Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa

Transkriptio

1 Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Leila Mikkilä LL lastent el hayl Oulun kaupunki 1

2 2 Lastenneuvolatyön perustaa ja taustaa lainsäädäntö; mm neuvola-asetus terveydenhuoltolaki lastensuojelulaki oppaat ja suositukset kunnille ja henkilöstölle tietopankit neuvolatyön kehittäminen kansalliset ohjelmat resurssit yhteiskunnan tila

3 3 Lastenneuvolatyön lainsäädäntö-terveydenhuoltolaki FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: / Kunnan on järjestettävä alueensa raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut. Neuvolapalveluihin sisältyvät: 1) sikiön terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden määräajoin toteutettava ja yksilöllisen tarpeen mukainen seuranta ja edistäminen; 2) lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta ensimmäisen ikävuoden aikana keskimäärin kuukauden välein ja sen jälkeen vuosittain sekä yksilöllisen tarpeen mukaisesti; 3) lapsen suun terveydentilan seuranta vähintään joka toinen vuosi; 4) vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen; 5) lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyden edistäminen; 6) lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä lapsen ja perheen tukeminen ja tarvittaessa tutkimuksiin tai hoitoon ohjaaminen. Kunnan perusterveydenhuollon on neuvolapalveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä varhaiskasvatuksesta, lastensuojelusta ja muusta sosiaalihuollosta, erikoissairaanhoidosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.

4 4 Lastenneuvolatyön lainsäädäntö -Neuvola-asetus 2009 Valtioneuvoston asetus (380/2009) neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta työryhmän muistio Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:37 perustelut ja soveltamisohjeet Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20 FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 338/2011 Kaikki lait: Neuvolatyön lainsäädäntö - THL

5 5 Neuvolatyön oppaat ja suositukset henkilöstölle Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto - Sosiaali- ja terveysministeriö Lastenneuvolaopas (STM 14/2004) Lastenneuvolaopas DuodecimMenetelmäkäsikirja Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa Menetelmäkäsikirja Rokottajan käsikirja Lapsi, perhe ja ruoka - Sosiaali- ja terveysministeriö Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus -hoitotyön suositus Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön suositus: Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

6 6 Neuvolatyön oppaat ja suositukset kunnille Suuntaviivat lastenneuvolatoiminnan järjestämisestä kunnissa - Sosiaali- ja terveysministeriö Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset - Sosiaalija terveysministeriö Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto - Sosiaali- ja terveysministeriö Seulontaohjelmat. Opas kunnille kansanterveystyöhön kuuluvien seulontojen järjestämisestä - Sosiaali- ja terveysministeriö Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset Terveyden edistämisen laatusuositus - Sosiaali- ja terveysministeriö

7 7 Neuvolatyön tietopankit Terveysportti;Lääkärin käsikirjan uudet sisällöt Lääkärin tekemät ikäkausitarkastukset lastenneuvolassa Duodecim Näön tutkiminen lastenneuvolassa Näön tutkiminen lastenneuvolassa Duodecim Lea Hyvärinen Lapsen pään kasvu - Duodecim Sydämen kuuntelu ja verenpaineen mittaus lastenneuvolassa Duodecim Päihteitä käyttävän äidin lapsen seuranta Duodecim Lapsen psyykkisen kehityksen seuraaminen neuvolan ikäkausitarkastuksissa - Duodecim

8 8 Neuvolatyön tietopankit PPSHP hoitoketjut Viivästynyt puheenkehitys (PPSHP) Duodecim Kehityshäiriöiden ja oireyhtymien diagnostiikka, neuvonta ja seuranta (PPSHP) Duodecim Hoidon porrastus lastenpsykiatriassa (PPSHP) Duodecim Psyykkisesti oireileva pikkulapsi (PPSHP) - Duodecim Lasten keliakia (PPSHP) - Duodecim Atooppisen allergian tutkimuksia tarvitsevat

9 9 Neuvolatyön tietopankit STM.n julkaisut THL; lapset, nuoret ja perheet Etusivu - THL Kasvun kumppanit -lapset, nuoret ja perheet verkkosivusto Kasvun kumppanit -etusivu THL Lastenneuvola - THL

10 10 THL etusivu

11 11 Kasvun kumppanit etusivu

12 12 Neuvolatyön kehittäminen Terveystarkastusten kehittäminen Terveystiedon kerääminen; LATE LATE-hanke, lasten terveysseurantatiedon keruu» 6500 lapsen tietojen aineisto» kasvu, kehitys, sairaudet, oireilu, terveyspalvelujen käyttö, elintavat, ruokatottumukset, perheen terv.tottumukset, elinolot saadaan terveysseurantatietoa; Terveytemme-portaali Sairaskertomuksen käyttö, tilastointi

13 13 Kansalliset ohjelmat Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Oulussa TUKEVA 1 ja 2 STM:n KASTE-ohjelmaan kuuluva yhtenäinen pohjoissuomalainen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuus 4v tarkastukset Kansallinen allergiaohjelma Imetyksen edistämisen toimintaohjelma

14 Lääkärin tarkastukset Mikä muuttuu? 14 Tarkastuksia tulee lisää; vaikutus: resurssitarpeeseen toiminnan kehittämiseen yhteistyöhön (päivähoito; koulu, sos.toimi) koulutustarpeeseen määritelty tarkistusten ajankohta, laajuus, sisältö uusia ikäryhmiä; uusi asiakaskunta

15 15 Lääkärin tarkastukset Mitä painotetaan? koko perheen huomioon ottaminen asiakkaan kuuleminen erityisen tuen järjestäminen viiveettä tarkistuksista pois jäävien tuen tarpeen selvittäminen moniammatillinen yhteistyö hyvinvointisuunnitelman laadinta; seuranta

16 vk ikäisen tarkastus täydentää synnytyssairaalassa tehtyä tarkastusta ensimmäinen kohtaaminen, pohja yhteistyölle paino yli syntymäpainon synnynnäinen lonkkaluksaatio synnynnäinen kaihi kuulo- ja näkövamma vakavat sydänsairaudet vaikea CP-vamma lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vaikeudet ja äidin masennus

17 vk ikäisen tarkastus Fyysinen kehitys yleisvaikutelma, lihasjäntevyys, liikkeiden symmetrisyys kasvu (paino, pituus, py) sydämen kuuntelu iho, suu, napa, aukile lonkat näkö: katsekontakti, seuraa hetken lelua puolelta toiselle, mustuaisten koko ja reagointi valolle rähmivä silmä ei ole antib.hoidon aihe, hoidetaan jos on konjunktiviitti mukana kuulo: vanhempien havainnot lapsen reagoimisesta koville äänille

18 vk Motorinen kehitys vartaloon ja raajoihin kehittyy ojennusta koukkuasennon rinnalle nyrkkien availua primitiiviheijasteet: voimakkaimmillaan; moro+, kävely vaimenee selinmakuulla asento on epäsymmetrinen asymmetrisen niskaheijasteen (ATNR) vuoksi selinmakuulla pää pysyy kuitenkin jo ajoittain keskilinjassa selinmakuulla alaraajat ojentuneemmat kuin aiemmin, lonkat ovat pienessä ulkokierrossa ja kantapäät voivat olla alustalla päinmakuulla pään kannatus parempaa, nostaa pään 45, jaksaa kannatella päätään hetken ja kääntää puolelta toiselle päinmakuulla olkavarret ovat siirtyneet eteenpäin, mikä helpottaa tukeutumista koukistettuihin kyynärvarsiin istuma-asennossa pää pysyy pystyssä vain hetken varhainen seisominen ja kävelyheijaste heikkenevät ohjaa vanhempia pitämään lasta lattialla selällään ja vatsallaan sekä käyttämään monipuolisia hoitotapoja (esim. pukeminen, peseminen)

19 vk Kielellinen ja psykososiaalinen kehitys ensimmäiset vokaaliäänteet lapsen ääntelyyn vastaaminen, lapsi oppii tunnistamaan äidin äänen, loruttelua ja laulua imemisongelmissa tarvittaessa puheterapeutin ohjausta ensimmäiset hymyt mielipahan ja hyvän tunneilmaisut alkavat eriytyä vuorovaikutus ja kontakti vanhemman kanssa, katsekontakti

20 vk Keskusteluaiheita varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen ja vanhempien voimavarojen huomioiminen perhetyöntekijän avuntarve ravinto: imetys, D-vit. saannin tarkistus vauvan rytmit ulkoilut perushoito suositellaan lapsen nukuttamista selällään 6 kk:n ikään saakka, koska se tutkimusten mukaan vähentää merkittävästi kätkytkuolemariskiä (Kirjavainen 2003). Valveilla ollessa vauvaa voi makuuttaa vatsallaan. Rokotus 1.rotavirusrokote

21 21 Esimerkkilöydöksiä 4-6 vk iässä silmien rähmiminen hormoninäpyt napasieni rintamaitokeltaisuus a. femoralis pulsaatiot eivät tunnu sydämestä kuuluu sivuääni -Mitään systolista sivuääntä ei saa sanoa fysiologiseksi, ennen kuin aortan koarktaatio on suljettu pois. Nivustaivepulssien tunnustelun lisäksi verenpaineet mitataan ylä- ja alaraajasta oikealta puolelta; normaalitilanteessa systolinen verenpaine on alaraajasta mitattuna vähintään samaa tasoa kuin yläraajasta mitattuna

22 22 Esimerkkilöydöksiä 4-6 vk iässä neurologisen kehityksen poikkeavuudet: liiallinen tonus, poikkeavat asento- ja liikemallit,puoliero infantiilispasmiin viittaavat sarjamaiset säpsähdykset laskeutumaton kives taipumus välttää katsekontaktia

23 23 4 kk ikäisen tarkastus; laaja Fyysinen kehitys pituus, paino, päänympärys kuulo anamnestisesti auskultaatio karsastus, punaheijaste,katsekontakti iho, kallo, saumat katseen kohdistaminen, seuraaminen lonkat, alaraajojen symmetriavatsan palpaatio reisivaltimot, kivekset

24 24 4 kk Motorinen kehitys lapsen kehon hallinta on jo melko vakaa, ja häntä on helpompi käsitellä lapsi on liikunnallisesti aktiivinen varhaisvaiheiden spontaanit liikkeet väistyvät ja tahdonalaiset liikkeet lisääntyvät lihastonus; huomaa symmetriat, nilkkojen ojennustaipumus, vuorotahtiin potkiminen, keskiviivan löytyminen, yläraajojen käyttö yläraajojen käyttö; tavoittelee lelua mahdolliset sarjamaiset nykäykset heräämisen jälkeen anamnestisesti (infantiilispasmit) primitiiviheijasteiden häviäminen pään hallinta hyvä pystyasennossa

25 25 4 kk Motorinen kehitys käsistä istumaan vedettäessä pää seuraa vartalon tasossa kyynärtuki päinmakuulla vartalon parempi hallinta mahdollistaa katselemisen sivulle päinmakuulla kävelyrefleksi hävinnyt, alaraajoihin varaaminen hetkittäin symmetrisyyden ja keskilinjatietoisuuden kehittymisen vaihe tarvittaessa fysioterapeutin konsultaatio anna lapselle onnistumisen kokemuksia; esim. osaa kääntyä selältä vatsalleen itse ja tavoittaa päinmakuulla itse lelun

26 26 4 kk Kielellinen ja psykososiaalinen kehitys vauva hymyilee, kun hänelle jutellaan ja hymyillään vastaa jutteluun ääntelemällä ei juuri enää selittämätöntä itkua, on helppo rauhoittaa syliin

27 27 4 kk Keskusteluaiheita vauvan perushoidoista ja tarpeista keskustelu vrk- rytmi, nukkuminen koko perheen tilanne, vanhempien jaksaminen audit ja väkivaltakysely EPDS-pisteet onko tarvittaessa apuvoimia

28 28 8 kk ikäisen tarkastus laskeutumaton kives motorisen poikkeavuuden toteaminen karsastus, näön ja kuulon vajavuudet esikielellisten taitojen ongelmat psykososiaalisen kehityksen häiriöt, erityisesti selvä kontaktihäiriö huomiota koko perheeseen ja perhetilanteeseen

29 29 Fyysinen kehitys 8 kk yleisvaikutelma askultaatio lihasjäntevyys ja symmetrisyys paino, pituus ja py näkö: silmillä seuraaminen ja karsastus, Hirschbergintesti, silmien vetistys/rähmiminen, silmäl.konsultaatio kuulo: UIKKU= paikantamisvaste pienoisaudiometrillä Iho, kivekset

30 30 8 kk Motorinen kehitys erot yksilöiden motoristen taitojen välillä ovat suuret (motivaation taso, tempperamentti, lihasjänteys) runsas valikoima monipuolisia liikkeitä ei halua olla selinmakuulla päinmakuulla pivot eli kellonviisarikiertyminen ryömii nousee kylkiasentoon leikkimään

31 31 8 kk Motorinen kehitys nousee konttausasentoon peppukiitäjä on normaali variaatio istuu tuetta selkä suorana, suojareaktiot sivulle tulevat esille tarttuu yhdellä kädellä, vaihtaa lelun kädestä toiseen, vie suuhun tarttuu kahteen esineeseen yhtäaikaisesti, vertailee leluja keskenään ja hakkaa niitä toisiaan vasten sekä osaa myös tahdonalaisesti irrottaa otteen lelusta

32 32 8 kk Motorinen kehitys huomaa ja tapailee pieniä murusia (anam.sti) nousee seisomaan tukea vasten, varaa koko jalkaterille varaa koko jalkaterälle (suositellaan avojalkakokemuksia ja kenkien käytön harjoittelua ) laskee kantapään maahan; jos voimakas varvastus tai jos ei varaa, ohjaa fysioterapeutille liikkuu päämäärähakuisesti tavalla tai toisella

33 33 8 kk Kielellinen ja psykososiaalinen kehitys osaa jokeltaa vastavuoroisesti ja monitavuisesti pystyy syömään melko karkeaa ruokaa, jäljittelee pörryyttämistä, napsuttelua tai vastaavaa erottaa vieraat läheisimmistä hoitajista, turvautuu äitiin, vierastaminen voimakasta kykenee vuorovaikutukselliseen kontaktiin: syliin hakeutuminen, aktiivinen kontaktiin hakeutuminen, ilmeiden ja eleiden käyttäminen, katsekontaktin ottaminen, vuorovaikutteinen ääntely

34 34 8 kk Keskustelunaiheita ravinto valvottavat lapset äidissä kiinniolo on hyvämerkki äidin töihin paluu / kotiin jääminen / päivähoitojärjestelyt sosiaalinen ja taloudellinen tilanne kodin ilmapiiri / perheen terveystottumukset / harrastukset

35 35 Esimerkkilöydöksiä 8 kk iässä infektiot; hti.t, korvatulehdukset allergiaoireet unirytmiongelmat syömisogelmat karkeamman ruuan syöminen kasvuongelmat

36 36 18 kk ikäisen tarkastus, laaja voimakas oppimisen ja oman tahdon kehittymisen vaihe keskustelu vanhempien kanssa karsastus henkinen kehitys puheen kehityksen ongelmat mm. allergisen lapsen ruokavaliorajoitukset

37 37 Fyysinen kehitys 18 kk yleisvaikutelma lapsesta, spontaani liikehdintä, asymmetriat pituus, paino, py karsastus, punaheijasteet iho, auskultaatio, vatsa, reisivaltimot, kivekset, tärykalvot allergiat(ovatko eliminaatiodieetit vielä turhaan päällä)

38 38 18 kk Motorinen kehitys lapsi pystyy nauttimaan yhä enemmän liikkumisen tarjoamista uusista ulottuvuuksista: kävely ja kiipeily ovat riemukkaita tapoja tutkia ja löytää uusia asioita kokonaismotoriikassa tapahtuu edistymistä seisomaan nouseminen ja kävely ilman tukea poimii lelun lattialta kaatumatta potkaisee palloaheittää palloa eteenpäin leikkii kyykkyasennossa kävelee portaat ylös ja alas tasatahtia käsituella varvastus, akilleskireys (lääkäri tarkistaa) vie lapsi leikkipuistoon, leiki vesileikkejä

39 39 18 kk Kielellinen kehitys puhe, puheen ymmärtäminen nimettyjen esineiden osoittaminen kehotusten ymmärtäminen ensimmäiset sanat puheen ja kehotusten ymmärtäminen

40 40 18 kk Psykososiaalinen kehitys kyky vuorovaikutukselliseen kontaktiin, hakeutuminen syliin, katsekontakti leikit, vastavuoroisuus, ota anna leikit piiloleikit omatoimisuus, lusikalla syöminen, minä itse siisteyskasvatus, huomioon ottaen lapsen kehitysvaihe ja kypsyys lapsi ymmärtänyt olevansa oma yksilö oman tahdon harjoittelu ( uhmaikä ), usein yllätyksenä vanhemmille normaali kasvuun kuuluva vaihe, temperamentti vaikuttaa voimakkuuteen turvalliset, johdonmukaiset rajat, vanhemmat rohkaisijat, kannustajina, rakkauden antajina

41 41 18 kk Keskusteluaiheita turvalliset, johdonmukaiset rajat, vanhemmat rohkaisijoina, kannustajina, rakkauden antajina aikaa kysymyksille ja keskustelulle, tukea vanhemmuuteen huolenaiheiden tunnistaminen audit, tupakointi, huumeet, perheväkivalta (kysely tehty 1v tarkastuksessa) Palaute vanhemmille Rokotus MPR

42 42 Esimerkkilöydöksiä 18 kk iässä infektiot; hti; otiitit; infektioastma atooppinen iho/ allerg ihottuma suolioireet; allergiaan liittyvät; suolen toim. liittyvät

43 43 4v ikäisen tarkastus, laaja karsastus puheenkehityksen häiriöt krooniset kasvua hidastavat sairaudet käyttäytyminen oppimisvaikeuksia aiheuttavat neurologiset ongelmat, LENE

44 44 4v Fyysinen kehitys yleisvaikutelma auskultaatio, palpaatio pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys näkö lh-taululla kuulo audiometrillä 20dB 0,25-4kHz LENE

45 45 4 v Motorinen kehitys liikkeet ovat jo huomattavasti sujuvampia ja nopeampia kuin 3 v. juoksu on sujuvampaa, suoraraiteista, sillä jalkojen ja käsien yhteistyö on parantunut kävelee portaat ylös ja alas vuorotahtia hypyissä on tapahtunut kehitystä, ponnistaa jo selvästi seisoo muutaman sekunnin yhdellä jalalla heittää yhdellä kädellä pään yläpuolelta. Ison pallon kiinniotto syliin saattaa jo onnistua kiipeäminen on entistä määrätietoisempaa juostessa osaa pysähtyä, väistää ja vaihtaa suuntaa kokeilee kuperkeikkaa apurataspyöräily, hiihto, luistelu

46 46 4 v Motorinen kehitys liikuntaleikit monipuolistuvat ja yksinkertaiset pelit onnistuvat silmä- ja käsiyhteistyö: jäljentää mallikuvioita (ristin ja neliön?), leikkaa suoraa viivaa pitkin, rakentaa palapelejä pujottaa 1 cm:n läpimittaisia helmiä muovilankaan

47 47 4 v Kielellinen kehitys puheen ja käsitteiden ymmärtäminen: noudattaa 2-osaisia ohjeita, vastaa asianmukaisesti kysymyksiin, nimeää värejä, laskee ainakin kolmeen puheen tuottaminen: vähintään 3 4 sanan lauseet, helposti ymmärrettävää puhetta kuullun hahmotus; erottaa samantyyppiset sanat, jotka tarkoittavat eri asiaa

48 48 4 v Psykososiaalinen kehitys mielikuvitus voi tuottaa ongelmia, kun ero toden ja kuvitellun välillä on epäselvää kiitosta ja kannustusta, keskustelua lapsen kanssa, vastata lapsen loputtoman tuntuisiin kysymyksiin omatoiminen ja osallistuu mielellään kodin töihin kannattaa opettaa siisteyteen lapsen luovuuden tukeminen, sadut, askartelu, rakentelu, roolileikit jne. vuorovaikutustaidot: kykenee vastavuoroisuuteen tarkkaavaisuus ja motivoituminen: lapsi pystyy keskittymään tehtäviin tutkimustilanteessa n. 10 minuutiksi yhtäjaksoisesti

49 49 4 v Keskusteluaiheita vanhempien käsitys lapsen keskittymiskyvystä, omatoimisuudesta ja leikkitaidoista toisten lasten kanssa vanhempien käsitys lapsen tunne-elämästä, peloista, arkuudesta mieluisten leikkien ja liikuntamuotojen toteaminen kasteleeko lapsi lapsen mukanaolo kodin askareissa lapsen hoitojärjestelyt, yhteistyö päivähoidon kanssa television ja videoiden katselun rajoittaminen ja mahdolliseen tietokoneeseen suhtautuminen ravinto D-vitamiinilisä (loka-maaliskuussa); lapsen ja perheen fluorihammastahnan ja ksylitolin käyttö

50 50 4 v Keskusteluaiheita PÄIVÄHOIDON PALAUTE lapsesta, ja vastaavasti palaute neuvolasta päivähoitoon PERHE audit, tupakointi, huumaavat aineet, väkivaltakysely Rokotus DTaP-IPV

51 51 Keskusteltavia aihealueita ja terveysneuvonta ensiviikkojen ja -kuukausien aikana: vanhempien esiin tuomat ilonaiheet ja huolet vanhempien havainnot lapsesta varhainen vuorovaikutus ja sen merkitys imetys; D-vitamiinitippojen tarpeellisuus kodin olosuhteet: uusi elämäntilanne, parisuhde, äidin ja isän jaksaminen, keskinäinen tuki perheelle eri tahoilta tulevat ohjeet ja neuvot, niiden suodattaminen omaan elämäntapaan sopivaksi ja rohkaisu luottamaan vanhempien talonpoikaisjärkeen vanhempien omat arvot ja asenteet vanhemmuuden perustana, "arjen sietäminen" isyys ja äitiys; perhe- ja työelämän yhteensovittaminen äidin mieliala, mahdolliset yksinäisyyden tunteet ja äidin oma aika

52 Keskusteltavia aihealueita ja terveysneuvonta ensiviikkojen ja -kuukausien aikana: 52 perheen sosiaalinen verkosto, perhepiiri, isovanhemmat, ystävät vertaisryhmään osallistuminen tai tarve päästä sellaiseen perheen päivärytmin muotoutuminen vanhempien terveydenhoito: liikunta, tupakointi, alkoholi äidin ja isän harrastukset ja niiden sovittaminen uuteen elämäntilanteeseen vanhempien omat ruokailutavat ja yhteiset ruokailuhetket päihteiden käyttö ja perheväkivalta lapsen kanssa puhuminen, liikkuminen, leikkiminen, sylissä pitäminen seurustelu kun lapsi on virkeä tyynnyttely kun lapsi on väsynyt ja itkuinen, itkuun reagointi lapsen fyysisen läheisyyden tarve juttelu, lorut, laulut, herkkyys lapsen aloitteille ja niistä jatkaminen vanhempainlomajärjestelyt, lapsen hoito vanhempainloman jälkeen

53 Keskusteltavia aihealueita ja terveysneuvonta; jatkoa; 6 kk iästä lähtien 53 lapsen hoitojärjestelyt tai -suunnitelmat perheen ruokailutavat, säännöllinen ruokailurytmi, yhteisten aterioitten tarve ja terveellinen ruokavalio lapsen totuttaminen hampaiden harjaukseen hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien tartunnan ehkäisy tapaturmien ehkäisy vuorovaikutus ja tunteiden ilmaisu lohduttelu vierastaminen

54 54 LENE:stä LENE-menetelmään sisältyvät näkö- ja kuulohavainnon, karkeamotoriikan, vuorovaikutuksen, tarkkaavaisuuden, puheen tuottamisen, puheen ymmärtämisen ja käsitteiden, kuullun hahmottamisen, silmä-käsi -yhteistyön, leikin ja omatoimisuuden, visuaalisen hahmottamisen ja lukivalmiuksien ikäkausittaista arviointia ohjeistavat tehtäväryhmät. Lisäksi Lumiukko-testiä käytetään 5-vuotiaiden kielenkehityksen arvioinnissa.

55 55 Rokotukset lastenneuvolassa Rokottajan käsikirja vanhempien kieltäytymisen takia vain 1-3 lasta tuhannesta jää täysin rokottamatta

56 Yleinen rokotusohjelma 56 Taulukko 13. Lasten ja nuorten yleisen rokotusohjelman mukainen rokotusaikataulu Suomessa alkaen Taulukko 13. Lasten ja nuorten yleisen rokotusohjelman mukainen rokotusaikataulu Suomessa Rota 2 kk DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV 3 kk DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV 5 kk DTaP-IPV-Hib + PCV 12 kk MPR I 12 kk Influenssa 6-35 kk (vuosittain) DTaP-IPV 4 v MPR II 6 v dtap v

57 57 Taulukko 11. Kansallisen rokotusohjelman rokotteet ja niillä ehkäistävät taudit. BCG tuberkuloosirokote ( Bacillus Calmette-Guérin) DTaP-IPV-Hib kurkkumätä (diphtheria = D)-, jäykkäkouristus (tetanus = T)-, soluton hinkuyskä (acellular pertussis = ap)-, polio (IPV)- ja Haemophilus influenzae tyyppi b (Hib) -rokote DTaP-IPV kurkkumätä (D)-, jäykkäkouristus (T)-, soluton hinkuyskä (ap)- ja polio (IPV) -rokote dtap kurkkumätä (d)-, jäykkäkouristus (t)- ja soluton hinkuyskä (ap) -rokote dt kurkkumätä (d)- ja jäykkäkouristus (T) -rokote; tehosterokotuksiin Hib Haemophilus influenzae tyyppi b (Hib) -rokote IPV inaktivoituja tyyppi 1, 2 ja 3 viruksia sisältävä poliorokote MPR tuhkarokko (morbilli = M)-, sikotauti (parotitis = P)- ja vihurirokko (rubella = R) -rokote

58 58 Taulukko 11. Kansallisen rokotusohjelman rokotteet ja niillä ehkäistävät taudit jatkuu HAV hepatiitti A -rokote HBV hepatiitti B -rokote HAV ja -HBV hepatiitti A ja hepatiitti B -rokote influenssa influenssarokote TBE puutiaisaivotulehdusrokote kampanja Ahvenanmaalla PCV pneumokokkikonjugaattirokote Rota rotavirusrokote Rokotteiden antigeenimääriä kuvaavat merkinnät: D, T, P = suurempi antigeenimäärä d, t, p = pienempi antigeenimäärä

59 59 Rokotukset lastenneuvolassa Neuvolan rokotusopas; tietoa asiakkaille; THL ja MLL Oppaassa kerrotaan neuvolan rokotusohjelmasta, rokotuksilla ehkäistävistä taudeista, rokotteiden valmistuksesta ja laadunvalvonnasta sekä rokotteiden turvallisuudesta.

60 Näkö kohdussa sikiö ais2i valoa vastasyntyneen näköais2mus on vielä epätarkka, vaikea hallita silmien liikkeitä. Tarkin näköken>ä on senametrin päässä. pupillit eivät vielä täysin laajene re2na ei ole täysin kehi>ynyt, makula vars hyperopia, as2gma2smi 60

61 Näkö fixaa2o, värinäkö puu>eelliset näöntarkkuus 0,05-0,1 kaksiviikkoinen lapsi o>aa katsekontak2n Näön kehitys ja seulonta :: Terveyskirjasto Lapsiperheen oma kirja Elina Hermanson 61

62 Näkö 1 kk iässä seuraa musta- valk hitaas2 liikkuvaa esine>ä keskiviivaan räpytys kirkaalla valolle seuraa ajoi>ain kasvoja silmien liikkeissä vielä koordinoima>omuu>a näöntarkkuus vastasyntyneen luokkaa suosii mustavalkoista, ruudukkoja ja kulmia 62

63 Näön tutkiminen lastenneuvolassa Lääkärin käsikirja Lea Hyvärinen Näön tutkiminen lastenneuvolassa - Duodecim 63

64 Näön tutkiminen 4 6 vk ja jatkotutkimusaiheet Katsekontak2, silmien liikkeiden symmetrisyys Silmien ulkonäkö; mustuaisen muoto,reagoin2 valoon kynälampulla sivulta valaistaessa; punaheijaste oralmoskoopilla TerveyskorAin merkintä lähisuvun silmä- ja näköongelmista (amblyopia, tai>ovirhe, karsastus, kasvaimet) Silmien rakenteessa poikkeavaa; toisen silmän jatkuva karsastus Vanhempien ja vauvan vuorovaikutus ei ole 64 alkanut

65 Näön tutkiminen 4 kk ja jatkotutkimusaiheet Hymyvaste vanhemmille, tutkijalle Katseen kohdistaminen 5 cm:n fiksaa2o- kuvaan, seuraamisliikkeet, konvergenssi Hirschbergin koe Epätarkka katseella seuraaminen tai ilmeinen tai usein toistuva karsastus Ongelmat varhaisessa vuorovaikutuksessa: selvitegävä näkö (akkommodaaio, fiksaaiovaikeudet) ja kuulo 65 Jos silmissä kokoero (glaukooma)

66 Näön tutkiminen 8-18 kk ja jatkotutkimusaiheet Kuten 4 kk + seuraamisliikkeet myös yhdellä silmällä; pinseaote Tunnistaako perheenjäsenet, ennen kuin nämä ovat sanoneet mitään? Silmien asento (Hirschberg) ja liikkeet Pei>okoe, 5 cm:n fiksaa2osauva Lapsen kommunikaa2o lapsiryhmässä 66

67 Näön tutkiminen 8-18 kk ja jatkotutkimusaiheet Kuten 4 kk + ajoigaisetkin karsastukset (ei tarvitse tulla esiin vastaanotolla!); kiireellisinä, jos silmät olleet jo suorassa (reinoblastooma!) Ei tunnista kasvoja, muga tunnistaa äänestä. Näön käygö ei ole ikätasossa, katsoo läheltä, ei kiinnostunut kuvista, silmän käden koordinaaio epätarkkaa 67

68 Näön tutkiminen 4 v ja jatkotutkimusaiheet Näöntarkkuus binokulaarises2 ja monokulaarises2 LEA- testeillä (lähites2 ja 10 rivin taulu), kannano>o terveydenhoitajan saamaan tulokseen Silmien liikkeet ja pei>okoe 68

69 Näön tutkiminen 4 v ja jatkotutkimusaiheet Alle 0.5 binokulaarisesi, paitsi jos lähinäöntarkkuus on 0.5 tai parempi (= likitaigoisuus), tai silmien näöntarkkuudessa on yli rivin ero Lähinäkö binokulaarisesi on yli 2 riviä huonompi kuin kaukonäöntarkkuus (syyt akkommodaaioheikkous tai kaukotaigoisuus) Piilevä tai ilmeinen karsastus, poikkeava pään asento 69 Näön käygö ei ole ikätasossa

70 Kuulo Noin 1 kk:n :alkaa huomata yhtäkkiä alkavia pitkäkestoisempia uusia ääniä, esim. pölynimuri, pysähtyy kuuntelemaan 3 kk :pysähtyy kuuntelemaan ääntä 6kk: kääntää päänsä äänen suuntaan 8 kk uikku tutkimus 1v: reagoi kuiskaukseen, joka tulee metrin etäisyydeltä 2 4v vuo2aan tulisi reagoida 3 metrin päästä kuiska>uun kehotukseen 70

71 Työvälineitä lääkärintarkastuksiin LENE AUDIT, EPDS, perheen hyvinvoin2kartoitus Lapsen psykososiaalisen kehityksen seuranta ja arvioin2 LAPS- lomake Lapsen psykososiaalisen kehityksen ja tervey- den seulontamenetelmät neuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon 71

72 Työvälineitä lääkärintarkastuksiin Vahvuudet ja vaikeudet kysely (Strengths and Difficul2es, SDQ) Lapsen oma arvio hyvinvoinnistaan lomake Lasten mielenterveystyön kehi>ämishanke LAMIKE 72

73 Tilasto2etoa lapsista Tilastokeskus Syntyvyys korkein 40 vuoteen 1,86 lasta/ nainen. Syntyvyys oli vuo>a 2009 korkeampi viimeksi vuonna 1969, jolloin se oli 1,94. Jo>a väestö uusiutuisi pitkällä aikavälillä, kokonaishedelmällisyysluvun tulisi olla noin 2,1. keskosia < 37 rvk 6,1 % vastasyntyneistä eli noin lasta/ vuosi 73

74 Tilasto2etoa Vuonna 2010 syntyneen pojan elinajanodote on 76,7 vuo>a ja tytön 83,2 vuo>a. 74

75 Tilasto2etoa äideistä 40 % ei ollut avioliitossa lapsen syntyessä; luku pysynyt samana ko ajanjakson Tilasto2etoa lapsista Julkaistu: