Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2003"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2003

2 65% migreenipotilaista on tyytymättömiä nykyiseen hoitoonsa. 1 Ethän sinä ole yksi heistä? Onko päänsärkynäsi migreeni? Migreenipotilas ansaitsee sympatian lisäksi parhaan mahdollisen lääkehoidon. Kysy lisää lääkäriltäsi. Häneltä saat 65 % migreenipotilaista myös migreenipotilaan oppaan. on tyytymättömiä nykyiseen hoitoonsa. 1 Ethän sinä ole yksi heistä? Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/ Harris Poll Survey, USA, 2003.

3 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) , , Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo (09) , Päänsärky 3 Yhteystiedot 4 Puheenjohtajan palsta 5 Uutisia meiltä ja muualta 7 Migreenin patofysiologia, diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja migreeni elämänkaaressa Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. (Aloittaa ) Voit kysyä myös sähköpostilla alkaen. Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Tukipuhelin kolmoishermosärkyä (trigeminusneuralgia) sairastaville keskiviikkoisin klo Hallitus Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi, Mikko Sinisalo, varapuheenjohtaja, Espoo Riitta Nikulainen, sihteeri, Imatra Virpi Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki Hilkka Kettinen, jäsen, kansainväliset asiat ja basilaarimigreenin alaosastotoiminta, Turku Martti Lågas, jäsen, trigeminusneuralgian alaosastotoiminta, Helsinki Eija Nummi, jäsen, aluetoiminta, Forssa Antti Saarikoski, varajäsen, sarjoittaisen päänsäryn alaosastotoiminta, Turku Riitta Stirkkinen, varajäsen, ravitsemusasiat, Helsinki Jäsenmaksu Vuoden 2004 jäsenmaksun määrää yhdistyksen vuosikokous (v euroa) Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy ISSN: Kansikuva: Heidi Litja 10 Tavallisimmat migreenitriggerit 11 Auttaako akupunktio? 13 Hajusteet tuoksuvat, herkistävät ja ärsyttävät 17 Uusi ääni neuvontapuhelimessa 18 Kysy asiantuntijalta 20 Uutta riboflaviinista 21 Migreeniä sairastavan kokonaisvaltaisesta hoidosta 22 Ei ole helppoa meillä päänsärkijöillä Pakina 23 Tapahtumakalenteri 25 Alueyhteyshenkilöt 26 Palveluhakemisto Sisältö Päänsärky 2/2003 postitusta tukee GSK Oy. 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

4 Suomen Migreeniyhdistys on ensimmäistä kertaa noteerattu kansainvälisessä päänsärkyjärjestöjen piirissä. Migreeniyhdistyksen hallituksen jäsen Hilkka Kettinen on valittu WHA:n (World Headache Allians) johtokuntaan seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi. Valinta on osoitus arvonannosta Hilkkaa itseään kohtaan ja mahdollistaa samalla Suomen Migreeniyhdistykselle kansainvälisen vaikuttamisen. Onnittelut Hilkalle valinnasta! Kotimaassa Suomen Migreeniyhdistys on tänä syksynä päässyt yhteen tavoitteeseensa: esittelemään toimintaansa kaikissa Suomen keskussairaalapiireissä. Tämä on tapahtunut Migreeni ja hyvä hoito -luentojen yhteydessä. Kiitämme kaikkia neurologiasiantuntijoita, jotka ovat olleet mukana migreenitietouden viemisessä lähelle sairastavia. Erityisesti kiitämme Suomen MSD:tä ja tuotepäällikkö Sari Tuomolaa, joka on tehokkaasti auttanut tiedottamisessa niin, että luentotilaisuudet ovat tulleet huomatuiksi sekä sairastavien että heidän kanssaan työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Näin yhteinen asiamme etenee. Hortonin neuralgian alaosasto piti syyskuussa Horton-viikonlopun neuralgiaa sairastaville ja heidän perheenjäsenilleen. Oli ilo huomata tapahtuman suosio ja erityisesti se yhteishenki joka osallistujien keskuudessa lähes välittömästi vallitsi. Tapahtuma antoi uskoa siihen, että vertaistukeen perustuvia tapahtumia kannattaa järjestää Migreeniyhdistyksessä myös jatkossa. Ensi vuonna tilaisuuksia on tarjolla sekä migreeniä sairastaville että kaikille edustamillemme erityisryhmille. Keskustelut ja kokemusten vaihto muiden päänsärkyä sairastavien kanssa ovat äärimmäisen tärkeitä monille. Hauskaa talvea kaikille! Timo Jaakkola Suomen Migreeniyhdistyksen hallituksen pj. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003 4

5 Uutisia meiltä ja muualta Neurologiasäätiö tukee ja edistää neurologisten SAI RAuksien tutkimusta Tutkimustyöstä saadun tiedon avulla pyritään ehkäisemään sairauksien syntyä sekä kehittämään parempia hoitomuotoja ja kuntoutusmenetelmiä potilaiden hyväksi. Lasten ja perheiden auttaminen oppimis- ja keskittymishäiriöiden perusmekanismien ymmärtämisessä, migreenin syntytapa ja hoito, erilaiset aivoverenkierron häiriöt, aivovammojen diagnostiikka ja hoito sekä dementiaan johtavien tautien tunnistaminen ovat esimerkkejä alueista, joiden tutkimuksessa odotetaan suuria edistysaskeleita lähivuosina. Säätiö jakaa vuosittain apura- hoja tärkeille tutkimushankkeille varmistaakseen korkean neurologisen ammattitaidon ja osaamisen maassamme. Varat säätiö saa vastaanottamalla lahjoituksia ja järjestämällä erilaisia varainkeräyshankkeita sekä sijoittamalla varansa tuottavasti ja turvallisesti. Suomen Migreeniyhdistys tekee yhteistyötä Neurologiasäätiön Tuki ry:n kanssa. Järjestämme yhdessä tilaisuuksia, joissa tiedotamme migreenin hyvästä hoidosta suurelle yleisölle. Samalla kartutamme yhdessä Migreenirahastoa, joka tukee migreenin tutkimustyötä Suomessa. Kela korvaa osan lääkekuluistasi Kela voi korvata lääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksia seuraavasti: Ostokerralta puolet yli 10 euron ostosta (peruskorvaus). Eräiden kalliiden, mutta hoidon kannalta merkittävien lääkkeiden peruskorvaamista on rajoitettu. Niitä voidaan korvata vain valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ja korvaamiseen vaaditaan Kelan hyväksymä erillisselvitys. Vaikeissa sairauksissa korvaus on 100 tai 75 % (erityiskorvaus). Omavastuuosuus on näissä korvausluokissa 5 euroa. Jos korvattujen lääkekorvausten omavastuuosuus vuonna 2003 ylittää 601,15 euroa, ylittävä osa korvataan kokonaan (lisäkorvaus suurista lääkekustannuksista). Lisäkorvauksen määrän on oltava kalenterivuodelta yli 16,82 euroa ennen kuin se maksetaan. Kela ilmoittaa lisäkorvausoikeuden täyttymisestä kirjeitse ja lähettää samalla hakemuslomakkeen, jota voi käyttää lääkekorvauksen hakemiseen tämän jälkeen. Lisäkorvausta varten on syytä säilyttää lääkkeiden ostokuitit tai merkityttää ostot apteekissa Miinus-kirjaan. Ensi vuonna lääkkeiden lisäkorvauksen raja on 604,72 euroa. Kelansanomat 4/2003 Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai sähköpostilla: Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

6 Lasten päänsäryn Käypä hoito -suositus valmistunut Lehdistötiedote Toistuva päänsärky on oire, jonka taustat kannattaa selvittää Lasten lievät päänsäryt edellyttävät harvoin lisätutkimuksia tai hoitoa. Ongelmalliset ja toistuvat päänsäryt on tutkittava syyn selvittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi. Suositus linjaa lasten toistuvien ongelmallisten päänsärkyjen kohtaus- ja estohoidon vaihtoehdot. Runsas neljännes yli 10- vuotiaista kärsii päänsärystä Satunnaiset päänsäryt ovat yleisiä jo pikkulapsilla. Toistuvia, vähintään kerran kuukaudessa esiintyviä päänsärkyjä on n %:lla koulunsa aloittavista ja migreeniä 3 6 %:lla suomalaislapsista. Jännityspäänsäryn yleisyyttä ei pikkulapsilla tarkoin tunneta, 12-vuotiailla se on yhtä yleistä kuin migreeni. Päänsäryt yleistyvät iän myötä, tytöillä murrosiästä lähtien enemmän kuin pojilla. Yli kymmenvuotiaista pojista neljännes ja 35 % tytöistä kärsii elämää haittaavasta päänsärystä. Migreenitaipumus on vahvasti perinnöllinen ja se säilyy usein läpi elämän. Säryn syyt kannattaa selvittää Päänsärky on yleisoire, jonka taustalla voi olla erilaisia syitä. Elimellinen päänsärky voi olla seurausta pään alueen infektioista, allergisesta nuhasta tai yleissairaudesta. Se voi aiheutua myös aineenvaihdunnan häiriöistä ja lääkkeiden tai nautintoaineiden käytöstä. Myös ongelmat tukielimissä, purentavirhe tai niskaan kohdistunut vamma voi ai- heuttaa päänsärkyä. Migreenikohtauksen voi laukaista myös vilkkuvat tai kirkkaat valot, hajut, paasto ja valvominen. Lasten migreenikohtaukset ovat lyhyempiä kuin aikuisilla ja päättyvät usein uneen. Jännityspäänsäryt ovat migreeniä lievempiä, särky on tasaista ja usein puristavaa eikä siihen liity samanaikaista valo- ja ääniherkkyyttä tai välttämättä pahoinvointia. Sekä lapsen migreenin että jännityspäänsäryn taustalla voi olla myös muita kuin elimellisiä tekijöitä. Päänsäryn voi laukaista stressi, migreenissä myös stressin laukeaminen - vaikeudet koulussa, toverisuhteissa tai kotona. Hoidoksi parasetamolia tai ibuprofeenia Lasten päänsäryn Käypä hoito -suositus linjaa lisätutkimusten tarpeen. Lasten migreenikohtausten ja migreenityyppisten päänsärkyjen hoitoon sopivat hyvin parasetamoli ja ibuprofeeni. Triptaaneja on tutkittu lapsilla vähemmän kuin aikuisilla eikä niiden tehosta ole sumatriptaaninenäsuihketta lukuun ottamatta riittävää näyttöä. Lasten päänsäryn Käypä hoito suosituksen ovat laatineen Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Hoitosuositus on julkaistu Aikakauskirja Duodecimin numerossa 16/2003. Käypä hoito -suositus on luettavissa myös Käypä hoidon -kotisivuilla, osoitteessa Sivulta löytyy myös yli 40 muuta tähän saakka valmistunutta Käypä hoito -suositusta. Joskus ei löydy sanoja Joskus migreeni tai sen sukulaissairaus aiheuttaa tilanteen, jossa sanoja ei löydy. Puhe voi muuttua epäselväksi mongerrukseksi, senat mennä sakaisin tai tajunnan taso laskea. Tällaiseen tilanteeseen tarvitaan turvaa. Suomen Migreeniyhdistys suosittelee, että henkilöt jotka tietävät, että heillä on riski tulla väärinymmärretyiksi tai -kohdelluiksi sairauskohtauksen aikana hankkivat turvakseen Suomen Punaisen Ristin SOS-passin. Ensiavussa tarkistetaan aina potilaan kaula ja ranteet, jolloin passi löytyy helposti ja auttaa oikean hoidon nopeaan alkuun. SOS-passia voi kantaa kaulassa tai ranteessa. Vesitiiviin passin sisällä on pieni tietoliuska, johon kirjataan haltijan henkilötiedot, tiedot sairauksista sekä niihin käytettävä lääkitys. Passiin on myös hyvä kirjata lääkkeet, joita EI SAA antaa esim. akuutin migreenikohtauksen aikana. Passiin kirjattavat tiedot sairaudesta, lääkityksestä ja muusta huomioitavasta kannattaa tarkistuttaa omalla lääkärillä, jotta merkinnät tulevat oikein myös sen varalta, että joutuu hankkimaan hoitoa ulkomailla. Passin hinta on 16 EUR ja sitä myyvät SPR:n piiritoimistot. Katso lisää tietoa paikkakuntasi puhelinluettelosta tai Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003 6

7 Markus Färkkilä, LKT Neurologian dosentti Helsingin Päänsärkykeskus Postitalon Lääkäriasema Migreenin patofysiologia, diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja migreeni elämänkaaressa Mikä on migreeni? Migreeni on periytyvä aivojen sairaus, joka johtuu hermosolukeskusten toiminnan häiriöistä. Migreeni ei tarkoita pelkkää päänsärkyä, vaan kyseessä on koko elimistön kohtauksellinen tila, jossa oireet alkavat aivoista (esim. palelu, ruokahalun muutos, haukottelu) ja leviävät (esim. kirkas näköhäiriö). Keskushermosto toimii poikkeavasti kohtauksen aikana. Useat aistit, kuten näkö, kuulo ja haju herkistyvät, iho kalpenee, suoliston toiminta hidastuu, nestettä kertyy elimistöön ja lopuksi potilas voi pahoin tai oksentaa kovan, sykkivän päänsäryn jälkeen. Kohtauksen jälkeen aivosolutoiminta palautuu vähitellen normaalitilaan, eikä migreenin liity pysyviä aivovaurioita tai riskiä lisääntyneestä suonen puhkeamisesta ja aivoverenvuodosta. Migreeni jaetaan auralliseen muotoon, johon kuuluu edeltävä aurailmiö ja aurattomaan migreeniin, joka alkaa suoraan päänsäryllä. Auralliseen migreenikohtaukseen kuuluu yleensä alle 60 minuutin kestoinen aura-oire: yleisimmin vaihteleva näköhäiriö, näkökentän häipyminen, kirkkaita palloja tai sahalaitakuvio. Joskus kasvojen toinen puoli puutuu, samoin sama puoli vartalosta ja raajoista ja potilaalla voi olla sanojen löytämisen vaikeus, jopa kyvyttömyys puhua. Kohtausta ennakoiviin (prodromaali-) esioireisiin voi liittyä palelua, mielialan muutoksia, vatsaoireita ja kalpeutta. Auran lopulla tai viimeistään tunnin kuluessa kohtaus jatkuu toispuoleisella sykkivällä päänsäryllä, jolloin hajut, äänet ja kirkkaat valot häiritsevät potilasta. Tavallisesti kohtaus päättyy muutaman tunnin kuluttua oksenteluun, jolloin särky helpottaa. Aurattomaan migreeniin liittyvät kohtaukset alkavat suoraan sykkivällä päänsäryllä, mutta muuten kohtauksen kulku on samanlainen. Lisäksi voi esiintyä epätäydellisiä migreeniä vastaavia oireita, esim. pelkkä näköhäiriö ilman päänsärkyä. Usein kohtauksiin liittyy jokin laukaiseva tekijä, kuten kuukautiset, alkoholi; tai migreeni esiintyy vain viikonloppuisin tai suorituspaineiden, stressin lauettua. 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

8 Mistä migreeni johtuu? Tämän kaiken katsotaan johtuvan aivojen hypotalamuksen alueen keskusten toiminnasta ulkoisten (mm. stressitilan muutos) ja/ tai sisäisten (hormonit, uni-valverytmi ym.) tekijöiden vaikutuksesta potilaan ollessa kohtausherkässä vaiheessaan. Nykyisen teorian mukaan hypotalamuksesta hermoviesti kulkee nousevia hermoratoja pitkin näköaivokuorelle, josta lähtee liikkeelle etenevä hermosolujen toiminnan vaimenemisen aalto. Hermosolutoiminnan vaimentumiseen liittyy seurausilmiönä aivokuoren verenkierron väheneminen tällä alueella. Näiden ilmiöiden katsotaan selittävän auraoireen. Jo ennen päänsäryn alkua aivoverenkierto lisääntyy ja päässä aktivoituu kolmoishermon (5. aivohermo) ja aivoverisuonten muodostama heijastekaari ja kipua välittävä järjestelmä. Auravaiheen verisuonten supistustila muuttuu päänsäryn aikana verisuonten laajenemiseksi. Säryn sykkivä luonne johtuu sydämen pumpputoiminnan aikaansaaman paineaallon kulkemisesta venyväseinäisissä aivoverisuonissa. Migreenipotilailla on todettu aivoissa samankaltainen kohtauskynnys kuin epileptikoilla. Migreenikohtauksessa on todettu vapautuvan kivun välittäjäaineita, prostaglandiineja ja tulehduspeptidejä, jotka osallistuvat aivoverisuonten laajentamiseen ja kivun synnyttämiseen. Lisäksi aivoista, 5. aivohermon (nervus trigeminus) tumakkeesta ja aivoverisuonista on löydetty serotoniinireseptoreja (5HT 1B/1D ), vaikutuskohtia jota ärsyttämällä migreenikohtaus voidaan estää. Periytyykö migreeni? Taipumus migreeniin on vahvasti periytyvää, vaikka perintötekijät eivät yksin selitä kaikkea. Suomalaisissa suvuissa tehdyn tutkimuksen perusteella tavallisen, kovan migreenin geenialue on paikannettu kromosomiin 4. Tarkkaa migreenigeeniä paikannetaan professori Aarno Palotien ja dosentti Maija Wessmanin tutkimusryhmässä kuumeisesti kilpaa muiden kansainvälisten tutkijaryhmien kanssa. Myös kromosomeja 19 ja 1 on paljon tarjottu migreenin aiheuttajaksi, mutta niihin liittyvät vain harvinaiset suvuttaiset, halvausoireiset migreenin alatyypit, ja tavalliselle, yleiselle migreenille altistavia geenejä on mm. kromosomeissa 4 ja 7. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että migreeniä sääteleviä geenejä on useita. Mahdollisesti näköhäiriön, auran syntyä säätelevät eri geenit kuin särkyvaihetta sekä pahoinvointia ja oksentelua. Näin migreenikohtaus voi olla eri ihmisillä niin kovin erilainen. Migreenin diagnosoiminen Diagnoosi perustuu kohtauskuvaukseen sekä edellä mainittujen piirteiden (edeltävä esioireisto, auraoire, sitä seuraava särky jne.) esiintymiseen päänsäryn yhteydessä. Tyypillinen migreeni on helppo diagnosoida, mutta se saattaa esiintyä tensiopäänsäryn kanssa samanaikaisesti. Tällöin kohtaukset voivat pitkittyä useita päiviä kestäviksi ja kulultaan vaihteleviksi. Migreeni esiintyy myös aamuöisin, ja siihen voi liittyä aamupahoinvointi, jolloin sitä on vaikea erottaa samanlaisia oireita aiheuttavasta kallonsisäisen paineen noususta. Migreeniksi diagnosoitava Nykyiset aurattoman migreenin diagnostiset kriteerit: Potilaalla on ollut vähintään 5 päänsärkykohtausta, jotka kestävät 4 72 tuntia ja kohtauksiin on liittynyt vähintään 2 piirrettä A-ryhmästä ja vähintään 1 piirre B-ryhmästä. A. Vähintään 2 seuraavista piirteistä Särky on sykkivää. Särky on toispuoleista. Särky on kohtalaista tai kovaa, ja estää normaaleja toimintoja. Fyysinen aktiviteetti pahentaa särkyä. B. Vähintään 1 seuraavista Pahoinvointi Oksentelu Valonarkuus Ääniherkkyys Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003 8

9 Tyypillinen migreeni on helppo diagnosoida, mutta se saattaa esiintyä tensiopäänsäryn kanssa samanaikaisesti. Mitkä sairaudet voivat muistuttaa migreeniä, ja niiden erottamiseen tarvitaan lääkärin apua Seuraavien sairauksien oireisto voi muistuttaa jossain määrin migreenisärkyä tai migreenikohtausta, ja lääkärin tehtävänä on poissulkea muut sairaudet, kuten: Tensiotyyppinen päänsärky Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli TIA Lukinkalvon alainen verenvuoto Aivokalvontulehdus Aivokasvain Silmänpainetauti Ohimovaltimon tulehdus Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia Kallovamma Pään alueen hermosäryt päänsärky on kuitenkin aina kohtauksittaista (kesto 4 72 t) ja välillä on viikkojenkin oireeton aika. Näön sumenemis-kohtauksesta (amaurosis fugax) näköaura eroaa kirkkaiden valoilmiöiden suhteen ja ohimenevää aivoverenkiertohäiriökohtausta (TIA) ei seuraa yleensä päänsärky. Päänsäryn syyn selvittäminen tapahtuu avohoidossa, joko omalla terveyskeskuslääkärillä, työterveyslääkärillä tai yksityislääkärillä. He sitten ohjaavat tarvittaessa neurologille tai muulle erikoislääkärille. Migreenin sukulaissairaudet Migreenin sukuisiin päänsärkyihin luetaan kolmoishermoon liittyvät autonomiset päänsäryt, kuten Hortonin neuralgia (sarjoittainen päänsärky, cluster headache) ja paroksysmaalinen hemicrania, jossa kohtaukset ovat samantapaisia kuin sarjoittaisessa päänsärys- sä, mutta lyhytkestoisempia. Tämä särky reagoi aina indometasiiniin. Hortonin neuralgiassa kohtaus alkaa usein aamuyöllä ja on aina toispuoleinen. Erittäin kova särky paikantuu aina silmän seutuun ja siihen liittyy usein silmän punoitusta, kyynelvuotoa ja/tai saman puoleinen nenän tukkoisuus. Kohtaus kestää minuuttia kerrallaan, mutta voi toistua useita kertoja vuorokaudessa. Potilaat ovat yleensä miehiä. Hortonin neuralgia esiintyy usein kohtaussarjoina, jotka häviävät ehkä vuosiksi. Vain 10 % sairaudesta käyttäytyy hoidosta huolimatta siten, että särkykohtaukset jäävät toistuviksi ja jatkuviksi. Samantapainen autonominen trigeminaalinen päänsärky on SUNCT syndrooma, jossa toispuoleiset kohtaukset ovat vain sekuntien kestoisia, mutta toistuvat samana päivänä monta kertaa peräkkäin. Niihin liittyy silmän verestystä ja vetistystä. Tämä on hyvin harvinainen päänsäryn muoto. Tehoavaa hoitoa ei tunneta. Migreeni eri elämänvaiheissa Migreeniä esiintyy jossain elämän vaiheessa noin 10 %:la väestöstä. Ennen murrosikää migreeniä on yhtä paljon tytöillä kuin pojilla. Murrosiän jälkeen noin 70 % migreenipotilaista on naisia, ja 30 % miehiä. Tämän arvellaan selittyvän estrogeenihormonin migreenille herkistävän vaikutuksen pohjalta. Osalla naisista e-pillerit lisäävät migreenikohtausten määrää, mutta toisilla ne eivät vaikuta migreeniin mitään tai vähentävät kohtauksia. Nykyisin katsotaan, että aktiivinen aurallinen migreeni on aivoinfarktille lievästi altistava tila. Sen vuoksi aurallista migreeniä sairastavien tupakoivien naisten ei pitäisi käyttää lainkaan e-pillereitä, varsinkaan jos heillä on riskitekijöinä myös esim. korkea verenpaine tai korkea veren kolesteroli. Migreeni on sitten aktiivisimmillaan vuotiailla sekä miehillä että naisilla ja alkaa sen jälkeen tasaisesti vähentyä toisilla lakkaa jopa kokonaan mutta voi myös jatkua hankalana pitkälle vanhuuteen. Vaihdevuodet vaikuttavat migreeniin selvästi. Usein jo sammumassa ollut migreeni alkaa ikään kuin uudelleen; varsinkin nuoruuden auraoire voi palata vaihdevuosien aikana hävitäkseen sitten taas kun vaihdevuodet ovat lopullisesti ohi. Tämä johtuu luultavasti estrogeenihormonin määrien muutoksista vaihdevuosien aikana. Myös mahdollinen estrogeenikorvaushoito suositetaan toteutettavaksi geeli- tai laastarimuodossa migreenipotilaalle, jolloin vältetään migreeniä laukaisevaa vuorokautista vaihtelua veren 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

10 estrogeenipitoisuudessa mahdollisimman paljon. Raskaus vaikuttaa migreeniin useimmiten suotuisasti %:lla raskauden aikana migreeni vähenee tai jopa jää kokonaan pois. Tämän arvellaan johtuvan naissukupuolihormonin, estrogeenin, määrän tasaisesta lisääntymisestä raskauden aikana. Synnytyksen jälkeen migreeni sitten usein taas palaa entisen kaltaisena. Myös naisen normaaliin kuukautiskiertoon liittyy estrogeenin määrän muutos, ja usein migreenikohtaus alkaakin, kun estrogeenipitoisuus veressä laskee kuukautiskierron rytmissä. Migreeniä aiheuttavista ravintotekijöistä tärkein on alkoholi, joista punaviini ei ole ainut laukaiseva tekijä. Sen sijaan juustojen, suklaan, sokerin jne. merkitys on yksilöllinen, eikä mitään yleistä, kaikille hyödyllistä migreenidieettiä ole olemassa. Jatkuva migreeni Tavallisimmat migreenitriggerit Miksi migreeni joskus menettää kohtauksittaisen luonnollisen kulkunsa ja muuttuu lähes päivittäiseksi särkypainajaiseksi? Tätä ei toistaiseksi ymmärretä, mutta jotain arveluita voidaan esittää. Kun on tutkittu kivun välittymistä selkäytimen hermoradoissa kohti aivoja ja talamusta ja siitä aivokuorella tietoisuuteen, on muodostunut käsitys, että kipuradoissa tapahtuu muuntumista, hermopäätteiden eli synapsien herkistymistä. Alunperin elimistön itsesäätelyjärjestelmä sammuttaa vähitellen kivun etenemisen aivokuorelle. Kun kipu muuttuu jatkuvammaksi, krooniseksi, tämä estojärjestelmä ei enää toimi, vaan entinen migreenisärky ikään kuin vain tehostaisi seuraavan säryn nopeampaa ja herkempää tulemista. Särkylääkkeiden päivittäisen käytön on osoitettu lisäävän tätä päänsärylle herkistymistä keskushermostossa. Toisaalta on ajateltu, että jos alusta alkaen kaikki migreenikohtaukset hoidettaisiin tehokkaasti, niin tällä voisi olla ennalta ehkäisevää vaikutusta tähän hermopäätteiden herkistymiseen, ja siten estää jatkuvan migreenin kehittymiseen. Tämä on kuitenkin vain teoriaa, eikä sitä ole osoitettu oikeaksi. Ref. C.Dahlöf et al, Huvudvärk, 1999 Professori Carl Dahlöf, Göteborg Huvudvärkklinikenin neuraavaksi tavallisin migreenikohtausta Naisten kuukautiset ovat seurologian ylilääkäri, on tutkinut laukaiseva tekijä. Hyvänä kolmosena työryhmieen migreenikohtauksia laukaisevia tekijöitä. Kuvan mig- jäänyt ateria ja siitä seurannut soke- on 50 %:lla nälkä eli kiireessä väliin reenibarometri kertoo tulokset ruotsalaistutkimuksesta, jotka julkaistiin Kaukana näiden seikkojen peräsritasapainon lasku. Huvudvärk -kirjassa v sä seuraavat barometrilla klassisemmat laukaisevat tekijät kuten sään Tavallisimmaksi ärsyttäväksi tekijäksi on noussut 76 %:lla väes töstä vaihtelut, voimakkaat valot ja hajut. stressi, ehkä nimenomaan stressitilanteen päättyminen. Professori Dah- laukaiseviin tekijöihin kuuluvat eri- Pienellä osalla väestöä tavallisimpiin löfin mukaan migreenikohtaus on hyvin tyypillinen työviikon jälkeen joko käytetään mm. kiinalaisissa ruokalalaiset ruoka-aineet ja mausteet, joita perjantai-iltana tai lauantaina. jeissa, esim. natriumglutamaatti. Suklaa on barometrilla mukana ja sen katsotaan laukaisevan kohtauksen 15 %:lla ruotsalaisväestöstä. Suklaa puhuttaa listalta ehkä eniten. Todennäköisemmin se liittyy migreenikohtausta ennakoivaan oireistoon; ennakko-oireina esiintyy yleisesti makeanhimoa jopa 1 2 vuorokautta ennen varsinaista migreenisärkykohtausta. Professori Dahlöf on julkaissut työryhmänsä kanssa kirjan MIGRÄN tänä vuonna. Kirja kattaa kokonaisuuden varsin hyvin. Hinta on n. 43. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

11 Leif Lindberg työterveyslääkäri Lääkäriasema Diacor, Helsinki Auttaako akupunktio? Historiaa Akupunktio lienee syntynyt hoitomuotona sattumalta ja hyvin kauan sitten. Jokaiselle on tuttua, miten kipeän kohdan vaistomainen painelu tai hieronta helpottaa. Samoin kivuliaat ihmiset ovat huomanneet, että kipeä paikka voi sähköttää tuntemuksia muualle kehoon. Näin ovat todennäköisesti löytyneet akupunktiopisteet ja myöhemmin on alettu kokeilla, mitä tapahtuu, kun ihopistettä käsittelisi lämpöenergialla tai jopa läpäisisi sen. Ajan myötä on myös huomattu, että kivun lisäksi joitakin sairauksia voi hoitaa samalla periaatteella. Vanhimmat akupunktioon liittyvät arkeologiset löydökset ovat ainakin 7000 vuotta vanhoja ja löytyneet Keltaisen joen laaksosta Kiinasta. Vaikutusmekanismeista Akupunktiovaikutus on todellista. Kun on neulotettu vääriä pisteitä, ei kivun lievitys ole ollut tehokasta. Pahoinvointioireen kohdalla on saatu samanlaisia tuloksia. Lumepistehoito on siis tehottomampaa. Akupunktiohoidon vaikutusmekanismeja on tutkittu. Tulokset näyttävät, että pisteiden ärsyttäminen lisää ns. A-delta hermosäikeiden toimintaa. Nämä hermot vievät viestin selkäytimen takaosaan, josta matka jatkuu ns. C- säikeitä pitkin ylöspäin keskushermoston ylemmille tasoille. Nämä C-säikeet estävät kipuaistimusta selkäydintasolla. Vaikutuksena näyttää siis ainakin olevan sisäinen kivun puudutusmekanismi. Se selittää myös, miksi vaikkapa peukalohangassa olevalla Hegupisteellä voi olla päänsärkyä lievittävä vaikutus. Akupunktion on todettu lisäävän omien kipua estävien aineiden, endorfiinien erittymistä aivoissa ja lisäävän myös hermoston välittäjäaineiden, mm. serotoniinin eritystä. Tämä on yksi selitysmalli sille, että akupunktio auttaa migreenissä. Migreenikohtaushan nykykäsityksen mukaan johtuu juuri tämän välittäjäaineen paikallisesta puutostilasta. On myös todettu, että joidenkin elimellisten sairauksien yhteydessä on vastaavien akupunktiopisteiden sähköisessä johtumisessa häiriöitä. Sama ilmiö liittyy myös korva-akupunktioon. Hoitomuodoista ja tekniikasta Akupunktiohoidon perinteisin muoto on pisteiden ärsyttäminen neuloilla, mutta myös muita keinoja käytetään. Moksabustiossa pisteitä ärsytetään kytevällä massalla. Japanilainen shiatsu-hoito perutuu pisteiden ärsyttämiseen painelemalla. Lappalaiset ovat aikanaan käyttäneet moksabustiota muistuttavaa hoitoa, jossa kytevää käävän sisusta, taulaa, käytettiin samalla tavalla. Kuppaamisessa on mielestäni kyse akupunktiohoidon variaatiosta. Siinä pisteitä ärsytetään tekemällä ihon pintaan pieniä haavoja. Jopa hieronta muistuttaa osin vaikutuksiltaan akupunktiota. Itse hoito tapahtuu Suomessa lähes yksinomaan neuloilla. Useimmiten käytetään kertakäyttöneuloja turvallisuussyistä, mutta myös instrumenttien tavoin puhdistettavia teräsneuloja käytetään vielä. Pisteiden valinta perustuu ikivanhoihin kiinalaisiin pistekarttoihin ja tunnustellen löydettäviin lihaskipupisteiden valintaan. Itse olen myös käyttänyt pinta-anatomian tuntemustani ja käyttänyt tietämieni hermojen kulkureittejä 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

12 pistevalintoina. Neulojen määrä hoitokerralla on tavallisesti neulaa ja hoito kestää minuuttia, mutta voi kestää kauemminkin. Ohuet neulat näpäytetään nopealla liikkeellä ihon läpi ja, usein potilas ei edes huomaa niiden laittamista. Joskus taas neulan laittaminen voi tuntua kovastikin, mutta kipu laukeaa nopeasti. Ollessani 1983 Tampereella yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa kurssilla käytti kiinalainen opettaja tapaa, jossa hän pisti neulan kipeään lihaspisteeseen ja otti sen sitten pois. Hoitorupeama kesti siksi vain 5 10 minuuttia! Hän perusteli hoitotapaa seuraavasti: neula tekee lihakseen pienen haavan ja keho alkaa parantaa haavaa. Haavan seutuun syntyy n. 80 millivoltin jännite, joka toimii sitten hermoärsytyksenä. Lisä-ärsytyksenä käytetään neulojen pyörittämistä hoidon aikana. Jotkut käyttävät sähkövirtaa tehostamassa hoitoa, toiset lasertekniikkaa neulojen sijasta. Lasertekniikkaa on käytetty erityisesti kroonisessa kivussa. Monet potilaat ovat hoidon jälkeen varsin rentoutuneita, jopa uneliaita, jotkut taas ylihilpeitä. Tavallisimmin hoitoa annetaan 6 12 kertaa noin 3 kuukauden aikana, mutta itse olen toteuttanut 3 5 hoitokerran kaavaa viikon välein. Jos kaksi hoitoa ei tuo mitään apua, luovun yrityksestä ja kokeilen hoitona jotain muuta. Ylläpitohoitoja toteutetaan yleensä 2 6 kuukauden välein. Mihin akupunktiota käytetään? Tavallisimmat hoidettavat oireet ovat selkäkipu, nivelkivut, päänsärky, astma, allerginen nuha, kuukautis- ja ruoansulatushäi riöt. Tiedän akupunktiota kokeillun jonkinlaisella menestyksellä huumevierotukseen riippuvuusoireita lievittämään. Suomessa eräät lääkärit hoitavat akupunktiolla varsin laajaa kirjoa eri sairauksia. Tuloksista minulla ei ole tietoa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että akupunktio on tehokkainta migreenin, tensiopäänsäryn ja leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa. Tutkimukset ovat valitettavasti olleet kuitenkin melko pieniä ja siksi varmaa tieteellistä näyttöä hoidon tehosta ei ole. Itse hoidan pääasiassa migreeniä, jännitysniskaa tai jännityspäänsärkyä ja alaselän kipuja sekä iskiasta. Olen myös hoitanut astmaa, kroonista poskiontelotulehdusta, kolmoishermosärkyä ja yrittänyt vieroittaa tupakoinnista. Eräs potilaani käy muutaman vuoden välein hakemassa tukea tupakkahimon hallitsemiseksi. Akupunktio on aina ollut kuitenkin tukihoito muiden hoitojen rinnalla. Akupunktio on turvallista Akupunktiohoidon aiheuttamista komplikaatioista on julkaistu tutkimus 15 vuoden ajalta. Keskeistä on, että vakavammat seuraukset, kuten maksatulehdus, keuhkopussin puhkaisu, paikallinen bakteeritulehdus tai selkäydinvaurio ovat johtuneet ammattitaidottomuudesta. Kun seurattiin akupunktiohoidon seurauksia lääketieteellisen koulutuksen saaneiden käsissä ei todettu yhtä ainoaa vakavampaa seuraamusta. Kuva Fysioterapiapalvelu Maarit Eskola Oy, Lappeenranta Näistä tavallisimpia olivat neulan jääminen paikalleen (on sattunut minullekin), ohimenevä verenpaineen lasku, mustelma, pahoinvointi tai pieni verenvuoto. Korva-akupunktiossa käytetyt nastaneulat ovat aiheuttaneet enemmän tulehduksia ja siksi niitä olisi syytä välttää. Tulehdusvaaran takia akupunktiota on syytä välttää sydämen vakavammista läppävioista kärsivillä. Verenohennuslääkitys tai verenvuototauti voivat myös olla vasta-aiheita. Raskauden aikaisessa akupunktiossa on noudatettava varovaisuutta raskauden alku- ja loppukolmanneksen aikana. Lopuksi Akupunktio on turvallinen ja tehokkuutensa puolesta kilpailukykyinen hoitovaihtoehto migreenin ja jännityspäänsäryn hoidossa. Sen avulla voidaan saavuttaa tuloksia myös tilanteissa, joissa perinteiset hoidot eivät ole auttaneet. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

13 Matti Hannuksela professori, allergologi Hajusteet tuoksuvat, herkistävät ja ärsyttävät Kleopatran hurmaavat tuoksut Jo 3000 vuotta sitten nykyisen Iranin luoteisosassa sijainneessa Meediassa mausteita käytettiin pilaantuvan ruoan hajun peittämiseen. Niitä tarvittiin myös ihmisten lian hajun häivyttämiseen. Kreikkalainen historioitsija Herodotos kertoo, kuinka Persian kuningas pesi tuohon aikaan hiuksensa vain kerran vuodessa, syntymäpäivänään. Hänen alamaisensa eivät liene olleet sen pesuintoisempia. Niinpä kuningas ja hänen hoviväkensä käyttivät hajusteita runsain mitoin. Myös muinaiset ylhäiset egyptiläiset osasivat kallisarvoisten tuoksujen käytön. Heidän tuoksuaineensa olivat pääasiassa puista saatavia hartseja. Niillä he myös balsamoivat vainajansa, sillä heidän uskomuksensa mukaan Osiris-jumalan ohi ei päässyt taivaaseen ilman ruumista. Papit uhrasivat jumalille hartsista tehtyjä tuoksuja aamulla, mirhamia iltapäivällä ja kalleimpia kukkaistuoksuja illalla. Egyptin kuulun hurmaajakuningattaren Kleopatran kerrotaan vietelleen rakastajia hajuvesillä ja oopiumilla. Aleksanteri Suuri toi parfyymit Kreikkaan neljännellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua. Silloisissa juhlissa ilma kyllästettiin tuoksuilla. Hajuvesiä suihkutettiin juhlahuoneisiin. Valkoisten kyyhkysten siipiin siveltiin tuoksuvia voiteita ja päästettiin sitten lentämään sisätiloissa. Tuoksua suorastaan satoi ilmasta juhlavieraiden päälle. Juhlavieraille annettiin lisäksi pieniä, alabasterista tai kullasta tehtyjä tuoksurasioita. Roomaan parfyymit saapuivat Julius Caesarin hallitusaikana. Siellä tuoksuja käytettiin ylettömästi. Yksin Nero poltti enemmän suitsukkeita kuin Saudi-Arabia kykeni tuottamaan. Roomaan tuli kauppoja, joissa myytiin tuoksuaineita ja muita kauneudenhoitotuotteita kuten kasvonaamioita, akne- ja ryppyvoiteita, hiusvärejä sekä kulmakarvojen ja silmäripsien pidentämiseen tarkoitettua vettä luvulle tultaessa parfyymeitä osattiin jo tislata yrteistä ja muista tuoksuvista kasveista. Ne olivat hyvin suosittuja Euroopan hoveissa. Katarina de Medici, tuo kuuluisa myrkyttäjä ja vehkeilijä, kätki koruihin myrkkyjuomia ja hajusti käsineensä peittääkseen myrkyn hajun. Renessanssiajan Ranskassa hajuvesiä käyttivät niin miehet kuin naisetkin. Kurtisaanit, silloiset seksityöläiset olivat ihastuneet nerolin tuoksuun, jota saatiin appelsiininkukista tislaamalla. Sanotaan, että suurin syy hajuvesien suosioon ei ollut turhamaisuus tai ihmislian epämiellyttävä tuoksu vaan tarve peittää huonosti parkittujen turkisten ja muiden nahkatuotteiden levittämä kalman haju. Ranskalainen diplomaatti Jean Nicot (huom. siitä nikotiini) toi tupakan Ranskan hoviin vuonna Sen savua leijui kaikkialla, 13 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

14 Voimme vain aavistella millaisessa maailmassa koirat elävät. ja sen hajua yritettiin peittää yhä runsaammalla parfyymimäärällä. Vastoin yleistä luuloa aurinkokuninkaan, Ludvig XIV:n ( ) hovissa parfyymejä ei juuri käytetty. Ei Ludvig XIV niitä vihannut, mutta jostakin syystä hän ei hyväksynyt ylettömyyksiin paisunutta tuoksuttelua. Hovinaisten oli viisainta olla käyttämättä hajuvesiä ollenkaan. Marie Antoinette tosin rakasti ruusua ja orvokkia ja tuoksui niiltä vapaasti mitäpä valtakunnan ensimmäiselle naiselle ei sallittaisi. Suurempia muutoksia tuoksuaineissa ei tapahtunut ennen lukujen vaihdetta. Silloin kehitettiin parempia tislausmenetelmiä ja parfyymejä opittiin valmistamaan myös synteettisesti. Tuolta ajalta on muun muassa kielon synteettinen tuoksu luvun alkupuolella Eurooppaan syntyi monta tunnettua parfyymitaloa, joista mainittakoon Chanel, Coty ja Guerlain. Viime vuosikymmenten suosikkituoksut ovat vaihdelleet 1970-luvun hippien patsulista Marilyn Monroen yöpukuun, Chanel No 5:een. Ihmisen hajuaisti on huono Ihminen pystyy erottamaan eri tuoksua. Hajuaistin herkkyydessä on suuria eroja ihmisten välillä. Tarkkaa nenää tarvitaan muun muassa alkoholien ja viinien laadun arvioinnissa, kahvipaahtimoissa ja vesilaitoksilla. Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratoriossa toimii n.s. hajupaneeli, jossa on kerrallaan 15 henkilöä. Heidän tehtävänään on havaita sisäilman epäpuhtauksia. Ihmisnenä aistii parhaimmillaan aineen, jota on ilmassa muutama miljardisosa. Kemialliset analyysimenetelmät ovat tuhat kertaa huonompia. Ihmisen hajuaisti on korvaamaton muun muassa etsittäessä kosteusvahinkojen aiheuttamia mikrobikasvustoja. Ihmisen hajuaisti on surkea, kun sitä vertaa eläimiin ja hyönteisiin. Voimme vain aavistella, millaisessa maailmassa esimerkiksi koirat elävät. Koirasta on tullut mainio apulainen huumeiden ja ruumiiden etsinnässä. Luonnossa elävien eläinten hajuaisti on varmaan vielä tarkempi kuin koiran, joka on jo osittain jalostuksen pilaama. Urosperhoset havaitsevat naaraan jopa kilometrien päästä. Perhosnaaraiden feromoneja, kemiallisia seksiviestejä on onnistuttu valmistamaan myös synteettisesti. Esimerkiksi omenatarhoissa käytetään pyydyksiä, joissa pienessä teltassa on feromonilähde ja tahmea lattia. Teltan tuoksu voittaa naaraiden kutsun. Urokset lentävät telttaan ja tarttuvat kiinni liimaan. Naaraat eivät hedelmöidy eivät muni ja niin omenat säästyvät toukilta. Hajusteallergiasta ihottumaa Korkean elintason maissa 2 3 % väestöstä on herkistynyt hajusteisiin. Kyseessä on kosketusallergia, joka ilmenee ihottumana alueilla, jotka altistuvat hajustetuille tuotteille. Tavallisimpia aiheuttajia ovat deodoranttien, partavesien, käsi- ja kosteusvoiteiden sekä siivousaineiden tuoksuaineet. Deodoranttiallergia näkyy ja tuntuu ihottumana kainaloseuduissa. Pesuaineiden ja voiteiden tuoksujen aiheuttamat oireet ovat epämääräisempiä. Allergia pahentaa perusihottumaa tai hidastaa sen parantumista. Hajusteallergisilla ei yleensä ole limakalvo-oireita, ellei sellaisiksi lasketa huulipuikkojen ja -rasvojen sekä hammastahnojen huuli- ja suunympärysekseemaa. Joillekin ilmaantuu ihottumaa myös silmäluomiin. EU:ssa on vaadittu hajusteiden ilmoittamista tuoteselosteissa tarkemmin kuin merkinnällä perfume. Tärkeitä allergiaa aiheuttavia kemiallisia aineita niin luonnonhajusteissa kuin synteettisissäkin hajusteissa on vain puolisen tusinaa. Sellaisia ovat isoeugenoli, eugenoli, myski, geranioli ja sitronellaali. Lähivuodet näyttävät, johtavatko vaatimukset merkitsemispakkoon. Kosketusallergia tutkitaan lapputesteillä. Eurooppalaisessa perussarjassa käytetään kahdeksan tuoksuaineen seosta (cinnamic alcohol, cinnamal, hydroxy citronellal, alpha-amyl-cinnamal, geraniol, eugenol, isoeugenol ja oak moss absolute), joka löytää % todellisista allergioista. Useimpien maiden lapputestien perussarjassa on lisäksi Myroxolon Pereirae (perunbalsami), etelä-amerikkalaisesta puusta saatava hartsipitoinen tuoksuaine. Se antaa joskus myönteisen tuloksen vaikka hajusteseos jää kielteiseksi. Joka neljäs tai viides hajusteallerginen reagoi lapputestissä myös luonnonhartsiin. Todellisia hartsiallergisia on sitäkin enemmän, sillä testi ei poimi kaikkia hartsiallergisia. Hajuste- ja hartsiallergian samanaikainen esiintyminen johtuu Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

15 Joka toinen meistä alkaa voida pahoin, väsyy tai saa päänsärkyä ja muita yleisiä ruumiillisia oireita ympäristömme tavallisista tuoksuista. siitä, että tuoksuaineissa ja luonnonhartsissa on samoja bentsoehapon ja kanelihapon estereitä. Hartsiallergian tavallisin merkki on laastariallergia. Kangaslaastarien liiman perusaine on luonnonhartsi. Sitä on sidosaineena myös useissa metalliteollisuuden leikkuunesteissä, samoin öljymaaleissa ja maskaroissa. Valistuneet kuluttajat tietävät, että purukumin perusaine on saatu puunjalostusteollisuuden sivutuotteena syntyvästä puuhartsista. Purukumi on kuitenkin turvallinen herkku hartsiallergisellekin. juuri tunneta. Niiden joukossa on ilmeisesti sellaisia kemikaaleja, jotka aiheuttavat erityisen runsaasti limakalvo-oireita ja psyykkistä pahoinvointia. Niin sanottu sairas rakennus -oireyhtymä lienee ainakin osittain tuoksuherkkyyttä. Tuoksuherkkyys on perinnöllinen ominaisuus. Se on hyödyttänyt esi-isiämme varoittamalla pilaantuneesta ruoasta, villieläimistä ja muusta epätavallisesta ja mahdollisesti vaarallisesta asiasta ja taannut siten paremmat mahdollisuudet selvitä hengissä. Herkkyyttä ei pystytä mittaamaan objektiivisin keinoin eikä siihen ei ole toistaiseksi käytettävissä kunnollista hoitokeinoa. Antihistamiinit auttavat usein ainakin jonkin verran, mutta aivan liian moni joutuu oireittensa voimakkuuden takia käpertymään kotinurkkiinsa uskaltamatta lähteä edes kauppaan. Työpaikat onnistutan tavallisesti saamaan siedettävän tuoksuttomiksi mutta nipottajan ja häirikön maineelta ei suojaa mikään. Tuoksuherkät koetaan häiriköiksi Joka toinen meistä alkaa voida pahoin, väsyy tai saa päänsärkyä ja muita yleisiä ruumiillisia oireita ympäristömme tavallisista tuoksuista kuten tupakansavusta, tunkkaisesta sisäilmasta, lakan, maalin, kopiokoneen, pakokaasun tai työtoverin parfyymin, partaveden tai hien tuoksusta. Tällaisella herkkyydellä ei ole toistaiseksi vakiintunutta termiä. Termi tuoksuherkkyys kuvaa ilmiötä ehkä parhaiten. Kyseessä ei ole allergia, vaikka herkkyys usein sekoitetaankin siihen. Työtehoa heikentävä tuoksu voi olla niin heikko, ettei sitä edes huomata. Sellainen on esimerkiksi myskin kaltainen tuoksuaine, galaksolidi. Myös myski itse ärsyttää voimakkaasti. Vesivahingoissa rakenteiden bakteeri- ja homemäärät nousevat voimakkaasti. Huoneilmaan erittyy niiden myrkkyaineita, toksiineita, joiden kemiallista rakennetta ei Tuoksujen sisältämät aineet Parfyymiöljy saatu tislaamalla tuoksuvista yrteistä (kukista, harvemmin muista kasvien osista) kasviuutteet sisältävät satoja tuoksuvia kemikaaleja synteettisiä tuoksuja käytetään yhä enemmän halvemmissa teknokemian tuotteissa, joskus myös kalliissa hajuvesissä Öljy erityisesti hierontaöljyjen ja aromaterapiaan käytettävien tuoksuöljyjen pohjana on jokin kasviöljy, esimerkiksi manteli-, avokado-, jättihelokki-, kurkkuyrtti-, jojoba-, kukui-, oliivi-, seesami-, soija- tai vehnänalkioöljy. Alkoholi toimii parfyymiöljyn liuottimena ja laimentimena Vesi Sidosaine (fiksatiivi, fiksatoni) sitoo tuoksun ihoon tunneiksi esim. bentsyylialkoholia käytetään fiksatiivina, säilytteenä ja varsinaisena tuoksuaineena 15 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

16 Hajuvedet ja muut tuoksut jaotellaan niiden parfyymiöljymäärän perusteella yleensä seuraavasti: Tuote Parfyymiöljyn määrä Hajuvesi, parfyymi % Eau de parfym 8 15 % Eau de toilette 4 8 % After shave ja pre shave -tuotteet 3 5 % Vartaloemulsiot 2 3 % Parfyymiöljyjä tislataan muun muassa seuraavista kasveista Kasvi tieteellinen nimi tuoksun lähde Appelsiini Citrus aurantium Kukka Basilika Osimum basilicum Lehti Bergamotti Citrus bergamia Hedelmän kuori Eukalyptus Eucalyptus globulus Lehti Fenkoli Foeniculum vulgare Hedelmä Greippi Citrus paradisi Hedelmä Inkivääri Zingiber officinalis Juuri Jasmiini Jasminum officinale Kukka Kamomillasaunio Anthemis nobilis Kukka Kaneli Cinnamomum zeylanicum Lehti, kuori Kardemumma Elettaria cardamomum Siemen Kataja Juniperus communis Kukka, marja Koivu Betula sp Kuori, puu Korianteri Coriandrum sativum Siemen Laventeli Lavendula officinalis Kukka Meirami Origanum majorana Kukka Mintut Mentha sp, Calamintha sp, Monarda sp Kukka Mirha Commiphora myrrha Pihka Mustapippuri Piper nigrum Siemen Myrtti Myrtus communis Kukka Mänty Pinus sylvestris Vuosikasvaimet Patsuli Pogostemon patchouli Lehti Porkkana Daucus carota Siemen Rosmariini Rosmarinus officinalis Kukka Ruusu Rosa sp Kukka Santelipuu Santalum album Puu Sitruuna Citrus limonum Hedelmän kuori Teepuu Melaleuca alternifolia Lehti Timjami Thymus vulgaris Kukka Tuoksupelargoni Pelargonium graveolens Lehti, varsi Ylang Ylang Cananga odorata Kukka Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

17 Hajusteita tiedetään käytetyn jo vuotta sitten. Hajusteita tiedetään käytetyn jo vuotta sitten. Ylhäisön keskuudessa niitä on käytetty ajoittain ylettömästi, muun muassa keisarivallan Roomassa ja renesanssiajan Ranskan hovissa. Ihmisen hajuaisti on moniin eläimiin ja hyönteisiin verrattuna huono. Silti me pystymme erottamaan erilaista tuoksua. Suhteellisesta huonoudestaan huolimatta ihmisnenä on 1000 kertaa herkempi kuin kemialliset määritysmenetelmät. Hajusteallergiaa on 2 3 %:lla väestöstä. Allergia ilmenee kosketusihottumana, esimerkiksi käsiihottumana, sen huomaamattomana pahentajana tai parantumisen hidastajana. Joka toinen meistä saa epämiellyttäviä ruumiillisia tai psyykkisiä oireita lähiympäristön tavallisista tuoksuista, myös vesivahinkohomeista ja -bakteereista. Sitä voidaan sanoa tuoksuherkkyydeksi. Artikkeli julkaistu Allergia & Astma -lehdessä 4/03. Uusi ääni neuvontapuhelimessa Erikoissairaanhoitaja Tuija Uusluoto Eurajoelta aloittaa Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelimen hoitamisen vuoden 2004 alussa. Tuija on tavattavissa keskiviikkoisin joko klo 8-12 tai Ajan voit tarkistaa soittamalla neuvontapuhelimen vastaajaan, jossa Tuija kertoo seuraavan päivystysajan. Tuija on sairastanut migreeniä yli 20 vuotta. Nyt hänen sairautensa on hallinnassa hyvän lääkityksen sekä asiantuntevan lääkärin ansiosta. Tänä päivänä Tuija tekee hoitotyötä pätkissä nykyajan malliin. Pidän neuvontatyötä hyvin haasteellisena ja tärkeänä osatekijänä migreeniä sekä muita päänsärkymuotoja sairastavien ihmisten hyvän hoidon onnistumissa. Pyrin työssäni neuvomaan ja ohjaamaan asiakkaitani oman ammattini ja kokemuksieni pohjalta, sanoo Tuija. Tuija siteeraa Martti Lindgvistin kirjaa Auttajan varjo: Minun kuten asiakkaanikin elämään pätee se, ettei kukaan voi elää vain omassa varassaan. Kun on minun vuoroni tarvita apua, haluan olla valmis sen pyytämiseen tietoisena siitä, että vain autettavaksi suostuvalla on oikeus auttajana toimimiseen. Neuvontapuhelin Ellet voi soittaa päivystysaikana, voit kysyä myös sähköpostilla: 17 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

18 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS Neurologian erikoislääkäri Tarja Suomalainen Lahden Diakonialaitoksen lääkäriasema 1. Miten päästä triptaaniriippuvuudesta? Päänsärky-lehdessä 1/2003 Kysy asiantuntijalta -palstalla dos. Markus Färkkilä sanoo, että tästä pääsee helpolla eroon, kun lopettaa tai vähentää triptaanien käyttöä. Minusta asia ei ole näin helppo jos on todella migreenityyppiä ja on vielä riippuvuus. Jotain lääkettä pitää saada tilalle, että selviää päivän haasteista. Minulla ei ole varalla muuta kuin tulehduskipulääkkeet, jotka eivät juuri tehoa tai niitä menee liian paljon. Olen pari vuotta käyttänyt Imigrannenäsuihketta, jota on mennyt lähes päivittäin eli noin kpl/kk viime aikoina. Nyt olen juuri siirtymässä käyttämään Maxalt Rabitabia, josta ei ole vielä juuri kokemusta. Minulla on myös monia muita sairauksia: colitis-ulcerosan vuoksi leikattu paksusuoli ja peräsuoli ja 15 cm ohutsuolta, keliakia, krooninen haimatulehdus (johon lääkkeet), sappirakko poistettu (syöpä), kohtu ja munasarjat leikattu (syöpä), aktiivi hiivatulehdus ruoansulatuskanavassa (tällä hetkellä). Verensokeri nousee ja laskee nopean suolentoiminnan vuoksi. Ruokamassa poistuu 6 8 tunnissa ohutsuoliavanteen pussiin. Sairauksien takia on paljon stressiä. Migreeniä on ollut 13- vuotiaasta asti, ei oksennuksia. Neurologi ei ole kyennyt auttamaan eikä estolääkitys ole onnistunut. Käytän kuitenkin Propralia 4 x 1/2 tabl./vrk ja 2 tabl. Klotriptyliä iltaisin. Onko mitään tehtävissä? Olen 73-vuotias nainen. Kaikkien päänsärkyasiantuntijoiden mielestä ensisijainen toimenpide on lääkevieroitus triptaaneista ja vasta sen toteuduttua voi toivoa että migreenitilanne helpottuu. Riippuvuudesta ja lääkkeen liikakäytöstä poispääsy on vaikeaa mutta ainoa keino vähentää migreeniä on vähentää triptaaneja. Triptaanien käytön vähentäminen ja niistä vieroittaminen on selvästi helpompaa kuin vanhoista ergotamiineista Cafergotista ja Anervanista. Vieroitusvaiheessa kyllä joutuu kärsimään muutamia migreenisärkyjä mutta sen jälkeen migreeniä on vähemmän kuin aiemman triptaaniriippuvuuskierteen aikana. Tämä tepsii noin 80 %:lla, lopuilla 20 %:lla migreenikierre jatkuu.tällöin ei aloiteta uusia migreenikohtauslääkkeitä vaan jokin estolääke. Myös muita estolääkkeitä kuin Propral ja Klotriptyl voi kokeilla. MF 2. Voiko Imigran-suihke tehdä kurkun kipeäksi? Kurkkuun tulee valkoisia täpliä, jotka tulevat ja menevät. Elokuussa minulla oli kyllä vilustumistakin ja sain kaksi antibioottikuuria, mutta ne eivät tehonneet. Angiinaa ei ole eikä vieraita bakteereja nieluviljelysssä, CRP on alle 3. Kurkku punoittaa edelleen ja sen takia yritän siirtyä käyttämään Maxaltia. On epätodennäköistä, että kurkkuoireet johtuvat Imigranista mutta jos käyttö on yli 20 suihketta kuukaudessa, kyllä kurkunärsytystäkin voi tulla. MF 3. Piilosairas päivällä terve aamuyöllä sairas? Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

19 Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen huhtikuun 15. päivään mennessä. Voiko estolääkitys aiheuttaa aamuyön migreenikohtauksen klo 3 ja 5 välillä? Otan estolääkkeen n. klo illalla. Haluaisin lisää tietoa estolääkityksen aiheuttamasta riippuvuudesta. Erilaisia estolääkityksiä kuten triptylit, propraalit, epilepsialääke (Rivatril) ja masennuslääkkeet on kokeiltu ja ne auttavat parhaimmillaan 2 3 vuotta. Taukoja on pidetty, mutta sitten jäin lääkekoukkuun. Mielestäni estolääkkeissä on kaikissa keskushermostoon vaikuttavaa rauhoittavaa ainetta. Missä hoidetaan lääkeriippuvaisia migreenipotilaita, jos kotiin annetut ohjeet eivät riitä? Ns. täsmälääkkeet auttavat 9 24 tuntia, mutta joskus joutuu ottamaan lisäksi ibuprofeenia, parasetamoli ei auta, diclofenaakki-suppo auttaa vaihtelevasti. Beetasalpaajat (Propral), amitriptyliini (Triptyl) ja epilepsialääkkeet valproaatti, gabapentiini, lamotrigiini tai topiramaatti vaikuttavat kaikki keskushermostoon mutta eivät aiheuta lääkeriippuvuutta sanan varsinaisessa merkityksessä. Sen sijaan Rivatril-valmiste sisältää bentsodiatsepiinia, johon voi kehittyä lääkeriippuvuus. Se ilmenee vieroitusoireina, kun lääkkeen käyttöä yrittää vähentää tai lopettaa. Usein päänsärkypotilaan suurin lääkevieroitusongelma kuitenkin syntyy kohtausten hoitoon jatkuvasti lähes päivittäin käytetyistä lääkkeistä kuten Anervanista, triptaaneista tai ihan tavallisista tulehduskipulääkkeistä, erityisesti jos ne sisältävät kodeiinia tai kofeiinia. Tässä tilanteessa ainoa keino on lopettaa liiallinen lääkitys. Jos se ei onnistu kotona, niin käytetyistä lääkkeistä riippuen vieroitus voi tapahtua joko psykiatrisella tai neurologisella osastolla. Tällöin tarvitaan hoitavan lääkärin lähete, jossa ongelma kuvataan. MF 4. Migreeni ja allergia? Ihotestit eivät mielestäni paljasta yhteyttä migreeniin. Mitä testejä avuksi? Tupakka, alkoholi, hajusteet ja suklaa ovat pahimpia, mutta lisäksi on jotain muuta, mitä. Ravintoterapeutin ohjeita olen kokeillut mutta tuloksetta. Onko kenelläkään ehdotuksia? Muut migreeniä sairastavat, mistä te olette saaneet apua omaan migreeniinne? Mitään varmaa migreenidieettiä ei ole olemassa. Allergiatesteillä ei voi selvittää migreeniherkkyyden syitä. Jotkut ovat hyötyneet sokerittomasta dieetistä, jotkut ovat jättäneet jotain muuta pois, mutta ainoa kaikille migreenipotilaille hyödylliseksi osoitettu dieetti on alkoholin välttäminen, kaikki muu ruokavalio on yksilöllistä eikä hyödytä kaikkia. Useimmat voivat syödä kaikkea mutta aterioiden on oltava säännöllisin väliajoin toistuvia ja pieniä. MF Horton special Sarjoittaista päänsärkyä sairastavien syyskuisessa tapaamisessa käsiteltiin kysymyksiä, jotka ovat askarruttaneet monia muitakin kuin seminaariin osallistuneita. Haastateltavaksi asettui neurologian erikoislääkäri Tarja Suomalainen Lahdesta. Seuraavassa tapaamisen aikana esille nousseita kysymyksiä: Kuinka paljon lääkkeitä voi kohtauksen aikana käyttää ja mitä tehdä kun sarja jatkuu viikkoja ja kuukausia? Kohtauslääkityksen suositeltuja maksimiannoksia ei saa omin päin ylittää. Heti sarjan alussa kannattaa aloittaa estolääkitys, jolla pyritään taltuttamaan kohtausten uusiutuminen. Särkyjakson katkaisussa tehoavat nopeimmin kortikosteroidit laskevin annoksin. Samaan aikaan aloitetaan hitaamman vasteen antava estolääkitys, jota jatketaan kunnes särkyjakso alkaa rauhoittua. Kortisonia suositellaan käytettäväksi enintään kaksi kuuria vuodessa sivuvaikutusten takia. Seuraavaa sarjaa varten on hyvä pitää alkulääkitys varastossa ja reseptit voimassa. TS Mitä on odotettavissa estolääkityksestä? Lääkevasteen teho on yksilöllinen: yleensä n %:lle löydetään toimiva lääkitys, joka lyhentää tai lieventää sarjaa. Valitettavasti n. 10 % ei saa riittävää apua estolääkityksestä. Estolääkkeissä on erilaisia vaihtoehtoja ja joskus yhdistetään kaksi tai kolmekin lääkettä. Toimivan estolääkityksen löytyminen voi kestää vuosia. Ei kannata tyytyä huonosti toimivaan lääkitykseen vaan hakea sopiva yhdistelmä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Estolääkitysten sivuvaikutukset tulevat usein esiin, kun hoito aloitetaan tai kun annosta nostetaan. Ne lievenevät tavallisesti käytön myötä. Estolääkkeiden käyttöön saattaa liittyä säännöllistä laboratorioarvojen, verenpaineen, sydänfilmin tai lääkkeiden plasmapitoisuuden seurantaa, jonka tarkoitus on saada ajoissa kiin- 19 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2003

20 Ei kannata tyytyä huonosti toimivaan lääkitykseen vaan hakea sopiva yhdistelmä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. ni elimistölle haitalliset sivuvaikutukset. TS Entä jos särky vaihtaa puolta? Milloin pää pitäisi kuvata? Samalla henkilöllä särky on useimmiten aina samalla puolella. N. 20 %:lla se siirtyy toiselle puolelle tautihistorian aikana ja n. 20 %:lla puoli voi vaihdella eri sarjojen välillä. Hortonin päänsärky voidaan diagnosoida tyypillisen oirekuvan perusteella eikä pään kuvaamista aina tarvita mutta usein pää kuvataan, jos taudinkuva on epätyypillinen tai hoitovaste on huono. On myös muistettava, että sarjoittainen päänsärky ei suojaa muilta sairauksilta joten, jos päänsärky alkaa käyttäytyä aiemmasta poikkeavalla tavalla, on siitä syytä mainita hoitavalle lääkärille. TS Vaikuttavatko ikääntyminen tai vaihdevuodet Hortonin esiintymiseen? Verisuoniperäiset päänsäryt usein lievittyvät iän mukana ja näin on sarjoittaisen päänsärynkin kohdalla teoriassa mutta valitettavasti ei aina. Vaihdevuodet eivät välttämättä lopeta särkyjaksoja kuten migreenissä usein käy. TS Kuinka Hortonin kanssa voi selviytyä työelämässä? Hortonin päänsärky on varsin invalidisoiva sairaus. Vaikka kohtaukset esiintyvätkin usein vain öisin, vaikuttaa huonosti nukuttu yö seuraavan päivän työtehoon ja tarkkuuteen etenkin sarjan jatkuessa. Sarjan alussa kannattaa tehokas hoito aloittaa nopeasti ja mikäli töistä selviytyminen on vaikeaa, keskustella lääkärin kanssa sairaslomasta. TS Aiheuttaako aivoverisuonen pullistuma Hortonia tai päinvastoin? Hortonin päänsärkypotilailla ei esiinny aivoverisuonipullistumaa muuta väestöä enempää. Molempien sairauksien esiintyminen samanaikaisesti samalla potilaalla on todennäköisesti onneton yhteensattuma. TS Uutta riboflaviinista Kommenttina Markus Färkkilän vastaukseen Päänsärky-lehdessä 1/2003 voin kertoa, että riboflaviinia migreenin estohoitoannoksin on ollut elokuusta 2003 lähtien saatavilla Suomen markkinoilla nimellä Riboflavin Medifront, käyttöannos on 200 mg x 2. Se ei ole virallisesti lääkkeeksi rekisteröity valmiste, mutta sen pystyy kirjoittamaan Lääkelaitoksen erityisluvalla. Lääkevalmistetta on tukkuvalmisteena saatavissa Tamrosta, ja kun lääkäri on kirjoittanut reseptin ja täyttänyt erityislupapyynnön Lääkelaitokselle, apteekit mielellään auttavat sen tilauksessa. Erityislupaprosessi vie muutaman päivän. Sadan tabletin purkki maksaa 59, joten hoitokustannus on n 1.20 /vrk. Lisäksi tulee erityisluvan käsittelymaksu n. 20 joka kerta lääkettä hankittaessa, joten sitä kannattaa kirjoittaa kerralla vuoden tarpeeseen. Lääkevalmiste ei toistaiseksi ole SV-korvattava. Riboflaviini on vesiliukoinen b-vitamiini, jonka ylimäärä poistuu elimistöstä munuaisten kautta eikä sillä tiedetä olevan mitään käytön vasta-aiheita. Sen puoliintumisaika on noin 14 tuntia eikä sillä ole todettu myrkytysoireita. Matala-annoksista riboflaviinihoitoa pidetään turvallisena raskauden ja imetyksen aikana, vaikka riboflaviini siirtyy aktiivisten kuljetusmekanismien välittämänä istukan läpi sikiöön. 400 mg vuorokausiannoksella ei ole virallista näyttöä riboflaviinihoidon turvallisuudesta raskauden tai imetyksen aikaisessa käytössä, joten hoidon tulee kussakin tapauksessa perustua yksilölliseen arvioon hyötyjen ja haittojen suhteesta. Ainakin tällä hetkellä Keski-Euroopassa tiedän sitä käytettävän raskauden ja imetyksen aikana lähes ainoana käyttökelpoisena migreenin estolääkkeenä. Riboflaviinin suurin haittavaikutus on virtsan mahdollinen värjäytyminen oranssin väriseksi. Muutos ei ole pysyvä eikä siitä ole lääketieteellistä haittaa. Suurilla annoksilla on harvinaisina haittavaikutuksina kuvattu myös iholla tuntuvia parestesioita ja kutinaa. Yliherkkysreaktio on mahdollinen mutta varsin epätodennäköinen. Riboflaviinilla ei ole todettu yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden tai aineiden kanssa, joten se voidaan helposti yhdistää muihin lääkehoitoihin. Erkki Säkö, Neurologian erikoislääkäri, Turun Päänsärkykeskus Oy Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä hajusteet hiusvärit hennatatuoinnit Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä Allergialla ei ole palautusoikeutta Kosketusallergia voi syntyä, kun iho joutuu kosketuksiin herkistävien kemikaalien kanssa.

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeni: Oirejatkumo Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96 Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 1/96 Puheenjohtajan palsta Tässä se nyt on, yhdistyksemme ensimmäinen jäsenlehti. Kuten varmaan huomasitkin, alkuperäinen nimemme Helsinginseudun päänsärkypotilasyhdistys

Lisätiedot

Neurologiset syyt Päänsärky

Neurologiset syyt Päänsärky Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Kirjan käyttäjälle... 5

Kirjan käyttäjälle... 5 Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 5 Kappale 1: Yleislääkärillä... 9 Dialogit... 11 Sarjoittainen päänsärky... 11 Jännityspäänsärky... 13 Migreeni... 15 Sanastotehtävät... 18 Keskustelutehtävät...

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Jos lasten hankinta ei ole ajankohtaista, on ehkäisyä käytettävä yhdyntöjen aloittamisesta vaihdevuosiin saakka. Niin hormonaalisia kuin muitakin ehkäisyvaihtoehtoja

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s. ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Hoidatko migreeniä vai itseäsi?

Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen Allergiatalo 15.11.2010 Miksi migreeniä pitää hoitaa? Migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa

Lisätiedot

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/2000

Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/2000 Suomen Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 2/2000 2 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/2000 Sisältö Puheenjohtajan palsta... 4 Täsmälääkkeen paikka... 5 Kuulumisia tutkimuksesta... 8 Oletko geenitutkimuksessa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2001

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2001 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2001 Kaarina Suonperä On helpompi olla oma itsensä jännittämättä kun tietää kuinka käyttäytyä eri tilanteissa. Varsinkin niissä, joihin ei ole tottunut. Tervetuloa kuuntelemaan

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA Mausteet ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansien ajan, niiden makujen ja värien vuoksi. Ruoanlaiton lisäksi mausteita on käytetty luonnonlääkeaineina erilaisten sairauksien hoidossa,

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

HARVINAISENA SUOMESSA

HARVINAISENA SUOMESSA HARVINAISENA SUOMESSA kokemuksia harvinaisesta sairaudesta ja yhdistyksestä Harvinaisten sairauksien yhdistysten tapaaminen Väestöliitossa Katri Karlsson 10.6.2011 1. HAE eli hereditaarinen angioödeema

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

PARFYYMIT/ EDP:T / VARTALONHOITOTUOTTEET. Klassikkotuoksut, kuvastohinta 16,50

PARFYYMIT/ EDP:T / VARTALONHOITOTUOTTEET. Klassikkotuoksut, kuvastohinta 16,50 PARFYYMIT, EAU DE PARFYYMIT, VARTALONHOITO FM GROUP FOR HOME -tuotteet ovat aitoja FM GROUP WORLD -tuotteita. Joulukuussa 2014 ja toukokuussa 2015 poistuneet tuoksut: - klassikkotuoksut: naisten 403, 405

Lisätiedot

PERUSVOITEET ihon hoidossa. Terveyskeskuslääkärien ihotautipäivä 16.11.2012 Sh Maarit Outila OYS Ihotautien poliklinikka

PERUSVOITEET ihon hoidossa. Terveyskeskuslääkärien ihotautipäivä 16.11.2012 Sh Maarit Outila OYS Ihotautien poliklinikka PERUSVOITEET ihon hoidossa Terveyskeskuslääkärien ihotautipäivä 16.11.2012 Sh Maarit Outila OYS Ihotautien poliklinikka Markkinoilla noin 50 perusvoidetta Noin 40:stä KELAn peruskorvaus Koostumus Rasvat

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2009

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2009 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2009 Päänsärkyä? Mieti migreeniä. 01-2010-GEN-09-FIN-1762-J www.paansarkyni.com Kanava migreenin hyvään hoitoon Kannattajajäsenemme: Yhteyshenkilöt alueilla Alavus: Seija Jokela

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli Optimi/Yritysoptimi (901/801) Laaja terveysselvitys Sopimuksen nro Vakuutettava Henkilötunnus Vakuutussopimus perustuu tässä selvityksessä annettuihin tietoihin. Siksi on ehdottoman tärkeää, että vastaat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta Apteekissa valmistetut lääkkeet Apteekissa valmistettujen lääkkeiden korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lääkkeiden korvaamisesta säädetään (SVL

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 2 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki Internet: www.migreeni.org

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011 Cluster Horton Mikko Kallela 2011 Episodittainen 80% Krooninen 20% Sarjoittainen päänsärky 0.1% CPH SUNCT HC 1000 sarjoittaisesta päänsärystä kärsivää miljoonaa ihmistä kohti Auraton migreeni Aurallinen

Lisätiedot

Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky Sarjoittainen päänsärky Särky herättää usein keskellä yötä, pari tuntia sen jälkeen kun olen mennyt nukkumaan. Se kehittyy sekunneissa, kipu on suorastaan murskaava. Kipu on vain oikeassa silmässäni, niin

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 Sisältö Taustaa Kroonistumisen riskitekijöitä Merkittävimmät tekijät Särkylääkkeiden

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot