Sydänlapsen liikuntaa ei yleensä tarvitse rajoittaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydänlapsen liikuntaa ei yleensä tarvitse rajoittaa"

Transkriptio

1 KATSAUS TIETEESSÄ TUIJA POUTANEN LT, lastenkardiologi TAYS, lastenklinikka ANNELI EEROLA LT, lastenkardiologi TAYS, lastenklinikka Sydänlapsen liikuntaa ei yleensä tarvitse rajoittaa Liikunnan hyödyllinen vaikutus on osoitettu myös sydänpotilaiden terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Myös sydänlapsilla on luontainen tarve liikkua, ja esimurrosikäisten lapsen liikkumista on vain harvoin perusteltua rajoittaa. Liikuntaohjeet ja rajoitukset annetaan sydänsairauden mukaisesti perusteellisten sydäntutkimusten jälkeen. Kilpaurheilu kielletään, jos potilaalla on perinnöllinen rytmihäiriösairaus (pitkä QT-oiryhtymä ja katekoliherkkä polymorfinen kammiotakykardia), hypertrofinen kardiomyopatia sekä merkittävä aorttaläpän sairaus. Muiden sydänsairauksien kohdalla lapsen kilpaurheiluun osallistuminen arvioidaan yksilöllisesti. Sydänlapsia hoitavien lääkärien tehtävänä on kiinnittää huomio myös lapsen liikuntatottumuksiin sekä kannustaa lapsia liikuntaan ja yleiskunnon ylläpitoon. Vähäistä hengästymistä ja hikoilua aiheuttavaa kuntoliikuntaa suositellaan kaikille. Jos liikuntaan liittyy poikkeavaa huonon olon tuntemusta tai epäilyä rytmihäiriöstä, liikunta pitää keskeyttää. Sydänlapsen rasitukseen liittyvä tajunnan menetys voi viitata rytmihäiriöön. VERTAISARVIOITU VV Likunnalla on suotuisa vaikutus fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Se tukee lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Varhain omaksutulla liikunnallisella elämäntavalla on vaikutuksia myöhempään terveydentilaan ja elämänlaatuun. Sen sijaan jo lapsena omaksuttu liikkumaton elämäntyyli vaikuttaa fyysiseen jaksamiseen myös aikuisena ja lisää erilaisten sairauksien riskejä. Liikunta on hyödyllistä myös sydänlapsille (1), vaikka heille asetetaan liikuntarajoituksia usein varmuuden vuoksi. Rajoitusten taustalla voi olla pelko sydänsairauden vaikeutumista tai liikuntaan liittyvän äkkikuoleman riski. Sydänsairauden vuoksi on kuitenkin vain harvoin perusteltua rajoittaa lapsen liikkumista. Useimmat lapset voivat liikkua täysin tai lähes normaalisti. Liikuntarajoitukset koskevat lähinnä perinnöllisiä rytmihäiriösairauksia, sydänlihaksen sairauksia sekä joitakin synnynnäisiä sydämen rakennepoikkeavuuksia. Nämä rajoitukset perustuvat kansainvälisten asiantuntijaryhmien laatimiin suosituksiin. Liikunnan hyödyt Liikunnalla on useita myönteisiä terveysvaikutuksia. Lasten ja nuorten liikunta edistää tukija liikuntaelimistön terveyttä, ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, auttaa painonhallinnassa sekä alentaa kohonnutta verenpainetta. Lisäksi liikunta vaikuttaa suotuisasti lapsen itsetunnon kehittymiseen (2). Liikunta lisää merkittävästi luun lujuutta ja luumassaa varsinkin kasvuiässä. Ennen murrosikää aloitettu liikunta on erityisen tehokasta luuston vahvistamiseksi. Valtimotaudin kehittyminen alkaa jo lapsuusiässä. Varhaislapsuudessa muokatuilla elämäntavoilla voidaan vähentää riskitekijöille altistumista ja hidastaa valtimoiden seinämämuutosten syntyä (3). Kouluikäisten lasten tutkimuksessa todettiin, että liikunta vähentää ylipainoa, parantaa fyysistä kuntoa ja motorisia taitoja sekä tehostaa verisuonten terveyttä. Liikunnan myönteiset vaikutukset lapsen sydänterveyden riskitekijöihin korostavat liikunnan lisäämisen merkitystä sairauksien ennaltaehkäisyssä jo lapsuusiällä (4). Suurentunut valtimotaudin riski liittyy moniin lasten pitkäaikaissairauksiin. Tällaisia sairauksia ovat perinnöllinen hyperkolesterolemia, diabetes, krooninen munuaissairaus, reuma ja lasten pahanlaatuiset sairaudet, niihin liittyvien hoitojen vuoksi. Jos lapsi sairastaa em. pitkäaikaissairauksien lisäksi synnynnäistä sydänsairautta, on hänellä selvästi suurentunut valtimotaudin riski. Näiden lasten kohdalla oli- Suomen Lääkärilehti 49/2011 vsk

