Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2003"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2003

2 65% migreenipotilaista on tyytymättömiä nykyiseen hoitoonsa. 1 Ethän sinä ole yksi heistä? Onko päänsärkynäsi migreeni? Migreenipotilas ansaitsee sympatian lisäksi parhaan mahdollisen lääkehoidon. Kysy lisää lääkäriltäsi. Häneltä saat 65 % migreenipotilaista myös migreenipotilaan oppaan. on tyytymättömiä nykyiseen hoitoonsa. 1 Ethän sinä ole yksi heistä? Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/ Harris Poll Survey, USA, 2003.

3 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) , , Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo (09) , Päänsärky 3 Yhteystiedot 4 Puheenjohtajan palsta 5 Uutisia meiltä ja muualta 7 Migreenin patofysiologia, diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja migreeni elämänkaaressa Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. (Aloittaa ) Voit kysyä myös sähköpostilla alkaen. Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Tukipuhelin kolmoishermosärkyä (trigeminusneuralgia) sairastaville keskiviikkoisin klo Hallitus Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi, Mikko Sinisalo, varapuheenjohtaja, Espoo Riitta Nikulainen, sihteeri, Imatra Virpi Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki Hilkka Kettinen, jäsen, kansainväliset asiat ja basilaarimigreenin alaosastotoiminta, Turku Martti Lågas, jäsen, trigeminusneuralgian alaosastotoiminta, Helsinki Eija Nummi, jäsen, aluetoiminta, Forssa Antti Saarikoski, varajäsen, sarjoittaisen päänsäryn alaosastotoiminta, Turku Riitta Stirkkinen, varajäsen, ravitsemusasiat, Helsinki Jäsenmaksu Vuoden 2004 jäsenmaksun määrää yhdistyksen vuosikokous (v euroa) Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy ISSN: Kansikuva: Heidi Litja 10 Tavallisimmat migreenitriggerit 11 Auttaako akupunktio? 13 Hajusteet tuoksuvat, herkistävät ja ärsyttävät 17 Uusi ääni neuvontapuhelimessa 18 Kysy asiantuntijalta 20 Uutta riboflaviinista 21 Migreeniä sairastavan kokonaisvaltaisesta hoidosta 22 Ei ole helppoa meillä päänsärkijöillä Pakina 23 Tapahtumakalenteri 25 Alueyhteyshenkilöt 26 Palveluhakemisto Sisältö Päänsärky 2/2003 postitusta tukee GSK Oy. 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

4 Suomen Migreeniyhdistys on ensimmäistä kertaa noteerattu kansainvälisessä päänsärkyjärjestöjen piirissä. Migreeniyhdistyksen hallituksen jäsen Hilkka Kettinen on valittu WHA:n (World Headache Allians) johtokuntaan seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi. Valinta on osoitus arvonannosta Hilkkaa itseään kohtaan ja mahdollistaa samalla Suomen Migreeniyhdistykselle kansainvälisen vaikuttamisen. Onnittelut Hilkalle valinnasta! Kotimaassa Suomen Migreeniyhdistys on tänä syksynä päässyt yhteen tavoitteeseensa: esittelemään toimintaansa kaikissa Suomen keskussairaalapiireissä. Tämä on tapahtunut Migreeni ja hyvä hoito -luentojen yhteydessä. Kiitämme kaikkia neurologiasiantuntijoita, jotka ovat olleet mukana migreenitietouden viemisessä lähelle sairastavia. Erityisesti kiitämme Suomen MSD:tä ja tuotepäällikkö Sari Tuomolaa, joka on tehokkaasti auttanut tiedottamisessa niin, että luentotilaisuudet ovat tulleet huomatuiksi sekä sairastavien että heidän kanssaan työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Näin yhteinen asiamme etenee. Hortonin neuralgian alaosasto piti syyskuussa Horton-viikonlopun neuralgiaa sairastaville ja heidän perheenjäsenilleen. Oli ilo huomata tapahtuman suosio ja erityisesti se yhteishenki joka osallistujien keskuudessa lähes välittömästi vallitsi. Tapahtuma antoi uskoa siihen, että vertaistukeen perustuvia tapahtumia kannattaa järjestää Migreeniyhdistyksessä myös jatkossa. Ensi vuonna tilaisuuksia on tarjolla sekä migreeniä sairastaville että kaikille edustamillemme erityisryhmille. Keskustelut ja kokemusten vaihto muiden päänsärkyä sairastavien kanssa ovat äärimmäisen tärkeitä monille. Hauskaa talvea kaikille! Timo Jaakkola Suomen Migreeniyhdistyksen hallituksen pj. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003 4

5 Uutisia meiltä ja muualta Neurologiasäätiö tukee ja edistää neurologisten SAI RAuksien tutkimusta Tutkimustyöstä saadun tiedon avulla pyritään ehkäisemään sairauksien syntyä sekä kehittämään parempia hoitomuotoja ja kuntoutusmenetelmiä potilaiden hyväksi. Lasten ja perheiden auttaminen oppimis- ja keskittymishäiriöiden perusmekanismien ymmärtämisessä, migreenin syntytapa ja hoito, erilaiset aivoverenkierron häiriöt, aivovammojen diagnostiikka ja hoito sekä dementiaan johtavien tautien tunnistaminen ovat esimerkkejä alueista, joiden tutkimuksessa odotetaan suuria edistysaskeleita lähivuosina. Säätiö jakaa vuosittain apura- hoja tärkeille tutkimushankkeille varmistaakseen korkean neurologisen ammattitaidon ja osaamisen maassamme. Varat säätiö saa vastaanottamalla lahjoituksia ja järjestämällä erilaisia varainkeräyshankkeita sekä sijoittamalla varansa tuottavasti ja turvallisesti. Suomen Migreeniyhdistys tekee yhteistyötä Neurologiasäätiön Tuki ry:n kanssa. Järjestämme yhdessä tilaisuuksia, joissa tiedotamme migreenin hyvästä hoidosta suurelle yleisölle. Samalla kartutamme yhdessä Migreenirahastoa, joka tukee migreenin tutkimustyötä Suomessa. Kela korvaa osan lääkekuluistasi Kela voi korvata lääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksia seuraavasti: Ostokerralta puolet yli 10 euron ostosta (peruskorvaus). Eräiden kalliiden, mutta hoidon kannalta merkittävien lääkkeiden peruskorvaamista on rajoitettu. Niitä voidaan korvata vain valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ja korvaamiseen vaaditaan Kelan hyväksymä erillisselvitys. Vaikeissa sairauksissa korvaus on 100 tai 75 % (erityiskorvaus). Omavastuuosuus on näissä korvausluokissa 5 euroa. Jos korvattujen lääkekorvausten omavastuuosuus vuonna 2003 ylittää 601,15 euroa, ylittävä osa korvataan kokonaan (lisäkorvaus suurista lääkekustannuksista). Lisäkorvauksen määrän on oltava kalenterivuodelta yli 16,82 euroa ennen kuin se maksetaan. Kela ilmoittaa lisäkorvausoikeuden täyttymisestä kirjeitse ja lähettää samalla hakemuslomakkeen, jota voi käyttää lääkekorvauksen hakemiseen tämän jälkeen. Lisäkorvausta varten on syytä säilyttää lääkkeiden ostokuitit tai merkityttää ostot apteekissa Miinus-kirjaan. Ensi vuonna lääkkeiden lisäkorvauksen raja on 604,72 euroa. Kelansanomat 4/2003 Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai sähköpostilla: Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

6 Lasten päänsäryn Käypä hoito -suositus valmistunut Lehdistötiedote Toistuva päänsärky on oire, jonka taustat kannattaa selvittää Lasten lievät päänsäryt edellyttävät harvoin lisätutkimuksia tai hoitoa. Ongelmalliset ja toistuvat päänsäryt on tutkittava syyn selvittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi. Suositus linjaa lasten toistuvien ongelmallisten päänsärkyjen kohtaus- ja estohoidon vaihtoehdot. Runsas neljännes yli 10- vuotiaista kärsii päänsärystä Satunnaiset päänsäryt ovat yleisiä jo pikkulapsilla. Toistuvia, vähintään kerran kuukaudessa esiintyviä päänsärkyjä on n %:lla koulunsa aloittavista ja migreeniä 3 6 %:lla suomalaislapsista. Jännityspäänsäryn yleisyyttä ei pikkulapsilla tarkoin tunneta, 12-vuotiailla se on yhtä yleistä kuin migreeni. Päänsäryt yleistyvät iän myötä, tytöillä murrosiästä lähtien enemmän kuin pojilla. Yli kymmenvuotiaista pojista neljännes ja 35 % tytöistä kärsii elämää haittaavasta päänsärystä. Migreenitaipumus on vahvasti perinnöllinen ja se säilyy usein läpi elämän. Säryn syyt kannattaa selvittää Päänsärky on yleisoire, jonka taustalla voi olla erilaisia syitä. Elimellinen päänsärky voi olla seurausta pään alueen infektioista, allergisesta nuhasta tai yleissairaudesta. Se voi aiheutua myös aineenvaihdunnan häiriöistä ja lääkkeiden tai nautintoaineiden käytöstä. Myös ongelmat tukielimissä, purentavirhe tai niskaan kohdistunut vamma voi ai- heuttaa päänsärkyä. Migreenikohtauksen voi laukaista myös vilkkuvat tai kirkkaat valot, hajut, paasto ja valvominen. Lasten migreenikohtaukset ovat lyhyempiä kuin aikuisilla ja päättyvät usein uneen. Jännityspäänsäryt ovat migreeniä lievempiä, särky on tasaista ja usein puristavaa eikä siihen liity samanaikaista valo- ja ääniherkkyyttä tai välttämättä pahoinvointia. Sekä lapsen migreenin että jännityspäänsäryn taustalla voi olla myös muita kuin elimellisiä tekijöitä. Päänsäryn voi laukaista stressi, migreenissä myös stressin laukeaminen - vaikeudet koulussa, toverisuhteissa tai kotona. Hoidoksi parasetamolia tai ibuprofeenia Lasten päänsäryn Käypä hoito -suositus linjaa lisätutkimusten tarpeen. Lasten migreenikohtausten ja migreenityyppisten päänsärkyjen hoitoon sopivat hyvin parasetamoli ja ibuprofeeni. Triptaaneja on tutkittu lapsilla vähemmän kuin aikuisilla eikä niiden tehosta ole sumatriptaaninenäsuihketta lukuun ottamatta riittävää näyttöä. Lasten päänsäryn Käypä hoito suosituksen ovat laatineen Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Hoitosuositus on julkaistu Aikakauskirja Duodecimin numerossa 16/2003. Käypä hoito -suositus on luettavissa myös Käypä hoidon -kotisivuilla, osoitteessa Sivulta löytyy myös yli 40 muuta tähän saakka valmistunutta Käypä hoito -suositusta. Joskus ei löydy sanoja Joskus migreeni tai sen sukulaissairaus aiheuttaa tilanteen, jossa sanoja ei löydy. Puhe voi muuttua epäselväksi mongerrukseksi, senat mennä sakaisin tai tajunnan taso laskea. Tällaiseen tilanteeseen tarvitaan turvaa. Suomen Migreeniyhdistys suosittelee, että henkilöt jotka tietävät, että heillä on riski tulla väärinymmärretyiksi tai -kohdelluiksi sairauskohtauksen aikana hankkivat turvakseen Suomen Punaisen Ristin SOS-passin. Ensiavussa tarkistetaan aina potilaan kaula ja ranteet, jolloin passi löytyy helposti ja auttaa oikean hoidon nopeaan alkuun. SOS-passia voi kantaa kaulassa tai ranteessa. Vesitiiviin passin sisällä on pieni tietoliuska, johon kirjataan haltijan henkilötiedot, tiedot sairauksista sekä niihin käytettävä lääkitys. Passiin on myös hyvä kirjata lääkkeet, joita EI SAA antaa esim. akuutin migreenikohtauksen aikana. Passiin kirjattavat tiedot sairaudesta, lääkityksestä ja muusta huomioitavasta kannattaa tarkistuttaa omalla lääkärillä, jotta merkinnät tulevat oikein myös sen varalta, että joutuu hankkimaan hoitoa ulkomailla. Passin hinta on 16 EUR ja sitä myyvät SPR:n piiritoimistot. Katso lisää tietoa paikkakuntasi puhelinluettelosta tai Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003 6

7 Markus Färkkilä, LKT Neurologian dosentti Helsingin Päänsärkykeskus Postitalon Lääkäriasema Migreenin patofysiologia, diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja migreeni elämänkaaressa Mikä on migreeni? Migreeni on periytyvä aivojen sairaus, joka johtuu hermosolukeskusten toiminnan häiriöistä. Migreeni ei tarkoita pelkkää päänsärkyä, vaan kyseessä on koko elimistön kohtauksellinen tila, jossa oireet alkavat aivoista (esim. palelu, ruokahalun muutos, haukottelu) ja leviävät (esim. kirkas näköhäiriö). Keskushermosto toimii poikkeavasti kohtauksen aikana. Useat aistit, kuten näkö, kuulo ja haju herkistyvät, iho kalpenee, suoliston toiminta hidastuu, nestettä kertyy elimistöön ja lopuksi potilas voi pahoin tai oksentaa kovan, sykkivän päänsäryn jälkeen. Kohtauksen jälkeen aivosolutoiminta palautuu vähitellen normaalitilaan, eikä migreenin liity pysyviä aivovaurioita tai riskiä lisääntyneestä suonen puhkeamisesta ja aivoverenvuodosta. Migreeni jaetaan auralliseen muotoon, johon kuuluu edeltävä aurailmiö ja aurattomaan migreeniin, joka alkaa suoraan päänsäryllä. Auralliseen migreenikohtaukseen kuuluu yleensä alle 60 minuutin kestoinen aura-oire: yleisimmin vaihteleva näköhäiriö, näkökentän häipyminen, kirkkaita palloja tai sahalaitakuvio. Joskus kasvojen toinen puoli puutuu, samoin sama puoli vartalosta ja raajoista ja potilaalla voi olla sanojen löytämisen vaikeus, jopa kyvyttömyys puhua. Kohtausta ennakoiviin (prodromaali-) esioireisiin voi liittyä palelua, mielialan muutoksia, vatsaoireita ja kalpeutta. Auran lopulla tai viimeistään tunnin kuluessa kohtaus jatkuu toispuoleisella sykkivällä päänsäryllä, jolloin hajut, äänet ja kirkkaat valot häiritsevät potilasta. Tavallisesti kohtaus päättyy muutaman tunnin kuluttua oksenteluun, jolloin särky helpottaa. Aurattomaan migreeniin liittyvät kohtaukset alkavat suoraan sykkivällä päänsäryllä, mutta muuten kohtauksen kulku on samanlainen. Lisäksi voi esiintyä epätäydellisiä migreeniä vastaavia oireita, esim. pelkkä näköhäiriö ilman päänsärkyä. Usein kohtauksiin liittyy jokin laukaiseva tekijä, kuten kuukautiset, alkoholi; tai migreeni esiintyy vain viikonloppuisin tai suorituspaineiden, stressin lauettua. 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

8 Mistä migreeni johtuu? Tämän kaiken katsotaan johtuvan aivojen hypotalamuksen alueen keskusten toiminnasta ulkoisten (mm. stressitilan muutos) ja/ tai sisäisten (hormonit, uni-valverytmi ym.) tekijöiden vaikutuksesta potilaan ollessa kohtausherkässä vaiheessaan. Nykyisen teorian mukaan hypotalamuksesta hermoviesti kulkee nousevia hermoratoja pitkin näköaivokuorelle, josta lähtee liikkeelle etenevä hermosolujen toiminnan vaimenemisen aalto. Hermosolutoiminnan vaimentumiseen liittyy seurausilmiönä aivokuoren verenkierron väheneminen tällä alueella. Näiden ilmiöiden katsotaan selittävän auraoireen. Jo ennen päänsäryn alkua aivoverenkierto lisääntyy ja päässä aktivoituu kolmoishermon (5. aivohermo) ja aivoverisuonten muodostama heijastekaari ja kipua välittävä järjestelmä. Auravaiheen verisuonten supistustila muuttuu päänsäryn aikana verisuonten laajenemiseksi. Säryn sykkivä luonne johtuu sydämen pumpputoiminnan aikaansaaman paineaallon kulkemisesta venyväseinäisissä aivoverisuonissa. Migreenipotilailla on todettu aivoissa samankaltainen kohtauskynnys kuin epileptikoilla. Migreenikohtauksessa on todettu vapautuvan kivun välittäjäaineita, prostaglandiineja ja tulehduspeptidejä, jotka osallistuvat aivoverisuonten laajentamiseen ja kivun synnyttämiseen. Lisäksi aivoista, 5. aivohermon (nervus trigeminus) tumakkeesta ja aivoverisuonista on löydetty serotoniinireseptoreja (5HT 1B/1D ), vaikutuskohtia jota ärsyttämällä migreenikohtaus voidaan estää. Periytyykö migreeni? Taipumus migreeniin on vahvasti periytyvää, vaikka perintötekijät eivät yksin selitä kaikkea. Suomalaisissa suvuissa tehdyn tutkimuksen perusteella tavallisen, kovan migreenin geenialue on paikannettu kromosomiin 4. Tarkkaa migreenigeeniä paikannetaan professori Aarno Palotien ja dosentti Maija Wessmanin tutkimusryhmässä kuumeisesti kilpaa muiden kansainvälisten tutkijaryhmien kanssa. Myös kromosomeja 19 ja 1 on paljon tarjottu migreenin aiheuttajaksi, mutta niihin liittyvät vain harvinaiset suvuttaiset, halvausoireiset migreenin alatyypit, ja tavalliselle, yleiselle migreenille altistavia geenejä on mm. kromosomeissa 4 ja 7. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että migreeniä sääteleviä geenejä on useita. Mahdollisesti näköhäiriön, auran syntyä säätelevät eri geenit kuin särkyvaihetta sekä pahoinvointia ja oksentelua. Näin migreenikohtaus voi olla eri ihmisillä niin kovin erilainen. Migreenin diagnosoiminen Diagnoosi perustuu kohtauskuvaukseen sekä edellä mainittujen piirteiden (edeltävä esioireisto, auraoire, sitä seuraava särky jne.) esiintymiseen päänsäryn yhteydessä. Tyypillinen migreeni on helppo diagnosoida, mutta se saattaa esiintyä tensiopäänsäryn kanssa samanaikaisesti. Tällöin kohtaukset voivat pitkittyä useita päiviä kestäviksi ja kulultaan vaihteleviksi. Migreeni esiintyy myös aamuöisin, ja siihen voi liittyä aamupahoinvointi, jolloin sitä on vaikea erottaa samanlaisia oireita aiheuttavasta kallonsisäisen paineen noususta. Migreeniksi diagnosoitava Nykyiset aurattoman migreenin diagnostiset kriteerit: Potilaalla on ollut vähintään 5 päänsärkykohtausta, jotka kestävät 4 72 tuntia ja kohtauksiin on liittynyt vähintään 2 piirrettä A-ryhmästä ja vähintään 1 piirre B-ryhmästä. A. Vähintään 2 seuraavista piirteistä Särky on sykkivää. Särky on toispuoleista. Särky on kohtalaista tai kovaa, ja estää normaaleja toimintoja. Fyysinen aktiviteetti pahentaa särkyä. B. Vähintään 1 seuraavista Pahoinvointi Oksentelu Valonarkuus Ääniherkkyys Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003 8

9 Tyypillinen migreeni on helppo diagnosoida, mutta se saattaa esiintyä tensiopäänsäryn kanssa samanaikaisesti. Mitkä sairaudet voivat muistuttaa migreeniä, ja niiden erottamiseen tarvitaan lääkärin apua Seuraavien sairauksien oireisto voi muistuttaa jossain määrin migreenisärkyä tai migreenikohtausta, ja lääkärin tehtävänä on poissulkea muut sairaudet, kuten: Tensiotyyppinen päänsärky Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli TIA Lukinkalvon alainen verenvuoto Aivokalvontulehdus Aivokasvain Silmänpainetauti Ohimovaltimon tulehdus Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia Kallovamma Pään alueen hermosäryt päänsärky on kuitenkin aina kohtauksittaista (kesto 4 72 t) ja välillä on viikkojenkin oireeton aika. Näön sumenemis-kohtauksesta (amaurosis fugax) näköaura eroaa kirkkaiden valoilmiöiden suhteen ja ohimenevää aivoverenkiertohäiriökohtausta (TIA) ei seuraa yleensä päänsärky. Päänsäryn syyn selvittäminen tapahtuu avohoidossa, joko omalla terveyskeskuslääkärillä, työterveyslääkärillä tai yksityislääkärillä. He sitten ohjaavat tarvittaessa neurologille tai muulle erikoislääkärille. Migreenin sukulaissairaudet Migreenin sukuisiin päänsärkyihin luetaan kolmoishermoon liittyvät autonomiset päänsäryt, kuten Hortonin neuralgia (sarjoittainen päänsärky, cluster headache) ja paroksysmaalinen hemicrania, jossa kohtaukset ovat samantapaisia kuin sarjoittaisessa päänsärys- sä, mutta lyhytkestoisempia. Tämä särky reagoi aina indometasiiniin. Hortonin neuralgiassa kohtaus alkaa usein aamuyöllä ja on aina toispuoleinen. Erittäin kova särky paikantuu aina silmän seutuun ja siihen liittyy usein silmän punoitusta, kyynelvuotoa ja/tai saman puoleinen nenän tukkoisuus. Kohtaus kestää minuuttia kerrallaan, mutta voi toistua useita kertoja vuorokaudessa. Potilaat ovat yleensä miehiä. Hortonin neuralgia esiintyy usein kohtaussarjoina, jotka häviävät ehkä vuosiksi. Vain 10 % sairaudesta käyttäytyy hoidosta huolimatta siten, että särkykohtaukset jäävät toistuviksi ja jatkuviksi. Samantapainen autonominen trigeminaalinen päänsärky on SUNCT syndrooma, jossa toispuoleiset kohtaukset ovat vain sekuntien kestoisia, mutta toistuvat samana päivänä monta kertaa peräkkäin. Niihin liittyy silmän verestystä ja vetistystä. Tämä on hyvin harvinainen päänsäryn muoto. Tehoavaa hoitoa ei tunneta. Migreeni eri elämänvaiheissa Migreeniä esiintyy jossain elämän vaiheessa noin 10 %:la väestöstä. Ennen murrosikää migreeniä on yhtä paljon tytöillä kuin pojilla. Murrosiän jälkeen noin 70 % migreenipotilaista on naisia, ja 30 % miehiä. Tämän arvellaan selittyvän estrogeenihormonin migreenille herkistävän vaikutuksen pohjalta. Osalla naisista e-pillerit lisäävät migreenikohtausten määrää, mutta toisilla ne eivät vaikuta migreeniin mitään tai vähentävät kohtauksia. Nykyisin katsotaan, että aktiivinen aurallinen migreeni on aivoinfarktille lievästi altistava tila. Sen vuoksi aurallista migreeniä sairastavien tupakoivien naisten ei pitäisi käyttää lainkaan e-pillereitä, varsinkaan jos heillä on riskitekijöinä myös esim. korkea verenpaine tai korkea veren kolesteroli. Migreeni on sitten aktiivisimmillaan vuotiailla sekä miehillä että naisilla ja alkaa sen jälkeen tasaisesti vähentyä toisilla lakkaa jopa kokonaan mutta voi myös jatkua hankalana pitkälle vanhuuteen. Vaihdevuodet vaikuttavat migreeniin selvästi. Usein jo sammumassa ollut migreeni alkaa ikään kuin uudelleen; varsinkin nuoruuden auraoire voi palata vaihdevuosien aikana hävitäkseen sitten taas kun vaihdevuodet ovat lopullisesti ohi. Tämä johtuu luultavasti estrogeenihormonin määrien muutoksista vaihdevuosien aikana. Myös mahdollinen estrogeenikorvaushoito suositetaan toteutettavaksi geeli- tai laastarimuodossa migreenipotilaalle, jolloin vältetään migreeniä laukaisevaa vuorokautista vaihtelua veren 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

10 estrogeenipitoisuudessa mahdollisimman paljon. Raskaus vaikuttaa migreeniin useimmiten suotuisasti %:lla raskauden aikana migreeni vähenee tai jopa jää kokonaan pois. Tämän arvellaan johtuvan naissukupuolihormonin, estrogeenin, määrän tasaisesta lisääntymisestä raskauden aikana. Synnytyksen jälkeen migreeni sitten usein taas palaa entisen kaltaisena. Myös naisen normaaliin kuukautiskiertoon liittyy estrogeenin määrän muutos, ja usein migreenikohtaus alkaakin, kun estrogeenipitoisuus veressä laskee kuukautiskierron rytmissä. Migreeniä aiheuttavista ravintotekijöistä tärkein on alkoholi, joista punaviini ei ole ainut laukaiseva tekijä. Sen sijaan juustojen, suklaan, sokerin jne. merkitys on yksilöllinen, eikä mitään yleistä, kaikille hyödyllistä migreenidieettiä ole olemassa. Jatkuva migreeni Tavallisimmat migreenitriggerit Miksi migreeni joskus menettää kohtauksittaisen luonnollisen kulkunsa ja muuttuu lähes päivittäiseksi särkypainajaiseksi? Tätä ei toistaiseksi ymmärretä, mutta jotain arveluita voidaan esittää. Kun on tutkittu kivun välittymistä selkäytimen hermoradoissa kohti aivoja ja talamusta ja siitä aivokuorella tietoisuuteen, on muodostunut käsitys, että kipuradoissa tapahtuu muuntumista, hermopäätteiden eli synapsien herkistymistä. Alunperin elimistön itsesäätelyjärjestelmä sammuttaa vähitellen kivun etenemisen aivokuorelle. Kun kipu muuttuu jatkuvammaksi, krooniseksi, tämä estojärjestelmä ei enää toimi, vaan entinen migreenisärky ikään kuin vain tehostaisi seuraavan säryn nopeampaa ja herkempää tulemista. Särkylääkkeiden päivittäisen käytön on osoitettu lisäävän tätä päänsärylle herkistymistä keskushermostossa. Toisaalta on ajateltu, että jos alusta alkaen kaikki migreenikohtaukset hoidettaisiin tehokkaasti, niin tällä voisi olla ennalta ehkäisevää vaikutusta tähän hermopäätteiden herkistymiseen, ja siten estää jatkuvan migreenin kehittymiseen. Tämä on kuitenkin vain teoriaa, eikä sitä ole osoitettu oikeaksi. Ref. C.Dahlöf et al, Huvudvärk, 1999 Professori Carl Dahlöf, Göteborg Huvudvärkklinikenin neuraavaksi tavallisin migreenikohtausta Naisten kuukautiset ovat seurologian ylilääkäri, on tutkinut laukaiseva tekijä. Hyvänä kolmosena työryhmieen migreenikohtauksia laukaisevia tekijöitä. Kuvan mig- jäänyt ateria ja siitä seurannut soke- on 50 %:lla nälkä eli kiireessä väliin reenibarometri kertoo tulokset ruotsalaistutkimuksesta, jotka julkaistiin Kaukana näiden seikkojen peräsritasapainon lasku. Huvudvärk -kirjassa v sä seuraavat barometrilla klassisemmat laukaisevat tekijät kuten sään Tavallisimmaksi ärsyttäväksi tekijäksi on noussut 76 %:lla väes töstä vaihtelut, voimakkaat valot ja hajut. stressi, ehkä nimenomaan stressitilanteen päättyminen. Professori Dah- laukaiseviin tekijöihin kuuluvat eri- Pienellä osalla väestöä tavallisimpiin löfin mukaan migreenikohtaus on hyvin tyypillinen työviikon jälkeen joko käytetään mm. kiinalaisissa ruokalalaiset ruoka-aineet ja mausteet, joita perjantai-iltana tai lauantaina. jeissa, esim. natriumglutamaatti. Suklaa on barometrilla mukana ja sen katsotaan laukaisevan kohtauksen 15 %:lla ruotsalaisväestöstä. Suklaa puhuttaa listalta ehkä eniten. Todennäköisemmin se liittyy migreenikohtausta ennakoivaan oireistoon; ennakko-oireina esiintyy yleisesti makeanhimoa jopa 1 2 vuorokautta ennen varsinaista migreenisärkykohtausta. Professori Dahlöf on julkaissut työryhmänsä kanssa kirjan MIGRÄN tänä vuonna. Kirja kattaa kokonaisuuden varsin hyvin. Hinta on n. 43. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

11 Leif Lindberg työterveyslääkäri Lääkäriasema Diacor, Helsinki Auttaako akupunktio? Historiaa Akupunktio lienee syntynyt hoitomuotona sattumalta ja hyvin kauan sitten. Jokaiselle on tuttua, miten kipeän kohdan vaistomainen painelu tai hieronta helpottaa. Samoin kivuliaat ihmiset ovat huomanneet, että kipeä paikka voi sähköttää tuntemuksia muualle kehoon. Näin ovat todennäköisesti löytyneet akupunktiopisteet ja myöhemmin on alettu kokeilla, mitä tapahtuu, kun ihopistettä käsittelisi lämpöenergialla tai jopa läpäisisi sen. Ajan myötä on myös huomattu, että kivun lisäksi joitakin sairauksia voi hoitaa samalla periaatteella. Vanhimmat akupunktioon liittyvät arkeologiset löydökset ovat ainakin 7000 vuotta vanhoja ja löytyneet Keltaisen joen laaksosta Kiinasta. Vaikutusmekanismeista Akupunktiovaikutus on todellista. Kun on neulotettu vääriä pisteitä, ei kivun lievitys ole ollut tehokasta. Pahoinvointioireen kohdalla on saatu samanlaisia tuloksia. Lumepistehoito on siis tehottomampaa. Akupunktiohoidon vaikutusmekanismeja on tutkittu. Tulokset näyttävät, että pisteiden ärsyttäminen lisää ns. A-delta hermosäikeiden toimintaa. Nämä hermot vievät viestin selkäytimen takaosaan, josta matka jatkuu ns. C- säikeitä pitkin ylöspäin keskushermoston ylemmille tasoille. Nämä C-säikeet estävät kipuaistimusta selkäydintasolla. Vaikutuksena näyttää siis ainakin olevan sisäinen kivun puudutusmekanismi. Se selittää myös, miksi vaikkapa peukalohangassa olevalla Hegupisteellä voi olla päänsärkyä lievittävä vaikutus. Akupunktion on todettu lisäävän omien kipua estävien aineiden, endorfiinien erittymistä aivoissa ja lisäävän myös hermoston välittäjäaineiden, mm. serotoniinin eritystä. Tämä on yksi selitysmalli sille, että akupunktio auttaa migreenissä. Migreenikohtaushan nykykäsityksen mukaan johtuu juuri tämän välittäjäaineen paikallisesta puutostilasta. On myös todettu, että joidenkin elimellisten sairauksien yhteydessä on vastaavien akupunktiopisteiden sähköisessä johtumisessa häiriöitä. Sama ilmiö liittyy myös korva-akupunktioon. Hoitomuodoista ja tekniikasta Akupunktiohoidon perinteisin muoto on pisteiden ärsyttäminen neuloilla, mutta myös muita keinoja käytetään. Moksabustiossa pisteitä ärsytetään kytevällä massalla. Japanilainen shiatsu-hoito perutuu pisteiden ärsyttämiseen painelemalla. Lappalaiset ovat aikanaan käyttäneet moksabustiota muistuttavaa hoitoa, jossa kytevää käävän sisusta, taulaa, käytettiin samalla tavalla. Kuppaamisessa on mielestäni kyse akupunktiohoidon variaatiosta. Siinä pisteitä ärsytetään tekemällä ihon pintaan pieniä haavoja. Jopa hieronta muistuttaa osin vaikutuksiltaan akupunktiota. Itse hoito tapahtuu Suomessa lähes yksinomaan neuloilla. Useimmiten käytetään kertakäyttöneuloja turvallisuussyistä, mutta myös instrumenttien tavoin puhdistettavia teräsneuloja käytetään vielä. Pisteiden valinta perustuu ikivanhoihin kiinalaisiin pistekarttoihin ja tunnustellen löydettäviin lihaskipupisteiden valintaan. Itse olen myös käyttänyt pinta-anatomian tuntemustani ja käyttänyt tietämieni hermojen kulkureittejä 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

12 pistevalintoina. Neulojen määrä hoitokerralla on tavallisesti neulaa ja hoito kestää minuuttia, mutta voi kestää kauemminkin. Ohuet neulat näpäytetään nopealla liikkeellä ihon läpi ja, usein potilas ei edes huomaa niiden laittamista. Joskus taas neulan laittaminen voi tuntua kovastikin, mutta kipu laukeaa nopeasti. Ollessani 1983 Tampereella yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa kurssilla käytti kiinalainen opettaja tapaa, jossa hän pisti neulan kipeään lihaspisteeseen ja otti sen sitten pois. Hoitorupeama kesti siksi vain 5 10 minuuttia! Hän perusteli hoitotapaa seuraavasti: neula tekee lihakseen pienen haavan ja keho alkaa parantaa haavaa. Haavan seutuun syntyy n. 80 millivoltin jännite, joka toimii sitten hermoärsytyksenä. Lisä-ärsytyksenä käytetään neulojen pyörittämistä hoidon aikana. Jotkut käyttävät sähkövirtaa tehostamassa hoitoa, toiset lasertekniikkaa neulojen sijasta. Lasertekniikkaa on käytetty erityisesti kroonisessa kivussa. Monet potilaat ovat hoidon jälkeen varsin rentoutuneita, jopa uneliaita, jotkut taas ylihilpeitä. Tavallisimmin hoitoa annetaan 6 12 kertaa noin 3 kuukauden aikana, mutta itse olen toteuttanut 3 5 hoitokerran kaavaa viikon välein. Jos kaksi hoitoa ei tuo mitään apua, luovun yrityksestä ja kokeilen hoitona jotain muuta. Ylläpitohoitoja toteutetaan yleensä 2 6 kuukauden välein. Mihin akupunktiota käytetään? Tavallisimmat hoidettavat oireet ovat selkäkipu, nivelkivut, päänsärky, astma, allerginen nuha, kuukautis- ja ruoansulatushäi riöt. Tiedän akupunktiota kokeillun jonkinlaisella menestyksellä huumevierotukseen riippuvuusoireita lievittämään. Suomessa eräät lääkärit hoitavat akupunktiolla varsin laajaa kirjoa eri sairauksia. Tuloksista minulla ei ole tietoa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että akupunktio on tehokkainta migreenin, tensiopäänsäryn ja leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa. Tutkimukset ovat valitettavasti olleet kuitenkin melko pieniä ja siksi varmaa tieteellistä näyttöä hoidon tehosta ei ole. Itse hoidan pääasiassa migreeniä, jännitysniskaa tai jännityspäänsärkyä ja alaselän kipuja sekä iskiasta. Olen myös hoitanut astmaa, kroonista poskiontelotulehdusta, kolmoishermosärkyä ja yrittänyt vieroittaa tupakoinnista. Eräs potilaani käy muutaman vuoden välein hakemassa tukea tupakkahimon hallitsemiseksi. Akupunktio on aina ollut kuitenkin tukihoito muiden hoitojen rinnalla. Akupunktio on turvallista Akupunktiohoidon aiheuttamista komplikaatioista on julkaistu tutkimus 15 vuoden ajalta. Keskeistä on, että vakavammat seuraukset, kuten maksatulehdus, keuhkopussin puhkaisu, paikallinen bakteeritulehdus tai selkäydinvaurio ovat johtuneet ammattitaidottomuudesta. Kun seurattiin akupunktiohoidon seurauksia lääketieteellisen koulutuksen saaneiden käsissä ei todettu yhtä ainoaa vakavampaa seuraamusta. Kuva Fysioterapiapalvelu Maarit Eskola Oy, Lappeenranta Näistä tavallisimpia olivat neulan jääminen paikalleen (on sattunut minullekin), ohimenevä verenpaineen lasku, mustelma, pahoinvointi tai pieni verenvuoto. Korva-akupunktiossa käytetyt nastaneulat ovat aiheuttaneet enemmän tulehduksia ja siksi niitä olisi syytä välttää. Tulehdusvaaran takia akupunktiota on syytä välttää sydämen vakavammista läppävioista kärsivillä. Verenohennuslääkitys tai verenvuototauti voivat myös olla vasta-aiheita. Raskauden aikaisessa akupunktiossa on noudatettava varovaisuutta raskauden alku- ja loppukolmanneksen aikana. Lopuksi Akupunktio on turvallinen ja tehokkuutensa puolesta kilpailukykyinen hoitovaihtoehto migreenin ja jännityspäänsäryn hoidossa. Sen avulla voidaan saavuttaa tuloksia myös tilanteissa, joissa perinteiset hoidot eivät ole auttaneet. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

13 Matti Hannuksela professori, allergologi Hajusteet tuoksuvat, herkistävät ja ärsyttävät Kleopatran hurmaavat tuoksut Jo 3000 vuotta sitten nykyisen Iranin luoteisosassa sijainneessa Meediassa mausteita käytettiin pilaantuvan ruoan hajun peittämiseen. Niitä tarvittiin myös ihmisten lian hajun häivyttämiseen. Kreikkalainen historioitsija Herodotos kertoo, kuinka Persian kuningas pesi tuohon aikaan hiuksensa vain kerran vuodessa, syntymäpäivänään. Hänen alamaisensa eivät liene olleet sen pesuintoisempia. Niinpä kuningas ja hänen hoviväkensä käyttivät hajusteita runsain mitoin. Myös muinaiset ylhäiset egyptiläiset osasivat kallisarvoisten tuoksujen käytön. Heidän tuoksuaineensa olivat pääasiassa puista saatavia hartseja. Niillä he myös balsamoivat vainajansa, sillä heidän uskomuksensa mukaan Osiris-jumalan ohi ei päässyt taivaaseen ilman ruumista. Papit uhrasivat jumalille hartsista tehtyjä tuoksuja aamulla, mirhamia iltapäivällä ja kalleimpia kukkaistuoksuja illalla. Egyptin kuulun hurmaajakuningattaren Kleopatran kerrotaan vietelleen rakastajia hajuvesillä ja oopiumilla. Aleksanteri Suuri toi parfyymit Kreikkaan neljännellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua. Silloisissa juhlissa ilma kyllästettiin tuoksuilla. Hajuvesiä suihkutettiin juhlahuoneisiin. Valkoisten kyyhkysten siipiin siveltiin tuoksuvia voiteita ja päästettiin sitten lentämään sisätiloissa. Tuoksua suorastaan satoi ilmasta juhlavieraiden päälle. Juhlavieraille annettiin lisäksi pieniä, alabasterista tai kullasta tehtyjä tuoksurasioita. Roomaan parfyymit saapuivat Julius Caesarin hallitusaikana. Siellä tuoksuja käytettiin ylettömästi. Yksin Nero poltti enemmän suitsukkeita kuin Saudi-Arabia kykeni tuottamaan. Roomaan tuli kauppoja, joissa myytiin tuoksuaineita ja muita kauneudenhoitotuotteita kuten kasvonaamioita, akne- ja ryppyvoiteita, hiusvärejä sekä kulmakarvojen ja silmäripsien pidentämiseen tarkoitettua vettä luvulle tultaessa parfyymeitä osattiin jo tislata yrteistä ja muista tuoksuvista kasveista. Ne olivat hyvin suosittuja Euroopan hoveissa. Katarina de Medici, tuo kuuluisa myrkyttäjä ja vehkeilijä, kätki koruihin myrkkyjuomia ja hajusti käsineensä peittääkseen myrkyn hajun. Renessanssiajan Ranskassa hajuvesiä käyttivät niin miehet kuin naisetkin. Kurtisaanit, silloiset seksityöläiset olivat ihastuneet nerolin tuoksuun, jota saatiin appelsiininkukista tislaamalla. Sanotaan, että suurin syy hajuvesien suosioon ei ollut turhamaisuus tai ihmislian epämiellyttävä tuoksu vaan tarve peittää huonosti parkittujen turkisten ja muiden nahkatuotteiden levittämä kalman haju. Ranskalainen diplomaatti Jean Nicot (huom. siitä nikotiini) toi tupakan Ranskan hoviin vuonna Sen savua leijui kaikkialla, 13 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

14 Voimme vain aavistella millaisessa maailmassa koirat elävät. ja sen hajua yritettiin peittää yhä runsaammalla parfyymimäärällä. Vastoin yleistä luuloa aurinkokuninkaan, Ludvig XIV:n ( ) hovissa parfyymejä ei juuri käytetty. Ei Ludvig XIV niitä vihannut, mutta jostakin syystä hän ei hyväksynyt ylettömyyksiin paisunutta tuoksuttelua. Hovinaisten oli viisainta olla käyttämättä hajuvesiä ollenkaan. Marie Antoinette tosin rakasti ruusua ja orvokkia ja tuoksui niiltä vapaasti mitäpä valtakunnan ensimmäiselle naiselle ei sallittaisi. Suurempia muutoksia tuoksuaineissa ei tapahtunut ennen lukujen vaihdetta. Silloin kehitettiin parempia tislausmenetelmiä ja parfyymejä opittiin valmistamaan myös synteettisesti. Tuolta ajalta on muun muassa kielon synteettinen tuoksu luvun alkupuolella Eurooppaan syntyi monta tunnettua parfyymitaloa, joista mainittakoon Chanel, Coty ja Guerlain. Viime vuosikymmenten suosikkituoksut ovat vaihdelleet 1970-luvun hippien patsulista Marilyn Monroen yöpukuun, Chanel No 5:een. Ihmisen hajuaisti on huono Ihminen pystyy erottamaan eri tuoksua. Hajuaistin herkkyydessä on suuria eroja ihmisten välillä. Tarkkaa nenää tarvitaan muun muassa alkoholien ja viinien laadun arvioinnissa, kahvipaahtimoissa ja vesilaitoksilla. Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratoriossa toimii n.s. hajupaneeli, jossa on kerrallaan 15 henkilöä. Heidän tehtävänään on havaita sisäilman epäpuhtauksia. Ihmisnenä aistii parhaimmillaan aineen, jota on ilmassa muutama miljardisosa. Kemialliset analyysimenetelmät ovat tuhat kertaa huonompia. Ihmisen hajuaisti on korvaamaton muun muassa etsittäessä kosteusvahinkojen aiheuttamia mikrobikasvustoja. Ihmisen hajuaisti on surkea, kun sitä vertaa eläimiin ja hyönteisiin. Voimme vain aavistella, millaisessa maailmassa esimerkiksi koirat elävät. Koirasta on tullut mainio apulainen huumeiden ja ruumiiden etsinnässä. Luonnossa elävien eläinten hajuaisti on varmaan vielä tarkempi kuin koiran, joka on jo osittain jalostuksen pilaama. Urosperhoset havaitsevat naaraan jopa kilometrien päästä. Perhosnaaraiden feromoneja, kemiallisia seksiviestejä on onnistuttu valmistamaan myös synteettisesti. Esimerkiksi omenatarhoissa käytetään pyydyksiä, joissa pienessä teltassa on feromonilähde ja tahmea lattia. Teltan tuoksu voittaa naaraiden kutsun. Urokset lentävät telttaan ja tarttuvat kiinni liimaan. Naaraat eivät hedelmöidy eivät muni ja niin omenat säästyvät toukilta. Hajusteallergiasta ihottumaa Korkean elintason maissa 2 3 % väestöstä on herkistynyt hajusteisiin. Kyseessä on kosketusallergia, joka ilmenee ihottumana alueilla, jotka altistuvat hajustetuille tuotteille. Tavallisimpia aiheuttajia ovat deodoranttien, partavesien, käsi- ja kosteusvoiteiden sekä siivousaineiden tuoksuaineet. Deodoranttiallergia näkyy ja tuntuu ihottumana kainaloseuduissa. Pesuaineiden ja voiteiden tuoksujen aiheuttamat oireet ovat epämääräisempiä. Allergia pahentaa perusihottumaa tai hidastaa sen parantumista. Hajusteallergisilla ei yleensä ole limakalvo-oireita, ellei sellaisiksi lasketa huulipuikkojen ja -rasvojen sekä hammastahnojen huuli- ja suunympärysekseemaa. Joillekin ilmaantuu ihottumaa myös silmäluomiin. EU:ssa on vaadittu hajusteiden ilmoittamista tuoteselosteissa tarkemmin kuin merkinnällä perfume. Tärkeitä allergiaa aiheuttavia kemiallisia aineita niin luonnonhajusteissa kuin synteettisissäkin hajusteissa on vain puolisen tusinaa. Sellaisia ovat isoeugenoli, eugenoli, myski, geranioli ja sitronellaali. Lähivuodet näyttävät, johtavatko vaatimukset merkitsemispakkoon. Kosketusallergia tutkitaan lapputesteillä. Eurooppalaisessa perussarjassa käytetään kahdeksan tuoksuaineen seosta (cinnamic alcohol, cinnamal, hydroxy citronellal, alpha-amyl-cinnamal, geraniol, eugenol, isoeugenol ja oak moss absolute), joka löytää % todellisista allergioista. Useimpien maiden lapputestien perussarjassa on lisäksi Myroxolon Pereirae (perunbalsami), etelä-amerikkalaisesta puusta saatava hartsipitoinen tuoksuaine. Se antaa joskus myönteisen tuloksen vaikka hajusteseos jää kielteiseksi. Joka neljäs tai viides hajusteallerginen reagoi lapputestissä myös luonnonhartsiin. Todellisia hartsiallergisia on sitäkin enemmän, sillä testi ei poimi kaikkia hartsiallergisia. Hajuste- ja hartsiallergian samanaikainen esiintyminen johtuu Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

15 Joka toinen meistä alkaa voida pahoin, väsyy tai saa päänsärkyä ja muita yleisiä ruumiillisia oireita ympäristömme tavallisista tuoksuista. siitä, että tuoksuaineissa ja luonnonhartsissa on samoja bentsoehapon ja kanelihapon estereitä. Hartsiallergian tavallisin merkki on laastariallergia. Kangaslaastarien liiman perusaine on luonnonhartsi. Sitä on sidosaineena myös useissa metalliteollisuuden leikkuunesteissä, samoin öljymaaleissa ja maskaroissa. Valistuneet kuluttajat tietävät, että purukumin perusaine on saatu puunjalostusteollisuuden sivutuotteena syntyvästä puuhartsista. Purukumi on kuitenkin turvallinen herkku hartsiallergisellekin. juuri tunneta. Niiden joukossa on ilmeisesti sellaisia kemikaaleja, jotka aiheuttavat erityisen runsaasti limakalvo-oireita ja psyykkistä pahoinvointia. Niin sanottu sairas rakennus -oireyhtymä lienee ainakin osittain tuoksuherkkyyttä. Tuoksuherkkyys on perinnöllinen ominaisuus. Se on hyödyttänyt esi-isiämme varoittamalla pilaantuneesta ruoasta, villieläimistä ja muusta epätavallisesta ja mahdollisesti vaarallisesta asiasta ja taannut siten paremmat mahdollisuudet selvitä hengissä. Herkkyyttä ei pystytä mittaamaan objektiivisin keinoin eikä siihen ei ole toistaiseksi käytettävissä kunnollista hoitokeinoa. Antihistamiinit auttavat usein ainakin jonkin verran, mutta aivan liian moni joutuu oireittensa voimakkuuden takia käpertymään kotinurkkiinsa uskaltamatta lähteä edes kauppaan. Työpaikat onnistutan tavallisesti saamaan siedettävän tuoksuttomiksi mutta nipottajan ja häirikön maineelta ei suojaa mikään. Tuoksuherkät koetaan häiriköiksi Joka toinen meistä alkaa voida pahoin, väsyy tai saa päänsärkyä ja muita yleisiä ruumiillisia oireita ympäristömme tavallisista tuoksuista kuten tupakansavusta, tunkkaisesta sisäilmasta, lakan, maalin, kopiokoneen, pakokaasun tai työtoverin parfyymin, partaveden tai hien tuoksusta. Tällaisella herkkyydellä ei ole toistaiseksi vakiintunutta termiä. Termi tuoksuherkkyys kuvaa ilmiötä ehkä parhaiten. Kyseessä ei ole allergia, vaikka herkkyys usein sekoitetaankin siihen. Työtehoa heikentävä tuoksu voi olla niin heikko, ettei sitä edes huomata. Sellainen on esimerkiksi myskin kaltainen tuoksuaine, galaksolidi. Myös myski itse ärsyttää voimakkaasti. Vesivahingoissa rakenteiden bakteeri- ja homemäärät nousevat voimakkaasti. Huoneilmaan erittyy niiden myrkkyaineita, toksiineita, joiden kemiallista rakennetta ei Tuoksujen sisältämät aineet Parfyymiöljy saatu tislaamalla tuoksuvista yrteistä (kukista, harvemmin muista kasvien osista) kasviuutteet sisältävät satoja tuoksuvia kemikaaleja synteettisiä tuoksuja käytetään yhä enemmän halvemmissa teknokemian tuotteissa, joskus myös kalliissa hajuvesissä Öljy erityisesti hierontaöljyjen ja aromaterapiaan käytettävien tuoksuöljyjen pohjana on jokin kasviöljy, esimerkiksi manteli-, avokado-, jättihelokki-, kurkkuyrtti-, jojoba-, kukui-, oliivi-, seesami-, soija- tai vehnänalkioöljy. Alkoholi toimii parfyymiöljyn liuottimena ja laimentimena Vesi Sidosaine (fiksatiivi, fiksatoni) sitoo tuoksun ihoon tunneiksi esim. bentsyylialkoholia käytetään fiksatiivina, säilytteenä ja varsinaisena tuoksuaineena 15 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

16 Hajuvedet ja muut tuoksut jaotellaan niiden parfyymiöljymäärän perusteella yleensä seuraavasti: Tuote Parfyymiöljyn määrä Hajuvesi, parfyymi % Eau de parfym 8 15 % Eau de toilette 4 8 % After shave ja pre shave -tuotteet 3 5 % Vartaloemulsiot 2 3 % Parfyymiöljyjä tislataan muun muassa seuraavista kasveista Kasvi tieteellinen nimi tuoksun lähde Appelsiini Citrus aurantium Kukka Basilika Osimum basilicum Lehti Bergamotti Citrus bergamia Hedelmän kuori Eukalyptus Eucalyptus globulus Lehti Fenkoli Foeniculum vulgare Hedelmä Greippi Citrus paradisi Hedelmä Inkivääri Zingiber officinalis Juuri Jasmiini Jasminum officinale Kukka Kamomillasaunio Anthemis nobilis Kukka Kaneli Cinnamomum zeylanicum Lehti, kuori Kardemumma Elettaria cardamomum Siemen Kataja Juniperus communis Kukka, marja Koivu Betula sp Kuori, puu Korianteri Coriandrum sativum Siemen Laventeli Lavendula officinalis Kukka Meirami Origanum majorana Kukka Mintut Mentha sp, Calamintha sp, Monarda sp Kukka Mirha Commiphora myrrha Pihka Mustapippuri Piper nigrum Siemen Myrtti Myrtus communis Kukka Mänty Pinus sylvestris Vuosikasvaimet Patsuli Pogostemon patchouli Lehti Porkkana Daucus carota Siemen Rosmariini Rosmarinus officinalis Kukka Ruusu Rosa sp Kukka Santelipuu Santalum album Puu Sitruuna Citrus limonum Hedelmän kuori Teepuu Melaleuca alternifolia Lehti Timjami Thymus vulgaris Kukka Tuoksupelargoni Pelargonium graveolens Lehti, varsi Ylang Ylang Cananga odorata Kukka Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

17 Hajusteita tiedetään käytetyn jo vuotta sitten. Hajusteita tiedetään käytetyn jo vuotta sitten. Ylhäisön keskuudessa niitä on käytetty ajoittain ylettömästi, muun muassa keisarivallan Roomassa ja renesanssiajan Ranskan hovissa. Ihmisen hajuaisti on moniin eläimiin ja hyönteisiin verrattuna huono. Silti me pystymme erottamaan erilaista tuoksua. Suhteellisesta huonoudestaan huolimatta ihmisnenä on 1000 kertaa herkempi kuin kemialliset määritysmenetelmät. Hajusteallergiaa on 2 3 %:lla väestöstä. Allergia ilmenee kosketusihottumana, esimerkiksi käsiihottumana, sen huomaamattomana pahentajana tai parantumisen hidastajana. Joka toinen meistä saa epämiellyttäviä ruumiillisia tai psyykkisiä oireita lähiympäristön tavallisista tuoksuista, myös vesivahinkohomeista ja -bakteereista. Sitä voidaan sanoa tuoksuherkkyydeksi. Artikkeli julkaistu Allergia & Astma -lehdessä 4/03. Uusi ääni neuvontapuhelimessa Erikoissairaanhoitaja Tuija Uusluoto Eurajoelta aloittaa Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelimen hoitamisen vuoden 2004 alussa. Tuija on tavattavissa keskiviikkoisin joko klo 8-12 tai Ajan voit tarkistaa soittamalla neuvontapuhelimen vastaajaan, jossa Tuija kertoo seuraavan päivystysajan. Tuija on sairastanut migreeniä yli 20 vuotta. Nyt hänen sairautensa on hallinnassa hyvän lääkityksen sekä asiantuntevan lääkärin ansiosta. Tänä päivänä Tuija tekee hoitotyötä pätkissä nykyajan malliin. Pidän neuvontatyötä hyvin haasteellisena ja tärkeänä osatekijänä migreeniä sekä muita päänsärkymuotoja sairastavien ihmisten hyvän hoidon onnistumissa. Pyrin työssäni neuvomaan ja ohjaamaan asiakkaitani oman ammattini ja kokemuksieni pohjalta, sanoo Tuija. Tuija siteeraa Martti Lindgvistin kirjaa Auttajan varjo: Minun kuten asiakkaanikin elämään pätee se, ettei kukaan voi elää vain omassa varassaan. Kun on minun vuoroni tarvita apua, haluan olla valmis sen pyytämiseen tietoisena siitä, että vain autettavaksi suostuvalla on oikeus auttajana toimimiseen. Neuvontapuhelin Ellet voi soittaa päivystysaikana, voit kysyä myös sähköpostilla: 17 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

18 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS Neurologian erikoislääkäri Tarja Suomalainen Lahden Diakonialaitoksen lääkäriasema 1. Miten päästä triptaaniriippuvuudesta? Päänsärky-lehdessä 1/2003 Kysy asiantuntijalta -palstalla dos. Markus Färkkilä sanoo, että tästä pääsee helpolla eroon, kun lopettaa tai vähentää triptaanien käyttöä. Minusta asia ei ole näin helppo jos on todella migreenityyppiä ja on vielä riippuvuus. Jotain lääkettä pitää saada tilalle, että selviää päivän haasteista. Minulla ei ole varalla muuta kuin tulehduskipulääkkeet, jotka eivät juuri tehoa tai niitä menee liian paljon. Olen pari vuotta käyttänyt Imigrannenäsuihketta, jota on mennyt lähes päivittäin eli noin kpl/kk viime aikoina. Nyt olen juuri siirtymässä käyttämään Maxalt Rabitabia, josta ei ole vielä juuri kokemusta. Minulla on myös monia muita sairauksia: colitis-ulcerosan vuoksi leikattu paksusuoli ja peräsuoli ja 15 cm ohutsuolta, keliakia, krooninen haimatulehdus (johon lääkkeet), sappirakko poistettu (syöpä), kohtu ja munasarjat leikattu (syöpä), aktiivi hiivatulehdus ruoansulatuskanavassa (tällä hetkellä). Verensokeri nousee ja laskee nopean suolentoiminnan vuoksi. Ruokamassa poistuu 6 8 tunnissa ohutsuoliavanteen pussiin. Sairauksien takia on paljon stressiä. Migreeniä on ollut 13- vuotiaasta asti, ei oksennuksia. Neurologi ei ole kyennyt auttamaan eikä estolääkitys ole onnistunut. Käytän kuitenkin Propralia 4 x 1/2 tabl./vrk ja 2 tabl. Klotriptyliä iltaisin. Onko mitään tehtävissä? Olen 73-vuotias nainen. Kaikkien päänsärkyasiantuntijoiden mielestä ensisijainen toimenpide on lääkevieroitus triptaaneista ja vasta sen toteuduttua voi toivoa että migreenitilanne helpottuu. Riippuvuudesta ja lääkkeen liikakäytöstä poispääsy on vaikeaa mutta ainoa keino vähentää migreeniä on vähentää triptaaneja. Triptaanien käytön vähentäminen ja niistä vieroittaminen on selvästi helpompaa kuin vanhoista ergotamiineista Cafergotista ja Anervanista. Vieroitusvaiheessa kyllä joutuu kärsimään muutamia migreenisärkyjä mutta sen jälkeen migreeniä on vähemmän kuin aiemman triptaaniriippuvuuskierteen aikana. Tämä tepsii noin 80 %:lla, lopuilla 20 %:lla migreenikierre jatkuu.tällöin ei aloiteta uusia migreenikohtauslääkkeitä vaan jokin estolääke. Myös muita estolääkkeitä kuin Propral ja Klotriptyl voi kokeilla. MF 2. Voiko Imigran-suihke tehdä kurkun kipeäksi? Kurkkuun tulee valkoisia täpliä, jotka tulevat ja menevät. Elokuussa minulla oli kyllä vilustumistakin ja sain kaksi antibioottikuuria, mutta ne eivät tehonneet. Angiinaa ei ole eikä vieraita bakteereja nieluviljelysssä, CRP on alle 3. Kurkku punoittaa edelleen ja sen takia yritän siirtyä käyttämään Maxaltia. On epätodennäköistä, että kurkkuoireet johtuvat Imigranista mutta jos käyttö on yli 20 suihketta kuukaudessa, kyllä kurkunärsytystäkin voi tulla. MF 3. Piilosairas päivällä terve aamuyöllä sairas? Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

19 Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen huhtikuun 15. päivään mennessä. Voiko estolääkitys aiheuttaa aamuyön migreenikohtauksen klo 3 ja 5 välillä? Otan estolääkkeen n. klo illalla. Haluaisin lisää tietoa estolääkityksen aiheuttamasta riippuvuudesta. Erilaisia estolääkityksiä kuten triptylit, propraalit, epilepsialääke (Rivatril) ja masennuslääkkeet on kokeiltu ja ne auttavat parhaimmillaan 2 3 vuotta. Taukoja on pidetty, mutta sitten jäin lääkekoukkuun. Mielestäni estolääkkeissä on kaikissa keskushermostoon vaikuttavaa rauhoittavaa ainetta. Missä hoidetaan lääkeriippuvaisia migreenipotilaita, jos kotiin annetut ohjeet eivät riitä? Ns. täsmälääkkeet auttavat 9 24 tuntia, mutta joskus joutuu ottamaan lisäksi ibuprofeenia, parasetamoli ei auta, diclofenaakki-suppo auttaa vaihtelevasti. Beetasalpaajat (Propral), amitriptyliini (Triptyl) ja epilepsialääkkeet valproaatti, gabapentiini, lamotrigiini tai topiramaatti vaikuttavat kaikki keskushermostoon mutta eivät aiheuta lääkeriippuvuutta sanan varsinaisessa merkityksessä. Sen sijaan Rivatril-valmiste sisältää bentsodiatsepiinia, johon voi kehittyä lääkeriippuvuus. Se ilmenee vieroitusoireina, kun lääkkeen käyttöä yrittää vähentää tai lopettaa. Usein päänsärkypotilaan suurin lääkevieroitusongelma kuitenkin syntyy kohtausten hoitoon jatkuvasti lähes päivittäin käytetyistä lääkkeistä kuten Anervanista, triptaaneista tai ihan tavallisista tulehduskipulääkkeistä, erityisesti jos ne sisältävät kodeiinia tai kofeiinia. Tässä tilanteessa ainoa keino on lopettaa liiallinen lääkitys. Jos se ei onnistu kotona, niin käytetyistä lääkkeistä riippuen vieroitus voi tapahtua joko psykiatrisella tai neurologisella osastolla. Tällöin tarvitaan hoitavan lääkärin lähete, jossa ongelma kuvataan. MF 4. Migreeni ja allergia? Ihotestit eivät mielestäni paljasta yhteyttä migreeniin. Mitä testejä avuksi? Tupakka, alkoholi, hajusteet ja suklaa ovat pahimpia, mutta lisäksi on jotain muuta, mitä. Ravintoterapeutin ohjeita olen kokeillut mutta tuloksetta. Onko kenelläkään ehdotuksia? Muut migreeniä sairastavat, mistä te olette saaneet apua omaan migreeniinne? Mitään varmaa migreenidieettiä ei ole olemassa. Allergiatesteillä ei voi selvittää migreeniherkkyyden syitä. Jotkut ovat hyötyneet sokerittomasta dieetistä, jotkut ovat jättäneet jotain muuta pois, mutta ainoa kaikille migreenipotilaille hyödylliseksi osoitettu dieetti on alkoholin välttäminen, kaikki muu ruokavalio on yksilöllistä eikä hyödytä kaikkia. Useimmat voivat syödä kaikkea mutta aterioiden on oltava säännöllisin väliajoin toistuvia ja pieniä. MF Horton special Sarjoittaista päänsärkyä sairastavien syyskuisessa tapaamisessa käsiteltiin kysymyksiä, jotka ovat askarruttaneet monia muitakin kuin seminaariin osallistuneita. Haastateltavaksi asettui neurologian erikoislääkäri Tarja Suomalainen Lahdesta. Seuraavassa tapaamisen aikana esille nousseita kysymyksiä: Kuinka paljon lääkkeitä voi kohtauksen aikana käyttää ja mitä tehdä kun sarja jatkuu viikkoja ja kuukausia? Kohtauslääkityksen suositeltuja maksimiannoksia ei saa omin päin ylittää. Heti sarjan alussa kannattaa aloittaa estolääkitys, jolla pyritään taltuttamaan kohtausten uusiutuminen. Särkyjakson katkaisussa tehoavat nopeimmin kortikosteroidit laskevin annoksin. Samaan aikaan aloitetaan hitaamman vasteen antava estolääkitys, jota jatketaan kunnes särkyjakso alkaa rauhoittua. Kortisonia suositellaan käytettäväksi enintään kaksi kuuria vuodessa sivuvaikutusten takia. Seuraavaa sarjaa varten on hyvä pitää alkulääkitys varastossa ja reseptit voimassa. TS Mitä on odotettavissa estolääkityksestä? Lääkevasteen teho on yksilöllinen: yleensä n %:lle löydetään toimiva lääkitys, joka lyhentää tai lieventää sarjaa. Valitettavasti n. 10 % ei saa riittävää apua estolääkityksestä. Estolääkkeissä on erilaisia vaihtoehtoja ja joskus yhdistetään kaksi tai kolmekin lääkettä. Toimivan estolääkityksen löytyminen voi kestää vuosia. Ei kannata tyytyä huonosti toimivaan lääkitykseen vaan hakea sopiva yhdistelmä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Estolääkitysten sivuvaikutukset tulevat usein esiin, kun hoito aloitetaan tai kun annosta nostetaan. Ne lievenevät tavallisesti käytön myötä. Estolääkkeiden käyttöön saattaa liittyä säännöllistä laboratorioarvojen, verenpaineen, sydänfilmin tai lääkkeiden plasmapitoisuuden seurantaa, jonka tarkoitus on saada ajoissa kiin- 19 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

20 Ei kannata tyytyä huonosti toimivaan lääkitykseen vaan hakea sopiva yhdistelmä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. ni elimistölle haitalliset sivuvaikutukset. TS Entä jos särky vaihtaa puolta? Milloin pää pitäisi kuvata? Samalla henkilöllä särky on useimmiten aina samalla puolella. N. 20 %:lla se siirtyy toiselle puolelle tautihistorian aikana ja n. 20 %:lla puoli voi vaihdella eri sarjojen välillä. Hortonin päänsärky voidaan diagnosoida tyypillisen oirekuvan perusteella eikä pään kuvaamista aina tarvita mutta usein pää kuvataan, jos taudinkuva on epätyypillinen tai hoitovaste on huono. On myös muistettava, että sarjoittainen päänsärky ei suojaa muilta sairauksilta joten, jos päänsärky alkaa käyttäytyä aiemmasta poikkeavalla tavalla, on siitä syytä mainita hoitavalle lääkärille. TS Vaikuttavatko ikääntyminen tai vaihdevuodet Hortonin esiintymiseen? Verisuoniperäiset päänsäryt usein lievittyvät iän mukana ja näin on sarjoittaisen päänsärynkin kohdalla teoriassa mutta valitettavasti ei aina. Vaihdevuodet eivät välttämättä lopeta särkyjaksoja kuten migreenissä usein käy. TS Kuinka Hortonin kanssa voi selviytyä työelämässä? Hortonin päänsärky on varsin invalidisoiva sairaus. Vaikka kohtaukset esiintyvätkin usein vain öisin, vaikuttaa huonosti nukuttu yö seuraavan päivän työtehoon ja tarkkuuteen etenkin sarjan jatkuessa. Sarjan alussa kannattaa tehokas hoito aloittaa nopeasti ja mikäli töistä selviytyminen on vaikeaa, keskustella lääkärin kanssa sairaslomasta. TS Aiheuttaako aivoverisuonen pullistuma Hortonia tai päinvastoin? Hortonin päänsärkypotilailla ei esiinny aivoverisuonipullistumaa muuta väestöä enempää. Molempien sairauksien esiintyminen samanaikaisesti samalla potilaalla on todennäköisesti onneton yhteensattuma. TS Uutta riboflaviinista Kommenttina Markus Färkkilän vastaukseen Päänsärky-lehdessä 1/2003 voin kertoa, että riboflaviinia migreenin estohoitoannoksin on ollut elokuusta 2003 lähtien saatavilla Suomen markkinoilla nimellä Riboflavin Medifront, käyttöannos on 200 mg x 2. Se ei ole virallisesti lääkkeeksi rekisteröity valmiste, mutta sen pystyy kirjoittamaan Lääkelaitoksen erityisluvalla. Lääkevalmistetta on tukkuvalmisteena saatavissa Tamrosta, ja kun lääkäri on kirjoittanut reseptin ja täyttänyt erityislupapyynnön Lääkelaitokselle, apteekit mielellään auttavat sen tilauksessa. Erityislupaprosessi vie muutaman päivän. Sadan tabletin purkki maksaa 59, joten hoitokustannus on n 1.20 /vrk. Lisäksi tulee erityisluvan käsittelymaksu n. 20 joka kerta lääkettä hankittaessa, joten sitä kannattaa kirjoittaa kerralla vuoden tarpeeseen. Lääkevalmiste ei toistaiseksi ole SV-korvattava. Riboflaviini on vesiliukoinen b-vitamiini, jonka ylimäärä poistuu elimistöstä munuaisten kautta eikä sillä tiedetä olevan mitään käytön vasta-aiheita. Sen puoliintumisaika on noin 14 tuntia eikä sillä ole todettu myrkytysoireita. Matala-annoksista riboflaviinihoitoa pidetään turvallisena raskauden ja imetyksen aikana, vaikka riboflaviini siirtyy aktiivisten kuljetusmekanismien välittämänä istukan läpi sikiöön. 400 mg vuorokausiannoksella ei ole virallista näyttöä riboflaviinihoidon turvallisuudesta raskauden tai imetyksen aikaisessa käytössä, joten hoidon tulee kussakin tapauksessa perustua yksilölliseen arvioon hyötyjen ja haittojen suhteesta. Ainakin tällä hetkellä Keski-Euroopassa tiedän sitä käytettävän raskauden ja imetyksen aikana lähes ainoana käyttökelpoisena migreenin estolääkkeenä. Riboflaviinin suurin haittavaikutus on virtsan mahdollinen värjäytyminen oranssin väriseksi. Muutos ei ole pysyvä eikä siitä ole lääketieteellistä haittaa. Suurilla annoksilla on harvinaisina haittavaikutuksina kuvattu myös iholla tuntuvia parestesioita ja kutinaa. Yliherkkysreaktio on mahdollinen mutta varsin epätodennäköinen. Riboflaviinilla ei ole todettu yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden tai aineiden kanssa, joten se voidaan helposti yhdistää muihin lääkehoitoihin. Erkki Säkö, Neurologian erikoislääkäri, Turun Päänsärkykeskus Oy Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Migreeni gynekologin päänsärkynä

Migreeni gynekologin päänsärkynä Migreeni gynekologin päänsärkynä Gynekologi Practicin koulutus 20.1.2012 Varpu Ranta LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri lisääntymislääketieteen lisäkoulutus HYKS Naistenklinikka, hormonipoliklinikka

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Neurologiset syyt Päänsärky

Neurologiset syyt Päänsärky Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Belotero -täyteainehoidot. BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Tyypillisiä Beloteron hoitoalueita. The filler you ll love

Belotero -täyteainehoidot. BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Tyypillisiä Beloteron hoitoalueita. The filler you ll love BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Beloteron sopivat Beloterotuotteet BELOTERO www.global.belotero.com tai Belotero-täyteainehoidot Change the way you age Ikääntymisen myötä ihossa

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta.

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. MIGREENI Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä, voi

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, kummallakin

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

Lääkkeet ensiapupäivystyksessä -koulutus

Lääkkeet ensiapupäivystyksessä -koulutus 16.3.2016 SPR Keskustoimisto Valmiuden yksikkö Lääkkeet ensiapupäivystyksessä -koulutus Opiskeltava taustamateriaali Ensiapupäivystäjän lääkeohje, mikä on hyväksytty SPR:n hallituksessa 22.5.2015. Ensiapupäivystyksissä

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen tai kilpailun aikana

7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen tai kilpailun aikana 5. Onko sinulla esiintynyt lääkeaineallergiaa? 6. Oletko tuntenut rintakipua harjoituksen tai kilpailun aikana? 7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot