Saimaannieriä. Äärimmäisen uhanalainen, eteläinen isonieriä. Irma Kolari RKTL, Enonkoski
|
|
- Ismo Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Saimaannieriä Äärimmäisen uhanalainen, eteläinen isonieriä Irma Kolari RKTL, Enonkoski
2 Nieriän levinneisyys sirkumpolaarinen, vuoristo- ja ylänköalueet Eteläisiä isonieriäkantoja mm. Saimaassa, Laatokassa, Äänisessä, Ruotsin suurissa järvissä, mm. Vätternissä Kookkaaksi kasvavia, petomaisen nieriöitä Monet kannoista heikentyneet, mm. Saimaan ja Vätternin kannat
3 Nieriä Suomessa Atlanttinen linja Karhunpesänlampi Siperialainen linja Pioneerilaji, levittäytyi jo jääkauden aikaisiin jääjärviin Saimaannieriä siperialaista kehityslinjaa, kuten myös mm. Laatokan ja Äänisen nieriä Pohjoisen nieriät atlanttista kehityslinjaa Saimaannieriän perinnöllinen muuntelu vähäistä
4 Saimaannieriän historia Elänyt useissa Vuoksen vesistöalueen suurista järvialtaista, Pielisestä ja Höytiäisestä aina Etelä-Saimaalle saakka Parhaita nieriävesiä olleet Puruvesi ja läntisen Saimaan karut, syvät järvet, Kuolimo, Luonteri, Yövesi, Ruokovesi ja Lietvesi Hävisi lähes koko esiintymisalueeltaan runsaan sadan vuoden aikana, 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin mennessä Nykyään alkuperäisenä ja luonnossa lisääntyvänä vain Kuolimossa
5 Miksi saimaannieriä hävisi? Ei varmaa tietoa syistä Verkkopyynnin tehostuminen todennäköisesti ratkaiseva tekijä Nieriää on ollut helppo pyytää kutualueilta, matalista rantavesistä Myös syönnösalueillaan, järvien suurimmissa syvänteissä, altis verkkopyynnille Takertuu hampaistaan pienenäkin suurisilmäisiin verkkoihin Ilmaston vähittäinen lämpeneminen ja karujenkin vesien ympäristö- ja kalastomuutokset saattaneet osaltaan vaikuttaa
6 Saimaannieriän häviämisaikataulu VUOKSEN VESISTÖ 100 KM HÄVIÄMINEN ENNEN NYKYINEN Venäjä 6
7 Nieriän biologia Elinympäristö Vaellukset Ravinto Kasvu Sukukypsyys Nieriä kalayhteisössä
8 Saimaannieriän elinympäristö Kirkasvetiset järvet, jossa viileää hapekasta vettä, ja kutualueiksi sopivia puhtaita kivikko- ja soraikkorantoja Kylmän stenotermi: optimilämpötila C, hematopoieesi häiriintyy > 14 C:ssa, seurauksena anemia, mädin kuolevuus riippuu lämpötilasta, pieni < 2 C:ssa Pääasiallisella oleskelualueella lämpötilan oltava alle C Pohjoisessa pienet ja matalatkin järvet sopivia Etelässä vain suurehkoissa, syvissä järvissä kesällä riittävästi kylmää alusvettä kesällä
9 Nieriä elää syvillä ulappa-alueilla Nieriää esiintyy lähes yksinomaan yli 10 m syvillä ulappaalueilla pohjan läheisyydessä. Viileän veden aikaan keväällä ja syksyllä liikkuu väli- ja pintavedestä sekä ulappa-alueiden rannoilla Veden lämpötila ja ravintoeläinten esiintyminen vaikuttavat nieriän oleskelualueiden valintaan Voi oleskella lyhyen aikaa lämpimämmässäkin vedessä, esim. ravinnonhaussa
10 syvyys, m syvyys, m Nieriän esiintymissyvyys Puruvedessä KESÄ 6, >15 C <10 C > % yksikkösaaliista TALVI 6, > % yksikkösaaliista <1 C >2 C
11 Järvien kerrostuneisuudessa eroja Puruvedellä 10 C:een raja loppukesällä syvällä, metrissä (ainakin tutkimusvuosina 1995, 1996) Useissa järvissä, mm. Kuolimossa ja Yövedellä, lämpötilan harppauskerros loppukesälläkin n metrissä Nieriälle jää laajat alueet viileää alusvettä Tällaisissa järvissä nieriä voi nousta ylemmäksi kuin Puruvedessä lämpimänkin veden aikaan Kalastus metrissä voi uhata nieriää
12 Nieriän vaellukset Melko paikallinen kala Kutee järvien rannoilla, ei kutuvaelluksia kuten lohella ja taimenella Puruvedessä istutetut nieriät (1-kesäisistä 2-vuotiaihin) eivät ylittäneet 6-7 metrin kynnyssyvyyttä Kolovedellä ja Länsi-Saimaalla vastakuoriutuneina istutetut ylittivät 12 metriä syvän kynnyksen, mutta eivät 3 metrin kynnystä Olosuhteet mm. ravintotilanne vaikuttavat vaellushalukkuuteen
13 NIERIÄN VAELLUKSET PURUVESI > KUUKAUSI 1-4 PÄIVÄÄ 1-4 PÄIVÄÄ > KUUKAUSI YLI 98% MERKKIPA- LAUTUKSISTA Jos istutukset tehdään ulapalle, vaellukset rajoittuvat lähimmille syvännealueille (Kolari ym. 1997)
14 Nieriän ravinto: kuore perusruoka, muikkua kannan vahvuuden mukaan. Lisänä pohjakaloja mm. kiiskeä. Pienille selkärangattomat, mm. Mysis relicta, tärkeitä Puruvesi: Heikot muikkukannat Vahvat muikkukannat 100 % 100 % 80 % 80 % Selkärangattomat 60 % Selkärangattomat Muut kalat 60 % Muut kalat Kiiski 40 % Kiiski Ahven 40 % Ahven Siika 20 % 0 % 1 v. 2 v. 3 v. 4 + Siika Muikku Kuore 20 % 0 % Muikku Kuore
15 Pituus, mm Kasvu hidasta Kuolimon luonnonkannan kasvu 1900-luvun puolivälissä samantapaista kuin istutettujen nieriöiden 2000-luvulla, yksilöiden välillä suuria eroja Iso-Saimaa Kuolimo Länsi-Saimaa vastakuor. Länsi-Saimaa 1-v. Puruvesi 1-v. Puruvesi 2-v Ikä, v. Iso-Saimaa ja Kuolimo Seppovaara 1969, Puruvesi Kolari ym. 1999, Länsi-Saimaa Kolari ja Hirvonen 2013
16 Lukumäärä, kpl Lukumäärä, kpl Sukukypsiä 5-6 vuotiaina, senttisinä Vastakuoriutuneina istutetuista ensimmäiset sukukypsiksi 40 senttisinä, useimmat tuolloin jo 7-vuotiaita (Länsi-Saimaa) 1- ja 2-vuotiaina istutetuista ensimmäiset sukukypsiä 55 senttisinä ja 5-vuotiaina 14 Vastakuoriutuneina istutetut, =>40 cm pitkät 6 Sopimuskasvatuskalat, =>40 cm pitkät sukukypsä ei-sukukypsä 3 2 sukukypsä ei-sukukypsä Pituusluokka, cm Pituusluokka, cm
17 Saimaannieriä on pitkäikäinen ja kasvaa lopulta suureksi; vanhin viime vuosien kutupyynneissä saatu 11-vuotias, suurin 5 kg ja 83 cm
18 Nieriä kalayhteisössä Pidetään heikkona kilpailijana, häviää siialle pienissä, karuissa tunturijärvissä Eteläisissä, suurissa ja syvissä järvissä elintilaa ja resursseja (ravintoa, suojapaikkoja) enemmän Niissä pystyy elämään rinnan siikojen, taimenen, mateen, hauen ja ahvenen kanssa
19 Mitä saimaannieriän säilyttämiseksi on tehty? Vuodesta 1982 kuturauhoitus ( ) ja alamitta 40 cm Vuoksen vesistöalueella (Ka 17 ja 19 )
20 Kuolimo avainasemassa Syvyys < 20 m Rauhoitusalue Istutuspaikka Vesipinta N ,04 5 km SUOMENNIEMI Vehkalahti toiminnan pitkäjänteisyys (jo 70-luv. lähtien) paikalliset kalastussäädökset: 80 cm alamitta rauhoituspiirit >30v. hidasta elpymistä havaittu välillä, viimeksi kesällä 2012 Kirveslahti Säkniemi SAVITAIPALE 20
21 Emokalastot valtion kalanviljelylaitoksille Ensimmäinen Laukaaseen vuosina vuonna 1972 ja 1974 Emot pyydettiin Yöveden Lehtisensälältä Laukaassa viljely lopetettiin vuonna 1982 Enonkosken kalanviljelylaitokselle luotiin emokalasto pyynneillä Kuolimosta ja Ruokovedeltä vuosina Saatiin vain runsas 30 sukukypsää kalaa Mätituotanto perustuu nykyään toisen ja kolmannen laitospolven emoihin Tahaton laitosvalinta vaikuttanut perimään, ei käytetä enää sopimuskasvatusvaroin tehtäviin palautusistutuksiin
22 Palautusistutuksia valtion varoin entisiin nieriävesiin Mädintuotanto oli määrällisesti riittävää istutuksia varten 1990 lähtien Sopimuskasvatus valtion varoin , yhteensä noin ja 2-vuotiasta istutettiin entisiin nieriävesiin pääkohteina palautusistutuksissa olleet Pielinen ( ), Paasivesi (30 000), Puruvesi (27 000), Suvasvesi (12 000) ja Kolovesi (5000) eteläinen ja läntinen Saimaa, mm. Pihlajavesi (25 000), Ruokovesi (26 000), Luonteri (41 000), Etelä-Saimaa ( ) Istutukset sopimuskasvatusvaroin lopetettiin vuonna 2009 Mäti- ja vk-istutukset 2000 alkaen mm., Yövesi, Koloveden Metsoselkä, Suvasvesi, yht. noin 1,6 milj.kpl
23 Nieriäistutusten tuloksista Puruvedessä selvisivät hyvin, mutta kalastettiin liian pieninä Verkkosäätely voimaan 1999: yli 20 m syvänteissä alle 65 millisten pohjaverkkojen käyttö kielletty Vähensi hieman pienten pyyntiä, mutta ei riittävästi, koska muikun, siian ja ahvenen verkkopyynti syvännealueilla Puruvedessä tärkeää Joissakin istutusjärvissä mm. Pielisessä, vain vähän havaintoja istutetuista nieriöistä Kohtalaisesti menestyneet Suvasvedessä ja Etelä-Saimaalla Paremmin Ruokovedessä ja Luonterissa, saatu kutukaloja, havaittu luonnonlisääntymistä Tutkimusistutukset Länsi-Saimaalle tuottaneet sukukypsiä kaloja
24 Istutettu, yks. Nieriäistutukset vähentyneet Myös osakaskunnat ja kalastusalueet istuttavat nieriää Vuoteen 2009 saakka pääosa nieriäistutuksista valtion varoin kes. ja vanhemmat 4-kes.ja 4-v. 3-kes.ja 3-v. 2-kes.ja 2-v. 1-kes.ja 1-v kesäiset ja vanhemmat
25 Mädin ja vastakuoriutuneiden istutukset v
26 2000-luvun alussa ryhdyttiin tutkimaan vastakuoriutuneiden käyttöä istutuksissa Verrattiin vastakuoriutuneiden nieriöiden selviytymistä 1- tai 2-vuotiaiden selviytymiseen 2 aluetta: Länsi-Saimaa: Yöveden eri selät, tavanomainen kalastus Koloveden Metsoselkä, ei kalastusta Hanke Rahoitusta myös Etelä-Savon ELY-keskukselta Kolovedelle myös mäti-istutuksia, palautusten kertyminen kesken
27 Istutukset Länsi-Saimaa: Istutusvuosi Istutusikä Yht. Vastakuoriut vuotias vuotias
28 Istutukset Kolovesi: Istutusvuosi Yhteensä Istutusikä mäti vastakuor vuotias vuotias
29 Palautuksia, kpl Eri-ikäisinä istutettujen nieriöiden palautusten jakautuminen ikävuosittain, Länsi-Saimaa vastakuor. 1-v. 2-v. 1-v. sop.kasv Pyynti-ikä, v. Vastakuoriutuneina istutetut säilyivät vanhemmiksi kuin 1- ja 2-v. istutetut tutkimuskalat. Läheiselle Ruokovedelle istutettiin v yht v. nieriää, joita saatiin tutkimusalueelta myös sukukypsinä
30 Eri-ikäisinä istutettujen nieriöiden eloonjäänti ja hintasuhteet (Länsi- Saimaa). Ratkaisevaa sukukypsien määrä tutkimuseristä vain vastakuoriutuneina istutettuja saatu sukukypsinä Kuinka monta poikasta pitää istuttaa saman saaliskalamäärän saamiseksi? Kuinka monta poikasta samalla rahalla saa? Verrattavat istutusiät Kaikkien palautusten perusteella 40 cm pitkien perusteella Vastakuoriutuneita yhtä yksivuotiaista kohti Vastakuoriutuneita yhtä kaksivuotiaista kohti Yksivuotiasta yhtä kaksivuotiaista kohti v./1-v./vastakuoriutuneet, istutettiin suhteessa 1:4:100
31 Mitä nuorempina kalat järveen, sitä vähäisemmät laitoskasvatuksen haitalliset vaikutukset, mm. kaihiongelmat 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Istutusikä Loiseton kaihi Loiskaihi Terve Mäti- ja vk-istukkaat välttivät järvessä Diplostomum-toukkien aiheuttaman loiskaihin Loiskaihin esiintyminen jatkokasvatetuilla poikasilla vaihtelee kalanviljelylaitoksittain ja vuosittain Esimerkki Kolovedeltä, tilanne sama Länsi- Saimaalla
32 Mikä erottaa Länsi-Saimaan muista istutuspaikoista: Järvet yhä sopivia ympäristöjä nieriälle (Kuolimon ohella viimeisiä kutevia kantoja näissä vesissä) Harppauskerros pysyy ylempänä kuin esim. Puruvedessä. Laajat viileän veden alueet myös kesällä nieriöille Kalastus vähäisempää/erilaista? Esim. muikkua pyydetään matalampaa Nieriän alamitta, Louhi-Yöveden kalastusalue 70 cm, Puumala 50 cm. mutta ei muita erikseen nieriää varten laadittuja kalastusrajoituksia Louhi-Yövesi mm:n verkot kielletty, paitsi jäiden tulo Suopea ja innostunut suhtautuminen nieriän palauttamiseen Monipuolinen istutusmateriaali (vk-istutukset)
33 Arvio saimaannieriän tilanteesta, konkreettisista suojelutoimista ja ehdotuksia jatkotoimiksi Saimaannieriän toimenpideohjelman (Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 80/2006) linjaukset ovat edelleen ajankohtaisia: 1. Kuolimon alkuperäisen nieriäkannan säilyttäminen kaikin mahdollisin keinoin (rauhoituspiiri, kalastuksen säätely, tiedotus...) 2. Luonnossa lisääntyvien nieriäkantojen luominen istuttamalla niille alueille, jotka parhaiten soveltuvat olosuhteiltaan saimaannieriälle (Läntinen Saimaa: mm. Ruokovesi, Yövesi, Luonteri) Palautusistutusten jatkaminen entisiin nieriävesiin edellyttää uuden emokalaston luontia Enonkosken kalanviljelylaitokselle
34 Valon pilkahduksia nieriälle, tilanne 2013 Kuolimolla saatu kesällä 2012 erikokoisia nieriöitä, ilmeisesti kutu onnistunut Myös isoja kaloja saatu; kutukantaa on ilmeisesti olemassa Länsi-Saimaalla, Yöveden Lehtisenselällä, Ruokovedellä ja Luonterilla myös Kolovedellä säilynyt istutettuja kaloja sukukypsiksi saakka Ruokovedeltä ja Kolovedeltä, paikallisten mukaan myös Luonterilta, on havaintoja luonnossa syntyneistä poikasista Uuden emokalaston luominen Enonkoskelle aloitettu
35 Kuolimon nieriän säilyttäminen Kalastus on avainasemassa nieriän säilymisessä Rauhoitusalue ja muu kalastuksen säätely ollut pitkäjännitteistä Rauhoitusalueen troolauskiistan aiheuttamat ongelmat ovat ilmeisesti ratkeamassa? Kuolimon kutupyynnit; selvitettävä voidaanko aloittaa 2013, paikalliset aloitteen tekijöinä, toteutuksessa mukana RKTL Vain Kuolimolta voidaan saada uutta geeniainesta emokalastoihin. Koska kanta on pieni, emokaloja ei ole pyydetty vuoden 1994 jälkeen. Ei ole myöskään istutettu laitospoikasia, jotta perimä säilyisi mahdollisimman luonnonmukaisena Istutuksia Kuolimoon mahdollisen uuden laitosemokaston poikasilla voidaan harkita viimeisenä keinona nieriän säilyttämiseksi
36 Uuden emokalaston rakentamista myös istutuskannoista jatkettava Vuosina saatu 54 emokalan sukutuotteet, neljä vuosiluokkaa kasvamassa Uuteen emokalastoon tarvitaan lisää ainesta Mahdollisia kutupyyntikohteita jatkossa: Luonteri, Kolovesi, Suvasvesi (selvitettävä)? Muut Länsi-Saimaan alueet, Ruokovesi (vain vähän nieriää jäljellä), Yövesi (saatu 42 emokaloista v ), olisi syytä jättää rauhaan, ja antaa mahdollisuus luonnonkudulle
37 Nieriän kutupyynnit Vuosi Pyyntialue Kpl Keskipituus, cm Keskipaino, g Ikä Lypsetty, kpl 2009 Luonteri naaraita 2 Ruokovesi koiraita 3 Ruokovesi naaraita 5 Kolovesi naaraita 2 6 v. Yhteensä Lehtisenselkä koiraita Lehtisenselkä naaraita Ruokovesi martoja Luonteri koiraita 3 Luonteri naaraita 1 Yhteensä v Lehtisenselkä koiraita Lehtisenselkä naaraita Ruokovesi martoja Kerma koiraita 2 Yhteensä v koiraita naaraita Ruokovesi 3 kpl,yövesi 4 kpl, martoja Lehtisens. 15 kpl Yhteensä v. 17 Yhteensä Lehtisenselkä, (Yövesi) 38,Yövesi 4, Ruokovesi 12, Luonteri 6, Kolovesi 2 ja Kerma 2 kutunieriää Tutkimusalueelta, Yöveden Lehtisenselältä, saatu yhteensä 44 kutunieriää, joista 38 (86 %) vastakuoriutuneina istutettuja
38 Palautusistutukset niille alueille, jotka parhaiten soveltuvat olosuhteiltaan saimaannieriälle Uuden emokalaston jälkeläisillä, voidaan aloittaa todennäköisesti 5-6 vuoden kuluttua Läntinen Saimaa etusijalla istutuskohteina: Yövesi, Ruokovesi, Luonteri Yhteydenpitoa mm. luonnonkannan kehittymisen seurannassa jatketaan Laaja istutusmateriaali: istutetaan myös vastakuoriutuneita, sitten kun mätiä tuotetaan tarpeeksi
39 Nieriän suojelun tehostaminen, mahdollisia toimia Nieriän täysrauhoitus 5-10 vuodeksi, Kuolimo ja muu läntinen Saimaa, Kolovesi Ja/tai parhaille järville uusia rauhoitusalueita, joilta kaikki kalastus on kielletty Nykyiset, Kuolimon ja Luonterin, rauhoitusalueet turvattava Kuolimolle, Yövedelle, Ruokovedelle ja Luonterille laadittu ehdotuksia kalastuksen järjestelystä nieriän suojelemiseksi yhteistyössä Saimaan lohikalojen kestävä kalastus -hankkeen (POKELY) kanssa, mm: verkkopyyntiä vältettävä syvänteissä, uistellessa ei takiloita vältettävä uistelua viileän veden aikaan myös pintavesistä, koska pyytää nieriää, kuturauhoituksesta muistuttaminen, kutualueiden rauhoitus
Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta
Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta Irma Kolari ja Esa Hirvonen Luonnonvarakeskus Enonkoski 2.2.2017, Mikkeli Nieriä Suomessa Pioneerilaji, levittäytyi jo jääkauden aikaisiin jääjärviin Atlanttinen
LisätiedotSaimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla
Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla? Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Palautusistutuksia valtion
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotPuulaveden villi järvitaimen
Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5
LisätiedotKalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä
Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä Jorma Piironen LUKE Joensuu Kalastuslakipäivät 28.-29.11.2017 Jyväskylä 1 Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5
LisätiedotITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1
ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5
LisätiedotSAIMAANNIERIÄN TOIMENPIDEOHJELMA. Kuolimon nieriän elvyttäminen ja luonnossa lisääntyvän, kalastusta kestävän saimaannieriäkannan palauttaminen
SAIMAANNIERIÄN TOIMENPIDEOHJELMA Kuolimon nieriän elvyttäminen ja luonnossa lisääntyvän, kalastusta kestävän saimaannieriäkannan palauttaminen Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistahallinnon julkaisuja
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvitaimen...4 1.3 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten
Lisätiedot15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012
15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotLohikalojen merkintähankkeiden tuloksia
Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia Jorma Piironen Luke, Joensuu Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 17.3.217 Huhmari 1 JP/Huhmari Esityksen sisältö Palautusten kehittyminen Pielisjoki, Pielinen Järvialtaiden
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotKuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin
Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Esimerkkinä Höytiäinen Kalastusaluepäivät, Huhmari 16.3.2018 Yliopistotutkija Hannu Huuskonen, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden
LisätiedotSIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?
SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa
LisätiedotJärvilohen tilanne katsaus hankkeisiin
Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Joki MQ, m 3
LisätiedotEri-ikäisinä istutettujen Saimaan nieriöiden selviytyminen sukukypsiksi
Eri-ikäisinä istutettujen Saimaan nieriöiden selviytyminen sukukypsiksi Irma Kolari ja Esa Hirvonen RIISTA- JA KALATALOUS TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ 13/2013 RIISTA- JA KALATALOUS TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotVaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta
Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan
LisätiedotKokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotKestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa
Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotIstukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry
Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Vaellustieto perustuu merkintöihin ja vaelluksella olevien pyyntiin
LisätiedotVerkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotPohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia
Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät 2017 18.3.2017 Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala Kalanviljelyn kuulumisia Synkkä vuosi järvilohilla 2016 Emme kyenneet estämään järvilohen poikastappioita keväällä 2016.
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5
LisätiedotANKERIAS (Anguilla anguilla)
ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat
LisätiedotLUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT
LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotItä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella
1 Muikku 2015/2016 Yhteenveto muikkukantojen tilasta Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella Keväällä 2015 kuoriutuneista muikuista varttui keskimääräistä
LisätiedotTaimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
LisätiedotPÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE 1.6.2014 31.12.2019
Kuolimon kalastusalue Voionmaankatu 9 C 71 40700 Jyväskylä PÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE 1.6.2014 31.12.2019 ASIA Kuolimon kalastusalue on tehnyt kokouksessaan 23.4.2014 päätöksen
LisätiedotLuonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet
Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien
Lisätiedotmeriharjus Richard Hudd ja Lari Veneranta
Yhä harvinaisempi meriharjus Richard Hudd ja Lari Veneranta Kuva Glenn Douglas Harjuksen maantieteellinen levinneisyys Kemi Maailmanlaajuisesti Meriharjus alun perin yleinen Pohjanlahden rannikolla Oulu
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotUNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)
UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma) Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Nelma-Siika Workshop Laukaa 7.4.2011 RKTL - tietoa kestäviin valintoihin Mikä on Nelma?
LisätiedotVerkkosäätelyn vaikutus saimaannieriän eloonjääntiin ja kalastukseen
Verkkosäätelyn vaikutus saimaannieriän eloonjääntiin ja kalastukseen Irma Kolari ja Esa Hirvonen riista - 19/2008 ja kalatalous selvityksiä RIISTA- JA KALATALOUS selvityksiä 19/2008 Verkkosäätelyn vaikutus
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotSaimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä
Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset
LisätiedotKalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214 6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotJärvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa
Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Järvitaimenkannat kasvuun -seminaari Laukaa 12.6.2014 Vaeltavan taimenen tila Suomessa
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotLuonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä
Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit
LisätiedotMissä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
LisätiedotSaimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.
Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä. Kalastuslupa Kalastuslupa muodostuu kahdesta erikseen maksettavasta osasta: valtion kalastonhoitomaksusta
LisätiedotTornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos
Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos 23.11.2017 Luonnonvarakeskus Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis 1980-2016 (tonnia) 6000 5000 Turska** Kampela Siika
LisätiedotSuonteen siioista 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY/SUONTEEN KALASTUSALUE T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 1 7 Suonteen siioista 216 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Saku Salonen Jyväskylä
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.
LisätiedotRajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous
Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue
LisätiedotTaimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa
Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet
LisätiedotInarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat
Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotTaimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä
Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.
LisätiedotJorma Piironen, RKTL. Saimaan Lohikalat-hankkeen loppuseminaari Savonlinna
Jorma Piironen, RKTL Saimaan Lohikalat-hankkeen loppuseminaari Savonlinna 15.5.2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ: MIKSI VAPAUTTAMINEN ON TÄRKEÄÄ? MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT ELOONJÄÄNTIIN? Pyyntivälineet Kalan biologia
LisätiedotHarjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto
Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei
LisätiedotKalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry
Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina Kalajoki 20.11.2017 Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Tässä esityksessä esittelen: Perämeren vaellussiikakantojen hoito
LisätiedotTaimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa
LisätiedotPohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia
Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät 2018 17.3.2017 Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala Kalanviljelyn kuulumisia Vesihometilanne Keskijärvellä ja Kontiolahdessa Vesihome on kiusannut rankalla otteella jo 3
LisätiedotTäplärapukantojen vaihtelu Vakaa tuotto on luonnossa satua!
Täplärapukantojen vaihtelu Vakaa tuotto on luonnossa satua! Markku Pursiainen, RKTL Hämeen ja maakuntien kalastusaluepäivä Vapriikki, Tampere 14.11.2013 Knowledge-based solutions, for sustainable choices
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
Lisätiedot100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus
100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET...
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotIMPORTANCE OF EGG AND JUVENILE STOCKINGS FOR REVIVAL, BIODIVERSITY AND MANAGEMENT OF ARCTIC CHARR AND LANDLOCKED SALMON STOCKS
MÄTI- JA PIENPOIKASTEN ISTUTUKSET SAIMAAN NIERIÄN JA JÄRVILOHEN ELINKIERRON PALAUTTAMISESSA, MONIMUOTOISUUDEN YLLÄPIDOSSA JA KALASTETTAVIEN KANTOJEN VAHVISTAMISESSA IMPORTANCE OF EGG AND JUVENILE STOCKINGS
LisätiedotJorma Piironen, RKTL Liperi
Jorma Piironen, RKTL Liperi 15.4.2014 Miksi äärimmäisen uhanalainen? kärsinyt jokien ruoppauksista, kanavoinnista, puun uitosta, liiallisesta kalastuksesta vesivoimaloiden rakentaminen 1950- ja 1970-luvuilla
LisätiedotTuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista
Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista Jorma Piironen Luke, Joensuu Esityksen aiheet Tutkitut taimennäytteet Mitä DNA-analyysit kertovat Heinäveden reitin taimenkanta Miten taimenistutukset onnistuvat
LisätiedotKokemäenjoen siikatutkimukset
Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi
LisätiedotTaimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Jorma Piironen, RKTL Joensuu Kuopio Iso-Valkeinen 19.4.2011 VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN? EI (TARKKOJA tai KATTAVIA) TIETOJA Luontainen lisääntyminen?
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET... 6 2 Arvoisa vastaanottaja, Saimaan
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Etelä- Savon ELY- keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoi9einen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
Lisätiedot