2 KATSAUS KIRJALLISUUTTA 1 Galioto F, Tomassoni T. Exercise rehabilitation in congenital cardiac disease. Prog Pediatr Cardiol 1993;2: Strong WB, Malina RM, Blimkie CJ ym. Evidence based physical activity for school-age youth. J Pediatr 2005;146: Juonala M, Viikari JS, Simell O, Raitakari OT. Mitä tiedämme lapsen riskistä sairastua aikuisena sydän- ja verisuonitauteihin? Duodecim 2008;124: Walther C, Gaede L, Adams V ym. Effect of increased exercise in school children on physical fitness and endothelial progenitor cells: a prospective randomized trial. Circulation 2009;120: Kavey RE, Allada V, Daniels SR ym. Cardiovascular risk reduction in high-risk pediatric patients: a scientific statement from the American Heart Association Expert Panel on Population and Prevention Science; the Councils on Cardiovascular Disease in the Young, Epidemiology and Prevention, Nutrition, Physical Activity and Metabolism, High Blood Pressure Research, Cardiovascular Nursing, and the Kidney in Heart Disease; and the Interdisciplinary Working Group on Quality of Care and Outcomes Research: endorsed by the American Academy of Pediatrics. Circulation 2006;114: Andersen LB, Harro M, Sardinha LB ym. Physical activity and clustered cardiovascular risk in children: a cross-sectional study (The European Youth Heart Study). Lancet 2006;368: Aittasalo M. Liikuntaneuvonta. Kirjassa: Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim Siirilä J, Koski P, Suominen S ym. Liikkuuko kymmenvuotias riittävästi? Duodecim 2008;124: Nader PR, Bradley RH, Houts RM, McRitchie SL, O'Brien M. Moderate-to-vigorous physical activity from ages 9 to 15 years. JAMA 2008;300: Norozi K, Gravenhorst V, Hobbiebrunken E, Wessel A. Normality of cardiopulmonary capacity in children operated on to correct congenital heart defects. Arch Pediatr Adolesc Med 2005;159: Reybrouck T, Mertens L. Physical performance and physical activity in grown-up congenital heart disease. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2005;12: Bjarnason-Wehrens B, Dordel S, Schickendantz S ym. Motor development in children with congenital cardiac diseases compared to their healthy peers. Cardiol Young 2007;17: Rhodes J, Curran TJ, Camil L ym. Sustained effects of cardiac rehabilitation in children with serious congenital heart disease. Pediatrics 2006;118:e si erityisen tärkeä muistaa liikunnan edullinen vaikutus valtimotaudin useisiin eri riskitekijöihin (5). Lapsen liikkumattomuus on poikkeavaa, ellei lapsen kehitykseen liittyvä tekijä tai jokin ulkoinen tekijä rajoita liikkumista. Lapsen liikunnalliset taidot ja valmiudet kehittyvät liikkumalla. Liikunnalliset kokemukset vaikuttavat myös lapsen emotionaaliseen, psykososiaaliseen sekä kognitiiviseen kehitykseen. Lapsen kehityksen tukemiseksi on tärkeää antaa hänelle mahdollisuus liikkua ja kehittää siten liikunnallisia taitoja oman kehitysaikataulun mukaisesti. Lapsen kehityksen tukemisen lisäksi säännöllinen liikunta muodostaa liikunnallisen elämäntavan perustan lapsuusiällä. Lasten liikuntasuositukset ja niiden toteutuminen Yhdysvaltalaiseen meta-analyysiin perustuvan suosituksen mukaan alle kouluikäisille lapsille suositellaan kahden tunnin päivittäistä liikuntaa (2). Kouluikäisten lasten tulisi liikkua kohtuullisen kuormittavalla tasolla vähintään tunnin verran päivässä. Liikunnan tulisi olla monipuolista ja mieluisaa sekä lapsen kehitystasolle sopivaa. Sopivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, reipas pyöräily sekä aktiiviset ulkoleikit (2). Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ehkäisemiseksi tarvitaan mahdollisesti vielä enemmän päivittäistä liikuntaa lapsuusiällä. Eurooppalaisessa lasten sydänterveyden riskitekijöitä selvittävässä tutkimuksessa ehdotetaan 90 minuutin päivittäistä liikuntaa kouluikäisille lapsille ja nuorille (6). Suomalaisessa liikuntasuosituksessa alle kouluikäisille lapsille suositellaan kahden tunnin päivittäistä liikuntaa. Vastaavasti 7 12-vuotialle suositellaan 1,5 2 tunnin ja vuotiaille 1 1,5 tunnin päivittäistä liikuntaa. Tästä noin puolet tulisi olla reipasta liikuntaa, joka aiheuttaa hengästymistä ja huomattavaa sydämen sykkeen nousua (7). Turussa tehdyn selvityksen mukaan neljä viidesosaa kymmenvuotiaista lapsista liikkuu suositukseen nähden riittävästi. Vain pieni osa lapsista on liikunnallisesti täysin passiivisia. Murrosiässä liikunnallisuus vähenee selvästi (8). Yhdysvaltalaisen seurantatutkimuksen mukaan lähes kaikki lapset liikkuivat yhdeksänvuotiaana suosituksen mukaisesti yli tunnin päivässä. Liikunnan määrä väheni lapsen varttuessa, ja 15-vuotiaana näistä lapsista kolmasosa saavutti liikuntatavoitteen arkipäivinä ja vain 17 % viikonloppuisin (9). Sydänlapsi ja liikunta Suurin osa lasten sydänvioista voidaan korjata onnistuneesti leikkauksella tai katetritoimenpiteellä, tai sydänvian merkitys verenkierrolle on niin vähäinen, ettei toimenpidettä tarvita. Tällöin lapsella on sydänviasta huolimatta normaalit tai lähes normaalit fyysisen jaksamisen edellytykset. Joihinkin synnynnäisiin sydänvikoihin ja niiden korjausten jälkitiloihin liittyy heikentynyt suorituskyky, joka johtuu sydänvian tai tehdyn toimenpiteen vaikutuksista verenkiertoon. Näiden potilaiden fyysinen suorituskyky vaihtelee lähes normaalista selvästi heikentyneeseen (10). Joidenkin tutkimusten mukaan sydänvikaisten lasten fyysinen suorituskyky ei kuitenkaan aina ole suhteessa sydänvian vaikeusasteeseen (11). Sydänvikaisten lasten liikunnallisten taitojen kehittymistä selvittäneessä tutkimuksessa todettiin hidastunut liikunnallinen kehitys verrattuna terveisiin lapsiin (12). Liikunnallisen kehityksen poikkeavuus oli selvempää erityisesti niillä lapsilla, joiden sydänvika aiheutti sinisyyttä. Merkittävä sydänvika vaikuttaa enemmän lapsen mahdollisuuksiin liikkua, mutta liikunnallisen kehityksen viiveellä ja sydänvian vaikeusasteella ei kuitenkaan ollut suoraa yhteyttä. Poikkeavia löydöksiä todettiin myös sellaisilla lapsilla, joiden sydänvialla ei ollut verenkierrollista merkitystä tai joilla sydänvian korjausleikkauksen tulos oli hyvä. Tutkijat selittivät löydöstä sillä, että sydänvikaisia lapsia on suojeltu rajoittamalla heidän mahdollisuuttaan liikkua ja kehittyä liikkumalla (12). Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten fyysinen jaksaminen ja hyvinvointi lisääntyy liikunnallisella kuntoutuksella. Liikunnan suotuisa vaikutus on nähtävissä vielä pitkään kuntoutusjakson jälkeen. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa selvitettiin kuntoutuksen vaikutusta merkittävää synnynnäistä sydänvikaa sairastavien 8 17-vuotiaiden lasten ja nuorten fyysiseen suorituskykyyn (13). Tutkimukseen liittyi 12 viikon mittainen lasten ikätason mukaan sovitettu, ohjattu tunnin kestoinen kuntoutusohjelma kahdesti viikossa. Ohjelma sisälsi alku- ja loppuverryttelyn lisäksi aerobista liikuntaa ja venyttelyä. Lisäksi potilaita kannustettiin harrastamaan liikuntaa myös omatoimisesti. Suorituskykyä tes Suomen Lääkärilehti 49/2011 vsk 66

