RAPORTTI Selvitys työtoiminnan säätiöittämisestä Ylä-Savossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI Selvitys työtoiminnan säätiöittämisestä Ylä-Savossa"

Transkriptio

1 RAPORTTI Selvitys työtoiminnan säätiöittämisestä Ylä-Savossa Rahoitus: Ylä-Savon Kehitys Oy Iisalmen kaupunki Toteutus: Selvitysmies Esa Saarivainio

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Tuetuntyön ja työtoiminnan nykytila ja toiminnan tarve 4 Seutukunnallinen työvalmennussäätiö-malli 5 Uudelleen organisoinnin lähtökohdat 6 Palvelutarjonnan mahdollistava toiminnallinen perusrakenne 7 Toiminnan rahoitus 8 Toiminnan välilliset vaikutukset 8 Tukityöllistymisen vaihtoehdoista 9 Perustamisprosessin käynnistäminen 10 Kuntien rahoituksellinen varautuminen uuteen organisaatioon 11 Päätöksiä ja kannanottoja osallistumisesta säätiön perustamiseen 12 Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Työtoimintojen porrasteinen palvelujärjestelmä Säätiön perustaminen Kaavio säätiön perustamisesta Ehdotus säätiön organisaatiokaaviosta Säätiön tuottamat tuotteistetut sosiaali- ja työvoimapalvelut Tilastot työllisyydestä Alustavat palvelutuotteet Lista kunnista ja yhteisöistä, joilta on kysytty säätiöittämisestä

3 3 Johdanto Iisalmessa tehtiin Iisalmen kaupungin toimesta keväällä 2004 vaihtoehtoisen tuotantotapamallin selvitys työkeskuksen toiminnassa, jonka tavoitteena oli selvittää eri vaihtoehtoja kunnalliselle toimintamallille. Ensimmäisessä vaiheessa todettiin mahdollisuudet ja tarve laajalle seutukunnalliselle organisaatiolle, joka yhdistäisi nykyiset työllistämistä ja työvalmennusta ja kuntoutusta harjoittavat toimintayksiköt ( työ- ja toimintakeskukset sekä nuorten työpajat). Selvityksen toisessa vaiheessa ovat olleet rahoittajina Ylä-Savon Kehitys Oy aluekeskusohjelman perusrahoituksesta ja Iisalmen kaupunki.. Selvityksen toteutuksesta on vastannut selvitysmiehenä Esa Saarivainio ja hänellä on ollut tukena seudullinen työryhmä, johon ovat kuuluneet Pohjois- Savon Liiton Sompa-hankkeesta seutukoordinaattori Harri-Pekka Luomi (työryhmän pj.), KELA:n vakuutuspiirin johtaja Jukka Kääriäinen, Iisalmen työvoimatoimiston johtaja Ritva Pääkkönen, Kehy- pajan johtaja Kyösti Kauppinen, Kiuruveden kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Seija Kärkkäinen, Lapinlahden kunnan Tulava-projektin hankevastaava Outi Väyrynen, Iisalmen kaupungin hallintojohtaja Esa Laukkanen sekä Salmituotteen työnjohtaja Väinö Lappalainen. Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa asiaa valmistelemaan. Selvityksen toisen vaiheen (syysjoulukuu 2004) tavoitteeksi asetettiin lisäselvitykset seuraavista asioista: - mahdollisesti perustettavan säätiön toimintaedellytykset - Ylä-Savon kuntien ja yhteisöjen mukaantulo säätiöön - organisaatio- ja toimintamalli - alustavat palvelutuotteet - rahoitusmahdollisuudet ja toteuttamisaikataulu Selvitystyö on edennyt eri toimijoiden näkemysten kartoituksella seutukunnan virkamies- ja luottamusmiesjohdon sekä alueen työllisyydenhoidon ja kuntoutuksen kentällä toimivien järjestöjen kanssa. Keskustelujen ideana on ollut syventää käsitystä alueellisen mallin synergiaeduista, joilla toimintojen rationaalinen yhdistäminen poistaisi päällekkäisyyksiä ja vahvistaisi erikoisosaamista. Lisäarvona tällainen organisoituminen lisäisi Ylä-Savon seudun vahvuuksia kehittyä vetovoimaiseksi aluekeskukseksi. Organisaation juridiseksi muodoksi tässä selvitystyössä esitetään itsenäistä säätiötä, koska se suo työvalmennustoiminnalle parhaat seutukunnalliset toimintaedellytykset, laajimmat ulkopuoliset tuki- ja rahoitusmahdollisuudet ja sen hallinto on kevein mahdollinen. Säätiön valvonta on peruskunnille selkeää sekä hallinnollisesti ja myös kuntien tekemien ostopalvelusopimusten kautta.

4 4 Säätiön etuna ja vahvuutena on myös seutukunnan yhdistysten ja järjestöjen mahdollisuus olla mukana itse toiminnassa ja päätöksenteossa. Samalla ne voivat tuoda työvalmennuspalveluihin perusosaamistaan ja sosiaalista pääomaa. Säätiön on myös helppo luoda moniammatillinen seudullinen viranomaisverkosto työllisyyden hoitoon ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Tuetuntyön ja työtoiminnan nykytila ja toiminnan tarve Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tuottamassa sosiaalibarometrissä pidetään hälyttävänä mm. alkoholiongelmaisten, huumeongelmaisten, ylivelkaisten ja asunnottomien tilaa. Suurimpia, mutta samalla myös tulevaisuuden mahdollisuuksiltaan erilaisia alaryhmiä ovat pitkäaikaistyöttömät, työmarkkinoilta syrjäytyneet ja mielenterveysongelmaiset. Vain vähän kärjistäen: mitä vaikeampaan asemaan jokin ihmisryhmä on joutunut / ajautunut / syntynyt, sitä vaikeammaksi ja vajavaisemmaksi ammattiauttaja koki mahdollisuutensa. Koko palvelujärjestelmä on suurissa pulmissa silloin, kun tarvitaan pitkäjänteistä, räätälöityjä ja kohdennettuja toimia ihmisten tilanteessa muutoksen aikaansaamiseen ja toimintakyvyn vahvistamiseen. Ylä-Savon seudun työllisyysstrategian mukaan työllisyyden edistämisen tavoitteena on mm. työpajojen verkostoitumismallin kehittäminen, rakenteellisen työttömyyden minimointi ja tukityöorganisaatioiden kehittäminen. Samoin yhtenä painopistealueena on seudullisen ylikunnallisen palvelutuotannon kehittäminen. Erityiseksi kohderyhmäksi muodostuu pitkäaikaistyöttömät, nuoret ammattikouluttamattomat työttömät sekä heidän joustavat yksilölliset palvelut, jotka turvaavat mahdollisuuden integroitua työmarkkinoille. Vajaakuntoisten työtoimintaa tulee kehittää luomalla malli, joka tukee alueen seudullista työllisyysstrategiaa. Erilaisten selvityksien mukaan kuntien taloudelliset liikkumavarat kaventuvat vammaisten ja vajaakuntoisten työ- ja päivätoiminnassa ja syntyy tarve miettiä uudenlaisia toimintamalleja, jotka ovat joustavia ja tehokkaita. Samalla ne antavat nykyistä paremmat mahdollisuudet erilaisten rahoituskanavien ja toiminnallisten tuottojen hyödyntämiseen. Työllisyystilanne on vaikea ja samalla työelämän vaatimukset ovat lisääntyneet entisestään. Työelämän ulkopuolelle jäävien pitkäaikaistyöttömien, vajaatyökykyisten ja vammaisten määrä on korkea (Liite 6 ). Syrjäytyminen työmarkkinoilta merkitsee monille psyykkisten, sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien kasautumista. Ongelmat heijastuvat kustannuksina sosiaali- ja terveystoimen palveluissa. Toimiminen sosiaalipalvelujen, työmarkkinoiden ja työhallinnon liitoskohdassa vaatii uusia toimintamalleja, jotka huomioivat seudullisen yhteistyön ja laajan sidosryhmäverkon.

5 5 Mielenterveyskuntoutujien, kehitysvammaisten, päihdeongelmaisten sekä vajaakuntoisten tuetun työllistymisen, kuntouttavan työtoiminnan kohdalla on tällä hetkellä Ylä-Savon seutukunnassa suuri palvelujen tarve. Avohoidon ja kuntouttavaan toimintaan aktivoimisen puute on usein aiheuttamassa tilanteen, joissa vaihtoehtoina on hoito, jonka hinta helposti nousee / vuorokausi. Oikein järjestetyn, keskitetysti hallinnoidun toiminnan avulla olisi mahdollisuuksia pienentää mm. erikoissairaanhoidon kustannuksia. Näiden kohderyhmien lisäksi ovat myös alueen työttömät työnhakijat työkyvyn arvioinnin ja selvityksen, kuntoutuksen ja muiden tukitoimien tarpeessa. Lyhytaikainenkin, suunnitelmallinen kuntouttava tai kouluttava palvelu lisäisi todennäköisesti merkittävällä tavalla tämän väestönryhmän elämänhallinta ja vähentäisi sitä kautta työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytymistä. Tämänsuuntaisia kokemuksia on valtakunnallisesti saatu runsaasti eri sosiaalipalvelusäätiöiden tuottamista palveluista. Työttömien käyttämätön työkapasiteetti tarkoittaa kunnille verotulomenetyksiä. Kuntien kannalta työllisyyden edistämisessä on kysymys kuntalaisten hyvinvoinnista, kuntien talouden perustan kestävyydestä ja kuntien henkilöstöpolitiikasta. (Suomen Kuntaliitto; Kaupunkiseuduille strategiat työllisyyden edistämisessä. 2001). Kuntaliiton mielestä tulisi luoda paikallinen malli alueen ja asiakkaiden tarpeisiin, jossa viranomaiset ja eri yhteistyötahot ovat yhteisvastuussa työllisyyden nujertamisessa. Kuntien tulee kehittää monipalvelutoimintaa ja työhön sijoittumista edistäviä erityistukitoimenpiteitä yksilöllisten työllistymisurien aikaansaamiseksi. Lakimuutokset (kuntouttava työtoiminta, laki vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymisen edistämisestä) velvoittavat kuntia työllistämistä tukevaan toimintaan. Laissa korostetaan työmarkkinasuuntautuneisuutta, työllistymisen edistämistä sekä kuntoutuksen varmistamista. Seutukunnallinen työvalmennussäätiö-malli Selvitystyössä esitetty malli seutukunnallisesta säätiöstä vaatii käytännön sovellutusten ja ratkaisujen osalta runsaasti tarkempaa valmistelua ja lopullista hiomista, jotta se toimii tarkoituksenmukaisesti niin asiakaskunnan, yksikköjen että rahoittajien näkökulmasta katsottuna. Mallin tarkempi valmistelu ja loppuunsaattaminen sekä käytännön lopulliset ratkaisut riippuvat tulevista kuntien, järjestöjen ja yhteisöjen päätöksistä päädytäänkö organisaation käytännön prosessointiin. Mikäli nämä päätökset ovat myönteisiä on edessä monenlaisia valintoja ja päätöksentekoja ennen lopullista toiminnallista mallia. Säätiön säännöt kannattaa suunnitella tarkoin, jotta ne vastaavat perustajajäsenten asettamia toiminnan tavoitteita ja ehtoja.

6 6 Yleensä vastaavanlaisissa säätiöissä ollaan päädytty kaksiportaiseen malliin, jossa ylintä päätäntävaltaa käyttää sekä valtuuskunta / valtuusto ja hallitus ja eri toimielinten tehtävät määritellään säätiön säännöissä. Valtuuskunta / valtuusto kokoontuu vuosittain vähintään kaksi kertaa kevät- ja syyskokoukseen. Kuntien luottamushenkilöt valitsevat keskuudestaan valtuuskunnan kuntaedustuksen ja kolmannen sektorin yhdistysten ja järjestöjen kokoukset / hallitukset valitsevat edustajansa säätiön valtuuskuntaan / valtuustoon. Koska kyseessä on yksityinen säätiö, on valtuuskunnassa / valtuustossa oltava kolmannen sektorin toimijoista enemmistö. Valtuuskuntaan / valtuustoon jokainen mukaan tuleva yhteisö nimeää kaksi edustajaansa. Valtuuskunta valitsee säätiön perustajien nimeämistä henkilöistä yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan hallituksen. Säätiön hallitukseen kukin peruskunta esittää oman virkamiesedustuksensa (jokaisella omistaja kunnalla yksi edustaja) ja jokaisesta kolmannen sektorin säätiön omistaja järjestöstä edustaja, joiden määrä ylittää kuntien edustajien määrän. Näin turvataan säätiön itsenäisyys (Liite 4). Säätiön hallituksessa tulee olla peruskuntien johtavia virkamiehiä, jotta säätiön toimintaan saadaan myös kuntien näkemystä ja valvontaa. Kolmannen sektorin työllistämiseen erikoistuneet toimijat tuovat säätiöön omaa osaamistaan ja sosiaalista pääomaa. Säätiö ei voi olla suora kuntien toiminnan jatke ulkopuolisen rahoituksen ja toiminnan uudenlaisuuden vuoksi. Näin säätiöstä muodostuu itsenäinen säätiö. Uudelleen organisoinnin lähtökohdat 1. Sen on pystyttävä vastaamaan avo- ja laitoshoidon rakennemuutokseen eli kuntouttamaan laitoshoidosta avohoitoon siirtyviä yhä enemmän. 2. Palveluja vaille jääneet vajaakuntoisryhmät on saatava ammatillisen koulutuksen piiriin. 3. On järjestettävä kattava porrasteisuus (Liite 1) (työllistymisen, tuetun työn ja työtoiminnan porrasteinen palvelumalli). 4. Eri toimipisteissä tehtävä päällekkäinen työ (esim. tuotesuunnittelu, hallinto, markkinointi, myynti, hankkeet, kehitystyö) on poistettava ja vahvuuksia sekä resursseja (konekanta, osaaminen, toimitilat, verkostot) on hyödynnettävä palvelujärjestelmän kaikissa yksiköissä. 5. Toiminnan piiriin, sen oikealle portaalle tapahtuvaa ohjausta on tehostettava. 6. Kaikki rahoitusvaihtoehdot on saatava käyttöön.

7 7 7. Ammatillisen kuntoutuksen ja koulutuksen vaihtoehdot on oltava vajaakuntoisten käytettävissä ja eri instansseissa oleva tieto saatava käyttöön helposti ja joustavasti hyödyntämään asiakkaan tarpeita ja oikean kuntoutumis-suunnitelman laadintaa ja toteutusta. 8. Työtoiminnan, tukityöllistämisen sekä peruspalvelujen yhteys on saatava toimivammaksi. 9. Palvelujärjestelmässä työllistyneelle on pyrittävä löytämään uusia ulospääsyteitä järjestelmästä työelämään luomalla hyvät yhteydet muuhun yhteiskuntaan. 10. Sekä kuntoutus että liiketaloudellinen toiminta on järjestettävä tehokkaasti. Palvelutarjonnan mahdollistava toiminnallinen perusrakenne Rungon seudullisen säätiön toiminnalle muodostaisivat alkuvaiheessa erilaiset kunnissa jo olemassa olevat yksiköt. Mukaan säätiön perustoiminnoiksi on tarkoituksenmukaista koota tällä hetkellä ainakin osin julkisin varoin tuettuja, mutta myös erilaisen työ- ja tuotannollisen toiminnan avulla toimintaansa rahoittavia toimijoita. Tällaisia ovat esimerkiksi vajaakuntoisia jo pitkään työllistäneet Iisalmen kaupungin omistama Salmituote ja Iisalmen Nuorison Tuki Ry:n ylläpitämä Kehy-paja. Seudullinen säätiö tulisi tarjoamaan erilaisia yhteiskunnalle välttämättömiä palvelutuotteita, joiden hinnoittelun tulee kattaa omat tuottamiskustannuksensa. Säätiön tehtävänä on tukea vajaakuntoisten ja vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia henkilöitä työllistymään ja parantamaan elämänhallintaansa. Säätiön palvelut tulevat olemaan työkyvyn arvioinnit, työelämään valmentaminen (mm. työvoimakoulutus, työnhakuvalmennus, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta) sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen (kevennetty työtoiminta). Kuntien sosiaalitoimille säätiö tuottaisi sosiaalipalveluna työtoimintapalveluja, jossa palvelun hinta on eriytetty toimeentulosta, ja jossa asiakkaan toimeentulo katsottaisiin kokonaisvaltaisesti. Muita kohderyhmiä ovat mm. pitkäaikaistyöttömät, nuoret työmarkkinoilta syrjäytymässä olevat, päihdeongelmaiset ja muut sosiaalisesti työrajoitteiset, kehitysvammaiset, muut vammaisryhmät sekä mielenterveyskuntoutettavat. Jatkossa on myös olemassa mahdollisuus toimia ammatillisen koulutuksen työelämävalmennuksessa ja pajakouluna (Liite 5 ) Säätiön tavoitteena olisi toimia kuntoutuksen, koulutuksen ja työllistämisen edistämisen monipalveluyksikkönä koko Ylä-Savon talousalueella. Koko palveluketjussa olisi tavoitteena

8 8 pyrkiä asiakkuudessa pitempivaikutteisiin kokonaisratkaisuihin. Tästä johtuen seudullisen säätiön tulisi myös tuottaa mahdollisimman monipuolista työtarjontaa. Toiminnan rahoitusrakenne Säätiön tulorahoitus muodostuu pääosin kuntien ja säätiön välisistä vuosisopimuksista. Palvelut tuotteistetaan ja sopimuksessa määritellään säätiön tuottamat palvelut vuosittain. Samalla sovitaan hinnoitteluperusteista. Hinnoitteluperusteisiin vaikuttavat kulloinenkin asiakasrakenteen kuntoutustarve. Toiminnan rahoitus koostuu tarjottavien palvelujen mukaisesti monesta eri lähteestä: työkyvyn arviointipalveluista kuntien sosiaalitoimesta tai työllistämispalveluista vastaavasta, työvoimatoimistosta, työelämään valmentaminen palvelu kuntien sosiaalitoimesta tai työllistämispalveluista vastaavasta, työvoimatoimistosta ja Kelalta sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen kuntien sosiaalitoimesta. Toiminnan kehittämisen rahoitusvaihtoehtoja ovat Rahaautomaattiyhdistyksen toiminta- ja investointiavustus, Maakuntaliiton kehittämisrahoitus sekä työvoimahallinnon ESR projektirahoitus. Työ- ja palvelutoiminnan tulot tulevat säätiön myymän työtoiminnan kautta (Liite 7 ). Toiminnan välilliset vaikutukset Toiminnan välilliset taloudelliset vaikutukset ovat huomattavat. Olemassa olevia toimintoja yhdistämällä päästään siihen, että toiminnan volyymin kasvaessa vajaakuntoiset pystytään paremmin pitämään poissa laitoshoidosta. Säätiön toiminnan käynnistyttyä ja sen työ- ja tuotannollisen toiminnan kasvaessa on kunnilla mahdollisuus saavuttaa säätiön toimintaan sijoittamallaan nykyisen suuruisella panoksella huomattavasti nykyistä vaikuttavampi tulos. Säästöt saadaan poistamalla päällekkäinen hallinto, markkinointi, myynti, tuotekehitys yms. Lisäksi aineelliset resurssit pystytään hyödyntämään paremmin. Huomionarvoista on myös tuottavuuden ja kannattavuuden paraneminen sitä kautta, kun vajaakuntoisia pystytään työllistämään isossa yhteisössä heidän kykyjään ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Arvio toiminnan vaikuttavuudesta ja volyymin kasvusta useamman vuoden ajalla voidaan suhteuttaa Suomeen viimevuosien aikana perustettujen työvalmennussäätiöiden aikaansaannoksiin.

9 9 Näistä kaikista on käytännön näyttöä eri puolilla Suomea toimivista sosiaalipalvelusäätiöistä. (Tekevä-säätiö Jyväskylä, Raina säätiö Raisio - Naantali, Parik - säätiö Kuusankoski Kouvola) Tukityöllistymisen vaihtoehdoista VTL Kari Hietalan mukaan (Hietala, Kari 2001; Työllistäminen kustannukset ja hyödyt. Selvitys Lempo-projektille. Julkaisematon käsikirjoitus.) työllistävien toimenpiteiden vaikutuksia voidaan mitata eri vaativuustasoilla: 1) Bruttovaikutus (esim. toimenpiteen jälkeen työllistyi 10 % tai 5 henkilöä) 2) Nettovaikutus (bruttohyödyt miinus vuodot eli dead weight, olisi työllistynyt muutenkin.) 3) Tuottavuus 4) Yksikkökustannukset (työpaikan hinta = toimenpiteen kustannukset) 5) Kustannus-hyötyanalyysi. Hyötyjen ja vuotojen luotettava arviointi on hyvin vaikeaa, joten vaikuttavuuden arvioinnissa kannattaa pureutua kustannus-hyötyanalyysiin. Vates-säätiön tutkimusten mukaan julkiselle vallalle palautuvat verot ja sosiaalimaksut jakautuvat epätasaisesti. Jos julkisen vallan subventio suhteellistetaan, niin tällä hetkellä kunnan subventio on 92 % (9.435 e) ja valtion 8 % (857 e) suojatyöhön osallistuvaa vajaakuntoista kohden vuodessa. Kunnalle palautuu e, jolloin nettokustannus kunnalle on e. Valtiolle palautuu veroina, sotumaksuina ja alv-maksuina e eli valtio jää voiton puolelle e. Kuitenkin Vatesin tutkimuksissa erityistä huomiota on kiinnitetty vaihtoehtoistilanteeseen. Tuloksena on, että vajaakuntoisilla suurin vaihtoehtoiskustannusten erä on sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäkäyttö tilanteessa ilman sijoitusta työkeskukseen/sosiaaliseen yritykseen. Vatesin arvion mukaan 69% vajaakuntoisista ei työllistyisi ollenkaan ilman sijoitusta työkeskukseen. Jos puhutaan puhtaasti työllistämisen taloudellisesta vaikuttavuudesta, on Kari Hietalan mukaan työllistäminen tukityöorganisaatioon julkiselle vallalle halvempaa kuin työttömyys. Edullisuus kasvaa, jos kvantifioidaan yksilöiden elämänhallinnan parantumisesta tulevat hyödyt. Täytyy

10 10 muistaa, että esim. vajaakuntoinen työllistyessä normaalien valtiollisten tukijärjestelmien kautta subventio tulee valtiolta. Silloin valtio on nettomaksaja ja kunta nettosaaja kunnallisveron saannin ja mahdollisen toimeentulotuen pienentymisen myötä. Tämä täytyy ottaa huomioon, kun arvioidaan kustannusten ja hyötyjen jakautumista. Hietala on tullut johtopäätökseen, että tärkein rajoite tukityöllistämisen kasvattamiselle ovat vuodot eivät kustannukset. Työvalmennuskeskuksille ja yksityiselle työnantajalle annettu subventio ei ole kallista, kun huomioidaan palautuvia eriä ja vaihtoehtoiskustannuksia. Vuotoja tulisi hallita, esim. etsimällä toimintamallit, jotka sidosryhmät voivat hyväksyä. Työvalmennuskeskus mahdollistaa työn, valmennusta, sosiaalisia kontakteja, elämän hallinnan paranemiseen myös alhaisen tuottavuuden henkilöille; kustannustehokkaasti ja samalla syrjäytymistä ehkäisten. On syytä välttää suoria johtopäätöksiä, että kustannukset ovat kunnilla ja hyödyt kaikilla. Kunnat ovat nettosaajia, jos työvalmennuskeskus on toimiva kokonaisuus, jossa mahdollinen subventio tulee työntekijän palkkatuen kautta ja yksikkö kattaa toiminnallaan bruttopalkan ja tuen erotuksen. Perustamisprosessin käynnistäminen Uuden organisaation käynnistämisprosessi tulee käynnistää heti mikäli Ylä-Savon alueen peruskunnat ja alueen järjestöjen tekevät myönteisiä päätöksiä säätiön perustamisesta. Kehittämisprosessille voidaan hakea myös projektirahoitusta Pohjois-Savon TE-keskuksen työvoimaosastolta, jolloin kuntien maksuosuudet muodostuvat sen mukaan mikä taho toimii hakijana. Mahdollisena hakijatahona voi olla jokin alueen kunnista tai Ylä-Savon Kehitys Oy, jossa kunnat ovat omistajina mukana. Hankerahoitusta voi hakea myös TE - keskuksen kylähankkeiden kehittämiseen kanavoimaa tukea. Mahdollisena hakijatahona silloin voisi esimerkiksi toimia Ylä- Savon Veturi ry, joka on vuonna 1999 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys. Veturi ry:n toiminta-alueeseen kuuluvat Ylä-Savon kunnat ja sen toiminta-ajatus pyrkii kannustamaan alueen asukkaita yhteistyöhön seutukunnan kehittämiseksi. Erillisellä projektirahoituksella toteutettavalla toimenpiteellä varmistettaisiin uuden organisaation toimintojen nopea käyntiin lähteminen ja ulkopuolisen rahoituksen varmistaminen jo heti aluksi. Käynnistämisvaiheen alussa olisi tärkeää käynnistää myös laajapohjainen ESR tai RAY rahoitteisen projektin suunnittelu ja rahoituksen haku seutukunnalle. Tällä varmistettaisiin uuden organisaation nopea käyntiin lähtö ja ulkopuolisen rahoituksen varmistaminen jo heti aluksi.

11 11 Vuonna 2005 RAY:n erilaisten tukien ja avustusten piirissä on tässä selvityksessä olevista yhdistyksistä Iisalmen Nuorison Tuki ry, Eskola ry, Sonkajärven Nuorison Tuki ry ja Iisalmen Mielenterveys Tuki ry. Mikäli joku em. järjestöistä lähtee säätiöön toimijaksi ja perustajaksi on selvitettävä RAY:n tukien kohdentuminen ja saaminen jatkossakin. Asiasta on haettava ennakkopäätös RAY:ltä, koska tukien rooli ja merkitys nykyisin on varsin huomattava yhdistysten taloudessa. Kuntien rahoituksellinen varautuminen uuteen organisaatioon Toiminnan piirissä olevien kuntien ja uuden organisaation on tehtävä ennen toiminnan aloittamista toiminnan vakiinnuttamis- ja siirtymäajalle sitovat ostopalvelusopimukset siten, että maksusitoumukset painottuvat toiminnan alkuvuosille. Asiakasmäärien lisääntymiseen on varauduttava jo alkuvaiheessa ja neuvoteltava näiden ostopalveluiden määrästä siten, että ne ovat suuremmat kuin kuntien tällä hetkellä vastaavien palveluiden tuottamiseen budjetoitu määrä. Sopimuksessa on myös hyvä määritellä miten ja millä tavoin uusi organisaatio kehittää toimintaansa näiden siirtymävuosien aikana. Seutukunnallisen työvalmennussäätiön omistajiksi lähtevien kuntien on myös varauduttava perustamisvaiheessa säädepääoman maksuun. Säädepääoma on oltava vähintään mutta suositeltava määrä tulisi olla n Projektitoimintojen osalta tulee kuntien varautua omarahoitusosuuksien etukäteiseen maksatukseen. Projektirahoitusta kannattaa hakea melko suurelle uudelle seutukunnalliselle projektille, jossa omarahoitusosuudet jakaantuisivat kuntien asukaslukujen suhteissa.

12 12 Päätöksiä ja kannanottoja osallistumisesta säätiön perustamiseen Eskola ry - yhdistys suhtautuu myönteisesti säätiön perustamiseen. Lopullinen päätös mukaan liittymisestä yhdistyksessä tehdään kuitenkin vasta selvitystyön raportin valmistuttua ja kun käytettävissä on tarkempaa tietoa säätiön tuottamista palveluista ja yhdistyksille tulevista kustannuksista. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry - yhdistyksen hallitus päätti lähteä säätiöön jäseneksi. Iisalmen Mielenterveystuki ry - yhdistyksen hallitus kannatti säätiön perustamista ja organisaatiomallia. Yhdistys päätti lähteä mukaan säätiöön perustajajäseneksi. Iisalmen Nuorison Tuki ry - ei vastausta Kiuruveden kaupunki - kaupunki suhtautuu selvitystyöhön avoimen kiinnostuneesti. Pidemmälle menevät sitoumukset kuitenkin edellyttävät kunnan mielestä pohjatyöltä selkeää konkretiaa ja syvällisempää toiminnan mallintamista. Kiuruveden kaupungin käytettävissä olevat tiedot ja linjaukset ovat vielä riittämättömiä kannanotoille säätiön perustamisesta, perustajajäseneksi tulosta ja säätiön organisaatiomallista. Lapinlahden kunta - kunta ei lähde mukaan perustettavaan säätiöön. Kunnanhallitus katsoo, ettei ole tarkoituksenmukaista perustaa Ylä-Savoon uutta laajaa organisaatiota. Lapinlahden kunta aikoo hoitaa omilla päätöksillään tukityöllistämisen. Monitaitoiset ry - yhdistys suhtautuu periaatteessa myönteisesti säätiön perustamiseen, perustajajäseneksi liittymiseen ja organisaatiomalliin. Mutta perustettavan säätiön tulevat rahoituskuviot kuntarahoituksen, valtionrahoituksen RAY:n ja mahdollisesti muiden rahoittajien osalta tulisi tarkemmin selvittää ennen kuin yhdistys voi tehdä lopullista päätöstä liittymisestä perustettavaan säätiöön. PaTo ry - yhdistyksen hallitus suhtautuu periaatteessa myönteisesti työvalmennussäätiön perustamiseen Ylä- Savoon. Yhdistyksen tavoitteiden mukaista on yhteistyön kehittäminen työpajojen ja toimintakeskusten kesken Ylä-Savossa siten, että työttömyys ja syrjäytyminen sekä niiden haittavaikutukset vähenevät.. Palvelutarjonnan lisääminen ja kehittäminen jokaiseen säätiön jäsenkuntaan on tavoiteltavaa. Toimipisteitä tuleekin olla jatkossakin lähellä käyttäjiä. Säätiön

13 13 toimiala voisi olla työtoiminnan lisäksi myös laajempi, sisältäen esimerkiksi kuntoutusta, tuettua asumista ja päivätoimintaa. Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusmuotojen reunaehdot tulee ottaa huomioon säätiötä perustettaessa. Myös muita organisaatiomalleja kuten yhdistysmuotoa kannattaa tarkastella. PaTo ry suhtautuu alustavasti myönteisesti mahdolliseen perustajajäsenyyteen. Esitetty organisaatiomalli on periaatteessa hyväksyttävä. Yhdistyksen mielestä organisaation ei pidä olla niin jäykkä, ettei asiakasnäkökulma tule hyvin otetuksi huomioon. Pielaveden kunta - ei vastausta Sonkajärven kunta - kunta on periaatteessa myönteinen työvalmennussäätiön perustamiseen Ylä-Savossa. Sonkajärven kunta ottaa lopullisesti kantaa asian, kun on tiedossa tarkemmat kustannukset, kunnan osuus säädepääomasta, äänivallasta ja palvelutuotteista. Kunta katsoo, että Sonkajärven Nuorison Tuki ry:n ylläpitämän työpajan toiminta on ollut hyvää sekä joustavaa ja työpajasta on kehittynyt monipuolinen työllistäjä Sonkajärvellä. Sonkajärven Nuorisontuki ry - ylikunnallisesti tuotettujen palvelujen tulee olla lähellä käyttäjiä ja sosiaalipalvelujen kehittämisessä on huomioitava palvelujen saaja ( vaikeassa elämäntilanteessa oleva ihminen). Periaatteessa ylikunnallinen malli on hyväksyttävä ja yhdistyksen kanta on tässä vaiheessa myönteinen, kun em. asiat selvitetään tarkemmin ja ostajia palvelutuotteille löytyy myös Sonkajärveltä. Yhdistyksen mielestä esitetty organisaatiomalli on hyväksyttävä ratkaisu, kuitenkin niin että perustajayhteisöt käyvät lopullisen mallin yhdessä läpi. Lopullisen päätöksen perustajajäseneksi liittymisestä yhdistyksen hallitus käsittele, kun selvitystyön loppuraportti ja tarkempaa tietoa asioista on käytettävissä. Vieremän kunta - kunnanhallitus pitää myönteisenä ja tavoiteltavana asiana tuetun työtoiminnan kokoamista Ylä- Savossa yhden organisaation alaisuuteen. Esitetty organisaatiomalli on periaatteessa hyväksyttävä. Kunta suhtautuu alustavasti myönteisesti säätiön perustajajäsenyyteen. Lopullisen päätöksen mahdollisesta perustajajäseneksi tulosta kunta tekee, kun loppuraportti on valmistunut ja käytettävissä on tarkempaa tietoa palvelutuotteista sekä kustannuksista. Kunnanhallituksen mielestä säätiöllä tulee olla työtoiminnan toimipisteitä lähellä käyttäjiä eli nykyiseen tapaan myös Vieremän kunnassa. Kunta ei voi oleellisesti lisätä rahallista panostusta työtoimintaan nykyisestä tasosta.

14 TYÖTOIMINTOJEN PORRASTEINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ NORMAALIT TYÖMARKKINAT TUETTU TYÖLLISTYMINEN AVOTYÖ O H J A U T U M I N E N SIJOITUS MONIPUOLINEN TYÖ- JA TUOTANNOLLINEN TOIMINTA TYÖ- JA TUOTANNOLLISEN TOIMINNAN KÄYTTÖ KUNTOUTUKSEN VÄLINEENÄ

15 EHDOTUS SÄÄTIÖN ORGANISAATIO- JA HALLINTOMALLISTA 15 HALLINTONEUVOSTO / VALTUUSTO Säätiön perustajayhteisöt nimeävät edustajansa Hallitus voi kutsua epävirallisen asiantuntijaryhmän / - henkilön HALLITUS Hallintoneuvosto / valtuusto nimittää hallituksen jäsenet Käytännön asiantuntija- / yhteistyöryhmä / kuntoutujien vallinnat /kuntoutussuunnitelmat TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ Hallitus valitsee toimitusjohtajan osastojen / yksiköiden esimiehet KUNTOUTUS TALOUSHALLINTO TYÖTOIMINTA (TUOTANTO) KOULUTUS PROJEKTIT

16 16 TUOTTEISTETUT PALVELUT T Y Ö V O I M A P A L V E L U T S O S I A A L I P A L V E L U T SÄÄTIÖ SÄÄTIÖ Työvalmentajapalvelu Nuorten työvalmennus Ammatillinen työvalmennus Työelämävalmennus Aikuisten oppimisvalmennus Ohjaava- ja ammattipajakoulutus Työkyvyn arviointi ja kartoitus Työkokeilut ja harjoittelu Työssäoppiminen Kuntouttava työtoiminta Työhönvalmennuspalvelut Erityistyöllistäminen Työmarkkinatuki Päihdepalvelut Mielenterveyskuntoutus Kehitysvammaisten työtoiminta Viriketoiminta

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio.

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Toimintalinjat kuntoutumisen toimintalinja työelämävalmiuksien toimintalinja oppimisen toimintalinja työllistymisen toimintalinja Tukipalvelut palveluohjaus

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa Vaikeasti työllistyvät kunnissa -seminaari VATES-säätiö Simo Klem 18.1.2011 Vates-säätiön selvitys Askel-hankkeessa Arvioitiin vammaisten

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n toiminnan analysointi vuodelta 2008

Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n toiminnan analysointi vuodelta 2008 Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n toiminnan analysointi vuodelta 2008 SYTA-mallin mukaisesti esitettynä SYTA-malli Mallin mukaisesti tarkasteltuja organisaatioita tai organisaation osia Suomessa

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

polku www.etappi.eu LÄHDE MUKAAN MAHDOLLISUUKSIEN ETAPILLE!

polku www.etappi.eu LÄHDE MUKAAN MAHDOLLISUUKSIEN ETAPILLE! www.etappi.eu Mitä Etappi tarjoaa työnhakijalle? - henkilökohtaista ohjausta kouluttautumiseen ja työllistymiseen - työnetsintää ja työhönvalmennusta - ryhmätoimintaa, työnhakuvalmennusta ja korttikoulutuksia

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Erikoistutkija, VTT, KM Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kuntoutussaatio.fi Kuntoutusakatemia 12.12.2013 Messukeskus, Helsinki 13.12.2013

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

- silta parempaan tulevaisuuteen -

- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry

Lisätiedot

Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen

Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollolla merkittävä rooli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tukemisessa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Toimintaa ylläpitävä organisaatio Vaalijalan Kuntayhtymä -Kotipaikka Pieksämäki

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

KUOPION SEUDUN TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ SÄÄDEKIRJA

KUOPION SEUDUN TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ SÄÄDEKIRJA SÄÄDEKIRJA Allekirjoittaneet yhteisöt ovat päättäneet perustaa säätiön, jonka nimi on Kuopion seudun työvalmennussäätiö. Säätiön tarkoituksena on tukea työelämästä syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Elämässä mukana muutoksissa tukena Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Kela yhteistyössä kuntakokeilun toteuttamisessa Etuuspäällikkö Jorma Viitala Terveysosasto Kela Elämässä mukana

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Kunnan rooli rakenteellisen työttömyyden vähentämisessä

Kunnan rooli rakenteellisen työttömyyden vähentämisessä Kunnan rooli rakenteellisen työttömyyden vähentämisessä Kajaani 11.4.2011 Työllistymispalvelujen päällikkö Kuopion kaupunki / Työllistymisen yksikkö KUOPIO Väkiluku vuodenvaihteessa 96 793 Työttömyys (helmikuu

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa

Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa TVY ry:n kesäpäivät 8.8.2012, Kaarina Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot