RAPORTTI Selvitys työtoiminnan säätiöittämisestä Ylä-Savossa

Transkriptio

1 RAPORTTI Selvitys työtoiminnan säätiöittämisestä Ylä-Savossa Rahoitus: Ylä-Savon Kehitys Oy Iisalmen kaupunki Toteutus: Selvitysmies Esa Saarivainio

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Tuetuntyön ja työtoiminnan nykytila ja toiminnan tarve 4 Seutukunnallinen työvalmennussäätiö-malli 5 Uudelleen organisoinnin lähtökohdat 6 Palvelutarjonnan mahdollistava toiminnallinen perusrakenne 7 Toiminnan rahoitus 8 Toiminnan välilliset vaikutukset 8 Tukityöllistymisen vaihtoehdoista 9 Perustamisprosessin käynnistäminen 10 Kuntien rahoituksellinen varautuminen uuteen organisaatioon 11 Päätöksiä ja kannanottoja osallistumisesta säätiön perustamiseen 12 Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Työtoimintojen porrasteinen palvelujärjestelmä Säätiön perustaminen Kaavio säätiön perustamisesta Ehdotus säätiön organisaatiokaaviosta Säätiön tuottamat tuotteistetut sosiaali- ja työvoimapalvelut Tilastot työllisyydestä Alustavat palvelutuotteet Lista kunnista ja yhteisöistä, joilta on kysytty säätiöittämisestä

3 3 Johdanto Iisalmessa tehtiin Iisalmen kaupungin toimesta keväällä 2004 vaihtoehtoisen tuotantotapamallin selvitys työkeskuksen toiminnassa, jonka tavoitteena oli selvittää eri vaihtoehtoja kunnalliselle toimintamallille. Ensimmäisessä vaiheessa todettiin mahdollisuudet ja tarve laajalle seutukunnalliselle organisaatiolle, joka yhdistäisi nykyiset työllistämistä ja työvalmennusta ja kuntoutusta harjoittavat toimintayksiköt ( työ- ja toimintakeskukset sekä nuorten työpajat). Selvityksen toisessa vaiheessa ovat olleet rahoittajina Ylä-Savon Kehitys Oy aluekeskusohjelman perusrahoituksesta ja Iisalmen kaupunki.. Selvityksen toteutuksesta on vastannut selvitysmiehenä Esa Saarivainio ja hänellä on ollut tukena seudullinen työryhmä, johon ovat kuuluneet Pohjois- Savon Liiton Sompa-hankkeesta seutukoordinaattori Harri-Pekka Luomi (työryhmän pj.), KELA:n vakuutuspiirin johtaja Jukka Kääriäinen, Iisalmen työvoimatoimiston johtaja Ritva Pääkkönen, Kehy- pajan johtaja Kyösti Kauppinen, Kiuruveden kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Seija Kärkkäinen, Lapinlahden kunnan Tulava-projektin hankevastaava Outi Väyrynen, Iisalmen kaupungin hallintojohtaja Esa Laukkanen sekä Salmituotteen työnjohtaja Väinö Lappalainen. Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa asiaa valmistelemaan. Selvityksen toisen vaiheen (syysjoulukuu 2004) tavoitteeksi asetettiin lisäselvitykset seuraavista asioista: - mahdollisesti perustettavan säätiön toimintaedellytykset - Ylä-Savon kuntien ja yhteisöjen mukaantulo säätiöön - organisaatio- ja toimintamalli - alustavat palvelutuotteet - rahoitusmahdollisuudet ja toteuttamisaikataulu Selvitystyö on edennyt eri toimijoiden näkemysten kartoituksella seutukunnan virkamies- ja luottamusmiesjohdon sekä alueen työllisyydenhoidon ja kuntoutuksen kentällä toimivien järjestöjen kanssa. Keskustelujen ideana on ollut syventää käsitystä alueellisen mallin synergiaeduista, joilla toimintojen rationaalinen yhdistäminen poistaisi päällekkäisyyksiä ja vahvistaisi erikoisosaamista. Lisäarvona tällainen organisoituminen lisäisi Ylä-Savon seudun vahvuuksia kehittyä vetovoimaiseksi aluekeskukseksi. Organisaation juridiseksi muodoksi tässä selvitystyössä esitetään itsenäistä säätiötä, koska se suo työvalmennustoiminnalle parhaat seutukunnalliset toimintaedellytykset, laajimmat ulkopuoliset tuki- ja rahoitusmahdollisuudet ja sen hallinto on kevein mahdollinen. Säätiön valvonta on peruskunnille selkeää sekä hallinnollisesti ja myös kuntien tekemien ostopalvelusopimusten kautta.

