RAPORTTI Selvitys työtoiminnan säätiöittämisestä Ylä-Savossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI Selvitys työtoiminnan säätiöittämisestä Ylä-Savossa"

Transkriptio

1 RAPORTTI Selvitys työtoiminnan säätiöittämisestä Ylä-Savossa Rahoitus: Ylä-Savon Kehitys Oy Iisalmen kaupunki Toteutus: Selvitysmies Esa Saarivainio

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Tuetuntyön ja työtoiminnan nykytila ja toiminnan tarve 4 Seutukunnallinen työvalmennussäätiö-malli 5 Uudelleen organisoinnin lähtökohdat 6 Palvelutarjonnan mahdollistava toiminnallinen perusrakenne 7 Toiminnan rahoitus 8 Toiminnan välilliset vaikutukset 8 Tukityöllistymisen vaihtoehdoista 9 Perustamisprosessin käynnistäminen 10 Kuntien rahoituksellinen varautuminen uuteen organisaatioon 11 Päätöksiä ja kannanottoja osallistumisesta säätiön perustamiseen 12 Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Työtoimintojen porrasteinen palvelujärjestelmä Säätiön perustaminen Kaavio säätiön perustamisesta Ehdotus säätiön organisaatiokaaviosta Säätiön tuottamat tuotteistetut sosiaali- ja työvoimapalvelut Tilastot työllisyydestä Alustavat palvelutuotteet Lista kunnista ja yhteisöistä, joilta on kysytty säätiöittämisestä

3 3 Johdanto Iisalmessa tehtiin Iisalmen kaupungin toimesta keväällä 2004 vaihtoehtoisen tuotantotapamallin selvitys työkeskuksen toiminnassa, jonka tavoitteena oli selvittää eri vaihtoehtoja kunnalliselle toimintamallille. Ensimmäisessä vaiheessa todettiin mahdollisuudet ja tarve laajalle seutukunnalliselle organisaatiolle, joka yhdistäisi nykyiset työllistämistä ja työvalmennusta ja kuntoutusta harjoittavat toimintayksiköt ( työ- ja toimintakeskukset sekä nuorten työpajat). Selvityksen toisessa vaiheessa ovat olleet rahoittajina Ylä-Savon Kehitys Oy aluekeskusohjelman perusrahoituksesta ja Iisalmen kaupunki.. Selvityksen toteutuksesta on vastannut selvitysmiehenä Esa Saarivainio ja hänellä on ollut tukena seudullinen työryhmä, johon ovat kuuluneet Pohjois- Savon Liiton Sompa-hankkeesta seutukoordinaattori Harri-Pekka Luomi (työryhmän pj.), KELA:n vakuutuspiirin johtaja Jukka Kääriäinen, Iisalmen työvoimatoimiston johtaja Ritva Pääkkönen, Kehy- pajan johtaja Kyösti Kauppinen, Kiuruveden kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Seija Kärkkäinen, Lapinlahden kunnan Tulava-projektin hankevastaava Outi Väyrynen, Iisalmen kaupungin hallintojohtaja Esa Laukkanen sekä Salmituotteen työnjohtaja Väinö Lappalainen. Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa asiaa valmistelemaan. Selvityksen toisen vaiheen (syysjoulukuu 2004) tavoitteeksi asetettiin lisäselvitykset seuraavista asioista: - mahdollisesti perustettavan säätiön toimintaedellytykset - Ylä-Savon kuntien ja yhteisöjen mukaantulo säätiöön - organisaatio- ja toimintamalli - alustavat palvelutuotteet - rahoitusmahdollisuudet ja toteuttamisaikataulu Selvitystyö on edennyt eri toimijoiden näkemysten kartoituksella seutukunnan virkamies- ja luottamusmiesjohdon sekä alueen työllisyydenhoidon ja kuntoutuksen kentällä toimivien järjestöjen kanssa. Keskustelujen ideana on ollut syventää käsitystä alueellisen mallin synergiaeduista, joilla toimintojen rationaalinen yhdistäminen poistaisi päällekkäisyyksiä ja vahvistaisi erikoisosaamista. Lisäarvona tällainen organisoituminen lisäisi Ylä-Savon seudun vahvuuksia kehittyä vetovoimaiseksi aluekeskukseksi. Organisaation juridiseksi muodoksi tässä selvitystyössä esitetään itsenäistä säätiötä, koska se suo työvalmennustoiminnalle parhaat seutukunnalliset toimintaedellytykset, laajimmat ulkopuoliset tuki- ja rahoitusmahdollisuudet ja sen hallinto on kevein mahdollinen. Säätiön valvonta on peruskunnille selkeää sekä hallinnollisesti ja myös kuntien tekemien ostopalvelusopimusten kautta.

4 4 Säätiön etuna ja vahvuutena on myös seutukunnan yhdistysten ja järjestöjen mahdollisuus olla mukana itse toiminnassa ja päätöksenteossa. Samalla ne voivat tuoda työvalmennuspalveluihin perusosaamistaan ja sosiaalista pääomaa. Säätiön on myös helppo luoda moniammatillinen seudullinen viranomaisverkosto työllisyyden hoitoon ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Tuetuntyön ja työtoiminnan nykytila ja toiminnan tarve Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tuottamassa sosiaalibarometrissä pidetään hälyttävänä mm. alkoholiongelmaisten, huumeongelmaisten, ylivelkaisten ja asunnottomien tilaa. Suurimpia, mutta samalla myös tulevaisuuden mahdollisuuksiltaan erilaisia alaryhmiä ovat pitkäaikaistyöttömät, työmarkkinoilta syrjäytyneet ja mielenterveysongelmaiset. Vain vähän kärjistäen: mitä vaikeampaan asemaan jokin ihmisryhmä on joutunut / ajautunut / syntynyt, sitä vaikeammaksi ja vajavaisemmaksi ammattiauttaja koki mahdollisuutensa. Koko palvelujärjestelmä on suurissa pulmissa silloin, kun tarvitaan pitkäjänteistä, räätälöityjä ja kohdennettuja toimia ihmisten tilanteessa muutoksen aikaansaamiseen ja toimintakyvyn vahvistamiseen. Ylä-Savon seudun työllisyysstrategian mukaan työllisyyden edistämisen tavoitteena on mm. työpajojen verkostoitumismallin kehittäminen, rakenteellisen työttömyyden minimointi ja tukityöorganisaatioiden kehittäminen. Samoin yhtenä painopistealueena on seudullisen ylikunnallisen palvelutuotannon kehittäminen. Erityiseksi kohderyhmäksi muodostuu pitkäaikaistyöttömät, nuoret ammattikouluttamattomat työttömät sekä heidän joustavat yksilölliset palvelut, jotka turvaavat mahdollisuuden integroitua työmarkkinoille. Vajaakuntoisten työtoimintaa tulee kehittää luomalla malli, joka tukee alueen seudullista työllisyysstrategiaa. Erilaisten selvityksien mukaan kuntien taloudelliset liikkumavarat kaventuvat vammaisten ja vajaakuntoisten työ- ja päivätoiminnassa ja syntyy tarve miettiä uudenlaisia toimintamalleja, jotka ovat joustavia ja tehokkaita. Samalla ne antavat nykyistä paremmat mahdollisuudet erilaisten rahoituskanavien ja toiminnallisten tuottojen hyödyntämiseen. Työllisyystilanne on vaikea ja samalla työelämän vaatimukset ovat lisääntyneet entisestään. Työelämän ulkopuolelle jäävien pitkäaikaistyöttömien, vajaatyökykyisten ja vammaisten määrä on korkea (Liite 6 ). Syrjäytyminen työmarkkinoilta merkitsee monille psyykkisten, sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien kasautumista. Ongelmat heijastuvat kustannuksina sosiaali- ja terveystoimen palveluissa. Toimiminen sosiaalipalvelujen, työmarkkinoiden ja työhallinnon liitoskohdassa vaatii uusia toimintamalleja, jotka huomioivat seudullisen yhteistyön ja laajan sidosryhmäverkon.

5 5 Mielenterveyskuntoutujien, kehitysvammaisten, päihdeongelmaisten sekä vajaakuntoisten tuetun työllistymisen, kuntouttavan työtoiminnan kohdalla on tällä hetkellä Ylä-Savon seutukunnassa suuri palvelujen tarve. Avohoidon ja kuntouttavaan toimintaan aktivoimisen puute on usein aiheuttamassa tilanteen, joissa vaihtoehtoina on hoito, jonka hinta helposti nousee / vuorokausi. Oikein järjestetyn, keskitetysti hallinnoidun toiminnan avulla olisi mahdollisuuksia pienentää mm. erikoissairaanhoidon kustannuksia. Näiden kohderyhmien lisäksi ovat myös alueen työttömät työnhakijat työkyvyn arvioinnin ja selvityksen, kuntoutuksen ja muiden tukitoimien tarpeessa. Lyhytaikainenkin, suunnitelmallinen kuntouttava tai kouluttava palvelu lisäisi todennäköisesti merkittävällä tavalla tämän väestönryhmän elämänhallinta ja vähentäisi sitä kautta työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytymistä. Tämänsuuntaisia kokemuksia on valtakunnallisesti saatu runsaasti eri sosiaalipalvelusäätiöiden tuottamista palveluista. Työttömien käyttämätön työkapasiteetti tarkoittaa kunnille verotulomenetyksiä. Kuntien kannalta työllisyyden edistämisessä on kysymys kuntalaisten hyvinvoinnista, kuntien talouden perustan kestävyydestä ja kuntien henkilöstöpolitiikasta. (Suomen Kuntaliitto; Kaupunkiseuduille strategiat työllisyyden edistämisessä. 2001). Kuntaliiton mielestä tulisi luoda paikallinen malli alueen ja asiakkaiden tarpeisiin, jossa viranomaiset ja eri yhteistyötahot ovat yhteisvastuussa työllisyyden nujertamisessa. Kuntien tulee kehittää monipalvelutoimintaa ja työhön sijoittumista edistäviä erityistukitoimenpiteitä yksilöllisten työllistymisurien aikaansaamiseksi. Lakimuutokset (kuntouttava työtoiminta, laki vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymisen edistämisestä) velvoittavat kuntia työllistämistä tukevaan toimintaan. Laissa korostetaan työmarkkinasuuntautuneisuutta, työllistymisen edistämistä sekä kuntoutuksen varmistamista. Seutukunnallinen työvalmennussäätiö-malli Selvitystyössä esitetty malli seutukunnallisesta säätiöstä vaatii käytännön sovellutusten ja ratkaisujen osalta runsaasti tarkempaa valmistelua ja lopullista hiomista, jotta se toimii tarkoituksenmukaisesti niin asiakaskunnan, yksikköjen että rahoittajien näkökulmasta katsottuna. Mallin tarkempi valmistelu ja loppuunsaattaminen sekä käytännön lopulliset ratkaisut riippuvat tulevista kuntien, järjestöjen ja yhteisöjen päätöksistä päädytäänkö organisaation käytännön prosessointiin. Mikäli nämä päätökset ovat myönteisiä on edessä monenlaisia valintoja ja päätöksentekoja ennen lopullista toiminnallista mallia. Säätiön säännöt kannattaa suunnitella tarkoin, jotta ne vastaavat perustajajäsenten asettamia toiminnan tavoitteita ja ehtoja.

6 6 Yleensä vastaavanlaisissa säätiöissä ollaan päädytty kaksiportaiseen malliin, jossa ylintä päätäntävaltaa käyttää sekä valtuuskunta / valtuusto ja hallitus ja eri toimielinten tehtävät määritellään säätiön säännöissä. Valtuuskunta / valtuusto kokoontuu vuosittain vähintään kaksi kertaa kevät- ja syyskokoukseen. Kuntien luottamushenkilöt valitsevat keskuudestaan valtuuskunnan kuntaedustuksen ja kolmannen sektorin yhdistysten ja järjestöjen kokoukset / hallitukset valitsevat edustajansa säätiön valtuuskuntaan / valtuustoon. Koska kyseessä on yksityinen säätiö, on valtuuskunnassa / valtuustossa oltava kolmannen sektorin toimijoista enemmistö. Valtuuskuntaan / valtuustoon jokainen mukaan tuleva yhteisö nimeää kaksi edustajaansa. Valtuuskunta valitsee säätiön perustajien nimeämistä henkilöistä yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan hallituksen. Säätiön hallitukseen kukin peruskunta esittää oman virkamiesedustuksensa (jokaisella omistaja kunnalla yksi edustaja) ja jokaisesta kolmannen sektorin säätiön omistaja järjestöstä edustaja, joiden määrä ylittää kuntien edustajien määrän. Näin turvataan säätiön itsenäisyys (Liite 4). Säätiön hallituksessa tulee olla peruskuntien johtavia virkamiehiä, jotta säätiön toimintaan saadaan myös kuntien näkemystä ja valvontaa. Kolmannen sektorin työllistämiseen erikoistuneet toimijat tuovat säätiöön omaa osaamistaan ja sosiaalista pääomaa. Säätiö ei voi olla suora kuntien toiminnan jatke ulkopuolisen rahoituksen ja toiminnan uudenlaisuuden vuoksi. Näin säätiöstä muodostuu itsenäinen säätiö. Uudelleen organisoinnin lähtökohdat 1. Sen on pystyttävä vastaamaan avo- ja laitoshoidon rakennemuutokseen eli kuntouttamaan laitoshoidosta avohoitoon siirtyviä yhä enemmän. 2. Palveluja vaille jääneet vajaakuntoisryhmät on saatava ammatillisen koulutuksen piiriin. 3. On järjestettävä kattava porrasteisuus (Liite 1) (työllistymisen, tuetun työn ja työtoiminnan porrasteinen palvelumalli). 4. Eri toimipisteissä tehtävä päällekkäinen työ (esim. tuotesuunnittelu, hallinto, markkinointi, myynti, hankkeet, kehitystyö) on poistettava ja vahvuuksia sekä resursseja (konekanta, osaaminen, toimitilat, verkostot) on hyödynnettävä palvelujärjestelmän kaikissa yksiköissä. 5. Toiminnan piiriin, sen oikealle portaalle tapahtuvaa ohjausta on tehostettava. 6. Kaikki rahoitusvaihtoehdot on saatava käyttöön.

7 7 7. Ammatillisen kuntoutuksen ja koulutuksen vaihtoehdot on oltava vajaakuntoisten käytettävissä ja eri instansseissa oleva tieto saatava käyttöön helposti ja joustavasti hyödyntämään asiakkaan tarpeita ja oikean kuntoutumis-suunnitelman laadintaa ja toteutusta. 8. Työtoiminnan, tukityöllistämisen sekä peruspalvelujen yhteys on saatava toimivammaksi. 9. Palvelujärjestelmässä työllistyneelle on pyrittävä löytämään uusia ulospääsyteitä järjestelmästä työelämään luomalla hyvät yhteydet muuhun yhteiskuntaan. 10. Sekä kuntoutus että liiketaloudellinen toiminta on järjestettävä tehokkaasti. Palvelutarjonnan mahdollistava toiminnallinen perusrakenne Rungon seudullisen säätiön toiminnalle muodostaisivat alkuvaiheessa erilaiset kunnissa jo olemassa olevat yksiköt. Mukaan säätiön perustoiminnoiksi on tarkoituksenmukaista koota tällä hetkellä ainakin osin julkisin varoin tuettuja, mutta myös erilaisen työ- ja tuotannollisen toiminnan avulla toimintaansa rahoittavia toimijoita. Tällaisia ovat esimerkiksi vajaakuntoisia jo pitkään työllistäneet Iisalmen kaupungin omistama Salmituote ja Iisalmen Nuorison Tuki Ry:n ylläpitämä Kehy-paja. Seudullinen säätiö tulisi tarjoamaan erilaisia yhteiskunnalle välttämättömiä palvelutuotteita, joiden hinnoittelun tulee kattaa omat tuottamiskustannuksensa. Säätiön tehtävänä on tukea vajaakuntoisten ja vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia henkilöitä työllistymään ja parantamaan elämänhallintaansa. Säätiön palvelut tulevat olemaan työkyvyn arvioinnit, työelämään valmentaminen (mm. työvoimakoulutus, työnhakuvalmennus, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta) sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen (kevennetty työtoiminta). Kuntien sosiaalitoimille säätiö tuottaisi sosiaalipalveluna työtoimintapalveluja, jossa palvelun hinta on eriytetty toimeentulosta, ja jossa asiakkaan toimeentulo katsottaisiin kokonaisvaltaisesti. Muita kohderyhmiä ovat mm. pitkäaikaistyöttömät, nuoret työmarkkinoilta syrjäytymässä olevat, päihdeongelmaiset ja muut sosiaalisesti työrajoitteiset, kehitysvammaiset, muut vammaisryhmät sekä mielenterveyskuntoutettavat. Jatkossa on myös olemassa mahdollisuus toimia ammatillisen koulutuksen työelämävalmennuksessa ja pajakouluna (Liite 5 ) Säätiön tavoitteena olisi toimia kuntoutuksen, koulutuksen ja työllistämisen edistämisen monipalveluyksikkönä koko Ylä-Savon talousalueella. Koko palveluketjussa olisi tavoitteena

8 8 pyrkiä asiakkuudessa pitempivaikutteisiin kokonaisratkaisuihin. Tästä johtuen seudullisen säätiön tulisi myös tuottaa mahdollisimman monipuolista työtarjontaa. Toiminnan rahoitusrakenne Säätiön tulorahoitus muodostuu pääosin kuntien ja säätiön välisistä vuosisopimuksista. Palvelut tuotteistetaan ja sopimuksessa määritellään säätiön tuottamat palvelut vuosittain. Samalla sovitaan hinnoitteluperusteista. Hinnoitteluperusteisiin vaikuttavat kulloinenkin asiakasrakenteen kuntoutustarve. Toiminnan rahoitus koostuu tarjottavien palvelujen mukaisesti monesta eri lähteestä: työkyvyn arviointipalveluista kuntien sosiaalitoimesta tai työllistämispalveluista vastaavasta, työvoimatoimistosta, työelämään valmentaminen palvelu kuntien sosiaalitoimesta tai työllistämispalveluista vastaavasta, työvoimatoimistosta ja Kelalta sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen kuntien sosiaalitoimesta. Toiminnan kehittämisen rahoitusvaihtoehtoja ovat Rahaautomaattiyhdistyksen toiminta- ja investointiavustus, Maakuntaliiton kehittämisrahoitus sekä työvoimahallinnon ESR projektirahoitus. Työ- ja palvelutoiminnan tulot tulevat säätiön myymän työtoiminnan kautta (Liite 7 ). Toiminnan välilliset vaikutukset Toiminnan välilliset taloudelliset vaikutukset ovat huomattavat. Olemassa olevia toimintoja yhdistämällä päästään siihen, että toiminnan volyymin kasvaessa vajaakuntoiset pystytään paremmin pitämään poissa laitoshoidosta. Säätiön toiminnan käynnistyttyä ja sen työ- ja tuotannollisen toiminnan kasvaessa on kunnilla mahdollisuus saavuttaa säätiön toimintaan sijoittamallaan nykyisen suuruisella panoksella huomattavasti nykyistä vaikuttavampi tulos. Säästöt saadaan poistamalla päällekkäinen hallinto, markkinointi, myynti, tuotekehitys yms. Lisäksi aineelliset resurssit pystytään hyödyntämään paremmin. Huomionarvoista on myös tuottavuuden ja kannattavuuden paraneminen sitä kautta, kun vajaakuntoisia pystytään työllistämään isossa yhteisössä heidän kykyjään ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Arvio toiminnan vaikuttavuudesta ja volyymin kasvusta useamman vuoden ajalla voidaan suhteuttaa Suomeen viimevuosien aikana perustettujen työvalmennussäätiöiden aikaansaannoksiin.

9 9 Näistä kaikista on käytännön näyttöä eri puolilla Suomea toimivista sosiaalipalvelusäätiöistä. (Tekevä-säätiö Jyväskylä, Raina säätiö Raisio - Naantali, Parik - säätiö Kuusankoski Kouvola) Tukityöllistymisen vaihtoehdoista VTL Kari Hietalan mukaan (Hietala, Kari 2001; Työllistäminen kustannukset ja hyödyt. Selvitys Lempo-projektille. Julkaisematon käsikirjoitus.) työllistävien toimenpiteiden vaikutuksia voidaan mitata eri vaativuustasoilla: 1) Bruttovaikutus (esim. toimenpiteen jälkeen työllistyi 10 % tai 5 henkilöä) 2) Nettovaikutus (bruttohyödyt miinus vuodot eli dead weight, olisi työllistynyt muutenkin.) 3) Tuottavuus 4) Yksikkökustannukset (työpaikan hinta = toimenpiteen kustannukset) 5) Kustannus-hyötyanalyysi. Hyötyjen ja vuotojen luotettava arviointi on hyvin vaikeaa, joten vaikuttavuuden arvioinnissa kannattaa pureutua kustannus-hyötyanalyysiin. Vates-säätiön tutkimusten mukaan julkiselle vallalle palautuvat verot ja sosiaalimaksut jakautuvat epätasaisesti. Jos julkisen vallan subventio suhteellistetaan, niin tällä hetkellä kunnan subventio on 92 % (9.435 e) ja valtion 8 % (857 e) suojatyöhön osallistuvaa vajaakuntoista kohden vuodessa. Kunnalle palautuu e, jolloin nettokustannus kunnalle on e. Valtiolle palautuu veroina, sotumaksuina ja alv-maksuina e eli valtio jää voiton puolelle e. Kuitenkin Vatesin tutkimuksissa erityistä huomiota on kiinnitetty vaihtoehtoistilanteeseen. Tuloksena on, että vajaakuntoisilla suurin vaihtoehtoiskustannusten erä on sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäkäyttö tilanteessa ilman sijoitusta työkeskukseen/sosiaaliseen yritykseen. Vatesin arvion mukaan 69% vajaakuntoisista ei työllistyisi ollenkaan ilman sijoitusta työkeskukseen. Jos puhutaan puhtaasti työllistämisen taloudellisesta vaikuttavuudesta, on Kari Hietalan mukaan työllistäminen tukityöorganisaatioon julkiselle vallalle halvempaa kuin työttömyys. Edullisuus kasvaa, jos kvantifioidaan yksilöiden elämänhallinnan parantumisesta tulevat hyödyt. Täytyy

10 10 muistaa, että esim. vajaakuntoinen työllistyessä normaalien valtiollisten tukijärjestelmien kautta subventio tulee valtiolta. Silloin valtio on nettomaksaja ja kunta nettosaaja kunnallisveron saannin ja mahdollisen toimeentulotuen pienentymisen myötä. Tämä täytyy ottaa huomioon, kun arvioidaan kustannusten ja hyötyjen jakautumista. Hietala on tullut johtopäätökseen, että tärkein rajoite tukityöllistämisen kasvattamiselle ovat vuodot eivät kustannukset. Työvalmennuskeskuksille ja yksityiselle työnantajalle annettu subventio ei ole kallista, kun huomioidaan palautuvia eriä ja vaihtoehtoiskustannuksia. Vuotoja tulisi hallita, esim. etsimällä toimintamallit, jotka sidosryhmät voivat hyväksyä. Työvalmennuskeskus mahdollistaa työn, valmennusta, sosiaalisia kontakteja, elämän hallinnan paranemiseen myös alhaisen tuottavuuden henkilöille; kustannustehokkaasti ja samalla syrjäytymistä ehkäisten. On syytä välttää suoria johtopäätöksiä, että kustannukset ovat kunnilla ja hyödyt kaikilla. Kunnat ovat nettosaajia, jos työvalmennuskeskus on toimiva kokonaisuus, jossa mahdollinen subventio tulee työntekijän palkkatuen kautta ja yksikkö kattaa toiminnallaan bruttopalkan ja tuen erotuksen. Perustamisprosessin käynnistäminen Uuden organisaation käynnistämisprosessi tulee käynnistää heti mikäli Ylä-Savon alueen peruskunnat ja alueen järjestöjen tekevät myönteisiä päätöksiä säätiön perustamisesta. Kehittämisprosessille voidaan hakea myös projektirahoitusta Pohjois-Savon TE-keskuksen työvoimaosastolta, jolloin kuntien maksuosuudet muodostuvat sen mukaan mikä taho toimii hakijana. Mahdollisena hakijatahona voi olla jokin alueen kunnista tai Ylä-Savon Kehitys Oy, jossa kunnat ovat omistajina mukana. Hankerahoitusta voi hakea myös TE - keskuksen kylähankkeiden kehittämiseen kanavoimaa tukea. Mahdollisena hakijatahona silloin voisi esimerkiksi toimia Ylä- Savon Veturi ry, joka on vuonna 1999 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys. Veturi ry:n toiminta-alueeseen kuuluvat Ylä-Savon kunnat ja sen toiminta-ajatus pyrkii kannustamaan alueen asukkaita yhteistyöhön seutukunnan kehittämiseksi. Erillisellä projektirahoituksella toteutettavalla toimenpiteellä varmistettaisiin uuden organisaation toimintojen nopea käyntiin lähteminen ja ulkopuolisen rahoituksen varmistaminen jo heti aluksi. Käynnistämisvaiheen alussa olisi tärkeää käynnistää myös laajapohjainen ESR tai RAY rahoitteisen projektin suunnittelu ja rahoituksen haku seutukunnalle. Tällä varmistettaisiin uuden organisaation nopea käyntiin lähtö ja ulkopuolisen rahoituksen varmistaminen jo heti aluksi.

11 11 Vuonna 2005 RAY:n erilaisten tukien ja avustusten piirissä on tässä selvityksessä olevista yhdistyksistä Iisalmen Nuorison Tuki ry, Eskola ry, Sonkajärven Nuorison Tuki ry ja Iisalmen Mielenterveys Tuki ry. Mikäli joku em. järjestöistä lähtee säätiöön toimijaksi ja perustajaksi on selvitettävä RAY:n tukien kohdentuminen ja saaminen jatkossakin. Asiasta on haettava ennakkopäätös RAY:ltä, koska tukien rooli ja merkitys nykyisin on varsin huomattava yhdistysten taloudessa. Kuntien rahoituksellinen varautuminen uuteen organisaatioon Toiminnan piirissä olevien kuntien ja uuden organisaation on tehtävä ennen toiminnan aloittamista toiminnan vakiinnuttamis- ja siirtymäajalle sitovat ostopalvelusopimukset siten, että maksusitoumukset painottuvat toiminnan alkuvuosille. Asiakasmäärien lisääntymiseen on varauduttava jo alkuvaiheessa ja neuvoteltava näiden ostopalveluiden määrästä siten, että ne ovat suuremmat kuin kuntien tällä hetkellä vastaavien palveluiden tuottamiseen budjetoitu määrä. Sopimuksessa on myös hyvä määritellä miten ja millä tavoin uusi organisaatio kehittää toimintaansa näiden siirtymävuosien aikana. Seutukunnallisen työvalmennussäätiön omistajiksi lähtevien kuntien on myös varauduttava perustamisvaiheessa säädepääoman maksuun. Säädepääoma on oltava vähintään mutta suositeltava määrä tulisi olla n Projektitoimintojen osalta tulee kuntien varautua omarahoitusosuuksien etukäteiseen maksatukseen. Projektirahoitusta kannattaa hakea melko suurelle uudelle seutukunnalliselle projektille, jossa omarahoitusosuudet jakaantuisivat kuntien asukaslukujen suhteissa.

12 12 Päätöksiä ja kannanottoja osallistumisesta säätiön perustamiseen Eskola ry - yhdistys suhtautuu myönteisesti säätiön perustamiseen. Lopullinen päätös mukaan liittymisestä yhdistyksessä tehdään kuitenkin vasta selvitystyön raportin valmistuttua ja kun käytettävissä on tarkempaa tietoa säätiön tuottamista palveluista ja yhdistyksille tulevista kustannuksista. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry - yhdistyksen hallitus päätti lähteä säätiöön jäseneksi. Iisalmen Mielenterveystuki ry - yhdistyksen hallitus kannatti säätiön perustamista ja organisaatiomallia. Yhdistys päätti lähteä mukaan säätiöön perustajajäseneksi. Iisalmen Nuorison Tuki ry - ei vastausta Kiuruveden kaupunki - kaupunki suhtautuu selvitystyöhön avoimen kiinnostuneesti. Pidemmälle menevät sitoumukset kuitenkin edellyttävät kunnan mielestä pohjatyöltä selkeää konkretiaa ja syvällisempää toiminnan mallintamista. Kiuruveden kaupungin käytettävissä olevat tiedot ja linjaukset ovat vielä riittämättömiä kannanotoille säätiön perustamisesta, perustajajäseneksi tulosta ja säätiön organisaatiomallista. Lapinlahden kunta - kunta ei lähde mukaan perustettavaan säätiöön. Kunnanhallitus katsoo, ettei ole tarkoituksenmukaista perustaa Ylä-Savoon uutta laajaa organisaatiota. Lapinlahden kunta aikoo hoitaa omilla päätöksillään tukityöllistämisen. Monitaitoiset ry - yhdistys suhtautuu periaatteessa myönteisesti säätiön perustamiseen, perustajajäseneksi liittymiseen ja organisaatiomalliin. Mutta perustettavan säätiön tulevat rahoituskuviot kuntarahoituksen, valtionrahoituksen RAY:n ja mahdollisesti muiden rahoittajien osalta tulisi tarkemmin selvittää ennen kuin yhdistys voi tehdä lopullista päätöstä liittymisestä perustettavaan säätiöön. PaTo ry - yhdistyksen hallitus suhtautuu periaatteessa myönteisesti työvalmennussäätiön perustamiseen Ylä- Savoon. Yhdistyksen tavoitteiden mukaista on yhteistyön kehittäminen työpajojen ja toimintakeskusten kesken Ylä-Savossa siten, että työttömyys ja syrjäytyminen sekä niiden haittavaikutukset vähenevät.. Palvelutarjonnan lisääminen ja kehittäminen jokaiseen säätiön jäsenkuntaan on tavoiteltavaa. Toimipisteitä tuleekin olla jatkossakin lähellä käyttäjiä. Säätiön

13 13 toimiala voisi olla työtoiminnan lisäksi myös laajempi, sisältäen esimerkiksi kuntoutusta, tuettua asumista ja päivätoimintaa. Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusmuotojen reunaehdot tulee ottaa huomioon säätiötä perustettaessa. Myös muita organisaatiomalleja kuten yhdistysmuotoa kannattaa tarkastella. PaTo ry suhtautuu alustavasti myönteisesti mahdolliseen perustajajäsenyyteen. Esitetty organisaatiomalli on periaatteessa hyväksyttävä. Yhdistyksen mielestä organisaation ei pidä olla niin jäykkä, ettei asiakasnäkökulma tule hyvin otetuksi huomioon. Pielaveden kunta - ei vastausta Sonkajärven kunta - kunta on periaatteessa myönteinen työvalmennussäätiön perustamiseen Ylä-Savossa. Sonkajärven kunta ottaa lopullisesti kantaa asian, kun on tiedossa tarkemmat kustannukset, kunnan osuus säädepääomasta, äänivallasta ja palvelutuotteista. Kunta katsoo, että Sonkajärven Nuorison Tuki ry:n ylläpitämän työpajan toiminta on ollut hyvää sekä joustavaa ja työpajasta on kehittynyt monipuolinen työllistäjä Sonkajärvellä. Sonkajärven Nuorisontuki ry - ylikunnallisesti tuotettujen palvelujen tulee olla lähellä käyttäjiä ja sosiaalipalvelujen kehittämisessä on huomioitava palvelujen saaja ( vaikeassa elämäntilanteessa oleva ihminen). Periaatteessa ylikunnallinen malli on hyväksyttävä ja yhdistyksen kanta on tässä vaiheessa myönteinen, kun em. asiat selvitetään tarkemmin ja ostajia palvelutuotteille löytyy myös Sonkajärveltä. Yhdistyksen mielestä esitetty organisaatiomalli on hyväksyttävä ratkaisu, kuitenkin niin että perustajayhteisöt käyvät lopullisen mallin yhdessä läpi. Lopullisen päätöksen perustajajäseneksi liittymisestä yhdistyksen hallitus käsittele, kun selvitystyön loppuraportti ja tarkempaa tietoa asioista on käytettävissä. Vieremän kunta - kunnanhallitus pitää myönteisenä ja tavoiteltavana asiana tuetun työtoiminnan kokoamista Ylä- Savossa yhden organisaation alaisuuteen. Esitetty organisaatiomalli on periaatteessa hyväksyttävä. Kunta suhtautuu alustavasti myönteisesti säätiön perustajajäsenyyteen. Lopullisen päätöksen mahdollisesta perustajajäseneksi tulosta kunta tekee, kun loppuraportti on valmistunut ja käytettävissä on tarkempaa tietoa palvelutuotteista sekä kustannuksista. Kunnanhallituksen mielestä säätiöllä tulee olla työtoiminnan toimipisteitä lähellä käyttäjiä eli nykyiseen tapaan myös Vieremän kunnassa. Kunta ei voi oleellisesti lisätä rahallista panostusta työtoimintaan nykyisestä tasosta.

14 TYÖTOIMINTOJEN PORRASTEINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ NORMAALIT TYÖMARKKINAT TUETTU TYÖLLISTYMINEN AVOTYÖ O H J A U T U M I N E N SIJOITUS MONIPUOLINEN TYÖ- JA TUOTANNOLLINEN TOIMINTA TYÖ- JA TUOTANNOLLISEN TOIMINNAN KÄYTTÖ KUNTOUTUKSEN VÄLINEENÄ

15 EHDOTUS SÄÄTIÖN ORGANISAATIO- JA HALLINTOMALLISTA 15 HALLINTONEUVOSTO / VALTUUSTO Säätiön perustajayhteisöt nimeävät edustajansa Hallitus voi kutsua epävirallisen asiantuntijaryhmän / - henkilön HALLITUS Hallintoneuvosto / valtuusto nimittää hallituksen jäsenet Käytännön asiantuntija- / yhteistyöryhmä / kuntoutujien vallinnat /kuntoutussuunnitelmat TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ Hallitus valitsee toimitusjohtajan osastojen / yksiköiden esimiehet KUNTOUTUS TALOUSHALLINTO TYÖTOIMINTA (TUOTANTO) KOULUTUS PROJEKTIT

16 16 TUOTTEISTETUT PALVELUT T Y Ö V O I M A P A L V E L U T S O S I A A L I P A L V E L U T SÄÄTIÖ SÄÄTIÖ Työvalmentajapalvelu Nuorten työvalmennus Ammatillinen työvalmennus Työelämävalmennus Aikuisten oppimisvalmennus Ohjaava- ja ammattipajakoulutus Työkyvyn arviointi ja kartoitus Työkokeilut ja harjoittelu Työssäoppiminen Kuntouttava työtoiminta Työhönvalmennuspalvelut Erityistyöllistäminen Työmarkkinatuki Päihdepalvelut Mielenterveyskuntoutus Kehitysvammaisten työtoiminta Viriketoiminta

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio DIAK, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Virpi Kuvaja-Köllner Kunnat ja järjestöt Kunnat avustavat järjestöjä Kuinka kohdennetaan avustuksia? Järjestöiltä vaaditaan

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi Sosiaali- ja terveyslautakunta 24 24.05.2016 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi SOSTER 24 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä 30.11.2011 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? yhteistyötä ollut aina, verkostoitumisesta tai verkostotyöstä puhuttu varsinaisesti vasta 1990-luvulta

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Ylä-Savon TOIMI-työvalmennussäätiön ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän välinen palvelusopimus

Ylä-Savon TOIMI-työvalmennussäätiön ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän välinen palvelusopimus Yhtymähallitus 241 11.12.2012 Yhtymähallitus 246 10.12.2013 Yhtymähallitus 8 22.01.2015 Yhtymähallitus 15 21.01.2016 Yhtymähallitus 24 09.02.2016 Ylä-Savon TOIMI-työvalmennussäätiön ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän

Lisätiedot

Aika klo Paikka Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön tilat, Sauvosaarenkatu 11, Kemi

Aika klo Paikka Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön tilat, Sauvosaarenkatu 11, Kemi Muistio Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön ja Kemin sekä Keminmaan välinen neuvottelu työhönvalmennuspalveluista Aika 28.5.2014 klo 10 11.30 Paikka Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön tilat, Sauvosaarenkatu

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

Taustamateriaali Parik-säätiön kehitysvisiosta

Taustamateriaali Parik-säätiön kehitysvisiosta Taustamateriaali Parik-säätiön kehitysvisiosta PARIK - SÄÄTIÖN PERUSTAMINEN 17.01.2001 Säätiön perustamisprosessi toteutettiin Kouvolan ja Kuusankosken yhteisen Parikaupunki-hankkeen tuotoksena molempien

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistukset

Kuntoutuksen uudistukset Kuntoutuksen uudistukset 1 Kuntoutuksen verkosto KUVE 10.2.2016 etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kelan kuntoutuksen uudistukset Tilastotietoja 2014 ja 2015 Mikä muuttuu? Uudistukset lainsäädännössä Miten harkinnanvaraisen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa 19.1.2015 Pori 20.1.2015 Turku 22.1.2015 Helsinki 26.1.2015 Lahti 27.1.2015 Tampere 29.1.2015 Kouvola 2.2.2015 Oulu 3.2.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

ALUSTA-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

ALUSTA-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS ALUSTA-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Järvenpäässä - 25.08.2016 29.8.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 ASIALISTA 1. Kokouksen avaus ja esittelykierros 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Salon kaupungin työllisyysohjelma.

Salon kaupungin työllisyysohjelma. Salon kaupungin työllisyysohjelma Sisällysluettelo Yleistä työllisyysohjelmasta Salon työllisyystilanne ja sopeutusohjelma Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen Nuorisotakuu Poikkihallinnollinen työllisyydenhoito

Lisätiedot

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin?

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Kuntamarkkinat 14.9 Tea Kairi 1 9/7/2016 Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013-2014 Suomessa

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla MYRS Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

asukkaan teollisuusvaltainen kunta. Tilastokeskiarvot 1-6/2013:

asukkaan teollisuusvaltainen kunta. Tilastokeskiarvot 1-6/2013: TYÖLLISTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT, NASTOLAN KUNTA Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari 1.10.2013 Niina Juva/Nastolan kunnan työllistämispalvelut 15 000 asukkaan teollisuusvaltainen

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA

OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA Ostopalvelusopimus 1(5) Sosiaali- ja terveyspalvelut 15.12.2016 OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA 1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET Palvelun tilaaja Siilinjärven

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 KEVÄT- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi

Lisätiedot

Sitran esitys kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseksi/aiesopimukset/kpk ICT Oy/Osakkuus

Sitran esitys kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseksi/aiesopimukset/kpk ICT Oy/Osakkuus Johtotiimi 101 15.10.2009 Seutuhallitus 173 06.11.2009 Yhtymähallitus 76 12.05.2010 Yhtymähallitus 98 02.06.2010 Yhtymähallitus 118 28.06.2010 Yhtymähallitus 137 22.09.2010 Yhtymähallitus 165 03.11.2010

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista HYVINVOINTIKERTOMUS kuntajohtamisen työväline, joka tukee hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin, 225 kuntaa käyttää auttaa tarkastelemaan hyvinvointia

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Ajankohtaista. Työelämän sanasto

Ajankohtaista. Työelämän sanasto Ajankohtaista Työelämän sanasto www.tyoelamasanasto.fi (Työelämän verkko opisto, SAK) Yli 600 termiä selityksineen Nyt mukana myös osatyökykyisyyteen liittyvää sanastoa 2 1 Job Shadow Day 27.4. Lisää osatyökykyisten

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon 1 Esiselvitys: Oulun kaupungin yhteisötoiminnan palvelukonseptin kehittäminen ja sosiaalinen yrittäjyys - PALKE -hanke 1.6.2009-31.12.2009

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot