JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2014 VALTUUSTO SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2014 SISÄLLYSLUETTELO 9 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA JUUPAJOEN KUNNAN TALOUDEN TILAN ARVIOINTIA JUUPAJOEN KUNNAN JA ORIVEDEN KAUPUNGIN KUNTALIITOSSELVITYS... 36

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kokouksen paikka ja aika Kiinteistö Oy Juupajoen Koskiportin kokoussali Korkeakoskella maanantaina klo :50 Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Eskola Juho Hämylä Hannu Jauhiainen Jani Kallenautio Johanna Lakiasuo Leo Lepistö Martta Lepola Anne Markkula Anne Niemelä Aarno Pasuri Pertti Rae Pekka Rahkonen Antti Rintamäki Yrjö Saarinen Mirja Salomaa Janne Sikiö Heikki Soikka Juha Suosaari Veikko Valkeajoki Jussi Voutilainen Ulla Välttilä Esko Murtola Jutta Koskinen Tarja-Riitta Lindström Pirkko Korhonen Mervi Asiakohta 1, 9. jäsen puheenjohtaja jäsen I varapuheenjohtaja jäsen II varapuheenjohtaja jäsen varajäsen kunnanhallituksen jäsen, saapui klo kunnanjohtaja pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjantarkastajat Asiakohta 2, 10. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Jani Jauhiainen Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Johanna Kallenautio pöytäkirjantarkastaja Leo Lakiasuo pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 5 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista, ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Juupajoen valtuustossa on 21 varsinaista jäsentä, jotka on merkitty esityslistan alussa olevaan luetteloon. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä. Kokouskutsu ja esityslista liitteineen on postitettu Kokouskutsu on julkaistu Oriveden Sanomissa. Työjärjestyksen 14 :n mukaisesti läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut, ja läsnä olevat varavaltuutetut, sekä onko valtuusto laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen. PÄÄTÖS: Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole toisin päättänyt. Valtuuston päätöksen mukaisesti pöytäkirjantarkastajat valitaan aakkosjärjestyksessä. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Johanna Kallenautio ja Leo Lakiasuo. PÄÄTÖS: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Johanna Kallenautio ja Leo Lakiasuo.

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ JUUPAJOEN KUNNAN TALOUDEN TILAN ARVIOINTIA 2014 Kunnanhallitus Kunnallistalouden emeritus professori Pentti Meklin teki vuonna 2009 Juupajoen kunnan talouden tilasta arvion. Tuolloin todettiin mm., että kunnan talous oli kirjanpidollisesti juuri ja juuri tasapainossa ja että talouden myönteiselle kehitykselle oli paitsi mahdollisuuksia, mutta myös uhkia, jotka realisoituessaan heikentävät merkittävästi Juupajoen kunnan toimintaedellytyksiä. Vuoden 2009 jälkeen kuntakentässä ja julkisessa taloudessa on tapahtunut paljon. Juupajoen kunta päätti tilata Pentti Mekliniltä Juupajoen kunnan talouden tilan arvion vuonna Meklinin uudessa raportissa on tarkasteltu mennyttä kehitystä vuodesta 2001 alkaen, mutta kuitenkin painottaen vuoden 2009 jälkeistä kehitystä. Talouden tilan ja kehityksen arvioinnille on pohjaa haettu myös vertaamalla kehitystä muiden kuntien ja koko kuntakentän tilanteeseen. Tässä vertailukohteiksi on valittu Orivesi, Mänttä-Vilppula ja kaikki kunnat yhteensä. Raportissa myös arvioidaan Juupajoen kunnan talouden kehitysnäkymiä tulevina vuosina vuoden 2014 tilanteeseen. Asiaselostukseen on kirjattu keskeisiä otteita Pentti Meklinin analyysistä. Juupajoen tulevaisuuden näkymät: Mistä tilanteesta Juupajoki lähtee tulevaisuuteen? Kohti tulevaisuutta Juupajoki lähtee heikkenevästä taloustilanteesta. - kirjanpidollisesti kunnalla on hieman kertynyttä ylijäämää, mutta parin viime vuosien kehitys on kääntynyt alijäämäiseksi veroprosenttien korottamisesta huolimatta (kirjanpidollinen tasapaino) - tulorahoitusjäämä on kasvanut aivan viime vuosina kun tulorahoitus ei ole riittänyt nettoinvestointeihin (rahoituksellinen tasapaino) - tämä näkyy lainakannan nopeana kasvuna viime vuosina. Vuoden 2013 lopussa lainakanta on vielä kohtuullinen, mutta huolestuttavaa on nousu. Hitaasti kasvavien tulojen taustalla on - verotulojen kasvu on viime vuosina lähes pysähtynyt. Vuoden 2013 verotulot kasvoivat veroprosentin korottamisen ja tilitysjärjestelmän muutoksen seurauksena. - kunta on kerännyt menneinä vuosina kunnallisverotulonsa vertailukohteisiin nähden hieman alhaisemmalla veroprosentilla, mutta vuoden 2013 veroprosentti ylitti hieman kuntien keskiarvon. - verorahoituksen kasvu on perustunut valtionosuuksien kasvamiseen - tulojen kasvattamismahdollisuudet perustuvat lähinnä veroprosenttien korotukseen.

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Menopuolella taustalla on - asukaskohtaiset nettokustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa - peruskoulun oppilaskohtaiset nettokustannukset ovat korkeat ja kasvusuunnassa - kunnan investointitaso on ollut melko alhainen, mutta ilmeisesti tarpeisiin suhteutettuna riittävä. Kunnan tulevan talouden kehityksen taustalla ovat monet tekijät, mm. yleinen taloudellinen kehitys, valtion kuntiin kohdistamat toimenpiteet sekä kunnan väestön ja elinkeinoelämän kehitys. Tulevaisuus on monilta osin epävarma, mutta on jotakin tekijöitä, joista voidaan saada pohjaa tulevan kehityksen ennakoimiseen. Nämä tekijät liittyvät erityisesti väestöön ja valtion toimenpiteisiin. Kunta voi vaikuttaa vain osaan kunnan tulojen ja menojen kehitykseen. Ennakoitavissa oleva talouskehitys ja julkisen talouden tulevaisuuden näkymät Viime vuosina talouskasvu on ollut pientä koko maailman taloudessa ja useat euromaat ovat ajautuneet vakavaan kriisiin. Valtiot ovat velkaantuneet ja budjetit ovat alijäämäisiä. Suomen julkisen talouden kehitys on ollut samansuuntainen kuin monissa muissa maissa, vaikkakin nykyinen tila useisiin muihin maihin verrattuna on tyydyttävä. Hallitus on ryhtynyt kuromaan umpeen syntyvää kestävyysvajetta erilaisten rakenteellisten uudistusten avulla. Vaikka kuntien kirjanpidon tilinpäätökset osoittavat ylijäämää, ovat kunnat rahoituksellisesti alijäämäisiä. Rakenneuudistusten keskeisenä kohteena ovat kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut, niiden karsiminen ja tuottavuuden parantaminen. Tämä tarkoittaa kuntien kannalta valtionosuusrahoituksen kasvun hidastumista, pysähtymistä, jopa supistamista. Vaikka talouskasvusta näyttääkin olevan orastavia merkkejä, ilmeisesti talouskasvu jatkuu vielä pitkään hitaana. Tämä tarkoittaa sitä, että talouskasvun tuoma verotulojen automaattinen kasvu on myös hidasta. Väestön rakenne ja kehitys Väestön kehityksessä oleellista on väestön määrän muutos ja väestön rakenteen muutos. Juupajoen väestön määrä on pienentynyt v yli yhden prosentin vuosivauhtia. Lisäksi väestön määrän sisällä on tapahtunut selvä muutos. Lasten 0-6 -vuotiaiden määrä on supistunut 10,9 %:lla ja yli 64-vuotiaiden määrä on kasvanut 14,2 %:lla. Näillä molemmilla on vaikutusta sekä kunnan kokonaistulojen kehitykseen että kokonaismenoihin. Juupajoen väestökehityksessä positiivisen signaalin antoi kuitenkin vuoden 2013 lopun tilanne. Ennusteen vastaisesti väestön määrä on kasvanut hieman edellisestä vuodesta ja on tilaston mukaan 2040.

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Päätelmät tulojen osalta Tulojen kehityksen näkökulmasta Juupajoen tilanne vaikuttaa huolestuttavalta. Tekijät, joihin kunta ei juuri voi vaikuttaa, vähintään hidastavat tai jopa pysäyttävät tulojen kasvun. Kunnan väline tulojen lisäämiseen on veroprosenttien korottaminen. - Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan. Jos valtionosuusuudistus toteutuu suunnitellulla tavalla, supistaisi uudistus Juupajoen valtionosuuksia parin tuloveroprosentin verran siirtymäkauden jälkeen. - Veroprosentteihin tuo myös painetta jo nykyinen tilanne. Vuoden 2013 verotilityksiin sisältyi pari kertaluonteista verotulojen tilitystä (Juupajoen tarkka osuus ei nyt ole tiedossa, mutta se lienee alle yhden veroprosentin suuruinen). Näistä kertaluonteisesta eristä huolimatta kunnan tilinpäätös oli hieman alijäämäinen. - tulevaisuutta silmällä pitäen on myös huomattava, että vuoden 2013 hyvä verokertymä pienentää verotulontasausta vuonna 2015, jos silloin on voimassa nykyisen kaltainen tasausjärjestelmä. - Näiden järjestelmämuutoksista johtuvien veroprosenttien korotuspaineiden lisäksi tulevat luonnollisesti myös menojenkasvusta aiheutuvat korotuspaineet. Päätelmät menojen kehityksen osalta Mikäli yhteiskunnallinen muutos jatkuu entiseen malliin, tulevaisuudessa kuntien menojen kasvupaineet vain lisääntyvät erityisesti väestön ikärakenteen muuttumisen johdosta. Toinen menopaineita lisäävä syy on palvelutasovaatimusten kasvu. Vaikka maaseudulla asuvien ihmisten palveluodotukset eivät useinkaan ole korkeat, aiheuttavat yleiset kehityssuunnat sen, että palveluja järjestäviltä yksiköiltä edellytetään koko ajan korkeampaa palvelutasoa, vaikka samanaikaisesti olisikin pyrkimystä lieventää mm. henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Juupajoen asukaskohtaiset nettokäyttömenot ovat viime vuosina kasvaneet ja ylittävät nyt maan kuntien keskiarvon. Palvelutarpeiden kasvu jatkuu väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Samanaikaisesti palvelutasovaatimukset kasvavat. - Tulevaisuudessa menojen hallinnan kannalta keskeinen on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Niiden osuus kunnan nettokäyttökustannuksista on lähes 70 % ja niihin kohdistuu runsaasti kasvupaineita. Vuoden 2011 tietojen mukaan Juupajoen terveys- ja vanhuspalvelujen tarvevakioidut menot ovat hieman kuntien keskitasoa korkeammat. - Opetuksen ja kulttuurin nettokäyttökustannukset ovat noin 23 %, josta peruskoulun osuus suurin. Kunnan nettokäyttökustannuksista peruskoulujen osuus on noin 18 %. Peruskoulujen oppilaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat korkeat. Menojen kasvun hallinnan kannalta edessä on rakenteellisten päätöksien tekeminen, kun ennusteiden mukaan lapsien ja nuorien ikäluokat pienenevät.

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Tehtäväkohtaiset valtionosuudet kattavat nykyisellään iän ja sairastavuuden tuottamista menoista laskennallisesti noin kolmanneksen ja kunnan on maksettava kaksi kolmasosaa. Tämä osuuden kunta maksaa verotuloistaan ja verotuloksen tasauksesta saamillaan tuloilla. Kun valtionosuudet ovat sidottu pääosin asukaslukuun, väestön määrän aleneminen vähentää kunnan saamaa valtionosuutta kokonaisuudessaan. Kustannukset eivät suoraan vähene väestön määrän mukaan. Kiinteät kustannukset, esimerkiksi koulun kustannukset, pysyvät pitkään lähes muuttumattomina vaikka oppilasmäärä laskee. Kun talouskasvu ilmeisesti tulevaisuudessa on hidasta ja veroprosenttien jatkuva korottaminen ei ole mahdollista, selviytyminen edellyttää palvelutuotannossa perusteellisia rakenteellisia uudistuksia, joilla määrältään ja laadultaan riittävät palvelut voidaan turvata. Kunnan on parannettava tuottavuutta hillitäkseen menojen kasvua tai supistaakseen menoja. Juupajoen tilanne on samantapainen monissa väestöään menettävissä Suomen pienissä kunnissa. Ratkaisuvaihtoehdot ovat myös samantapaiset. On myös syytä korostaa, että pelkästään kuntaliitokset itsessään eivät yleensä tuo ratkaisuja, vaan samalla on tehtävä toimenpiteitä menojen kasvun hillitsemiseksi ja sopeuttamiseksi tulojen asettamiin raameihin. Asiasta on järjestetty kunnanvaltuuston iltakoulu , jossa Pentti Meklin oli paikalla esittelemässä analyysiä. Raportti kokonaisuudessaan on lähetetty sähköisenä kunnanhallituksen jäsenille ja tarvittaessa saatavilla kunnanvirastosta. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi Pentti Meklinin raportin Juupajoen kunnan talouden tilan arviointia 2014 ja saattaa raportin edelleen kunnanvaltuustolle tiedoksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Valtuusto Pentti Meklinin raportti Juupajoen kunnan talouden tilan arviointia 2014, liite n:o 1. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Pöytäkirjaan merkittiin, että kunnanhallituksen jäsen Tarja-Riitta Koskinen saapui tämän pykälän kohdalla klo 18:05.

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ JUUPAJOEN KUNNAN JA ORIVEDEN KAUPUNGIN KUNTALIITOSSELVITYS Kunnanhallitus Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin yhdistymisselvitysprosessi käynnistyi puheenjohtajistojen tapaamisissa talvella 2012 ja keväällä 2013 käytyjen neuvottelujen pohjalta. Kuntaliitosselvityksen tekemisen perusteena on kuntarakennelain velvoite yhdistymisselvityksen tekemiseen, Juupajoen kunnan vaikeudet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä sekä kuntien tiukentunut taloustilanne. Juupajoen kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan esittää Oriveden kaupungille rakennelain mukaisen kuntaliitosselvityksen tekemistä siten, että selvitystyö olisi valmiina helmikuun loppuun mennessä Oriveden kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että Oriveden kaupunki on valmis yhteiseen kuntaliitosselvitykseen. Valtuustot päättivät myös hakea valtiolta poikkeusta kuntarakennelain mukaiseen selvitysalueeseen, koska Juupajoki-Orivesi selvitysalue on alle asukasta. Poikkeuslupa on edellytys yhdistymisavustuksen ja selvitysavustuksen saamiselle. Valtiovarainministeriö on luvannut päätöksen poikkeusluvasta mahdollisimman pian mahdollisesti jo tammikuun lopulla Kuntaliitosselvitystyö toteutettiin elokuu 2013 tammikuu 2014 välisenä aikana. Selvitystyön toteuttamiseen ovat osallistuneet FCG:n konsultit Jarkko Majava ja Jaakko Joensuu. Selvitystyötä on ohjannut poliittinen ohjausryhmä, joka kokoontui seitsemän kertaa. Ohjausryhmässä on ollut lisäksi molempien kuntien kuntajohtajat sekä henkilöstön edustus. Selvitystyötä tekemään ohjausryhmä nimesi kolme alatyöryhmää: elinvoimaisuustyöryhmä, palvelutyöryhmä ja talous-, henkilöstö ja tietohallintoryhmä. Valtuustojen yhteistapaaminen pidettiin , jossa valtuutetuille esiteltiin selvitystyön keskeisiä tuloksia. Juupajoen valtuustolle on selvitystyön etenemistä informoitu kokousten yhteydessä sekä erillisissä iltakouluissa ja valtuustoseminaarissa. Selvitystyön yhteydessä on järjestetty kaksi kuntalaistilaisuutta Juupajoella ja Orivedellä. Selvitystyöhön liittyen on myös käyty keskustelua asiasta mm. Juupajoen kyläyhdistysten kanssa. Käytössä on lisäksi ollut verkkosivut, josta on ollut saatavilla kokousten pöytäkirjat sekä muuta selvitystyöhön liittyvää materiaalia. Juupajoella selvitystyön materiaalia on ollut myös nähtävillä kirjastossa. Paikallislehti on aktiivisesti uutisoinut selvitystyön etenemisestä. Henkilöstön kanssa kuntaliitosselvityksen kulloinkin ajankohtaista tilannetta on käsitelty yhteistoimintatyöryhmässä sekä työpaikkakokouksissa. Tampereen kaupunkiseudun kunnat (ml. Orivesi) käynnistivät jo syksyllä 2012 kuntarakenneselvityksen laadinnan selvitysmies Rauno Saaren johdolla

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ ennakoiden tulossa olevaa kuntarakennelain mukaista selvitysvelvoitetta. Juupajoen kunta esitti mukaanpääsyä em. selvitykseen perusteluna tiivis yhteinen palvelurakenne Oriveden kanssa. Tampereen elinvoimaselvityksen piiriä ei kuitenkaan haluttu laajentaa kaupunkiseudun kuntien ulkopuolelle. Valtiovarainministeriön kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta Juupajoen ja Oriveden keskinäinen kuntaliitoselvitys on kuitenkin liitetty osaksi Tampereen kaupunkiseutuselvitystä. Kaupunkiseutuselvityksen yhteydessä on mm. toteutettu kaupunkiseudun kuntien kuuleminen mahdollisesta halukkuudesta osallistua Juupajoki-Orivesi selvitykseen, mikä puolestaan liittyy mahdollisen poikkeusluvan saamiseen. Kuntarakennelain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa mikäli se parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Edellä olevista edellytyksistä ainakin yhden tulee täyttyä. Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan yhdistymistä voidaan perustella seuraavilla seikoilla: - Juupajoen ja Oriveden selvitysalue (n as.) ei täytä kuntarakennelaissa edellytettyä selvitysalueen väestöpohjaa ( as). Sen sijaan Juupajoki ja Orivesi muodostavat kuntarakennelaissa edellytetyn luontevan toiminnallisen ja yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden ja maantieteellisesti yhtenäisen alueen. Kuntakeskusten välinen etäisyys on vain 16 km. - Kuntien keskinäisellä palveluyhteistyöllä on pitkä historia. Liitoksen myötä myös Juupajoen alueen sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Oriveden palvelujen tapaan Tampereen kaupungin tuottamiksi. Tämä tuo varmuutta ja pitkäjänteisyyttä alueen palvelujen kehittämiseen. - Kuntien yhdistymisen tavoitteena on palvelujen yhteensovittamiseksi tarkastella palveluita kokonaisuudessaan uuden kunnan näkökulmasta. Suuremman kunnan on mahdollista paremmin uudistaa palvelutuotannon rakenteita ja tuotantotapoja tavoitteena tehokkuus, taloudellisuus ja tuottavuus. Palveluprosesseja tullaan kehittämään ja uudistamaan hyödyntäen mm. sähköisiä asiointipalveluja. Palvelutuotantoa järjestetään tarvittaessa uudelleen, kun se on palveluiden laatu huomioon ottaen järkevää ja taloudellisesti perusteltua. - Kuntaliitos vahvistaa Oriveden kaupungin asemaa Tampereen koillispuolisena palvelujen ja työpaikkojen keskuksena. Lisäksi Oriveden

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ kaupungin elinkeinojakauma monipuolistuu Juupajoen merkittävän jalostussektorin myötä. Kuntien yhdistyessä tullaan panostamaan uuden kunnan kilpailukykyisyyden ja vetovoiman parantamiseen, mikä luo hyvät edellytykset elinkeinoelämän kehittymiseen. Uuden Oriveden profiilia tullaan kirkastamaan siten, että kaupunki erottuu omaperäisenä ja houkuttelevana asuinalueena, joka tavoittelee hallittua osuutta Pirkanmaan maakunnan tulevien vuosien väestönkasvusta. Oriveden hyvää liikenteellistä sijaintia valtatie 9 ja kantateiden sekä rautatieliikenteen risteysalueella tullaan hyödyntämään edellä esitettyjen väestö ja elinkeinotoimen tavoitteiden saavuttamisessa. Selvityksen perusteella Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan yhdistymisen täyttää kuntarakennelain 4 :n kaikki neljä edellytystä. Näin ollen kuntajakoa voidaan muuttaa siten, että Juupajoen kunnan toiminta lakkaa ja se liitetään Oriveden kaupunkiin Mikäli kuntaliitos Juupajoki-Orivesi toteutuu, Juupajoen sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään Tampereen kaupungin toimesta yhteistoiminta-alueella. Tämän vuoksi yhdistymissopimuksesta on pyydetty Tampereen kaupungin lausunto mennessä koskien yhdistymissopimuksen kirjauksia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja po. henkilöstöstä. Yhdistymisesitys käsittää yhdistymissopimuksen, kuntaliitosselvityksen loppuraportin sekä alatyöryhmien raportit liitteineen. Aineisto kokonaisuudessaan julkaistaan avoimella verkkosivulla ja se on luettavissa myös Juupajoen kirjastossa, jotta kaikilla kuntalaisilla ja henkilöstöön kuuluvilla on mahdollisuus siihen perehtyä. Lisäksi helmikuun alussa pidetään kaksi kuntalaistilaisuutta (Juupajoella ja Orivedellä ), joissa esitellään selvitystyön tuloksia. Kuntarakennelain 7 :n mukaan kunnanhallituksen on varattava kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Huomautus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun huomautusta koskeva kuulutus on kunnassa julkaistu siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Kunnanhallitus antaa huomautuksista lausunnon ja tekee kuntien yhdistymisestä ehdotuksen valtuustolle. Esityslistan liitteenä n:o 5 ovat kuntien yhdistymissopimus ja kuntaliitosselvityksen loppuraportti. Alatyöryhmien raportit on jaettu luottamushenkilöille jo aiemmin ja ne ovat lisäksi nähtävillä kokouksessa. EHDOTUS (Kj): Juupajoen kunnanhallitus hyväksyy Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin yhdistymisesityksen liitteineen asetettavaksi julkisesti nähtäville. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Lisäksi kunnanhallitus hyväksyi liitteenä n:o 6 olevan yhdistymisesityksen. Kunnanhallitus Kuntaliitosselvitykseen liittyvät toiset kuntalaistilaisuudet on pidetty Juupajoella ja Orivedellä. Tilaisuuksien tarkoituksena oli kertoa kuntalaisille liitoksen vaikutuksista sekä kuulla kuntalaisten mielipiteitä asiaan. Kuntaliitosselvityksen ohjausryhmä totesi kokouksessaan käytyjen kuntalaistilaisuuksien vastanneen niille asetettuja tavoitteita. Lisäksi todettiin, että kuntalaisia on kuitenkin jatkossakin informoitava selkeästi ja riittävästi kuntaliitosselvityksen jatkovalmistelusta. Koko kunnan henkilöstölle suunnattu infotilaisuus kuntaliitosselvityksestä on pidetty Juupajoella ja Orivedellä Yhteistoimintamenettelyn mukaisessa toimielimessä asiaa on käsitelty Juupajoella , , , ja Kuntaliitosselvitykseen liittyvää aineistoa on ollut prosessin ajan täydentyen nähtävillä kuntien nettisivuilla sekä Juupajoella kirjastossa, Lähimmäisen Tuvalla ja Lylyn kylätuvalla. Kuntalaisilla ja muilla asianosaisilla oli kuntarakennelain 7 :n mukaan tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Yhdistymisesitys ja -sopimus liitteineen ovat olleet Juupajoella ja Orivedellä nähtävänä Huomautusten jättöaika päättyi kello 15. Määräaikaan mennessä Oriveden kaupungille ei jätetty yhtään huomautusta. Juupajoen kunnalle tuli huomautuksia yhteensä 10 kpl. Huomautuksissa kritisoidaan kuntaliitoksen toteuttamistapaa, liian nopeaa aikataulua sekä yhdistymissopimuksen sisältöä. Myös yhdistymissopimuksen noudattamista epäillään ja kannetaan huolta siitä, että Juupajoen palvelut siirtyvät Orivedelle tai jopa Tampereelle asti ja että päätösvalta karkaa kauas. Oriveden heikko taloustilanne nähdään myös huolestuttavana asiana mahdollisessa kuntaliitoksessa. Ohjausryhmä käsitteli jätetyt huomautukset kokouksessaan ja totesi, että kuntien yhdistymisen valmistelu on tapahtunut Juupajoen kunnanvaltuuston ja Oriveden kaupunginvaltuuston päätösten sekä kuntarakennelain mukaisesti. Ohjausryhmä totesi, että Juupajoen ja Oriveden kaupungin kesken laadittu yhdistymisesitys ja yhdistymissopimus ovat kuntarakennelain mukaisia ja noudattelevat kuntien yhdessä asettamia tavoitteita kuntien yhdistymiselle ja uuden kunnan kehittämiselle. Edelleen ohjausryhmä toteaa kantanaan, että Juupajoen kunnanhallitukselle jätetyt huomautukset eivät edellytä muutoksia kunnanhallituksen mukaisesti julkisesti nähtäville asetettuun Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin yhdistymisesitykseen tai yhdistymissopimukseen.

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Valtiovarainministeriö on pyytänyt Jämsän kaupungilta, Kuhmoisten kunnalta, Mänttä-Vilppulan kaupungilta ja Ruoveden kunnalta lausuntoa siitä, haluavatko ne tehdä kuntarakennelain mukaisen selvityksen yhdessä Juupajoen ja Oriveden kanssa. Kaikki kunnat ovat ilmoittaneet lausunnoissaan, etteivät ne halua liittyä Juupajoen ja Oriveden muodostamaan selvitysalueeseen. Kuntaliitoksen ohjausryhmän totesi kokouksessaan, etteivät lausunnot aiheuta toimenpiteitä ao. kuntaliitosvalmisteluun. Juupajoen kuntalaiset keräsivät 212 allekirjoittajaa aloitteeseen neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä kuntien yhdistymisasiassa. Juupajoen kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan , että aloitteessa esitettyä neuvoaantavaa kunnallista kansanäänestystä ei järjestetä kuntajaon muutosesitykselle asetetusta aikataulusta johtuen. Asiaan liittyen on Väestörekisterikeskus kirjeellään ilmoittanut, että vaalilain 8 :n mukaisesti kunta muodostaa yhden äänestysalueen, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin nykyinen äänestysaluejako on valtuuston päätöksillä voimassa alkaen toimitettavissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä. Päätökset ovat siis voimassa vuonna 2015 toimitettavissa eduskuntavaaleissa. Vaalilain 8 :n mukaan kunnan on ilmoitettava äänestysalueen muuttamista koskevasta valtuuston päätöksestä mennessä maistraatille. Äänestysalueen muuttamista koskeva päätös on ilmoitettava myös kuntajaotuksen muuttamista koskevissa tilanteissa, jos äänestysaluejako ehditään muuttaa ja ilmoittaa maistraatille mennessä. Mikäli kuntaliitos toteutuu, on tarkoituksenmukaista, että entisen Juupajoen kunnan alue muodostaa yhden Oriveden kaupungin äänestysalueen, koska Juupajoella jo nyt on ainoastaan yksi äänestysalue. Asiasta päätöksen tekee Oriveden kaupunki. Valtiovarainministeriö on päivätyllä päätöksellään myöntänyt poikkeuksen kuntarakennelain 4 c :ssä säädetyn palveluperusteen osoittamasta alueesta Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin muodostamalle selvitysalueelle. Päätös tarkoittaa myös käytännössä sitä, että kuntaliitoksen toteutuessa maksetaan kuntaliitosavustusta 2,0 milj. euroa. Lisäksi Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan yhdistymisselvitykseen voidaan erikseen hakea myös selvitysavustusta. Hakemuksen selvitysavustuksesta tekee kuntaliitosselvityksen käynnistänyt Juupajoen kunta. Kuntaliitosselvitystä on käsitelty Juupajoen kunnanvaltuuston päätösvalmistelua linjaavissa iltakouluissa ja , valtuuston strategiapäivässä , valtuuston iltakoulussa ja valtuustoseminaarissa sekä Oriveden kanssa yhteisessä seminaarissa Kuntarakennelain mukainen ilmoitus ministeriölle kuntaliitosselvitysalueesta on käsitelty Juupajoen valtuuston kokouksessa Selvityksen etenemisestä

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ on annettu tilannekatsaus valtuustolle Yhdistymissopimusluonnos ja muu selvitysmateriaali on esitelty Juupajoen valtuuston iltakoulussa Kuntaliitosneuvottelujen ohjausryhmään ovat Juupajoelta kuuluneet valtuuston puheenjohtaja Jani Jauhiainen, valtuuston I varapuheenjohtaja Aarno Niemelä, valtuuston II varapuheenjohtaja Antti Rahkonen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Hämylä, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Juha Soikka, kunnanjohtaja Pirkko Lindström ja henkilöstön edustaja Niko Oksa. Oriveden kaupungin edustajina ovat olleet valtuuston puheenjohtaja Riitta Jakara, valtuuston I varapuheenjohtaja Kalle Uotila, valtuuston II varapuheenjohtaja Antti Nieminen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Jussi Viljanen, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Jussi Järvinen, kaupunginjohtaja Juha Kuusisto ja henkilöstön edustaja Harri Lehen. Ohjausryhmä on ollut päätöksissään yksimielinen. Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan yhdistymisesitys, yhdistymissopimus ja kuntaliitosselvityksen loppuraportti ovat esityslistan liitteenä n:o 5. Kuntalaisten huomautukset ovat esityslistan liitteenä n:o 6. EHDOTUS (Kj): Juupajoen kunnanhallitus päättää antaa kuntalaisten huomautuksiin seuraavan lausunnon: Kunnanhallitus on tutustunut kuntalaisten jättämiin huomautuksiin ja toteaa, että kuntien yhdistymisen valmistelu ja kuntaliitosselvitystyö on tapahtunut Juupajoen kunnanvaltuuston päätösten ja kuntarakennelain mukaisesti. Kuntarakennelain mukainen kuntien selvitysvelvollisuus (4b ) tarkoittaa, että yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä (6 ) ja siihen liittyvä yhdistymissopimus (8 ). Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin kesken laadittu yhdistymisesitys ja yhdistymissopimus ovat kuntarakennelain mukaisia ja noudattelevat kuntien yhdessä asettamia tavoitteita kuntien yhdistymiselle ja uuden kunnan kehittämiselle. Yhdistymissopimukseen liittyvissä neuvotteluissa Juupajoen kunnan edustajat ovat tuoneet esiin juupajokelaisten tärkeinä pitämiä asioita mm. palvelurakenteeseen ja palvelujen järjestämiseen, alueen elinvoimaisuuteen ja investointeihin liittyen. Neuvotteluissa esillä olleet asiat on huomioitu yhdistymissopimuksessa. Kunnanhallituksen näkemyksen mukaan asian valmistelussa on noudatettu kuntalakia ja hyvää hallintotapaa mm. tiedottamisessa ja kuntalaisten osallistumisja vaikutusmahdollisuuksien varaamisessa. Edelleen kunnanhallitus toteaa, että kunnanhallitukselle jätetyissä huomautuksissa ei ole tuotu esille sellaisia seikkoja, joiden johdosta olisi tullut tehdä muutoksia

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ kunnanhallituksen mukaisesti julkisesti nähtäville asetettuun Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin yhdistymisesitykseen tai yhdistymissopimukseen. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle selvitystyön tulosten perusteella, että 1. valtuusto hyväksyy tehdyn yhdistymisesityksen ja yhdistymissopimuksen Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan välillä ja että 2. valtuusto päättää yhdessä Oriveden kaupunginvaltuuston kanssa esittää Valtioneuvostolle kuntajaon muuttamista yhdistymissopimuksessa esitetyllä tavalla siten, että Juupajoen kunta lakkaa lukien ja se liitetään osaksi Oriveden kaupunkia. Asian käsittely: Keskustelun aikana Heikki Sikiö esitti yhdistymisesityksen ja yhdistymissopimuksen hylkäämistä. Hänen esitystään kannattivat Heidi Frolov ja Esko Välttilä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, joten on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Ne jotka ovat kunnanjohtajan esityksen kannalla äänestävät jaa, ja ne jotka ovat Heikki Sikiön ehdotuksen kannalla äänestävät ei. Äänestyksessä annettiin 3 jaa-ääntä (Markkula, Saarinen, Lepistö), sekä 4 ei- ääntä (Hämylä, Sikiö, Frolov, Välttilä). Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt Heikki Sikiön esityksen äänin 4-3. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti äänin 4-3 esittää valtuustolle yhdistymisesityksen ja yhdistymissopimuksen hylkäämistä. Anne Markkula jätti asiasta eriävän mielipiteen. Valtuusto Oriveden kaupungin ja Juupajoen kunnan yhdistymisesitys, yhdistymissopimus ja kuntaliitosselvityksen loppuraportti ovat esityslistan liitteenä n:o 2. Kuntalaisten huomautukset ovat esityslistan liitteenä n:o 3.

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ PÄÄTÖS: Asian käsittelyn alussa kuultiin kunnanjohtaja Pirkko Lindströmin ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Hämylän puheenvuorot. Valtuustoryhmien puheenvuorot esittivät Antti Rahkonen (KESK), Mirja Saarinen (SDP/VAS) ja Pekka Rae (KOK). Mirja Saarinen esitti ryhmäpuheenvuorossaan kuntaliitossopimuksen hyväksymistä. Käydyn yleiskeskustelun aikana Mirja Saarisen esitystä kannattivat valtuutetut Martta Lepistö ja Yrjö Rintamäki. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että Mirja Saarinen on tehnyt kunnanhallituksen esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen, joten siitä on äänestettävä. Puheenjohtaja hyväksytti valtuustolla seuraavansisältöisen äänestysesityksen; ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen esitystä äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Mirja Saarisen esitystä äänestävät "ei". Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 14 jaa-ääntä ja 7 ei-ääntä. Äänestysluettelo liitteenä. Puheenjohtaja totesi äänestystuloksena, että valtuusto on äänin 14-7 hyväksynyt kunnanhallituksen ehdotuksen. Mirja Saarinen, Jani Jauhiainen, Yrjö Rintamäki, Aarno Niemelä, Ulla Voutilainen, Martta Lepistö ja Anne Lepola jättivät kokouksessa kirjallisen eriävän mielipiteen pöytäkirjaan liitettäväksi, liite 4.