Suunnitteluyksikkö K. Vanhanen, L. Kangas, A. Kuukankorpi

Transkriptio

1 1/11 BUSSIEN JA RAITIOVAUNUJEN REAALIAIKAINEN PAIKANNUS- JA LIIKENNEVA- LOETUUSJÄRJESTELMÄ ( HELMI2 ) 1. Tiivistelmä Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan asettanut liikennelaitokselle tavoitteeksi nopeuttaa bussiliikennettä 6 % vuoden 2004 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Liikennevaloetuudet ovat tehokkain yksittäinen toimenpide tavoitteen saavuttamisessa. Hankkeessa korvataan nykyinen liikennevaloetuusjärjestelmä uudella ja laajennetaan liikennevaloetuudet kaikille bussilinjoille. Uusi järjestelmä pohjautuu avoimeen arkkitehtuuriin, jossa järjestelmä voidaan integroida muihin sähköisiin palveluihin (esim. mainosnäytöt ja Lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014:n rahastusjärjestelmä). Hankkeeseen ei sisälly matkustajainformaatiopalveluita eikä liikenteen seurantaa, mutta se sisältää perusarkkitehtuurin, johon edellä mainitut palvelut voidaan lisätä. Hankkeen arvonlisäveroton investointikustannusarvio on 3,4 milj. euroa. Järjestelmän käyttökustannukset ovat arviolta 0,8 milj. euroa vuodessa. Yhteiskuntataloudellisen laskelman perusteella liikennevaloetuudet tuottavat 11,2 milj. euron vuotuiset hyödyt. Hyödyistä noin 4,6 M /vuosi kohdistuu suoraan liikennelaitokselle liiketaloudellisina hyötyinä. 2. Taustaa Liikennelaitoksen bussien ja raitiovaunujen liikennevaloetuudet hoidetaan tällä hetkellä HELMI1-järjestelmällä (HELMI = Helsingin joukkoliikenteen liikennevaloetuudet ja matkustajainformaatio). Hankittava bussien ja raitiovaunujen reaaliaikainen paikannus- ja liikennevaloetuusjärjestelmä on aloitushanke kokonaisuudelle, joka korvaa HELMI1- järjestelmän. Uudesta kokonaisuudesta käytetään liikennelaitoksen sisäisesti työnimeä HELMI2. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan asettanut liikennelaitokselle tavoitteeksi nopeuttaa bussiliikennettä 6 % vuoden 2004 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Joukkoliikenteen nopeus on joukkoliikenteen tärkeimpiä palvelutasotekijöitä ja nopeuttamistavoite kuuluukin liikennelaitoksen strategisiin tavoitteisiin. Tässä hankkeessa toteutettavat liikennevaloetuudet ovat tehokkain yksittäinen toimenpide tavoitteen saavuttamisessa. Liikennevaloetuudet myös parantavat joukkoliikenteen täsmällisyyttä ja luotettavuutta.

2 2/11 3. Nykytila ja sen ongelmat HELMI2-kokonaisuus sisältää liikennevaloetuuksien lisäksi matkustajainformaation ja liikennöinnin seurannan. Matkustajainformaatio ja liikennöinnin seuranta toteutetaan kuitenkin erillisinä hankkeina eivätkä ne kuulu tähän hankkeeseen. HELMI2-järjestelmää on pilotoitu vuoden 2007 huhtikuusta n. 30 bussissa ja neljässä raitiovaunussa. Pilotti on täyttänyt sille asetetut odotukset osoittaen, että valittu järjestelmäkonsepti on teknisesti toteutettavissa ja sen avulla voidaan jatkossa tuottaa merkittävästi aiempaa korkealuokkaisempaa palvelua niin matkustajille, liikenteen tilaajille kuin liikennöitsijöillekin. Järjestelmän laajentaminen kaikkiin raitiovaunuihin on meneillään. Tässä hankkeessa toteutettava reaaliaikainen paikannus toimii pohjana liikennevaloetuuksille, reaaliaikaiselle matkustajainformaatiolle ja liikennöinnin seurannalle. Reaaliaikainen paikannus on välttämätön investointi edellä mainittujen palvelujen toteuttamiseksi. HELMI2 on yhteishanke kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Kaupunkisuunnitteluvirasto hoitaa HELMI2:n risteyslaitteiden asennukset ja liikennevalojen ohjelmoinnin. Hankesuunnitelma on valmisteltu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Kun HELMI2 on toteutettu Helsingissä, on HELMI2 mahdollista ottaa YTV:n kanssa yhteistyössä suunnitteilla olevan Lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014:n informaatiojärjestelmäksi ja laajentaa seudulliseksi järjestelmäksi. YTV ja HKL tekevät yhteistyötä LIJ2014:n ja HELMI2:n kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa tavoitteena järjestelmien mahdollisimman hyvä yhteentoimivuus. HELMI1 perustuu ruotsalaisen AB Thorebin IT-radio -teknologiaan. AB Thoreb on ainoa IT-radio -teknologian toimittaja ja tästä syystä liikennelaitos on ollut sidoksissa yhteen laitetoimittajaan. HELMI1:n laitehankinnat ovat suhteellisen kalliita verrattuna vastaavantyyppiseen muuhun teknologiaan. Toistaiseksi HELMI1-laitteet on asennettu kaikkiin raitiovaunuihin sekä noin 15 keskeisen bussilinjan autoihin. HELMI1:n muutostilanteissa (mm. aikataulumuutokset ja linjastomuutokset) liikennelaitos on riippuvainen AB Thorebin henkilöstöstä ja vasteajat ovat olleet usein pitkiä. Järjestelmä ei ole aina pystynyt mukautumaan riittävän nopeasti aikataulu- ja linjastomuutoksiin. Uusien linjojen tuominen mukaan järjestelmään on ollut hidasta. Myös vikatilanteissa liikennelaitos on riippuvainen AB Thorebin henkilöstöstä.

3 3/11 HELMI1:llä on saavutettu elinkaarensa aikana merkittäviä kustannussäästöjä ja palvelutasohyötyjä. Sillä ei kuitenkaan ole saavutettu kaikkia tavoiteltuja hyötyjä. HELMI1 on toiminut lähinnä bussiliikenteessä aika ajoin epävarmasti. Laitteissa on ollut paljon vikoja ja sen käyttöliityntä on kankea, minkä takia kuljettajat eivät ole aina osanneet kirjautua järjestelmään tai hallinneet sen käyttöä. Tällaiset tilanteet ovat johtaneet siihen, että järjestelmä on näyttänyt matkustajille väärää tietoa ja jättänyt liikennevaloetuudet toteuttamatta. Viimeksi mainittu on merkittävä puute, koska järjestelmä ei silloin nopeuta bussien kulkua eikä siten tuota kustannussäästöjä. HELMI1:n ongelmana on myös, että tämän päivän hintatasossa järjestelmän laajentaminen uusille linjoille on kallista verrattuna saatavilla oleviin vaihtoehtoisiin teknologioihin. HELMI2:n suunnittelussa on otettu huomioon HELMI1:n ongelmat. Uudesta järjestelmästä rakennetaan huomattavasti HELMI1:tä luotettavampi ja joustavampi. 4. Paikannus- ja liikennevaloetuusjärjestelmän hankinnan tavoitteet Järjestelmän uusimisen tavoitteena on joukkoliikenteen nopeuden ja luotettavuuden parantaminen laajentamalla liikennevaloetuudet koko kaupunkiin, kokonaiskustannusten alentaminen, etuusjärjestelmän toimintavarmuuden parantaminen ja aiempaa monipuolisempien palveluiden mahdollistaminen matkustajainformaation ja liikennetuotannon tuen kannalta. Paikannus- ja liikennevaloetuusjärjestelmän hankinnan ensisijainen tavoite on nopeuttaa bussien ja raitiovaunujen kulkua liikennevaloetuuksin. Liikennevaloetuudet lyhentävät vaunujen kierrosaikoja, jolloin liikenteessä tarvittava kuljettaja- ja kalustomäärä pienenee. Joukkoliikenteen houkuttelevuus kasvaa sen nopeutuessa, joten järjestelmällä on matkustajamääriä lisäävä vaikutus. Vaunujen energiankulutus ja haitalliset päästöt pienenevät, kun ne eivät joudu pysähtymään liikennevaloihin niin usein eikä bussien tarvitse seistä niin paljoa tyhjäkäynnillä liikennevaloissa. Ensisijaisen tavoitteen lisäksi paikannus mahdollistaa kattavien matkustajainformaatio- ja liikennöinnin seurantapalveluiden luomisen. Matkustajainformaatiopalveluita voivat olla esim. näytöt ajoneuvoissa ja pysäkeillä, reaaliaikatieto mobiilipalveluissa ja liikennöinnin seurantapalveluita esim. ajantasauspysäkkien ohitusaikojen seuranta. Varsinaisten tavoitteiden lisäksi järjestelmä tuo Internet-yhteyden busseihin ja raitiovaunuihin. Paikannustiedon lähettämisen lisäksi Internetyhteyden käyttö rajoittuu alkuvaiheessa mainosnäyttöjen ohjaamiseen ja langattoman Internet-yhteyden tarjoamiseen matkustajille, mutta

4 4/11 myöhemmin sille on odotettavissa uusia käyttötarkoituksia. Jos Internetyhteyttä päädytään käyttämään esim. LIJ2014-hankkeessa tehtävässä lippujärjestelmässä, saadaan siitä aiheutuvia kustannuksia jaettua usean eri hankkeen kesken. 5. Järjestelmäarkkitehtuuri HELMI2 perustuu uuteen avoimiin rajapintoihin rakentuvaan järjestelmäarkkitehtuuriin, jota liikennelaitos on aktiivisesti kehittänyt. Vastaavia ratkaisuja ei toistaiseksi ole käytössä missään muualla, mutta muutos valmistajasidonnaisista järjestelmistä avoimiin järjestelmiin on alkanut myös globaalisti. Avoimet rajapinnat mahdollistavat eri osakokonaisuuksien toimittajien kilpailuttamisen ja kokonaisuuden laajentamisen uusilla osakokonaisuuksilla. Avoin kilpailutilanne järjestelmän ylläpidossa ja laajentamisessa laskee kustannuksia ja toisaalta antaa mahdollisuuden toteuttaa laajennuksia nopeasti, kun eri osakokonaisuuksia voidaan tilata eri toimittajilta. Avoimeen arkkitehtuuriin pohjautuvassa HELMI2:ssa liikennelaitos ei ole riippuvainen yhden toimittajan henkilöstöstä, vaan tukipalveluita voidaan hankkia useilta toimittajilta ja tarvittaessa liikennelaitos voi hallita järjestelmän osia itse. Avointen rajapintojen ansiosta järjestelmän tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös muissa järjestelmissä. HELMI2 tukeutuu liikenne- ja viestintäministeriössä tekeillä olevaan kansalliseen joukkoliikenteen paikannusarkkitehtuuriin, jonka perustana on liikennelaitoksen laajakaistapilotti. Arkkitehtuuri pohjautuu pääkaupunkiseudun Lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014:n järjestelmäarkkitehtuuriin. Järjestelmäarkkitehtuuri on esitetty kuvassa 1. HELMI2-hankkeessa hankitaan paikannuspalvelu, liikennevaloetuuspalvelu ja tiedonsiirtoverkkojen verkkolaitteet ajoneuvoihin. Hankittava IP-pohjainen tiedonsiirtoyhteys soveltuu myös lippujärjestelmän käyttöön.

5 5/11 Näyttötaulut Muut päätteet Lukijalaitteet Kuljettajan myyntilaite Kuljettajapääte GPS Verkkolaitteet Näyttö- ja mainostaulut Turvakamerat Ajoneuvotietokone Tiedonsiirtoverkot Käyttölaitteet Myyntipisteet Tarkastus Paikannuspalvelu Myyntijärjestelmä Turvapalvelu Käyttöympäristöt Julkaisujärjestelmä Liikennevaloetuus Historiapalvelin Rajapinta Ennustepalvelu Ohjaustietojärjestelmä Tapahtumatiedot Operaattoreiden laivaston hallinta CRM Raportointi JORE Taloushallinto Suunnittelu Kuva 1 Lippu- ja informaatiojärjestelmä kokonaisarkkitehtuuri. Lähde: Pääkaupunkiseudun lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014, Yleinen järjestelmäarkkitehtuuri (luonnos), YTV 6. Hankittavan järjestelmän tekninen kuvaus Järjestelmä jakautuu ajoneuvolaitteistoon, taustajärjestelmään ja niiden väliseen mobiililaajakaistayhteyteen. Ajoneuvoihin tulee asennuskasetti, joka sisältää FLASH-OFDM - mobiililaajakaistamodeemin, ajoneuvoreitittimen, WLAN-tukiaseman (ellei sisälly ajoneuvoreitittimeen) ja em. laitteita valvovan hallintalaitteen. Tässä vaiheessa järjestelmä ei sisällä kuljettajapäätettä. Myöhemmin kuljettajalle näytettävät tiedot voidaan näyttää esim. uuden rahastusjärjestelmän kuljettajapäätteellä. Paikannuslaitteina (GPS) käytetään osana lippujärjestelmän uusimista hankittavia paikannuslaitteita. Joukkoliikennelautakunta on tehnyt hankepäätöksen liikennelaitoksen osallistumisesta paikannuslaitteiden hankintaan. YTV:llä ja liikennelaitoksella on käynnissä yhteisprojekti paikannuslaitteiden hankkimiseksi ja asentamiseksi. YTV vetää projektia. Taustajärjestelmä sisältää paikannuspalvelun, josta ajoneuvojen sijainti voidaan kertoa mm. informaatiojärjestelmille. Mm. joukkoliikennelauta-

6 6/11 kunnan tilaama sähköisten aikataulu- ja informaationäyttöjen sisällönhallintaohjelmisto (julkaisujärjestelmä) käyttää paikannuspalvelua ajoneuvojen paikannukseen. Taustajärjestelmään kuuluu myös liikennevaloetuuspalvelu, joka lähettää liikennevaloetuuspyynnöt liikennevalojen ohjauskojeille. Liikennevalojen ohjauskojeisiin hankitaan risteyslaitteet. Kaupunkisuunnitteluvirasto hoitaa risteyslaitteiden asennukset. WLAN-tukiasema GPS Reititin Modeemi Paikannuspalvelu Liikennevaloetuuspalvelu Mobiililaajakaistayhteys 7. Hallinnointi ja raportointi Hyväksyminen toteutetaan projektin aikana tehtävän hyväksymis- ja testaussuunnitelman mukaisesti. Hyväksyminen koostuu toimittajan laatujärjestelmän mukaisten dokumenttien kirjallisesta hyväksymisestä, järjestelmän testaamisesta, tilaajan suorittamista hyväksymistesteistä sekä niistä johtuvista mahdollisista toimittajan toimenpiteistä ja tilaajan antamasta kirjallisesta hyväksymisestä. Järjestelmän teknistä toimivuutta arvioidaan toimittajan tuottaman statistiikan lisäksi liikennelaitoksen itse tekemällä kenttätarkkailulla ja kenttäkokeilla. 8. Ohjelmistojen oikeudet Järjestelmä on voitava tarvittaessa siirtää tilaajan omistamalle palvelimelle tai kolmannen osapuolen ylläpitoon.

7 7/11 Tilaaja saa työn aikana määriteltäviin ja/tai toteutettaviin rajapintoihin vapaat käyttö-, muutos- ja levitysoikeudet. Työssä syntyvien sovellusten osina käytettävät avoimen lähdekoodin komponentit tulee hyväksyttää Tilaajalla. Komponenttien käytön täysi vastuu on Toimittajalla. Tilaaja saa täyden omistus- ja käyttöoikeuden työn aikana syntyneisiin dokumentteihin. Tilaajalla on oikeus ilman lisäkustannuksia antaa järjestelmän käyttöoikeus Helsingin seudun joukkoliikenteen tilaajaorganisaatiolle / - organisaatioille. 9. Riskit Hankkeelle voidaan arvioida seuraavia riskejä Hanke perustuu uuteen teknologiaan eikä sen soveltuvuudesta tähän käyttötarkoitukseen suunnitellussa laajuudessa ole kokemusta Hanke ei perustu valmiisiin tuotteisiin, vaan hanketta varten joudutaan tekemään tuotekehitystä. Tuotekehitykseen liittyy aina kustannus- ja aikatauluriskejä. Kustannusriski jää toimittajalle, mutta aikatauluriski näkyy myös tilaajalle. Määrittely ei välttämättä ota huomioon kaikkia tulevaisuudessa syntyviä tässä vaiheessa ennakoimattomia tarpeita, jolloin järjestelmän täydentämisestä lisätarpeita vastaavaksi voi aiheutua lisäkustannuksia Hankkeen teknisistä ratkaisuista on toistaiseksi kokemusta vain pilottiin osallistuneilla yrityksillä Hankkeeseen tarvittavia mobiililaajakaistayhteyksiä toimittaa vain muutama yritys ja kilpailu on vähäistä Järjestelmä käyttää pääkaupunkiseudun lippujärjestelmää varten hankittuja paikannuslaitteita, joten mahdolliset viiveet ja ongelmat YTV:n vetämässä hankkeessa heijastuvat suoraan tähän hankkeeseen. Riskeihin varaudutaan ensisijaisesti hankkeen vaiheistetulla toteutuksella ja hyväksynnällä. Riskejä pienentävät modulaarinen järjestelmäarkkitehtuuri ja toteutuksessa edellytettävä avointen rajapintojen käyttö. Hankkeessa noudatetaan jatkuvaa riskien seurantaa ja hallintaa. Hanke toteutetaan mahdollisimman läheisessä yhteistyössä YTV:n kanssa. 10. Hankinnasta tehtävä sopimus ja aikataulu Työn keskeiset aikataulupisteet ovat seuraavat: - toiminnalliset määrittelyt ovat valmiit 5/2008

8 8/ Kustannukset - tarjouspyyntö 6/ toimittajan valinta 9/ ajoneuvolaitteiden asennus alkaa 11/2008 o asennukset etenevät n. 30 bussia / kuukausi - ensimmäiset liikennevaloetuudet 12/2008 o risteyslaitteiden asennukset etenevät n. 25 risteystä / kuukausi - raitiovaunut siirretään sopimuksen piiriin 3/ ulkoisten järjestelmien rajapintojen määrittelyt valmiit 6/ bussia mukana 8/ kaikki bussit ja raitiovaunut mukana 5/ järjestelmän hyväksyntä 5/2010 Ennen lopullista hyväksyntää järjestelmän toimivuus tarkistetaan ensimmäisten ajoneuvolaitteiden asennuksen yhteydessä (11/2008), ensimmäisten liikennevaloetuuksien toteuduttua (12/2008), ennen raitiovaunujen siirtämistä sopimuksen piiriin (3/2009) ja 200 bussin ollessa mukana (8/2009). Mikäli järjestelmässä havaitaan puutteita jossakin em. tarkistuspisteistä, on liikennelaitoksella oikeus pysäyttää hankkeen eteneminen, kunnes puutteet on korjattu. Mikäli toimittaja ei pysty korjaamaan puutteita, on liikennelaitoksella oikeus purkaa sopimus. Sopimukseen kirjataan järjestelmän eri luotettavuusmittareihin (mm. liikennevaloetuuksien toimimisprosentti ja laajakaistayhteyksien toimimisprosentti) perustuva bonus/sanktiopykälä, joka kannustaa valittavaa toimittajaa kehittämään järjestelmää mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi vielä järjestelmän teknisen määrittelyn jälkeenkin. Tarjoukseen on sisällytettävä optio järjestelmän operoinnista, huollosta ja ylläpidosta ja sen tarvitsemista tietoliikenneyhteyksistä. Palvelusopimus järjestelmän operoinnista voidaan myöhemmin kilpailuttaa myös erikseen. Paikannus- ja liikennevaloetuuspalvelun hankintakustannus ja käyttöönotto e + alv Ajoneuvolaitteet (570 kpl) 1800 euroa/ajoneuvo + alv Asennus 200 euroa/ajoneuvo + alv Liikennevalojen risteyslaite (450 kpl) e/kpl + alv Asennus 130 e + alv

9 9/ Hyödyt Tuntihinta sopimuskauden aikana tilattaville lisätöille 80 e + alv Kokonaiskustannusarvio sisältäen 1000 tuntia lisätöitä on euroa + alv. Lisätyömäärästä n. puolet on arvioitu matkustajainformaatiohankkeiden tukemiseen. Liiketaloudelliset hyödyt HELMI1 on käytössä jo kaikilla raitiolinjoilla, joten ei ole odotettavissa, että HELMI2 säästäisi raitioliikenteen liikennöintikustannuksia enää merkittävästi. Luotettavuuden paranemisen myötä tosin vähenevät nykyiset tilanteet, joissa joudutaan turvautumaan varavaunuihin, koska raitiovaunua ei voi päästää varikolta liikenteeseen HELMI1-järjestelmän vikojen takia. Bussiliikenteessä sen sijaan on vielä suuri säästöpotentiaali. HEL- MI1:llä on säästetty bussivuorot linjoilta 14, 16, 18 ja 23. Lisäksi joillakin linjoilla on vältytty vuorojen lisäyksiltä liikenteen yleisestä hidastumisesta huolimatta. Bussivuoron keskimääräinen vuosikustannus on n e + alv. Keskustalinjoilla 14, 18 ja 23 liikennevaloetuudet ovat lyhentäneet bussien matka-aikaa noin 8 %. Yhdellekään esikaupunkilinjalle ei ole vielä ohjelmoitu valoetuuksia täysin, joten niiltä ei ole mittaustietoja. Esikaupunkeihin menevillä reiteillä on vähemmän liikennevaloja kuin keskustalinjoilla, joten oletettavasti niillä nopeutuminen ei ole yhtä suurta. Liikennevaloetuuksien teho heikkenee myös, kun kaikilla linjoilla on valoetuudet, jolloin joissakin risteyksissä tulee etuuskonflikteja eri linjojen kesken. Matka-ajan säästö on arviolta keskimäärin 5 %, kun liikennevaloetuudet on laajennettu kaikille linjoille. Vuonna 2007 bussiliikenteen liikennöintikorvaukset olivat 86,1 miljoonaa euroa + alv. 5 % liikenteen nopeutuminen säästää liikennöintikorvausten vuoropäivä- ja linjatuntikustannuksista arviolta 3,4 miljoonaa euroa + alv. Liikennevaloetuudet eivät kuitenkaan lyhyellä tähtäimellä säästä liikennöintikustannuksia suoraan suhteessa liikenteen nopeutumiseen, koska suurimmalla osalla bussilinjoista vuoroja on niin vähän, ettei 5 % nopeutuminen mahdollista kokonaisen bussin poistamista vuoroväliä pidentämättä. Kuitenkin pitkällä aikavälillä liikennevaloetuuksista saadaan täysi hyöty liikennöintikustannuksissa, koska niiden ansiosta vältytään mm. lisäämästä vuoroja linjoille, joiden matkaaika muuten hidastuu liikenteen yleisen hidastumisen vuoksi.

10 10/11 Bussilinjoilla 39, 43, 45, 50, 52, 54, 57, 63, 67, 68, 70T, 70V, 71, 72, 73, 77, 78 ja 79 on niin paljon vuoroja, että niiltä HELMI2 voisi säästää lyhyelläkin tähtäimellä bussivuoron. Silloin HELMI2 säästää liikennöintikustannuksia noin 1,8 miljoonaa euroa vuodessa + alv. Edellisten lisäksi on mahdollista, että HELMI2:lla saadaan säästöjä myös bussilinjoilta, joilla on jo HELMI1, mutta joilla ei ole saavutettu toivottua nopeutumista. Säästöt realisoituvat täysin kuitenkin vasta sitten, kun kaupunkisuunnitteluvirasto on toteuttanut kaikki liikennevaloetuudet. Bussiliikenteen nopeutuminen houkuttelee uusia matkustajia joukkoliikenteeseen ja sitä kautta lipputulot lisääntyvät. SP-tutkimuksen (Stated Preference) mukaan joukkoliikenteen kysynnän matka-aikajousto on suuruusluokkaa -0,6. 5 % matka-ajan lyhennys siis lisää matkustajamäärää 3 %. Vuonna 2007 bussimatkoja tehtiin 79,2 miljoonaa, joten 5 % nopeutus lisäisi matkoja arviolta 2,4 miljoonalla vuodessa. Vuoden 2007 nousun keskimääräisellä arvonlisäverottomalla lipputulolla 0,51 e kokonaislipputulot kasvavat 1,2 milj. e vuodessa. Muutos ei kuitenkaan toteutune välittömästi vaan muutaman vuoden kuluessa. Yhteiskuntataloudelliset hyödyt Vuonna 2007 yhteenlaskettu matkustusaika busseissa oli n. 15,8 miljoonaa tuntia. 5 % matka-ajan säästöllä kokonaissäästö on n tuntia vuodessa. Matkustajien ajan arvolla 8,32 e / tunti matkustajien ajansäästön arvo on n. 6,6 miljoonaa euroa vuodessa. Matkustajien ajan arvo perustuu Liikenne- ja viestintäministeriön ohjearvoihin ja tietoihin pääkaupunkiseudun liikenteen koostumuksesta (työajan matkoja 6 %, 25,59 e/h ja muita matkoja 94 %, 7,22 e/h).

11 11/ Kannattavuuslaskelma Hyödyt (+) ja haitat (-) milj. euroa / vuosi, alv 0 % KUSTANNUKSET M Investointi -3,4 Investoinnin poisto vuodessa (pitoaika 5 vuotta) -0,7 Investoinnin (järjestelmän) käyttökustannukset -0,8 Kustannukset yhteensä (M /vuosi) -1,5 HYÖDYT Tuottajain (joukkoliikenteen tilaaja) ylijäämän muutos Bussien liikennöintikustannussäästöt 3,4 Lipputulojen lisäys (uudet joukkoliikennematkat) 1,2 Kuluttajain (joukkoliikenteen käyttäjät) ylijäämän muutos Matkustajien aikahyödyt 6,6 Hyödyt yhteensä (M /vuosi) 11,2 Karkea hyöty-kustannussuhde 7,5 14. Esitys 15. Päätös Joukkoliikennelautakunta päättänee hyväksyä esitetyn hankesuunnitelman. Joukkoliikennelautakunta päätti hyväksyä/hylätä esitetyn hankesuunnitelman. Helsingissä JAKELU Lahdenranta Hänninen Judström Lehmuskoski Kuukankorpi Seppänen Vanhanen Kangas