PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE 02/ /2014

Transkriptio

1 PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE 02/ /2014 Palvelutarpeen kartoituksen tulokset

2 Palvelutarpeen kartoituksen tulokset: Posio Laadittu osana Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hanketta 2014 Kansilehden kuvat: Elina Ollila 2

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE YLEISTÄ HANKKEESTA PALVELUTARPEEN KARTOITTAMINEN Kysely Haastattelut Mökkiläiskysely KYSELY SIVUKYLIEN ASUKKAILLE TAUSTATIEDOT Kotitalouden koko Kotitalouden rakenne Työssäkäynti Asuinkylä Kotihoidon ja kehitysvammahuollon asiakkuudet PALVELUTARPEEN JAKAUTUMINEN Palvelujen saanti tällä hetkellä Palvelutarve tällä hetkellä Palvelujen tarpeen ja saannin jakautuminen Omaishoitoperheiden palvelujen saanti ja tarve Lapsiperheiden palvelujen saanti ja tarve Kotihoidon ja kehitysvammahuollon asiakkaiden palvelujen tarve ja saanti ERI PALVELUJEN SAANTI JA TARVE Kotisairaanhoitajan palvelut Henkilökohtainen hygienia Siivous Ruokahuolto Vaatehuolto Huolto- ja pihatyöt Kyytipalvelu Liikunta Muut avustavat toiminnot Muut palvelut Omaishoidon apu Turvallisuus Muut palvelutarpeet PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Palvelujen ja avun saanti tällä hetkellä Palveluntarjoaja Palveluista maksaminen Palvelutarpeen vaikutus asuinpaikkaan KYLÄKOHTAISET EROT PALVELUTARPEESSA Lehtiniemi-Vääräjärvi Häme-Maaninkavaara Keskiposio-Suorsa Lohiranta-Tolva Lauhkea-Mäntyjärvi

4 Raistakka-Sirniö VERKKOKYSELYN TULOKSET Taustatiedot Palvelutarve Palvelujen järjestäminen ja tarjoaminen KUNTALAISTEN HAASTATTELUT TAUSTATIEDOT Haastateltavat ja heidän kotitaloutensa Haastateltavien asuinpaikka PALVELUJEN TARVE JA KÄYTTÖ Kotihoidon palvelut Yrittäjien tarjoamat palvelut Muut palveluntarjoajat ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖ Asuminen Liikkuminen LAPSIPERHEET OMAISHOITOPERHEET IKÄÄNTYNEET TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT PALVELUJEN SAATAVUUS JA KUSTANNUKSET Palvelujen saatavuus Palvelujen kustannukset PALVELUNTARJOAJA PALVELUSETELI ERILAISIA PALVELUMUOTOJA Kylätalkkari Ikäihmisten perhehoito Kauppakassipalvelu Muut palvelumuodot OMAT TOIVEET PALVELUISTA MÖKKILÄISTEN PALVELUTARVE TAUSTATIEDOT PALVELUTARVE YRITTÄJÄN PALVELUT LIITTEET

5 TIIVISTELMÄ Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Sivukylien asukkaiden palvelutarpeen kartoitus toteutettiin postikyselyn ja sitä täydentävien haastattelujen avulla. Postikyselyyn vastasi 174 kotitaloutta ja haastatteluun osallistui 57 henkilöä/kotitaloutta. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli eläkeläisten kahden hengen kotitalouksia ja myös haastatteluihin osallistuneet olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yli 60-vuotiaita. Lisäksi toteutettiin mökkiläisten palvelutarvetta kartoittava kysely, johon vastasi 70 mökkiläistä. Postikyselyyn vastanneista (n=174) vähintään yhtä kyselylomakkeen palveluista tarvitsee tällä hetkellä 67 % vastaajista. Heistä kaiken tarvitsemansa avun saa tällä hetkellä 24 % ja osan tarvitsemastaan avusta saa 44 %. Sen sijaan 32 % palveluntarvitsijoista ei saa tällä hetkellä mitään palvelua tarpeestaan huolimatta. Näin ollen hieman yli puolet (51 %) kaikista vastaajista ei saa tällä hetkellä tarpeeseensa nähden riittävästi palvelua. Posiolla tällä hetkellä eniten saatuja palveluja olivat: Kotisairaanhoito: terveydentilan seuranta ja verenpaineen seuranta Siivous: viikkosiivous, mattojen tuuletus ja petivaatteiden vaihto Kyytipalvelu: kauppaan, apteekkiin, pankkiin ja virastoihin Posiolla yleisimmät niistä palveluista, joita ei saada mutta tarvitaan, olivat: Kotisairaanhoito: terveydentilan seuranta Henkilökohtainen hygienia: jalkojenhoito Siivous: suursiivous, ikkunoiden pesu ja mattojen tuuletus Huolto- ja korjaustyöt: lumityöt ja pihatyöt keväällä ja syksyllä Kyytipalvelu: kauppaan, pankkiin, virastoihin ja kyläilemään Liikunta: kuntoilussa avustaminen ja ohjaaminen Muut avustavat toiminnot: jutteluseura ja virkistystoiminta Haastateltavista (n=57) 60 % kertoi, että kotona on jotain tekemättömiä töitä, joita ei ole ehtinyt, jaksanut tai osannut tehdä. Tällaisia töitä olivat: pihatyöt, mansikka- ja kasvimaan laitto, pienet korjaustyöt, halonhakkuu ja puiden kuljetus (haastateltavan omasta metsästä), halkojen pinoaminen, lumityöt, maalaustyöt, ikkunanpesu, verhojen vaihto, suursiivous, viikkosiivous, saunan pesu, verolomakkeiden täyttö, remontti- ja rakennustyöt. Riippumatta siitä, oliko kotona tällä hetkellä tekemättömiä töitä, haastateltavista 42 % kertoi olevansa kiinnostunut hyödyntämään ulkopuolista apua kodin töissä nyt tai tulevaisuudessa. Halukkuus ulkopuoliseen apuun näytti olevan suurempi niiden keskuudessa, joilla oli tekemättömiä töitä tälläkin hetkellä. Edellä mainittujen palvelujen lisäksi myös omaishoidon tuen palveluille näyttäisi olevan huomattava tarve, kun tarvitsijoiden määrä suhteutetaan kyselyyn vastanneiden omaishoitoperheiden määrään (n=26). Haastattelujen perusteella suurin osa omaishoitajista ei pidä tällä hetkellä omaishoidon vapaita. Osa kertoi, ettei sijaishoidolle ole ollut toistaiseksi tarvetta hoidettavan hyväkuntoisuuden tai läheisten avun vuoksi, mutta osalla syynä oli hoidettavan haluttomuus lähteä sijaishoitoon. Enemmistö sekä 5

6 kyselyyn vastanneista että haastateltavista toivoikin kodin ulkopuolisen hoitopaikan sijaan ennemmin hoitajaa kotiin. Varsinaisten omaishoidon vapaiden lisäksi tarvetta olisi myös lyhytaikaiselle sijaishoidolle. Tällöinkin enemmistö omaishoitoperheistä toivoi saavansa hoitajan ennemmin kotiin kuin hoitopaikan kodin ulkopuolelle. Kyselyyn vastanneista 66 % sai tällä hetkellä apu joltain tuttavaltaan. Yleisin avuntarjoaja oli sukulainen. Apua saaneista enemmistö (71 %) kertoi, ettei maksa saamastaan avusta mitään. Haastattelujen perusteella sukulaisilta, ystäviltä ja muilta tuttavilta saatiin apua hyvin erilaisiin asioihin: kauppakyyti ja -apu, erilaiset siivoustyöt, remontti- ja konetyöt, halkotyöt, lumityöt, erilaiset pihatyöt, leipomisapu, tilapäinen lastenhoito, talonvahti, tekstien puhtaaksi kirjoittaminen, lomakkeiden täyttöapu, jutteluseura ja omaishoidon apu. Monet kertoivat saavansa apua monipuolisesti tarpeen mukaan. Lisäksi haastateltavista monet kertoivat olevansa tällä hetkellä itse enemmän auttajan roolissa kuin autettavana. Enemmistö (64 %) vastaajista kertoi haluavansa päättää itse, keneltä saa palvelua. Kyselyn perusteella 46 % vastaajista haluaisi saada palvelua ennemmin kunnalta kuin yksityiseltä. Ainoastaan kolme prosenttia kertoi valitsevansa ennemmin yksityisen yrittäjän. Vastaajista 40 % ilmoitti, ettei ole väliä saisivatko he palvelua kunnalta vai yksityiseltä yrittäjältä. Kun haastatteluissa kysyttiin, valitsisivatko haastateltavat kunnan vai yksityisen tarjoaman palvelun jos palvelun hinnassa ei olisi eroa, ainoastaan 11 % haastateltavista valitsisi kunnan työntekijän. Sen sijaan 33 % haastateltavista valitsisi tässä tapauksessa yrittäjän. Haastateltavilta kysyttiin, mitkä tekijät vaikuttaisivat heidän päätökseensä jos he saisivat itse valita palveluntarjoajan. Suurimmalle osalle päätökseen vaikuttivat ensisijaisesti palvelun hinta ja laatu, sekä niiden kohtaaminen. Myös aiemmat kokemukset, palveluntarjoajan maine, ammattitaito, sijainti ja palvelunsaannin aikataulu vaikuttaisivat haastateltavien päätökseen. Varsinaisten haastattelukysymysten ulkopuolelta haastattelutilanteissa kävi ilmi, että useimmat ajattelivat palvelun olevan automaattisesti yrittäjän tarjoamana kalliimpaa ja hintaan vaikuttavat tekijät, kuten kotitalousvähennys ja sosiaalipalvelujen arvonlisäverottomuus eivät olleet tuttuja haastateltaville. Kysyttäessä, millainen palveluntarjoaja on haastateltavien mielestä hyvä, monet vastasivat että tärkein tekijä on työn laatu. Muita esille nousseita tekijöitä olivat: ahkera, luotettava, rehellinen, tasa-arvoinen, ennakkoluuloton, oma-aloitteinen, luotettava, vaitiolovelvollinen, tekisi annetut tehtävät, huomioisi asiakkaan yksilönä, monitoiminen (pystyy tekemään monta eri asiaa), työhönsä pätevä, ystävällinen, ikäihmiset huomioiva, joustava, reipas, inhimillinen, asiallinen, kohtelias, ymmärtäväinen, tunnollinen, sosiaalinen, yhteistyökykyinen, sympaattinen, kuunteleva ja nopea. Kyselyyn vastanneista n. 40 % kertoi olevansa valmis maksamaan saamistaan palveluista. Vastaavasti n. 37 % ei ollut halukkaita maksamaan palveluista ja n. 22 % jätti vastaamatta kysymykseen. Maksuhalukkuus oli kyselyn perusteella hieman suurempi niiden keskuudessa, jotka joko saivat tai tarvitsivat tällä hetkellä jotain palvelua, kuin niiden keskuudessa jotka eivät saaneet tai tarvinneet tällä hetkellä mitään palvelua. Keskimäärin oltiin valmiita maksamaan 92,80e/kk. Pienin kuukausittainen summa oli 20e ja suurin 400e. Haastatteluissa haastateltavien oli mahdollista esittää tarkemmin ajatuksia hintoihin liittyen. Yleinen mielipide tuntui olevan, että saadusta palvelusta pitää maksaa, vaikka suuria summia ei siitä huolimatta olla halukkaita maksamaan. Kysymys oli monille vaikea, koska heillä ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta palveluiden käytöstä. 6

7 Haastateltavista ainoastaan 18 % kertoi tietävänsä, mitä palveluja Posiolla on tarjolla. Sen sijaan 82 % koki, ettei tiedä palveluntarjonnasta. Kun kysyttiin, onko aiheesta tällä hetkellä tarpeeksi tietoa saatavilla, ainoastaan neljäsosa vastasi myöntävästi. Haastateltavien esittämiä tiedottamisväyliä olivat paikallislehdet, erilliset kotiin jaettavat lehtiset ja ilmoitukset julkisilla paikoilla. Muutama mainitsi myös kunnan verkkosivut, mutta suurin osa haastateltavista ei kokenut internetiä hyvänä tiedotusväylänä. Suurin osa toivoi, että tieto olisi helposti kotiin saatavissa ja kaikki eri palveluntarjoajat saisi tietää samasta paikasta. Enemmistö kyselyyn vastanneista ei ollut suunnitellut muuttoa taajamaan, jos oma palvelutarve kasvaa. Edelleen selkeästi suurin osa (74 %) muuttoa suunnitelleista kertoi heidän mielipiteensä muuttuvan, jos palveluita olisi enemmän tarjolla tämän hetkisessä asuinpaikassa. Myös haastattelujen perusteella sivukylien asukkaiden toiveissa olisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja palveluja toivottiin nimenomaan kotiin. Mökkiläiskyselyn perusteella mökkiläisillä (n=70) selkeästi suurin tarve oli lumityöpalvelulle, jota kertoi tarvitsevansa 53 % mökkiläisistä. Pieniin korjaustöihin apua tarvitsi 36 % ja mökkivahtia 26 % mökkiläisistä. Muita eniten tarvittuja palveluja olivat polttopuiden välitys (20 % vastaajista) ja kyytipalvelu asioille (11 % vastaajista). Kyselyn perusteella ei selvitetty, kuinka moni mökkiläisistä sai tarvitsemaansa palvelua tällä hetkellä, mutta selkeä enemmistö (73 %) mökkiläisistä oli valmis hyödyntämään tarvitsemiinsa palveluihin posiolaisen yrittäjän palveluita. 7

8 1. PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE 8

9 1.1. YLEISTÄ HANKKEESTA Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille on Posion ja Taivalkosken yhteistyöhanke, joka toteutetaan välisenä aikana. Hanke on Posion Kehitysyhtiö Oy:n hallinnoima ja Myötäle ry:n rahoittama ja sen tarkoituksena on vahvistaa harvaan asuttujen alueiden palvelujen saatavuutta sekä lisätä alueen pienyrittäjyyttä, erityisesti kotona asumista tukevissa palveluissa. Hankkeen kohderyhmänä ovat ikäihmiset, omaishoitoperheet, vammais- ja lapsiperheet sekä kylissä asuvat ihmiset. Hankkeen aikana kartoitetaan: minkälaisten palvelujen turvin harvaan asutulla alueella asuva ikääntynyt saa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään; millaisia palveluita vammais- ja lapsiperheet tarvitsevat harvaan asutulla alueella; miten palvelunjärjestäjä sekä palveluntarpeessa oleva asiakas saadaan kohtaamaan toisensa. Lisäksi kartoitetaan mahdollisen palvelusetelin käyttäjämäärä ja pyritään löytämään alueelle mahdollisia uusia palveluyrittäjiä. 9

10 1.2. PALVELUTARPEEN KARTOITTAMINEN Kysely Hankkeen aikana molemmilla paikkakunnilla on tehty sivukylien palvelutarvetta kartoittava postikysely (liite 1). Posiolla kysely lähetettiin yhteensä 334 kotitalouteen. Kyselyt toimitettiin kaikkiin taajaman ulkopuolisiin (yli 10km keskustasta) kotitalouksiin, joissa oli yli 70-vuotiaita (263kpl) tai alle kouluikäisiä lapsia (39kpl) sekä kaikkiin omaishoitoperheisiin koko kunnan alueella (32 kpl). Kirjeet toimitettiin postitse sekä kotihoidon asiakkaille kotihoidon työntekijöiden välityksellä. Postitse kirjeet lähetettiin ja niiden palautuspäiviksi laitettiin lähetyspäivän mukaisesti Kotihoidon välityksellä toimitettujen kirjeiden viimeiseksi palautuspäiväksi valittiin 30.4., koska ne myös toimitettiin kotitalouksiin myöhemmin, asiakaskäyntien mukaan. Kyselylomakkeita palautui yhteensä 174 kappaletta, joten postikyselyn vastausprosentti on 52. Postikyselyn lisäksi kysely toteutettiin myös verkkokyselyn muodossa ja se oli löydettävissä Posion kunnan verkkosivujen kautta. Verkossa kysely oli avoinna huhtikuun loppuun saakka. Vastauksia saatiin sitä kautta yhteensä 18 kappaletta. Verkkokyselyn tuloksia ei kuitenkaan liitetty yhteen postikyselyn tulosten kanssa, sillä kysely ei ollut rakenteeltaan täysin postikyselyä vastaava johtuen rajoituksista, joita liittyi ilmaisohjelmaan jolla kysely toteutettiin. Verkkokyselyn tulokset esitellään postikyselyn vastauksien jälkeen. Tuloksissa esitellään ensin kyselyyn vastanneiden taustatiedot siinä määrin kun kyselyllä selvitettiin. Sen jälkeen esitellään ensin vastaajien palvelutarvetta ja sen määrää yleisesti ja sen jälkeen palvelukohtaisesti. Palvelutarpeen määrää ja palvelukohtaista tarvetta on esitelty kaikkien vastaajien lisäksi myös vastaajaryhmien kautta. Palvelutarpeen määrässä on kaikkien vastaajien lisäksi huomioitu erikseen lapsiperheet, omaishoitoperheet ja kotihoidon asiakkaat. Ikäihmisiä ei ole erikseen eroteltu, sillä selkeästi suurin osa lähetetyistä kirjeistä ja takaisin saaduista vastauksista käsitteli nimenomaan ikäihmisiä, minkä vuoksi kaikkien vastaajien vastaukset edustavat tarpeeksi hyvin tätä ryhmää. Palvelukohtaisessa tarkastelussa on huomioitu, kuinka paljon palveluntarvitsijoita on yhteensä ja kuinka suuri osa heistä saa palvelua jo tällä hetkellä ja kuinka suuri osa vastaavasti jää toistaiseksi palvelujen ulkopuolelle tarpeestaan huolimatta. Palvelutarpeen lisäksi kyselyssä selvitettiin, millaista apua vastaajat saavat tällä hetkellä läheisiltään ja tuttaviltaan sekä miten he toivoisivat palvelut heille järjestettävän. Nämä tulokset esitellään palvelutarpeen palvelukohtaisen tarkastelun jälkeen. Lopuksi on esitetty eri kyläalueiden suurimmat palvelutarpeet ja niihin vastaaminen tällä hetkellä. Haastattelut Kyselyä täydentämään hankkeen aikana toteutettiin lisäksi palvelutarvetta kartoittavia haastatteluja. Haastatteluun oli mahdollista ilmoittautua puhelimitse, sähköpostilla, kyselylomakkeen palautuksen yhteydessä tai hankkeen pitämissä tilaisuuksissa. Haastattelua mainostettiin tilaisuuksien lisäksi kyselyn mukana lähteneessä tiedotteessa, Kuriirissa ilmestyneessä hankkeen yleisilmoituksessa, ilmoitustauluilla, sekä tilaisuuksissa 10

11 joihin hanketyöntekijä osallistui. Haastatteluun ilmoittautui yhteensä 78 henkilöä, joista 8 ilmoittautui tilaisuuksien yhteydessä, 2 puhelimitse lehti-ilmoituksen pohjalta ja selvästi suurin osa (68 henkilöä) ilmoittautui kyselylomakkeen palautuksen yhteydessä. Haastatteluaikojen sopimisen yhteydessä osa perui osallistumisensa henkilökohtaisista syistä johtuen, mikä vähensi toteutuneiden haastattelujen määrää. Yhteensä haastatteluja toteutettiin Posiolla 57 kappaletta. Kaikki haastattelut toteutettiin haastattelulomakkeen (liite 2) pohjalta. Haastateltavilta pyydettiin haastattelun alkaessa allekirjoitus haastatteluun suostumislomakkeeseen (liite 3). Haastattelut toteutettiin välisenä aikana. Haastatteluista kaksi toteutettiin projektityöntekijän toimistolla, mutta suurin osa (55 kpl) haastatteluista tehtiin haastateltavan kotona. Näin ollen asuinpaikka ei ollut esteenä haastatteluun osallistumiselle. Muutamaa tapausta lukuun ottamatta suurin osa haastateltavista oli ikäihmisiä. Suurin osa haastateltavista kertoi olevansa tällä hetkellä erittäin hyvässä tai melko hyvässä kunnossa ja selviytyvänsä arjessa pääsääntöisesti hyvin itsenäisesti. Sen vuoksi monet kokivat haastattelussa kysytyt asiat tällä hetkellä melko kaukaiseksi ja vastaamisen vaikeaksi. Haastattelujen tulokset esitellään kyselyn tulosten jälkeen. Mökkiläiskysely Osana Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hanketta toteutettiin Posiolla kysely (liite 4) myös mökkiläisille. Kysely teetettiin viikon 28 aikana toteutetun YHTEYS -hankkeen Mökkiläisiä tapaamassa -kyläkierroksen aikana. Lisäksi kyselyyn oli mahdollista vastata samalla viikolla järjestetyssä Muikkumarkkinoiden mökkiläistilaisuudessa. Yhteensä kyselyyn vastasi viikon aikana 70 henkilöä. Mökkiläiskyselyn tulokset esitellään muiden tulosten jälkeen. 11

12 2. KYSELY SIVUKYLIEN ASUKKAILLE 12

13 2.1. TAUSTATIEDOT Kyselylomakkeessa kysyttyjä taustatietoja olivat: kotitalouden koko, asuinkylä, kotihoidon ja kehitysvammahuollon tämän hetkiset asiakkuudet, kotitalouden jäsenten työssäkäynti sekä kotitalouksien rakenne. Kotitalouden koko Kaikkien vastaajien (n=174) kotitaloudet olivat keskimäärin kahden henkilön talouksia. Pienimmät kotitaloudet olivat yhden henkilön eläkeläiskotitalouksia ja suurin oli yhdeksän henkilön lapsiperhe. Kotitalouden rakenne Kyselylomakkeessa kysyttiin kotitalouksien rakennetta kyselyn kohderyhmien avulla muodostettujen neljän vaihtoehdon kautta. Näitä vaihtoehtoja olivat yli 60-vuotiaat, alle kouluikäiset lapset, omaishoitajat/ -hoidettavat ja muuta apua/tukea tarvitsevat. Diagrammista 1 on nähtävillä, kuinka monessa vastaajien kotitalouksista (n=174) on edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvia jäseniä. Kyselyn perusteella ei kuitenkaan ole tiedossa, kuinka monta tiettyyn ryhmään kuuluvaa henkilöä eri kotitalouksissa. Lisäksi on huomioitava, että vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan samasta kotitaloudessa saattoi mahdollisesti löytyä useaan edellä mainittuun ryhmään kuuluvia. Kyllä Ei Yli 60-vuotiaat Alle kouluikäiset lapset Omaishoitajat/-hoidettavat Muuta apua/tukea tarvitsevat DIAGRAMMI 1. Kyselyyn vastanneiden kotitalouksien rakenne. Selkeästi suurimmassa osassa, eli 83 prosentissa vastanneiden kotitalouksia oli yli 60- vuotiaita, alle kouluikäisiä lapsia oli 9 prosentissa, omaishoitajia/-hoidettavia 14 prosentissa ja muuta apua tai tukea tarvitsevia 10 prosentissa kotitalouksia. 13

14 Työssäkäynti Kyselylomakkeessa kysyttiin kotitalouksien jäsenten työssäkäyntiä eri vaihtoehtojen avulla. Näitä vaihtoehtoja olivat: töissä kotona, töissä kodin ulkopuolella, työtön, eläkeläinen, omaishoitaja ja opiskelija. Diagrammista 2 on nähtävillä, kuinka monessa vastaajien kotitalouksista (n=174) on edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvia jäseniä. Kyselyn perusteella ei kuitenkaan ole tiedossa, kuinka monta tiettyyn ryhmään kuuluvaa henkilöä eri kotitalouksissa. Lisäksi on huomioitava, että vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan samasta kotitaloudessa saattoi mahdollisesti löytyä useaan edellä mainittuun ryhmään kuuluvia. Kyllä Ei Töissä kotona Töissä kodin ulkopuolella Työtön Eläkeläinen Omaishoitaja Opiskelija DIAGRAMMI 2. Työssäkäynnin jakautuminen vastaajien kotitalouksissa Kotitalouksista 84 prosentissa oli eläkeläisiä, 9 prosentissa oli kotona työskenteleviä, 9 prosentissa kodin ulkopuolella työskenteleviä, 4 prosentissa työttömiä, 10 prosentissa omaishoitajia ja 1 prosentissa opiskelijoita. Näin ollen selkeästi suurin osa vastaajista oli eläkeläisten kotitalouksista. 14

15 Asuinkylä Kyselyssä kysyttiin vastaajien asuinkylää avoimen kysymyksen avulla. Vastaajat saivat näin ollen itse vapaasti määritellä asuinkylänsä. Osa vastaajista oli määritellyt asuinkylänsä hyvin tarkkaan, maantieteellisesti pienelle alueelle. Selkeyden vuoksi vastaajien asuinkylät on jaoteltu seitsemään eri alueeseen niiden sijainnin perusteella. Diagrammista 3 on nähtävissä, miten vastaajat jaottuivat eri puolille Posiota Lauhkea-Mäntyjärvi Raistakka-Sirniö Lohiranta-Tolva Häme-Maaninkavaara Lehtiniemi-Vääräjärvi Keskiposio-Suorsa Ahola Eos DIAGRAMMI 3. Kotitalouksien jakautuminen asuinkylittäin: Lauhkea-Mäntyjärvi (Lauhkea, Lehtimaa, Kolkonjärvi ja Mäntyjärvi); Raistakka-Sirniö (Raistakka, Säikkä, Anetjärvi, Kuloharju, Kynsilä ja Sirniö); Lohiranta-Tolva (Lohiranta, Hyväniemi, Hietaniemi, Suonnankylä ja Tolva); Häme-Maaninkavaara (Häme, Karjalaisenniemi, Mourujärvi ja Maaninkavaara); Lehtiniemi-Vääräjärvi (Lehtiniemi, Ristilä, Jumisko, Aittaniemi, Nolimo ja Vääräjärvi); Keskiposio-Suorsa (Keskiposio, Peräposio, Pernu ja Suorsa); Ahola; Eos (kysymykseen jätetty vastaamatta). Vastaajat jakautuivat seuraavalla tavalla: 22, 4 prosenttia vastaajista oli alueelta Raistakka- Sirniö, 21,8 prosenttia alueelta Lohiranta-Tolva, 14,9 prosenttia alueelta Häme- Maaninkavaara, 16,1 prosenttia alueelta Keskiposio-Suorsa, 14,4 prosenttia alueelta Lehtiniemi-Vääräjärvi, 4 prosenttia alueelta Lauhkea-Mäntyjärvi ja 2,3 prosenttia vastaajista oli taajama-alueelta. Loput 4 prosenttia vastaajista eivät olleet vastanneet kysymykseen. Näin ollen vastauksia saatiin eniten Raistakka-Sirniö ja Lohiranta-Tolvan - seuduilta. Edellä oleva taulukko ei kuitenkaan kuvaa eri kylien vastausaktiivisuutta, sillä siinä ei ole otettu huomioon kylien asukasmääriä. Näin ollen jonkun alueen suurempi vastausmäärä voi selittyä vastausaktiivisuuden sijaan myös kylän suuremmalla asukasmäärällä. Luokitellut ryhmittymät eivät ole myöskään maantieteellisesti samankokoisia, joten sen vuoksi edellä olevat luvut eivät kuvaa varsinaista vastausaktiivisuutta, vaan ainoastaan vastaajien joukkoa. 15

16 Kotihoidon ja kehitysvammahuollon asiakkuudet Kyselyssä kartoitettiin vastaajien tämän hetkisiä kotihoidon ja kehitysvammahuollon asiakkuuksia. Vastaajilla oli mahdollisuus valita sekä kotihoidon että kehitysvammahuollon kohdalla Kyllä ja Ei -vaihtoehtojen väliltä. Vastausten jakautuminen on nähtävissä diagrammista 4. Kyllä Ei Eos Kotihoito Kehitysvammahuolto DIAGRAMMI 4. Kotihoidon ja kehitysvammahuollon asiakkuudet tällä hetkellä Suurin osa vastaajista ei ole kummankaan, kotihoidon tai kehitysvammahuollon, asiakkaana tällä hetkellä. Vastauksien perusteella kotihoidon asiakkaita oli vastaajien kotitalouksista 24 prosenttia ja kehitysvammahuollon asiakkaana oli vastaajista ainoastaan yksi kotitalous. Kotihoidon kysymykseen epäselvästi vastanneita tai kokonaan vastaamatta jättäneitä oli yhteensä kahdeksan kotitaloutta ja kehitysvammahuollon kysymykseen vastaamatta jättäneitä tai epäselvästi vastanneita oli yhteensä 21 kotitaloutta. 16

17 2.2. PALVELUTARPEEN JAKAUTUMINEN Kyselylomakkeessa vastaaja sai valita vastauksensa kolmesta vaihtoehdosta jokaisen palvelun kohdalla. Vaihtoehtoja olivat saadaan, ei saada, mutta olisi tarvetta ja ei tarvetta. Seuraavassa on esitelty, miten vastaukset keskimääräisesti jakaantuivat kaikki palvelut huomioon ottaen. Palvelukohtaiset tarpeet käsitellään myöhemmin. Palvelujen saanti tällä hetkellä Saadaan jotain palvelua Ei saada mitään 46 % 54 % DIAGRAMMI 5. Palvelujen saanti kaikkien vastanneiden keskuudessa Diagrammissa 5 on kuvattu, kuinka palvelujen saanti jakaantuu kaikkien vastanneiden kesken. Tällä hetkellä kyselyyn vastanneista hieman yli puolet (54 %) ei saanut mitään palvelua tällä hetkellä, kun taas 46 prosenttia vastaajista sai vähintään yhtä palvelua tälläkin hetkellä. 15 tai yli palvelua palvelua 5-9 palvelua 1-4 palvelua 19 % 41 % 11 % DIAGRAMMI 6. Palvelujen saannin määrä tällä hetkellä Palveluita sai yhteensä 80 vastaajaa. Diagrammissa 6 on kuvattu, kuinka palvelujen saannin määrä jakaantui sitä tarvitsevien kesken. Enemmistö (41 %) palveluita saaneista 29 % 17

18 (n=80) sai 1-4 palvelua, 29 prosenttia sai 5-9 palvelua, 11 prosenttia palvelua ja 19 prosenttia 15 tai yli palvelua. Kyselyn perusteella saatujen tulosten perusteella Posiolla tällä hetkellä eniten saatuja palveluja olivat: Kotisairaanhoito: terveydentilan seuranta ja verenpaineen seuranta Siivous: viikkosiivous, mattojen tuuletus ja petivaatteiden vaihto Kyytipalvelu: kauppaan, apteekkiin, pankkiin ja virastoihin Palvelutarve tällä hetkellä Tarvetta vähintään yhdelle uudelle palvelulle Ei tarvetta millekään uudella palvelulle 49 % 51 % DIAGRAMMI 7. Uusien palvelujen tarve tällä hetkellä Diagrammissa 7 on kuvattu, miten vastaukset jakaantuivat uusien palvelujen tarpeen suhteen. Tällä hetkellä vastaajista 51 prosenttia koki tarvitsevansa vähintään yhtä sellaista palvelua, jota eivät saa tällä hetkellä. Lähes yhtä suuri osa vastaajista, eli 49 prosenttia, ei kokenut tarvitsevansa mitään uutta palvelua tällä hetkellä. He siis joko saivat jo nyt kaiken tarvitsemansa avun tai vaihtoehtoisesti he eivät tarvinneet mitään palvelua tällä hetkellä. Yhteensä 88 kotitaloutta mainitsi kyselyssä tarvitsevansa tällä hetkellä vähintään yhtä sellaista palvelua, jota ei saa tällä hetkellä. Diagrammista 8 on nähtävissä, miten uusien palvelujen tarve määrällisesti jakaantui näiden kotitalouksien kesken. Kyselyn perusteella selkeästi suurin osa (41 %) koki tarvitsevansa tällä hetkellä 1-4 uutta palvelua ja ainoastaan pieni vähemmistö (11 %) tarvitsi tällä hetkellä 15 tai yli sellaista palvelua, jota ei tällä hetkellä saanut. 18

19 15 tai yli palvelua palvelua 5-9 palvelua 1-4 palvelua 11 % 41 % 23 % 25 % DIAGRAMMI 8. Uusien palvelujen tarpeen määrän jakaantuminen Posiolla yleisimmät niistä palveluista, joita ei saada mutta tarvitaan, olivat: Kotisairaanhoito: terveydentilan seuranta Henkilökohtainen hygienia: jalkojenhoito Siivous: suursiivous, ikkunoiden pesu ja mattojen tuuletus Huolto- ja korjaustyöt: lumityöt ja pihatyöt keväällä ja syksyllä Kyytipalvelu: kauppaan, pankkiin, virastoihin ja kyläilemään Liikunta: kuntoilussa avustaminen ja ohjaaminen Muut avustavat toiminnot: jutteluseura ja viriketoiminta Lisäksi suhteutettuna omaishoitoperheiden (kotitaloudessa omaishoitaja ja/tai omaishoidettava) määrään (26/174) myös omaishoidon tuen palveluille on huomattava tarve: Hoitaja kotiin omaishoitajan vapaan ajaksi (14/26) Hoitopaikka kodin ulkopuolelle omaishoitajan vapaan ajaksi (10/26) Lyhytaikainen päivähoito kotona (11/26) Lyhytaikainen hoitopaikka kodin ulkopuolella (7/26) 19

20 Palvelujen tarpeen ja saannin jakautuminen Saadaan jotain, mutta lisäksi tarve vähintään yhdelle palvelulle Ei saada mitään, mutta tarve vähintään yhdelle palvelulle Saadaan jotain, mutta ei tarvetta millekään muulle palvelulle Ei saada, eikä tarvita mitään palvelua 33 % 30 % 21 % 16 % DIAGRAMMI 9. Palvelujen tarpeen ja saannin jakautuminen Palvelujen tarpeen ja saannin jakautuminen kaikkien vastaajien keskuudessa ovat nähtävissä diagrammista 9. Vastaajista kolmasosa (33 %) ei saanut, eikä myöskään tarvinnut mitään palvelua tällä hetkellä. Sen sijaan 67 prosenttia vastaajista tarvitsi vähintään yhtä palvelua tällä hetkellä, joko sitä jo saaden tai sitä ainakin tarviten. Kaikista vastaajista 30 prosenttia sai jo jotain palvelua, mutta myös tarvitsi lisäksi vähintään yhtä jotain muuta palvelua, 21 prosenttia ei saanut tällä hetkellä mitään mutta tarvitsi vähintään yhtä palvelua ja 16 prosenttia sai tällä hetkellä jotain, mutta ei sen lisäksi tarvinnut enää mitään muuta palvelua. Yksilön keskimääräisen palvelutarpeen määrittämisen vuoksi yksilöiden vastauksien jakaantumisesta vastausvaihtoehtojen kesken on laskettu keskiarvot sekä ääriarvojen vaikutusten välttämiseksi myös mediaanit. Saadaan: keskiarvo 3,56 palvelua/kotitalous ja mediaani 0 palvelua/kotitalous. Ei saada, mutta on tarvetta: keskiarvoa 3,99 palvelua/kotitalous ja mediaani 1 palvelu/kotitalous Ei saada, ei tarvetta: keskiarvo 37,21 palvelua/kotitalous ja mediaani 42,5 palvelua/kotitalous Keskimäärin kotitaloudet eivät kyselyn perusteella tarvitse tällä hetkellä montaa kyselylomakkeessa esitellyistä palveluista, sillä sekä saatujen palvelujen että ei saada, mutta tarvitaan -palvelujen osalta keskiarvolla laskettuna keskimääräinen tarve jää alle neljään per kotitalous ja mediaaniluvut ovat vielä pienemmät. Kun kuitenkin huomioidaan, että kaikista vastanneista kotitalouksista selkeä enemmistö (67 %) kokee tällä hetkellä tarvitsevansa (saadaan ja ei saada, mutta on tarvetta) vähintään yhtä kyselylomakkeen palveluista. 20

21 Omaishoitoperheiden palvelujen saanti ja tarve Omaishoitoperheitä (kotitaloudessa omaishoitaja ja/tai -hoidettava) oli vastanneista kotitalouksista 26 kappaletta. Palvelujen saannin yleisyys heidän keskuudessaan on esitelty diagrammissa 10. Saadaan Ei saada 15 % 85 % DIAGRAMMI 10. Omaishoitoperheiden palvelujen saanti Omaishoitoperheistä suurin osa (85 %) sai vähintään yhtä kyselylomakkeessa mainituista palveluista tälläkin hetkellä. Ainoastaan 15 prosenttia omaishoitoperheistä ei saanut tällä hetkellä mitään palvelua. Näin ollen palvelujen saanti oli huomattavasti yleisempää omaishoitoperheissä verrattuna kyselyn kaikkien vastanneiden tuloksiin. Diagrammista 11 on nähtävissä, kuinka palvelujen saanti ja tarve jakaantuivat omaishoitoperheiden keskuudessa. Omaishoitoperheistä ainoastaan hyvin pieni osuus (4 %) ei saanut, muttei myöskään tarvinnut mitään palvelua tällä hetkellä. Sen sijaan suurin osa (96 %) vastanneista omaishoitoperheistä koki tarvitsevansa vähintään yhtä palvelua tälläkin hetkellä. Enemmistö (57 %) omaishoitoperheistä sai tällä hetkellä vähintään yhtä kyselylomakkeen palveluista, mutta tarvitsi vielä sen lisäksi jotain muuta palvelua. Omaishoitoperheistä 12 prosenttia tarvitsi tällä hetkellä vähintään yhtä palvelua, mutta ei saanut vielä yhtään kyselylomakkeen palveluista. Loput 27 prosenttia omaishoitoperheistä tarvitsivat palvelua, mutta myös saivat sitä jo tällä hetkellä riittävästi. Saadaan, ei muuta tarvetta Ei saada, mutta tarve vähintään yhdelle Saadaan, mutta tarve vähintään yhdelle Ei saada, ei tarvetta 12 % 4 % 27 % 57 % DIAGRAMMI 11. Palvelujen tarve ja saanti omaishoitoperheissä 21