Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa"

Transkriptio

1 Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Leila Mikkilä LL lastent el hayl Oulun kaupunki 1

2 2 Lastenneuvolatyön perustaa ja taustaa lainsäädäntö; mm neuvola-asetus terveydenhuoltolaki lastensuojelulaki oppaat ja suositukset kunnille ja henkilöstölle tietopankit neuvolatyön kehittäminen kansalliset ohjelmat resurssit yhteiskunnan tila

3 3 Lastenneuvolatyön lainsäädäntö-terveydenhuoltolaki FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: / Kunnan on järjestettävä alueensa raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut. Neuvolapalveluihin sisältyvät: 1) sikiön terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden määräajoin toteutettava ja yksilöllisen tarpeen mukainen seuranta ja edistäminen; 2) lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta ensimmäisen ikävuoden aikana keskimäärin kuukauden välein ja sen jälkeen vuosittain sekä yksilöllisen tarpeen mukaisesti; 3) lapsen suun terveydentilan seuranta vähintään joka toinen vuosi; 4) vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen; 5) lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyden edistäminen; 6) lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä lapsen ja perheen tukeminen ja tarvittaessa tutkimuksiin tai hoitoon ohjaaminen. Kunnan perusterveydenhuollon on neuvolapalveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä varhaiskasvatuksesta, lastensuojelusta ja muusta sosiaalihuollosta, erikoissairaanhoidosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.

4 4 Lastenneuvolatyön lainsäädäntö -Neuvola-asetus 2009 Valtioneuvoston asetus (380/2009) neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta työryhmän muistio Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:37 perustelut ja soveltamisohjeet Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20 FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 338/2011 Kaikki lait: Neuvolatyön lainsäädäntö - THL

5 5 Neuvolatyön oppaat ja suositukset henkilöstölle Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto - Sosiaali- ja terveysministeriö Lastenneuvolaopas (STM 14/2004) Lastenneuvolaopas DuodecimMenetelmäkäsikirja Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa Menetelmäkäsikirja Rokottajan käsikirja Lapsi, perhe ja ruoka - Sosiaali- ja terveysministeriö Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus -hoitotyön suositus Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön suositus: Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

6 6 Neuvolatyön oppaat ja suositukset kunnille Suuntaviivat lastenneuvolatoiminnan järjestämisestä kunnissa - Sosiaali- ja terveysministeriö Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset - Sosiaalija terveysministeriö Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto - Sosiaali- ja terveysministeriö Seulontaohjelmat. Opas kunnille kansanterveystyöhön kuuluvien seulontojen järjestämisestä - Sosiaali- ja terveysministeriö Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset Terveyden edistämisen laatusuositus - Sosiaali- ja terveysministeriö

7 7 Neuvolatyön tietopankit Terveysportti;Lääkärin käsikirjan uudet sisällöt Lääkärin tekemät ikäkausitarkastukset lastenneuvolassa Duodecim Näön tutkiminen lastenneuvolassa Näön tutkiminen lastenneuvolassa Duodecim Lea Hyvärinen Lapsen pään kasvu - Duodecim Sydämen kuuntelu ja verenpaineen mittaus lastenneuvolassa Duodecim Päihteitä käyttävän äidin lapsen seuranta Duodecim Lapsen psyykkisen kehityksen seuraaminen neuvolan ikäkausitarkastuksissa - Duodecim

8 8 Neuvolatyön tietopankit PPSHP hoitoketjut Viivästynyt puheenkehitys (PPSHP) Duodecim Kehityshäiriöiden ja oireyhtymien diagnostiikka, neuvonta ja seuranta (PPSHP) Duodecim Hoidon porrastus lastenpsykiatriassa (PPSHP) Duodecim Psyykkisesti oireileva pikkulapsi (PPSHP) - Duodecim Lasten keliakia (PPSHP) - Duodecim Atooppisen allergian tutkimuksia tarvitsevat

9 9 Neuvolatyön tietopankit STM.n julkaisut THL; lapset, nuoret ja perheet Etusivu - THL Kasvun kumppanit -lapset, nuoret ja perheet verkkosivusto Kasvun kumppanit -etusivu THL Lastenneuvola - THL

10 10 THL etusivu

11 11 Kasvun kumppanit etusivu

12 12 Neuvolatyön kehittäminen Terveystarkastusten kehittäminen Terveystiedon kerääminen; LATE LATE-hanke, lasten terveysseurantatiedon keruu» 6500 lapsen tietojen aineisto» kasvu, kehitys, sairaudet, oireilu, terveyspalvelujen käyttö, elintavat, ruokatottumukset, perheen terv.tottumukset, elinolot saadaan terveysseurantatietoa; Terveytemme-portaali Sairaskertomuksen käyttö, tilastointi

13 13 Kansalliset ohjelmat Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Oulussa TUKEVA 1 ja 2 STM:n KASTE-ohjelmaan kuuluva yhtenäinen pohjoissuomalainen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuus 4v tarkastukset Kansallinen allergiaohjelma Imetyksen edistämisen toimintaohjelma

14 Lääkärin tarkastukset Mikä muuttuu? 14 Tarkastuksia tulee lisää; vaikutus: resurssitarpeeseen toiminnan kehittämiseen yhteistyöhön (päivähoito; koulu, sos.toimi) koulutustarpeeseen määritelty tarkistusten ajankohta, laajuus, sisältö uusia ikäryhmiä; uusi asiakaskunta

15 15 Lääkärin tarkastukset Mitä painotetaan? koko perheen huomioon ottaminen asiakkaan kuuleminen erityisen tuen järjestäminen viiveettä tarkistuksista pois jäävien tuen tarpeen selvittäminen moniammatillinen yhteistyö hyvinvointisuunnitelman laadinta; seuranta

16 vk ikäisen tarkastus täydentää synnytyssairaalassa tehtyä tarkastusta ensimmäinen kohtaaminen, pohja yhteistyölle paino yli syntymäpainon synnynnäinen lonkkaluksaatio synnynnäinen kaihi kuulo- ja näkövamma vakavat sydänsairaudet vaikea CP-vamma lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vaikeudet ja äidin masennus

17 vk ikäisen tarkastus Fyysinen kehitys yleisvaikutelma, lihasjäntevyys, liikkeiden symmetrisyys kasvu (paino, pituus, py) sydämen kuuntelu iho, suu, napa, aukile lonkat näkö: katsekontakti, seuraa hetken lelua puolelta toiselle, mustuaisten koko ja reagointi valolle rähmivä silmä ei ole antib.hoidon aihe, hoidetaan jos on konjunktiviitti mukana kuulo: vanhempien havainnot lapsen reagoimisesta koville äänille

18 vk Motorinen kehitys vartaloon ja raajoihin kehittyy ojennusta koukkuasennon rinnalle nyrkkien availua primitiiviheijasteet: voimakkaimmillaan; moro+, kävely vaimenee selinmakuulla asento on epäsymmetrinen asymmetrisen niskaheijasteen (ATNR) vuoksi selinmakuulla pää pysyy kuitenkin jo ajoittain keskilinjassa selinmakuulla alaraajat ojentuneemmat kuin aiemmin, lonkat ovat pienessä ulkokierrossa ja kantapäät voivat olla alustalla päinmakuulla pään kannatus parempaa, nostaa pään 45, jaksaa kannatella päätään hetken ja kääntää puolelta toiselle päinmakuulla olkavarret ovat siirtyneet eteenpäin, mikä helpottaa tukeutumista koukistettuihin kyynärvarsiin istuma-asennossa pää pysyy pystyssä vain hetken varhainen seisominen ja kävelyheijaste heikkenevät ohjaa vanhempia pitämään lasta lattialla selällään ja vatsallaan sekä käyttämään monipuolisia hoitotapoja (esim. pukeminen, peseminen)

19 vk Kielellinen ja psykososiaalinen kehitys ensimmäiset vokaaliäänteet lapsen ääntelyyn vastaaminen, lapsi oppii tunnistamaan äidin äänen, loruttelua ja laulua imemisongelmissa tarvittaessa puheterapeutin ohjausta ensimmäiset hymyt mielipahan ja hyvän tunneilmaisut alkavat eriytyä vuorovaikutus ja kontakti vanhemman kanssa, katsekontakti

20 vk Keskusteluaiheita varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen ja vanhempien voimavarojen huomioiminen perhetyöntekijän avuntarve ravinto: imetys, D-vit. saannin tarkistus vauvan rytmit ulkoilut perushoito suositellaan lapsen nukuttamista selällään 6 kk:n ikään saakka, koska se tutkimusten mukaan vähentää merkittävästi kätkytkuolemariskiä (Kirjavainen 2003). Valveilla ollessa vauvaa voi makuuttaa vatsallaan. Rokotus 1.rotavirusrokote

21 21 Esimerkkilöydöksiä 4-6 vk iässä silmien rähmiminen hormoninäpyt napasieni rintamaitokeltaisuus a. femoralis pulsaatiot eivät tunnu sydämestä kuuluu sivuääni -Mitään systolista sivuääntä ei saa sanoa fysiologiseksi, ennen kuin aortan koarktaatio on suljettu pois. Nivustaivepulssien tunnustelun lisäksi verenpaineet mitataan ylä- ja alaraajasta oikealta puolelta; normaalitilanteessa systolinen verenpaine on alaraajasta mitattuna vähintään samaa tasoa kuin yläraajasta mitattuna

22 22 Esimerkkilöydöksiä 4-6 vk iässä neurologisen kehityksen poikkeavuudet: liiallinen tonus, poikkeavat asento- ja liikemallit,puoliero infantiilispasmiin viittaavat sarjamaiset säpsähdykset laskeutumaton kives taipumus välttää katsekontaktia

23 23 4 kk ikäisen tarkastus; laaja Fyysinen kehitys pituus, paino, päänympärys kuulo anamnestisesti auskultaatio karsastus, punaheijaste,katsekontakti iho, kallo, saumat katseen kohdistaminen, seuraaminen lonkat, alaraajojen symmetriavatsan palpaatio reisivaltimot, kivekset

24 24 4 kk Motorinen kehitys lapsen kehon hallinta on jo melko vakaa, ja häntä on helpompi käsitellä lapsi on liikunnallisesti aktiivinen varhaisvaiheiden spontaanit liikkeet väistyvät ja tahdonalaiset liikkeet lisääntyvät lihastonus; huomaa symmetriat, nilkkojen ojennustaipumus, vuorotahtiin potkiminen, keskiviivan löytyminen, yläraajojen käyttö yläraajojen käyttö; tavoittelee lelua mahdolliset sarjamaiset nykäykset heräämisen jälkeen anamnestisesti (infantiilispasmit) primitiiviheijasteiden häviäminen pään hallinta hyvä pystyasennossa

25 25 4 kk Motorinen kehitys käsistä istumaan vedettäessä pää seuraa vartalon tasossa kyynärtuki päinmakuulla vartalon parempi hallinta mahdollistaa katselemisen sivulle päinmakuulla kävelyrefleksi hävinnyt, alaraajoihin varaaminen hetkittäin symmetrisyyden ja keskilinjatietoisuuden kehittymisen vaihe tarvittaessa fysioterapeutin konsultaatio anna lapselle onnistumisen kokemuksia; esim. osaa kääntyä selältä vatsalleen itse ja tavoittaa päinmakuulla itse lelun

26 26 4 kk Kielellinen ja psykososiaalinen kehitys vauva hymyilee, kun hänelle jutellaan ja hymyillään vastaa jutteluun ääntelemällä ei juuri enää selittämätöntä itkua, on helppo rauhoittaa syliin

27 27 4 kk Keskusteluaiheita vauvan perushoidoista ja tarpeista keskustelu vrk- rytmi, nukkuminen koko perheen tilanne, vanhempien jaksaminen audit ja väkivaltakysely EPDS-pisteet onko tarvittaessa apuvoimia

28 28 8 kk ikäisen tarkastus laskeutumaton kives motorisen poikkeavuuden toteaminen karsastus, näön ja kuulon vajavuudet esikielellisten taitojen ongelmat psykososiaalisen kehityksen häiriöt, erityisesti selvä kontaktihäiriö huomiota koko perheeseen ja perhetilanteeseen

29 29 Fyysinen kehitys 8 kk yleisvaikutelma askultaatio lihasjäntevyys ja symmetrisyys paino, pituus ja py näkö: silmillä seuraaminen ja karsastus, Hirschbergintesti, silmien vetistys/rähmiminen, silmäl.konsultaatio kuulo: UIKKU= paikantamisvaste pienoisaudiometrillä Iho, kivekset

30 30 8 kk Motorinen kehitys erot yksilöiden motoristen taitojen välillä ovat suuret (motivaation taso, tempperamentti, lihasjänteys) runsas valikoima monipuolisia liikkeitä ei halua olla selinmakuulla päinmakuulla pivot eli kellonviisarikiertyminen ryömii nousee kylkiasentoon leikkimään

31 31 8 kk Motorinen kehitys nousee konttausasentoon peppukiitäjä on normaali variaatio istuu tuetta selkä suorana, suojareaktiot sivulle tulevat esille tarttuu yhdellä kädellä, vaihtaa lelun kädestä toiseen, vie suuhun tarttuu kahteen esineeseen yhtäaikaisesti, vertailee leluja keskenään ja hakkaa niitä toisiaan vasten sekä osaa myös tahdonalaisesti irrottaa otteen lelusta

32 32 8 kk Motorinen kehitys huomaa ja tapailee pieniä murusia (anam.sti) nousee seisomaan tukea vasten, varaa koko jalkaterille varaa koko jalkaterälle (suositellaan avojalkakokemuksia ja kenkien käytön harjoittelua ) laskee kantapään maahan; jos voimakas varvastus tai jos ei varaa, ohjaa fysioterapeutille liikkuu päämäärähakuisesti tavalla tai toisella

33 33 8 kk Kielellinen ja psykososiaalinen kehitys osaa jokeltaa vastavuoroisesti ja monitavuisesti pystyy syömään melko karkeaa ruokaa, jäljittelee pörryyttämistä, napsuttelua tai vastaavaa erottaa vieraat läheisimmistä hoitajista, turvautuu äitiin, vierastaminen voimakasta kykenee vuorovaikutukselliseen kontaktiin: syliin hakeutuminen, aktiivinen kontaktiin hakeutuminen, ilmeiden ja eleiden käyttäminen, katsekontaktin ottaminen, vuorovaikutteinen ääntely

34 34 8 kk Keskustelunaiheita ravinto valvottavat lapset äidissä kiinniolo on hyvämerkki äidin töihin paluu / kotiin jääminen / päivähoitojärjestelyt sosiaalinen ja taloudellinen tilanne kodin ilmapiiri / perheen terveystottumukset / harrastukset

35 35 Esimerkkilöydöksiä 8 kk iässä infektiot; hti.t, korvatulehdukset allergiaoireet unirytmiongelmat syömisogelmat karkeamman ruuan syöminen kasvuongelmat

36 36 18 kk ikäisen tarkastus, laaja voimakas oppimisen ja oman tahdon kehittymisen vaihe keskustelu vanhempien kanssa karsastus henkinen kehitys puheen kehityksen ongelmat mm. allergisen lapsen ruokavaliorajoitukset

37 37 Fyysinen kehitys 18 kk yleisvaikutelma lapsesta, spontaani liikehdintä, asymmetriat pituus, paino, py karsastus, punaheijasteet iho, auskultaatio, vatsa, reisivaltimot, kivekset, tärykalvot allergiat(ovatko eliminaatiodieetit vielä turhaan päällä)

38 38 18 kk Motorinen kehitys lapsi pystyy nauttimaan yhä enemmän liikkumisen tarjoamista uusista ulottuvuuksista: kävely ja kiipeily ovat riemukkaita tapoja tutkia ja löytää uusia asioita kokonaismotoriikassa tapahtuu edistymistä seisomaan nouseminen ja kävely ilman tukea poimii lelun lattialta kaatumatta potkaisee palloaheittää palloa eteenpäin leikkii kyykkyasennossa kävelee portaat ylös ja alas tasatahtia käsituella varvastus, akilleskireys (lääkäri tarkistaa) vie lapsi leikkipuistoon, leiki vesileikkejä

39 39 18 kk Kielellinen kehitys puhe, puheen ymmärtäminen nimettyjen esineiden osoittaminen kehotusten ymmärtäminen ensimmäiset sanat puheen ja kehotusten ymmärtäminen

40 40 18 kk Psykososiaalinen kehitys kyky vuorovaikutukselliseen kontaktiin, hakeutuminen syliin, katsekontakti leikit, vastavuoroisuus, ota anna leikit piiloleikit omatoimisuus, lusikalla syöminen, minä itse siisteyskasvatus, huomioon ottaen lapsen kehitysvaihe ja kypsyys lapsi ymmärtänyt olevansa oma yksilö oman tahdon harjoittelu ( uhmaikä ), usein yllätyksenä vanhemmille normaali kasvuun kuuluva vaihe, temperamentti vaikuttaa voimakkuuteen turvalliset, johdonmukaiset rajat, vanhemmat rohkaisijat, kannustajina, rakkauden antajina

41 41 18 kk Keskusteluaiheita turvalliset, johdonmukaiset rajat, vanhemmat rohkaisijoina, kannustajina, rakkauden antajina aikaa kysymyksille ja keskustelulle, tukea vanhemmuuteen huolenaiheiden tunnistaminen audit, tupakointi, huumeet, perheväkivalta (kysely tehty 1v tarkastuksessa) Palaute vanhemmille Rokotus MPR

42 42 Esimerkkilöydöksiä 18 kk iässä infektiot; hti; otiitit; infektioastma atooppinen iho/ allerg ihottuma suolioireet; allergiaan liittyvät; suolen toim. liittyvät

43 43 4v ikäisen tarkastus, laaja karsastus puheenkehityksen häiriöt krooniset kasvua hidastavat sairaudet käyttäytyminen oppimisvaikeuksia aiheuttavat neurologiset ongelmat, LENE

44 44 4v Fyysinen kehitys yleisvaikutelma auskultaatio, palpaatio pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys näkö lh-taululla kuulo audiometrillä 20dB 0,25-4kHz LENE

45 45 4 v Motorinen kehitys liikkeet ovat jo huomattavasti sujuvampia ja nopeampia kuin 3 v. juoksu on sujuvampaa, suoraraiteista, sillä jalkojen ja käsien yhteistyö on parantunut kävelee portaat ylös ja alas vuorotahtia hypyissä on tapahtunut kehitystä, ponnistaa jo selvästi seisoo muutaman sekunnin yhdellä jalalla heittää yhdellä kädellä pään yläpuolelta. Ison pallon kiinniotto syliin saattaa jo onnistua kiipeäminen on entistä määrätietoisempaa juostessa osaa pysähtyä, väistää ja vaihtaa suuntaa kokeilee kuperkeikkaa apurataspyöräily, hiihto, luistelu

46 46 4 v Motorinen kehitys liikuntaleikit monipuolistuvat ja yksinkertaiset pelit onnistuvat silmä- ja käsiyhteistyö: jäljentää mallikuvioita (ristin ja neliön?), leikkaa suoraa viivaa pitkin, rakentaa palapelejä pujottaa 1 cm:n läpimittaisia helmiä muovilankaan

47 47 4 v Kielellinen kehitys puheen ja käsitteiden ymmärtäminen: noudattaa 2-osaisia ohjeita, vastaa asianmukaisesti kysymyksiin, nimeää värejä, laskee ainakin kolmeen puheen tuottaminen: vähintään 3 4 sanan lauseet, helposti ymmärrettävää puhetta kuullun hahmotus; erottaa samantyyppiset sanat, jotka tarkoittavat eri asiaa

48 48 4 v Psykososiaalinen kehitys mielikuvitus voi tuottaa ongelmia, kun ero toden ja kuvitellun välillä on epäselvää kiitosta ja kannustusta, keskustelua lapsen kanssa, vastata lapsen loputtoman tuntuisiin kysymyksiin omatoiminen ja osallistuu mielellään kodin töihin kannattaa opettaa siisteyteen lapsen luovuuden tukeminen, sadut, askartelu, rakentelu, roolileikit jne. vuorovaikutustaidot: kykenee vastavuoroisuuteen tarkkaavaisuus ja motivoituminen: lapsi pystyy keskittymään tehtäviin tutkimustilanteessa n. 10 minuutiksi yhtäjaksoisesti

49 49 4 v Keskusteluaiheita vanhempien käsitys lapsen keskittymiskyvystä, omatoimisuudesta ja leikkitaidoista toisten lasten kanssa vanhempien käsitys lapsen tunne-elämästä, peloista, arkuudesta mieluisten leikkien ja liikuntamuotojen toteaminen kasteleeko lapsi lapsen mukanaolo kodin askareissa lapsen hoitojärjestelyt, yhteistyö päivähoidon kanssa television ja videoiden katselun rajoittaminen ja mahdolliseen tietokoneeseen suhtautuminen ravinto D-vitamiinilisä (loka-maaliskuussa); lapsen ja perheen fluorihammastahnan ja ksylitolin käyttö

50 50 4 v Keskusteluaiheita PÄIVÄHOIDON PALAUTE lapsesta, ja vastaavasti palaute neuvolasta päivähoitoon PERHE audit, tupakointi, huumaavat aineet, väkivaltakysely Rokotus DTaP-IPV

51 51 Keskusteltavia aihealueita ja terveysneuvonta ensiviikkojen ja -kuukausien aikana: vanhempien esiin tuomat ilonaiheet ja huolet vanhempien havainnot lapsesta varhainen vuorovaikutus ja sen merkitys imetys; D-vitamiinitippojen tarpeellisuus kodin olosuhteet: uusi elämäntilanne, parisuhde, äidin ja isän jaksaminen, keskinäinen tuki perheelle eri tahoilta tulevat ohjeet ja neuvot, niiden suodattaminen omaan elämäntapaan sopivaksi ja rohkaisu luottamaan vanhempien talonpoikaisjärkeen vanhempien omat arvot ja asenteet vanhemmuuden perustana, "arjen sietäminen" isyys ja äitiys; perhe- ja työelämän yhteensovittaminen äidin mieliala, mahdolliset yksinäisyyden tunteet ja äidin oma aika

52 Keskusteltavia aihealueita ja terveysneuvonta ensiviikkojen ja -kuukausien aikana: 52 perheen sosiaalinen verkosto, perhepiiri, isovanhemmat, ystävät vertaisryhmään osallistuminen tai tarve päästä sellaiseen perheen päivärytmin muotoutuminen vanhempien terveydenhoito: liikunta, tupakointi, alkoholi äidin ja isän harrastukset ja niiden sovittaminen uuteen elämäntilanteeseen vanhempien omat ruokailutavat ja yhteiset ruokailuhetket päihteiden käyttö ja perheväkivalta lapsen kanssa puhuminen, liikkuminen, leikkiminen, sylissä pitäminen seurustelu kun lapsi on virkeä tyynnyttely kun lapsi on väsynyt ja itkuinen, itkuun reagointi lapsen fyysisen läheisyyden tarve juttelu, lorut, laulut, herkkyys lapsen aloitteille ja niistä jatkaminen vanhempainlomajärjestelyt, lapsen hoito vanhempainloman jälkeen

53 Keskusteltavia aihealueita ja terveysneuvonta; jatkoa; 6 kk iästä lähtien 53 lapsen hoitojärjestelyt tai -suunnitelmat perheen ruokailutavat, säännöllinen ruokailurytmi, yhteisten aterioitten tarve ja terveellinen ruokavalio lapsen totuttaminen hampaiden harjaukseen hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien tartunnan ehkäisy tapaturmien ehkäisy vuorovaikutus ja tunteiden ilmaisu lohduttelu vierastaminen

54 54 LENE:stä LENE-menetelmään sisältyvät näkö- ja kuulohavainnon, karkeamotoriikan, vuorovaikutuksen, tarkkaavaisuuden, puheen tuottamisen, puheen ymmärtämisen ja käsitteiden, kuullun hahmottamisen, silmä-käsi -yhteistyön, leikin ja omatoimisuuden, visuaalisen hahmottamisen ja lukivalmiuksien ikäkausittaista arviointia ohjeistavat tehtäväryhmät. Lisäksi Lumiukko-testiä käytetään 5-vuotiaiden kielenkehityksen arvioinnissa.

55 55 Rokotukset lastenneuvolassa Rokottajan käsikirja vanhempien kieltäytymisen takia vain 1-3 lasta tuhannesta jää täysin rokottamatta

56 Yleinen rokotusohjelma 56 Taulukko 13. Lasten ja nuorten yleisen rokotusohjelman mukainen rokotusaikataulu Suomessa alkaen Taulukko 13. Lasten ja nuorten yleisen rokotusohjelman mukainen rokotusaikataulu Suomessa Rota 2 kk DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV 3 kk DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV 5 kk DTaP-IPV-Hib + PCV 12 kk MPR I 12 kk Influenssa 6-35 kk (vuosittain) DTaP-IPV 4 v MPR II 6 v dtap v

57 57 Taulukko 11. Kansallisen rokotusohjelman rokotteet ja niillä ehkäistävät taudit. BCG tuberkuloosirokote ( Bacillus Calmette-Guérin) DTaP-IPV-Hib kurkkumätä (diphtheria = D)-, jäykkäkouristus (tetanus = T)-, soluton hinkuyskä (acellular pertussis = ap)-, polio (IPV)- ja Haemophilus influenzae tyyppi b (Hib) -rokote DTaP-IPV kurkkumätä (D)-, jäykkäkouristus (T)-, soluton hinkuyskä (ap)- ja polio (IPV) -rokote dtap kurkkumätä (d)-, jäykkäkouristus (t)- ja soluton hinkuyskä (ap) -rokote dt kurkkumätä (d)- ja jäykkäkouristus (T) -rokote; tehosterokotuksiin Hib Haemophilus influenzae tyyppi b (Hib) -rokote IPV inaktivoituja tyyppi 1, 2 ja 3 viruksia sisältävä poliorokote MPR tuhkarokko (morbilli = M)-, sikotauti (parotitis = P)- ja vihurirokko (rubella = R) -rokote

58 58 Taulukko 11. Kansallisen rokotusohjelman rokotteet ja niillä ehkäistävät taudit jatkuu HAV hepatiitti A -rokote HBV hepatiitti B -rokote HAV ja -HBV hepatiitti A ja hepatiitti B -rokote influenssa influenssarokote TBE puutiaisaivotulehdusrokote kampanja Ahvenanmaalla PCV pneumokokkikonjugaattirokote Rota rotavirusrokote Rokotteiden antigeenimääriä kuvaavat merkinnät: D, T, P = suurempi antigeenimäärä d, t, p = pienempi antigeenimäärä

59 59 Rokotukset lastenneuvolassa Neuvolan rokotusopas; tietoa asiakkaille; THL ja MLL Oppaassa kerrotaan neuvolan rokotusohjelmasta, rokotuksilla ehkäistävistä taudeista, rokotteiden valmistuksesta ja laadunvalvonnasta sekä rokotteiden turvallisuudesta.

60 Näkö kohdussa sikiö ais2i valoa vastasyntyneen näköais2mus on vielä epätarkka, vaikea hallita silmien liikkeitä. Tarkin näköken>ä on senametrin päässä. pupillit eivät vielä täysin laajene re2na ei ole täysin kehi>ynyt, makula vars hyperopia, as2gma2smi 60

61 Näkö fixaa2o, värinäkö puu>eelliset näöntarkkuus 0,05-0,1 kaksiviikkoinen lapsi o>aa katsekontak2n Näön kehitys ja seulonta :: Terveyskirjasto Lapsiperheen oma kirja Elina Hermanson 61

62 Näkö 1 kk iässä seuraa musta- valk hitaas2 liikkuvaa esine>ä keskiviivaan räpytys kirkaalla valolle seuraa ajoi>ain kasvoja silmien liikkeissä vielä koordinoima>omuu>a näöntarkkuus vastasyntyneen luokkaa suosii mustavalkoista, ruudukkoja ja kulmia 62

63 Näön tutkiminen lastenneuvolassa Lääkärin käsikirja Lea Hyvärinen Näön tutkiminen lastenneuvolassa - Duodecim 63

64 Näön tutkiminen 4 6 vk ja jatkotutkimusaiheet Katsekontak2, silmien liikkeiden symmetrisyys Silmien ulkonäkö; mustuaisen muoto,reagoin2 valoon kynälampulla sivulta valaistaessa; punaheijaste oralmoskoopilla TerveyskorAin merkintä lähisuvun silmä- ja näköongelmista (amblyopia, tai>ovirhe, karsastus, kasvaimet) Silmien rakenteessa poikkeavaa; toisen silmän jatkuva karsastus Vanhempien ja vauvan vuorovaikutus ei ole 64 alkanut

65 Näön tutkiminen 4 kk ja jatkotutkimusaiheet Hymyvaste vanhemmille, tutkijalle Katseen kohdistaminen 5 cm:n fiksaa2o- kuvaan, seuraamisliikkeet, konvergenssi Hirschbergin koe Epätarkka katseella seuraaminen tai ilmeinen tai usein toistuva karsastus Ongelmat varhaisessa vuorovaikutuksessa: selvitegävä näkö (akkommodaaio, fiksaaiovaikeudet) ja kuulo 65 Jos silmissä kokoero (glaukooma)

66 Näön tutkiminen 8-18 kk ja jatkotutkimusaiheet Kuten 4 kk + seuraamisliikkeet myös yhdellä silmällä; pinseaote Tunnistaako perheenjäsenet, ennen kuin nämä ovat sanoneet mitään? Silmien asento (Hirschberg) ja liikkeet Pei>okoe, 5 cm:n fiksaa2osauva Lapsen kommunikaa2o lapsiryhmässä 66

67 Näön tutkiminen 8-18 kk ja jatkotutkimusaiheet Kuten 4 kk + ajoigaisetkin karsastukset (ei tarvitse tulla esiin vastaanotolla!); kiireellisinä, jos silmät olleet jo suorassa (reinoblastooma!) Ei tunnista kasvoja, muga tunnistaa äänestä. Näön käygö ei ole ikätasossa, katsoo läheltä, ei kiinnostunut kuvista, silmän käden koordinaaio epätarkkaa 67

68 Näön tutkiminen 4 v ja jatkotutkimusaiheet Näöntarkkuus binokulaarises2 ja monokulaarises2 LEA- testeillä (lähites2 ja 10 rivin taulu), kannano>o terveydenhoitajan saamaan tulokseen Silmien liikkeet ja pei>okoe 68

69 Näön tutkiminen 4 v ja jatkotutkimusaiheet Alle 0.5 binokulaarisesi, paitsi jos lähinäöntarkkuus on 0.5 tai parempi (= likitaigoisuus), tai silmien näöntarkkuudessa on yli rivin ero Lähinäkö binokulaarisesi on yli 2 riviä huonompi kuin kaukonäöntarkkuus (syyt akkommodaaioheikkous tai kaukotaigoisuus) Piilevä tai ilmeinen karsastus, poikkeava pään asento 69 Näön käygö ei ole ikätasossa

70 Kuulo Noin 1 kk:n :alkaa huomata yhtäkkiä alkavia pitkäkestoisempia uusia ääniä, esim. pölynimuri, pysähtyy kuuntelemaan 3 kk :pysähtyy kuuntelemaan ääntä 6kk: kääntää päänsä äänen suuntaan 8 kk uikku tutkimus 1v: reagoi kuiskaukseen, joka tulee metrin etäisyydeltä 2 4v vuo2aan tulisi reagoida 3 metrin päästä kuiska>uun kehotukseen 70

71 Työvälineitä lääkärintarkastuksiin LENE AUDIT, EPDS, perheen hyvinvoin2kartoitus Lapsen psykososiaalisen kehityksen seuranta ja arvioin2 LAPS- lomake Lapsen psykososiaalisen kehityksen ja tervey- den seulontamenetelmät neuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon 71

72 Työvälineitä lääkärintarkastuksiin Vahvuudet ja vaikeudet kysely (Strengths and Difficul2es, SDQ) Lapsen oma arvio hyvinvoinnistaan lomake Lasten mielenterveystyön kehi>ämishanke LAMIKE 72

73 Tilasto2etoa lapsista Tilastokeskus Syntyvyys korkein 40 vuoteen 1,86 lasta/ nainen. Syntyvyys oli vuo>a 2009 korkeampi viimeksi vuonna 1969, jolloin se oli 1,94. Jo>a väestö uusiutuisi pitkällä aikavälillä, kokonaishedelmällisyysluvun tulisi olla noin 2,1. keskosia < 37 rvk 6,1 % vastasyntyneistä eli noin lasta/ vuosi 73

74 Tilasto2etoa Vuonna 2010 syntyneen pojan elinajanodote on 76,7 vuo>a ja tytön 83,2 vuo>a. 74

75 Tilasto2etoa äideistä 40 % ei ollut avioliitossa lapsen syntyessä; luku pysynyt samana ko ajanjakson Tilasto2etoa lapsista Julkaistu:

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa

Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalvelut -seminaari Lahti 9.10.2014 Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa - käytännön

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 9.10.2014 Kehittämistarpeita kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Vanhempien mukaan saaminen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

5. luokan terveystarkastus

5. luokan terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet NUORTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 5. luokan terveystarkastus 2. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö 3. Henkilötunnus - 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät 11.5.2007 SISÄLTÖ 1 Johdanto 2 Mitä neuvolatyön vaikuttavuudella tarkoitetaan? 3 Miten

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA N YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle AURAN JA PÖYTYÄN KUNNISSA 2016 2018 Päivitetty 19.4.2016 Sisällys

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2008 N:o 737 744. Laki. N:o 737. arvonlisäverolain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2008 N:o 737 744. Laki. N:o 737. arvonlisäverolain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2008 N:o 737 744 SISÄLLYS N:o Sivu 737 Laki arvonlisäverolain muuttamisesta... 2301 738 Laki Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Olen luonteeltani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: LAPSEN PERUSHOITOKÄYTÄNNÖT 1 Onko lapsi ollut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN 4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN Tähän lomakkeeseen on tarkoitus koota tietoa lapsen valmiuksista vanhemmilta, päivähoidosta ja neuvolasta. Vanhemmat

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa

Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa LASTEN JA NUORTEN TERVEYDEN SEURANNASTA KOKO PERHEEN HYVINVOINNIN TUKEMISEEN Seminaari äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajoista terveystarkastuksista

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa Saila Nevanen Socca Socca 6.5.2014 1 Katse lapseen -hanke Kaste rahotteinen

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa

Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa Lasten ja nuorten terveyden seurannasta koko perheen hyvinvoinnin tukemiseen seminaari Jyväskylä 7.2.2014 Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Laajat terveystarkastukset

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM maire.kolimaa@stm.fi 24.9.2015 Opiskeluterveydenhuollon toimivuus Helsinki 17.9.2015 Sisältö opiskeluterveydenhuollon taustaa

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Suomen rokotuskattavuus

Suomen rokotuskattavuus Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset äitiys- ja lastenneuvolassa

Laajat terveystarkastukset äitiys- ja lastenneuvolassa Laajat terveystarkastukset äitiys- ja lastenneuvolassa Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset koulutus Kajaani 3.10.2013 Arja Hastrup, kehittämispäällikkö Esityksen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Kutsutaan molemmat vanhemmat Ainakin

Lisätiedot

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Lapsen normaali kehitys Helena Pihko

Lapsen normaali kehitys Helena Pihko Lapsen normaali kehitys 2.9.2013 Helena Pihko Mitä sinun tulisi oppia Normaalin kehityksen aikataulu Tärkeimmät poikkeavuudet Kehityksen osa-alueiden tutkiminen eri ikäkausina motoriikka (karkea ja hienomotoriikka)

Lisätiedot

Raahen kaupunki

Raahen kaupunki 1 Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut Salassa pidettävä LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET TORNIOSSA Marianne Junes-Leinonen

LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET TORNIOSSA Marianne Junes-Leinonen LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET TORNIOSSA 2013 Marianne Junes-Leinonen 12.11.2013 1.käynti (rvk 8-10, kesto 60 min) raskaana olevan ja puolison terveydentilan selvitys, sukuanamneesi suun terveydentilan selvittäminen

Lisätiedot

TÄRKEINTÄ ON LIIKKUMISEN ILO

TÄRKEINTÄ ON LIIKKUMISEN ILO MUISTAKAAHAN OHJAAJAT Lapsille testit ovat iloinen ja hauska mahdollisuus päästä kokeilemaan omia taitojaan. Te ohjaajat näytätte esimerkkiä, joten ilo ja innostus liikkeelle kun näytätte lapsille miten

Lisätiedot