvät joko allergiasta tai sisäsyntyistä tietä. Molemmissa tapauksissa hengitysteitä vaurioittavat soluista ja hermopäätteistä vapautuvat tulehduksen välittäjäaineet. Sekä inflammaatio että keuhkoputkien supistuminen ovat elimistön puolustusreaktioita, jotka toimivat astmassa liian herkästi ja voimakkaasti.

6 Oireet Astma alkaa tavallisesti kuivalla yskällä ja hengenahdistuksella, jonka yhteydessä hengitystiet usein vinkuvat. Jos oireet jatkuvat, keuhkoista alkaa erittyä myös limaa. Tilaa on voinut edeltää esim. heinänuha. Ensimmäinen ahdistuskohtaus koetaan usein flunssan, fyysisen rasituksen tai allergeenille altistumisen yhteydessä. Hoito Allergiasaneerauksella vähennetään ja poistetaan oireita aiheuttavia tekijöitä asuinhuoneesta tai vastaavasta ympäristöstä. Sisäilman puhtaus ja laatu vaikuttavat astmaatikon vointiin. Jos potilaalla on atooppinen ominaisuus, lemmikkieläintä ei pidä pitää asunnossa. Jos astman syy on työpaikan pölyjen tai kemikaalien aiheuttamassa herkistymisessä, sairaus ei parane, jollei altistukseen puututa. Tärkeimmät työperäiset allergeenit ovat eläin- ja jauhopölyt sekä home. Siedätyshoitoa käytetään harvoin astman hoitoon, mutta siitepölyjen aiheuttamissa vaikeissa nuha- ja silmäoireissa siitä on apua. Aikuisten astmassa erilaisista ruokavalioista on vähän hyötyä. Ruoka-aineyliherkkyys on aikuisilla kohtalaisen harvinainen eikä juuri aiheuta astmaoireita. Koivun siitepölylle allergisilla potilailla on usein yliherkkyyttä tuoreille juureksille, vihanneksille ja hedelmille. Ne aiheuttavat suun limakalvo-oireita, eivät juuri astmaoireita. Harvat potilaat saavat astmaoireita ravinnon lisäaineista, elintarvikeväristä, bentsoehaposta ja sulfiiteista. Oikeasta hengitystavasta ja yskimistekniikasta on hyötyä. Astmapotilaan tulisi harrastaa säännöllisesti liikuntaa. Kävely ja uinti ovat erityisen sopivia liikunnan muotoja. Astmaa hoidetaan jo alkuvaiheessa tehokkaasti anti-inflammatorisella lääkityksellä. Tärkein lääke on keuhkoihin hengitettävä kortikosteroidi. Tehokas anti-inflammatorinen hoito vähentää keuhkoputkien supistumisalttiutta ja oireita ratkaisevasti ja parantaa siten ennustetta. Potilaalle ei kehity keuhkojen toimintaa huonontavia kroonisen tulehduksen aiheuttamia kudosmuutoksia. Alkavassa astmassa käytetään inhaloitavaa (sisään hengitettävä) steroidia tai kromoglikaattia säännöllisesti tai jaksottain silloin, jos potilaan oireet pahenevat vain infektioiden ja siitepölykauden aikana. Potilaalle selvitetään lääkehoidon tarkoitus niin hyvin, että hän voi sovitulla tavalla itse säädellä anti-inflammatorisen lääkityksen annosta oireidensa mukaan. Uloshengityksen huippuvirtauksen seuraaminen kotona PEF-mittarin avulla antaa potilaalle tähän parhaan perustan. Potilas oppii melko pian tulkitsemaan PEF-arvojaan ja osaa sovittaa hoidon tilanteen mukaan. Keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä käytetään oireiden voimakkuuden mukaan tarvittaessa tai säännöllisesti. Oraalinen (suun kautta) steroidikuuri on välttämätön astman pahenemisvaiheessa, jossa vaste ylläpitohoidolle heikkenee. Lyhyiden hoitojaksojen sivuvaikutukset ovat merkityksettömiä. Astmapotilas tarvitsee harvoin antibioottia oireiden pahentuessa. Vaikka pahenemisen syy olisi virusinfektio, hoidoksi annetaan oraalinen steroidikuuri tai lisätään inhavoitavan

7 steroidin annosta. Yskänlääkettä ja limaa irrottavaa lääkitystä ei juurikaan tarvita. Astman ennuste on yleensä hyvä, mutta siihen on myös kuolleisuutta. Suomessa kuolee astmaan henkilö vuodessa. Syy on usein huono hoitomyöntyvyys ja riittämätön anti-inflammatorinen lääkitys. Vaarassa ovat ne potilaat, jotka heräävät yöllä hengenahdistukseen PEF-arvojen ollessa alle puolet viitearvoista. HENGITYSELIMISTÖ Ihminen tulee toimeen ilman happea noin neljä minuuttia, mutta sen jälkeen varsinkin runsaasti happea tarvitsevat solut kuten aivosolut, alkavat tuhoutua nopeasti. Aika ei ole pitkä, joten elimistö tarvitsee tehokkaan hapenottojärjestelmän ja hapenkuljetusjärjestelmän. Hapenotosta huolehtii hengityselimistö ja kuljetuksesta verenkiertojärjestelmä. HENGITYSTIET Hengityselimistöön kuuluu nenäontelo, nielu, kurkunpää, henkitorvi, keuhkoputket ja keuhkot. Tavallisesti rauhallisessa hengityksessä ilma pääsee elimistöön nenän kautta. Nielu on ruokatorven ja henkitorven yhteinen osa. Se pyrkii ohjaamaan ilman henkitorveen ja ruoan ruokatorveen. Kurkunpää on osa hengityselimistöä, ja lisäksi se on tärkeä äänenmuodostukselle. Henkitorvi on noin 10cm pitkä putki, joka kulkee rinnan ruokatorven kanssa. Henkitorvi muodostuu U:n muotoisista rustoista ja sidekudoksesta. Sen sisäpinta on värekarvaepiteelin peitossa. Värekarvat pitävät henkitorvessa olevan liman liikkeellä ja kuljettavat sitä kohti kurkunpäätä ja nielua. Alaosastaan henkitorvi jakautuu kahdeksi pääkeuhkoputkeksi. Keuhkoputket haarautuvat yhä pienemmiksi putkiksi ja päätyvät lopulta noin puolen millimetrin paksuisiksi haaroiksi. Pienimmät haarat päättyvät keuhkorakkuloihin eli alveoleihin. KEUHKOT Keuhkot ovat rintaontelossa, kylkiluiden suojassa. Ne ovat pehmeää sienimäistä kudosta, joka koostuu ensisijaisesti alveoleista. Keuhkot jakautuvat lohkoihin, oikea keuhko kolmeen ja vasen kahteen lohkoon. Sidekudoksesta muodostuneet väliseinät jakavat lohkot vielä pienempiin jaokkeisiin, joita on kymmenen kummassakin keuhkossa. Kumpaakin keuhkoa ympäröi kaksinkertainen keuhkopussi. Ulompi kerros on kiinni rintaontelon sisäpinnassa. Sisempi kerros kiinnittyy tiiviisti keuhkokudokseen. Kerrosten välissä olevaa tilaa kutsutaan keuhkopussionteloksi. Ontelossa on hiukan nestettä, joka estää kitkan syntymistä. HENGITYS

8 Ulkoilmassa on happea noin 20 prosenttia ja typpeä lähes 80 prosenttia. Sisäänhengityksessä ilmasta otetaan vain happea. Hengittämisessä tarvitaan lihaksia: sisäänhengityksessä käytetään palleaa ja kylkivälilihaksia, kun taas normaali uloshengitys tapahtuu spontaanisti. Hengitysrytmi määräytyy hengityskeskuksessa, joka sijaitsee ydinjatkeessa. Hengityskeskus reagoi veren hiilidioksidipitoisuuteen. Kun hiilidioksidin määrä kohoaa, keskus antaa käskyn sisäänhengitykselle. Sisäänhengitys mahdollistuu, kun pallea supistuu ja ulommat kylkivälilihakset kohottavat kylkiluita, rintaontelo laajenee ja keuhkoille tulee riittävästi tilaa täyttyä ilmalla. Sisäänhengityksen jälkeen hiilidioksidin määrä vähenee ja lihakset rentoutuvat. Hengityskeskus reagoi myös hapen puutteeseen ja nopeuttaa tarvittaessa hengitystä. Uloshengityksessä ilma purkautuu keuhkoista ilman lihasten apua. Kun ihminen hengittää kiivaasti tai syvään, hän käyttää apuna vatsalihaksia. Ne työntävät vatsan alueen elimiä palleaa vasten, jolloin pallea kohoaa ja työntää keuhkoja ylöspäin. Sisemmät kylkivälilihakset nopeuttavat ilman poistumista keuhkoista vetämällä kylkiluita alas. Aikuinen hengittää levossa sisään noin 14 kertaa minuutissa. Kerralla sisään hengitetty ilmamäärä on noin puoli litraa (500 ml) ja saman verran poistuu uloshengityksessä. Normaalin sisäänhengityksen jälkeen voi keuhkoihin vetää ilmaa lisää kolmisen litraa (3 000 ml). Uloshengityksessä voi uloshengityslihaksia käyttämällä saada ilmaa poistumaan noin 1,5 1, minkä jälkeen keuhkoihin jää vielä saman verran ilmaa. Vitaalikapasiteetti on tavallisin keuhkojen tilavuuden ilmaisija. Silloin mitataan sisäänhengityksen kokonaiskapasiteetti (vedetään ilmaa keuhkoihin mahdollisimman paljon) sekä uloshengityksen enimmäismäärä (keuhkot puhalletaan aivan tyhjäksi). Siten saatu tilavuus on siis sisäänhengityksen ja uloshengityksen yhteistulos. Mitä suurempi tilavuus on, sitä tehokkaampaa on keuhkotuuletus. Miehillä vitaalikapasiteetti on yleensä hiukan suurempi kuin naisilla, ja urheilulla ja kuntoliikunnalla arvoja voidaan jonkin verran kohottaa. KAASUJEN VAIHTO Ihmisen hengittäessä ilma kulkeutuu keuhkoputkien kautta keuhkorakkuloihin eli alveoleihin. Kaasujen vaihdunta tapahtuu alveolien ja hiussuonten välillä. Sisään hengitetyssä ilmassa oleva happi siirtyy hiussuonien kautta verenkiertoon ja vastaavasti verenkierrossa oleva hiilidioksidi pääsee poistumaan keuhkojen kautta elimistöstä. Kaasujen vaihdunta perustuu siihen, että kaasut pyrkivät aina tasaamaan paine-eroja alveolin ja veren välillä. Sisään hengitetyssä ilmassa olevan hapen osapaine on

9 suurempi kuin veressä olevan hapen, joten happi siirtyy alveoleista vereen. Niin ei tapahdu, jos sisään hengitetyssä ilmassa hapen osapaine on jostain syystä alhaisempi tai yhtä suuri kuin veressä olevan hapen osapaine. Hiilidioksidi siirtyy saman periaatteen mukaisesti verestä alveoleihin. Sen määrä veressä on suurempi kuin alveoli-ilmassa, joten se pyrkii tasaamaan pitoisuuden ja osa siitä siirtyy pois verenkierrosta. Alveolien yhteenlaskettu pinta-ala on aikuisella hiukan alle 100 m2. Keuhkoista vereen siirtyvä happi sitoutuu pääasiallisesti punasolujen hemoglobiiniin, joka kuljettaa sen verenkierron mukana elimistöön. Keuhkoista veri kulkee keuhkolaskimoita pitkin sydämen vasempaan eteiseen ja sieltä vasemman kammion kautta kaikkialle elimistöön. Lepotilassa hapenkulutus on tasainen ja valtimoveren hapesta jää vain noin neljännes kudoksiin. Rasituksessa, kun kudosten työmäärä lisääntyy ja tarvitaan lisää energiaa, hapenkulutus kasvaa; silloin happea voi jäädä kudoksiin jopa kolme kertaa enemmän kuin lepotilassa. Hapenkulutus voidaan laskea myös millilitroina: levossa hapenkulutus on noin 250 m minuutissa ja rasituksessa suurempi. Kudokset tarvitsevat happea voidakseen polttaa ravinteita ja tuottaakseen energiaa. Happi siirtyy verenkierrosta kudoksiin hiussuonten eli kapillaarien välityksellä. Kudosten ja veren välillä toimii samankaltainen järjestelmä kuin keuhkoissa: happi siirtyy verestä kudoksiin, koska kudosten hapen osapaine on pienempi kuin veren hapen. Vastaavasti palamisen jätteenä syntynyt hiilidioksidi siirtyy kudoksista vereen, kulkee laskimoita pitkin sydämeen ja sieltä pienen verenkierron kautta pois elimistöstä. Teksti Kaija Vestervik Lähteet: Ahonen A.- Lahtinen T.- Sandström M.- Pogliani G. & Wirhed R Kehon rakenne, toiminta ja lihashuolto. Jyväskylä: Gummerus Oy. Erikson B.-Mellstrand T.-Peterson L.-Renström P.-Svedmyr N Urheilijan terveydenhoito. Jyväskylä. Gummerus Oy. Keistinen T Astma. Keuhkovammaliitto. Nykypaino Oy. Niedstedt W.-Hänninen O.-Arstila A.-Nienstedt I Fysiologian ja anatomian perusteet. Porvoo. WSOY:n graafiset laitokset. Pietiläinen P.-Nieminen K.-Heikkinen A. Anatomiaa ja fysiologiaa sosiaalialalle Hämeenlinna. Karisto Oy:n kirjapaino. Puolanne M Liikunta. Keuhkovammaliitto. Nykypaino Oy. Therapia Fennica 7. laitoksen korjattu lisäpainos.

10 Teksti Tommi Vasankari ASTMAATIKKO HIEROJAN HAASTEENA Astmaatikkoja riittää hierojallekin Astma on yleistynyt viime vuosikymmeninä selvästi Suomessa. Osa tästä yleistymisestä voi olla tehostunutta diagnosointia, mutta toisaalta erilaisten väriaineiden, säilöntäaineiden, ym. kemikaalien käytön on arveltu osaltaan lisäävän myös astman esiintymistä. Toisaalta astma käsitteenä on laajentunut, ja nykyisin erotellaankin erilaisia astman muotoja, esimerkkinä rasitusastma, joka aiheuttaa oireita yleensä vain fyysisessä rasituksessa, ja jossa klassisen astman kriteerit eivät täyty. Hierojan kannalta astmasta on tullut tauti, joka on jo yleisyytensä takia tunnettava ja jonka kanssa on osattava toimia myös hierontatilanteessa. Seuraavissa kappaleissa käsitellään astmaatikkoa hierontatapahtuman turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta. Jäljempänä astmaatikolla tarkoitetaan klassista astmaa sairastavaa, ei niinkään astman lievistä muodoista kärsiä. Varaudu astmaatikon tuloon Jo ajanvarauksessa tulisi hierojan saada tieto asiakkaansa mahdollisesta astmasta. Tällöin hieroja pystyy antamaan ohjeet asiakkaalleen hierontaan tulosta: normaali lääkitys ennen hierojalle tuloa ja kohtauslääke (piippu) mukaan. Lisäksi kannattaa mainita, että lievätkin flunssan oireet (yskä, nuha) voivat selvästi hankaloittaa hierontatapahtumaa astmaatikon kohdalla. Hierontatilojen osalta hierojan tulisi myös varautua ennalta astmaatikon tuloon. Pölyttömyys on tietysti kaikkien asiakkaiden kohdalla peruslähtökohta, mutta astmaatikolle pöly saattaa jopa laukaista kohtauksen. Kokolattiamatto pölynkerääjänä on astmaatikon kannalta myös hankala. Samoin mahdolliset kukat ja viherkasvit ovat astmaatikolle pahasta (esim. hyasintti). Kotieläinten turkeista lähtevä hilseily voi myös laukaista kohtauksen herkimmille astmaatikoille. Niinpä hierontatiloissa ei pidä antaa kissojen ja koirien juoksennella. Hierojan itsensä pitäisi välttää voimakastuoksuisia deodorantteja ja muita kosmetiikan tuotteita. Samoin vahvasti tuoksuvat hierontaöljyt ja -rasvat voivat aiheuttaa astmaatikolle ongelmia. Niinpä jo ennalta hieroja voi huolehtia monella tavalla asiakkaansa turvallisuudesta

11 valmistautumalla asianmukaisesti astmaatikon tuloon. Rauhalliset otteet puoli-istuvassa asennossa Päinmakuulla, naama pienessä aukossa tuntuu monesta astmaatikosta epämiellyttävältä ja lisää riskiä kohtauksen laukeamiseen, siksi astmaatikko on viisaita asettaa joko istuvaan tai puoli- istuvaan asentoon. Hierontaotteiden tulisi olla rauhallisia ja erikoisesti rintakehää painaessa tulee tarkkailla asiakkaan reaktioita, ja otteiden kovuutta pitää säädellä näiden tuntemusten mukaan. Hieronta laittaa astmaatikolla yleensä limaa liikkeelle ja erityisen tehokas liman irrottaja voi olla taputtelu. Niinpä rintakehän taputtelu NH-käsittelyn lopuksi voi pistää limaa liikkeelle, ja jos tähän ei ole varauduttu, se voi aiheuttaa hankaluuksia. Vaikka keuhkojen taputtelu on astmaatikkojen hoitomuoto keuhkosairaaloissa, hierojan ei pidä kotioloissa lähteä limaa liikkeelle taputtelemaan. Mikäli astmaatikko ei ole tottunut hierojassa kävijä, hierojan kannattaa myös kertoa mitä ollaan tekemässä ja kuulostella asiakkaan vointia ajoittain. Rauhallisuus valttia ensiavussa Mikäli kaikesta valmistautumisesta ja rauhallisista otteista huolimatta asiakas saa astmakohtauksen, on tärkeää muistaa muutamat yksinkertaiset toimenpiteet. Auta asiakas istumaan mikäli hän ei jo ole, ja mikäli hänellä on hengitystä kiristävää vaatetusta, avaa ne. Pysy itse rauhallisena ja rauhoita myös asiakastasi! Auta asiakastasi ottamaan kohtauslääke ja avaa ikkuna (mikäli ulkona ei ole paukkupakkanen). Mikäli kohtaus ei näytä laukeavan, älä emmi hälyttää apua. Avun saapumista odotellessa uusikaa muutamia kertoja kohtauslääkkeen anto ja rauhoitele edelleen asiakastasi. Tärkeintä on tieto astmasta Oleellisinta astmaatikon turvallisuuden kannalta on tietää astmasta etu käteen ja toimia sen mukaisesti. Tällöin tarvittavat toimet on jo mietitty ennen asiakkaan tuloa ja hyvin suunniteltu on tässäkin jo puoli voittoa. Jokaisen astmaatikon kohdalla ei kaikki edellä mainitut toimet välttämättä ole tarpeellisia, mutta ainakin silloin kun kyseessä on iäkkäämpi, oireiltaan vaikeampi astmaatikko tai aikaisempaa hierojakokemusta omaamaton astmaatikko kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta. Kirjoittaja on lääketieteen tohtori Tommi Vasankari, joka toimii Suomen Urheiluopiston lääkäriaseman johtajana ja joka on opettanut vuosia hierojille anatomiaa, fysiologiaa ja tautioppia Turun AKK:ssa ja Suomen Urheiluopistolla.

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin.

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Hengityselimet 1. HENGITYSELIMET Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Ylähengitysteihin kuuluvat nenä, sen sivuontelot, suu, nielu ja kurkunpää. Näiden tehtävänä on sisäänhengitysilman lämmittäminen,

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus

Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus TAUSTAA Viime aikoina huippu-urheilijoilla yleisesti todettavat hengitysoireet ovat puhuttaneet runsaasti. Toisaalta on puhuttu siitä, että astma sairautena on

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Astmalapsi liikkuu. allergia.fi

Astmalapsi liikkuu. allergia.fi Astmalapsi liikkuu allergia.fi Sisältö Liikunnan ilo hyvä olo Liikunnan ilo hyvä olo 3 Astma ja liikunta 5 Oikea hengitystekniikka 6 Mikä estää liikkumasta? 8 Liikunnassa otettava huomioon 9 Kannusta lasta

Lisätiedot

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009 TYPPIOKSIDIANALYYSI Pt-NO-ex Katriina Jokela bio6sn 2009 Typpioksidianalyysi Typpioksidianalyysi on viimeaikoina yleistynyt tutkimus jota käytetään astman diagnostiikassa. Astma aiheuttama eosinofiilinen

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Mirva Vuorimaa Sairaanhoitaja Tyks 9.3.2017 Hoitajapoliklinikka Tyksin keuhkopoliklinikalla * Toiminta alkoi syyskuussa

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF PEF = uloshengityksen huippuvirtaus (peak expiratory flow) saavutetaan ulospuhalluksen alkuvaiheessa -> mittaukseen

Lisätiedot

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti Urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Matti Mäntysaari Sotilaslääketieteen Keskus Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen

Lisätiedot

13. Hengitys II. Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit

13. Hengitys II. Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit Helena Hohtari Pitkäkurssi I 13. Hengitys II Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit Keuhkotuuletus l. ventilaatio Ilman siirtyminen keuhkoihin

Lisätiedot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin

Lisätiedot

Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas

Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas Alueellinen koulutuspäivä 9.3.2017 VSSHP / TYKS EL Henrik Söderström Mistä astmassa on kyse Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkiston limakalvotulehdus

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi

Lisätiedot

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA:

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA: 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä

Lisätiedot

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on tukea perheen selviytymistä kotona astman kanssa. Oppaassa käsitellään lasten astmalääkkeiden

Lisätiedot

Liikunta sydäninfarktin jälkeen

Liikunta sydäninfarktin jälkeen Liikunta sydäninfarktin jälkeen Tämä opas sisältää yleisiä ohjeita liikuntaan sydäninfarktin jälkeen. Jos olet saanut lääkäriltä tai fysioterapeutilta erityisiä ohjeita, noudata niitä. 1 2 Liikunta edistää

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

OPAS ASTMAA SAIRASTAVILLE

OPAS ASTMAA SAIRASTAVILLE OPAS ASTMAA SAIRASTAVILLE Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 1. Mikä on astma? 2. Astman taustalla Astma on keuhkoputkien limakalvojen pitkäaikainen tulehdussairaus.

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Kansainväliselle huipulle tähtäävän urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Kansainväliselle huipulle tähtäävän urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Kansainväliselle huipulle tähtäävän urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Tämä ohje koskee lähinnä aikuisten

Tämä ohje koskee lähinnä aikuisten Astma allergia.fi Sisältö Astma Astma 3 Astma on tulehdussairaus 4 Oireet ja aiheuttajat 4 Ulko- ja sisäilman merkitys 6 Rasitusastma 7 Perinnöllisyys 7 Paraneminen 8 Astmaan liittyviä sairauksia 8 Astma

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet

Lisätiedot

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa?

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos Kuvat: Markku Ojala Atooppiset sairaudet suomalaisilla varusmiehillä Latvala J et al

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö ! Potilaalla kaasurefluksikierre (GER normaali), aerofagiaoire! Potilaalla

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

25.10.2011 Minna Virola. Keuhkoahtaumapotilaan liikunta ja ravitsemus

25.10.2011 Minna Virola. Keuhkoahtaumapotilaan liikunta ja ravitsemus 25.10.2011 Minna Virola Keuhkoahtaumapotilaan liikunta ja ravitsemus Liikunta Keuhkoahtaumatautiin sairastuvat vähentävät liikkumistaan ja välttävät hengästymistä hengenahdistuksen pelossa. Joidenkin tutkimusten

Lisätiedot

Hengitä ja hengästy. Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää.

Hengitä ja hengästy. Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Hengitä ja hengästy Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Hengitä ja hengästy! Hengittäminen on itsestäänselvyys, automaattinen toiminto. Vuorokaudessa

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 9.3.2017 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen haitallisuus 3) Hyvä

Lisätiedot

Miten katson lapsen keuhkokuvaa

Miten katson lapsen keuhkokuvaa Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Hengitystiet imetään, kun

Hengitystiet imetään, kun POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (5) HENGITYSTEIDEN IMEMINEN JA SUUN HOITO VUODEOSASTOILLA (aikuispotilaat) Hengitysvajauksesta kärsivän potilaan yskiminen on vaikeutunut ja limaa kertyy hengitysteihin.

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY 3.10.2017 FILHA, reduced version Hapenoton rattaat rasituksessa O2 Kirjassa Sovijärvi A: Miksi hengästyn, Duodecim,2017 Modified

Lisätiedot

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat Lääkkeen vaikutukset Johanna Holmbom Farmaseutti Onni apteekki Lääkemuodot ja antotavat Tabletti Depottabletti Resoribletti Poretabletti Imeskelytabletti Kapseli Annosjauhe Oraaliliuos Tippa Peräpuikko

Lisätiedot

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset

Lisätiedot

Kemialliset taisteluaineet

Kemialliset taisteluaineet Kemialliset taisteluaineet 10.1.2014 Harri Kiljunen, 1 Yleistä: Kemiallinen taisteluaine= mikä tahansa kemikaali, jota käytetään sodankäyntitarkoituksessa Jaetaan ryhmiin vaikutusmekanisminsa perusteella

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Hengitä ja hengästy. Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää.

Hengitä ja hengästy. Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Hengitä ja hengästy Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Hengitä ja hengästy! Hengityskaasujen vaihto: Keuhkotuuletuksessa ilma siirtyy ulkoilmasta

Lisätiedot

MODULAARINEN AEROSOLIHOITOLAITE

MODULAARINEN AEROSOLIHOITOLAITE MODULAARINEN AEROSOLIHOITOLAITE MODULAARINEN NEBULA-JÄRJESTELMÄ TAVOITTEENA TÄYDELLISYYS Marcos Mefar on erikoistunut lääkesumuttimiin ja pyrkii kehittämään laitteita, joilla sisäänhengitettävän lääkkeen

Lisätiedot

ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP

ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP 16082012 KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala

Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala 5.4. 2017 Työryhmä Askolan tk Loviisan tk Porvoon tk Sipoon tk Porvoon lääkärikeskus Porvoon apteekki Porvoon sairaala < 12-vuotiaan lapsen

Lisätiedot

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain

Lisätiedot

Itsestään huolehtiminen on parasta astman hoitoa.

Itsestään huolehtiminen on parasta astman hoitoa. OPAS ASTMAA SAIRASTAVILLE Itsestään huolehtiminen on parasta astman hoitoa. Tarja Mäntylä, 51 Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Likka, jonka silmät

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

8. VUODEN KYSELYLOMAKE

8. VUODEN KYSELYLOMAKE 8. VUODEN KYSELYLOMAKE Päivämäärä: / / LAPSEN NIMI: SYNTYMÄAIKA: LOMAKKEEN TÄYTTI: OSOITE: SÄHKÖPOSTI: PUHELIN: Rastittakaa oikea vaihtoehto! Avoimiin kysymyksiin vastataan harmaiden palkkien kohdalle.

Lisätiedot

Seretide. 12-2014, v05 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Seretide. 12-2014, v05 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Seretide 12-2014, v05 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on keuhkosairaus, jossa pieniä keuhkoputkia ympäröivät

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi -

Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi - Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi - Jenni Leppävuori Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Paasikivenkatu 4 00250 Helsinki Puh. (09)

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Astman ohjattu omahoito

Astman ohjattu omahoito Tietopaketti potilaalle Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lahdensivu 10.5.2011 Anu Smeds OPINNÄYTETYÖ Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna Työn nimi Astman ohjattu omahoito tietopaketti

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto

Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto LAUSUNTO SK17002 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa TAUSTA Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto Korson koulun

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on tukea perheen selviytymistä kotona astman kanssa. Oppaassa käsitellään lasten astmalääkkeiden

Lisätiedot

Astman Käypä Hoito suositus 2012:

Astman Käypä Hoito suositus 2012: Astman Käypä Hoito suositus 2012: Astmapotilaan seuranta ja kontrollit perusterveydenhuollossa Erkka Valovirta, Professori Filhan asiantuntijalääkäri, Filha ry, www.filha.fi Kliinisen allergologian dosentti,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5 Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE Sisätautien vuodeosasto B5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan taustalla on useita erilaisia sydän-

Lisätiedot

Kysely tehtiin käyttäen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselylomaketta (Oirekysely_ala/yläkoulut_OIRB-190109_230913).

Kysely tehtiin käyttäen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselylomaketta (Oirekysely_ala/yläkoulut_OIRB-190109_230913). 11.2.2015 sivu 1 (39) OIREKYSELYTUTKIMUS Tilaaja: Sari Tuomivaara, Hämeenlinnan kaupunki Raportti lähetään: Tilaajalle ja Hämeenlinnan yhteiskoulun rehtorille Kohde:, 13130 Hämeenlinna Vertailukoulu: Iittalan

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Liikkumisesta hyvää oloa

Liikkumisesta hyvää oloa Liikkumisesta hyvää oloa Sisältö Virittäytyminen Miten liikut nykyisin? Terveysliikunnan vaikutusaika Liikunta vaikuttaa nopeasti Huomioi liikkumisessa Huomioi olosuhteet Repullinen ajatuksia Säännöllisen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot