PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE HANKE

Transkriptio

1 PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE HANKE TOIMINNALLINEN JA TALOUDELLINEN LOPPURAPORTTI Hanke pyrkii vahvistamaan harvaan asuttujen alueiden ja kylien palveluiden saatavuutta sekä lisäämään pienyrittäjyyttä, erityisesti kotona asumista tukevissa palveluissa Antero Lepojärvi, Posion Kehitysyhtiö Oy /toimitusjohtaja Elisa Ollila, Posio Projektityöntekijä Pirjo Kouva, Taivalkoski Projektityöntekijä

2 1 Hankkeen tavoitteet Hanke pyrkii vahvistamaan harvaan asuttujen alueiden ja kylien palveluiden saatavuutta sekä lisäämään pienyrittäjyyttä, erityisesti kotona asumista tukevissa palveluissa. Välittäjäorganisaatioiden (yhteiskunnalliset yritykset/osuuskunnat) syntymistä voidaan edistää hankkeen kautta. Hankkeen päämääränä on luoda uutta tarjontaa ja uusia työpaikkoja harvaan asuttujen alueiden palveluissa. Tavoitteena on kehittää yksityisyrittäjyyteen perustuvia kylien hoiva-, hoito-, ateria-, siivous- ja muita ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja sekä lapsiperheiden ja muiden erityisryhmien kotiin tuotettuja palveluja lähipalveluperiaatteella. Hankkeen yleistavoitteena on: 1) lisätä palveluyrittäjyyttä, 2) vahvistaa palveluiden käyttäjälähtöisyyttä, 3) aktivoida kylien asukkaita palveluiden tuottajiksi ja parantaa osaamisen tasoa, 4) tutkia palvelusetelin hyödynnettävyyttä ja selvittää, mitä edellytyksiä asetetaan palvelujen tuottajille, 5) vahvistaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden ja kylien asukkaiden yhteistyötä ja 6) turvata ja kehittää maaseudun palveluja ja uusia toimintamalleja sekä kehittää maaseudun palveluyrittäjyydelle myönteistä ilmapiiriä. 2 Hankkeen organisaatio Hanke toimii kahden kunnan, Posion ja Taivalkosken, yhteishankkeena. Hanketta hallinnoi Posion Kehitysyhtiö Oy. Hankeorganisaation muodostavat ohjausryhmä ja tukiryhmä. Hankkeen ohjausryhmä vastaa sekä hankehallinnointiin liittyvistä että hankkeen sisällöllisistä asioista. Hankkeen ohjausryhmän muodostavat: Sosiaali- ja terveysjohtaja/ Saara Kuusela Posio, Kirsi Alatalo Taivalkoski Toimitusjohtaja/ Posion Kehitysyhtiö, Antero Lepojärvi Naturpolis yrityskehittäjä / Taivalkoski, Ari- Matti Toivonen Yrittäjäyhdistysten puheenjohtajat/ Timo Posio Posio ja Pekka Vääräniemi Taivalkoski Koillismaan Leader ry, Marja Tuomivaara Hanketyöntekijät / Elisa Ollila Posio ja Pirjo Kouva Taivalkoski Hankkeen työryhmä Posio: Vanhustyön vastaava Eija Ahola Kotihoidon ohjaaja Elina Ruokamo, vs. kotihoidon ohjaaja Irma Ollila Johtava sosiaalityöntekijä Erkki Lehto Hankkeen työryhmä Taivalkoski: Hoitotyönjohtaja Ritva Taivalkoski Johtava sosiaalityöntekijä Birgitta Ojala Palveluohjaaja Anneli Pulkkanen Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Alatalo Tarvittaessa osallistuvat erityistyöntekijä Erja Siilanen, päivähoidonohjaaja Hanna Suutari, kotisairaanhoitaja Marjaana Wikstedt

3 3 Hankkeen toteutuminen 3.1. Suunnitteluvaihe sekä hallinnoijat ja toimijat Taulukko 1. Suunnitteluryhmän kokoontuminen ja käsitellyt asiakokonaisuudet Aika Tapahtuma Osallistujat Suunnittelupalaveri. Ravintola Paunetin kabinetti, Sairaalantie 2 C, Posio; Lähtökohtana; kunnissa halutaan vastata asiakaslähtöisiin tarpeisiin sekä turvata palvelujen riittävän hyvä saatavuus myös edistämällä kylien palvelutuotantoa Aloituspalaveri, Eija Aholan työhuone, Posio. työryhmät, työntekijät, ohjausryhmä, tiedottaminen Paikka Posio: puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin valinta; ohjausryhmän kokoonpano hyväksyttiin; ohjausryhmän tehtävien toteaminen; kokouskutsu lähetetään kaksi viikkoa ja materiaalit viikkoa ennen kokousta; pöytäkirjan tarkastaminen seuraavassa kokouksessa, ei pöytäkirjantarkastajia; kokouskuluina maksetaan, ei virkavastuussa oleville 50 /hlö/kokous; laskut projektityöntekijä tarkastaa ja hallinnoija hyväksyy Paikka Taivalkoski: projektityöntekijät kertoivat hankkeen tilannekatsauksen; yrittäjyyden lisäämisen paineet kunnan ja asukkaiden tarpeisiin; hankkeen kustannusseuranta; tutustumiskäynti Kainuun Nuotta RY osuuskuntatoimintaan Paikka Posion terveyskeskuksen kokoushuone: Hankkeen tulokset esitellään Taivalkosken ja Posion verkkosivuilla. Puoliväliraportti hyväksyttiin yksimielisesti ja todettiin, että hanke on edennyt hyvin Paikka Taivalkoski: Hankkeen loppuraportin esittely, maksatushakemus pääkirja-avain hyväksyntä Eija Ahola, Elina Ruokamo, Irma Ollila, Antero Lepojärvi, Marja Tuomivaara, Ritva Taivalkoski Eija Ahola, Kirsi Alatalo, Antero Lepojärvi Eija Ahola, Timo Posio, Kirsi Alatalo, Pekka Vääräniemi, Ari- Matti Toivonen, Marja Tuomivaara, Antero Lepojärvi, Elisa Ollila, Pirjo Kouva Saara Kuusela, Kirsi Alatalo Pekka Vääräniemi, Ari-Matti Toivonen, Antero Lepojärvi, Elisa Ollila, Pirjo Kouva Saara Kuusela, Kirsi Alatalo, Ari- Matti Toivonen, Marja Tuomivaara, Antero Lepojärvi, Elisa Ollila, Pirjo Kouva Kutsutut: Saara Kuusela, Kirsi Alatalo, Ari-Matti Toivonen, Timo Posio, Pekka Vääräniemi, Marja Tuomivaara, Antero Lepojärvi, Elisa Ollila, Pirjo Kouva

4 Taulukko 2. Posio työryhmä palaverit Aika Tapahtuma Osallistujat Työryhmän ensimmäinen tapaaminen; hankkeen esittely; hankkeen alustavan aikataulun esittely; kyselylomakkeen alustavan version esittely; kyselyn käytännön toteutuksen suunnittelu Hankkeen tilannekatsaus; haastattelulomakkeen raakaversion esittely; kyselyn ja haastattelun käytännön toteutuksen suunnittelu; postikysely rajattiin taajaman ulkopuolisiin kotitalouksiin, joissa oli yli 70-vuotiaita tai alle kouluikäisiä lapsia, lisäksi mukaan otettiin omaishoitoperheet koko kunnan alueelta; sovittiin, että postikyselyn lähetyskulut maksaa kunta ja palautuskulut maksaa hanke; postikyselyn lisäksi sovittiin toteutettavaksi verkkokysely, jota mainostetaan ilmoitustauluilla ja Kuriirissa ilmestyvässä, kunnan maksamassa hankkeen yleisilmoituksessa (mukana myös kyselyn kohderyhmään kuuluvat vuotiaat, jotka eivät saa kyselyä postitse); sovittiin, että tilaisuuksissa pyritään hyödyntämään valmiita tilaisuuksia mahdollisimman hyvin hankkeen pienen budjetin vuoksi Hankkeen tilannekatsaus; kyselyn edenneet tulokset; haastattelulomakkeen uuden version esittely ja sen muutosehdotukset; tilaisuuksia varten suunnitellun PowerPoint -esityksen esittely ja hyväksyntä Hankkeen tilannekatsaus; kyselyn alustavat tulokset ja muutosehdotukset; sovittiin, että jatkossa pitää panostaa entistä enemmän palvelutarpeeseen vastaamista edistäviin toimenpiteisiin Hankkeen tilannekatsaus; sovittiin, ettei Posiolla osana hanketta laadita toimintasuunnitelmaa perhehoidolle tai toimintaohjeita arvonlisäverottomille sosiaalipalveluille; mökkiläisten kyselylomakkeen hyväksyminen; tulevan suunnittelu. Hanketyöntekijä kertoi Lappeenrannassa toimivasta Osuuskunta Monitoimisenioreista Hankkeen tilannekatsaus. Hankkeen tilannekatsaus: esiteltiin hankkeen puoliväliraportti, Palvelutarpeen kartoituksen tulokset -raportti sekä sen tiivistelmä ja suunniteltiin tulevaa. Palvelusetelin pilotointi. Eija Ahola, Erkki Lehto, Elina Ruokamo, Irma Ollila ja Elisa Ollila Eija Ahola, Elina Ruokamo, Irma Ollila ja Elisa Ollila Eija Ahola, Irma Ollila ja Elisa Ollila Eija Ahola, Elina Ruokamo, Irma Ollila ja Elisa Ollila Eija Ahola, Elina Ruokamo ja Elisa Ollila Erkki Lehto, Irma Ollila ja Elisa Ollila HUOM! Työryhmän kokoonpano muuttui kesällä, kun Eija Ahola siirtyi eri työtehtäviin ja Elina Ruokamo jäi äitiyslomalle. Tilalle työryhmään siirtyi vs. kotihoidon ohjaaja Minna Ronkainen.

5 Työryhmän loppupalaveri Kutsutut: Erkki Lehto, Eija Ahola, Irma Ollila, Minna Ronkainen ja Saara Kuusela Taulukko 3. Taivalkoski työryhmä palaverit Aika Tapahtuma Osallistujat klo: Työryhmän aloituspalaveri, kerrottiin hankkeesta, toimenpiteistä ja tavoitteista, keskusteltiin kylissä pidettävistä infotilaisuuksista, palvelutarpeen kyselylomakkeen sisältö ja yli-60v, omaishoitajien ja alle 7- vuotiaiden lapsiperheiden yhteystiedot, keskusteltiin arvonlisäverottomasta sosiaalipalvelusta Kerrottiin hankkeen tilannekatsaus. Kyselylomakkeiden lähetyskulut korkeat, osallistujat ehdottivat, että maksaisivat oman alueen kyselyyn osallistuvien postituskustannukset. Katselmoitiin palvelukyselylomake. Palvelutarvekysely nettikyselynä Taivalkosken kotisivulle Kerrottiin hankkeen tilannekatsaus. Kaikki kyselylomakkeet on postitettu viimeinen Lapsiperheet 58, yli 60 v 532 taajaman ulkopuolella asuvat ja omaishoitajat 54. Hankeilmoitus Taivalkosken Sanomat Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus Selvitystyö miten ALV:n sosiaalipalvelu toimii. Palvelukartoitus haastattelut on aloitettu Kerrottiin hankkeen tilannekatsaus. Tehdään ohjeet arvonlisäverottomasta sosiaalipalvelun ostamisesta ja tuottamisesta. Sovittu Perhehoito infotilaisuus keskiviikkona klo:9-11(lync). Palveluhanke esittelyjä pidetty useille ryhmille. Kerrottiin hankkeen tilannekatsaus. Käytiin läpi hankeesittelyissä tulleita asioita; Kylätalkkari ideaa pidettiin hyvänä, palvelusetelillä ostettavista palveluista nousi vahvasti esille, tukipalveluita tulee saada ikäihmisen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Kerrottiin hankkeen tilannekatsaus. Yhteenveto Taivalkosken palveluiden tarpeesta on valmis. Käytiin läpi Yksityisten arvonlisäveroton sosiaalipalvelun toimintaohjetta. Mietittiin mahdollisuuksia saada toimimaan kunnassa lyhytaikainen perhehoito Ritva Taivalkoski, Birgitta Ojala, Anneli Pulkkanen, Pirjo Kouva Ritva Taivalkoski, Birgitta Ojala, Anneli Pulkkanen, Erja Siilanen, Hanna Suutari ja Pirjo Kouva Ritva Taivalkoski, Anneli Pulkkanen, Pirjo Kouva Anneli Pulkkanen, Pirjo Kouva Ritva Taivalkoski, Birgitta Ojala, Elsa Nurkkala, Pirjo Kouva Ritva Taivalkoski, Birgitta Ojala, Pirjo Kouva

6 Kerrottiin hankkeen tilannekatsaus. Yksityisten arvonlisäveroton sosiaalipalvelun toimintaohjeiden ja lomakkeiden katselmointi. Seuraavaksi aloitetaan perhehoidon toimintaohjeen tekeminen. Kerrottiin hankkeen tilannekatsaus. Katsottiin Perhehoidon toimintaohje läpi ja tehtiin muutoksia. Perhehoidon infotilaisuus Taivalkoskella viikolla 38 suunnittelu, järjestetään tutustumismatka Kainuun soteen, katsottiin alustavaa palvelusetelisuunnitelmaa, omaishoitaja info pidetään Katajassa, kutsukirjeen mukana laitetaan kyselylomake, missä kartoitetaan palveluiden käyttöä mm. sijaishoitajan käyttö, perhehoidon, päivätoiminnan, henkilökohtaisen avun, järjestetään tutustuminen Pudasjärven kunnan päivätoimintaan, mökkiläiskysely valmistunut, laitetaan Taivalkosken kotisivulle ja erilaisissa tilaisuuksissa mökkiläiset voivat täyttää paperiversion, Myötäle kauppa-auto saapuu Taivalkosken torille klo 11 16, Järjestellään yrittäjäinfoa syyskuulle, eläkeläisten palveluja tarjoava Osuuskunta Monitoimiseniorit Käytiin läpi perhehoito- ja yrittäjäseminaarin ohjelman sisältö. Katsottiin alustava suunnitelma palveluseteli pilotointiin. Opintomatka Kainuuseen aikataulua. Seudun elinvoiman kannalta ensiarvoisen tärkeää on monipuolinen ja hyvinvoiva yrityselämä yrittäjyys turvaa lähipalvelut. Tämä tulisi huomioida vahvasti seudun kehittämis-toimenpiteissä. Käytiin läpi nykyisten palvelutalojen ja TK vuodeosaston suoritehinnat. Määriteltiin 63 omaishoidettavien mahdollinen palvelutarve ja -paikka RAVA indeksin mukaan. Määriteltiin eri palvelumuotojen kustannukset kustannuslaskelmiin. Työryhmän loppupalaveri, käydään läpi hankkeen tilanne ja siirtyviä tehtäviä ensivuodelle. Ritva Taivalkoski, Kirsi Alatalo, Marjaana Wikstedt, Pirjo Kouva Ritva Taivalkoski, Kirsi Alatalo, Birgitta Ojala, Nurkkala Elsa Ritva Taivalkoski, Elsa Nurkkala, Pirjo Kouva Ritva Taivalkoski, Elsa Nurkkala, Anneli Pulkkanen ja Pirjo Kouva Kutsutut: Ritva Taivalkoski, Elsa Nurkkala, Anneli Pulkkanen, Birgitta Ojala, Kirsi Alatalo, Erja Siilanen, Hanna Suutari, Marjaana Wikstedt

7 4 Arvio hankkeen toteutumisesta Posio, arvio hankkeen toteutumisesta Toimenpiteet Kysely ja haastattelu Palvelutarpeen kartoittamiseksi toteutettiin laaja kysely sekä sitä täydentävät haastattelut. Näiden menetelmien avulla pyrittiin saamaan palveluntarvitsijoiden oma ääni kuuluville ja sitä kautta vahvistamaan palvelujen käyttäjälähtöisyyttä. Kyselylomake laadittiin yhteistyössä Taivalkosken hanketyöntekijän kanssa. Kyselyn avulla pyrittiin kartoittamaan mahdollisimman laajasti eri palvelujen tämän hetkinen tarve. Lisäksi kyselylomakkeessa kysyttiin myös kohderyhmien tämän hetkisen avun ja palvelujen saannin määrää sekä ajatuksia siitä, miten he haluaisivat palvelujen tulevaisuudessa järjestyvän. Posiolla kysely toimitettiin postitse kaikkiin omaishoitoperheisiin koko kunnan alueella, sekä taajaman ulkopuolella sijaitseviin (yli 10km keskustasta) kotitalouksiin joissa oli alle kouluikäisiä lapsia tai yli 70- vuotiaita. Kyselylomake toimitettiin viikolla 11 yhteensä 334 kotitalouteen. Koko kunnan alueella toimivien omaishoitajien kirjeet (32kpl) toimitettiin omaishoitajille lähetettävän muun materiaalin mukana. Lapsiperheiden kirjeistä (39kpl) postitse toimitettiin 37 kpl ja kotihoidon kautta 2 kpl ja yli 70-vuotaiden kirjeistä (263kpl) postitse toimitettiin 229 kpl ja kotihoidon kautta 34 kpl. Ainoastaan palautuneiden kyselyjen palautuskulut tulivat hankkeen kustannuksiksi, mutta varsinaiset lähetyskulut jaettiin kunnan neljän eri yksikön kesken. Kyselylomakkeista palautui 174 kappaletta, joten kyselyn palautusprosentiksi saatiin 52, joten sen perusteella näyttäisi siltä että hanke otettiin kylissä hyvin vastaan. Kyselyn varsinaiset palautuspäivät olivat maaliskuuta, mutta kotihoidon kautta kyselyjä palautui vielä viikolla 16 ja sen vuoksi vastauksia odotettiin huhtikuun loppuun saakka ennen lopullisen yhteenvedon laatimista. Tulokset kuitenkin kirjattiin sitä mukaan, kun kirjeitä saapui ja alustavat yhteenvedot suoritettiin ennen haastattelujen aloittamista ja haastattelulomaketta muokattiin kyselyn tulosten perusteella. Kyselyn tuloksia esiteltiin ensimmäisen kerran 5. kesäkuuta pidetyssä Kylien palvelut -tilaisuudessa, mutta kirjalliseen Palvelutarpeen kartoituksen tulokset -raporttiin odotettiin lisäksi haastattelujen ja mökkiläiskyselyn tulokset, jotka valmistuivat elokuussa. Postikyselyn lisäksi toteutettiin verkkokysely, joka oli avoinna 5. maaliskuuta alkaen ja siitä tiedotettiin lehti-ilmoituksen ja ilmoitustaulun välityksellä. Lisäksi sitä mainostettiin hankkeen tilaisuuksien yhteydessä ja Facebookissa. Tarkoituksena oli, että verkkokyselyllä tavoitettaisiin myös vuotiaiden kotitaloudet, jotka olivat osa hankkeen kohderyhmää, mutta joita ei kustannusten vuoksi voitu sisällyttää mukaan postikyselyyn. Verkkokysely oli avoinna huhtikuun loppuun saakka. Vastauksia vajaan kahden kuukauden aikana saatiin 18 kappaletta. Kyselyn verkkoversio laadittiin SurveyMonkeyn -ilmaisohjelman kautta, minkä vuoksi sen rakenne ei palvelimen rajoituksista johtuen vastannut aivan täysin postikyselyn lomaketta. Sen vuoksi verkkokyselyn avulla saadut tulokset käsiteltiin erillään postikyselyn tuloksista. Verkkokyselyn tulokset ovat nähtävissä Palvelutarpeen kartoituksen tulokset -raportissa. Kyselyn täydentämiseksi hanke toteutti haastatteluja eri puolilla Posiota. Haastattelulomakkeen alustava versio laadittiin jo ennen kyselytulosten palautumista, mutta sitä muokattiin kyselyn kautta saatujen tulosten ja esimerkiksi Ikäihminen toimijana -hankkeen Asuminen ja elinympäristö -työryhmän tapaamisessa esille nousseiden tekijöiden perusteella. Lisäksi haastattelulomake käytiin läpi työryhmän kokouksessa 4. huhtikuuta ja sovittiin, että se oli valmis käytettäviksi muutamien muokkausehdotusten jälkeen. Haastattelun kysymyksillä pyrittiin selvittämään kyselylomaketta tarkemmin, mitkä kohderyhmien ajatukset palvelujen järjestämisestä ovat. Haastatteluun oli mahdollista ilmoittautua puhelimitse, sähköpostilla, kyselylomakkeen palautuksen yhteydessä tai hankkeen pitämissä tilaisuuksissa. Haastattelua mainostettiin tilaisuuksien lisäksi kyselyn

8 mukana lähteneessä tiedotteessa, Kuriirissa ilmestyneessä hankkeen yleisilmoituksessa, ilmoitustauluilla, sekä tilaisuuksissa joihin hanketyöntekijä osallistui. Haastatteluun ilmoittautui yhteensä 78 henkilöä, joista kahdeksan (8) ilmoittautui tilaisuuksien yhteydessä, kaksi (2) puhelimitse lehti-ilmoituksen pohjalta ja selvästi suurin osa (68 henkilöä) ilmoittautui kyselylomakkeen palautuksen yhteydessä. Haastatteluaikojen sopimisen yhteydessä osa perui osallistumisensa henkilökohtaisista syistä johtuen, mikä vähensi toteutuneiden haastattelujen määrää. Yhteensä haastatteluja toteutettiin Posiolla 57 kappaletta. Haastateltavilta pyydettiin haastattelun alkaessa allekirjoitus haastatteluun suostumislomakkeeseen. Haastattelut toteutettiin välisenä aikana. Haastattelujen tulokset liitettiin yhteen kyselyn tulosten kanssa. Palvelutarpeen kartoittamisessa huomioitiin lisäksi mökkiläiset. Heille toteutettiin erillinen kysely, joka oli kuntalaisille toteutettua kyselyä lyhyempi ja pelkistetympi mutta sen tulokset tarjoavat mahdollisille tuleville palveluyrittäjille olennaista tietoa mökkiläisten palvelutarpeesta. Kysely toteutettiin viikolla 28 tehtävän kyläkierroksen ja Muikkumarkkinoiden mökkiläistilaisuudessa yhteydessä. Viikon aikana saatiin vastaukset yhteensä 70 mökkiläiseltä. Tulokset liitettiin yhteen muiden tulosten kanssa Palvelutarpeen kartoituksen tulokset -raporttiin. Myös kyselylomakkeet ja haastattelulomake ovat nähtävissä raportin lopussa. Palvelutarpeen kartoituksen tulokset -raportti, sekä niiden tiivistelmä ovat nähtävissä Posion kunnan verkkosivuilla. Tiivistelmä tuloksista on lisäksi tämän Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen loppuraportin liitteissä. Tilaisuudet Hanke pyrki tekemään yhteistyötä tilaisuuksien järjestämisessä kustannusten säästämiseksi ja paremman osallistujamäärän saamiseksi. Hankkeen varsinaisia tilaisuuksia järjestettiin kahdeksan (8) sivukylillä ja kolme (3) taajamassa. Lisäksi hanketyöntekijä osallistui mahdollisuuksien mukaan muiden hankkeiden ja eri järjestöjen ja yhdistysten pitämiin tilaisuuksiin ja esitteli sekä edusti niissä hanketta. Hankkeen ensimmäiset kylätilaisuudet toteutettiin järjestämällä yhteistyössä Posion Metsänhoitoyhdistyksen kanssa kolme tilaisuutta huhtikuussa: Perä-Posiolla 9.4. (22 henkilöä), Kuloharjussa (26 henkilöä) ja Maaninkavaarassa (20 henkilöä). Tilaisuuksissa esiteltiin hanketta ja pyrittiin herättämään keskustelua kyseisten kylien palvelutarpeista ja niihin vastaamisesta. Yhteistyössä Arjen turvaa kunnissa -hankkeen kanssa järjestettiin tilaisuus Ristilässä maanantaina 12. toukokuuta. Paikalla oli 11 henkilöä ja lisäksi Kuriirin toimittaja. Tilaisuudessa tehty lehtijuttu ilmestyi Kuriirissa keskiviikkona 14. toukokuuta. Lisäksi Arjen turvaa kunnissa -hankkeen kanssa yhteistyössä toteutettiin tilaisuus Mäntyjärvellä 4.6. (8 henkilöä). Molemmissa tilaisuuksissa esiteltiin hanketta lyhyesti, mutta sen lisäksi panostettiin keskusteluun ja yritettiin sitä kautta selvittää kyläläisten ajatuksia palveluista ja niiden järjestämisestä. Kesäkuun loppupuolella toteutettiin yhteistyössä Maisemat ruotuun -hankkeen kanssa kolme kylätilaisuutta: Lohirannalla (11 henkilöä), Tolvassa (21 henkilöä) ja Sirniössä 26.6 (13 henkilöä). Kylätilaisuuksien lisäksi hanke järjesti 5.kesäkuuta Kylien palvelut -tilaisuuden Posion kunnantalolla yhteistyössä Arjen turvaa kunnissa -hankkeen ja Kylätalkkaritoiminnan kehittäminen Koillismaalla - hankkeen kanssa. Tilaisuudessa esiteltiin hankkeessa toteutetun kyselyn tuloksia ja ohjeistettiin kuulijoita kotihoidon ja sen tukipalvelujen arvonlisäverottomuudesta. Lisäksi Kylätalkkaritoiminnan kehittäminen Koillismaalla -hankkeen edustaja Harri Kemppainen esitteli hankettaan ja Perhehoidon kouluttaja - koulutuksen käynyt Irma Ollila esitteli perhehoitoa. Paikalla oli yhdeksän henkilöä. Hanke osallistui YHTEYS -hankkeen Mökkiläisiä tapaamassa -kyläkierrokseen viikolla 28. Viiden päivän aikana kierrettiin asuntoautolla ympäri Posion sivukyliä ja pyrittiin tavoittamaan erityisesti alueen mökkiläiset. Kyläpysäkit olivat Mäntyjärvellä, Kuloharjussa, Livolla, Peräposiolla, Lehtiniemessä, Ristilässä, Suolijärven Porosaaressa, Mourujärvellä, Tolvassa, Suonnankylässä, Hyväniemellä, Lohirannalla ja Akanlahdessa. Kierroksen aikana Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hanke teetti palvelutarvetta kartoittavaa kyse-

9 lyä mökkiläisille ja selvitti sitä kautta myös mökkiläisten palvelutarpeita mahdollisia tulevia palveluyrittäjiä varten. Tämän lisäksi hanketyöntekijä osallistui Muikkumarkkinoiden yhteydessä pidettävään mökkiläistilaisuuteen lauantaina 12. heinäkuuta, missä mökkiläisillä oli vielä mahdollisuus vastata kyselyyn. Hanke järjesti yhteistyössä Kymmenen virran maa ja Arjen turvaa kunnissa -hankkeiden, sekä Lappilaiset kylät ry:n kanssa Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -iltaman Posion kunnantalolla perjantaina 5. syyskuuta. Paikalla oli 18 henkilöä. Teemana oli sivukylien palvelutarve ja siihen vastaaminen osuuskunnan kautta. Tilaisuudessa esiteltiin hankkeessa toteutetun palvelutarpeen kartoituksen tuloksia ja lisäksi paikalla oli Minna Simoska osuuskunta Virtatiimistä kertomassa osuuskuntatoiminnasta käytännössä. Iltamaperinteen mukaisesti tilaisuudessa oli paikalla myös stand up -imitaattori viihdyttämässä kuulijoita. Ilta päättyi hyvään keskusteluun kaikkien paikallaolijoiden kesken. Mukana tilaisuudessa oli lisäksi tilaisuuden puheenjohtajana Posion Kehitysyhtiö Oy:n toimitusjohtaja Antero Lepojärvi. Päätössanoista vastasi Posion Yrittäjien puheenjohtaja Timo Posio. Jatkona Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -iltamalle hanke järjesti Posion kunnantalolla 30. lokakuuta yhteistyössä samojen toimijoiden kanssa Kyläläisille töitä ja palveluja osuuskunnasta -illan. Tilaisuudessa oli mukana uuden ranualaisen osuuskunnan edustaja Niilo Markkanen ja illassa pääpaino oli keskustelulla, jolla pyrittiin rohkaisemaan posiolaisia perustamaan osuuskunta. Paikalla olleilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä osuuskunnan perustamiseen liittyen ja keskustelu olikin vilkasta koko illan ajan. Paikalla oli 15 henkilöä. Hanketyöntekijä kävi esittelemässä hanketta ja sen tuloksia myös seuraavissa tilaisuuksissa: Asuminen ja elinympäristö työryhmän tapaaminen 18.2.; Eläkeliiton Posion yhdistyksen tilaisuus 21.2.; Eläkeliiton Posion yhdistyksen kokous 25.2.; Omaishoitajien vertaistukiryhmän tapaaminen 4.3.; MLL:n Posion yhdistyksen perhekahvila 18.3.; Eläkeliiton Posion yhdistyksen kevätkokous 27.3.; Hämeen kylän kehittämishankkeen tilaisuus 9.4.; Elinkeinoilta Posion kunnantalolla 15.4.; Sydänyhdistyksen tilaisuus 7.5., Laajaalainen hyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmän kokous 11.4., Vammais- ja vanhusneuvoston kokous 12.4., Muistiviikon seminaari 15.9., Omaishoitajien vertaistukiryhmän tapaaminen 7.10., Kehitä taitojasi - infotilaisuus Kuusamossa ja Uravalmennus -tilaisuus Posiolla Hanketyöntekijä osallistui lisäksi seuraaviin: YHTEYS -hankkeen foorumi 9.4. ja Asuminen ja elinympäristön työryhmän tapaaminen 11.3., JäKe-projektin kehittämistiimin tapaaminen Kuusamossa 27.8., Laajaalainen hyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmän kokous ja Arjen turvaa kunnissa -hankkeen toimijatreffit Toimenpiteet palveluyrittäjyyden lisäämiseksi Palvelutarpeen kartoitus oli yksi keskeisin keino edistää palveluyrittäjyyttä, sillä tuloksien avulla yrittäjille voitiin tarjota konkreettista tietoa posiolaisten palvelutarpeesta ja toiveista palvelujen tuottamiseen liittyen. Kysely- ja haastattelulomakkeet pyrittiin laatimaan niin, että yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet hyötyisivät tuloksista mahdollisimman hyvin. Yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet pyrittiin tavoittamaan eri tilaisuuksien avulla. Tilaisuuksissa esiteltiin hankkeen aikana tehdyn palvelutarpeen kartoituksen tuloksia, sekä palvelujen tuottamiseen liittyviä asioita (esim. osuuskuntatoiminta, perhehoito, arvonlisäveroton sosiaalihuoltopalvelu ja Kylätalkkaritoiminnan kehittäminen Koillismaalla -hankkeen koulutukset). Hankkeen aikana huomattiin, että tilaisuuksiin on haastava saada väkeä paikalle ja erityisesti yrittäjillä on vaikea ehtiä mukaan kiireisten aikataulujensa vuoksi. Siitä syystä työryhmässä päätettiin hyödyntää Posiolla joka talouteen jaettavaa Kuriiri -lehteä viestinnässä ja syksyllä ilmestyi kaksi artikkelia sivukylien palveluihin ja niiden järjestämiseen liittyen. Ensimmäisessä artikkelissa esiteltiin hankkeen palvelukartoituksen tuloksia ja toisessa artikkelissa palveluyrittäjyyttä tarkasteltiin tällä hetkellä Posiolla yrittäjänä toimivan henkilön näkökulmasta sekä myös Posion yritysneuvojan näkökulmasta. Toisen artikkelin lopussa olivat myös yritysneuvojan yhteystiedot yrittäjyydestä kiinnostuneita varten, mutta marraskuun alkuun mennessä yhteydenottoja ei ollut tullut lehtiartikkelin perusteella.

10 Palveluyrittäjille ja palveluyrittäjyydestä kiinnostuneille laadittiin yrittäjälomake, jonka avulla selvitettiin löytyykö Posiolta kiinnostuneita palvelujen tuottamiseen ja onko heillä esimerkiksi jotain koulutustarpeita. Lomake oli löydettävissä kunnan verkkosivuilta ja sitä mainostettiin tilaisuuksissa, Facebookissa sekä sähköpostitse muun muassa Posion yrittäjien sähköpostilistan kautta. Syksyn aikana lomakkeita palautui kolme kappaletta. Kaikki lomakkeen palauttaneet olivat toimineet jo vuosia yrittäjinä ja näin ollen oletettiin, etteivät he tarvinneet tukea nimenomaan yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Marraskuun aikana heille laadittiin kuitenkin infopaketti muun muassa hankkeen tuloksista sekä arvonlisäverottomista sosiaalihuoltopalveluista, joka lähetettiin joko postitse tai sähköpostilla lomakkeen palauttaneille. Lisäksi yrittäjille tarjottiin mahdollisuutta lisätä yhteystiedot Ikäihmisten palveluoppaaseen, jonka hanketyöntekijä päivitti hankkeen aikana. Palautetut yrittäjälomakkeet välitettiin myös kunnan yritysneuvojalle, jotta niitä voidaan hyödyntää myös hankkeen päättymisen jälkeen. Kynnys alkaa uudeksi yrittäjäksi on usein korkea, minkä vuoksi osuuskunta voisi toimia hyvänä vaihtoehtona. Syksyn aikana Posiolla järjestettiinkin kaksi osuuskuntatoimintaan liittyvää tilaisuutta, joiden avulla pyrittiin lisäämään kuntalaisten mielenkiintoa osuuskuntatoimintaa ja sitä kautta myös palvelujen tuottamista kohtaan. Tilaisuuksissa tarjottiin tietoa osuuskuntatoiminnasta siitä kiinnostuneille kuntalaisille. Molemmissa tilaisuuksissa kuntalaisilla oli lisäksi mahdollisuus saada vastauksia osuuskuntaan liittyviin kysymyksiinsä. Hankkeen tiedottamisessa yrittäjät pyrittiin huomioimaan välittämällä esimerkiksi kutsut tilaisuuksiin Posion Yrittäjien sähköpostilistan kautta. Tilaisuuksista ilmoitettiin myös TE -toimistoon, jotta myös yrittäjyydestä kiinnostuneet työttömät olisi tavoitettu mahdollisimman hyvin. Lisäksi tilaisuuksista tiedotettiin lehdessä, ilmoitustauluilla, Facebookissa ja Lapin radiossa. Palvelusetelin pilotoinnin valmistelu Hanketyöntekijä teki syksyn aikana selvitystyötä palvelusetelin käyttöönottoa varten. Posiolla palveluseteli päätettiin tässä vaiheessa rajata siivouspalveluun, koska palvelukartoituksenkin perusteella se oli yksi suurin palvelutarpeista. Hanketyöntekijä valmisteli kirjallisen esityksen siivouksen palvelusetelin mahdollisuuksista Posiolla, joka välitettiin myös hyvinvointilautakunnan jäsenille. Palvelusetelin käyttöönoton mahdollistamiseksi hanketyöntekijä laati lisäksi siivouksen palvelusetelin sääntökirjan ja valmisteli aiheesta esityksen lautakuntaa varten. Tavoitteena olisi saada siivouksen palveluseteli käyttöön Posiolla vuoden 2015 aikana. Muut toimenpiteet Hanketyöntekijä päivitti Ikäihmisen palveluoppaan ja osallistui muun muassa Ikäihminen toimijana - hankkeen videopalavereihin ja ikäihmisten sosiaaliturvaa käsittelevään koulutukseen. Keskiviikkona 7.5. hanketyöntekijä osallistui lisäksi Rovaniemellä pidettävään kotipalveluiden ja niiden tukipalveluiden arvonlisäverottomuutta koskevaan infotilaisuuteen, josta saatua tietoa hyödynnettiin myöhemmin hankkeen omissa tilaisuuksissa. Hanketyöntekijä osallistui elokuuta järjestetylle matkalle Osuuskunnalle työtä ja palveluita Koillismaan ja Lapin kylille - opistomatkalle Kainuuseen, jonka aikana tutustuttiin eri osuuskuntiin ja kyläyhdistyksiin Kainuun alueella. Hanketyöntekijä oli mukana 2. syyskuuta Taivalkoskelta järjestetyllä tutustumismatkalla Kainuun sosiaalija terveyshuollon kuntayhtymään. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kotihoidon ja sosiaaliohjaajat kertoivat kattavasti perhehoitoon ja palveluseteliin liittyviä asioita, miten perhehoito on kehittynyt ja toimii Kainuussa. Tilaisuudessa käytiin tutustumassa perhehoitokotiin, missä oli perhehoidossa kehitysvammaisia. Saatiin hyvää tietoa perhehoidon aloittamiseen liittyviä vinkkejä ja koulutuksien järjestämisestä. Hanketyöntekijä osallistui myös yhdessä Posion vanhustyön vastaavan ja kehitysvammahuollon ohjaajan kanssa 16. syyskuuta Taivalkoskella pidettyyn perhehoidon seminaariin.

11 Posion hanketyöntekijä osallistui Posion Kehitysyhtiö Oy:n kaivoshankkeen järjestämälle kaivosmatkalle lokakuuta Sodankylään ja Kittilään. Matkan aikana käytiin tutustumassa Kevitsan kaivokseen ja Kittilän kultakaivokseen. Jos Posion ja Taivalkosken rajalla sijaitseva Mustavaaran kaivos saadaan mahdollisesti avattua tulevaisuudessa, se muuttaa myös alueen palvelutarvetta. Kaivosmatkalta saatiinkin hyödyllistä tietoa myös Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen kannalta siitä, miten kaivos on muuttanut pienen paikkakunnan palvelutarvetta ja elinkeinoelämää. Lisäksi hanketyöntekijä osallistui seuraaviin tilaisuuksiin: Lapin ELY-keskuksen järjestämään Yrittäjien aamukahvit 25.5., Kuusamon kotihoidon ja perhehoidon esittelytilaisuus Kuusamossa ja Yrittäjyydestä elinvoimaa -seminaari Kuusamossa 4.9. Hanketyöntekijä teki lisäksi tiivistä yhteistyötä Posion kunnan kotihoidon ja vanhustyön kanssa ja oli mukana esimerkiksi Muistiviikon seminaarin ja Vanhustenviikon tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa Kylien aktivointi Kylien aktivointi perustui pääasiassa hankkeen järjestämiin kylätilaisuuksiin. Yhteensä hankkeen aikana toteutettiin kahdeksan (8) kylätilaisuutta eri puolilla Posiota. Huhtikuussa ( ) järjestettiin yhteistyössä Posion Metsänhoitoyhdistyksen kanssa tilaisuudet Perä-Posiolla, Kuloharjussa ja Maaninkavaarassa. Toukokuussa (12.5.) pidettiin yhteistyössä Arjen turvaa kunnissa -hankkeen kanssa tilaisuus Ristilässä, sekä kesäkuun alussa (4.6.) samalla yhteistyöllä tilaisuus Mäntyjärvellä. Lisäksi kesäkuun loppupuolella ( ) toteutettiin yhteistyössä Maisemat ruotuun ja Arjen turvaa kunnissa -hankkeiden kanssa tilaisuudet Lohirannalla, Sirniössä ja Tolvassa. Lisäksi hanketyöntekijä oli mukana YHTEYS -hankkeen järjestämällä Mökkiläisiä tapaamassa -kyläkiertueella, jonka aikana kierrettiin viiden päivän ajan Posion sivukyliä. Tilaisuuksissa pyrittiin herättämään keskustelua kylien palveluista ja siitä, mitkä ovat kunkin kylän suurimmat tarpeet ja vastaavasti mahdollisuudet vastata palvelutarpeeseen. Lisäsi hanketyöntekijä osallistui Hämeen kylän alueen kehittämisohjelma -tilaisuuteen. Kyselyn ja haastattelun avulla saatiin kyläläisten oma ääni kuuluville ja näin ollen heidät aktivoitiin kertomaan omat toiveensa Posion palveluihin liittyen. Myös kyselyn ja haastattelujen toteutuksessa pyrittiin ottamaan kyläläiset huomioon. Postikysely lähetettiin tiedotekirjeen kanssa kohderyhmien koteihin ja haastattelut toteutettiin pääasiassa kylillä, haastateltavien omissa kodeissa. Näin ollen kulkuvaikeudet eivät rajoittaneet osallistumista kyselyyn tai haastatteluun. Haastattelujen yhteydessä kyläläisiä tiedotettiin yrittäjän kautta hankittavien palvelujen eduista ja mahdollisista palvelumuodoista (arvonlisäverottomat palvelu, kotitalousvähennys, palveluseteli, ikäihmisen perhehoito yms.). Lisäksi hanketyöntekijä ilmoitti halukkuudestaan osallistua Posion kyläneuvoston seuraavaan kokoukseen, mutta valitettavasti kyläneuvosto ei ehtinyt kokoontua kertaakaan hankkeen aikana Viestintä Hankkeen ulkoisessa viestinnässä hyödynnettiin monipuolisesti lehtiä, Internetiä, ilmoitustauluja, eri tilaisuuksia ja kunnan alueella toimivia yhdyshenkilöitä. Hankkeesta kirjoitettiin artikkelit Koillissanomissa, Kuriirissa, Koillismaan Uutisissa, Lapin Kansassa, sekä Taivalkoskella joka talouteen jaettavassa ilmoituksessa. Lisäksi hankkeesta oli yleisilmoitus Kuriirissa. Hankkeen ilmoitusta levitettiin kauppojen ja virastojen ilmoitustauluille. Kyselylomakkeen mukana lähetettävä tiedot oli lisäksi olennainen osa hankkeesta tiedottamisessa ja sitä kautta saavutettiin Posiolla varmuudella 334 kotitaloutta. Hankkeen omista tilaisuuksista oli ilmoitukset Kuriirissa ja ilmoitustauluilla. Yhteistyössä Posion Metsänhoitoyhdistysten kanssa järjestetyistä tilaisuuksista oli ilmoitus myös Lapin Metsänomistajat -lehdessä. Osaa tilaisuuksista mainostettiin myös Lapin radion kautta. Olennainen osa viestintää oli Posion kansalaisfoorumi -sivusto Facebookissa, jossa on n. 550 jäsentä. Lisäksi kaikessa tiedotuksessa hyödynnettiin esimerkiksi Posion Eläkeliiton ja MLL:n Posion yhdistyksen Facebook -sivuja. Hankkeen tilaisuuksista ilmoittamisessa hyödynnettiin lisäksi eri yhdistysten ja järjestöjen yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteita. Tilai-

12 suuksien lisäksi hankkeen tuloksista ja palveluyrittäjyyteen liittyvistä tekijöistä oli kaksi lehtiartikkelia Kuriirissa syksyllä. Näin ollen sitä kautta saatiin välitettyä tietoa myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta olleet paikalla tilaisuuksista mutta olivat joka tapauksessa aiheesta kiinnostuneita. Viikolla 28 hankkeelle valmistui lisäksi esite, jonka jakaminen aloitettiin Muikkumarkkinoiden yhteydessä ja sitä jatkettiin koko loppuhankkeen ajan. Lisäksi hankkeen materiaalit lisätään Posion Kehitysyhtiö Oy:n verkkosivuille, kun niiden päivitys valmistuu. Hankkeen sisäinen viestintä hoidettiin pääasiassa sähköpostilla sekä puhelimitse, sekä työryhmän ja ohjausryhmän säännöllisten tapaamisten muodossa Verkostoituminen Posiolla hanke teki yhteistyötä useiden muiden alueella toimivien hankkeiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin Arjen turvaa kunnissa -hankkeen, JäKe-hankkeen, Kymmenen virran maa -hankkeen, Kylätalkkaritoiminnan kehittäminen Koillismaalla -hankkeen, Maisemat ruotuun -hankkeen ja YHTEYS -hankkeen kanssa. Hankkeiden kanssa toteutettiin yhteistyössä tilaisuuksia sekä Posion sivukylillä että taajamassa. Lisäksi hanke teki tiivistä yhteistyötä Posion kunnan, erityisesti sen vanhustyön ja kotihoidon, kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin Lappilaiset kylät ry:n kanssa kahden tilaisuuden järjestämisessä. Hanketyöntekijä osallistui Posiolla toimivien eri järjestöjen ja yhdistysten tilaisuuksiin ja tiedotti myös järjestöjä omista tilaisuuksistaan. Hanketyöntekijä oli yhteydessä lisäksi useisiin eri kuntiin ja toimijoihin selvittäessään palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyviä tekijöitä, kuten palveluseteliin liittyviä kuntakohtaisia eroja Tulokset Hanke eteni Posiolla hyvin aikataulussa ja hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Hankkeen kaikilla toimintatavoilla pyrittiin kehittämään ja turvaamaan maaseudun palveluja ja sitä kautta mahdollistamaan elämä syrjäseuduilla myös palvelutarpeen kasvaessa. Postikyselyn erinomaisen vastausprosentin ja haastattelujen suosion perusteella hanke otettiin Posiolla hyvin vastaan ja asia koetaan tärkeäksi. Myös hankkeen tilaisuuksissa kävi keskusteluissa ilmi, kuinka tärkeästä asiasta palveluhankkeessa on kylien asukkaiden mielestä kyse. Yleinen ilmapiiri näyttäisi olevan se, että kyläläiset haluaisivat asua kotona mahdollisimman pitkään, mutta he tiedostavat sen, kuinka haastavaa palvelujen saaminen sivukylille tällä hetkellä on. Näin ollen näyttäisi siltä, että hanke oli alueelle hyvin tarpeellinen. Kyselyn ja haastattelujen avulla saatiin kattavasti tietoa siitä, mikä Posion sivukylien palvelutarve on tällä hetkellä ja mille palveluille on eniten kysyntää. Palvelutarpeen kartoituksen avulla pyrittiin lisäämään nimenomaan palveluiden käyttäjälähtöisyyttä, sillä sitä kautta saatiin kuuluville kyläläisten oma ääni. Toisaalta kysely- ja haastattelulomakkeiden laadinnassa pyrittiin kuitenkin huomioimaan yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet niin, että tulokset tarjoaisivat heille hyödyllistä tietoa ja sitä kautta palvelutarpeen kartoituksen tuloksilla pyrittiin edistämään palveluyrittäjyyttä kunnassa. Lisäksi palveluyrittäjyyttä pyrittiin edistämään muun muassa tarjoamalla tietoa erilaisista toimintamuodoista, kuten osuuskuntatoiminnasta ja perhehoidosta. Asukkaiden tietoisuutta ja yrittäjyysmyönteisyyttä pyrittiin lisäämään haastattelujen ja tilaisuuksien yhteydessä kertomalla esimerkiksi sosiaalipalvelujen arvonlisäverottomuudesta ja kotitalousvähennyksestä, jotka vaikuttavat olennaisesti yrittäjältä ostetun palvelun hintaan. Ainakaan yleisen ilmapiirin perusteella kyseiset aiheet eivät ole olleet aiemmin monillekaan tuttuja, mutta tilaisuuksissa ja haastatteluissa tavoitettiin huomattava määrä kyläläisiä ja sitä kautta hanke lisäsi heidän tietoisuuttaan kertomalla aiheista. Paikalla tilaisuuksissa oli lisäksi jo tällä hetkellä yrittäjinä toimivia sekä mahdollisesti yrittäjyydestä kiinnostuneita, jotka myös saivat lisätietoa edellä mainituista aiheista ja sitä kautta sekä kyläläisten että yrittäjien osaamisen tasoa parannettiin hankkeen aikana. Haastattelutilanteissa ja hankkeen tilaisuuksissa monet mainitsivat yrittäjältä ostettavassa palvelussa ongelmaksi hinnan, minkä vuoksi tietoisuutta lisäämällä pyrittiin lisäämään myös yrittäjämyönteisyyttä kyläläisten keskuudessa. Kotipalvelusta saadun tiedon

13 mukaan tieto arvonlisäverottomuudesta on lisännyt yksityisen palveluntarjoajan käyttöä jo tähän mennessä. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli myös tutkia palvelusetelin hyödynnettävyyttä. Palvelusetelin tarvetta selvitettiin aluksi palvelutarpeen kartoituksen avulla ja lisäksi hanketyöntekijä valmisteli palvelusetelin pilotointia Posion kunnassa ja sen työn kautta hanke edisti palvelusetelin käyttöönottoa Posion kunnassa. Edistämällä palvelusetelin käyttöönottoa pyrittiin edistämään myös palveluyrittäjyyden mahdollisuuksia Posiolla ja sitä kautta lisäämään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Kokonaisuudessaan hankkeessa tehtiin koko ajan yhteistyötä monipuolisesti sekä kunnan, yrittäjien että kolmannen sektorin kanssa. Hankkeessa korostettiin sitä, että palvelujen järjestäminen syrjäseuduille palvelee kaikkien etua ja on kaikkien kuntalaisten yhteinen asia ja siitä syystä eri toimijoiden yhteistyön merkitys korostuu Selvitys työajasta Projektityöntekijä teki 100 % hanketyötä. Haastattelut kylillä ja ilta sekä viikonlopputilaisuudet kartuttivat ylimääräisiä tunteja, jotka hanketyöntekijä piti vapaana hankkeen aikana. Lomapäivistä hanketyöntekijä piti viisitoista heinäkuussa ja viisi marraskuussa Ehdotuksia uusille hankkeille Jatkohanke Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeeseen. Jatkohankkeessa luodaan edellytyksiä palveluyrittäjyyteen, uusien räätälöityjen yritysmallien suunnittelu kylien tarpeisiin; koulutus, ohjaus, opastus, aloitus, tukitoiminta. Rahoitusta uuden, kylille räätälöidyn yrityksen käyttöönottoon. Perustelu: hankkeen aikana on selvitetty, että Posiolla on tarvetta kotiin tuotettaville palveluille enemmän kuin tällä hetkellä niitä on tarjolla. Uusien yrittäjien löytäminen on kuitenkin haastavaa, vaikka kiinnostuneita on ollut. Siitä syystä tarvetta olisi jatkohankkeelle, jossa palvelujen tuottamista lähestyttäisiin ennen kaikkea yrittäjien näkökulmasta. 2. Osuuskuntatoiminnan kehittäminen Posiolla -hanke. Luodaan edellytyksiä osuuskunnalle, joka voisi tuottaa Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana toteutetussa palvelutarpeen kartoituksessa esille nousseita palveluja. Työttömien ja eläkeläisten mahdollisuudet työskennellä osuuskunnan kautta. Motivointi, koulutus, ohjaus, opastus, aloitus, tukitoiminta. Perustelu: hankkeen aikana on selvitetty, että Posiolla on tarvetta kotiin tuotettaville palveluille enemmän kuin niitä tällä hetkellä on tarjolla. Kynnys uudeksi yrittäjäksi alkamiselle on suuri, mutta osuuskunnan kautta tämä kynnys voisi madaltua. Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana järjestetyissä tilaisuuksissa esiintyi mielenkiintoa osuuskuntaa kohtaan, mutta osuuskunnan perustamista ajatellen tarvetta olisi vielä erilliselle hankkeelle, jolla pyritään kehittämään osuuskuntatoimintaa Posiolla.

14 4.2. Taivalkoski, arvio hankkeen toteutumisesta Verkostoituminen muiden hankkeiden kanssa Taivalkoskella hanke on tehnyt yhteistyötä Kylätalkkaritoiminnan kehittäminen Koillismaalla, Työtä Taivalkoskelle, JÄKE- järjestöjen kehittämisprojekti, Yhteisöhautomo sekä Naturpolis ja Taivalkosken yrittäjät imagomarkkinointi hankkeiden kanssa. Hanke on osallistunut yhteistyöhankkeiden tilaisuuksiin Taivalkosken taajamassa, Kuusamossa, Torniossa ja Rovaniemellä Valtakunnallinen verkostoituminen Valtakunnallinen verkostoituminen Taivalkoskella on tapahtunut Perhehoitoliiton kautta. Tunne perhehoito - ikäihmisten perhehoidon kehittämishanke Perhehoitoliiton kanssa on tehty yhteistyötä perhehoidon käynnistymisen liittyvissä asioissa sekä osallistuminen ikäihmisten perhehoitajien kouluttaja koulutukseen. Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Omaishoitajat ja läheiset liitto ry kanssa on tehty yhteistyötä palvelutarjontaan liittyvissä lakisääteisissä asioissa ja omaishoitajien yhteisissä vertaisryhmä tilaisuuksissa kerrottu palvelutarjonnan uusista mahdollisuuksista. Verohallinnon kanssa olemme yhteistyömuodoin saaneet apua ja neuvoa yrittäjyyteen ja arvonlisäverottomaan sosiaalipalveluun liittyvissä ohjeistuksissa ja säännöksissä, asiantuntija työttömyysturvavastaavalta ja johtavalta veroasiantuntija. Hanketyöntekijä on tehnyt tiivistä yhteistyötä hankkeen aikana tukipalveluihin, perhehoitoon ja palveluseteliin liittyen Kainuun ja Kuusamon sosiaali- ja terveydenhuollon kotihoidon ja sosiaaliohjaajien kanssa. Nuorten ja lasten perhehoidon kautta verkostoituminen on tapahtunut Pelastakaa Lapset ry Oulun aluetoimiston kanssa. Arvonlisäverottomissa sosiaalipalveluissa yhteistyötä on tehty Rovaniemen sosiaalija terveydenhuollon kotihoidon, Lapin AVI ja Rovaniemen Kehitys oy henkilöiden kanssa Toimenpiteet a) Palvelukysely Palvelutarpeen kyselyllä selviteltiin minkälaisten palveluiden turvin harvaanasutulla alueella asuva ikäihminen saa asua omassa kodissa tutussa kyläyhteisössä mahdollisimman pitkään ikääntymisen tuomisista vaivoista huolimatta; millaisia palveluita vammais- ja lapsiperheet tarvitsevat harvaan asutuilla alueilla. Hanketyöntekijä aloitti palvelutarpeen kartoituksen selvittelemällä Taivalkosken taajaman ulkopuolella asuvat yli 60-vuotiaat henkilöt ja osoitetietoineen (532 henkilöä), alle 7-vuotiaiden perheet (58) ja omaishoitajat (54 henkilöä) koko Taivalkosken alueella. Kyselylomake laadittiin yhteistyössä Posio hanketyöntekijän kanssa. Hanketyöntekijä suunnitteli Google Drive ohjelmalla palvelutarve verkkokyselylomakkeen, minkä täyttö tapahtui Taivalkosken verkkosivulla ja kysely oli avoinna hutikuun loppuun asti. Taivalkosken työryhmässä päätettiin lähettää kaikille yllämainituille kohdehenkilöille kyselylomake kirjeessä palautuskuorineen, kulut maksettiin kunnan kustannuspaikoilta. Kyselylomake ja hanke esittely lähetettiin tai annettiin kotihoidon henkilökunnalle kotihoidolle asiakkaalle vietäväksi, yhteensä 644kpl, viimeiset postitettu 3.maalikuuta Tällä toimenpiteellä pyrittiin kartoittamaan mahdollisimman laajasti eri palvelujen tarve ja palvelunkäyttö halukkuus. Myös laajan kyselyn avulla oli mahdollisuus saada palveluntarvitsijoiden oma ääni kuuluville ja sitä kautta vahvistamaan palvelujen käyttäjälähtöisyyttä. Lisäksi kyselylomakkeessa kysyttiin myös kohderyhmien tämän hetkisen avun ja palvelujen saannin määrää sekä ajatuksia siitä, miten mahdollisesti haluaisivat palvelujen tulevaisuudessa järjestettävän. Palvelutarvekyselystä tiedotettiin kyläläisille joka talouteen Taivalkoskella jaettavassa Taivalkosken Sanomissa, Taivalkosken sanoman lehtikirjoituksessa ja hanketilaisuuksissa. Määräaikaan mennessä 30.maaliskuuta 2014 palautui takaisin kyselylomakkeita yhteensä 281kpl 43,6 % ja verkkokyselyssä oli vain vastauksia viisi. Kyselyjen palautuminen eri kylien kesken liittyi vahvasti asukaslukuun, harvaanasutuissa kylissä palautusprosentti jäi aika pieneksi.

15 Hanketyöntekijä teki elokuussa 2014 Kotona asumista tukevat ja helpottavat palvelut palvelutarvekartoitus verkkokyselyn, mikä tuotti vain kaksi vastausta. Kyselyä mainostettiin tilaisuuksissa ja Taivalkosken joka talouteen jaettavassa Taivalkosken Sanomissa. Hanketyöntekijä teki elokuussa Mökkiläisten palvelutarve kyselyn verkkokyselynä. Vastauksia saatiin viisi. Kyselyä mainostettiin tilaisuuksissa ja Taivalkosken joka talouteen jaettavassa Taivalkosken Sanomissa. Palveluntarvetta oli hyvin vähän. Palveluseteli pilotointia varten haluttiin tehdä vielä omaishoitajille suunnattu kysely omaishoidon vapaan palvelumuodoista, mitä palvelumuotoja ja kuinka paljon käyttäisivät omaishoidon lomien ja vapaiden järjestämisessä. Hanketyöntekijä lähetti 28.elokuuta 2014 omaishoitajille palvelutarvekyselyjä 58 kpl paluu kirjekuorella varustettuna. Kyselyn palautus oli lyhyt 12.syyskuuta 2014 mennessä. Palvelutarvekyselyssä oli lyhyesti kerrottu eri omaishoitajien vapaiden palvelumuodoista. Kyselyllä kartoitettiin, minkälaisia omaishoidon vapaiden palvelumuotoja omaishoitajat käyttäisivät ja kuinka paljon. Lisäksi minkälaisia tukipalveluita omaishoitajat käyttäisivät, jos niitä olisi tarjolla. Palvelukyselylomakkeita palautui takaisin 17.syyskuuta 2014 mennessä 14 kpl, vastauksia tuli vähän 24,13 %. b) Haastattelut Palvelutarve haastatteluun lupautuneita oli 83 taloutta, mutta 80 talouden kanssa saatiin sovittua haastattelut puhelimella. Hanketyöntekijä suunnitteli haastattelureitit kustannus tehokkaasti, varattiin yhteen haastatteluun aikaa noin kaksi tuntia. Jonkin verran haastatteluja tehtiin hanketyöntekijän toimistotiloissa, samalla kun haastateltavat kävivät muutenkin asioilla taajamassa tai tutkimuksissa terveyskeskuksessa. Haastattelunpaikka oli haastateltavien oma valinta. Kotihaastattelut sujuivat hyvin leppoisissa merkeissä ja hanketyöntekijä edisti samalla sosiaalista kanssakäymistä syrjäkylillä asuvien ihmisten kanssa. Haastatteluja tehtiin 28.helmikuuta huhtikuuta 2014 välisenä aikana, jokaisella kylällä ja taajamassa asuville omaishoitajille. c) Tulokset Työryhmässä haluttiin palvelukyselyiden tulokset myös kyläkohtaisesti ja lisäksi yhteinen yhteenveto. Palautuneet kyselylomakkeet ilman haastattelua ja haastattelun tulokset kirjattiin samaan kyläkohtaiseen ja yhteiseen sähköiseen yhteenvetopohjaan. Palvelukyselyn yhteenvetoasiakirja ja lyhyt yhteenveto on nähtävillä Taivalkosken verkkosivut/hankkeet. Tulokset on esitelty Taivalkosken Sanomissa kesäkuussa 2014 ja jaettu lyhyttä yhteenvetoa yhteistyö- ja hanketilaisuuksissa. Palvelutarpeen tuloksia on voitu käyttää hyödyksi, kun kehitetään yrittäjyyteen perustuvia kylien hoiva-, hoito-, ateria-, siivous-, ja muita ikäihmisten, vammais- ja lapsiperheiden kotona asumista tukevia palveluita. Lisäksi palvelutarpeen tuloksia on voitu hyödyntää suunniteltaessa palvelusetelin käyttöönottoa ja yrittäjän arvonlisäverottomien kotipalvelun tukipalveluiden tuottamista sekä vanhuspoliittisen strategian 2020 suunnittelussa.

16 Kotona asumista tukevat ja helpottavat palvelut palvelukyselyssä palveluntarvetta oli hyvin vähän muun muassa siivous, ikkunoidenpesu, lyhytaikainen perhehoito. Palveluista oltaisiin valmiita maksamaan /kuukaudessa. Uskotaan pystyvän asumaan kotona itsenäisesti vielä useita vuosia. Mökkiläisten palvelutarvekyselyssä palveluntarvetta oli hyvin vähän. Kylätalkkaripalvelua ostettaisi säännöllisesti/epäsäännöllisesti 20 40% polttopuiden teko, polttopuiden tuonti, lumityöt, mökin korjaus, turvapalvelu, kauppakassipalvelu, siivous, vaatehuolto, ATK-tuki yms. Paikalliselta yritykseltä suoraosto 20 40% ; peruna, vihannekset, marjat, leivontatuotteet, valmisruoka yms. Omaishoitajille suunnatussa palvelutarvekyselyssä sijaishoitaja kotiin lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palvelun avulla oli halutuin vapaiden palvelumuotona. Tuloksia hyödynnetään palveluseteli pilotointi suunnittelussa Kylien aktivointi ja tilaisuudet Kyselyn ja haastattelun avulla saatiin kyläläisten oma ääni kuuluville ja näin ollen heidät aktivoitiin kertomaan omat toiveensa Taivalkosken palveluihin liittyen. Postikyselyssä lähetettiin tiedotekirje hankkeesta, minkä vuoksi erilaisissa kylätilaisuuksissa kyläläisillä oli jo tietoa hankkeesta ja tavoitteista. Haastattelut kohderyhmien koteihin mahdollisti tasapuolisesti osallistumisen palvelutarvehaastatteluun ja antamaan oman panoksensa kylien kehittämiseen. Haastattelujen yhteydessä kyläläisiä oli tiedotettu yrittäjän kautta hankittavien palvelujen eduista ja mahdollisista palvelumuodoista (arvonlisäverottomat palvelu, kotitalousvähennys, palveluseteli, ikäihmisen perhehoito yms.). Hanketyöntekijä on osallistunut kylien aktivointiin kylien omissa vuosikokouksissa ja kyläfoorumissa vapaamuotoisen keskustelun merkeissä. Lisäksi hanketyöntekijä on osallistunut mahdollisuuksien mukaan muiden hankkeiden ja eri järjestöjen pitämiin tilaisuuksiin ja esitellyt sekä edustanut niissä hanketta. Tilaisuudet ovat olleet vuorovaikutteista aktiivista keskustelua kylissä asuvien palveluiden tarpeista, yrittäjän mahdollisuuksista palveluiden tuottamiseen elonkeinona, palvelutarjonnan puutteellisuudesta ja palveluiden hinnoittelusta sekä mahdollisuuksista ostaa palveluita pienellä eläkkeellä. Tilaisuuksissa on myös herätelty uuden liiketoiminnan aloittamisen mahdollisuuksista tai lisäämistä nykyiseen palvelutuotantoon. Kannustus puheissa tuotu esille yrittäjyyteen liittyviä eri vaihtoehtoja palveluiden tuottamiseksi muun muassa osuuskuntatoiminta, arvonlisäverottoman sosiaalipalvelun tuottamisen mahdollisuuden yhdistyksillä, seuroilla ja minkälaisille palveluille olisi tarvetta juuri nyt sekä mahdolliset palvelutarpeet tulevaisuudessa. Tilaisuuksissa on tiedotettu palvelutuottajien kautta hankittavien palvelujen eduista ja mahdollisista palvelumuodoista (arvonlisäverottomat palvelu, kotitalousvähennys, palveluseteli, ikäihmi-

17 sen perhehoito yms.) Aktivointia arvonlisäverottomaan sosiaalipalvelun tuottamiseen ja ostamiseen on tehty myös Kuusamossa pidettävissä tilaisuuksissa. Yksi yrittäjä Kuusamossa on jättänyt ilmoituksen Kuusamon kaupungille ALV:n sosiaalipalvelun aloittamisesta marraskuussa Lisäksi hanketyöntekijä on ilmoittanut halukkuudestaan osallistua syksyllä 2014 Taivalkosken kyläfoorumin seuraavaan kokoukseen loka-marraskuun aikana. Hanketyöntekijä osallistui Taivalkosken viidessä eri kylissä pidettäviin kylätilaisuuksiin ja kyläläisten yhteiseen kylä foorumiin Jokikylällä. Tilaisuuksissa kerrottiin hankkeesta ja oli mahdollisuus kohdata niin palveluita tarvitsevat kuin palveluntuottajat. Hanke herätti runsaasti keskustelua tilaisuuksissa. Kyläasiatyöryhmä ja kyläläisten foorumi Jokijärvellä , osallistujia 32 henkilöä Metsäkylän Kyläseura Ry yhdistyksen kokous , osallistujia 9 henkilöä Kurtin Kyläseura Ry yhdistyksen kokous , osallistujia 9 henkilöä Itä- Taivalkosken Kyläseura Ry yhdistyksen kokous , osallistujia 14 henkilöä Loukusan Kyläseura Ry yhdistyksen kokous , osallistujia 14 henkilöä Kosto- Inkee Kyläseura Ry yhdistyksen vuosikokous , osallistujia 15 henkilöä Taajamassa hankkeen esittelytilaisuudet oli suunnattu ikä-ihmisiin ja omaishoitajiin, joiden palveluntarve on kasvavaa. Hankkeen esittelytilaisuudet perustuivat vuorovaikutteiseen keskusteluun ja esille tuli palveluntarpeena, kotiin tuotettuja palveluja lähipalveluperiaatteella. Omaishoitajien tapaaminen Taivalkosken terveyskeskus , osallistujia 16 henkilöä Taivalkosken Eläkkeensaajat Ry tapaaminen Katajassa , osallistujia 42 henkilöä Eläkeliiton Taivalkosken Yhdistys ry seurakuntakodissa , osallistujia 48 henkilöä Omaishoitajat vertaistukiryhmä, Jalava , osallistujia 13 henkilöä Esille tulleita ajatuksia tilaisuuksissa: Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että tukipalveluita tulee saada ikäihmisen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Kotona halutaan asua mahdollisimman pitkään. Palveluiden kysyntää pitäisi olla niin paljon, että palveluntuottaja eläisi tukipalvelu liiketoiminnalla. Osallistujat suhtautuivat positiivisesti uusiin yrittäjyys ajattelumalleihin. esim. osuuskuntatoiminta, kyläyhdistyksen kautta palveluita, palveluseteli. Palveluseteli oli yksi keskustelun halutuimmista aiheista, haluttiin tietää tarkemmin palvelusetelikäytännöistä, lisäksi arvonlisäveroton sosiaalipalvelu ei ollut tunnettu palvelumuoto mikä herätti kiinnostusta palvelun mahdollistajana myös syrjäkylillä. Hanketyöntekijä osallistui Koillismaan Leader ry kauppa-autokiertue tilaisuuteen 15.kesäkuuta Tilaisuudessa oli mahdollisuus tuoda, kyläläisille esille tietoa hankkeen etenemisestä ja palvelutarpeen kartoituksen tulokset. Osallistujia olisi voinut olla runsaammin. Kalle Päätalo toritapahtumaan 5.heinäkuuta 2014, missä keskusteluja käytiin noin 30 henkilön kanssa hankkeessa liittyvistä asioista. Yhtenä vetonaulana oli verenpaineen mittaus, minkä lomassa oli hyvä keskustella hankkeesta ja palveluidentarpeista. Muutama yrittäjä kävi katselemassa hanketta ja miettivät paljonko todellisuudessa olisi maksavia asiakkaita. Hanketyöntekijä osallistui elokuuta 2014 Elomarkkinoille yhdessä Taivalkosken vanhus ja vammaisneuvoston kanssa. Näkyvyyttä hankkeelle saatiin runsaan kävijämäärän kautta noin 2500 henkilöä kahden päivän aikana. Infopisteessä kävi satoja ihmisiä katsomassa ja kuuntelemassa hankkeesta ja vanhus- ja vammaisneuvostosta. Yhtenä vetonaula voisi pitää infopisteessä mukana olleiden vanhus ja vammaishenkilöiden tunnettavuutta kyläläisten keskuudessa. Tilaisuus oli hyvin onnistunut.

18 Hanketyöntekijä järjesti Taivalkoskella perhehoitoseminaarin 16. syyskuuta, tilaisuuteen kutsuttiin sähköpostilla, seinämainonnalla ja Taivalkosken sanomissa olevalla ilmoituksella perhehoidosta kiinnostuneita Koillismaan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä, kuntalaisia, omaishoitajia ja perhehoitajan työstä kiinnostuneita. Tilaisuudessa esiteltiin hanketta, Perhehoito, mitä perhehoito on? Ikäihmisten perhehoito -projektityöntekijä Raija Leinonen, Perhehoitoliitto Ry, Lasten ja nuorten perhehoito, psykoterapeutti Seija Matinlassi-Röntynen, sosiaalityöntekijä Maarit Kattilakoski, Pelastakaa Lapset Ry Oulu, Vammaiset ja kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujan perhehoito, kokemuksia perhehoidosta, elämää perhekodissa, sosiaaliohjaaja Ritva Kaikkonen, Kainuun sosiaali- ja terveyshuolto ja Laadukas perhehoito, perhehoitajan valmennus, minkälaisia perhehoito perheitä, kehitysvammaisten palveluohjaaja, perhehoidon kouluttaja Lukkari Sanna, Kainuun sosiaali- ja terveyshuolto. Tilaisuus oli hyvin suosittu, osallistujia oli 35 henkilöä. Tilaisuudessa oli osallistujia mm. Posiolta, Kuusamosta ja Taivalkoskelta sosiaali- ja terveysalan henkilöitä, omaishoitajia, yrittäjiä, perhehoidosta kiinnostuneita kansalaisia. Tilaisuudessa saatiin kolmelta henkilöltä henkilötietolomake, että olisivat kiinnostuneita lasten- ja nuorten ja ikä-ihmisten perhehoidon ennakkovalmennuksesta. Hanketyöntekijä suunnitteli ja järjesti yhdessä Naturpolis yrityskehittäjä Ari-Matti Toivosen kanssa Taivalkoskella Yrittäjäseminaarin 18. syyskuuta 2014, tilaisuuteen kutsuttiin sähköpostilla, seinämainonnalla ja Taivalkosken sanomissa olevalla ilmoituksella Koillismaalla yrittäjyydestä kiinnostuneita henkilöitä ja palvelutuotantoa mahdollisesti laajentavia yrittäjiä. Tilaisuudessa esiteltiin hanketta ja mille palveluille olisi tarvetta, arvonlisäveroton sosiaalipalvelu, perhehoito ja palvelusetelin käyttöönotto suunnitelmat, Miten yrittäjävalmiuksia voi parantaa? Kylätalkkaritoiminnan kehittäminen Koillismaalla koulutusohjelman esittely Harri Kemppainen, Olen työtön, mutta haluaisin alkaa yrittäjäksi, miten minun työttömyyskorvauksieni käy? TE- toimisto Jukka Nilivaara, Mistä löydän asiakkaat, mistä asiakkaat löytävät minut? Verkostosta voimaa Naturpolis yrityskehittäjä Ari-Matti Toivonen, Mikä mahdollinen yritysmuoto? yritystoimintaan liittyy paljon vaikeita paperitöitä, mistä saan apua? Koillis-Suomen Aikuiskoulutus kouluttaja Anita Saarela Myllylä, Miten taivalkosken yrittäjät ry tukevat yrittäjää Taivalkosken Yrittäjät Ry puheenjohtaja Pekka Vääräniemi ja Koillismaan leaderin ry tukimahdollisuudet yrittäjille Koillismaan Leader ry Toiminnanjohtaja Pirjo Jaakkonen. Tilaisuuden sisältö oli hyvin monipuolinen ja herätti keskustelua jokaisella osa-alueella. Yrittäjäseminaariin osallistui 17 henkilöä. Kotona asumista tukevien palveluiden tuottajana toimimisen lomakkeita on saatu kuudelta yrittäjyydestä kiinnostuneelta tai palvelutuotantoa laajentavalta yrittäjältä. Hanketyöntekijä osallistui Töitä tarjolla - löytyykö tekijöitä tilaisuuteen 28. lokakuuta Tilaisuudessa Posion hanketyöntekijän kanssa kerrottiin palveluhankkeen tuloksista Posiolla ja Taivalkoskella. Tilaisuudessa oli 20 asiasta kiinnostunutta henkilöä ja yrittäjää. Kiinnostusta herätti tukipalvelun tuottaminen arvonlisäverottomana sosiaalipalveluna. Yhdelle Kuusamolaiselle yrittäjälle opastettiin ilmoituskäytäntö Kuusamon kaupungille arvonlisäverottoman palvelun aloittamisesta. Hanketyöntekijä osallistui JÄKE -projektin järjestötapaamiseen Kuusamossa 15. marraskuuta Tilaisuudessa oli Kuusamosta, Posiolta ja Taivalkoskelta yhteensä noin 40 henkilöä. Tilaisuudessa hanketyöntekijä kertoi hankkeesta ja arvonlisäverottomasta sosiaalipalvelusta. Lisäksi oli luennoitsijoita TE keskus työllistäminen yhdistyksiin, oppilaitoksista oppilaitosten ja yhdistysten yhteistyö, kaupungin ja järjestöjen kumppanuus- perusturvan mahdollisuudet tukea toimintaa.

19 Hanketyöntekijä järjestää 19. marraskuuta opastus- ja ohjauspalaverin kotihoidon palveluohjaajalle, käydään läpi kaikki uudet palvelumuodot, mitä toimenpiteitä ne vaativat palveluohjaajalta. Lisäksi toinen opastus- ja ohjauspalaveri pidetään 19. marraskuuta kotihoidon henkilöstön kanssa. Hankkeen ulkopuolelle jää pidettäväksi tammikuussa 2015 uusien arvonlisäverottomien sosiaalipalvelun palvelutuottajien ja kunnan sosiaali- ja terveysvastuuhenkilöiden yhteistyöpalaveri. Jos, mahdolliset palvelusetelipalveluntuottajat kutsutaan myös mukaan. Kutsun lähettää hanketyöntekijä. Muita tilaisuuksia, jotka ovat hyödyntäneet hanketyöskentelyä Hanketyöntekijä osallistui 7. toukokuuta 2015 Rovaniemen Kehitys oy järjestämään Infotilaisuuteen kotipalveluiden ja niiden tukipalveluiden arvonlisäverottomuus tilaisuuteen. Taivalkosken sosiaali- ja terveyshenkilöiden kanssa Torniossa 8. toukokuuta 2014 Perheliiton järjestämään Ikäihmisten perhehoito tilaisuuteen ja 11.kesäkuuta 2014 tilaisuuteen, missä pohdittiin yrityksen brändin ja Taivalkosken vetovoimaisuuden lisäämistä, Järjestäjä Naturpolis ja Taivalkosken yrittäjät. Hanketyöntekijä osallistui Kuusamon sosiaalitoimen kotihoidon järjestämään perhehoitajana -, omaishoitajana -, kotipalveluyrittäjänä - ja henkilökohtaisena avustajana toimiminen 12. elokuuta elokuuta 2014 Osuuskunnalle työtä ja palveluita Koillismaan ja Lapin kylille - opistomatkalle Kainuuseen, jonka aikana tutustuttiin eri osuuskuntiin ja kyläyhdistyksiin Kainuun alueella. Tilaisuuden järjestäjä oli Koillismaan Leader ry. Hanketyöntekijä on suunnitellut ja järjestänyt 2. syyskuuta 2014 Taivalkosken sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle tutustumismatkan Kainuun sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymään, kunnasta oli osallistujia viisi ja hanketyöntekijät. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kotihoidon ja sosiaaliohjaajat kertoivat kattavasti perhehoitoon ja palveluseteliin liittyviä asioita, miten perhehoito on kehittynyt ja toimii Kainuussa. Tilaisuudessa käytiin tutustumassa perhehoitokotiin, missä oli perhehoidossa kehitysvammaisia. Saatiin hyvää tietoa perhehoidon aloittamiseen liittyviä vinkkejä ja koulutuksien järjestämisestä. Hanketyöntekijä osallistui Sisällöntuotanto verkkoympäristöön - koulutukseen 9. lokakuuta Sisältöä, sen tuottamista ja jakamista vuorovaikutteisiin medioihin. Hanketyöntekijä osallistui Reumaliiton järjestämään tilaisuuteen Taivalkoskella Vaikuta ja vahvista 11. lokakuuta Tilaisuudessa esiteltiin muun muassa Kainuun Nuotta ry toimintaa. Haketyöntekijä ja JÄKE- hankkeen projektityöntekijän kanssa 15. lokakuuta 2014 suunniteltiin yhteistyön tekemistä loppuhankkeen ajan. Yritetään saada Taivalkosken yhdistyksiä mukaan JÄKE- hankkeeseen. Sovittiin myös hanketyöntekijän osallistuminen Järjestötapaamiseen Kuusamossa 15.marraskuuta Hanketyöntekijä osallistui Koillismaan Leader ry järjestämään Mistä rahat yhdistysten toimintaan? koulutustilaisuuteen 4. marraskuuta 2014 Taivalkoskella. Koulutus sisälsi tietoa yleisestä varainhankinnasta ja suunnittelusta, tapoja ja hyviä kokemuksia, yleishyödyllisten yhdistyksen verotus, avustukset ja hanketoiminta Muut toimenpiteet Uusien tukipalveluiden suunnittelussa hanketyöntekijä on tehnyt tiivistä yhteistyötä Taivalkosken kotihoidon työntekijöiden ja moniammattisen työryhmän kanssa. Heidän kautta hanketyöntekijä on saanut ammattityön -, kohdennus tehokkuuden-, johtamisen- ja asiakas näkökulmaa palvelusuunnittelujen pohjaksi. Lisäksi Naturpolis yrityskehittäjä Ari-Matti Toivonen on ollut mukana tuomassa näkemystä tukipalveluiden tuottamiseen yrittäjyyden näkökulmasta. Tukipalveluiden ennaltaehkäisevä työ vähentää sosiaali- ja terveyshuollon kustannuksia, kotona asumisen laadukkaan elämisen mahdollistaja mahdollisimman pitkään, tukee omaishoitajien jaksamista, monipuolistaa palvelutarjontaa, asiakaslähtöisyyttä ja hyvinvointierojen kaventumista.

20 a) Palvelusetelin pilotoinnin valmistelu Hanketyöntekijä on hankkeen aikana tehnyt selvitystyötä palvelusetelin käyttöönottoa varten ja tuloksia on hyödynnetty palveluseteli pilotointi suunnittelussa. Taivalkoskella palveluseteli päätettiin tässä vaiheessa rajata omaishoidon tuen vapaan ja henkilökohtaisen avustajan palveluseteliin. Palvelusetelin tavoitteena on parantaa omaishoitajien tuen vapaiden ja henkilökohtaisen avustajan palvelujen saatavuutta ja tehostaa palvelutuotantoa, tarjota kunnalle uusia vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseksi, parantaa asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, luoda ja kehittää yrittäjyyttä ja yhteistoimintaa. Palvelusetelin käyttöönoton mahdollistamiseksi hanketyöntekijä on laatinut omaishoidon tuen vapaan ja henkilökohtaisen avustajan palvelusetelin sääntökirjan, hakemuspohja palvelusetelituottajaksi, viranomaispäätös fyysisen palvelusetelilomakkeen, palveluseteliyrityksen tietolomakkeen, kustannuslaskelmat eri palveluluiden hintavertailut ja valmisteli aiheesta esityksen lautakuntaa varten joulukuulle Hankkeen aikana on Taivalkosken sosiaali- ja terveystoimen henkilöille saatettu tietoisuuteen palvelusetelin pilotointi. b) Arvonlisäverottoman sosiaalipalvelun Hanketyöntekijä on hankkeen aikana hakenut aktiivisesti tietoa arvonlisäverottomasta sosiaalipalvelusta. Hanketyöntekijä on kertonut hanke- ja yhteistyötilaisuuksissa arvonlisäverottoman sosiaalipalvelun tuottamisesta ja ostamisesta. Arvonlisäverottomalla sosiaalipalvelulla tuetaan kotona pärjäämisen mahdollisuuksia ja uusien sekä nykyisten yrittäjien palveluiden lisäämistä. Ohjeiden kehittämispalaveri oli 30. huhtikuuta (Ari-Matti Toivanen, Ritva Taivalkoski, Birgitta Ojala, Anneli Pulkkanen). Hanketyöntekijä on laatinut Arvonlisäveroton sosiaalipalvelun toimintaohjeen asiakkaalle ja palveluntuottajalle, ilmoitus ja rekisteröinti yksityistentukipalveluiden tuottamisen lomake, tukipalvelua tuottavan yrittäjän tiedot lomake, viranomaisen arvonlisäverottoman sosiaalipalvelun päätös lomake, kotityön tukipalvelut palvelusopimus, palvelusuunnitelma ja palvelutehtävät lomake yrittäjälle ja salassapitosopimuslomake. Valmisteli arvonlisäverottomasta sosiaalipalvelusta esityksen lautakuntaa varten joulukuulle Näiden ohjeiden ja lomakkeiden avulla jaetaan tietoa asiakkaille ja palveluntuottajaksi aikoville sekä mataloittaa kynnystä palveluntuottajalle tehdä ilmoitus arvonlisäverottomasta tukipalvelusta kunnalle. Taivalkoskella hankkeenaikana on avustettu ja ohjattu kahta yhdistystä ja yhtä yrittäjää ALV:n sosiaalipalvelun ilmoittamiseen liittyvissä käytännöissä. Hanketyöntekijä on hankkeen aikana opastanut ja ohjannut Taivalkosken sosiaalija terveystoimen toimihenkilöitä arvonlisäverottoman sosiaalipalvelun käytössä ja käytännöissä. c) Perhehoito Hanketyöntekijä on hankkeen aikana hakenut aktiivisesti tietoa perhehoitoon liittyvistä käytännöistä. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa oleville henkilöille mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä vaihtoehto omaishoidon loman ja vapaan palveluna. Hankkeen aikana on tehty tiivistä yhteistyö Perhehoitoliiton ja Kainuun soten kanssa. Perhehoitoliito on pitänyt info tilaisuuden perhehoidosta 2.huhtikuun 2014 Taivalkosken sosiaali- ja terveyspuolen henkilöille; perhehoito lapsen ja nuoren hoidon ja kasvatuksen sekä aikuisen ja ikäihmisen hoivan ja huolenpidon järjestämiseksi. Tornion perhehoitoliiton seminaarissa 8.toukokuuta 2014 keskustelimme Taivalkosken perhehoidon käynnistämiseen liittyvistä asioista. Hanketyöntekijän laatimassa eri palveluiden hintavertailusta löytyy perhehoidon kustannukset. Hanketyöntekijä on laatinut perhehoidon toimintaohjeen ja valmisteli perhehoito esityksen lautakuntaa varten joulukuulle Hankkeen aikana on Taivalkosken sosiaali- ja terveystoimen henkilöille on käytännöissä. d) Omaishoidon loman ja vapaan sijaishoitajan toimeksiantosopimuksella Hanketyöntekijä on hankkeenaikana valmistellut asiakkaille ja kunnalle uudistetun lakisääteisen omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) 4 a toimintaohjeen. Uudistus antaa vaihtoehdon omaishoitajan vapaan tai muun poissa olon aikaisen hoidon järjestämisen toimeksiantosopimuksella. Valmisteli esityksen lautakuntaa varten joulukuulle e) Toimenpiteet palveluyrittäjyyden lisäämiseksi Kynnys alkaa uudeksi yrittäjäksi on usein korkea, onko töitä niin paljon, että sillä eläisi! Näin ollen palvelutarpeen kartoitus oli yksi keskeisin keino edistää palveluyrittäjyyttä, sillä tuloksien avulla yrittäjille sekä