OPERin toimintasuunnitelma 2017

Transkriptio

1 [OPERin toimintasuunnitelma 2017] versio 1.0 OPERin toimintasuunnitelma Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikön toimintasuunnitelma 2017:n avulla edistetään valtakunnallisten sote-tietojärjestelmäpalvelujen suunnittelua, käyttöönottoja ja ohjausta.

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Toimintaympäristö STM:n koordinoimat kärki- ja digitalisaatiohankkeet Toiminnan perustana olevat lait ja puitesopimukset OPERin toiminta-ajatus Toimintasuunnitelman rakenne 3 2. Hankkeet ja projektit Terveydenhuollon tiedonhallinnan kehittäminen Kanta-palveluiden Potilastiedon arkisto Lääkitystiedon kokonaisuuden hallinta Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittäminen Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen määrittelyt ja toteutus Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönottojen valmistelu Valtakunnalliset käyttöliittymät ja kansalaisille suunnatut tietojärjestelmäpalvelut Kanta-käyttöliittymä sote-ammattilaisten käyttöön (Kelain) Kanta-käyttöliittymä kansalaisille (Omakanta) Kansalaisen henkilökohtaisten terveystietojen kansallinen tietovaranto (Omatietovaranto) Sähköiset asiointipalvelut Todistusten ja lausuntojen välittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset ja niiden integraatiota tukevat projektit Sote-tiedonhallinnan hankkeet ja projektit vuosille Yhteistyö ja vaikuttaminen Asiakasyhteistyö Sidosryhmäyhteistyö Strategioiden toimeenpano Viranomaisyhteistyö Yhteistyö tietojärjestelmä- ja tietohallintopalvelujen toimittajien kanssa Asiantuntija- ja sidosryhmäyhteistyö Lainsäädäntötyö Kansainvälinen yhteistyö Ohjaustoiminnot Määräykset ja ohjeet Hankkeiden ja projektien ohjaus Kanta-palveluiden muutosten hallinta Valtionavustukset Koulutus Kokonaisarkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, yhteentoimivuus ja standardointi Kokonaisarkkitehtuuri Standardointi- ja yhteentoimivuus Tietoarkkitehtuuri Koodistopalvelutoiminta Keskeisten tietorakenteiden valmistelu ja julkaisu vuonna Koodistopalvelutoiminnan kehittäminen Olennaiset vaatimukset, sertifiointi ja omavalvonta Viestintä Resurssit, seuranta ja arviointi 29 Liitteet 1

3 1. JOHDANTO Tässä suunnitelmassa kuvataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tietopalvelut-osaston Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikön (OPER) toimintasuunnitelma vuodelle Suunnitelmassa on otettu huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden (Kanta-palvelut) lakisääteisten sekä sote-toimijoiden esittämien tietosisältöjen kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä toimintaympäristöön ja yhteistyöhön liittyvät tarpeet. Suunnitelmassa kuvataan Kantapalveluiden kehittämistarpeita vuoteen 2020 ja karkeammalla tasolla vuoteen 2022 saakka. Suunnitelmassa on otettu huomioon määräajoin tehtävä suunnitelman arviointi ja arvioinnin kautta tehtävät muutokset. Arviointi on välttämätöntä lainsäädännön muutosten yhteydessä kuten maakunta- ja sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö sekä EU:n tietosuoja-asetuksen toimeenpano Suomessa. Kanta-palveluihin liittyvien vaikutusten arviointia ja mahdollisia suunnitelman muutoksia tarvitaan myös muiden lakimuutosten yhteydessä. OPERin tehtävänä lakisääteisesti on suunnitella, seurata ja ohjata Kanta-palveluiden kehittämistä, käyttöönottoja ja ylläpitoa tukemaan soten asiakaspalvelua ja potilashoitoa. Kanta-palveluihin kuuluvat soten, apteekkien ja kansalaisten valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut: sähköinen lääkemääräys, Potilastiedon arkisto ja sen Tiedonhallintapalvelu, sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto sekä Omakanta. Myös uusi Kelaimen käyttöliittymä kuuluu Kanta-palveluihin. OPER huolehtii alkaen kansallisesta koodistopalvelusta, jolla varmistetaan, että sotessa käytettävät tietorakenteet, sanastot ja luokitukset ovat laadukkaita ja valtakunnallisesti yhtenäisiä sekä vastaa niiden ylläpidosta ja jakelusta. Vuonna 2017 OPER koordinoi Kanta-palveluiden merkittävien tietosisältöjen laajentamista. Sosiaalihuollon tietoja aletaan tallentaa Kantaan Kansa-hankkeen avulla. Kanta-palveluiden yhteyteen rakennetaan kansalaisen sähköisen asioinnin palvelu, jonka avulla kansalainen voi tuottaa itse tietoja omaan ja ammattilaisten käyttöön (Omakannan omatietovaranto). Käyttöön otetaan kuva-aineistojen arkistointiratkaisu. Lisäksi edistetään sosiaali- ja terveysministeriön (STM) säätämän vaiheistusasetuksen mukaisten terveydenhuollon tietosisältöjen käyttöönottoa sekä vanhojen potilastietojen (ennen Kanta-palveluihin liittymistä terveydenhuollon organisaatioissa muodostuneiden potilastietojen) siirtämistä Kanta-palveluihin. Käyttöönottojen lisäksi vuonna 2017 asiakkaiden ohjauksessa korostuvat organisaatiomuutosten hallinta, tuki ja ohjaus. Kanta-palvelut rakennetaan mahdollisimman riippumattomiksi organisaatiorakenteesta, helpottamaan rakenteiden muuttamista, irrottamalla asiakas- tai potilastieto niitä käsittelevistä tietojärjestelmistä ja mahdollistamalla tietojen käyttö potilaan ja asiakkaan luvalla yli organisaatiorajojen siellä missä tietoja tarvitaan. Vuonna 2017 parannetaan edellytyksiä hyödyntää Kanta-palveluihin tallennettuja tietoja niin sanotussa toissijaisessa käytössä (kuten tilastoissa ja rekistereissä), joka pohjautuu voimaanastuvaan lainsäädäntöön Toimintaympäristö OPER toteuttaa vuoden 2017 toimintasuunnitelman arvioinnin vuoden puolivälissä yhteistyössä STM:n ja Kansaneläkelaitoksen (Kela) Kanta-palvelujen yksikön kanssa. THL ja OPER seuraavat ja osallistuvat STM:n erikseen määrittelemässä laajuudessa hallitusohjelman, sen toimeenpano-ohjelman mukaisten kärkija digitalisaatiohankkeiden sekä maakunta- ja sote-järjestämislakien toimeenpanoon. Maakunta- ja sote-järjestämislaeilla on seurausvaikutuksia sote-tietojärjestelmäpalveluihin, operatiiviseen toimintaan ja tiedonhallintaan. Muutosten vaikutukset arvioidaan säädösmuutoksista ja sote-toimijoilta tulevien sekä heidän käytössään olevien asiakas- ja potilastietojärjestelmien tai organisaatiomuutoksista johtuvien tarpeiden näkökulmista. Tarvittavien tietojärjestelmien muutosten toteutus aikataulutetaan suhteessa sote-järjestämisen siirtymäaikoihin. Tietojärjestelmillä tehostetaan soten asiakaspalvelua ja potilaiden hoitoa. Kanta-palveluilla tuetaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja toimintaprosesseja sekä mahdollistetaan asiakasja potilastietojen liikkuvuus palvelujärjestelmän muutoksissa. Valtiovarainvaliokunta toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa toteutetaan laajoja uudelleenjärjestelyjä, jotka koskevat tehtäviä, toimintoja, henkilöstöä, kiinteistöjä ja muuta omaisuutta. Uudistus toteutetaan noin kahden vuoden mittaisen siirtymäajan kuluessa, ja sen toimeenpanoa varten tarvitaan riittävät resurssit valtakunnallista ohjausta ja muutostukea sekä maakuntien väliaikaishallintoa varten. Valiokunta ko- 2

4 rostaa tässä yhteydessä erityisesti ICT-hankkeiden onnistumisen merkitystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-järjestelmien uudistaminen on yksi aivan ratkaiseva tekijä siinä, saavutetaanko sote- ja maakuntauudistuksella sille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Järjestelmien on oltava yhteentoimivia ja käyttäjäystävällisiä, ja tiedon tulee tukea hoitoketjuja ja kulkea potilaan mukana. Tietojärjestelmien on osaltaan varmistettava toiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus. Valiokunta painottaa myös valtakunnallisten, terveyspalveluiden laatua ja kustannuksia kuvaavien rekistereiden merkitystä terveyspalveluiden kehittämisessä (VaVM 35/2016 vp HE 134/2016 vp, HE 249/2016 vp). Sote- ja maakuntauudistus lisää merkittävästi ICT-järjestelmien uusimisen, kehittämisen ja alueellisen yhtenäistämisen tarvetta ja oletettavasti edellyttää huomattavia lisäinvestointeja. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa ICT:n ja digitalisaation merkitystä sote-palvelujen laadun, asiakaspalvelujen yhteensovittamisen ja kustannustehokkuuden kehittämisessä (StVL 7/2016 vp HE 134/2016 vp). Vuonna 2017 sote-palvelujärjestelmän integraatio etenee pääministeri Sipilän hallitusohjelman sekä maakunta- ja sote-järjestämislakeihin kirjattujen aikataulujen mukaisesti. Sote-uudistuksen tavoitteena on palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut. Sote-tieto hyötykäyttöön strategian toimeenpano tukee muutoksia. Kanta-palvelut sisältyvät strategian toimeenpanoon ja vuosien Kanta-palveluiden kehittämispolku on sisällytetty toimeenpanoon aiesuunnitelmana. OPERin toimintasuunnitelmassa varaudutaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisiin ja sote-palvelujen toiminnallista integraatiota tukevien kärki- ja digitalisaatiohankkeiden tuomiin muutoksiin. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman mukaan Suomi on vuonna 2025 uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassa vallitsee luottamus. Strategisella hallitusohjelmalla hallitus ajaa eteenpäin välttämättömiä uudistuksia viidellä painopistealueella; hallituksen strategiset tavoitteet konkretisoituvat 26 kärkihankkeessa. Lisäksi hallitus toteuttaa eläkeuudistuksen, sote-uudistuksen, karsii kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä uudistaa alue- ja keskushallintoa. Sote-uudistuksen parlamentaarinen seurantaryhmä. STM asetti sote-uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa varten parlamentaarisen seurantaryhmän ja sille pysyvän asiantuntijan sekä asiantuntijasihteeristön toimikaudelle Parlamentaarinen seurantaryhmä seuraa ja antaa näkemyksiä soten rakenneuudistuksen, rahoitusuudistuksen sekä valinnanvapausselvityksen valmisteluun, toimeenpanoon ja tavoitteiden toteutumiseen. Parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtaja on perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja varapuheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Seurantaryhmän pysyvä asiantuntija on alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Virkamiesohjausryhmä, projektiryhmä ja muutosjohtajat. STM ja valtiovarainministeriö (VM) asettivat soteuudistuksen, itsehallintoalueiden (nyk. maakuntien) perustamisen ja aluehallintouudistuksen valmisteluun virkamiesohjausryhmän ja projektiryhmän toimikaudelle Muutosjohtajina toimivat Sinikka Salo (STM) ja Pauli Harju (VM). Sote- ja maakuntauudistusten perus- ja ajankohtaistietoa on julkaistu verkossa ( STM:n koordinoimat kärki- ja digitalisaatiohankkeet Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tuetaan viidellä kärkihankkeella vuosina Hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeiden toteuttamisen osoitetuista määrärahoista 56 M kohdistuu vuodelle Hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeet ovat: a) Palvelut asiakaslähtöisiksi: tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, omatoimisuutta tukevat toimintaprosessit sotessa ja tarkoituksenmukainen sosiaaliturva (37 M ) b) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: tavoitteena on lisätä terveitä elämäntapoja, kuten liikuntaa, ja vahvistaa mielenterveyttä jokaisen suomalaisen arjessa sekä loiventaa hyvinvointi- ja terveyseroja (8 M ) c) Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma: tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perheläheisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut (40 M ) d) Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa: tavoitteena on, että iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille olisi nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut (30 M ) 3

5 e) Osatyökykyisille väyliä työhön: tavoitteena on lisätä merkittävästi osatyökykyisten työssä pysymistä ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille (15 M ) Mainittujen kärkihankkeiden lisäksi STM koordinoi hallituksen digitalisaatiohankkeita. STM:n koordinoimia kärki- ja digitalisaatiohankkeita on kuvattu tarkemmin liitteessä 7. OPER ohjaa ja tukee kärki- ja digitalisaatiohankkeita erityisesti siten, että kärkihankkeissa tehtävään toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin saadaan kokonaissuunnittelun kautta mukaan tiedonhallinnan ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen näkökulma. Ohjausta tehdään konkreettisesti useiden toimintasuunnitelman toimenpiteiden kautta sekä antamalla kärkihankkeille tukea esimerkiksi kokonaisarkkitehtuurin hyödyntämisen ja valittujen kärki- ja digitalisaatiohankkeiden ohjausryhmätyöskentelyn kautta Toiminnan perustana olevat lait ja puitesopimukset Soten sähköisen tietohallinnon kehittäminen ja toimeenpano perustuvat lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007, myöhemmin asiakastietolaki), lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) sekä lakiin sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015, myöhemmin asiakasasiakirjalaki). STM:n antama asetus terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluista (1257/2015) tarkentaa Kantapalveluihin tallennettavia tietosisältöjä ja niiden aikatauluja. Soten sähköisen tietohallinnon operatiivista ohjausta on alkaen toteuttanut THL. Toteutuksesta vastaa OPER. THL vastaa sote-asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteutuksen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. THL:n tehtävänä on määrittää valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksen edellyttämät tietosisällöt, käsitemallit ja toimintaprosesseja tukevat tietorakenteet. Lisäksi THL vastaa koodistopalvelun sisällöstä. Laki sähköisestä lääkemääräyksestä mukaan THL vastaa sähköisen lääkemääräyksen ja tässä laissa tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteutuksen suunnittelusta ja ohjauksesta. Asiakastietolain mukaisesti THL voi antaa tarkempia määräyksiä potilastietojärjestelmien ja potilasasiakirjojen tietorakenteista ja muiden arkaluontoisten tietojen luokittelusta. Lisäksi THL voi antaa määräyksiä, mitkä asiakirjat saa luovuttaa Kanta-palveluista viestinvälitys- ja kyselypalvelun avulla sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien olennaisten vaatimusten sisällöstä, tietojärjestelmien luokkien määräytymisestä, vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta noudatettavista menettelyistä sekä niihin annettavan selvityksen sisällöstä sekä siitä, mitkä ovat käytössä olevien sote-tietojärjestelmien merkittäviä poikkeamia ja miten niitä koskevat ilmoitukset tehdään. Asiakasasiakirjalain mukaan THL antaa tarkemmat määräykset sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen rakenteista ja asiakasasiakirjoihin merkittävistä tiedoista, määräykset sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta ja määräykset niistä perusteista, joiden mukaisesti sosiaalihuollon palvelunantajan on määriteltävä käyttöoikeudet sosiaalihuollon asiakastietoihin. Edellä mainittujen lisäksi OPERin toimintaa ohjaavat tietohallintolain (634/2011) säädökset. STM:n ja THL:n puitesopimuksen ( ) mukaan THL toimittaa STM:lle toimintasuunnitelman sekä kolme kertaa vuodessa hyväksyttäväksi seuranta- ja talousraportin. STM käsittelee ja hyväksyy mainitut asiakirjat yhteistyössä THL:n kanssa OPERin toiminta-ajatus Varmistamme, että asiakkaan terveys- ja hyvinvointitieto on hyödynnettävissä, kun sitä tarvitaan Toimintasuunnitelman rakenne Toimintasuunnitelman luvussa 2 kuvataan projekteja: Kanta-palveluihin liittyvät lakien ja asetusten sekä sote-toimijoiden esittämien tietotarpeiden toimeenpanosta käynnistettävät ja edistettävät, soten asiakaspalvelun ja potilaan hoidon tiedonhallintaa tukevat sekä valtakunnallisiin käyttöliittymiin ja kansalaisille suunnattuihin tietojärjestelmäpalveluihin liittyvät projektit. Luvussa kuvataan lyhyesti Kanta-palveluiden kehittämisen 4

6 näkymiä ja tarpeita vuoteen 2020 saakka. Luvussa 3 esitetään OPERin yhteistyön foorumit sekä vaikuttamisen keinot ja kanavat. Luvussa kuvataan myös ohjaustoimintoja, kokonais- ja tietoarkkitehtuuria, yhteentoimivuutta ja standardointityötä, koodistopalvelutoimintaa, THL:n määräysvelvoitteeseen liittyvää työtä sekä koulutuksen ja viestinnän kanavia ja keinoja. Luvussa 4 on esitetty yhteenveto OPERin resursseista sekä toimintasuunnitelman toteutumisen seurantaan ja arviointiin liittyviä toimintatapoja. 5

7 2. Hankkeet ja projektit 2.1. Terveydenhuollon tiedonhallinnan kehittäminen Kanta-palveluiden Potilastiedon arkisto Valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut (Kanta-palvelut) tukevat terveydenhuollon potilaan hoitoon liittyvää tiedonhallintaa. Kun terveydenhuollon palveluja tarjoava taho on liittynyt Kanta-palveluiden Potilastiedon arkistoon, potilaan aiemmat terveys- ja hoitotiedot ovat hyödynnettävissä Kantan kautta potilaan luvalla hänen hoitopaikasta riippumattomasti. OPER tukee hankkeita ja projekteja, jotka liittyvät Kanta-palveluiden Potilastiedon arkiston käyttöönottoihin sote-organisaatioissa (luku 3). OPER hankkeistaa, projektoi ja ohjaa Potilastiedon arkiston uusien tietorakenteiden, tietosisältöjen ja toiminnallisuuksien määrittelytyön sekä tiedon ja vaatimusten yhdenmukaistamisen potilaskertomuksessa. Projektien sisällöt kuvataan karkealla tasolla tässä luvussa. Projektit toteutetaan yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön, viranomaisten sekä asiantuntija- ja sidosryhmien kanssa (luku 3). Potilaan hoitoon liittyvät tiedot, jotka tallennetaan Kanta-palveluiden Potilastiedon arkistoon potilastietojärjestelmien kautta, perustuvat kansallisiin määrityksiin, OPER vastaa kansallisten määritysten yhdenmukaisuudesta. Vuonna 2017 Potilastiedon arkiston tietosisältöjen määrittelykokonaisuudet selkiytetään yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön kanssa. Uusien määritysten laatimisen aikana kuullaan myös sote-toimijoiden ja potilastietojärjestelmien valmistajien ja/tai toimittajien tarpeet. Potilastiedon arkiston käyttöönotot Vuonna 2017 OPER ohjaa ja tukee julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimijoita asiakastietolain vaiheistusasetuksen mukaisten Potilastiedon arkiston tietosisältöjen käyttöönottoja. Yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön kanssa ohjataan potilastietojärjestelmien valmistajia ja/tai toimittajia uusien toiminnallisuuksien toteutuksessa. OPER osallistuu Kelan järjestämiin yhteistestauskokouksiin, joissa kuullaan potilastietojärjestelmien valmistajia ja/tai toimittajia tietojärjestelmien tietosisältöjen toteutuksissa sekä tarvittaessa tulkitaan ja tarkennetaan määrityksiä. Uusien tietosisältöjen käyttöönotot sotessa toteutetaan toimeenpanosuunnitelmien mukaisesti, yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön, tietojärjestelmien valmistajien ja/tai toimittajien, sote-organisaatioiden, muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Tuki- ja ohjausmenetelmiä on kuvattu tarkemmin luvussa 3 sekä koulutussuunnitelmassa. Vuonna 2017 jatketaan yksityisen terveydenhuollon Potilastiedon arkiston käyttöönottojen ohjausta sekä suun terveydenhuollon tietosisältöjen käyttöönottojen tukea julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa. Yhteistyö jatkuu myös Ahvenanmaan suun terveydenhuollon toimijoiden ja tietojärjestelmän valmistajan ja/tai toimittajan kanssa. Vuonna 2017 tuetaan vaiheistusasetuksen mukaisten Potilastiedon arkiston tietosisältöjen käyttöönottoja. Tahdonilmaisujen käyttöönottojen tuki jatkuu niissä organisaatioissa, joissa se ei ole jo toteutunut. Keväällä 2017 tuetaan ostopalvelu/palvelusetelin erillisjärjestelmien valmistajia ja/tai toimittajia toteutuksessa ja Kanta-palveluun liittymisissä. OPER ohjaa ensimmäisten organisaatioiden ostopalveluvaltuutusten tallentamista ja tallennusten hyödyntämistä Kanta-palveluiden kautta. Todistusten ja lausuntojen tallentamista Potilastiedon arkistoon ja välittämistä Kelan etuuspalveluille ja muille toimijoille edistetään tukemalla kysely- ja välityspalvelun toteutusta ja tarkentamalla tarvittaessa toiminnallisia vaatimuksia. OPER osallistuu STM:n kansallisen lomakepalvelun toteutusprojektiin. Kansallisen palveluväylän käytön mahdollisuudet selvitetään osana kysely- ja välityspalvelun määrittelyjä. Vuonna 2017 tuetaan potilaan hoitoon liittyvien lähetteiden ja palautteiden sekä terveys- ja hoitosuunnitelman toteuttamista potilastietojärjestelmiin ja tallentamista Kanta-palveluun. Potilastietojärjestelmien valmista- 6

8 jia ja/tai toimittajia tuetaan toteutuksissa tulkitsemalla tarvittaessa määrityksiä. Toiminnallisuudet on oltava käytössä sote-toimijoilla mennessä. Ensihoitokertomuksen toteutusta seurataan ja ohjataan tietojärjestelmän valmistajaa ja/tai toimittajaa tarvittaessa. Viimeistellään käyttöönoton toimeenpanosuunnitelma tammikuussa 2017 ja käynnistetään toimeenpano yhteistyössä STM:n ja KEJO-hankkeessa mukana olevien toimijoiden kanssa. Kuva-aineistojen arkistointia Kanta-palveluihin edistetään hankesuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2017 edistetään ensimmäistä toimeenpanovaihetta, jonka tavoitteena on HUS Radiologian ja PKSHP:n liittyminen Kelan KVARKKI-arkistoon syksyllä Valmistellaan hankkeen toisen vaiheen suunnitelma ja seuraavien liittyjien aikataulu. Tarkennetaan tarvittaessa toiminnallisten vaatimusten määrityksiä, lisätään tarvittavia uusia määrityksiä ja sovitaan niiden toimeenpanon aikataulu yhteistyössä Kelan Kanta-palveluiden yksikön, tietojärjestelmien valmistajien ja/tai toimittajien sekä terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Vanhojen potilastietojen eli ennen Potilastiedon arkiston käyttöönottoa tuotettujen potilastietojen arkistointia Kanta-palveluun laajennetaan HUS:n ja Kainuun pilottiprojektien kokemusten perusteella. Yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa aikataulutetaan vanhojen potilastietojen siirto Kantaan useammasta organisaatiosta ja tietojärjestelmästä. Valmistellaan diagnoosien ja riskitietojen syksyn 2017 ensimmäisiä käyttöönottoja, joiden yhteydessä yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön, tietojärjestelmien valmistajien ja/tai toimittajien sekä terveydenhuollon toimijoiden kanssa testataan ja arvioidaan Tiedonhallintapalvelun toimintaperiaatetta. Tietosisältöjen kehittäminen ja tiedon ja vaatimusten yhdenmukaistaminen potilaskertomuksissa Vuonna 2017 jatketaan potilaskertomuksen tietosisältöjen rakenteistamista. Yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön kanssa suunnitellaan ja tarkistetaan terveydenhuollon erikoisalakohtaisten tietosisältöjen rakenteistamisen määrittelyjen, toteutusten, testausten ja käyttöönottojen aikataulut sekä kiinnitetään alustavasti määrittelykokonaisuudet Kanta-palvelujen julkaisusuunnitelmaan. Aikataulutuksessa otetaan huomioon sote-toimijoilta tulleiden tarpeiden lisäksi mahdolliset maakunta- ja sote-uudistuksen sekä asiakastietolakien muutosten sisältämät prioriteetit, sote-kokonaisarkkitehtuurin ja STM:n Kajakki-projektin tuloksena syntyneet linjaukset. Terveys- ja hoitosuunnitelman kehittämistä jatketaan rakenteisen hyvinvointi- ja palvelusuunnitelman suuntaan. Kehittämisessä otetaan huomioon potilaan omat terveys- ja hyvinvointitietosisällöt suhteessa tulevaan hyvinvointi- ja palvelusuunnitelmaan. Kehittämiseen kuuluu tietorakenteiden ja tietosisältöjen sekä toiminnallisten vaatimusten määrittely. Terveys- ja hoitosuunnitelman jatkokehitystyössä otetaan huomioon STM:n ja Kelan Kanta-palvelujen yksikön kanssa laadittu arkkitehtuurisuunnitelma, Omakannan Omatietovarannon vaatimukset ja Kaste-hankkeessa yhteiselle hyvinvointisuunnitelmalle esitetyt tarpeet. Tiedonhallintapalvelun potilasyhteenvedon lääkehoidon kokonaisuuden rakenteisten tietojen määrittelyt viimeistellään ja julkaistaan. Ohjataan Tiedonhallintapalvelun rakenteisten koostetietojen (ml. lääkitys) toteutusta. Toimintokohtaisten rakenteisten tietojen jatkokehittämistä jatketaan erikoisala-, palveluala- ja toimintokohtaisten rakenteisten tietojen määrittelyllä vuonna Suun terveydenhuollon toisen vaiheen määrittelyt viimeistellään alkuvuonna Suun terveydenhuollon omahoitoon liittyvät tietosisältöjen määritellään niin, että niissä otetaan huomioon riippuvuudet Omakannan Omatietovarantoon. Tarkistetaan tarve hoitotyön päivittäiskirjausten (hoitokertomus) toiminnallisiin vaatimuksiin ja määritellään vaatimukset tarvittaessa. Tarkistetaan lasten neuvolan ja kouluterveydenhuoltoon liittyvät tietorakenteet ja tietosisällöt ja toiminnallisten vaatimusten tarve ja määritellään vaatimukset. Jatketaan raskaudenajan terveydenhuollon ja äitiyshuollon tietorakenteiden ja tietosisältöjen määrittelyä, tarkistetaan tarve toiminnallisiin vaatimuksiin ja käynnistetään vaatimusten määrittely. Edistetään optometrian tietosisältöjen, työterveyshuollon tarvittavia tietosisältöjä ja toiminnallisia vaatimuksia. Tarkistetaan ja aikataulutetaan muiden terveydenhuollon tarpeista lähteneiden uusien tietosisältöjen rakenteistamisen aikataulu. Jatketaan todistusten, lausuntojen ja rekisteri-ilmoitusten lomakerakenteiden määrittelyä. Tarkistetaan asiakastietolain vaiheistusasetuksen ulkopuolelle jääneiden todistusten ja lausuntojen tietorakenne- ja tietosi- 7

9 sältömääritykset, tarve toiminnallisille vaatimuksille sekä sovitaan aikataulut määrityksille. Luokitusten tietosisällöistä tarkistetaan sotessa esteettömyysluokitus ja SPAT:n (suomalaisen perusterveydenhuollon toimintoluokitus) toimenpideluokituksen siltaus ja arvioidaan tarve toiminnallisten vaatimusten määrittelyyn ja käynnistetään tarvittavat määrittelyt. Hierojien ja osteopaattien tarvitsemien tietorakenteiden ja tietosisältöjen kehittämistä jatketaan yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, koodistopalvelun, alan etujärjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Käynnistetään terveydenhuollon yhteisten esitietojen tietosisältöjen määrittely. Varaudutaan käynnistämään genomitiedon kokonaisuuden määrittelyjen suunnittelu ja määrittelytyö STM:n sote-arkkitehtuurin linjausten mukaisesti. Varaudutaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen indikaattoreiden tietorakenteiden ja tietosisältöjen määrittelyjen (maakunta- ja sote-uudistuksen säädökset) käynnistämiseen Lääkitystiedon kokonaisuuden hallinta Vuonna 2017 valmistaudutaan potilaan lääkehoidon kokonaisuuden hallintaa tukevien valtakunnallisten tietojärjestelmäratkaisujen tuottamiseen ja määritellään valtakunnallinen ratkaisu (ks ). Potilaan lääkehoidon kokonaisuuden hallintaa edistää sähköisen lääkemääräyksen pakollisuus ( alkaen). OPER ohjaa suunnitellusti sote-toimijoita sähköisen reseptin laatimisessa ja jatkaa sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton muita tukitoimintoja (luku 3). Vuonna 2017 seurataan sähköisen lääkemääräyksen käyttöä Kelan Kanta-palvelujen yksikön raporttien avulla. OPER seuraa yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön kanssa häiriö- ja poikkeustilanteissa laadittujen ja apteekissa Reseptikeskukseen tallennettujen reseptien lukumäärää. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syistä raportoidaan tarvittaessa Valviralle. Raporttien tietosisällöstä ja toimittamisesta THL:lle sekä julkaisusta kanta.fi-verkkosivuilla sovitaan Kelan Kanta-palvelujen yksikön kanssa. Edistetään yhdessä STM:n, Kelan Kanta-palvelujen yksikön ja Fimean kanssa sähköisen lääkemääräykseen ja apteekissa toimittamiseen liittyviä lakien ja asetusten muutoksia. Tavoitteena on saada ajantasaiset säädökset ja linjaukset sähköisen reseptin toimittamisesta myös sairaala-apteekeissa, pro auctore -resepteistä sekä lääkkeellisten kaasujen määräämisestä ja toimittamisen kirjaamisesta Reseptikeskukseen. Viimeksi mainittu edellyttää linjausta lääkkeellisten kaasujen valmistajien/toimittajien liittämisestä valtakunnallisiin Kanta-palveluihin sekä oikeuksista Reseptikeskukseen. Tavoitteena on vuonna 2017 saada STM:n, Fimean, Valviran, Kelan Kanta-palvelujen yksikön ja apteekkien kanssa linjaus, miten toimitaan apteekkisopimusten kanssa tulevaisuudessa. Erityisluvallisten valmisteiden lupaprosessia sähköistetään yhteistyössä Fimean ja Kelan Kanta-palvelujen yksikön kanssa. Tuetaan erityisluvallisten lääkkeiden määräämisen prosessin sujuvoittamista ja näiden valmisteiden määräämistä sähköisenä lääkemääräyksenä. Vuonna 2017 tarkastellaan sähköisen lääkemääräyksen kehittämistarpeisiin liittyviä määrittelyjä osana potilaan lääkehoidon kokonaisuuden hallinnan määrittelytyötä. Apteekkien häiriötilanteiden toimintamalliohjeet päivitetään yhteistyössä apteekkien edustajien kanssa. Vuonna 2017 jatketaan potilaan lääkehoidon kokonaisuuden hallintaan tähtääviä määrityksiä, joissa otetaan huomioon terveydenhuollon toimijoilta tulleet tarpeet. Tavoitteena on toteuttaa lainsäädännön muutosten avulla ratkaisu, jossa määritellään Reseptikeskuksen rooli ja tarvittavat toiminnalliset vaatimukset potilaan lääkehoitoon liittyvän tiedon hallinnalle. Aiemmilla Tiedonhallintapalvelun Lääkityslistan määrittelyillä ei voida toteuttaa lääkehoidon kokonaisuutta tukevaa toteutusta (lainsäädännön rajoitukset). Aiemmin määritellyt ratkaisut otetaan huomioon ja päivitetään. Toteutetaan vaiheittainen valtakunnallinen ratkaisu. Tavoiteratkaisu perustuu Reseptikeskukseen tallennettujen sähköisten lääkemääräysten ja muiden Kanta-palveluihin tallennettujen rakenteisten lääkemerkintöjen tietoihin, joista muodostuu potilaan hoitoa parhaalla mahdollisella tavalla palveleva lääkitystietopalvelu. 8

10 Ensimmäisen vaiheen määrittelyt ratkaisulle kiinnitetään 2017 puoliväliin mennessä. Määritysten mukaiset toteutukset vuonna 2017 edellyttävät lääkkeen määräämistä ja lääkekirjauksia koskevien lainsäädännön muutosten tuloa voimaan vuonna Reseptikeskuksen ja Potilastiedon arkiston tietoja hyödyntävän uuden lääkitystietopalvelun määrittelyt ja suunnitelma uuden lääkitystiedon käyttöön siirtymisestä toteutetaan yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön ja STM:n kanssa. Muutoshallinnan suunnittelussa arvioidaan uuden lääkitystietopalvelun vaikutukset Kanta-palveluihin (Potilastiedon arkisto, Reseptikeskus, Omakanta) ja potilastietojärjestelmiin Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittäminen Sosiaalihuollon sähköisen tiedonhallinnan ja asiakastietomallin kehittäminen ja ylläpito sekä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen suunnittelu ja toimeenpano toteutetaan Kansa-hankkeessa. Hankkeessa suunnitellaan, toteutetaan ja otetaan käyttöön valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja. Hankkeessa kehitetään myös sosiaalihuollon toiminta-, tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyjä. Lisäksi hankkeessa tuetaan määrämuotoisen kirjaamisen kouluttamista sosiaalihuollon toimijoiden parissa. Kansa-hankkeelle on laadittu nelivaiheinen hankesuunnitelma vuoteen 2020 asti. Hankkeen toteutustyöt on ryhmitelty kehittämisen kokonaisuuksiksi, joissa työt toteutetaan projekteina. Kansa-hanke tähtää sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen vaiheittaiseen käyttöönottoon. Ensimmäisessä vaiheessa mahdollistetaan asiakasasiakirjojen PDF- tai XHTML-tallennus sekä näiden tietojen saatavuus rekisterinpitäjän omaan käyttöön. Toisessa vaiheessa laajennetaan Omakanta sosiaalihuollon asiakkaiden käyttöön ja mahdollistetaan asiakastietojen tarpeelliset luovutukset rekisterinpitäjien väillä. Kolmannessa vaiheessa asiakirjat tallennetaan rakenteisessa muodossa ja Omakantan toiminnallisuuksia laajennetaan kansalaisten sähköiseen asiointiin. Viimeisessä neljännessä vaiheessa mahdollistetaan ja laajennetaan palvelujen käyttö eri sote-toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja tiedon täysimääräinen hyötykäyttö myös muuhun kuin suoraan asiakastyötä tukevaan käyttöön Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen määrittelyt ja toteutus Vuonna 2017 jatketaan valtakunnallisten palvelujen ensimmäisen vaiheen toteutusta ja käyttöönottojen suunnittelua sekä toisen vaiheen määrittelytyötä. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan sosiaalihuollon valtakunnallinen arkistopalvelu, johon asiakasasiakirjoja tallennetaan PDF- tai XHTML-muodossa ja josta asiakastiedot ovat saatavilla rekisterinpitäjän omassa toiminnassa. Toisessa vaiheessa sosiaalihuollon valtakunnallisia palveluja laajennetaan koskemaan Omakantaa ja arkistossa oleva asiakastieto mahdollistetaan saataville eri rekisterien välillä. Asiakasasiakirjojen määrämuotoisen kirjaamisen tavoitteellista edistämistä jatketaan. Myös kolmannen vaiheen esisuunnittelu käynnistetään vuoden 2016 lopulla, mikäli ensimmäisen ja toisen vaiheiden toteutukset etenevät aikataulun mukaisesti ja uudistettu laki sote-asiakastietojen sähköisestä käsittelystä saadaan eduskuntakäsittelyyn alkuvuonna Tietosisältömäärittelyt Vuonna 2017 jatketaan sosiaalihuollon asiakastietomallin kehittämistä ja ylläpitoa. Jatketaan sosiaalihuollon asiakastietomallin sisältöjen kehittämistä ja päivittämistä. Varaudutaan mahdollisiin asiakastietolain muutoksiin asiakkaan perustietojen tallentamisen ja hallinnan osalta arkistossa, mikä muuttaa nykyistä asiakasasiakirjojen mallintamisen tapaa näiden tietojen osalta, ja käynnistetään tarvittaessa muutoksen vaatimat toimenpiteet asiakastietomalliin. Käynnistetään selvitys vuonna 2016 valmistuneen THL:n toimintakyvyn tietomallin asemoinnista sosiaalihuollon asiakastietomalliin. Analysoidaan myös asiakasasiakirjojen suhteet sosiaalihuollon eri palvelutehtävien ja palvelujen välillä. Jatketaan toimeentulotuen asiakirjatietojen kehittämistä suhteessa Kelan asiakastietoihin. Vuonna 2016 on tunnistettu ainakin yhdeksän luokituksen päivitys- tai kehittämistarve. Tietomallinnukseen ja -määrittelyjen toteuttamisessa tarvitaan teknistä tukea. Käynnistetään esiselvitys sosiaalihuollon asiakastietomallin teknisestä kypsyystasosta ja kehittämistarpeista. Esiselvityksessä etsitään ratkaisuja muun muassa versiointiin, tiedossa oleviin mallinnussääntöjen epäselvyyksiin ja OID-tunnusten käyttöön. Asiakastietomallin täydentämistä jatketaan. Vuonna 2017 selvitetään mallista puuttuvia asiakasasiakirjoja. Lisäksi varaudutaan turvakotien asiakastietojen tarkempaan määrittelyyn. Päivitetään ja kehitetään asiakas- 9

11 tietomallin hallintamalli vastaamaan tulevia vaatimuksia. Suunnitellaan ja käynnistetään uudentyyppinen asiantuntijaverkostotoiminta määrittely- ja ylläpitotyön tueksi. Loppukäyttäjien ja järjestelmäkehittäjien asiantuntemusta hyödynnetään tarpeiden mukaan. Kansa-koulu-hankkeessa koulutetut kirjaamisvalmentajat kutsutaan mukaan OPERin verkostotoimintaan. Uudistetaan ja päivitetään asiakastietomalliin liittyvää ohjeistusta sekä perehdytys- ja palautteenantomateriaalia. Käynnistetään asiakasasiakirjalain mukaisten asiakastietojen tarkennusta vaativien määräysten suunnitteleminen tähtäimenä Kansa-hankkeen kolmannen vaiheen käyttöönotto. Jatketaan Termieditorin kehittämistä sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja tietokomponenttikirjaston ylläpidon ja jakelun tueksi. Jatketaan sosiaalihuollon sanastotyötä ja osallistutaan sote-sanastotyöhön tarvittavilta osin. Käynnistetään esiselvitysten perusteella tunnistettujen ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönoton tueksi tarvittavien oppaiden ja ohjeiden tekeminen. Kootaan ja arvioidaan päättyneistä sosiaalihuollon valtionavustushankkeista, Kansa-koulu- ja IKI-hankkeista saatu palaute sekä sovitaan jatkotoimenpiteistä näiden yhteenvetojen perusteella. Toiminnalliset määrittelyt ja tietojärjestelmämäärittelyt Sosiaalihuollon toimintaa kuvaavat määrittelyt. Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus uudistettiin ja sitä koskeva määräys annettiin vuonna Vuonna 2017 julkaistaan uuden luokituksen palvelutehtäväkohtaisten prosessien käyttöä tukevaa dokumentaatiota käyttöönottojen tueksi. Prosessikuvausten lisäksi julkaistaan sosiaalipalvelujen luokituksen hyödyntämisen opas. Näitä tukevat myös julkaistavat arkistonmuodostussuunnitelman laatimisen tukimateriaalit. Uutena määrittelynä julkaistaan sosiaalihuollon asialuokitus. Jatketaan ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa tarvittavien luokitusten valmistelua koodistopalvelimelle. Myös toisen vaiheen toiminnalliset määrittelyt (mm. tiedonhallinnan tukiprosessit) julkaistaan, mikäli uudistunut asiakastietolaki vahvistetaan alkuvuonna Tietojärjestelmäratkaisujen määrittelyt. Ensimmäisen vaiheen määrittelyjä tarkennetaan SosKanta-hankkeen pilotin ja muiden tietojärjestelmien valmistajien ja/tai toimittajien palautteen perusteella. Toisen vaiheen määrittelytyötä jatketaan ja tavoitteena on saada valmiiksi toisen vaiheen toteutusta vastaava ratkaisuarkkitehtuuri ja sitä koskevat määrittelyt. Toisessa vaiheessa määriteltävät keskeisimmät uudet kokonaisuudet koskevat tiedon luovutusta, informointia, rekisterinpitäjyyttä ja Omakantaa. Omakannan toteutuksen suunnittelussa kuullaan mm. kokemusasiantuntijoita (sosiaalipalveluja käyttäviä asiakkaita). Määrittelytyö riippuu asiakastietolain muutoksista. Julkaisu vuoden 2017 aikana on mahdollista, mikäli asiakastietolain muutokset vahvistetaan alkuvuonna Kansallisten rajapintojen määrittelyt. Ensimmäisen vaiheen metatietomäärittelyjä tarkennetaan pilotin perusteella tarvittavin osin ja julkaistaan toisen vaiheen metatiedot, mikäli lainsäädäntötyö etenee suunnitellusti. Myös viestinvälitysmääritystä ylläpidetään ja tarkennetaan tarvittaessa. Tämä kokonaisuus on osa Kelan toteuttamaa määrittelytyötä ja toteutusta. Standardien määrittelyt. Sosiaalihuollon standardisalkkua päivitetään tarpeen mukaan. Valtakunnallisten palveluiden toteutus Vuonna 2017 valmistaudutaan tuotantokäytön aloittamiseen vuoden 2018 alusta. Vuoden alussa avataan asiakastestausympäristö pilotin käyttöön ja valmistaudutaan yhteistestauksen käynnistämiseen pilotin kanssa loppuvuodesta. Valtakunnallisten palveluiden toteutus riippuu pilottiprojektista (SosKanta-hanke), jonka ohjaukseen varaudutaan THL:ssa ja Kelassa Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönottojen valmistelu Sosiaalihuollon Kanta-palvelujen ensimmäisen vaiheen valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma ja koulutussuunnitelma julkaistaan alkuvuodesta Toimeenpanosuunnitelmassa kuvataan ensimmäisen vaiheen liittymisten tueksi annettava valtakunnallisen ja alueellisen tuen rakenteet ja toimenpiteet. Lisäksi laaditaan THL:n ja Kelan yhteistyönä teknisiä ohjeita määrittelyjen toteutusten tueksi (ks. luku 3.1.). 10

12 Pilotointi Sosiaalihuollon valtakunnallista asiakastiedon arkistoa pilotoidaan SosKanta-hankkeessa, jonka toteuttavat Eksote ja Tieto Oyj. Vuoden 2017 keväällä pilotoidaan asiakastestausympäristöä ja liittyvän tietojärjestelmän kyvykkyyttä asiakastestausympäristössä. Osana pilotointia ensimmäisen vaiheen määrittelyt analysoidaan ja päivitetään tarvittaessa. Syksyllä 2017 pilotti aloittaa yhteistestauksen, joka jatkuu vuoden loppuun saakka. Pilotoinnin aikana suunnitellaan ja julkaistaan sosiaalihuollon toiminnallisissa määrittelyissä tunnistettuja profiileja vastaavat testitapaukset ja suunnitellaan testausprosessi. Lisäksi suunnitellaan ja kuvataan erilaiset liittymismallit. Asiakastietojärjestelmien sertifiointi ja yhteistestaus SosKanta-pilotti aloittaa arkiston asiakastestausympäristön käytön keväällä 2017 ja yhteistestaus toteutetaan syksyllä Asiakastestausympäristön käyttö mahdollistetaan myös muille kuin pilotille vuonna Yhteistestausmahdollisuus muille kuin piloteille ei ole mahdollista vuoden 2017 aikana. Olemassa olevien Kanta-sertfiointiprosessin tarkennukset sosiaalihuollon näkökulmasta toteutetaan keväällä Samalla määritellään uusi profiili osana tietojärjestelmien olennaisia toiminnallisia vaatimuksia. Pilotin perusteella toteutetaan tarvittavat päivitykset sertifioinnin ja yhteistestauksen prosessiin ja tukimateriaaleihin sekä tuotetaan ne sostiedonhallinta.fi- ja Kanta.fi-verkkosivuille. Käyttöönottojen tuki ja organisaatioiden liittyminen Määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanon tuki toteutetaan pääasiassa Kansa-koulu-hankkeen kautta. Keväällä 2017 toteutetaan Kansa-koulu-hankkeen ja THL:n yhteinen aluekierros, joilla tuetaan alueellista yhteistyötä, Kanta-palvelujen käyttöönottoihin valmistautumista sekä asiakasasiakirjalain toimeenpanoa. Lisäksi osallistutaan määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanoon mm. antamalla asiantuntijatukea Kansa-kouluhankkeelle ja kirjaamisvalmentajien koulutuksiin. Toiminnallisten määrittelyjen käyttöönoton tukea annetaan Kansa-koulu-hankkeen piloteille, joissa otetaan käyttöön toiminta- ja tietomäärityksiä. Tarvittaessa tuetaan myös muita toimijoita. Varaudutaan tietojärjestelmien valmistajien ja/tai toimittajien tukeen sote-yhteisten ITtoimittajafoorumien lisäksi erillisillä koulutus- tai ohjaustilaisuuksilla tarpeen mukaan Valtakunnalliset käyttöliittymät ja kansalaisille suunnatut tietojärjestelmäpalvelut Kanta-käyttöliittymä sote-ammattilaisten käyttöön (Kelain) OPER ohjaa ja seuraa Kelaimen toisen vaiheen valmistumista vuoden 2017 alussa. Kelaimen ensimmäisen vaiheen käyttöönottokokemusten palautteet ja havaitut kehittämiskohteet kootaan ja arvioidaan yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen yksikön kanssa. Vuonna 2017 valmistellaan ja määritellään Lääkityslistan toteutusta Kelaimeen. Tarvittaville muutoksille suunnitellaan aikataulu, jossa otetaan huomioon mahdolliset säädösmuutosten vaikutukset Kanta-käyttöliittymä kansalaiselle (Omakanta) OPER koordinoi Omakannan kehitystä ja ylläpitoa yhdessä Kelan Kanta-palvelujen yksikön kanssa myös vuonna Vuonna 2017 ohjataan Kanta-toteutusta sekä potilastietojärjestelmien valmistajia ja/tai toimittajia niiden muutosten toteutuksessa, joilla mahdollistetaan vuotiaiden henkilöiden huoltajien pääsy Omakantaan. Jos asiakastietolain muutokset mahdollistavat valtakirjalla asioinnin, aloitetaan valtakirja-asioinnin määrittely Omakannassa ja Omatietovarannossa. Samalla ohjataan ESSHP:n valtionavustettua Puola-hanketta sote-valtakirja-asioinnin pilotoinnissa. Varaudutaan muista Kanta-palveluista tuleviin muutoksiin Omakannassa ja asiakastietolain Kanta-suostumusta koskeviin muutoksiin. Määritellään diagnoosi-, riski- ja rokotustietojen sekä fysiologisten mittausten hakeminen ja näyttäminen Tiedonhallintapalvelun koosteista ja koordinoidaan Omakanta-toteutusta. Määritellään lääkitystietojen koosteiden hyödyntäminen Omakannassa ja tuetaan käynnistettävää Omakannan toteutustyötä ottamalla huomioon riippuvuus kokonaislääkitystiedon määrittelyiden valmistumiseen. Jatketaan sosiaalihuollon tietosisältöjen näyttämisen ja toiminnallisuuksien määrittelyä Omakannassa. Määritellään muutokset Omakannan käytöstä kerättäviin tilastoihin ja raportteihin osana Kanta-palveluihin tallennetun tiedon toissijaisen käytön, tilastoinnin ja raportoinnin kehittämisprojektia. 11

13 Varaudutaan kansallisesta palveluarkkitehtuuriohjelmasta (KaPA) tai STM:n Kajakki-projektista tuleviin kehitysehdotuksiin. Omakantaan toteutetaan vuonna 2017 Omatietovarannon tietojen näyttäminen ja mahdollisuus poistaa varantoon tallennettua tietoa. Samalla toteutetaan suostumushallinta tietojen luovuttamiseksi terveydenhuollon ammattilaiselle. OPER koordinoi ja ohjaa Omakantaan tulevien muutosten toteutusta. Tuetaan Omakannan testaus- ja käyttöönottoprojektia sekä selvitetään terveydenhuollosta tulevia Omakannan toimintaan liittyviä kysymyksiä Kansalaisen henkilökohtaisten terveystietojen kansallinen tietovaranto (Omatietovaranto) OPER vastaa kansalaisen henkilökohtaisten terveystietojen kansallisen tietovarannon kokonaisuuden koordinoinnista, toiminnallisista määrittelyistä sekä omavalvonta- ja sertifiointivaatimuksista. OPER vastaa myös Omatietovarannon arkkitehtuurikuvausten päivittämisestä suhteessa sote-kokonaisarkkitehtuurin kuvauksiin sekä sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuriin. Vuosina määritellään Omatietovarannon ja sen varaan rakentuvan kehittämisympäristön ja -yhteisön hallintamalli yhdessä STM:n ja Kelan Kanta-palvelujen yksikön kanssa. Vuonna 2017 Omatietovarannon rakentaminen etenee Kelan Kanta-palvelujen yksikön ja keskeisten sidosryhmien ja projektien (kuten Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut, ODA) yhteistyönä, koordinaatioryhmässä ja yhteisten työpakettien avulla Sähköiset asiointipalvelut Vuonna 2017 jatketaan sähköisiä asiointipalveluja tukevien kansallisten määrittelyjen (viitearkkitehtuuri ja rajapintojen määrittelyt) integrointia osaksi sote-kokonaisarkkitehtuuria ja valtakunnallisia sote-tietojärjestelmäpalveluja. Vuonna 2017 täydennetään aiemmin SADe-ohjelmassa tuotettujen ajanvarauksen integraatioarkkitehtuurin ja rajapintojen määrittelyt siten, että julkaisusuunnitelman mukainen ajanvaraustietojen valtakunnallinen saatavuus Kanta-palvelujen kautta tukee alueellista asiointipalvelujen kehittämistä. Varaudutaan kansalaisen valinnanvapauteen liittyvien tiedonhallinnan ja sähköisten asiointiratkaisujen edistämiseen, otetaan huomioon valinnanvapauden vaatimukset palveluihin hakeutumisen (mm. palveluhakemisto, palveluvaaka, palve-lujen piiriin ja ajanvarauksiin siirtyminen eri kanavista), hyvinvointi- ja palvelusuunnitelman määrittelytyössä ja jatkokehittämisessä. Asiointipalvelujen kehittämisen ohjaus linkitetään erityisesti kohdan palveluihin Todistusten ja lausuntojen välittäminen Vuonna 2017 OPER koordinoi todistusten ja lausuntojen välittämiseen tarvittavan kysely- ja välityspalvelun toiminnallisten vaatimusten määrittelyä ja toteutusta. Välityspalvelulla edistetään asiakastietolain ja vaiheistusasetuksen mukaisen todistusten ja lausuntojen välittämistä Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset ja niiden integraatiota tukevat projektit Tässä osiossa kuvataan projektit ja hankkeet, joilla on vaikutuksia sote-tiedonhallintaan ja jotka liittyvät soten kehittämiseen ja/tai jotka tukevat maakunta- ja sote-uudistusta sekä hallitusohjelman kärki- ja digitalisaatiohankkeita. Projektit ja hankkeet voivat liittyä useisiin edellisten alilukujen ( ) projekteihin tai asiantuntija- ja sidosryhmäyhteistyössä (luku 3) esiin nouseviin, hankkeistettaviin ja projektoitaviin kehittämiskohteisiin, joista ei ole vielä kaikilta osin selkeitä laeissa ja asetuksissa määriteltyjä tavoitteita. Sote-integraatiota tuetaan tunnistamalla ja määrittelemällä soten yhteiset tietojärjestelmäpalvelut ja tietosisällöt. Tällaisia ovat esimerkiksi ostopalveluiden hallinta, yhteinen hyvinvointi- ja palvelusuunnitelma, ajanvaraustietojen saatavuus Kanta-palvelujen kautta, Kanta-suostumuksenhallinta, valinnanvapaus, käyttövaltuushallinta sekä käyttölokivaatimusten määrittelyt. OPER vastaa näiden uusien toiminnallisuuksien ja tietosisältöjen määrittelyistä sekä sovittamisesta sote-kokonaisarkkitehtuuriin laatimalla erikseen sovituista kokonaisuuksista nk. kokonaisarkkitehtuuriarvioinnin ja -määrittelyt. Yhteisiä sote-palveluita ja tietosisältöjä täsmennetään myös STM:n Kajakki-projektin tuotosten pohjalta. Sote-uudistukseen sekä hallituksen kärki- ja digitalisaatiohankkeisiin liittyvissä uudistuksissa on ennakoitavissa valtakunnalliseen ohjaukseen ja tietojärjestelmäpalvelujen kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Varaudutaan Potilas- ja asiakastiedon arkiston sekä Omakanta-palvelun hyödyntämiseen sekä valtakunnallisiin palvelujen 12

14 ohjaukseen ja valinnanvapauteen liittyvien tietovarantojen (palvelutietovaranto, palveluhakemisto, palveluvaaka) jatkokehittämiseen. Kansalaisten asiakkuustietojen säilyttämisen ratkaisut sekä integrointi alueellisiin ja kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin vaatinee valtakunnallista määrittely- ja ohjaustyötä. Työtä ohjataan tavoitetilaa tarkentavalla kokonaisarkkitehtuurilla, jonka tuottaminen käynnistettiin vuonna Yhteisen hyvinvointi- ja palvelusuunnitelman kehittämisessä luodaan peruslinjauksia ja määrittelyjä. Suunnitelman määrittelyissä nojaudutaan vuonna 2016 tehtäviin arkkitehtuurilinjauksiin ja työ linkitetään terveys- ja hoitosuunnitelman jatkokehittämiseen (ks ). Asiakastietojen käsittelyyn ja rekisterinpitoon kohdistuvien säädösten uudistamista johtuu, että asiakas- ja potilastietojen käytön hallintaan liittyvän kokonaisuuden määrittelyitä on päivitettävä. Kokonaisuuteen kuuluu soten osalta käyttäjien ja käyttövaltuuksien hallintaan, tunnistamiseen ja varmentamiseen, suostumusten ja asiayhteyden hallintaan sekä käytön ja luovutusten seurantaan liittyviä kehittämiskohteita. Yksi vuoden 2017 painopisteistä on näiden kehittämiskohteiden määrittelyjen koonti ja päivittäminen sekä uusien määrittelyjen käynnistäminen siten, että määrittelyillä pystytään vastaamaan maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulun mukaisiin tarpeisiin. Vuonna 2017 jatketaan Kanta-palveluihin tallennettujen sote-tietojen toissijaisen käytön edistämistä mm. tilasto- ja rekisteritoiminnassa vuoden 2016 lopussa valmistuvan erillisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaisesti mm. yhdenmukaistetaan kertomustietojen ja tilasto- ja rekisteritoiminnassa tarvittavien tietojen tietorakenteita, käynnistetään aineiston validointi ja suunnitellaan ratkaisut tietojen siirtämiseksi Kanta-palveluista THL:lle. Varaudutaan STM:n palveluoperaattori- ja palvelupakettipilotti-projekteista tuleviin kehittämistarpeisiin. Kanta-palveluiden käytön seurantaa jatketaan ja kehitetään määrittelemällä ja ottamalla käyttöön uusia mittareita ja raportointityökalu. Jatketaan soten organisaatio- ja palvelutietojen hallinnan kehittämisprojektia, jolle on laadittu oma projektisuunnitelmaa. Projekti on jaettu osiin: kokonaisarkkitehtuurin määrittely, vaatimusmäärittely, sanasto- ja luokitusmääritely (optio), toteutus ja vaikutusten arviointi. Vuonna 2017 projektin on tarkoitus edetä vaatimusmäärittelyistä kohti toteutuksen käynnistämistä. Projektin on arvioitu kestävän vuoteen 2020 asti. OPER tukee asiantuntijatyöpanoksella sote-tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta (STEPS II) ja hyödyntää hankkeen tuloksia valtakunnallisessa ohjauksessa ja suunnittelussa. Varaudutaan yhteistyöhön STM:n koordinoiman KEJO-hankkeen kanssa Ensihoidon tilastoinnin ja raportoinnin tietovarantohankkeen suunnittelun käynnistämiseen Sote-tiedonhallinnan hankkeita ja projekteja vuosille Kanta-palveluiden kehittämisessä vuosina otetaan huomioon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä käyttävien sote-ammattilaisten tarpeet tietojärjestelmien kehittämisessä, jotta tuetaan paremmin asiakaspalvelun ja potilaiden hoitoprosesseja. Kehittämisessä otetaan huomioon lakisääteiset muutokset sekä muutokset, joita ei ole kirjattu säädöksiin. Näitä muutoksia ovat STM:n ja Kelan Kanta-palvelujen yksikön kanssa erikseen sovittavat muiden muassa hallitusohjelmasta ja Sote-tieto hyötykäyttöön strategian toimeenpanosta sekä maakunta- ja sote-uudistuksista tulevat tarpeet. Kehittämiskohteet ja niiden vaikutukset, riippuvuudet ja riskit arvioidaan myös sote-kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta. Kanta-palvelujen kehittämislinjaukset tuleville vuosille pohjautuvat STM:n Kajakki-projektin lopputuotoksiin. Vuosina Kanta-palveluiden kehittämisessä otetaan huomioon sote-toimijoiden velvoite asiakasja potilastietojen käytön omavalvontaan. Tietojen asianmukaisen käytön valvonnassa tarvittavien käyttölokiraporttien kansalliset määrittelyt tarkennetaan, ja niiden mukaista toteutusta seurataan ja ohjataan vuosina sekä kootaan tarvittavat muutosehdotukset. Valtakunnallisen sote-ammattilaisten käyttöön tarkoitetun käyttöliittymän (Kelain) seuraavien versioiden määrittely ja toteuttaminen jatkuvat vuosina STM:n ja Kelan kanssa sovittavien linjausten mukaisesti. Sote-tietojärjestelmien käytettävyyskriteerit ja päätöksentuen valtakunnalliset määrittelyt ovat Sote-tieto hyötykäyttöön strategian toimenpiteitä, joiden toteuttamiseen ja tukemiseen varaudutaan