JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 KUNNANHALLITUS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 SISÄLLYSLUETTELO 19 VALTUUSTON PITÄMÄN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT/ AJANKOHTAISKATSAUS JUUPAJOEN TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN PIHLAJALINNA OY:N KANSSA / HANKINTASOPIMUS/ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN VÄLIAIKAISTA JÄRJESTELYÄ KOSKEVA SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAKI/LAUSUNTO TYKY -TOIMINTA LAUSUNTO PELASTUSTOIMEN ALUEJAKOEHDOTUKSESTA JUUPAJOEN KUNNAN OMISTAMIEN TILOJEN VUOKRAAMINEN KUNTALAIN SISÄISTÄ VALVONTAA JA RISKIENHALLINTAA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TOIMEENPANO JUUPAJOEN KUNNASSA JUUPAJOEN KUNNAN JA ORIVEDEN KAUPUNGIN KUNTALIITOSSELVITYS/VM:N NAAPURIKUNNILLE OSOITTAMA LAUSUNTOPYYNTÖ JA POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VUODEN 2015 TALOUSARVIOON PIRKANMAAN HANKINTA-ASIAMIESPALVELUN KEHITTÄMISEEN/KUNNAN OSALLISTUMINEN HANKKEESEEN TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT KIRJELMÄT HENKILÖSTÖATERIAN HINTA... 64

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, maanantaina klo :15 Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Hannu Hämylä Juha Soikka Tarja-Riitta Koskinen Anne Markkula Mirja Saarinen Janne Salomaa Heikki Sikiö Martti Alhainen Jani Jauhiainen Aarno Niemelä Antti Rahkonen Pirkko Lindström Pekka Maasilta Mervi Korhonen Sirkka Viiala Sanna Määttänen Taija Heletoja puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja tekninen johtaja, saapui klo 15:40 pöytäkirjanpitäjä perusturvajohtaja, poistui klo 16:40 johtava lääkäri, klo 15:13 16:25 palvelupäällikkö, poistui klo 16:25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Heikki Sikiö ja Tarja-Riitta Koskinen. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Juha Soikka Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Heikki Sikiö pöytäkirjantarkastaja Tarja-Riitta Koskinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ VALTUUSTON PITÄMÄN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano. Valtuusto on pitänyt kokouksensa ja käsitellyt pykälät 1-4. Valtuusto teki päätökset seuraavista asioista: - Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin turvallisuussuunnitelma - Juupajoen kunnan omavelkainen takaus Juupajoen Lämpö Oy:n lainalle. Kunnanhallitus päättää todeta kunnanvaltuuston pidetyssä kokouksessa tehdyt päätökset laillisiksi ja valitusajan jälkeen täytäntöönpanokelpoisiksi. Päätösten osalta voidaan ryhtyä täytäntöönpanotoimiin myös ennen lainvoimaisuutta siltä osin, kun se on Kuntalain 98 :n mukaan mahdollista.

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT/ AJANKOHTAISKATSAUS Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet kuluvan vuoden alusta kunnan omalle järjestämisvastuulle ja palvelujen kokonaisvastuullisena tuottajana toimii tilapäisellä sopimuksella Pihlajalinna Oy. Juupajoen kunnan perusterveydenhuollon johtavana lääkärinä toimii geriatrian erikoislääkäri Sanna Määttänen. Sanna Määttänen on kunnanhallituksen kokouksessa paikalla kertomassa ajankohtaiskatsausta Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista. Myös terveys- ja vanhuspalvelujen palvelupäällikkö Taija Heletoja on kokouksessa paikalla. Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista kokouksessa annettavan katsauksen. Kuultiin Sanna Määttäsen ja Taija Heletojan antamat katsaukset. Pöytäkirjaan merkittiin, että Sanna Määttänen ja Taija Heletoja poistuivat tämän pykälän jälkeen klo 16:25

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ JUUPAJOEN TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN PIHLAJALINNA OY:N KANSSA / HANKINTASOPIMUS/ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN VÄLIAIKAISTA JÄRJESTELYÄ KOSKEVA SOPIMUS Kunnanhallitus Juupajoen kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan ottaa järjestämisvastuun kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta lukien ja siirtää Kangasalan yhteistoiminta-alueen hoidossa olleet palvelut, lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa, kunnan omaksi toiminnaksi. Lisäksi valtuusto päätti, että Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen palvelut ulkoistetaan väliseksi ajaksi kokonaisuudessaan lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja virkavastuulla hoidettavia tehtäviä. Valtuuston päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus hankitaan välinen aika Pihlajalinna Oy:ltä. Kyseessä on tilapäinen järjestely johtuen kuntayhteistyön purkautumisesta ja meneillään olevista kuntaliitosneuvotteluista. Valtuusto valtuutti kunnanhallituksen neuvottelemaan ja hyväksymään hankintasopimuksen ja siihen liittyvät yksityiskohdat. Hankintasopimusta on valmistelu yhdessä kunnan ja palvelujen tuottajan kanssa. Sopimus on vielä luonnosvaiheessa, mutta kunnanhallitus käy lähetekeskustelua sopimuksesta. Attendo Oy on tehnyt valituksen hankinnasta Markkinaoikeuteen ja lisäksi oikaisuvaatimuksen kunnalle. Liite n:o 6, EI JULKINEN. Kunnanhallitus käy lähetekeskustelua sopimuksesta. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kunnanhallitus Esityslistan laadintavaiheessa sopimuksen laadinta on vielä kesken. Sopimusluonnos toimitetaan kunnanhallituksen jäsenille sähköpostilla ennen kokousta.

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Asia siirretään seuraavaan kokoukseen. Kunnanhallitus Sopimusluonnosta ja sen liitteitä on täsmennetty, kun palvelujen tuotantopaikat ovat selkiytyneet syksyn aikana. Sopimuksessa on huomioitu, että valtuuston ao. päätöksestä on valitettu. Esityslistan liitteenä n:o 4 on Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen väliaikaista järjestelyä koskeva sopimus liitteineen. Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteen mukaisen sopimuksen Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen väliaikaisesta järjestämisestä. Sopimuksen liitteet täsmentyvät loppuvuoden aikana. Kunnanjohtajalle myönnetään valtuudet tehdä vähäisiä muutoksia sopimukseen. Ohjausryhmään tilaajan edustajiksi nimettiin (3 edustajaa) kunnanjohtaja Pirkko Lindström, perusturvajohtaja Sirkka Viiala, kunnanhallituksen jäsen Anne Markkula ja hänelle varaedustajaksi kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Hämylä. Kunnanhallitus Sote-palvelujen tilapäistä järjestelyä koskeva sopimus Pihlajalinnan kanssa on täsmentynyt alkuvuodesta mm. tilintarkastajalta saatujen kommenttien johdosta. Asiaa esitellään kokouksessa. Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi kokouksessa saadun tiedon sopimuskokonaisuudesta. Pöytäkirjaan merkittiin, että Sirkka Viiala poistui tämän pykälä jälkeen klo 16:40.

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAKI/LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysministeriön asettama valmisteluryhmä on laatinut esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Ns. järjestämislailla on tarkoitus uudistaa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, kehittämistä, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta ja muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot lakiesityksestä. Lausuntoaikaa on 10 viikkoa, joten kommentit tulee jättää sosiaali- ja terveysministeriöön viimeistään 13. maaliskuuta Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Hallituksen lakiesitys viimeistellään saatujen lausuntojen perusteella. Eduskunta saa lakiesityksen käsiteltäväkseen huhtikuussa Sote- järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan Kuntia tullaan kuulemaan lain vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden sekä erityisvastuualueiden muodostamisesta. Sosiaali- ja terveysalueet ja perustason alueet aloittavat toimintansa viimeistään Tampereen kaupunki on kutsunut Pirkanmaan kuntien valtuustojen puheenjohtajat, hallituksen puheenjohtajat ja kuntajohtajat neuvotteluun sotejärjestämislakiesityksen vaikutuksista ja mahdollisista yhteisistä näkemyksistä lausuntoja annettaessa. Neuvottelu pidetään Esityslistan liitteenä n:o 1 on lausuntopyyntöön liittyvät kysymykset ja liitteenä n:o 2 STM:n esittelymateriaali. Asiaa esitellään kokouksessa. Kunnanhallitus merkitsee asian tässä vaiheessa tiedoksi. Kunnan lausunto lakiluonnokseen annetaan myöhemmin keväällä. Pöytäkirjaan merkittiin, että Pekka Maasilta saapui tämän pykälän kohdalla klo 15:40.

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ TYKY -TOIMINTA Valmistelija: varhaiskasvatuksen johtaja Anne Tuovila, p Kunnan johtoryhmä velvoitti työntekijöistä kootun Tyky -tiimin miettimään eri vaihtoehtoja työkykyä ylläpitävän toiminnan toteuttamiseksi Juupajoella. Samalla tiimille annettiin tehtäväksi järjestää koko kunnan henkilöstön yhteinen virkistyspäivä syksyllä Yhtenä tehtävänä on myös päivittää työntekijöille jaettava tyky -esite ajanmukaiseksi. Tykytiimiin kuuluvat koulujen opettajat Seija Murtomäki ja Helena Maasilta, teknisestä toimesta Antti Rahkonen, kotipalvelusta Jaana Uotila, vanhainkodilta Mira Ylämäkipää sekä varhaiskasvatuksesta Malla Heinonen ja Anne Tuovila. Aluksi tiimiin kuului myös sosiaalityöntekijä Jouni Kempe, mutta hän ei työskentele enää kunnassa. Sote -palveluiden siirryttyä Pihlajalinnalle, jäävät kotipalvelun ja vanhainkodin edustajat myös toistaiseksi tiimistä pois. Varhaiskasvatuksen johtaja Anne Tuovila on toiminut tiimin puheenjohtajana ja kokoonkutsujana. Tiimi on kokoontunut yhteensä neljä kertaa, ensimmäisen kerran Kunnan virkistyspäivä järjestettiin Sammalniemen kurssikeskuksessa perjantai-iltapäivänä Liikuntaa ja Sirkka Santapukin luennon sisältävään tapahtumaan osallistui n.50 kunnan työntekijää. Tiimi on ottanut selvää eri vaihtoehdoista järjestää tykytoimintaa. Jouni Kempe kartoitti liikunta- ja kulttuurisetelivaihtoehtoa. Se ei herättänyt suurta kiinnostusta, sillä käytettävissä oleva rahamäärä 20 /työntekijä ei houkuttele hankkimaan seteleitä. Liikunta koetaan tärkeäksi tykytoiminnan muodoksi ja sen tarjontaa on toivottu monipuolisemmaksi. Tykytoiminnan toteuttaminen työaikana nousi yhdeksi toiveeksi henkilöstön keskuudessa. Näillä perusteilla ehdotan tykytiimin puolesta, että - tykyrahan määrä 20 /henkilö säilyy ennallaan - käytettävissä olevat kuntoiluvaihtoehdot (uimahallit, kuntosali) säilyvät ennallaan, lisäksi työnantaja järjestää henkilökunnalle mahdollisuuden ryhmäliikuntaan tekemällä sopimuksen esimerkiksi orivesiläisen yrittäjän kanssa kausikorttien hankkimisesta - työnantaja hyväksyy 4h/vuosi tykytoimintaa työajaksi - työnantaja pyrkii järjestämään koko henkilöstölle vuosittain luennon, joka liittyy työhyvinvointiin

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ koko kunnan henkilöstön yhteinen virkistyspäivä järjestetään joka toinen vuosi (pariton vuosi) ja siihen varataan talousarvioon erillinen rahoitus niin, ettei se kuluta henkilöstön muuta tykybudjettia - tykytiimi valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Asiaa on käsitelty kunnan johtoryhmässä Kunnanhallitus päättää, että - tykyrahan määrä 20 /henkilö säilyy ennallaan - käytettävissä olevat kuntoiluvaihtoehdot (uimahallit, kuntosali) säilyvät ennallaan - työnantaja järjestää koko henkilöstölle vuosittain luennon, joka liittyy työhyvinvointiin - koko kunnan henkilöstön yhteinen virkistyspäivä järjestetään joka toinen vuosi (pariton vuosi) ja siihen varataan talousarvioon erillinen rahoitus niin, ettei se kuluta henkilöstön muuta tykybudjettia - tykytiimi valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ LAUSUNTO PELASTUSTOIMEN ALUEJAKOEHDOTUKSESTA Sisäasiainministeriö on lähettänyt kuntiin lausuntopyynnön pelastustoimen aluejakoehdotuksesta. Lausunnot on pyydetty toimittamaan sisäasiainministeriölle sähköpostitse mennessä. Lausuntopyynnössä esitetään kunnille seuraavat kysymykset: 1. Onko ehdotettu aluejako soveltuva pelastustoimen aluejaoksi? 2. Jos aluejako ei ole soveltuva, mitkä ovat toiminnalliset, hallinnolliset ja muut syyt, joiden takia aluejaon tulisi olla erilainen. 3. Ehdotus vaihtoehtoiseksi aluejaoksi. Pelastuslain (379/2011) 24 :n mukaan valtioneuvosto päättää maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin. Päätöksen aluejaon muuttamisesta valtioneuvosto tekee omasta tai pelastustoimen alueen kuntien (365/1995) 79 :n 1 momentin mukaisella enemmistöllä tekemästä aloitteesta. Sisäasiainministeriön mukaan aluejakopäätöksessä on tarkoitus asettaa määräaika siten, että pelastustoimen uudet alueet aloittavat toimintansa vuoden 2016 alusta. Jos kunnat eivät pääse sopimukseen asetetussa määräajassa, valtioneuvosto päättää kustannustenjaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Suomen pelastustoimen päävastuu on kuntien kannettavana. Maassa on tällä hetkellä 22 pelastustoimen aluetta ja kuntien muodostamaa pelastuslaitosta. Kunkin alueen kunnat sopivat pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. Pirkanmaalla alkoi nykymuotoinen toiminta ensimmäisenä Suomessa vuonna 2003 ja muualla maassa siihen siirryttiin vuonna Maan hallitus on osana rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa päättänyt pelastustoimeen ja sen järjestelmään liittyvästä uudelleenorganisoinnista. Päätöksen mukaan pelastustoimen alueita vähennetään 22:sta 11:een lähtökohtaisesti uuden poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Uudistuksen kokonaissäästöpotentiaali on 7,5 miljoonaa euroa, jonka tulee vaikuttaa kuntien menoja alentavasti vuonna Pirkanmaan pelastuslaitoksen toiminta on ollut ja on edelleen vahvasti kehitysorientoitunutta, pelastustoimen käytäntöjä ja sisältöjä jo ennalta uudistavaa. Tästä ovat osoituksena lukuisat kehitysohjelmat ja projektit sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintatapa, joka mm. johtamisen osalta on toimivaa ja taloudellista. Pelastuslaitos on alueellaan myös keskeinen ensihoidon toimija, uudistaja ja kehittäjä yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Pirkanmaan pelastuslaitos on asukasluvulla mitattuna maan toiseksi suurin pelastuslaitos. Se toimii parhaillaan Pirkanmaan 22:n kunnan pelastuslaitoksena. Kokoluokka vastaa muutoksella suunniteltujen alueiden kokoa ja se olisi jo nykyisellään suunniteltujen alueiden viidenneksi suurin. Kustannustasoltaan pelastuslaitos on maan keskiarvoa edullisempi. Pelastustoimen kustannukset Pirkanmaalla (2012) ovat esitettävää liitosaluetta eli Keski-Suomea pienemmät. Pelastuslaitos on itsenäinen taseyksikkö Tampereen kaupungin organisaatiossa ja sen toimintaa ohjaa sekä koordinoi kunnallisvaalien tuloksen mukaisesti maakunnan kuntien edustajista valittu neuvottelukunta. Neuvottelukunta tekee myös esitykset pelastustoimen talousarvioksi ja palvelutasopäätökseksi. Pirkanmaan ja Keski-Suomen pelastusalueilla toimii kaksi selvästi erillään olevaa maakuntakeskusta. Maakuntien raja-alueella ei ole sellaista toimintaa, josta synergiahyötyjä voitaisiin helposti löytää koskien esimerkiksi pelastustoiminnan johtamisjärjestelmää tai paloasemaverkkoa. Alueet kuuluvat eri hätäkeskusalueisiin, joka ei ole tarkoituksenmukaista. Pelastustoimeen keskeisesti liittyvän ensihoidon osalta alueet kuuluvat eri ERVA -alueisiin. Pirkanmaan osalta pelastustoimen paras vaihtoehto on toiminnan nykymuoto. Erilaisia pelastustoimen synergiaetuja olisi jossain määrin mahdollista löytää myös HHT -kehityskäytävän (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) suunnalta sekä Satakuntaan kulkevien liikennekäytävien suunnalta. 1. Sisäasiainministeriön lausuntopyynnössä esitetty aluejako, jossa Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueet yhdistettäisiin, ei ole soveltuva pelastustoimen aluejaoksi. 2. Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueiden maantiede ja erityisesti harvaan asuttu välialue eivät mahdollista pitkälläkään aikavälillä järkevää toimintakokonaisuutta, jossa hyödynnettäisiin uudella tavalla paloasemia tai johtamisen päivystysjärjestelyjä. Toimintaan vaikuttavat muut aluerakenteet kuten hätäkeskusalue ja ERVA - alue eroavat suunnitellulla pelastusalueella, jolloin muodostuisi toiminnallisesti epätarkoituksenmukainen kokonaisuus. Pelastustoimen alueiden yhdistämisestä on myös odotettavissa muutosten aiheuttamia lisäkustannuksia mm. palkkojen ja sopimuskorvausten yhdenmukaistamista. Alueiden pelastustoimen nykyistä kustannustasoa tarkasteltaessa tulisivat Pirkanmaan kuntien pelastustoimen kustannukset mitä ilmeisimmin nousemaan. Vuonna 2012 Pirkanmaalla kustannukset olivat 66,5 /asukas, Keski-Suomessa 71,8 / asukas ja näiden perusteella

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ lasketut ehdotetun alueen eli Sisä-Suomen kustannukset olivat 68,4 / asukas. Mikäli aito kustannusten säästö on tavoitteena, tulee se käytännössä tarkoittamaan paloasemaverkoston karsimista. 3. Muutosesityksen perustelut huomioiden tarkoituksenmukaisin vaihtoehto on Pirkanmaan pelastusalueen nykymuoto. Tämä mahdollistaa säästötavoitteiden realistisen saavuttamisen ja toiminnan kehittämisen edelleen taloudelliseen ja tehokkaaseen suuntaan. Lausuntopyyntö ja sen taustamuistio on suppea ja ylimalkainen. Muistiosta puuttuu muutoksen analyysi esimerkiksi talouden osalta. Perusteluista puuttuu arvio esitetyn aluejakomuutoksen vaikutuksista pelastustoimen hoitamiseen alueella. Lausuntopyynnössä ja taustamuistiossa kuvataan muutosprosessia valtiohallinnon näkökulmasta. Kunnallista päätöksentekoprosessia vaihtoehtoineen ja vaikutuksineen ei ole kuvattu lainkaan. Mikäli muutos toteutetaan, on koko henkilöstöä koskeva yhteistoimintamenettely tarpeen, samoin uuden hallintomallin suunnittelu sekä pelastuslaitoksen eri palveluprosessien uusi tarkastelu. Samoin tulee tarkasteltavaksi muutoksen kohteena olevien alueiden ja niiden pelastuslaitosten talous ja omaisuus. Esitetty aikataulu on ristiriidassa kuntarakenteen muutosta ja sosiaali- ja terveysuudistusta koskevan aikataulun kanssa. Tämä on epätarkoituksenmukaista ja tulee aiheuttamaan epätietoisuutta mahdollisesta uudesta organisaatiorakenteesta päätettäessä. Kuntien tilanne ja ensihoitoon liittyvä sosiaali- ja terveystoimen järjestäminen tulee olla tiedossa mahdollisia uusi pelastuslaitoksia muodostettaessa. Esityslistan liitteenä n:o 3 on Sisäasiainministeriön asiaa koskeva muistio Juupajoen kunnanhallitus päättää antaa Sisäasiainministeriölle asiaselostuksen mukaisen lausunnon pelastustoimen aluejakoa koskevasta esityksestä.

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ JUUPAJOEN KUNNAN OMISTAMIEN TILOJEN VUOKRAAMINEN Juupajoen kunta omistaa Hirvijärven kylässä Peltolammi RN:o 6:47 nimisellä tilalla maja-, sauna- ja talousrakennukset. Rakennukset irtaimistoineen ovat siirtyneet kunnalle Sotainvalidien Veljesliiton Juupajoen osastolta tehdyllä kauppakirjalla. Tekninen lautakunta on päättänyt vuokrata ko. kiinteistöt Eläkeliiton Juupajoen yhdistykselle kolmeksi vuodeksi siten, että vuokra-aika päättyy Eläkeliiton Juupajoen yhdistys on saapuneella kirjeellä anonut vuokrasopimuksen jatkamista viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi Juupajoen kunta on vuokrannut Setälän tilasta vanhan asuinrakennuksen ja ranta-alueen Juupajoen Eläkkeensaajat ry:lle useammalla eri vuokrasopimuksella siten, että ensimmäinen vuokrasopimus oli tehty väliseksi ajaksi ja toinen neljäksi vuodeksi tehty sopimus päättyi Tekninen lautakunta päätti jatkaa Setälän tilan vuokrausta Eläkkeensaajat ry:lle kolmeksi vuodeksi Keskusteluissa Eläkkeensaajat ry:n edustaja on ilmaissut, että yhdistys on kiinnostunut vuokrasopimuksen jatkamisesta. Juupajoen VPK on saapuneella kirjeellä ilmoittanut olevansa kiinnostunut mökin vuokrauksesta. Juupajoen kunnan hallintosäännön mukaan asia kuuluu teknisen johtajan ratkaisuvaltaan silloin, kun kyseessä on kunnan hallintaan kuuluvien alueiden ja niihin kuuluvien laitteiden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovuttaminen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Kunnanhallitus käy asiassa periaatekeskustelua ja päättää asian jatkovalmistelun linjauksista kokouksessa tehtävän päätösehdotuksen perusteella. Kokouksessa annettu päätösehdotus: Kunnanhallitus keskustelee asiasta ja merkitsee asian tiedoksi.

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ KUNTALAIN SISÄISTÄ VALVONTAA JA RISKIENHALLINTAA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TOIMEENPANO JUUPAJOEN KUNNASSA Kuntalakiin vuonna 2012 lisätyt säännökset velvoittavat kunnat järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan sekä raportoimaan niiden tuloksellisuudesta. Riskienhallinnan tulee olla järjestelmällistä toimintaa ja kattaa olennaiset kunnan ja kuntakonsernin toimintaan ja talouteen liittyvät riskit. Säädökset tulevat voimaan tänä vuonna. Sisäisen valvonnan järjestämisestä ei aiemmin ole kuntalaissa ollut säännöksiä. Valvonnan ja riskienhallinnan merkitys on kuitenkin korostunut kuntien tehtävien organisointitapojen monimuotoistuessa ja kuntien siirtäessä huomattavan osan tehtävien hoidostaan peruskunnan ulkopuolelle. Lisäksi kuntien ja kuntakonsernien toimintaan liittyvät riskit ovat usein hyvin monialaisia sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä. Uudistetut säännökset määrittelevät riskienhallinnan olennaiseksi osaksi johtamista ja sisäistä valvontaa. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kunnan ja kuntakonsernin sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joiden avulla pyritään varmistumaan organisaation tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan laillisuudesta. Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Lisäksi hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset lähinnä asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista tulisi päättää mahdollisimman pian, jotta tarkemmat menettelytapaohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi, toimeenpanon valvomiseksi ja raportoimiseksi voidaan laatia säädetyssä ajassa. Kunnanhallitus on velvollinen raportoimaan toimintakertomuksessa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Raportoinnin tulee läpinäkyvästi osoittaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmällinen toimintatapa. Sen tulee perustua todennettavissa olevaan seuranta- ja arviointitietoon sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisestä sekä tuloksellisuudesta. Kuntalain säännöksien tavoitteena on terävöittää kuntien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja siitä raportointia. Tästä syystä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulisi perustua järjestelmälliseen ja dokumentoituun toimintatapaan. Yleisesti hyväksyttyjä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan viitekehyksiä ovat mm. COSO-IC, COSO-ERM, Intosai-standardi, ISO31000 standardi. Sisäinen valvonnan järjestämisessä voidaan hyödyntää myös erilaisia laatukehikoita, kuten esimerkiksi CAF, EFQM -malleja.

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Asiaa esitellään tarkemmin kunnanhallituksen kokouksessa. Kunnanhallitus merkitsee asian tässä vaiheessa tiedoksi.

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ JUUPAJOEN KUNNAN JA ORIVEDEN KAUPUNGIN KUNTALIITOSSELVITYS/VM:N NAAPURIKUNNILLE OSOITTAMA LAUSUNTOPYYNTÖ JA POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Kunnanhallitus Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin yhdistymisselvitysprosessi käynnistyi puheenjohtajistojen tapaamisissa talvella 2012 ja keväällä 2013 käytyjen neuvottelujen pohjalta. Kuntaliitosselvityksen tekemisen perusteena on kuntarakennelain velvoite yhdistymisselvityksen tekemiseen, Juupajoen kunnan vaikeudet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä sekä kuntien tiukentunut taloustilanne. Juupajoen kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan esittää Oriveden kaupungille rakennelain mukaisen kuntaliitosselvityksen tekemistä siten, että selvitystyö olisi valmiina helmikuun loppuun mennessä Oriveden kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että Oriveden kaupunki on valmis yhteiseen kuntaliitosselvitykseen. Valtuustot päättivät myös hakea valtiolta poikkeusta kuntarakennelain mukaiseen selvitysalueeseen, koska Juupajoki-Orivesi selvitysalue on alle asukasta. Poikkeuslupa on edellytys yhdistymisavustuksen ja selvitysavustuksen saamiselle. Valtiovarainministeriö on luvannut päätöksen poikkeusluvasta mahdollisimman pian mahdollisesti jo tammikuun lopulla Kuntaliitosselvitystyö toteutettiin elokuu 2013 tammikuu 2014 välisenä aikana. Selvitystyön toteuttamiseen ovat osallistuneet FCG:n konsultit Jarkko Majava ja Jaakko Joensuu. Selvitystyötä on ohjannut poliittinen ohjausryhmä, joka kokoontui seitsemän kertaa. Ohjausryhmässä on ollut lisäksi molempien kuntien kuntajohtajat sekä henkilöstön edustus. Selvitystyötä tekemään ohjausryhmä nimesi kolme alatyöryhmää: elinvoimaisuustyöryhmä, palvelutyöryhmä ja talous-, henkilöstö ja tietohallintoryhmä. Valtuustojen yhteistapaaminen pidettiin , jossa valtuutetuille esiteltiin selvitystyön keskeisiä tuloksia. Juupajoen valtuustolle on selvitystyön etenemistä informoitu kokousten yhteydessä sekä erillisissä iltakouluissa ja valtuustoseminaarissa. Selvitystyön yhteydessä on järjestetty kaksi kuntalaistilaisuutta Juupajoella ja Orivedellä. Selvitystyöhön liittyen on myös käyty keskustelua asiasta mm. Juupajoen kyläyhdistysten kanssa. Käytössä on lisäksi ollut verkkosivut, josta on ollut saatavilla kokousten pöytäkirjat sekä muuta selvitystyöhön liittyvää materiaalia. Juupajoella selvitystyön materiaalia on ollut myös nähtävillä kirjastossa. Paikallislehti on aktiivisesti uutisoinut selvitystyön etenemisestä. Henkilöstön kanssa kuntaliitosselvityksen kulloinkin

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ ajankohtaista tilannetta on käsitelty yhteistoimintatyöryhmässä sekä työpaikkakokouksissa. Tampereen kaupunkiseudun kunnat (ml. Orivesi) käynnistivät jo syksyllä 2012 kuntarakenneselvityksen laadinnan selvitysmies Rauno Saaren johdolla ennakoiden tulossa olevaa kuntarakennelain mukaista selvitysvelvoitetta. Juupajoen kunta esitti mukaanpääsyä em. selvitykseen perusteluna tiivis yhteinen palvelurakenne Oriveden kanssa. Tampereen elinvoimaselvityksen piiriä ei kuitenkaan haluttu laajentaa kaupunkiseudun kuntien ulkopuolelle. Valtiovarainministeriön kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta Juupajoen ja Oriveden keskinäinen kuntaliitoselvitys on kuitenkin liitetty osaksi Tampereen kaupunkiseutuselvitystä. Kaupunkiseutuselvityksen yhteydessä on mm. toteutettu kaupunkiseudun kuntien kuuleminen mahdollisesta halukkuudesta osallistua Juupajoki-Orivesi selvitykseen, mikä puolestaan liittyy mahdollisen poikkeusluvan saamiseen. Kuntarakennelain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa mikäli se parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Edellä olevista edellytyksistä ainakin yhden tulee täyttyä. Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan yhdistymistä voidaan perustella seuraavilla seikoilla: - Juupajoen ja Oriveden selvitysalue (n as.) ei täytä kuntarakennelaissa edellytettyä selvitysalueen väestöpohjaa ( as). Sen sijaan Juupajoki ja Orivesi muodostavat kuntarakennelaissa edellytetyn luontevan toiminnallisen ja yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden ja maantieteellisesti yhtenäisen alueen. Kuntakeskusten välinen etäisyys on vain 16 km. - Kuntien keskinäisellä palveluyhteistyöllä on pitkä historia. Liitoksen myötä myös Juupajoen alueen sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Oriveden palvelujen tapaan Tampereen kaupungin tuottamiksi. Tämä tuo varmuutta ja pitkäjänteisyyttä alueen palvelujen kehittämiseen. - Kuntien yhdistymisen tavoitteena on palvelujen yhteensovittamiseksi tarkastella palveluita kokonaisuudessaan uuden kunnan näkökulmasta. Suuremman kunnan on mahdollista paremmin uudistaa palvelutuotannon rakenteita ja tuotantotapoja tavoitteena tehokkuus, taloudellisuus ja tuottavuus. Palveluprosesseja tullaan kehittämään ja uudistamaan hyödyntäen mm. sähköisiä asiointipalveluja. Palvelutuotantoa järjestetään

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ tarvittaessa uudelleen, kun se on palveluiden laatu huomioon ottaen järkevää ja taloudellisesti perusteltua. - Kuntaliitos vahvistaa Oriveden kaupungin asemaa Tampereen koillispuolisena palvelujen ja työpaikkojen keskuksena. Lisäksi Oriveden kaupungin elinkeinojakauma monipuolistuu Juupajoen merkittävän jalostussektorin myötä. Kuntien yhdistyessä tullaan panostamaan uuden kunnan kilpailukykyisyyden ja vetovoiman parantamiseen, mikä luo hyvät edellytykset elinkeinoelämän kehittymiseen. Uuden Oriveden profiilia tullaan kirkastamaan siten, että kaupunki erottuu omaperäisenä ja houkuttelevana asuinalueena, joka tavoittelee hallittua osuutta Pirkanmaan maakunnan tulevien vuosien väestönkasvusta. Oriveden hyvää liikenteellistä sijaintia valtatie 9 ja kantateiden sekä rautatieliikenteen risteysalueella tullaan hyödyntämään edellä esitettyjen väestö ja elinkeinotoimen tavoitteiden saavuttamisessa. Selvityksen perusteella Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan yhdistymisen täyttää kuntarakennelain 4 :n kaikki neljä edellytystä. Näin ollen kuntajakoa voidaan muuttaa siten, että Juupajoen kunnan toiminta lakkaa ja se liitetään Oriveden kaupunkiin Mikäli kuntaliitos Juupajoki-Orivesi toteutuu, Juupajoen sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään Tampereen kaupungin toimesta yhteistoiminta-alueella. Tämän vuoksi yhdistymissopimuksesta on pyydetty Tampereen kaupungin lausunto mennessä koskien yhdistymissopimuksen kirjauksia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja po. henkilöstöstä. Yhdistymisesitys käsittää yhdistymissopimuksen, kuntaliitosselvityksen loppuraportin sekä alatyöryhmien raportit liitteineen. Aineisto kokonaisuudessaan julkaistaan avoimella verkkosivulla ja se on luettavissa myös Juupajoen kirjastossa, jotta kaikilla kuntalaisilla ja henkilöstöön kuuluvilla on mahdollisuus siihen perehtyä. Lisäksi helmikuun alussa pidetään kaksi kuntalaistilaisuutta (Juupajoella ja Orivedellä ), joissa esitellään selvitystyön tuloksia. Kuntarakennelain 7 :n mukaan kunnanhallituksen on varattava kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Huomautus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun huomautusta koskeva kuulutus on kunnassa julkaistu siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Kunnanhallitus antaa huomautuksista lausunnon ja tekee kuntien yhdistymisestä ehdotuksen valtuustolle. Esityslistan liitteenä n:o 5 ovat kuntien yhdistymissopimus ja kuntaliitosselvityksen loppuraportti. Alatyöryhmien raportit on jaettu luottamushenkilöille jo aiemmin ja ne ovat lisäksi nähtävillä kokouksessa.

19 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Juupajoen kunnanhallitus hyväksyy Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin yhdistymisesityksen liitteineen asetettavaksi julkisesti nähtäville. Lisäksi kunnanhallitus hyväksyi liitteenä n:o 6 olevan yhdistymisesityksen. Kunnanhallitus Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausuntopyynnön Jämsän kaupungille, Kuhmoisten kunnalle, Mänttä-Vilppulan kaupungille sekä Ruoveden kunnalle. Lausuntopyyntö liittyy Juupajoen ja Oriveden hakemukseen selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta poikkeamiselle (alle asukasta). Ministeriön tulee lain kuntarakennelain 4 i 3 momentin mukaisesti ennen poikkeamista koskevan päätöksen tekemistä neuvotella niiden kuntien kanssa, joita päätös koskisi. Tällöin kuullaan myös poikkeamista hakeneen alueen ympäryskuntia, jotta voidaan arvioida, onko kuntarakennelain edellytykset täyttävän suuremman selvitysalueen muodostaminen mahdollista. Selvitysalueille, joiden laajentaminen ei ympäryskuntien tekemien päätösten ja kuntien toiminnallisen suuntautumisen mukaan ole mahdollista, voidaan myöntää poikkeus, jos kuntarakennelain mukaiset muut poikkeamisen edellytykset täyttyvät. Tampereen kaupunkiseudun elinvoimaselvityksen kunnat ovat osana selvitystään jo todenneet, että ne eivät halua osallistua Juupajoen ja Oriveden selvitykseen. Valtiovarainministeriö on pyytänyt em. kunnilta lausuntoa siitä, haluavatko ne tehdä kuntarakennelain mukaisen selvityksen yhdessä Juupajoen ja Oriveden kanssa. Lausunnot on pyydetty toimittamaan mennessä sähköpostitse valtiovarainministeriöön. Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin edustajat ovat käyneet valtiovarainministeriössä selvittämässä kuntaliitosneuvottelujen tilannetta sekä asian jatkovalmisteluaikataulua. Valtiovarainministeriön edustajat ovat alustavasti luvanneet, että päätös poikkeamisalueesta saataisiin maaliskuun alkupäivinä. Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta ovat käsitelleet asian , Mänttä- Vilppulan kaupunki ja Ruoveden kunta Mikään em. kunnista ei ole kiinnostunut Juupajoki-Orivesi selvitysalueesta.

20 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi ministeriön lausuntopyynnön ja kuntien asiassa antamat lausunnot.