3 TIETEESSÄ 14 Rhodes J, Curran TJ, Camil L ym. Impact of cardiac rehabilitation on the exercise function of children with serious congenital heart disease. Pediatrics 2005;116: Lunt D, Briffa T, Briffa NK, Ramsay J. Physical activity levels of adolescents with congenital heart disease. Aust J Physiother 2003;49: Silka MJ, Hardy BG, Menashe VD, Morris CD. A population-based prospective evaluation of risk of sudden cardiac death after operation for common congenital heart defects. J Am Coll Cardiol 1998;32: Gajewski KK, Saul JP. Sudden cardiac death in children and adolescents (excluding Sudden Infant Death Syndrome). Ann Pediatr Cardiol 2010;3: Heidbuchel H, Corrado D, Biffi A ym. Recommendations for participation in leisure-time physical activity and competitive sports of patients with arrhythmias and potentially arrhythmogenic conditions. Part II: ventricular arrhythmias, channelopathies and implantable defibrillators. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2006;13: Heidbuchel H, Panhuyzen- Goedkoop N, Corrado D ym. Recommendations for participation in leisure-time physical activity and competitive sports in patients with arrhythmias and potentially arrhythmogenic conditions Part I: Supraventricular arrhythmias and pacemakers. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2006;13: Hirth A, Reybrouck T, Bjarnason- Wehrens B, Lawrenz W, Hoffmann A. Recommendations for participation in competitive and leisure sports in patients with congenital heart disease: a consensus document. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2006;13: Graham TP, Jr., Driscoll DJ, Gersony WM ym. Task Force 2: congenital heart disease. J Am Coll Cardiol 2005;45: Mitchell JH, Haskell W, Snell P, Van Camp SP. Task Force 8: classification of sports. J Am Coll Cardiol 2005;45: Moola F, McCrindle BW, Longmuir PE. Physical activity participation in youth with surgically corrected congenital heart disease: Devising guidelines so Johnny can participate. Paediatr Child Health 2009;14: Rhodes J, Ubeda Tikkanen A, Jenkins KJ. Exercise testing and training in children with congenital heart disease. Circulation 2010;122: Toivonen L, Swan H, Viitasalo M ym. Pitkä QT-oireyhtymä: kansallinen suositus. Suomen Kardiologisen Seuran työryhmän raportti. Duodecim 2008;124: Viitasalo M. Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt. Duodecim 2008: TAULUKKO 1. Urheilulajien luokittelu lajin dynaamisen kuormituksen ja suorituksen staattisen tehon mukaan. Mukaeltu Yhdysvaltojen kardiologisen seuran suosituksesta (22). Suorituksen Urheilulajin dynaaminen kuormitus staattinen teho Kevyt Kohtalainen Voimakas Kevyt Keilailu, curling Pöytätennis Suunnistus, pitkän matkan juoksu Golf Lentopallo Maastohiihto (perinteinen) Biljardi Pesäpallo (K) Jalkapallo (K) Kivääriammunta Miekkailu Sulkapallo, tennis, squash (K) Kohtalainen Kilpa-autoilu (K, S) Taitoluistelu (K) Jääkiekko (K), koripallo (K) Moottoripyöräily (K, S) Pikajuoksu Maastohiihto (luistelu) Sukellus (S) Yleisurheilun hyppylajit Keskipitkän matkan juoksu Ratsastus (K, S) Uinti, käsipallo Voimakas Yleisurheilun heittolajit Voimailu (K), paini (K) Nyrkkeily (K) Telinevoimistelu (K) Laskettelu (K, S), Soutu, melonta Itsepuolustuslajit (K) Lumilautailu Pyöräily (K, S) Painonnosto (K) Rullalautailu Kymmenottelu Vesihiihto, purjelautailu (K, S) Pikaluistelu Purjehdus K = törmäysvaara, kontaktilaji, S = huomioitava mahdollisen synkopeen aiheuttama vaara. tattiin rasitustestillä ennen kuntoutusjaksoa, kuntoutusjakson päätyttyä sekä noin seitsemän kuukautta kuntoutusjakson jälkeen. Fyysinen suorituskyky parani kuntoutuksen aikana, ja kuntoutuksen vaikutus säilyi myös aktiivisen kuntoutusjakson päätyttyä. Kuntoutuksella oli positiivinen vaikutus myös lasten henkiseen hyvinvointiin (13,14). Huolimatta säännöllisen liikunnan hyödyistä monet sydänvikaiset nuoret liikkuvat vähemmän kuin terveet ikätoverinsa. Liikkumaton elämäntapa lisää riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin aikuisiässä (15). Liikuntaan liittyvä lapsen äkkikuoleman riski Sydänperäinen äkkikuolema on harvinainen nuorella iällä. Sen yleisyyden on arvioitu olevan 0,6 6,2/ lasta (16). Noin % äkkikuolemista tapahtuu liikunnan aikana. Näissä tapauksissa suurin osa on sairastanut jotakin altistavaa sydänsairautta. Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien äkkikuoleman riski on noin 1/1 000 potilasvuotta (16). Yksinkertaisiin sydämen rakennepoikkeavuuksiin liittyvä äkkikuoleman riski on hyvin pieni. Leikkauksella korjattuun eteis-väliseinäaukkoon ei näytä liittyvän äkkikuoleman riskiä lainkaan. Avoimen valtimotiehytleikkauksen tai keuhkovaltimoläpän ahtaumaleikkauksen jälkeen riski on pieni, 0,4 0,6/1 000 potilasvuotta (16). Tavallisimmat synnynnäiset sydänsairaudet, joihin liittyy urheilun aikainen äkkikuolema ovat hypertrofinen kardiomyopatia, perinnölliset rytmihäiriösairaudet (pitkä QT-oireyhtymä ja katekoliherkkä polymorfinen kammiotakykardia), sepelvaltimoiden poikkeavuudet, Marfanin oireyhtymä sekä aorttaläpän sairaudet (17). Muita urheilun yhteydessä tapahtuneeseen äkkikuolemaan liitettyjä harvinaisempia sydänvikoja ovat valtasuonten transpositio (TGA), yksikammioiset sydänviat sekä sellaiset sydänviat, joihin liittyy keuhkoverenpainetauti. Suurten suonten transposition eteiskorjauksen jälkeen äkkikuoleman syynä on tavallisimmin sinussolmukkeen toimintahäiriö ja kammioperäiset rytmihäiriöt. Nykyisin käytössä olevalla valtasuonten vaihtoleikkauksella korjattuun transpositioon liittyvä myöhäiskuolleisuus on selvästi vähäisempää. Sydänlapsen liikuntasuositus Sydänsairauksiin liittyvät liikuntasuositukset perustuvat kansainvälisten asiantuntijaryhmien Suomen Lääkärilehti 49/2011 vsk

4 KATSAUS 27 Ylanen K, Poutanen T, Hiippala A, Swan H, Korppi M. Catecholaminergic polymorphic ventricular tachycardia. Eur J Pediatr 2010;169: Pelliccia A, Corrado D, Bjornstad HH ym. Recommendations for participation in competitive sport and leisure-time physical activity in individuals with cardiomyopathies, myocarditis and pericarditis. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2006;13: Kesäniemi A, Kettunen J, Ketola E ym. Aikuisten liikunta. Duodecim 2008;124: Thompson PD, Buchner D, Pina IL ym. Exercise and physical activity in the prevention and treatment of atherosclerotic cardiovascular disease: a statement from the Council on Clinical Cardiology (Subcommittee on Exercise, Rehabilitation, and Prevention) and the Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism (Subcommittee on Physical Activity). Circulation 2003;107: esittämiin suosituksiin (18,19,20,21). Niissä liikuntamuodot luokitellaan dynaamiseen ja staattiseen liikuntaan. Dynaamisen liikunnan aikana lihasten hapenkulutus kasvaa. Elimistö hoitaa tämän lisäämällä sydämen lyöntitiheyttä, iskutilavuutta ja valtimo-laskimohappierotusta. Verenpaine ei nouse merkittävästi, koska elimistön ääreisvastus pienenee. Staattinen lihastyö puolestaan ei juurikaan lisää hapenkulutusta, sydämen lyöntitiheyttä tai minuuttitilavuutta. Sen sijaan staattiseen lihaskuormitukseen liittyy merkittävä verenpaineen nousu. Dynaaminen liikunta aiheuttaa sydämelle pääosin tilavuuskuormituksen, kun taas staattinen liikunta aiheuttaa sydämelle ja valtimopuolen verenkierrolle pääosin painekuormituksen. Lisäksi liikunta jaotellaan intensiteettinsä perusteella lieväksi, kohtalaiseksi tai voimakkaaksi (22). Taulukossa 1 on esitetty eri liikuntamuotojen luokittelu Yhdysvaltojen kardiologisen seuran suosituksen mukaan. Luokittelua käytettäessä on otettava huomioon, että kilpailutilanteessa voi vain vähänkin kuormittavaan liikuntaan liittyä erityinen stressi (psyykkinen tai fyysinen). Se voi lisätä liikunnan aiheuttamaa äkkikuoleman riskiä, jos lapsella on esimerkiksi perinnöllinen rytmihäiriösairaus. Säännöllistä liikuntaa suositellaan omien voimien sallimalla tasolla kaikille lapsille, joilla on todettu sydänsairaus. Liikunnan ja osallistumisen sosiaalinen merkitys huomioon ottaen on tärkeää pyrkiä luomaan lapselle mahdollisuudet osallistua suorituskykynsä mukaisesti liikuntatilanteisiin, esim. kou- SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti: Tuija Poutanen: Apuraha (PSHP- EVO). Anneli Eerola: Ei sidonnaisuuksia. TAULUKKO 2. Suositus sydänvikaa sairastavan lapsen osallistumisesta liikuntaan ja urheiluun. Sydänvika Vaikeusaste/toimenpide Suositus ASD (eteisväliseinäaukko) Suljettu leikkauksella Ei rajoituksia Verenkierrollisesti Jos jäljellä on eteistason oikovirtaus, ei suositella merkityksetön aukko/pfo laitesukellusta paradoksaalisen emboliariskin vuoksi VSD (kammioväliseinäaukko) Korjattu leikkauksella Ei rajoituksia Verenkierrollisesti merkityksetön PDA (avoin valtimotiehyt) Suljettu leikkauksella Ei rajoituksia Verenkierrollisesti merkityksetön AVSD (eteis-kammio- Onnistunut leikkaus Ei rajoituksia väliseinäaukko) Kohtalainen vas. AV-läpän vuoto Kevyt kohtalainen staattinen ja dynaaminen liikunta PS (keuhkovaltimoläpän Lievä Ei rajoituksia ahtauma) Kohtalainen Kevyt kohtalainen staattinen ja dynaaminen liikunta AS (aorttaläpän ahtauma) Lievä Kevyt kohtalainen staattinen ja dynaaminen liikunta Kohtalainen Kevyt kohtalainen staattinen ja dynaaminen liikunta Ei kilpaurheilua, jos on oireita tai on todettu vasemman kammion toimintahäiriö CoA (aortan koarktaatio) Korjattu onnistuneesti Ei rajoituksia Poikkeava verenpainevaste Ei suositella voimakkaita staattisia/dynaamisia lajeja rasituksessa TOF (Fallotin tetralogia) Hyvä leikkaustulos Kevyt kohtalainen staattinen ja dynaaminen liikunta Ei rajoituksia (mikäli rasituskoe ja holter normaalit) Keuhkovaltimoläpän merkittävä Kevyt staattinen ja dynaaminen liikunta vuoto, oikean kammion kuormitus TGA (suurten suonten Onnistunut valtimoiden vaihto- Ei rajoituksia transpositio) leikkaus (ASO) Eteistason korjausleikkaus Kevyt kohtalainen staattinen ja dynaaminen liikunta UVH (yksikammioinen sydän) Kevyt-kohtalainen staattinen ja dynaaminen liikunta 3756 Suomen Lääkärilehti 49/2011 vsk 66

5 TIETEESSÄ Joihinkin lasten kroonisiin sairauksiin tai pahanlaatuisten sairauksien hoitoihin liittyy suurentunut valtimotaudin riski. luliikuntaan (23). Alle kouluikäiset lapset liikkuvat ja saavat liikkua ilman rajoituksia. Kilpaluonteisuus tulee usein mukaan kouluikäisten lasten ja nuorten ohjatussa liikunnassa. Tässä vaiheessa tulee keskustella lapsen ja vanhempien kanssa sydänsairauden mahdollisesti aiheuttamista liikuntarajoituksista. Kilpaluonteinen liikunta ja kilpaurheilu kielletään, jos lapsen sydänsairauteen liittyy merkittävän rytmihäiriön riski. Taulukossa 2 esitetään sydämen synnynnäisiin rakennepoikkeavuuksiin liittyvät liikuntarajoitukset taulukon 1 luokittelun mukaan. Jos sydämen yksinkertainen rakennepoikkeavuus ei ole vaatinut korjausta tai se on onnistuneesti korjattu, fyysinen suorituskyky on yleensä normaali, eikä liikuntaa tarvitse rajoittaa (taulukko 2). Aorttaläpän poikkeavuuden lievä muoto ei edellytä liikuntarajoitutusta, mutta merkittävä poikkeavuus (kohtalainen tai vaikea ahtauma ultraäänellä arvioituna) vaatii kilpaluonteisen liikunnan kieltämisen. Jos aorttaläpän ahtauma on kohtalainen tai vaikea, liittyy siihen sydänlihaksen iskemia-, rytmihäiriö- sekä äkkikuoleman riski. Mikäli hoidettu aortan koarktaatio aiheuttaa normaalia voimakkaamman verenpainevasteen rasituksessa, suositellaan välttämään voimakasta staattista ja dynaamista liikuntaa. Lievä keuhkovaltimoläpän poikkeavuus ei vaikuta fyysiseen suorituskykyyn. Pienentynyt minuuttitilavuus heikentää kohtalaista tai vai - keaa keuhkovaltimoläpän ahtaumaa sairastavan suorituskykyä. Tällöin suositellaan korkeintaan lievästi tai kohtalaisesti kuormittavaa staattista ja dynaamista liikuntaa. Kun suurten suonten transpositio (TGA) on korjattu onnistuneesti valtasuonten vaihtoleikkauksella, ei liikuntarajoituksia tarvita. Monimutkaisissa sydänvioissa (esim. Fallotin tetralogia, yksikammioinen sydän) liikunnalle asetettavat rajat arvioidaan yksilöllisesti ottaen huomioon tehty korjausleikkaus, mahdollisesti jäljellä olevat poikkeavuudet ja rytmihäiriöherkkyys. Yksikammioratkaisuissa rasituksen sieto on usein selvästi heikentynyt keuhkoverenkierron rajoittuneisuuden ja sydämen pienentyneen täyttökuorman vuoksi. Liikuntaa rajoittavia tekijöitä voivat olla eteis-kammioläppien vuodot, aortta- ja keuhkovaltimoläppien vuodot tai ahtaumat sekä häiriöt kammion supistustoiminnassa. Liikuntaohjeet ja rajoitukset annetaan kattavien sydäntutkimusten perusteella (20). Kaikututkimuksella arvioidaan sydämen supistuvuutta, läppien toimintaa sekä mahdollisia jäännösvikoja. Holter-rekisteröinnillä kartoitetaan rytmihäiriöiden esiintymistä. Rekisteröinnin arvoa lisää sen aikana mahdollisesti esiintynyt oire ja siitä tehty oiremerkintä. Kliinisellä rasituskokeella saadaan arvokasta tietoa suorituskyvystä, mahdollisesta rasituksen provosoimasta rytmihäiriöstä sekä rasituksenaikaisesta happikyllästeisyystasosta ja verenpainevasteesta (24). Suorituskyvyn arvioimiseen voidaan myös käyttää kuuden minuutin kävelytestiä niille lapsille, joille kliininen rasituskoe on liian raskas tai teknisesti vaativa (24). Useimmille lapsille, joilla on monimutkainen sydänvika, voidaan kuitenkin suositella kevyesti tai kohtalaisesti kuormittavaa päivittäistä liikuntaa. Kilpaluonteinen ja muu voimakasta rasitusta sisältävä liikunta on kielletty lapsilta, joilla on perinnöllinen rytmihäiriö (CPVT, LQTS), hypertrofinen kardiomyopatia sekä merkittävä aorttaläpän sairaus. Kilpaurheilun välttämistä suositellaan myös niille lapsille, joilla on todettu hypertrofista kardiomyopatiaa aiheuttava geenivirhe, vaikka kliinisiä sairauden merkkejä ei olisi (20). Kilpaurheilukielto perustuu edellä mainituissa sairauksissa ääriponnistuksen aiheuttamaan rytmihäiriön ja äkkikuoleman riskiin. Kilpaurheilussa vaara on suuri potilailla, joilla on LQT1-alamuoto ja jotka ovat geenin kantajia. Fyysisesti kevyen lajin kilpaurheilu voidaan sallia LQT2-alamuodon oireettomille kantajille, jos QT-aika on normaali (25,26). Katekoliamiiniherkkää monimuotoista kammiotakykardiaa sairastaville (CPVT) rasitus tai stressi laukaisee kammiolisälyöntisyyden ja monimuotoisen kammiotakykardian, joka voi johtaa kammiovärinään ja äkkikuolemaan (27). Myös muissa sydänlihaksen sairauksissa (esim. laajentava kardiomyopatia) on heikentyneen kammiofunktion ja rytmihäiriöalttiuden vuoksi sydänsairauden pahenemisen ja äkkikuoleman riski. Näitä sairastaville suositellaan ääriponnistusten ja voimakkaan staattisen kuormituksen rajoitusta (28). Sairastetun myokardiitin jälkeen tulee kilpaurheilu kieltää kuuden kuukauden ajaksi. Liikuntamuotoa ja siihen liittyvää riskiä arvioitaessa tulee urheilun kuormittavuuden lisäksi ottaa huomioon sairauteen mahdollisesti liittyvän tajunnanmenetyksen ja siitä aiheutuvan vaaran riski. Taulukossa 1 on merkitty S-kirjaimella urheilulajit, joissa on otettava huomioon mahdol- Suomen Lääkärilehti 49/2011 vsk

6 KATSAUS Kilpaurheilu kielletään, jos lapsen sydänsairauteen liittyy merkittävän rytmihäiriön riski. lisen tajunnanmenetyksen aiheuttama vaara. Kontaktiurheilulajit ovat kiellettyjä lapsilta, joilla on tekoläppä sekä lapsilta, joilla on todettu merkittävä laajentuma nousevassa aortassa (esim. Marfanin oireyhtymässä). Mikäli lapsella on sydämentahdistin, tulee hänen välttää sellaista liikuntaa, jossa on tahdistinsysteemin tai ihon vaurioitumisen riski. Pienellä lapsella tahdistin on alavatsalla ja johdot kulkevat sieltä sydämen pinnalle. Isommalla lapsella tahdistin asennetaan rintakehälle, jolloin ylävartalon ja tahdistimen puoleisen olkapään liikkeitä tulee rajoittaa ainakin kuusi viikkoa tahdistimen asennuksen jälkeen. Rytmihäiriötahdistimen osalta tulee huomioida, että voimakkaan rasituksen aikana korkealle nouseva syketaso (sinusrytmi) voi aiheuttaa tahdistimen tarpeettoman toiminnan. Varfariinihoitoa saavien potilaiden liikuntaan liittyvä loukkaantumisriski on otettava huomioon. Taulukossa 1 on merkitty K- kirjaimella sellaiset urheilulajit, joihin liittyy kaatumisen tai törmäyksen vaara. Lapset toipuvat yleensä hyvin sydänsairauksien hoitoon liittyvistä toimenpiteistä. Paluu normaaliin arkeen voi tapahtua yksilöllisesti lapsen voinnin mukaisesti. Rintalasta luutuu 4 6 viikon kuluessa. Tänä aikana tulee välttää rintalastan painamista (esim. pienen lapsen nosto kainaloista) sekä rintakehään kohdistuvia rasitteita (mm. trampoliinilla hyppiminen). Normaali arjen hyötyliikunta on suositeltavaa myös lapsille. Mikäli liikuntaan liittyy huonon olon tuntemus tai epäily rytmihäiriöstä, pitää liikunta keskeyttää. Jos lapsen suorituskyky muuttuu merkittävästi aiempaan verrattuna, on aihellista aikaistaa sydäntutkimuksia. Jos lapsella on rasitukseen liittyvä tajunnanmenetys, tulee mahdollinen rytmihäiriö sulkea pois sen syynä. Päivittäinen koulumatkan kulkeminen kävellen tai pyörällä on suositeltavaa suurimmalle osalle lapsista. Mikäli fyysinen suorituskyky on merkittävästi heikentynyt, järjestetään lapselle koulukyyti. Kyyti järjestetään lapsen tarpeen mukaisesti pyrkien turvaamaan lapselle riittävä jaksaminen koulussa. Koulukyyti voidaan järjestää bussilla tai taksilla koulumatkasta riippuen. Joskus riittävä tuki voi olla koulukyydin järjestäminen talvikaudelle. Sydänlapsen liikuntaresepti Suomessa on julkaistu aikuisten liikunnasta Käypä hoito -suositus. Suosituksen tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Lääkärin keskeisenä tehtävä on arvioida liikunnan aiheet, vaarat ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet sekä motivoida liikkumaan. Terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista moniammatillisesti (29). Aikuisten liikuntasuosituksen pääperiaatteita voidaan soveltaa myös lapsille. Sydänlasten liikuntatottumuksiin tulisi kiinnittää huomiota sydänsairauden seurantakäyntien yhteydessä. Lapsia tulisi ohjata ja motivoida liikkumaan. Turvallisen liikunnan rajojen arvioinnissa hyödynnetään holter-rekisteröintiä ja rasitusergometriaa (24). Liikuntaohjeiden laatimisessa sekä ohjelman toteutumisen seuraamisessa tulisi konsultoida fysioterapeuttia. Säännöllisten liikuntainterventoiden (esim. ennen kouluun menoa, yläasteelle siirryttäessä ja terveydenhuollossa ennen aikuisten puolelle siirtoa) rutiinimainen sisällyttäminen osaksi lasten sydänsairauden seurantaa tukisi lasten liikuntaohjelman toteutumista. Liikunnallisella elämäntavalla voidaan vaikuttaa valtimotaudin yksittäisiin riskitekijöihin (lihavuus, hypertensio, glukoosi-intoleranssi) ja siten ehkäistä valtimotautia (30). Sydänsairauden seurantakäynneillä lapsia voidaan ohjata liikunnallisesti aktiiviseen elämäntapaan ja liikuntaharrastusten pariin sydänvika huo - mioon ottaen. Lisäksi lapsen vanhempia tulee rohkaista kannustamaan lapsia liikkumaan. Lopuksi Lähes kaikille sydänsairaille lapsille annetaan ohje liikkua omien voimien mukaisesti. Esimurrosikäisille lapsille ei tarvitse yleensä asettaa liikuntarajoituksia. Heille tulee antaa mahdollisuus osallistua liikuntaan ja liikunnallisten taitojen oppimiseen oman kehitysaikataulun mukaisesti. Isommille lapsille annetaan liikuntaohjeet ja -rajoitukset sydänsairauden mukaisesti kattavien sydäntutkimusten perusteella. Kilpaluonteinen urheilu on kielletty erityisesti perityvää rytmihäiriösairautta ja hypertrofista kardiomyopatiaa sairastavilta. Merkittäviin sydänvikoihin liittyy usein heikentynyt suorituskyky, joka tulee ottaa huomioon lapsen ja nuoren liikunnassa. Liiallista varovaisuutta liikunnan suhteen tulisi välttää ja kannustaa potilaita liikkumaan riittävästi, jotta suorituskyky pysyisi 3758 Suomen Lääkärilehti 49/2011 vsk 66

7 TIETEESSÄ mahdollisimman hyvänä potilaan tilanteeseen nähden. Koululiikuntaan osallistumisella on tärkeä sosiaalinen merkitys, ja siksi on tärkeä pyrkiä luomaan liikuntaan osallistumisen mahdollisuus omien voimien mukaisesti myös sydänlapselle. Vähäistä hengästymistä ja hikoilua aiheuttava kuntoliikunta on suositeltavaa kaikille. Jos liikuntaan liittyy huonon olon tuntemus tai rytmihäiriö, liikunta pitää keskeyttää. Jos lapsi menettää tajuntansa rasituksessa, on rytmihäiriön mahdollisuus suljettava pois. English summary > in english No need for restriction of physical activity in children with CHD INNOVATIIVINEN INHALOITAVA KORTIKOSTEROIDI 48/11 R Alvesco 80 mikrog/annos ja 160 mikrog/annos, inhalaatiosumute, liuos. Vaikuttava aine ja lääkemuoto: Siklesonidi, inhalaatiosumute, liuos. Käyttöaiheet: Aikuisten ja nuorten (vähintään 12-vuotiaiden) kroonisen astman hallinta. Annostus ja antotapa: Suositeltu annos on 160 μg kerran vuorokaudessa. Tällä saavutetaan astman hoitotasapaino suurimmalle osalle potilaista. Annoksen voi tarvittaessa pienentää 80 μg:aan tai suurentaa 320 μg:aan tai 640 μg:aan vuorokaudessa. Alvesco-valmistetta tulisi ottaa mieluiten illalla. Kun hoitotasapaino on saavutettu, annos tulee sovittaa yksilöllisesti pienimpään hyvän hoitotasapainon säilyttämiseen tarvittavaan annokseen. Vastaaiheet: Yliherkkyys siklesonidille tai jollekin valmisteen apuaineelle. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Alvesco-valmistetta tulee antaa varovasti potilaille, joilla on aktiivinen tai piilevä keuhkotuberkuloosi tai sieni-, virus- tai bakteeri-infektio, ja vain, jos näitä infektioita hoidetaan asianmukaisesti. Valmistetta ei ole tarkoitettu status asthmaticuksen tai muiden tehohoitoa vaativien akuuttien astmakohtausten hoitoon. Valmistetta ei ole tarkoitettu akuuttien astmaoireiden helpottamiseen, siihen tarvitaan lyhytvaikutteista keuhkoputkia laajentavaa lääkettä. Potilaita on neuvottava pitämään tällaista lääkettä mukanaan. Yhteisvaikutukset: Voimakkaiden CYP3A4:n estäjien käyttöä siklesonidihoidon aikana tulee välttää, elleivät hyödyt ole riskejä suuremmat. Raskaus ja imetys: Muiden glukokortikoidien tavoin siklesonidia tulee käyttää raskauden aikana vain, jos mahdollinen hyöty äidille on suurempi kuin mahdollinen riski sikiölle. Haittavaikutukset: Noin 5 %:lla potilaista esiintyi haittavaikutuksia. Melko harvinaisia haittavaikutuksia: antopaikan reaktiot, antopaikan kuivuminen, dysfonia, inhalaation jälkeinen yskä, paradoksinen bronkospasmi, ihottuma ja ekseema. Harvinaisia haittavaikutuksia: välittömät tai viivästyneet yliherkkyysreaktiot, kuten angioedeema. Paradoksinen hengitysteiden supistuminen saattaa ilmaantua välittömästi lääkkeen oton jälkeen. Inhaloitavien kortikosteroidien systeemisiä vaikutuksia saattaa esiintyä, etenkin käytettäessä suuria annoksia pitkään. Hinta- ja pakkaustiedot , ALV 8 %: Alvesco 80 μg 60 annosta 23,62, Alvesco 80 μg 120 annosta 44,68, Alvesco 160 μg 60 annosta 25,40, Alvesco 160 μg 120 annosta 48,53. SV-korvattavuus: SV-peruskorvattu Myyntiluvan haltija: Nycomed GmbH. Lisätietoja: Oy Leiras Finland Ab, puh , Suomen Lääkärilehti 49/2011 vsk

8 TIETEESSÄ TUIJA POUTANEN M.D., Ph.D. Specialist in Paediatric Cardiology ANNELI EEROLA M.D., Ph.D. Specialist in Paediatric Cardiology Department of Paediatrics Tampere University Hospital ENGLISH SUMMARY No need for restriction of physical activity in children with CHD Overprotection is common in children with congenital heart diseases (CHD). The resulting sedentary lifestyle leads to diminished physical work capacity and places children at risk for illnesses associated with physical inactivity. The question of whether physical training is permissible is a frequent concern of CHD patients and their parents. Children have a natural need for motor activity and this should not be interrupted or discouraged. Prepubertal children with CHD need no restrictions of their physical activity. Regular exercise at a recommended level can be performed at all ages by all patients with CHD. However, not all patients are eligible for competitive sports. Adolescents with a diagnosis of hypertrophic cardiomyopathy, LQT syndrome (LQTS), catecholaminergic polymorphic ventricular tachycardia (CPVT) or severe aortic valve disease should be excluded from competitive sports. If an adolescent s physical activity needs to be restricted, information about this should be given at an early adolescent stage. Suomen Lääkärilehti 49/2011 vsk a

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa LUKU 2 Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa HETA NIEMINEN E E R O J O K I N E N HEIKKI SAIRANEN Tiivistelmä Suomessa syntyy keskimäärin kymmenen sydänvikaista lasta viikossa.

Lisätiedot

Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011

Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Krooninen flimmeri ja liikunta sydämen minuuttitilavuus pienenee eteisvärinän aikana 10 30 % sinusrytmiin verrattuna. Terveessä sydämessä tällä ei ole suurta kliinistä

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten LUKU 8 Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten jälkeen HENRIK EKBLAD Kuva 1. TGA. Tiivistelmä Suurten suonten transposition insidenssi on 20 30 / 100

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

Lapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia?

Lapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia? Näin tutkin Markku Leskinen Lapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia? Lapsen sydämestä kuuluu usein sivuääniä. Erikoissairaanhoidon tutkimuksia tarvitaan, kun kuuntelulöydös muistuttaa

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

Sydänsairaudet ja raskaus

Sydänsairaudet ja raskaus Tieteessä katsaus Risto Kaaja sisätautiopin professori TYKS ja Turun yliopisto riskaa@utu.fi Sydänsairaudet ja raskaus Noin yhdellä sadasta raskaana olevasta on sydänsairaus. Valtaosalta synnynnäinen sydänsairaus

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Koonneet: Jaana Pihkala Paula Rautiainen Heikki Sairanen

Koonneet: Jaana Pihkala Paula Rautiainen Heikki Sairanen Koonneet: Jaana Pihkala Paula Rautiainen Heikki Sairanen SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Toiminnan esittely... 3 Vuodeosasto K4... 4 Sydänleikkaukset... 4 Teho-osasto K9... 13 Katetrointilaboratorio...

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

TOF-potilaan seuranta miksi ja miten?

TOF-potilaan seuranta miksi ja miten? LUKU 7 TOF-potilaan seuranta miksi ja miten? ANU TURPEINEN OLLI PITKÄNEN Tiivistelmä Fallot n tetralogia (TOF) -oireyhtymään kuuluu neljä tyyppipiirrettä: perimembranoottisesti sijaitseva kookas kammioväliseinän

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Songha Yö/Natt tabletti, päällystetty 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää: Valerianae (Valeriana officinalis L. s.l.) rad. extr. spir.

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

TIETÄMYKSEN KYSELYLOMAKKEEN KEHITTÄMINEN, ESITESTAUS JA VALIDOINTI SYNNYNNÄISESTI SYDÄNVIKAISILLE NUORILLE JA HEIDÄN VANHEMMILLEEN

TIETÄMYKSEN KYSELYLOMAKKEEN KEHITTÄMINEN, ESITESTAUS JA VALIDOINTI SYNNYNNÄISESTI SYDÄNVIKAISILLE NUORILLE JA HEIDÄN VANHEMMILLEEN TIETÄMYKSEN KYSELYLOMAKKEEN KEHITTÄMINEN, ESITESTAUS JA VALIDOINTI SYNNYNNÄISESTI SYDÄNVIKAISILLE NUORILLE JA HEIDÄN VANHEMMILLEEN Petri Tuovinen Pro gradu -tutkielma Hoitotiede Terveystieteiden opettajankoulutus

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Päänahan seborrooinen ekseema ja muu päänahan hilseily (pityriasis capitis). Pityriasis versicolor.

VALMISTEYHTEENVETO. Päänahan seborrooinen ekseema ja muu päänahan hilseily (pityriasis capitis). Pityriasis versicolor. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nizoral 20 mg/ml shampoo 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää ketokonatsolia 20 mg. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

URHEILIJAN TERVEYSKYSELY

URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Sivu 1 / 6 URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sotu: - Osoite: Puhelin: Lähiomainen ja puhelinnumero: Urheilulaji(t): Urheiluseura: Valmentaja: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi urheilussa? Mitkä ovat

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4.

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TROSYD 1 % emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää 10 mg tiokonatsolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Katsaus Perinnöllinen monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys tajuttomuuskohtauksien ja äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Nuoren henkilön tajuttomuuskohtauksen

Lisätiedot

LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN

LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN Useimmiten raskaus ei ole este vaan hyvä syy säännölliseen liikkumiseen. Säännöllisellä liikunnalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Liikunnan tarkoitus on parantaa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot