Opetussuunnitelma 2015 Turvallisuusalan perustutkinto

Transkriptio

1 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Sedu Opetussuunnitelma 2015 Turvallisuusalan perustutkinto Turvallisuusvalvoja Hyväksytty Seinäjoen koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksessa , 109

2 Sisältö 1 Turvallisuusalan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet ja tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Ammattialan kuvaus Ammattialan arvoperusta Perustutkinnon tavoitteet Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Turvallisuusalan perustutkinto ja sen muodostuminen Tutkinnon osien suoritusjärjestys Ammatilliset tutkinnon osat Pakollinen tutkinnon osa Turvallisuusalan toiminta, 45 osp (100979) Orientoiva tutkinnon osa 1,5 osp Valinnaiset tutkinnon osat Vartiointitoiminta, 30 osp (100980) Pelastustoiminta, 30 osp (100981) Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta, 15 osp (100983) Kansainvälinen turvallisuustoiminta, 15 osp (100989) Turvatarkastustoiminta, 15 osp (100991) Turvajärjestelmien käyttö, 15 osp (100992) Pelastustoiminnan perusteet, 15 osp ( ) Yhteiset tutkinnon osat Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (101053) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (101054) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (101055) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (101056) Vapaasti valittavat tutkinnon osat

3 6.1 Tapahtumaturvallisuus, 10 osp ( ) Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat Oma polku -toteutukset Opiskelijan arviointi Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijan oppimisen arviointi Opiskelijan osaamisen arviointi Arviointi erityisopetuksessa Arviointi valmentavassa koulutuksessa Maahanmuuttajien arviointi Työturvallisuus Lähteet Liitteet

4 1 Turvallisuusalan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet ja tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset 1.1 Ammattialan kuvaus Suomessa turvallisuusala koostuu yhteiskunnan perusturvallisuuden ylläpitämiseksi toteutettavista viranomaistoiminnoista, yritysten, julkisyhteisöjen ja järjestöjen turvallisuustoiminnoista sekä yksityisen turva-alan palvelu-, asiantuntija- ja turvasuojaustoiminnasta. Yhteiskunnan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta vastaavat valtionhallinnon alaiset turvallisuusviranomaiset. Yritykset ja julkisyhteisöt vastaavat itse omista turvallisuusjärjestelyistään liiketoimintansa vaatimalla tavalla, ja niiden turvallisuuden vähimmäisvaatimukset määräytyvät lainsäädännön perusteella. Yksityinen turvallisuusala koostuu vartioimisliiketoiminnasta, tietoturvallisuustoiminnasta yksityisetsivätoiminnasta, turvaurakoinnista (turvasuojaus), turvallisuusalan asiantuntijapalveluista ja turvallisuusalan koulutuksesta, ja sen tarkoituksena on tukea ja palvella organisaatioita sekä yksilöitä omaehtoisen turvallisuuden ylläpidossa ja kehittämisessä. Yksityinen turvallisuusala on kehittynyt Suomessa vahvasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alan kehitykseen ovat vaikuttaneet muun muassa turvallisuustietoisuuden lisääntyminen, lainsäädäntömuutokset, rajat ylittävän rikollisuuden kasvu sekä yritysten ja julkisyhteisöjen turvallisuustoimintojen ulkoistaminen. Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja liiketoiminnan kansainvälistyminen sekä globaalit uhkatekijät ovat myös lisänneet turvallisuuden merkitystä elinkeinoelämän kilpailutekijänä. Tekniikan nopean kehityksen johdosta turvallisuustekniset valvontaratkaisut ovat arkipäivää lähes jokaisessa yrityksessä ja yhteisössä. Yksityinen turvallisuusala on nykyisin yksi kansantaloutemme nopeimmin kasvavista toimialoista. Liiketoiminnan kehittymisen johdosta alalle on myös syntynyt uusia ammattinimikkeitä ja osaamisalueita. Turvallisuusalan palveluammatit ovat jalostuneet asiakasyritysten uusien turvallisuus- ja palvelutarpeiden mukana useiksi eri tehtäväkokonaisuuksiksi. Ammateissa korostuvat muun muassa asiakaslähtöisyys, palveluhenkisyys, onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteiden ennaltaehkäiseminen ja turvallisuusvalvonta. Turvallisuusalalla työskentelee Suomessa arviolta ihmistä. Turvallisuusalalla työskentelevien työtehtävät voidaan jakaa yleisesti turvallisuusviranomaistehtäviin, yritysten ja julkishallinnon sisäisiin turvallisuustehtäviin sekä yksityisen turvallisuusalan palvelu- ja suunnittelu-, asennus-, koulutus- ja asiantuntijatehtäviin. Yksityinen turvallisuusala työllistää yli henkilöä turvallisuusalan yrityksissä. Viranomaistehtäviä ovat muun muassa sotilas-, poliisi- ja pelastusammatit, joissa huolehditaan maamme sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Yritysten ja julkisyhteisöjen turvallisuusorganisaatioiden työtehtävät koostuvat lakisääteisistä ja omaehtoisista turvallisuustehtävistä, joita ovat esimerkiksi työsuojelupäällikön, suojelujohtajan ja turvallisuuspäällikön tehtävät. Turvallisuusalan palveluyritysten ammatit taas koostuvat palvelu-, asiantuntija- ja turvasuojausammateista. Turvasuojaustoiminta koostuu rakenteellisesta suojauksesta, sähköisten valvontajärjestelmien suunnittelu-, asennus- ja huoltotehtävistä sekä muusta turvallisuusjärjestelyiden suunnittelusta. Alan ammattinimikkeitä vartija, järjestyksenvalvoja ja turvalaiteasentaja. 1