4 4 Säätiön etuna ja vahvuutena on myös seutukunnan yhdistysten ja järjestöjen mahdollisuus olla mukana itse toiminnassa ja päätöksenteossa. Samalla ne voivat tuoda työvalmennuspalveluihin perusosaamistaan ja sosiaalista pääomaa. Säätiön on myös helppo luoda moniammatillinen seudullinen viranomaisverkosto työllisyyden hoitoon ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Tuetuntyön ja työtoiminnan nykytila ja toiminnan tarve Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tuottamassa sosiaalibarometrissä pidetään hälyttävänä mm. alkoholiongelmaisten, huumeongelmaisten, ylivelkaisten ja asunnottomien tilaa. Suurimpia, mutta samalla myös tulevaisuuden mahdollisuuksiltaan erilaisia alaryhmiä ovat pitkäaikaistyöttömät, työmarkkinoilta syrjäytyneet ja mielenterveysongelmaiset. Vain vähän kärjistäen: mitä vaikeampaan asemaan jokin ihmisryhmä on joutunut / ajautunut / syntynyt, sitä vaikeammaksi ja vajavaisemmaksi ammattiauttaja koki mahdollisuutensa. Koko palvelujärjestelmä on suurissa pulmissa silloin, kun tarvitaan pitkäjänteistä, räätälöityjä ja kohdennettuja toimia ihmisten tilanteessa muutoksen aikaansaamiseen ja toimintakyvyn vahvistamiseen. Ylä-Savon seudun työllisyysstrategian mukaan työllisyyden edistämisen tavoitteena on mm. työpajojen verkostoitumismallin kehittäminen, rakenteellisen työttömyyden minimointi ja tukityöorganisaatioiden kehittäminen. Samoin yhtenä painopistealueena on seudullisen ylikunnallisen palvelutuotannon kehittäminen. Erityiseksi kohderyhmäksi muodostuu pitkäaikaistyöttömät, nuoret ammattikouluttamattomat työttömät sekä heidän joustavat yksilölliset palvelut, jotka turvaavat mahdollisuuden integroitua työmarkkinoille. Vajaakuntoisten työtoimintaa tulee kehittää luomalla malli, joka tukee alueen seudullista työllisyysstrategiaa. Erilaisten selvityksien mukaan kuntien taloudelliset liikkumavarat kaventuvat vammaisten ja vajaakuntoisten työ- ja päivätoiminnassa ja syntyy tarve miettiä uudenlaisia toimintamalleja, jotka ovat joustavia ja tehokkaita. Samalla ne antavat nykyistä paremmat mahdollisuudet erilaisten rahoituskanavien ja toiminnallisten tuottojen hyödyntämiseen. Työllisyystilanne on vaikea ja samalla työelämän vaatimukset ovat lisääntyneet entisestään. Työelämän ulkopuolelle jäävien pitkäaikaistyöttömien, vajaatyökykyisten ja vammaisten määrä on korkea (Liite 6 ). Syrjäytyminen työmarkkinoilta merkitsee monille psyykkisten, sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien kasautumista. Ongelmat heijastuvat kustannuksina sosiaali- ja terveystoimen palveluissa. Toimiminen sosiaalipalvelujen, työmarkkinoiden ja työhallinnon liitoskohdassa vaatii uusia toimintamalleja, jotka huomioivat seudullisen yhteistyön ja laajan sidosryhmäverkon.

5 5 Mielenterveyskuntoutujien, kehitysvammaisten, päihdeongelmaisten sekä vajaakuntoisten tuetun työllistymisen, kuntouttavan työtoiminnan kohdalla on tällä hetkellä Ylä-Savon seutukunnassa suuri palvelujen tarve. Avohoidon ja kuntouttavaan toimintaan aktivoimisen puute on usein aiheuttamassa tilanteen, joissa vaihtoehtoina on hoito, jonka hinta helposti nousee / vuorokausi. Oikein järjestetyn, keskitetysti hallinnoidun toiminnan avulla olisi mahdollisuuksia pienentää mm. erikoissairaanhoidon kustannuksia. Näiden kohderyhmien lisäksi ovat myös alueen työttömät työnhakijat työkyvyn arvioinnin ja selvityksen, kuntoutuksen ja muiden tukitoimien tarpeessa. Lyhytaikainenkin, suunnitelmallinen kuntouttava tai kouluttava palvelu lisäisi todennäköisesti merkittävällä tavalla tämän väestönryhmän elämänhallinta ja vähentäisi sitä kautta työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytymistä. Tämänsuuntaisia kokemuksia on valtakunnallisesti saatu runsaasti eri sosiaalipalvelusäätiöiden tuottamista palveluista. Työttömien käyttämätön työkapasiteetti tarkoittaa kunnille verotulomenetyksiä. Kuntien kannalta työllisyyden edistämisessä on kysymys kuntalaisten hyvinvoinnista, kuntien talouden perustan kestävyydestä ja kuntien henkilöstöpolitiikasta. (Suomen Kuntaliitto; Kaupunkiseuduille strategiat työllisyyden edistämisessä. 2001). Kuntaliiton mielestä tulisi luoda paikallinen malli alueen ja asiakkaiden tarpeisiin, jossa viranomaiset ja eri yhteistyötahot ovat yhteisvastuussa työllisyyden nujertamisessa. Kuntien tulee kehittää monipalvelutoimintaa ja työhön sijoittumista edistäviä erityistukitoimenpiteitä yksilöllisten työllistymisurien aikaansaamiseksi. Lakimuutokset (kuntouttava työtoiminta, laki vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymisen edistämisestä) velvoittavat kuntia työllistämistä tukevaan toimintaan. Laissa korostetaan työmarkkinasuuntautuneisuutta, työllistymisen edistämistä sekä kuntoutuksen varmistamista. Seutukunnallinen työvalmennussäätiö-malli Selvitystyössä esitetty malli seutukunnallisesta säätiöstä vaatii käytännön sovellutusten ja ratkaisujen osalta runsaasti tarkempaa valmistelua ja lopullista hiomista, jotta se toimii tarkoituksenmukaisesti niin asiakaskunnan, yksikköjen että rahoittajien näkökulmasta katsottuna. Mallin tarkempi valmistelu ja loppuunsaattaminen sekä käytännön lopulliset ratkaisut riippuvat tulevista kuntien, järjestöjen ja yhteisöjen päätöksistä päädytäänkö organisaation käytännön prosessointiin. Mikäli nämä päätökset ovat myönteisiä on edessä monenlaisia valintoja ja päätöksentekoja ennen lopullista toiminnallista mallia. Säätiön säännöt kannattaa suunnitella tarkoin, jotta ne vastaavat perustajajäsenten asettamia toiminnan tavoitteita ja ehtoja.

6 6 Yleensä vastaavanlaisissa säätiöissä ollaan päädytty kaksiportaiseen malliin, jossa ylintä päätäntävaltaa käyttää sekä valtuuskunta / valtuusto ja hallitus ja eri toimielinten tehtävät määritellään säätiön säännöissä. Valtuuskunta / valtuusto kokoontuu vuosittain vähintään kaksi kertaa kevät- ja syyskokoukseen. Kuntien luottamushenkilöt valitsevat keskuudestaan valtuuskunnan kuntaedustuksen ja kolmannen sektorin yhdistysten ja järjestöjen kokoukset / hallitukset valitsevat edustajansa säätiön valtuuskuntaan / valtuustoon. Koska kyseessä on yksityinen säätiö, on valtuuskunnassa / valtuustossa oltava kolmannen sektorin toimijoista enemmistö. Valtuuskuntaan / valtuustoon jokainen mukaan tuleva yhteisö nimeää kaksi edustajaansa. Valtuuskunta valitsee säätiön perustajien nimeämistä henkilöistä yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan hallituksen. Säätiön hallitukseen kukin peruskunta esittää oman virkamiesedustuksensa (jokaisella omistaja kunnalla yksi edustaja) ja jokaisesta kolmannen sektorin säätiön omistaja järjestöstä edustaja, joiden määrä ylittää kuntien edustajien määrän. Näin turvataan säätiön itsenäisyys (Liite 4). Säätiön hallituksessa tulee olla peruskuntien johtavia virkamiehiä, jotta säätiön toimintaan saadaan myös kuntien näkemystä ja valvontaa. Kolmannen sektorin työllistämiseen erikoistuneet toimijat tuovat säätiöön omaa osaamistaan ja sosiaalista pääomaa. Säätiö ei voi olla suora kuntien toiminnan jatke ulkopuolisen rahoituksen ja toiminnan uudenlaisuuden vuoksi. Näin säätiöstä muodostuu itsenäinen säätiö. Uudelleen organisoinnin lähtökohdat 1. Sen on pystyttävä vastaamaan avo- ja laitoshoidon rakennemuutokseen eli kuntouttamaan laitoshoidosta avohoitoon siirtyviä yhä enemmän. 2. Palveluja vaille jääneet vajaakuntoisryhmät on saatava ammatillisen koulutuksen piiriin. 3. On järjestettävä kattava porrasteisuus (Liite 1) (työllistymisen, tuetun työn ja työtoiminnan porrasteinen palvelumalli). 4. Eri toimipisteissä tehtävä päällekkäinen työ (esim. tuotesuunnittelu, hallinto, markkinointi, myynti, hankkeet, kehitystyö) on poistettava ja vahvuuksia sekä resursseja (konekanta, osaaminen, toimitilat, verkostot) on hyödynnettävä palvelujärjestelmän kaikissa yksiköissä. 5. Toiminnan piiriin, sen oikealle portaalle tapahtuvaa ohjausta on tehostettava. 6. Kaikki rahoitusvaihtoehdot on saatava käyttöön.

7 7 7. Ammatillisen kuntoutuksen ja koulutuksen vaihtoehdot on oltava vajaakuntoisten käytettävissä ja eri instansseissa oleva tieto saatava käyttöön helposti ja joustavasti hyödyntämään asiakkaan tarpeita ja oikean kuntoutumis-suunnitelman laadintaa ja toteutusta. 8. Työtoiminnan, tukityöllistämisen sekä peruspalvelujen yhteys on saatava toimivammaksi. 9. Palvelujärjestelmässä työllistyneelle on pyrittävä löytämään uusia ulospääsyteitä järjestelmästä työelämään luomalla hyvät yhteydet muuhun yhteiskuntaan. 10. Sekä kuntoutus että liiketaloudellinen toiminta on järjestettävä tehokkaasti. Palvelutarjonnan mahdollistava toiminnallinen perusrakenne Rungon seudullisen säätiön toiminnalle muodostaisivat alkuvaiheessa erilaiset kunnissa jo olemassa olevat yksiköt. Mukaan säätiön perustoiminnoiksi on tarkoituksenmukaista koota tällä hetkellä ainakin osin julkisin varoin tuettuja, mutta myös erilaisen työ- ja tuotannollisen toiminnan avulla toimintaansa rahoittavia toimijoita. Tällaisia ovat esimerkiksi vajaakuntoisia jo pitkään työllistäneet Iisalmen kaupungin omistama Salmituote ja Iisalmen Nuorison Tuki Ry:n ylläpitämä Kehy-paja. Seudullinen säätiö tulisi tarjoamaan erilaisia yhteiskunnalle välttämättömiä palvelutuotteita, joiden hinnoittelun tulee kattaa omat tuottamiskustannuksensa. Säätiön tehtävänä on tukea vajaakuntoisten ja vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia henkilöitä työllistymään ja parantamaan elämänhallintaansa. Säätiön palvelut tulevat olemaan työkyvyn arvioinnit, työelämään valmentaminen (mm. työvoimakoulutus, työnhakuvalmennus, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta) sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen (kevennetty työtoiminta). Kuntien sosiaalitoimille säätiö tuottaisi sosiaalipalveluna työtoimintapalveluja, jossa palvelun hinta on eriytetty toimeentulosta, ja jossa asiakkaan toimeentulo katsottaisiin kokonaisvaltaisesti. Muita kohderyhmiä ovat mm. pitkäaikaistyöttömät, nuoret työmarkkinoilta syrjäytymässä olevat, päihdeongelmaiset ja muut sosiaalisesti työrajoitteiset, kehitysvammaiset, muut vammaisryhmät sekä mielenterveyskuntoutettavat. Jatkossa on myös olemassa mahdollisuus toimia ammatillisen koulutuksen työelämävalmennuksessa ja pajakouluna (Liite 5 ) Säätiön tavoitteena olisi toimia kuntoutuksen, koulutuksen ja työllistämisen edistämisen monipalveluyksikkönä koko Ylä-Savon talousalueella. Koko palveluketjussa olisi tavoitteena

8 8 pyrkiä asiakkuudessa pitempivaikutteisiin kokonaisratkaisuihin. Tästä johtuen seudullisen säätiön tulisi myös tuottaa mahdollisimman monipuolista työtarjontaa. Toiminnan rahoitusrakenne Säätiön tulorahoitus muodostuu pääosin kuntien ja säätiön välisistä vuosisopimuksista. Palvelut tuotteistetaan ja sopimuksessa määritellään säätiön tuottamat palvelut vuosittain. Samalla sovitaan hinnoitteluperusteista. Hinnoitteluperusteisiin vaikuttavat kulloinenkin asiakasrakenteen kuntoutustarve. Toiminnan rahoitus koostuu tarjottavien palvelujen mukaisesti monesta eri lähteestä: työkyvyn arviointipalveluista kuntien sosiaalitoimesta tai työllistämispalveluista vastaavasta, työvoimatoimistosta, työelämään valmentaminen palvelu kuntien sosiaalitoimesta tai työllistämispalveluista vastaavasta, työvoimatoimistosta ja Kelalta sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen kuntien sosiaalitoimesta. Toiminnan kehittämisen rahoitusvaihtoehtoja ovat Rahaautomaattiyhdistyksen toiminta- ja investointiavustus, Maakuntaliiton kehittämisrahoitus sekä työvoimahallinnon ESR projektirahoitus. Työ- ja palvelutoiminnan tulot tulevat säätiön myymän työtoiminnan kautta (Liite 7 ). Toiminnan välilliset vaikutukset Toiminnan välilliset taloudelliset vaikutukset ovat huomattavat. Olemassa olevia toimintoja yhdistämällä päästään siihen, että toiminnan volyymin kasvaessa vajaakuntoiset pystytään paremmin pitämään poissa laitoshoidosta. Säätiön toiminnan käynnistyttyä ja sen työ- ja tuotannollisen toiminnan kasvaessa on kunnilla mahdollisuus saavuttaa säätiön toimintaan sijoittamallaan nykyisen suuruisella panoksella huomattavasti nykyistä vaikuttavampi tulos. Säästöt saadaan poistamalla päällekkäinen hallinto, markkinointi, myynti, tuotekehitys yms. Lisäksi aineelliset resurssit pystytään hyödyntämään paremmin. Huomionarvoista on myös tuottavuuden ja kannattavuuden paraneminen sitä kautta, kun vajaakuntoisia pystytään työllistämään isossa yhteisössä heidän kykyjään ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Arvio toiminnan vaikuttavuudesta ja volyymin kasvusta useamman vuoden ajalla voidaan suhteuttaa Suomeen viimevuosien aikana perustettujen työvalmennussäätiöiden aikaansaannoksiin.

9 9 Näistä kaikista on käytännön näyttöä eri puolilla Suomea toimivista sosiaalipalvelusäätiöistä. (Tekevä-säätiö Jyväskylä, Raina säätiö Raisio - Naantali, Parik - säätiö Kuusankoski Kouvola) Tukityöllistymisen vaihtoehdoista VTL Kari Hietalan mukaan (Hietala, Kari 2001; Työllistäminen kustannukset ja hyödyt. Selvitys Lempo-projektille. Julkaisematon käsikirjoitus.) työllistävien toimenpiteiden vaikutuksia voidaan mitata eri vaativuustasoilla: 1) Bruttovaikutus (esim. toimenpiteen jälkeen työllistyi 10 % tai 5 henkilöä) 2) Nettovaikutus (bruttohyödyt miinus vuodot eli dead weight, olisi työllistynyt muutenkin.) 3) Tuottavuus 4) Yksikkökustannukset (työpaikan hinta = toimenpiteen kustannukset) 5) Kustannus-hyötyanalyysi. Hyötyjen ja vuotojen luotettava arviointi on hyvin vaikeaa, joten vaikuttavuuden arvioinnissa kannattaa pureutua kustannus-hyötyanalyysiin. Vates-säätiön tutkimusten mukaan julkiselle vallalle palautuvat verot ja sosiaalimaksut jakautuvat epätasaisesti. Jos julkisen vallan subventio suhteellistetaan, niin tällä hetkellä kunnan subventio on 92 % (9.435 e) ja valtion 8 % (857 e) suojatyöhön osallistuvaa vajaakuntoista kohden vuodessa. Kunnalle palautuu e, jolloin nettokustannus kunnalle on e. Valtiolle palautuu veroina, sotumaksuina ja alv-maksuina e eli valtio jää voiton puolelle e. Kuitenkin Vatesin tutkimuksissa erityistä huomiota on kiinnitetty vaihtoehtoistilanteeseen. Tuloksena on, että vajaakuntoisilla suurin vaihtoehtoiskustannusten erä on sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäkäyttö tilanteessa ilman sijoitusta työkeskukseen/sosiaaliseen yritykseen. Vatesin arvion mukaan 69% vajaakuntoisista ei työllistyisi ollenkaan ilman sijoitusta työkeskukseen. Jos puhutaan puhtaasti työllistämisen taloudellisesta vaikuttavuudesta, on Kari Hietalan mukaan työllistäminen tukityöorganisaatioon julkiselle vallalle halvempaa kuin työttömyys. Edullisuus kasvaa, jos kvantifioidaan yksilöiden elämänhallinnan parantumisesta tulevat hyödyt. Täytyy

10 10 muistaa, että esim. vajaakuntoinen työllistyessä normaalien valtiollisten tukijärjestelmien kautta subventio tulee valtiolta. Silloin valtio on nettomaksaja ja kunta nettosaaja kunnallisveron saannin ja mahdollisen toimeentulotuen pienentymisen myötä. Tämä täytyy ottaa huomioon, kun arvioidaan kustannusten ja hyötyjen jakautumista. Hietala on tullut johtopäätökseen, että tärkein rajoite tukityöllistämisen kasvattamiselle ovat vuodot eivät kustannukset. Työvalmennuskeskuksille ja yksityiselle työnantajalle annettu subventio ei ole kallista, kun huomioidaan palautuvia eriä ja vaihtoehtoiskustannuksia. Vuotoja tulisi hallita, esim. etsimällä toimintamallit, jotka sidosryhmät voivat hyväksyä. Työvalmennuskeskus mahdollistaa työn, valmennusta, sosiaalisia kontakteja, elämän hallinnan paranemiseen myös alhaisen tuottavuuden henkilöille; kustannustehokkaasti ja samalla syrjäytymistä ehkäisten. On syytä välttää suoria johtopäätöksiä, että kustannukset ovat kunnilla ja hyödyt kaikilla. Kunnat ovat nettosaajia, jos työvalmennuskeskus on toimiva kokonaisuus, jossa mahdollinen subventio tulee työntekijän palkkatuen kautta ja yksikkö kattaa toiminnallaan bruttopalkan ja tuen erotuksen. Perustamisprosessin käynnistäminen Uuden organisaation käynnistämisprosessi tulee käynnistää heti mikäli Ylä-Savon alueen peruskunnat ja alueen järjestöjen tekevät myönteisiä päätöksiä säätiön perustamisesta. Kehittämisprosessille voidaan hakea myös projektirahoitusta Pohjois-Savon TE-keskuksen työvoimaosastolta, jolloin kuntien maksuosuudet muodostuvat sen mukaan mikä taho toimii hakijana. Mahdollisena hakijatahona voi olla jokin alueen kunnista tai Ylä-Savon Kehitys Oy, jossa kunnat ovat omistajina mukana. Hankerahoitusta voi hakea myös TE - keskuksen kylähankkeiden kehittämiseen kanavoimaa tukea. Mahdollisena hakijatahona silloin voisi esimerkiksi toimia Ylä- Savon Veturi ry, joka on vuonna 1999 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys. Veturi ry:n toiminta-alueeseen kuuluvat Ylä-Savon kunnat ja sen toiminta-ajatus pyrkii kannustamaan alueen asukkaita yhteistyöhön seutukunnan kehittämiseksi. Erillisellä projektirahoituksella toteutettavalla toimenpiteellä varmistettaisiin uuden organisaation toimintojen nopea käyntiin lähteminen ja ulkopuolisen rahoituksen varmistaminen jo heti aluksi. Käynnistämisvaiheen alussa olisi tärkeää käynnistää myös laajapohjainen ESR tai RAY rahoitteisen projektin suunnittelu ja rahoituksen haku seutukunnalle. Tällä varmistettaisiin uuden organisaation nopea käyntiin lähtö ja ulkopuolisen rahoituksen varmistaminen jo heti aluksi.

11 11 Vuonna 2005 RAY:n erilaisten tukien ja avustusten piirissä on tässä selvityksessä olevista yhdistyksistä Iisalmen Nuorison Tuki ry, Eskola ry, Sonkajärven Nuorison Tuki ry ja Iisalmen Mielenterveys Tuki ry. Mikäli joku em. järjestöistä lähtee säätiöön toimijaksi ja perustajaksi on selvitettävä RAY:n tukien kohdentuminen ja saaminen jatkossakin. Asiasta on haettava ennakkopäätös RAY:ltä, koska tukien rooli ja merkitys nykyisin on varsin huomattava yhdistysten taloudessa. Kuntien rahoituksellinen varautuminen uuteen organisaatioon Toiminnan piirissä olevien kuntien ja uuden organisaation on tehtävä ennen toiminnan aloittamista toiminnan vakiinnuttamis- ja siirtymäajalle sitovat ostopalvelusopimukset siten, että maksusitoumukset painottuvat toiminnan alkuvuosille. Asiakasmäärien lisääntymiseen on varauduttava jo alkuvaiheessa ja neuvoteltava näiden ostopalveluiden määrästä siten, että ne ovat suuremmat kuin kuntien tällä hetkellä vastaavien palveluiden tuottamiseen budjetoitu määrä. Sopimuksessa on myös hyvä määritellä miten ja millä tavoin uusi organisaatio kehittää toimintaansa näiden siirtymävuosien aikana. Seutukunnallisen työvalmennussäätiön omistajiksi lähtevien kuntien on myös varauduttava perustamisvaiheessa säädepääoman maksuun. Säädepääoma on oltava vähintään mutta suositeltava määrä tulisi olla n Projektitoimintojen osalta tulee kuntien varautua omarahoitusosuuksien etukäteiseen maksatukseen. Projektirahoitusta kannattaa hakea melko suurelle uudelle seutukunnalliselle projektille, jossa omarahoitusosuudet jakaantuisivat kuntien asukaslukujen suhteissa.

12 12 Päätöksiä ja kannanottoja osallistumisesta säätiön perustamiseen Eskola ry - yhdistys suhtautuu myönteisesti säätiön perustamiseen. Lopullinen päätös mukaan liittymisestä yhdistyksessä tehdään kuitenkin vasta selvitystyön raportin valmistuttua ja kun käytettävissä on tarkempaa tietoa säätiön tuottamista palveluista ja yhdistyksille tulevista kustannuksista. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry - yhdistyksen hallitus päätti lähteä säätiöön jäseneksi. Iisalmen Mielenterveystuki ry - yhdistyksen hallitus kannatti säätiön perustamista ja organisaatiomallia. Yhdistys päätti lähteä mukaan säätiöön perustajajäseneksi. Iisalmen Nuorison Tuki ry - ei vastausta Kiuruveden kaupunki - kaupunki suhtautuu selvitystyöhön avoimen kiinnostuneesti. Pidemmälle menevät sitoumukset kuitenkin edellyttävät kunnan mielestä pohjatyöltä selkeää konkretiaa ja syvällisempää toiminnan mallintamista. Kiuruveden kaupungin käytettävissä olevat tiedot ja linjaukset ovat vielä riittämättömiä kannanotoille säätiön perustamisesta, perustajajäseneksi tulosta ja säätiön organisaatiomallista. Lapinlahden kunta - kunta ei lähde mukaan perustettavaan säätiöön. Kunnanhallitus katsoo, ettei ole tarkoituksenmukaista perustaa Ylä-Savoon uutta laajaa organisaatiota. Lapinlahden kunta aikoo hoitaa omilla päätöksillään tukityöllistämisen. Monitaitoiset ry - yhdistys suhtautuu periaatteessa myönteisesti säätiön perustamiseen, perustajajäseneksi liittymiseen ja organisaatiomalliin. Mutta perustettavan säätiön tulevat rahoituskuviot kuntarahoituksen, valtionrahoituksen RAY:n ja mahdollisesti muiden rahoittajien osalta tulisi tarkemmin selvittää ennen kuin yhdistys voi tehdä lopullista päätöstä liittymisestä perustettavaan säätiöön. PaTo ry - yhdistyksen hallitus suhtautuu periaatteessa myönteisesti työvalmennussäätiön perustamiseen Ylä- Savoon. Yhdistyksen tavoitteiden mukaista on yhteistyön kehittäminen työpajojen ja toimintakeskusten kesken Ylä-Savossa siten, että työttömyys ja syrjäytyminen sekä niiden haittavaikutukset vähenevät.. Palvelutarjonnan lisääminen ja kehittäminen jokaiseen säätiön jäsenkuntaan on tavoiteltavaa. Toimipisteitä tuleekin olla jatkossakin lähellä käyttäjiä. Säätiön

13 13 toimiala voisi olla työtoiminnan lisäksi myös laajempi, sisältäen esimerkiksi kuntoutusta, tuettua asumista ja päivätoimintaa. Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusmuotojen reunaehdot tulee ottaa huomioon säätiötä perustettaessa. Myös muita organisaatiomalleja kuten yhdistysmuotoa kannattaa tarkastella. PaTo ry suhtautuu alustavasti myönteisesti mahdolliseen perustajajäsenyyteen. Esitetty organisaatiomalli on periaatteessa hyväksyttävä. Yhdistyksen mielestä organisaation ei pidä olla niin jäykkä, ettei asiakasnäkökulma tule hyvin otetuksi huomioon. Pielaveden kunta - ei vastausta Sonkajärven kunta - kunta on periaatteessa myönteinen työvalmennussäätiön perustamiseen Ylä-Savossa. Sonkajärven kunta ottaa lopullisesti kantaa asian, kun on tiedossa tarkemmat kustannukset, kunnan osuus säädepääomasta, äänivallasta ja palvelutuotteista. Kunta katsoo, että Sonkajärven Nuorison Tuki ry:n ylläpitämän työpajan toiminta on ollut hyvää sekä joustavaa ja työpajasta on kehittynyt monipuolinen työllistäjä Sonkajärvellä. Sonkajärven Nuorisontuki ry - ylikunnallisesti tuotettujen palvelujen tulee olla lähellä käyttäjiä ja sosiaalipalvelujen kehittämisessä on huomioitava palvelujen saaja ( vaikeassa elämäntilanteessa oleva ihminen). Periaatteessa ylikunnallinen malli on hyväksyttävä ja yhdistyksen kanta on tässä vaiheessa myönteinen, kun em. asiat selvitetään tarkemmin ja ostajia palvelutuotteille löytyy myös Sonkajärveltä. Yhdistyksen mielestä esitetty organisaatiomalli on hyväksyttävä ratkaisu, kuitenkin niin että perustajayhteisöt käyvät lopullisen mallin yhdessä läpi. Lopullisen päätöksen perustajajäseneksi liittymisestä yhdistyksen hallitus käsittele, kun selvitystyön loppuraportti ja tarkempaa tietoa asioista on käytettävissä. Vieremän kunta - kunnanhallitus pitää myönteisenä ja tavoiteltavana asiana tuetun työtoiminnan kokoamista Ylä- Savossa yhden organisaation alaisuuteen. Esitetty organisaatiomalli on periaatteessa hyväksyttävä. Kunta suhtautuu alustavasti myönteisesti säätiön perustajajäsenyyteen. Lopullisen päätöksen mahdollisesta perustajajäseneksi tulosta kunta tekee, kun loppuraportti on valmistunut ja käytettävissä on tarkempaa tietoa palvelutuotteista sekä kustannuksista. Kunnanhallituksen mielestä säätiöllä tulee olla työtoiminnan toimipisteitä lähellä käyttäjiä eli nykyiseen tapaan myös Vieremän kunnassa. Kunta ei voi oleellisesti lisätä rahallista panostusta työtoimintaan nykyisestä tasosta.

14 TYÖTOIMINTOJEN PORRASTEINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ NORMAALIT TYÖMARKKINAT TUETTU TYÖLLISTYMINEN AVOTYÖ O H J A U T U M I N E N SIJOITUS MONIPUOLINEN TYÖ- JA TUOTANNOLLINEN TOIMINTA TYÖ- JA TUOTANNOLLISEN TOIMINNAN KÄYTTÖ KUNTOUTUKSEN VÄLINEENÄ

15 EHDOTUS SÄÄTIÖN ORGANISAATIO- JA HALLINTOMALLISTA 15 HALLINTONEUVOSTO / VALTUUSTO Säätiön perustajayhteisöt nimeävät edustajansa Hallitus voi kutsua epävirallisen asiantuntijaryhmän / - henkilön HALLITUS Hallintoneuvosto / valtuusto nimittää hallituksen jäsenet Käytännön asiantuntija- / yhteistyöryhmä / kuntoutujien vallinnat /kuntoutussuunnitelmat TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ Hallitus valitsee toimitusjohtajan osastojen / yksiköiden esimiehet KUNTOUTUS TALOUSHALLINTO TYÖTOIMINTA (TUOTANTO) KOULUTUS PROJEKTIT

16 16 TUOTTEISTETUT PALVELUT T Y Ö V O I M A P A L V E L U T S O S I A A L I P A L V E L U T SÄÄTIÖ SÄÄTIÖ Työvalmentajapalvelu Nuorten työvalmennus Ammatillinen työvalmennus Työelämävalmennus Aikuisten oppimisvalmennus Ohjaava- ja ammattipajakoulutus Työkyvyn arviointi ja kartoitus Työkokeilut ja harjoittelu Työssäoppiminen Kuntouttava työtoiminta Työhönvalmennuspalvelut Erityistyöllistäminen Työmarkkinatuki Päihdepalvelut Mielenterveyskuntoutus Kehitysvammaisten työtoiminta Viriketoiminta