Sote-muutosta mahdollistetaan Kanta-palveluilla

Transkriptio

1 Sote-muutosta mahdollistetaan Kanta-palveluilla Vesa Jormanainen Yksikön päällikkö Operatiivisen toiminnan ohjaus Tietopalvelut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

2 Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteyteen perustettu operatiivinen yksikkö koordinoi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten sähköisten asiakastietojärjestelmien kansallisen määrittelytyön, ohjauksen, toimeenpanon ja kehittämisen, vastaavan työn sosiaalihuollon alueella sekä EU-tason yhteistyön Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikön toiminta-ajatuksena on varmistaa, että asiakkaan terveys- ja hyvinvointitieto on hyödynnettävissä kun sitä tarvitaan

3 Omakanta Omakanta-palvelu muuttaa potilaan roolia omien tietojen hyödyntäjänä ja aktiivisena käyttäjänä sekä ammattilaisten työtä kirjautumista / kk kävijää / kk

4 Omakanta-palvelu kansalaisille Kansalainen näkee omat reseptit ja potilaskertomustiedot Samat tiedot kuin lääkärillä (Toistaiseksi) ei omia kirjauksia Kansalainen (18 vuotta täyttänyt) pystyy hallinnoimaan omia tietojaan Tietojen käytön seuranta lokitiedoista Suostumusten ja kieltojen hallinta Tahdonilmaisujen tekeminen (hoitotahto, elinluovutustahto) Reseptin uusimispyynnöt (11/2015) Tiedot näkyvät siitä alkaen, kun organisaatio on liittynyt Kanta-palveluihin

5 Omakanta-palveluun kirjautumiset ja eri kävijät kuukausittain 05/ / Kaikki kirjautumiset Eri kävijät

6 Omakanta Biopankkisuostumus Puolesta asiointi Diagnoosit, riskitiedot, lääkitys Tilastointi ja raportointi Kansalaisen henkilökohtaisten terveystietojen kansallinen tietovaranto

7 Omakanta vuonna 2016 Biopankkisuostumus: tuotetaan biopankkisuostumusten hallinnan tekninen määrittely Puolesta asiointi: otetaan käyttöön puolesta asiointi alle 10-vuotiaiden kansalaisten huoltajille, lisätään kypsyystiedon hallintaan tarvittavat tietorakenteet asiakirjoille, määritellään vuotiaiden puolesta asioinnin muutokset, aloitetaan muutosten toteutus Diagnoosit ja riskitiedot: määritellään ja toteutetaan diagnoosi- ja riskitietojen hakeminen ja näyttäminen ammattilaisten Tiedonhallintapalvelun koosteista Lääkitys: määritellään lääkitystietojen koosteiden näyttäminen Sosiaalihuollon tiedonhallinta: määritellään sosiaalihuollon tiedonhallinta Omakannassa Tilastointi ja raportointi: määritellään ja toteutetaan tilastointi- ja raportointimuutokset Omakantaan Kansalaisen henkilökohtaisten terveystietojen kansallinen tietovaranto: määritellään Omakantaan tulevat kansalaisen hyvinvointitietojen (PHR) toiminnot, koordinoidaan kansallista PHRprojektia, varmistetaan yhteistyö ODA-hankkeen kanssa, kuvataan ODA-määrittelyjen pohjalta (ja mittaustulosten tallentaminen) PHR:n prosessit ja tietomallit, julkaistaan valtakunnalliseen hallinta-alustaan liittymisen toimintamallit sekä omavalvonta- ja sertifiointivaatimukset, tuotetaan PHR:n arkkitehtuurikuvaukset, päivitykset sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurikuvaukseen (Kajakki-projekti) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuriin, julkaistaan kansallisen PHR-tallennusalustan hallintamalli

8 Potilastiedon arkisto Kaikki julkisen terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilaskertomustietoa Potilastiedon arkistoon ( ) Yksityisen terveydenhuollon ensimmäiset Potilastiedon arkiston käyttöönotot alkuvuonna

9 Potilastiedon arkiston hyötyjä Antaa omat terveystiedot käyttöösi Aikaisempia tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ja välttää turhia hoitotoimenpiteitä Suojattu tiedonsiirto, ammattikortit, lokitietojen seuranta turvaavat tietojen asiallista käyttöä Voit päättää, kuka käyttää potilastietojasi Potilastietojen käytettävyys tukee mahdollisuuttasi valita hoitoyksikkö Aktiivisesti käytettävä tiedon tallennuspaikka

10 Potilastiedon arkisto: ensimmäisten käyttöönottojen aikataulut Tietojärjestelmä (Valmistaja) 1. Käyttöönottaja Ajankohta Effica (Tieto) Itä-Savo shp Pegasos (CGI) Kuopio Graafinen Finstar (CGI) Tuusula Acute (Acute) Kallaveden Työterveys Uranus (CGI) Helsinki-Uusimaa shp Abilita (Abilita) Mustasaari Mediatri (Mediconsult) Pohjois-Karjala shp Esko (PPSHP) Pohjois-Pohjanmaa shp *DynamicHealth (Tieto) *SoftMedic (CGI) * Aikataulut tarkentuvat testausjaksojen mukaisesti

11 Potilastiedon arkistoon liittyneet (lkm) julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköt viikoittain

12 Potilastiedon arkistoon liittyneet julkisen terveydenhuollon yksiköt (100 %) alueittain Lappi 14 Länsi-Pohja 7 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 2 Keski-Pohjanmaa liittyjää Etelä-Pohjanmaa 8 Pirkanmaa 16 Päijät-Häme 5 Kanta-Häme 5 Vaasa 7 Satakunta 9 Varsinais-Suomi 16 Keski-Suomi 6 Pohjois-Savo 9 Etelä-Savo 4 Itä-Savo 2 Pohjois-Karjala 14 Etelä-Karjala 2 Kymenlaakso 6 Helsinki-Uusimaa 22 Lähde: STM Sairaanhoidon erityisvastuualueet, sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat

13 Potilastiedon arkistoon arkistoitua asiakirjaa Henkilöstä

14 Potilastiedon arkisto: julkinen terveydenhuolto Potilastietojärjestelmää (80 %; n=10) tuotannossa 8 Tietojärjestelmää yhteistestattavana 176 Liittyjää (100 %; n=176) 311 Kuntaa (100 %; n=311 Manner-Suomi) 20 Sairaanhoitopiirissä (shp) (100 %; n=20) 5 Erityisvastuualueella (erva) (100 %; n=5) 5,6 Miljoonaa kansalaista (100 %) alueilla (Manner-Suomi)

15 Potilastiedon arkiston tietosisältö laajenee Aikataulu STM vaiheistusasetus (1257/2015) Potilaan terveyden- ja sairaanhoidon kannalta keskeiset tiedot (oltava käytettävissä tiedonhallintapalvelun kautta) 1) Toimenpiteet ja kuvantamistutkimukset (jotka on kirjattu toimenpidekoodistolla, 2) rokotukset, 3) laboratoriotulokset, 4) keskeisesti rakenteisesti kirjatut fysiologiset mittaustulokset (asiakastietolain 14 :ssä tarkoitetun koodistopalvelun mukaisesti), 5) lääkitys, 6) diagnoosit, 7) potilas-asiakirja-asetuksen 13 :n 1 momentissa tarkoitetut tiedot (riskitiedot); sekä 8) potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 4 a :n mukainen suunnitelma potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai kuntoutuksesta tai muu vastaava suunnitelma (STM vaiheistusasetus 2 1 momentti) STM vaiheistusasetuksen 2 :n 1 momentin 1 8 kohdissa tarkoitettujen tietojen on oltava käytettävissä tiedonhallintapalvelun kautta viimeistään Potilasasiakirjat (tallennettava arkistointipalveluun) Potilaan tutkimuksen ja hoidon yhteydessä syntyneet kuvantamistutkimusten kuva-aineistot Riskitiedot Diagnoosit Toimenpiteet Lääkitys Rokotukset Fysiologiset mittaukset Laboratoriotutkimusten tutkimuspyynnöt ja niihin perustuvat lausunnot ja tulokset Kuvantamistutkimusten tutkimuspyynnöt ja niihin perustuvat lausunnot 2. Potilasasiakirjat (tallennettava arkistointipalveluun) Terveydenhuollon ammattihenkilön antamat todistukset ja lausunnot SV 6 A-todistus SV 7 B-todistus SV 10 D-todistus SV 67 Matkatodistus SV 75 Raskaus- tai jälkitarkastustodistus SV 97 Lääkärinlausunto erityisäitiysvapaan tarpeesta SV 210 Selvitys ja korvaushakemus sairaankuljetuksesta Diagnoosit, riskitiedot (ja näiden koosteet) Mielenterveyslaissa (1116/1990) tarkoitetut seuraavat asiakirjat: Tarkkailulähete (9 ) Tarkkailulausunto (10 ) Päätös määräämisestä hoitoon potilaan tahdosta riippumatta (11 ) Päätös omaisuuden haltuunotosta (22 g ) Päätös yhteydenpidon rajoittamisesta (22 j ) Yksityiseltä palvelujentuottajalta hankitun palvelun potilasasiakirjat (laki 733/1992, 4 :n 1 momentin kohdat 4 5) Lähetteet ja hoitopalautteet Suunnitelma potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai kuntoutuksesta ja muut vastaavat suunnitelmat (laki 789/1992, 4 a ) Potilasasiakirjat (tallennettava arkistointipalveluun) Suun terveydenhuollon asiakirjat Elinluovutustahto, hoitotahto ja muut potilaan hoitoa koskevat tahdonilmaisut

16 Potilastiedon arkisto Yksityinen terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Todistukset ja lausunnot Ostopalvelut ja palveluseteli Vanhat tiedot Kuvantaminen Terveys- ja hoitosuunnitelma Ensihoito Muuta

17 Potilastiedon arkisto vuonna 2016 Suun terveydenhuolto: tuetaan pilottiprojekteja (Lahti, Tampere), laajennetaan käyttöönottoja syksyllä 2016, tuetaan suun terveydenhuollon toimijoita yhteisesti julkisille ja yksityisille toimijoille suunnatuilla seminaareilla ja koulutuksilla, jatketaan Ahvenanmaan maakunnan suun terveydenhuollon liittymisvalmistelujen tukemista Todistukset ja lausunnot: annetaan määräys ja toiminnalliset ohjeistukset lääkärintodistus A:n (SV 6) käyttöönotosta, käynnistetään pilottiprojekti lääkärintodistus B:n (SV 7) välittämiseksi Kelalle Ostopalvelut ja palveluseteli: edistetään ostopalvelun ja palvelusetelin käyttöönottoa, välitystä ja arkistointia Kanta-palveluihin (yhdessä kentän toimijoiden, Kelan ja STM:n kanssa), käynnistetään pilotointi keväällä 2016 Turun suun terveydenhuollon palveluissa, arvioidaan käytön laajentamista pilottiprojektin kokemusten perusteella Vanhat tiedot: laajennetaan ennen Potilastiedon arkiston käyttöönottoa tuotettujen potilastietojen (ns. vanhat tiedot) arkistointia HUS:n ja Kainuun pilottiprojekteissa hankittujen kokemusten perusteella Kuvantaminen: edetään kuva-aineistojen arkistoinnissa KVARKKI-hankesuunnitelman mukaisesti, käynnistetään kuva-aineistojen arkistointi -projektin arkistointihanke pilottiprojektilla

18 Potilastiedon arkisto vuonna 2016 Terveys- ja hoitosuunnitelma: valitaan organisaatio pilotoimaan syksyllä 2016 terveys- ja hoitosuunnitelmaa, ohjataan terveydenhuollon toimijoiden (yli organisaatiorajojen) yhteisesti ylläpitämän terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöönottoa ja tuetaan sitä pilotoinnin avulla, määritellään kentän toimijoiden kanssa yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen palvelusuunnitelma Ahvenanmaan maakunta: tuetaan Ahvenanmaan maakuntaa liittymään Potilastiedon arkistoon Valtion terveydenhuolto: Puolustusvoimat liittyy Potilastiedon arkistoon 03/2016, tuetaan Rikosseuraamuslaitoksen jo aloittamia Potilastiedon arkiston käyttöönoton valmisteluja, aloitetaan valtion 8 erityiskoulun Kanta-liittymisen valmistelut Ensihoito: julkaistaan ensihoidon potilastietojen tietosisällöt ja toiminnalliset määrittelyt, selvitetään ensihoidon toimintamallit ja arkistoinnin edellytykset tiedolle joka ei ole potilastietoa, edistetään ensihoidossa tuotettujen EKG-biosignaalien arkistoinnin toteuttamista kuva-arkiston yhteyteen Muuta: jatketaan valmistautumista Potilastiedon arkiston vuoden 2017 tietosisältöjen käyttöönottoon, valmistellaan vuoden 2018 Kanta-toteutuksen julkaisun määrittelyt asiakastietolakiin perustuvan ja STM:n voimaan tulleen ns. vaiheistusasetuksen (1257/2015) mukaisesti

19 Sähköinen resepti Julkisen terveydenhuollon sähköisen reseptin käyttö on jo osa päivittäistä toimintaa Yksityisen terveydenhuollon sähköisen reseptin käyttöönotot etenevät (mutta hitaasti) Pakolliseksi kaikille alkaen

20 Sähköinen resepti edistää lääketurvallisuutta Lääkemääräykset (reseptit) turvallisesti Reseptikeskukseen Kaikkien saataville (potilas, lääkärit, apteekit) Estää reseptien hukkumisen potilaalla Reseptin potilasohje potilaalle myös paperisen Keskitetty tieto potilaan reseptilääkityksestä Mahdollistaa lääkkeen käytön seurannan Lääkkeiden väärinkäyttö vaikeaa Lääkärit omaksuneet potilaat ihastuneet Paperireseptejä enää harvoin

21 Reseptikeskukseen liittyneet (lkm) apteekit (100 %), julkisen (100 %) ja yksityisen (n=254) terveydenhuollon toimintayksiköt viikoittain

22 Apteekeista toimitetut sähköiset reseptit verrattuna sairausvakuutuksesta korvattuihin resepteihin kuukausittain (3 kk liukuva keskiarvo esitetty lihavana viivana) Miljoonia reseptejä 5,5 Apteekit Julkinen terveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto (>5000 reseptiä/v) 5,0 5,1 milj Sähköiset reseptit 4,5 4,0 4,5 milj Korvatut reseptit 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,

23 Sähköisen reseptin käyttöaste (%): julkinen terveydenhuolto alueittain 05/2015 Pohjoinen Lappi: 93 % Länsi-Pohja: 98 % Pohjois-Pohjanmaa: 93 % Kainuu: 98 % Keski-Pohjanmaa: 93 % Keskiarvojen ka 95 % Käyttöaste (%) = 100 * (n/n), jossa n = sähköisten lääkemääräysten lkm N = kaikki potilastietojärjestelmiin kirjattujen lääkemääräysten lkm (Laskennassa ovat mukana ensimmäisen kerran kirjoitetut ja uudistetut sähköiset lääkemääräykset) Keskinen Etelä-Pohjanmaa: 95 % Pirkanmaa: 97 % Päijät-Häme: 91 % Kanta-Häme: 93 % Itäinen Keski-Suomi : 97 % Pohjois-Savo: 95 % Etelä-Savo: 96 % Itä-Savo: 98 % Pohjois-Karjala: 98 % Läntinen Vaasa: 89 % Satakunta: 97 % Varsinais-Suomi: 98 % Kaikki apteekit ja julkisen terveydenhuollon organisaatiot ovat liittyneet Reseptikeskukseen Lähde: STM Sairaanhoidon erityisvastuualueet, sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat Eteläinen Etelä-Karjala: 88 % Kymenlaakso: 99 % Helsinki-Uusimaa: 97 %

24 Sähköiset reseptit ja niistä tehdyt lääketoimitukset (kpl) vuosina Kaikista lääketoimituksista Kaikista lääketoimituksista 75 % >90 % 49,0 milj Reseptit PTJ 27,9 milj Toimitukset APT

25 Sähköinen resepti Potilas- ja apteekkien tietojärjestelmää 2 Tietojärjestelmää yhteistestattavana 815 Apteekkia (100 %) 177 Julkisen terveydenhuollon toimijaa (100 %) 254 Yksityisen terveydenhuollon toimijaa >90 % Lääketoimituksista sähk resepteistä (2015) 49,0 Milj lääketoimitusta apteekeissa (2015) 27,9 Milj kirjoitettua reseptiä (2015)

26 Sähköinen resepti Kelain Yksityinen terveydenhuolto Erityisluvalliset valmisteet Annosjakelu Muuta

27 Sähköinen resepti vuonna 2016 Tavoite: 98 % resepteistä on sähköisiä reseptejä mennessä, vakiinnutetaan sähköisen reseptin käyttö myös annosjakelun piiriin kuuluvilla potilailla Kelain: 1. vaiheen yhteistestaus valmistuu vuoden 2016 alussa, valmistellaan käyttöönottoja ja tukipalveluja, aloitetaan 2. vaiheen kokonaisuuden rakentaminen, toteutetaan ja viimeistellään 2. vaiheessa lakimuutokset (251/2014), toteutetaan potilastietojärjestelmissä vaadittavat integraatiot suhteessa Kelain-palveluun sekä mahdollistetaan Kelain-palvelun mobiilikäyttö Yksityinen terveydenhuolto: tuetaan ja ohjataan yksityisen terveydenhuollon sähköisen reseptin käyttöönottoja yhteistyössä (mm.valvira, AVI:t, tietojärjestelmien valmistajat) Erityisluvalliset valmisteet: mahdollistetaan erityisluvallisten valmisteiden määrääminen sähköisinä mennessä Valtion terveydenhuolto: liitetään Puolustusvoimien terveydenhuolto sähköiseen reseptiin, aikataulutetaan valtion 8 erityiskoulun liittäminen Kanta-palveluihin, selvitetään valtion mielisairaaloiden sähköisen reseptin käytön tarve, varmistetaan Rikosseuraamuslaitoksen sähköisen reseptin käyttö siirtoprojektissa Kansainvälinen yhteistyö: osallistutaan kansainväliseen yhteistyöhön, laaditaan määrittelyt epsos-reseptin toimittamisen yhdistämiseksi Suomessa apteekkien normaaliin toimintaan Muuta: edistetään rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien terveydenhuollon ammattilaisten sähköisen reseptin käyttöä, edistetään terveydenhuollon palveluja tarjoavien sosiaalihuollon toimintayksiköiden liittymistä sähköiseen reseptiin

28 Sosiaalihuollon tiedonhallinta Kanta-palvelut laajenevat sosiaalihuoltoon Kansa-hankkeen avulla

29 Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttöönoton vaiheet I vaihe: PDF-tallennus ja tiedon saatavuus rekisterinpitäjän omaan käyttöön Tuotantokäyttö II vaihe: Tiedon saatavuus rekisterien välillä ja Omakannan käyttöönotto III vaihe: Asiakirjojen rakenteinen tallentaminen ja Omakannan toiminnallisuuksien laajennus IV vaihe: Toimijoiden välinen yhteistyö ja raportointi OPER 29 29

30 SOTE-toimijat Yhteinen liittyminen THL & KELA STM Lainsäädännön valmistelu Hankkeen organisointi Asiakastietomallin katselmointi ja kehittäminen Määrittelyjen tarkennukset ja tekninen suunnittelu Valtakunnallisten palveluiden hankinta ja toteutukset Käyttöönottojen valmistelu Määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto (asiakasasiakirjalaki) Yhteistestaus Arkistopalvelun pilotointi Valtakunnallisten tietosisältöjen ja palveluiden käyttöönotto Liittyvien järjestelmien hankinnat THL/OPER 30

31 Sosiaalihuollon tiedonhallinta Kansa-hanke Tietosisältömäärittelyt Tietojärjestelmämäärittelyt Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutus Käyttöönottojen valmistelu Pilotointi Käyttöönottojen tuki

32 Sosiaalihuollon tiedonhallinta vuonna 2016 Kansa-hanke: sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittäminen ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen suunnittelu ja toimeenpano toteutetaan vuosina Kansa-hankkeessa. Hanke kattaa valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen suunnittelun, toteutuksen ja käyttöönotot sekä määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanon tuen. Vuonna 2016 painopiste on valtakunnallisten palvelujen 1. vaiheen (pdf-tallennus ja tiedon saatavuus rekisterinpitäjän omassa toiminnassa) toteutuksessa ja käyttöönottojen suunnittelussa, sekä 2. vaiheen (Omakannan käyttöönotto ja tiedon saatavuus rekisterien välillä) määrittelytyössä Tietosisältömäärittelyt: jatketaan sosiaalihuollon asiakastietomallin määrittelyä, analysoidaan vuonna 2015 päättynyt asiakastietomallin katselmointi ja siitä saatu palaute sekä toteutetaan muutokset vaiheittain asiakirjarakenteisiin, laaditaan asiakirjarakenteiden sisällöllinen käyttöönottojärjestys Tietojärjestelmämäärittelyt: jatketaan sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaisten toimintaprosessien kehitystyötä siten, että 1. vaiheen määrittelyt valmistuvat vuosina , julkaistaan seuraavat versiot sosiaalipalvelujen luokituksen Palvelutehtävät- ja sosiaalipalvelut -luokituksista, laaditaan määräys palvelutehtävä-luokituksesta, julkaistaan arkistonmuodostussuunnitelman laatimiseen tukimateriaalia kuntien hyödynnettäviksi, toteutetaan 1. vaiheessa tarvittavien luokitusten valmistelu koodistopalvelimelle, viimeistellään ja julkaistaan 1. vaiheen ratkaisuarkkitehtuuri, jatketaan 2. vaiheen ratkaisuarkkitehtuurin suunnittelua, julkaistaan sosiaalihuollon 1. vaiheen tiedonhallinnan tukiprosessit ja jatketaan 2. vaiheen mallintamista,

33 Sosiaalihuollon tiedonhallinta vuonna 2016 Tietojärjestelmämäärittelyt: julkaistaan 1. vaiheen vaatimusmäärittelyt, metatietomäärittelyt, viestinvälitysmäärittelyt ja tekniset asiakirjarakenteet asiakastietoja käsittelevälle järjestelmälle, sekä laaditaan lisäksi teknisiä ohjeita määrittelyjen toteutusten tueksi, jatketaan sosiaalihuollon asiakirjastandardin kehittämistä tehtyjen linjausten pohjalta, rakennetaan toteutusprojektissa 1. vaiheen arkiston asiakastestausympäristö vuonna 2017 tehtäviä testausliittymisiä varten, sekä kehitetään asiakirjavalidaattoria Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutus: valmistaudutaan valtakunnallisen arkiston tuotantoympäristön toteutukseen tekemällä tarvittavia testauksia Kelan toimintaympäristössä, arvioidaan tarvittava tekninen infrastruktuuri, tehdään hankinnat tuotantoympäristön rakentamista varten, toteutetaan 1. vaiheen toiminnallisuudet ja aloitetaan tuotantokäyttö , sekä tehdään vaihekohtaista suunnittelua hankkeen edetessä Käyttöönottojen valmistelu: valmistellaan ja julkaistaan valtakunnallinen koulutussuunnitelma, laaditaan valtakunnallinen käyttöönottosuunnitelma säädösvalmistelujen mahdollistamissa rajoissa, tuotetaan koulutusten tueksi tukimateriaaleja, suunnitellaan viestinnän tuki ja valmistellaan tukiorganisaation rakenne myöhempien käyttöönottojen tueksi

34 Sosiaalihuollon tiedonhallinta vuonna 2016 Pilotointi: käynnistetään vuoden 2016 alkupuolella pilottiprojekti(t), jo(i)ssa aluksi arvioidaan 1. vaiheen määrittelyjä suhteessa tuotannossa oleviin tietojärjestelmiin ja niiden kyvykkyyksiin toteuttaa vaatimukset, tarkennetaan määrittelyjä pilotin kokemusten perusteella Käyttöönottojen tuki: jatketaan valtionavustetun Kansa-koulu -projektin kautta organisoituvaa tukea sekä tuetaan organisaatioita suoraan (mm. määräysten edellyttämät tehtävät), sekä tarkennetaan 1. vaiheessa Kanta-palvelujen liittymismallit sosiaalihuollon näkökulmasta (vaikka varsinaista yhteistestausta ei vielä tässä vaiheessa tehdäkään (2. vaiheessa))

35 Yhteentoimivuus Kokonaisarkkitehtuurityö Määräykset Hankkeiden ja projektien hallintamalli Muutosten hallinta Standardit, luokitukset ja koodistot Sertifiointi ja omavalvonta

36 Yhteentoimivuus vuonna 2016 Yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi tarvitaan useilla toiminnan alueilla tapahtuvaa koordinoitua ja järjestelmällistä toteutusta. Toteutusta pannaan toimeen kokonaisarkkitehtuurin, lainsäädännön ja määräysten, hankkeiden ja projektien ohjausmenetelmien, muutoshallinnan, standardointityön, sertifioinnin, olennaisten vaatimusten määrittelyn sekä omavalvonnan keinoin Kokonaisarkkitehtuurityö: jatketaan kokonaisarkkitehtuurityössä (KA) menetelmien toimeenpanoa kehittämistoiminnassa, osallistutaan STM:n kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen Kajakkiprojektiin, päivitetään ja julkaistaan sote-ka-kuvaukset, jatketaan tietoarkkitehtuurin ja sen hallinnan kehittämistä sekä tietosisältöjen yhdenmukaistamista asiakas- ja potilaskertomuksen sekä tilasto- ja rekisteritoiminnan välillä, valmistellaan Kanta-palveluissa olevien asiakas- ja potilastietojen hyödyntämistä tilasto-, rekisteri- ja muussa ns. toissijaisessa käytössä erillisen suunnitelman mukaisesti, sekä kehitetään ja otetaan käyttöön uusia mittareita Kanta-palvelujen käytön seurantaan (laaditaan suunnitelma mittareiksi ja indikaattoreiksi jatkoa varten) Määräykset: THL koordinoi määräyksenantovaltuuksiensa mukaista yhteistyötä asiakastietolain mukaisten tietorakenteiden, luokitusten, tietojen luovuttamisesta valtakunnallisten palvelujen kautta, tietojärjestelmien olennaisista vaatimuksista ja niiden poikkeamista, vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa käytettävistä menettelyistä ja tietojärjestelmien luokitteluista. Vuonna 2016 ennakoidaan annettavaksi määräyksiä seuraavista asioista: a) määräys olennaisista toiminnallisista vaatimuksista, vaatimusten luokittelusta, A- ja B-luokan tietojärjestelmistä ja vaatimusten toimeenpanosta, sekä b) määräykset sosiaalihuollon sosiaalipalvelujen luokituksesta ja muista tarvittavista aiheista

37 Yhteentoimivuus vuonna 2016 Hankkeiden ja projektien hallintamalli: päivitetään hankkeiden ja projektien hallintamallia ohjauksen, yhteistyön rakenteiden mahdollisten muutosten ja mm. määrittelytyön vakioinnissa esiin nousseiden suositusten perusteella, sekä vakiinnutetaan valtionhallinnon yhteisen hanke-salkun käyttö ja raportointi Muutosten hallinta: arvioidaan (jatkuvasti) Kanta-palveluiden muutosten toimeenpanon riippuvuuksia ja riskejä yhteistyössä STM:n ja Kelan kanssa, tavoitellaan muutoskokonaisuuksien vuosikellorytmiä (Kanta-määrittelyt kootaan aikataulutetuiksi julkaisukokonaisuuksiksi), sekä vakioidaan kansallisten määrittelyjen tuotokset ja menetelmät Standardit, luokitukset ja koodistot: THL ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien tietorakenteiden ja luokitusten kehittämistä ja edistää standardipohjaisten yhteentoimivuuden kuvausten määrittelyä ja hyödyntämistä. Työ kohdistuu hankkeiden ja projektien mukaisesti tietorakenteisiin, määrittelyihin ja standardien soveltamisoppaisiin. Tehdään valmistelussa yhteistyötä laajasti, päivitetään ja julkaistaan sote-ka-standardisalkku, edistetään sote- ja hyvinvointitietojen hallinnan kotimaisten standardointiryhmien toimintaa osallistumalla niiden ohjaukseen ja aktivoimalla niiden toimintaa, edistetään hallitusohjelman digitalisaatiotavoitteiden ja STM:n sote-tieto hyötykäyttöön strategian mukaisia toimenpiteitä yhteentoimivuustyön organisoinnin, kehittämishankkeiden ohjauksen sekä standardien arvioinnin toimintoja kehittämällä,

38 Yhteentoimivuus vuonna 2016 Standardit, luokitukset ja koodistot: osallistutaan kansainvälisesti keskeisten työryhmien ja organisaatioiden (EU ehealth network / JAseHN SDO platform, ISO, CEN, HL7) toimintaan tavoitteena varmistaa standardien hyödynnettävyys Suomen tarpeisiin, kehittämällä standardien nykyistä sujuvampaa arviointia ja hyödyntämistä kotimaisissa hankkeissa ja ohjelmissa. Kehitetään yhdessä keskeisten kansallisten toimijoiden kanssa valtakunnallisia tukipalveluja standardien ja rajapintojen hyödyntämiselle, toteuttamiselle ja testaukselle strategian toimeenpanossa tarkennettavan erillisen suunnitelman mukaisesti Sertifiointi ja omavalvonta: THL koordinoi lakisääteisen sertifioinnin ja omavalvonnan viranomaisyhteistyötä, johon osallistuvat laitoksen lisäksi STM, Kela, Valvira ja Viestintävirasto. Tarkennetaan viranomaisyhteistyössä tietojärjestelmien olennaisia vaatimuksia sekä omavalvonnan vaatimuksia vuonna 2015 annetuista määräyksistä saatujen kokemusten pohjalta. Vuonna 2016 painopisteitä ovat Valviraan kehitettävän sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien rekisterin tukeminen, olennaisten toiminnallisuus-, yhteentoimivuus- ja tietoturvallisuusvaatimusten tarkennukset, tietoturvallisuuden omavalvonnan vaatimusten ja käytäntöjen edelleen kehittäminen, seuranta ja valvontayhteistyö. Kehitetään sertifiointiprosessia ja siihen liittyviä olennaisia vaatimuksia toiminnallisten vaatimusten pohjalta siten, että ne tukevat ja selkeyttävät kansallisten määrittelyjen, testauksen, tietoturvallisuuden ja hankintojen kokonaisuutta. Järjestetään sertifioinnista ja omavalvonnasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja tietojärjestelmäpalvelujen tuottajille suunnattuja tiedotus- ja koulutustapahtumia. Luodaan kriteerit kansalaisen omien terveys- ja hyvinvointitietojen hallinta-alustaan liittyvien palvelujen hyväksymiskäytännöiksi

39 Rakenteinen kirjaaminen ja rakenteiset tiedot Terveys- ja hoitosuunnitelma Rakenteiset tiedot Lääkitystiedot

40 Rakenteinen kirjaaminen ja rakenteiset tiedot vuonna 2016 Valtakunnallisissa tietojärjestelmäpalveluissa jo tuotantokäytössä olevat ja niitä täydentävät kehitettävät palvelut edellyttävät rakenteista kirjaamista sähköiseen potilaskertomukseen Terveys- ja hoitosuunnitelma: pilotoidaan terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöönottoa, käynnistetään ylläpidettävän terveys- ja hoitosuunnitelman jatkokehittäminen ja laajennetaan rakenteisuutta Rakenteiset tiedot: täydennetään ja tarkennetaan sähköisen potilaskertomuksen yleisen rakenteen määrittelyitä, määritellään rakenteiset tietosisällöt (kokonaisuudet: terveyteen vaikuttavat tekijät, yleiset esitiedot), linjataan otsikoiden ja näkymien jatkokehitys, jatketaan todistusten, lausuntojen ja rekisteri-ilmoitusten lomakerakenteiden määrittelyä, jatketaan keskeisten rakenteisten tietojen määrittelytyötä tavoitteena Tiedonhallintapalvelun potilasyhteenvedon aikaansaaminen, ohjataan ja koordinoidaan ammattilaisten Tiedonhallintapalvelun rakenteisten koostetietojen (paitsi lääkitys) toteutusta ja käyttöönottoa, testataan diagnoosien ja riskitietojen pilottiprojekteissa Tiedonhallintapalvelun toimintaperiaatetta ja arvioidaan palvelun hyödynnettävyyttä, jatketaan erikoisala-, palveluala- ja toimintokohtaisten rakenteisten tietojen määrittelyjä, viimeistellään ja julkaistaan suun terveydenhuollon toisen vaiheen määrittelyt, jatketaan ensihoitokertomuksen määrittelyiden työstämistä, viimeistellään ja julkaistaan hoitotyön päivittäiskirjausten (hoitokertomuksen), lasten ja nuorten (neuvola ja kouluterveydenhuollon) ja optisen alan rakenteisten tietojen määrittelyt, jatketaan äitiyshuollon tietorakenteiden määrittelyä, sekä käynnistetään muiden tarvittavien rakenteisten tietojen määrittelyjä

41 Rakenteinen kirjaaminen ja rakenteiset tiedot vuonna 2016 Lääkitystiedot: Tiedonhallintapalvelun lääkitystietojen tietosisältö ja -rakenne sekä toiminnalliset määrittelyt valmistuvat keväällä 2016, suunnitellaan toteutusten ohjaus, määritellään Reseptikeskuksen ja Potilastiedon arkiston tietoja hyödyntävän uuden lääkityslistan käyttöönottojen toimintamallit, määritellään muutoshallinnassa uuden lääkityslistan vaikutukset Kanta-palveluihin (Potilastiedon arkisto, Reseptikeskus, Omakanta) sekä kaikkiin potilastietojärjestelmiin

42 Yhteenveto Omakanta-palvelu kansalaisille avoinna tietoturvallisesti verkossa 24/7 Potilastiedon arkisto on käytössä laajasti julkisessa terveydenhuollossa (viimeinen liittyminen ) Yksityisen terveydenhuollon Potilastiedon arkiston käyttöönotot alkavat vuoden 2016 alussa Julkisessa terveydenhuollossa sähköisen reseptin käyttö on jo osa päivittäistä toimintaa Kanta-palvelut laajenevat sosiaalihuoltoon Kansa-hankkeen avulla Digitaalisuuteen liittyvät toiminnan muutokset edellyttävät tietojen liikkuvuutta ja tietojärjestelmiltä yhteentoimivuutta, mitä pannaan sosiaali- ja terveydenhuollossa toimeen valtakunnallisilla Kanta-palveluilla