5 Käyttämällä mukaillen hyväksi erilaisia, mm. Opetushallituksen tekemiä, toimiala-, ammatti- ym. luokituksia voidaan turvallisuusalan työt jaotella vielä seuraavasti: tekniikan alan työt, logistiikkatyöt, ympäristötyöt, sotilastyöt, vankeinhoito, palvelutyöt ja suojelutyöt. Tekniikan alan töihin kuuluvat turvasuojauksen ja kiinteistöhoidon suunnittelu, asennus ja ylläpitotehtävät. Logistiikkatöihin voidaan lukea tehtävät, jotka liittyvät tavaroiden, henkilöiden ja informaation kuljettamiseen. Ympäristötyöt tuovat alalle monia tehtäviä, koska yrityksiltä vaaditaan hyvää ympäristöasioiden hallintaa. Palvelutöihin voidaan laskea kuuluviksi vastaanottopalvelut, vahtimestaripalvelut ja erilaiset henkilökohtaiset turvallisuuspalvelut. Suojelutöihin luetaan poliisitoimi, pelastustoimi ja erilaiset vartiointityöt. Yksityistä turvallisuusalaa säätelevää lainsäädäntöä on uudistettu viime vuosina. Lakiuudistus on selkeyttänyt julkisen vallan ja yksityisen turvallisuusalan välistä työnjakoa ja lisännyt yhteistyömahdollisuuksia kokonaisturvallisuuden parantamisessa. Lainsäädäntö on myös tarkentanut yksityisen turvallisuusalan ammateissa toimivien tehtäviä ja vastuukysymyksiä ja laajentanut palveluhenkilöstön lakisääteistä pätevyyskoulutusta. Samaan aikaan turvallisuusviranomaisten eli poliisin, pelastustoimen, tullin, rajavartioston ja puolustusvoimien ammattikentässä on tapahtunut muutoksia. Suomalaisen yhteiskunnan suuntauksena on 80-luvulta alkaen ollut valtionhallinnon supistaminen ja palvelujen ulkoistaminen yksityisille yrityksille. Turvallisuusviranomaisten resursseja on tämän johdosta supistettu, ja joitain viranomaistehtäviä on siirretty yksityisen turvallisuusalan ja organisaatioiden itsensä hoidettavaksi. Turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksia on myös laajennettu rikosten, terroritekojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja selvittämiseen. Yritysten, julkisen sektorin, yksityisen turvallisuusalan ja viranomaisten yhteistyön merkitystä on korostettu yhä enemmän kokonaisturvallisuuden kehittämisessä. (Ammattina turvallisuus, 2008.) Yritysten ja julkishallinnon turvallisuustoiminnan lakisääteistä tasoa on pyritty kohottamaan säädösmuutoksilla. Turvallisuuden ylläpidosta on samalla siirrytty jatkuvan parantamisen ajattelutapaan. Yritysten turvallisuustoiminnan pääpaino onkin muokkautunut reagoivasta toiminnasta rikosten ja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteiden ennaltaehkäisyyn ja riskienhallinnasta on tullut liiketoimintaa edistävä ja tukeva toimintatapa. Elinkeinoelämässä on lisäksi huomattu, että tehokas riskienhallinta ja toiminnan häiriöttömyyden turvaaminen parantavat yritysten kilpailukykyä, tuloksia ja liiketoiminnan jatkuvuutta. (Ammattina turvallisuus, 2008.) Valtakunnallisesti merkittävin asia sisäisen turvallisuuden parantamiseksi on ollut sisäasiainministeriön toimeenpanema sisäisen turvallisuuden ohjelma, jonka tarkoituksena on vähentää rikoksia ja onnettomuuksia viranomaisten ja yksityisten yhteistyötä lisäämällä. Sisäasiainministeriö on myös käynnistänyt valtakunnallisesti alueellisia turvallisuussuunnittelun kehittämishankkeita, joissa julkishallinto, viranomaiset, yritykset ja asukkaat tekevät yhteistyötä onnettomuuksien, tapaturmien ja rikosten estämiseksi. Viranomaisten ja yksityisen turvallisuusalan yhteistyön parantamiseksi on myös perustettu työryhmiä ja monialaisia hankkeita. (Ammattina turvallisuus, 2008.) Työvoiman määrän väheneminen työmarkkinoilta, koulutetun ja ammattitaitoisen henkilöstön puute sekä kiristyvä kansainvälinen kilpailu ovat tuoneet uusia haasteita myös turvallisuusalan liiketoimintaan Suomessa. Turvallisuusalan ammateissa menestyminen vaatii jatkuvaa tietojen päivittämistä 2

6 ja osaamisen kehittämistä, koska ala kehittyy koko ajan. Liiketoiminnassa menestyminen vaatii yrityksiltä myös palvelujen ja tuotteiden tuottamiseen tarvittavan ydinosaamisen tunnistamista, osaamisen kehittämistä ja uusia innovaatioita. Turvallisuusalan oppilaitosten, elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoimiseksi on siten avain yksityisen turvallisuusalan laadun kehittämiseksi ja sen menestyksen takaamiseksi. (Ammattina turvallisuus, 2008.) Tämän lisäksi joudutaan kehittämään aivan uudenlaisia turvallisuuspalveluja. Kansalaisten ikääntyessä esim. henkilökohtaiset koteihin ulottuvat turvallisuus- ja hoitopalvelut yleistyvät. Talousrikollisuuden kasvu, massatyöttömyyden aiheuttama tuloerojen kasvu, yhteiskunnallinen epätasa-arvo (syrjäytyminen) ja mielenterveyspotilaiden avohoidon lisääntyminen ovat omiaan saamaan aikaan epävakautta, johon yhteiskunnan ja yritysten tulee varautua. Monikulttuurisuus korostuu turvallisuusalalla. Erityisesti kansainväliset suuryritykset ovat hyvin riippuvaisia korkeatasoisista turvallisuuspalveluista. Myös matkailu, liikematkailu ja tavarankuljetukset ovat omiaan lisäämään turvallisuuspalveluiden tarvetta. 1.2 Ammattialan arvoperusta Turvallisuusalan yhteiskunnallisena päämääränä on turvata ihmisten elämän laatu, yhteiskunnan toimivuus ja yritysten toiminnan häiriöttömyys sekä elinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus, yhdessä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Ammatinharjoittamista ohjaavat keskeiset ammattieettiset arvot ja periaatteet, kuten ihmisoikeuksien kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, lainkuuliaisuus, kestävä kehitys, tasa-arvo, luotettavuus ja rehellisyys. Yrityksille turvallisuus antaa lisäarvoa samalla tavalla kuin hyvä laatujärjestelmä ja hyvä ympäristöasioiden hallinta. Turvallisuus voidaan määritellä hyvien ja tärkeinä pidettyjen asioiden jatkuvuutena odotetun kaltaisena, ennustettavuutena. Turvallisuus on inhimillinen peruspyrkimys; se on paitsi tarve ja ihmisten keskeinen arvo, myös moderni ihmisoikeus. Turvallisuuden merkitystä on korostettu myös yhtenä tärkeimpänä inhimillisen kasvun voimatekijänä. (Niemelä 1997.) Turvattomuus taas on hyvien asioiden jatkuvuuden vaarantumista; erilaisten riskien, uhkien ja vaarojen olemassaoloa tai mahdollista lisääntymistä. Turvattomuus voidaan nähdä hyvinvoinnin vajeena tai sen jatkumisen uhkana, ja se voi ilmetä esim. pelkoina, psykososiaalisena oirehdintana ja huolestuneisuutena. Inhimillisen turvattomuuden on havaittu liittyvän erilaisiin elämänvaiheisiin ja rooleihin, kuten huoltajuuteen (Niemelä 1997). Suuri osa turvattomuutta aiheuttavista tapahtumista jää kuitenkin ihmisten henkilökohtaisten kokemuksien ulkopuolelle (Heiskanen 1996). Turvallisuutta voidaan pitää olotilana ja asioiden tilana, jossa yksilön tai organisaation riskit ovat hallinnassa ja hyväksyttävän suuruisia. Yritysturvallisuudella tarkoitetaan yrityksen turvallisuusasioiden kokonaisvaltaista toteutusta. Se on johdon vastuulla olevaa päivittäistä yritystoimintaa, joka varmistaa yrityksen lailliset toimintaedellytykset, toiminnan, tuotannon ja palveluiden häiriöttömyyden, jatkuvuuden sekä turvallisen toimintaympäristön. Käytännön yritysturvallisuustyö on ennalta ehkäisevää toimintaa, jolla suojataan yrityksen henkilöstöä, omaisuutta, tietoja, ympäristöä ja mainetta onnettomuuksilta, vahingoilta sekä rikolliselta toiminnalta. Näin yritysturvallisuus on luonteva 3

7 osa yrityksen riskienhallintaprosessia. Yritysturvallisuustoiminnan tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja tukea yrityksen kilpailukykyä minimoimalla hallitsemattomia turvallisuusriskejä ja parantamalla toimintavalmiuksia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteiden varalta. (Yritysturvallisuus EK Oy 2008.) Lakisääteinen turvallisuustyö yrityksen toimintaedellytysten turvaamiseksi ei ole suhdanteista riippuvaa toimintaa. Lakisääteinen taso on monelle yritykselle vain yritysturvallisuuden minimitaso. Omaehtoisella ja tavoitteellisella, ennalta ehkäisevällä panostuksella yritysturvallisuuteen saadaan lisäarvoa yrityksen liiketoiminnalle, kun asiointi- ja työskentely-ympäristön turvallisuus kohenevat, tuotanto ja palvelu jatkuvat häiriöittä ja vahinkoriskit ovat hallinnassa. Nämä asiat puolestaan vaikuttavat myönteisesti yrityksen resurssien hallintaan, ulkoiseen kuvaan ja kilpailukykyyn. (Yritysturvallisuus EK Oy 2008.) Turvallisuusalan ammattilainen tuntee vastuunsa laadukkaasta turvallisuustyöstä ja sen kehittämisestä. Hyvä ammattietiikka on turvallisuusalan tärkeimpiä resursseja. 1.3 Perustutkinnon tavoitteet Turvallisuusalan perustutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella henkilöllä on laaja-alaiset perustiedot ja valmiudet työskennellä, erikoistua tai jatkokouluttaa itseään kaikilla turvasektorin aloilla, joita ovat tekniikan alan työt, logistiikkatyöt, ympäristötyöt, palvelutyöt ja yksityisen turvallisuusalan työt. Turvallisuusalan perustutkinto antaa perusvalmiudet ammattitaidon kehittämiseen. Tutkinnon suorittanut on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa erilaisten työnantajien palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon yhteistyökumppaneiden työtehtävät omassa työssään. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneen on tultava toimeen monikulttuurisessa työympäristössä ja selviydyttävä työyhteisössä ja työsuoritukseen liittyvässä kanssakäymisessä molemmilla kotimaisilla ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Hänen on osattava noudattaa työssään ympäristön kestävää kehitystä tukevia menetelmiä. Hänen on osattava käyttää työssään tarvitsemiaan teknisiä välineitä ja laitteita, ja hänellä on oltava tietoyhteiskunnassa tarvittavat valmiudet jatkuvasti kehittyvän tieto- ja viestintätekniikan käyttämiseksi tiedon hankkimisessa ja vuorovaikutteisessa viestimisessä. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittanut toimii työssään ohjeiden puitteissa ja hänellä on oltava oma-aloitteisuutta, kekseliäisyyttä ja tilanteiden ennakointikykyä tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Yrityksen työntekijänä tai ammatinharjoittajana hänen on osattava palvella asiakkaita ja huomioida heidän tarpeitaan. Hänen on tunnettava asiakkaan ja kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet sekä osattava ottaa ne huomioon työssään. 4

8 Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneen on osattava toimia työssään laatujärjestelmien mukaisesti. Hänellä on oltava käsitys turvallisuusalan kansainvälisestä ja kansallisesta kilpailukykyisyydestä ja laadun yhteydestä kustannuksiin sekä tunnettava vastuunsa kaikissa työtehtävissään. Perustutkinnon suorittaneen on osattava huolehtia omasta terveydestään ja siten ylläpitää työ- ja toimintakykyään. Hänen on tiedettävä ammattinsa fyysiset ja psyykkiset terveysvaarat ja osattava ehkäistä niitä ennalta. Hänen on osattava huolehtia työturvallisuudesta ja hänen on noudatettava työsuojelumääräyksiä ja -ohjeita. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneella on oltava elinikäisen oppimisen edellyttämät oppimaan oppimisen taidot, kuten kyky arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan, arvioida ja jäsentää tietoa, suunnitella omaa opiskeluaan ja asettaa itselleen oppimisen tavoitteita. Lisäksi hänellä on oltava halu ja motivaatio jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Tutkinnon suorittaneella on oltava taidot selviytyä joustavasti uusista ja erilaisista tilanteista ja toimia innovatiivisesti. Hänen on osattava löytää ratkaisuja ongelmatilanteissa. Turvallisuusalan suorittaneella on oltava monipuoliset taidot selviytyä työelämän viestintätilanteista. Hänen on pystyttävä toimimaan yhteistyössä muiden kanssa myös monikulttuurisessa työympäristössä. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneen on osattava toimia vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Hänen on noudatettava työssään turvallisuusalan ammattietiikkaa ja vaitiolovelvollisuutta. Hänen on kyettävä suvaitsevaisuuteen ja tasa-arvoiseen suhtautumiseen toisia ihmisiä kohtaan. Hänen on osattava ottaa toiset huomioon ja hyväksyä ihmisten erilaiset tunteet ja käyttäytyminen. Lisäksi hänen on hallittava omat tunteensa työyhteisö-, asiakaspalvelu- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Hänen on arvostettava omaa ammattiaan sekä oltava motivoitunut kehittämään itseään ja työtään Turvallisuusalan perustutkinnon suorittanut turvallisuusvalvoja voi erikoistua vartiointi-, pelastus- tai turvallisuustekniseen toimintaan. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. 1.4 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Turvallisuusala tulee SORA-lainsäädännön alle, jolloin koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus puuttua soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Säädöksillä pyritään edistämään potilas- ja 5

9 asiakasturvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Säädöksissä turvataan myös opiskelijan oikeusturva. Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta koulutuksessa ja myöhemmin työelämässä. Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen tai liikenteen turvallisuus sitä edellyttävät, opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen koulutukseen hakeutumisen yhteydessä. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. 2 Turvallisuusalan perustutkinto ja sen muodostuminen Turvallisuusvalvoja Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp Pakollinen tutkinnon osa, 45 osp Turvallisuusalan toiminta, 45 osp Valinnaiset tutkinnon osat, 90 osp valittava 90 osp Vartiointitoiminta, 30 osp Pelastustoiminta, 30 osp Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta, 15 osp Kansainvälinen turvallisuustoiminta (kv-vaihto), 15 osp Turvatarkastustoiminta, 15 osp Turvajärjestelmien käyttö, 15 osp 6

10 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta, 15 osp Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, Pelastustoiminnan perusteet, 15 osp Yhteiset tutkinnon osat, 35 osp Pakolliset Valinnaiset Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 8 osp 3 osp Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 6 osp 3 osp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 5 osp 3 osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 7 osp Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psykologia Ympäristöosaaminen Osa-alueita kohdista osp 16 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp Ammattitaitoa syventävä tutkinnonosa, Tapahtumaturvallisuus, 10 osp 7

11 3 Tutkinnon osien suoritusjärjestys Turvallisuusalan perustutkinto Kurikka LUKUVUOSI 1 MOD1 MOD2 MOD3 MOD4 Pakollinen tutkinnon osa Turvallisuusalan toiminta 11 osp Pakollinen tutkinnon osa Turvallisuusalan toiminta 6 osp Pakollinen tutkinnon osa Turvallisuusalan toiminta 11 osp Pakollinen tutkinnon osa Turvallisuusalan toiminta 11 osp AON MOD1 aikana osana ammatillisia opintoja Orientoivat opinnot 1osp Pakollinen tutkinnon osa Turvallisuusalan toiminta 6 osp, TO YTO 4 osp YTO 4 osp YTO 4 osp YTO 3 osp LUKUVUOSI 2 MOD5 MOD7 MOD8 MOD6 Kaikille valinnainen tutkinnon osa Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta 3 osp Kaikille valinnainen tutkinnon osa Turvajärjestelmien käyttö 4 osp Kaikille valinnainen tutkinnon osa Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta 4 osp Kaikille valinnainen tutkinnon osa Turvajärjestelmien käyttö 2 osp Kaikille valinnainen tutkinnon osa Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta 4 osp Kaikille valinnainen tutkinnon osa Turvajärjestelmien käyttö 2 osp Kaikille valinnainen tutkinnon osa Turvajärjestelmien käyttö 6 osp, TO Kaikille valinnainen tutkinnon osa Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta 4 osp AON Kaikille valinnainen tutkinnon osa Turvajärjestelmien käyttö 1 osp AON AON NY-toiminnan aloitus, mahdollisuus suorittaa työssäoppiminen omassa NY-yrityksessä TO YTO 8 osp YTO 7 osp YTO 2 osp YTO 3 osp 8

12 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 2 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 1 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 7 osp AON LUKUVUOSI 3 MOD9 MOD10 MOD11 MOD12 Kaikille valinnainen tutkinnon osa Pelastustoiminta 8 osp Vartiointitoiminta 7 osp Kaikille valinnainen tutkinnon osa Pelastustoiminta 7 osp Vartiointitoiminta 8 osp Kaikille valinnainen tutkinnon osa Pelastustoiminta 15, osp, TO, AON TO Kaikille valinnainen tutkinnon osa Vartiointitoiminta 15 osp, TO, AON TO AON AON Tässä moduulissa opiskelijalla on mahdollisuus valita 15 osp:n valinnainen tutkinnon osa toisesta tutkinnosta tai lähteä kvvaihtoon ja suorittaa kansainvälinen turvallisuustoiminta 15 osp:ia. Tällöin opiskelija suorittaa pelastustoiminta 30 osp:ia sijasta paikallisesti tarjottavan pelastustoiminnan perusteet 15 osp:ia tutkinnon osan. 4 Ammatilliset tutkinnon osat 4.1 Pakollinen tutkinnon osa Turvallisuusalan toiminta, 45 osp (100979) Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa: hahmottaa yritysturvallisuuden osa-alueet tunnistaa ja hahmottaa yritysturvallisuuteen liittyviä uhkia ja riskejä perusteet ennalta ehkäisevien turvallisuussuunnitelmien laadintaan turvallisuuteen liittyvän lainsäädännön perusteet ja ottaa ne huomioon työssään ottaa huomioon perus- ja ihmisoikeudet työssään toimia voimankäytön ja hätävarjelun perusteiden mukaisesti 9

13 Arviointi toimia väkivaltaa, onnettomuuksia ja rikoksia estävällä tavalla toimia terveyttä edistävien tapojen mukaisesti työ- ja opiskeluyhteisöissä (TYKY-toiminta) tiedottaa ja viestiä työhönsä sopivalla tavalla sisäisen ja ulkoisen asiakaspalvelun sekä siihen liittyvät vuorovaikutustaidot sosiaalisen median ja internetin hyötykäytön työssään ja siihen liittyvät riskit perusteet tietoliikennetekniikasta ja langattomista turvallisuusratkaisuista yrittäjyyden ja markkinoinnin perusteet turvallisuusalalla perusasiat turvallisuusalan viranomaisorganisaatioista ja yhteisöistä ja tietää niiden toimintaympäristöt ja toimintaan vaikuttavan lainsäädännön hätäensiavun perusteet ja toimia niiden mukaan sekä tehdä hätäilmoituksen turvallisen tulenkäytön perusteet, tehdä palonalkuhavaintoja ja tehdä alkusammutuksen sammutuspeitteellä ja käsisammuttimella noudattaa työturvallisuussäädöksiä ja ohjeita raportoida työnsä tilanteen ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada osaamistavoitteita vastaava osaaminen tunnustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa tutkinnon osan osaamistavoitteet mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamistaan. Tutkinnon osan osaaminen voidaan osoittaa ammatillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tutkinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkinnon osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioinnin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusotteeseen. 10

14 Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa. Osaamisen arvioinnin kohteet Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan arvioinnin kohteet: Työprosessin hallinta - työnsuunnittelu ja kokonaisuuden hallinta - taloudellinen ja laadukas toiminta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta - yritysturvallisuuteen liittyvien uhka- tai riskikartoituksien hallinta - ennaltaehkäisevän turvallisuussuunnitelmaluonnoksen tekeminen - tieto- ja tietoliikennetekniikan hallinta tehtävissä Työn perustana olevan tiedon hallinta - yritysturvallisuuden osa-alueiden hallinta - uhkien ja riskien hallinta - yrittäjyyden hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot - liikunnan ja ravinnon merkityksen ymmärtäminen - oman työn arviointi ja raportointi - vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot myös vierailla kielillä - työaikojen noudattaminen - turvallisuusalaan liittyvän luottamuksellisuuden merkityksen ymmärtäminen - työturvallisuuden hallinta Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä osallistumalla erilaisiin turvallisuusalan työtehtäviin aidoissa työkohteissa tai muuten todellisia työtehtäviä vastaavissa olosuhteissa kuten turvallisuusalan päivystyksessä. Lisäksi opiskelija tekee turvallisuussuunnitelmaluonnoksen joko kuvitteelliseen tai oikeaan yritykseen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta. Liite 1. Oppimisympäristöt kotimaassa ja ulkomailla oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt ny-yritys, osuuskunta yritysten tilat työelämä tapahtumat virtuaalinen oppimisympäristö ulko- ja sisäliikuntapaikat yleiset liikenneväylät muut mahdolliset oppimisympäristöt Oppimismenetelmät kotimaassa ja ulkomailla lähiopetus työssäoppiminen itsenäinen oppiminen tiimioppiminen virtuaalioppiminen tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumat opinnäyte ja portfolio työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä ny-yritys 11

15 Oppimisen ohjaaminen Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Yrittäjyys Kansainvälisyys Kestävä kehitys Liikenneturvallisuus Integrointi yhteisiin tutkinnon osiin Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Opettaja vastaa tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettaja ohjaa ja tukee opiskelijan oppimista. Muut kuin osaamisen arvioinnin kohteena olevien elinikäisen oppimisen avaintaitojen toteutuminen tutkinnon osassa: Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Viestintä ja mediaosaaminen Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Tutkinnon osan opintoihin sisältyy yrittäjyyden ja markkinoinnin perusteita. Opiskelijoilla on mahdollisuus perustaa toisena opiskeluvuotenaan ny-yritys ja suorittaa toisen vuoden työssäoppiminen omassa ny -yrityksessä. Tutkinnon osan opintoihin sisältyy erilaisten kulttuurien tuntemuksen perusteita. Tutkinnon osaa integroidaan yhteisten tutkinnon osien vieraiden kielten kanssa ja tätä kautta opiskelijoiden kansainvälisyysvalmiudet paranevat. Tutkinnon osan opintoihin sisältyy ympäristöturvallisuutta ja sitä kautta myös kestävän kehityksen asiat tulevat esille. Tutkinnon osan opintoihin sisältyy pelastustoiminnan perusteita, mihin liikenneturvallisuus kuuluu yhtenä tärkeänä osana. Tutkinnon osaa integroidaan soveltuvin osin kaikkiin yhteisiin tutkinnon osiin. Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa tutkinnon osien osa-alueiden toteutuksen etenemistä. Opiskelijan opintojen etenemisjärjestys määräytyy henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti Orientoiva tutkinnon osa 1,5 osp Osaamistavoitteet Arviointi Opiskelija motivoituu ja sitoutuu opiskeluunsa tuntee perustutkintonsa opetussuunnitelman rakenteen ja sen vaatimat ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet tuntee ammattialansa toimintaympäristön osallistuu FOKUS-opiskelijakunnan ja opiskelijafoorumien toimintaan sekä toimii opiskeluryhmässään hallitsee some-käyttäytymisen tuntee opiskelupaikkakunnan vapaa-ajan mahdollisuudet tuntee opiskelun valinnan mahdollisuudet (Oma polku, tutortoiminta, ammattiosaajan työkykypassi, NY-toiminta, osuuskuntatoiminta) tekee lähtötasotestit (luki ja matematiikka) tuntee erilaiset oppimistyylit perehtyy työkyvyn ylläpitämiseen huomioi opetuspisteen turvallisuuteen liittyvät asiat. Oppimisen arviointi Osa-alueen oppiminen tapahtuu ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet. Osaamisen arvioinnin kohteet Osaaminen arvioidaan arvosanalla hyväksytty (H). opiskeluun motivoituminen ja sitoutuminen 12

16 Osaamisen osoittamistavat perustutkinnon opetussuunnitelman rakenteen ja sen vaatimien ammattitaitovaatimuksien ja osaamistavoitteiden tunteminen ammattialansa toimintaympäristön tunteminen FOKUS-opiskelijakunnan ja opiskelijafoorumien toimintaan osallistuminen ja opiskeluryhmässä toimiminen some-käyttäytymisen hallinta opiskelupaikkakunnan vapaa-ajan mahdollisuuksien tunteminen opiskelun valinnan mahdollisuuksien tunteminen (Oma polku, tutortoiminta, ammattiosaajan työkykypassi, NY-toiminta, osuuskuntatoiminta) lähtötasotestien (luki ja matematiikka) tekeminen erilaisten oppimistyylien tunteminen työkyvyn ylläpitämiseen perehtyminen opetuspisteen turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen Opiskelija osoittaa osaamisensa suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan (ks. arvioinnin kohteet). Oppimisympäristöt Oppimisympäristöt oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt NY-leiritoiminta? Oppimismenetelmät opettajan ohjaus ja valmennus itsenäinen oppiminen tiimioppiminen virtuaalioppiminen tutustuminen opetuspisteeseen ja opiskelupaikkakuntaan tutustumiskäynnit oppimisvalmiustestit Oppimisen ohjaaminen Opettajat vastaavat tutkinnon osan osaamistavoitteiden, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettajat ohjaavat ja tukevat opiskelijan oppimista. Elinikäisen oppimisen Oppiminen ja ongelmanratkaisu avaintaidot Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka Viestintä ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Yrittäjyys Opiskelija toimii oma-aloitteisesti ja yrittäjämäisesti. Kansainvälisyys Kestävä kehitys Liikenneturvallisuus Integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin Osa-alueen sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Opiskelija tuntee kansainvälistymisen mahdollisuudet ja toimii asiallisesti eri kulttuureja edustavien ihmisten kanssa. Opiskelija toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Opiskelija ottaa huomioon oppimisympäristönsä ja toimii liikenneturvallisuuden vaatimusten mukaisesti. Orientoiva tutkinnon osa sisältyy ensimmäiseen ammatilliseen tutkinnon osaan. Ensimmäisen jakson ensimmäisen ammatillisen tutkinnon osan osa 4.2 Valinnaiset tutkinnon osat Vartiointitoiminta, 30 osp (100980) 13

17 Ammattitaitovaatimukset Arviointi Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa: toimia alaan vaikuttavan lainsäädännön mukaisesti omien toimivaltuuksiensa rajoissa ottaa huomioon omaa toimivaltaansa rajoittavat tekijät toimia vartioinnin tarkoituksenmukaisten työmenetelmien ja vartioimismuotojen mukaisesti suunnitella omaa työtään asiakaskohteen työohjeiden mukaisesti hahmottaa vartioinnin osana yrityskohteen uhkien- ja riskienhallintaa ottaa huomioon työssään vartioimisliiketoiminnan perusteet ja edellytykset toimia erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa toimia voimankäytön sekä taktisen ennakoinnin perusteiden mukaisesti toimia ongelma- ja vikatilanteissa työtehtävien edellyttämällä tavalla noudattaa vartiointitoimintaan liittyviä ohjeita ja määräyksiä ottaa huomioon oman ja asiakkaan turvallisuuden kannalta oleelliset asiat ottaa huomioon yritysturvallisuuden merkityksen toiminnan jatkuvuuden ja yrittäjän riskin kannalta ottaa huomioon yrittäjyyteen ja markkinointiin liittyvät perusasiat raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada osaamistavoitteita vastaava osaaminen tunnustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa tutkinnon osan osaamistavoitteet mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamistaan. Tutkinnon osan osaaminen voidaan osoittaa ammatillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tutkinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkinnon osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioinnin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusotteeseen. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa. 14

18 Osaamisen arvioinnin kohteet Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan arvioinnin kohteet: Työprosessin hallinta - työnsuunnittelu ja kokonaisuuden hallinta - taloudellinen ja laadukas toiminta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta - vartiointiin liittyvien työmenetelmien hallinta - vartiointiin liittyvien laitteiden ja välineiden käytön hallinta - voimankäytön ja taktisen ennakoinnin hallinta - asiakaspalvelun hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta - vartiointiin liittyvän lainsäädännön hallinta - asiakaskohteen hallinta - ongelma- ja vikatilanteiden hallinta - yrittäjyyden hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot - oman työn arviointi ja raportointi - vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot myös vierailla kielillä - työaikojen noudattaminen - työturvallisuuden hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä osallistumalla vartioinnin toteutukseen aidoissa työkohteissa tai muuten todellisia työtehtäviä vastaavissa olosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Oppimisen ohjaaminen Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta. Liite 1. Oppimisympäristöt kotimaassa ja ulkomailla oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt yritysten tilat työelämä tapahtumat virtuaalinen oppimisympäristö ulko- ja sisäliikuntapaikat yleiset liikenneväylät muut mahdolliset oppimisympäristöt Oppimismenetelmät kotimaassa ja ulkomailla lähiopetus työssäoppiminen itsenäinen oppiminen tiimioppiminen virtuaalioppiminen tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumat opinnäyte ja portfolio työnantajan palveluksessa Opettaja vastaa tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettaja ohjaa ja tukee opiskelijan oppimista. Muut kuin osaamisen arvioinnin kohteena olevien elinikäisen oppimisen avaintaitojen toteutuminen tutkinnon osassa: Aloitekyky ja yrittäjyys Viestintä ja mediaosaaminen 15

19 Yrittäjyys Kansainvälisyys Kestävä kehitys Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Tutkinnon osan opintoihin sisältyy yrittäjyyden ja markkinoinnin perusteita. Tutkinnon osan opintoihin sisältyy erilaisten kulttuurien tuntemuksen perusteita. Opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä kv- vaihtoon kolmantena opiskeluvuotenaan. Kestävän kehityksen asiat tulevat esille tutkinnon osan opinnoissa. Liikenneturvallisuus Integrointi yhteisiin tutkinnon osiin Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Tutkinnon osan opintoihin sisältyy liikenneturvallisuus tärkeänä osana piirivartioinnin ja arvokuljetuksen opetusta. Tutkinnon osaa integroidaan soveltuvin osin kaikkiin yhteisiin tutkinnon osiin. Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa tutkinnon osien osa-alueiden toteutuksen etenemistä. Opiskelijan opintojen etenemisjärjestys määräytyy henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti Pelastustoiminta, 30 osp (100981) Ammattitaitovaatimukset Arviointi Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa: ottaa työssään huomioon omaehtoiseen varautumiseen ja pelastustoimintaan liittyvän lainsäädännön selvittää asiakaskohteen ja sen toiminnan periaatteet omaehtoisen varautumisen ja yleisimminkin yrityksen turvallisuuden kannalta tunnistaa asiakaskohteen turvallisuuteen liittyviä uhkia tehdä asiakaskohteen turvallisuuteen liittyviä kartoituksia toimia havaitsemiensa turvallisuusriskien tai uhkien edellyttämillä tavalla tunnistaa asiakaskohteen palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvät turvajärjestelmät ja -järjestelyt laatia pelastussuunnitelman toimia omatoimiseen varautumiseen liittyvissä tehtävissä tunnistaa vaaratilanteet, tehdä tilanteen edellyttämän hätäilmoituksen, käynnistää omatoimisen pelastustoiminnan ja ensiaputoimenpiteet sekä opastaa viranomaisia toimia kohteen edustajana pelastusviranomaisen suorittamassa palotarkastuksessa tehdä väestönsuojan tarkastuksen ottaa huomioon kiinteistön poistumisjärjestelyt ja kokoontumispaikat tehdä palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvää neuvonta- ja valistustyötä ottaa huomioon oman ja asiakkaan turvallisuuden kannalta oleelliset asiat opastaa ja ohjata asiakkaita turvallisuuteen liittyvissä asioissa ottaa huomioon yrittäjyyteen ja markkinointiin liittyvät perusasiat raportoida yrityksen johdolle turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista turvallisuuspuitteista. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada osaamistavoitteita vastaava osaaminen tunnustettua. 16

20 Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa tutkinnon osan osaamistavoitteet mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamistaan. Tutkinnon osan osaaminen voidaan osoittaa ammatillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tutkinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkinnon osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioinnin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusotteeseen. Osaamisen arvioinnin kohteet Ammattitaidon osoittamistavat Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa. Tutkinnon osan arvioinnin kohteet: Työprosessin hallinta - työnsuunnittelu ja kokonaisuuden hallinta - taloudellinen ja laadukas toiminta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta - pelastussuunnitelmaluonnoksen tekeminen - neuvonta- ja valistustyön tekeminen Työn perustana olevan tiedon hallinta - pelastustoimintaan liittyvän lainsäädännön hallinta - turvajärjestelmiä koskevien ohjeiden ja määräysten huomioiminen - yrittäjyyden hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot - oman työn arviointi ja raportointi - vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot myös vieraat kielet - työaikojen noudattaminen - työturvallisuuden hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä aidoissa työkohteissa tai muuten todellisia työtehtäviä vastaavissa olosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta. Liite 1. 17

21 Oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Oppimisen ohjaaminen Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Yrittäjyys Kansainvälisyys Kestävä kehitys Oppimisympäristöt kotimaassa ja ulkomailla oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt yritysten tilat työelämä tapahtumat virtuaalinen oppimisympäristö ulko- ja sisäliikuntapaikat yleiset liikenneväylät muut mahdolliset oppimisympäristöt Oppimismenetelmät kotimaassa ja ulkomailla lähiopetus työssäoppiminen itsenäinen oppiminen tiimioppiminen virtuaalioppiminen tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumat opinnäyte ja portfolio työnantajan palveluksessa ny-yritys Opettaja vastaa tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettaja ohjaa ja tukee opiskelijan oppimista. Muut kuin osaamisen arvioinnin kohteena olevien elinikäisen oppimisen avaintaitojen toteutuminen tutkinnon osassa: Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Viestintä ja mediaosaaminen Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Tutkinnon osan opintoihin sisältyy yrittäjyyden ja markkinoinnin perusteita. Opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä kv- vaihtoon kolmantena opiskeluvuotenaan. Kestävän kehityksen asiat tulevat esille tutkinnon osan opinnoissa. Liikenneturvallisuus Integrointi yhteisiin tutkinnon osiin Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Tutkinnon osan opintoihin sisältyy liikenneturvallisuus yhtenä keskeisimmistä osista opintoja. Tutkinnon osaa integroidaan soveltuvin osin kaikkiin yhteisiin tutkinnon osiin. Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa tutkinnon osien osa-alueiden toteutuksen etenemistä. Opiskelijan opintojen etenemisjärjestys määräytyy henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti Vartioinnin ja järjestyksenvalvonnan perustoiminta, 15 osp (100983) Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa: toimia vartiointi- ja järjestyksenvalvontatilanteissa toimintaa säätelevän lainsäädännön mukaisesti toimia toimivaltuuksiensa rajoissa toimia poikkeustilanteissa hätävarjelua ja voimankäyttöä säätelevän lainsäädännön mukaisesti käyttää vartijalle sallittuja voimankäyttövälineitä, paitsi ampuma-asetta, niitä koskevan lainsäädännön ja sisäministeriön määrittämän koulutuksen mukaisesti 18

22 Arviointi vartiointialan ja vartioimisliiketoiminnan luonteen ja luvanvaraisuuden sekä yhteydet poliisitoimintaan ja rikostutkinnan turvaamiseen vartioimistehtävän yleiset periaatteet, käyttäytymistavat ja suhteen viranomaistoimintaan valvontakohteiden rakenteellisen turvallisuuden perusteet ja tuntee ilmoitus- ja valvontajärjestelmien toimintaperiaatteita ja tietää niiden teknisiä perusteita tehdä eri vartiointimuotojen keskeisiä työtehtäviä ja tilaisuuksien järjestyksenvalvontaa tietoisena oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan toimia suojelemalla omaa ja asiakkaan turvallisuutta tehdä vartiointiin ja järjestyksenvalvontaan liittyviä tehtäviä tarkoituksen ja tilanteen mukaisesti ottaa huomioon ihmisen perus- ja ihmisoikeudet ja toimia mahdollisimman vähän niihin puuttuvalla tavalla vartijan ja järjestyksenvalvojan asun asiallisen käytön työssä tarvittavien välineiden ja varusteiden, kuten tieto- ja viestintävälineiden sekä avaimien ja valaisimien käytön asiakaspalvelun haastavissakin asiakastilanteissa ongelmatilanteiden hallinnan ja käyttää tarvittaessa sanatonta viestintää ja turvallista voimankäyttöä raportoida työstään tilanteen vaatimalla tavalla. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla osaamistavoitteissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada osaamistavoitteita vastaava osaaminen tunnustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osa-alueen oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista osaamistavoitteiden saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Osa-alueen oppiminen voi tapahtua ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa tutkinnon osan osaamistavoitteet mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina ja arvioi myös itse osaamistaan. Tutkinnon osan osaaminen voidaan osoittaa ammatillisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Yhteisessä tutkinnon osassa arvosana annetaan erikseen myös tutkinnon osan osa-alueelta, mutta tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista merkitään kuitenkin vain yhteisen tutkinnon osan arvosana, joka muodostuu osa-alueiden osaamisen arvioinnin yhdistelmänä. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Tutkinnon osan osa-alueen arvosana merkitään opintosuoritusotteeseen. Osaamisen arvioinnin kohteet Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa. Tutkinnon osan arvioinnin kohteet: Työprosessin hallinta - työnsuunnittelu ja kokonaisuuden hallinta 19