02/08. Jyrki Kontio Tahto. kasvaa ratkaisee. s.4. Kunnissa. on töitä tietotekniikalle. s.3

Transkriptio

1 02/08 Jyrki Kontio Tahto kasaa ratkaisee s.4 Kunnissa on töitä tietotekniikalle s.3

2 Hyä Tietotekniikan liiton jäsen, syksyn aikana Tietotekniikan liitto on kartoittanut IT-alan työntekijöiden palkkauksen, tutkinut kuntapäättäjien asenteita paleluiden tehostamiseen tietotekniikan aulla ja osallistunut IT-alan yritysten menestystä kiihdyttään Kasufoorumin toimintaan. Kaikki kolme aktiiteettia liittyät yhteen ja niissä tiiistyy se, mitä liitto toiminnallaan taoittelee. Haluamme, että suomalaisten hyinointi paranee tietotekniikkaa tehokkaasti hyödyntämällä. Julkisella sektorilla tuoreilla kunnallispäättäjillä on paljon tehtäää. Kuntaliitokset, työoimapula ja krooninen rahapula ohjaaat hakemaan uusia ratkaisuja tietotekniikasta. Kuitenkin Suomi on IT-infrastruktuurin kehittämisessä jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Tare on selä, ratkaisut eiät. Kunnat taritseat nopeasti asiantuntemusta, yhteistyötä ja ennen kaikkea yhteisen päätöksen siitä, millä periaatteilla ja älineillä paleluita jatkossa kehitetään. Meidän, tietotekniikan ammattilaisten tehtää on käyttää osaamisemme niin, että tietotekniikka palelee niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla ihmisten oikeita tarpeita, oikealla taalla. Sitä kautta kasaa myös oman työmme merkitys ja arostus. Kun linkit ja tekniikan ja elämänlaadun paranemisen älillä ahistuat, säilyy ja kasaa alan kiinnostauus myös lahjakkaiden nuorten keskuudessa. Teretuloa mukaan liiton toimintaan, Robert Serén Tietotekniikan liiton toiminnanjohtaja

3 Kunnissa on tietotekniikalle töitä Teksti: Sini Suomalainen Tietotekniikan liitto kartoitti kunnallisaaliehdokkaiden näkemykset IT:n hyödyntämisestä kunnissa. Tutustu kuntaaalitutkimuksen tuloksiin: Tietotekniikan liitto kartoitti kunnallisaalien alla ehdokkaiden näkemyksiä tietotekniikan roolista kuntansa paleluiden kehittämisessä ja tehostamisessa. Ehdokkaat keskittyiät ajamaan aoimia standardeja, tereydenhuollon järjestelmien parantamista ja tasa-aron säilyttämistä kunnallisissa paleluissa. Kyselyn aoimissa kommenteissa käi selästi ilmi, kuinka eri tasoilla ehdokkaat kuntiensa IT-haasteita pohtiat. Osa kokee tietotekniikan edelleen pääasiassa lasten liikuntaharrastusten latistajana, osa näkee mahdollisuudet, jotka tietotekniikka tuo palelujen kehittämiseen. Paremmat palelut ähemmällä aialla tiiistää altioarainministeriön Kunta IT -yksikön johtajan Antti Holmroosin työn taoitteen. Kunnissa tehdään nyt merkittäiä ratkaisuja sen suhteen, miten paleluita oidaan parantaa työntekijämäärän äistämättä ähentyessä. Rakenteet muuttuat ja tietotekniikka oi olla muutoksessa niin mahdollistaja kuin jarrukin. Päättäjiltä aaditaan tässä alppautta ja aoimuutta uusille taoille tehdä asioita, sanoo Holmroos. Asiat on nähtää ja toteutettaa uudella taalla. Esimerkiksi se, että kunnanhallinto on jaettu osiin ja lautakuntiin, ei tarkoita sitä, että ihmisen elämä ja tarittaat palelut jakautuisiat samoin. Lokeroiduista paleluista pitää siirtyä elämäntilanteita seuraaiin paleluihin. Moni kunnallisaaliehdokas otti kyselyssä oma-aloitteisesti kantaa aoimen lähdekoodin käytön puolesta. Aoimien järjestelmien käyttö pitää julkisen sektorin kiinnostaana ja potentiaalisena asiakkaana usealle toimijalle markkinoilla. Näin julkiselle sektorille suunnattuja tietotekniikkapaleluja kehitetään ja kilpailu pitää hinnat järkeällä tasolla, uskoo Holmroos. Tasa-aro taoitteena Moni ehdokas korosti aoimissa astauksissaan, ettei tietokone oi korata ihmistä. Toiset erotteliat, ettei kaikkia kontakteja oi korata erkon älityksellä, mutta iranomaistapaamisia kyllä. Kunnallisten paleluiden järjestämistä tasa-aroisesti korostettiin, aikka sen paras toteutustapa nähtiin eri taalla. Esimerkiksi anhusten almiuteen käyttää tietotekniikkaa suhtauduttiin kaksijakoisesti. Osa puolsi sitä, että henkilökohtaiset palelut on säilytettää anhusten takia. Osa taas näki tietotekniikan mahdollisuutena erityisesti koteihinsa sidotuille ihmisille. Koulutuksen merkitys korostuu tällöin. Suomessa tereydenhuollon sähköistäminen on hyällä tasolla. Vaarana on kuitenkin, että muutos jää mekaaniseksi. Uusien kunnallispäättäjien haasteeksi heittäisin sen, miten muutoshalukkuus kunnissa saadaan niin korkealle tasolle, että saamme uusien järjestelmien edut käyttöömme riittään nopeasti, Holmroos sanoo. Tietotekniikan liiton kunnallisaalikysely koostui seitsemästä osa-alueesta: sähköinen asiointi ja itsepalelu, kuntapaleluiden ja hallinnon tehokkuus, digidemokratia, sosiaalitoimi, koulutoimi, tereydenhuolto ja muut palelut. Tulokset löytyät Tietotekniikan liiton erkkosiuilta,

4 Kasufoorumi 08 kokosi ohjelmistoyritykset, päättäjät ja tutkijat saman pöydän ääreen. Tuloksena syntyi yhteinen näkemys kasun ja kansainälistymisen haasteista ja ehdotus niiden ratkaisemiseksi. Vaikka hankkeen loppuraportti on julkaistu, arsinainen työ alkaa asta nyt. Jyrki Kontion mukaan suomalainen yhteiskunta on muuttunut nopeammin kuin sen aromaailma. Suomalaisen hyinoinnin sankari ei enää ole suolla kuokkia Jussi, aan kasuhakuinen ohjelmistoyrittäjä. Ohjelmistoalan kasukipuja kukistettiin Kasufoorumissa Tahto kasaa ratkaisee Teksti: Elisa Ylinen Kua: Wilma Hurskainen Kaikkien alojen ohjelmistoituminen on globaalisti aha trendi. Suomelle siitä on hyötyä: ohjelmistoalalla Kiina-ilmiö on harinainen, sillä korkean lisäaron työtä on aikeampaa siirtää halpojen tuotantokustannusten maihin, sanoo Kasufoorumin puuhamiehenä häärinyt Jyrki Kontio, R & D-Ware Oy:n perustaja ja Tietotekniikan liiton hallituksen jäsen. Tammikuussa käynnistetty hanke keskittyi ratkomaan suomalaisen ohjelmistoteollisuuden kasun ja kansainälistymisen haasteita. Kun ikäluokat pieneneät ja Suomessa tehtään työn määrä jatkuasti ähenee, kansantalouden kasu tulee perustumaan ainoastaan tuottauuden kasuun. Ohjelmistoalan merkitys hyinointiyhteiskunnan säilymisen kannalta on suuri. Tämän nostaminen julkiseen keskusteluun oli Kasufoorumin keskeisimpiä taoitteita. Halusimme saada päättäjät ymmärtämään, että Suomen tuleaisuus on ohjelmistoissa, Kontio tiiistää. Kasupotentiaali on suuri: alalla kuin alalla käytetään ohjelmistoja tuomaan yritykselle lisäaroa. Globaalit markkinat kuitenkin asettaat kasulle haasteita. Vaikka osa haasteista yritysten pieni koko, pieni kotimarkkina on yhtäläisiä kaikille Suomen kasuyrityksille, ohjelmistoalalle on ominaista, että markkinat oat globaalit niin teknologian kuin markkinoinninkin suhteen. Usein ajatellaan, että menestyminen on maailmanlaajuisilla markkinoilla Näin selätät kasun esteet helpompaa. Näin ei ole: globaalissa taloudessa yritystä ei oida kasattaa eristyksissä aan tuotekehitykseen on inestoitaa oimakkaasti heti alussa, aikka tuloksia saadaan asta uosien kuluttua, Kontio sanoo. 1. Tee gap-analyysi: ertaa oman yrityksen haasteita loppuraporttiin kirjattuihin haasteisiin. 2. Varmista, että yritykselläsi on osaaa hallitus ja hallituksessa juuri sellaista osaamista, mitä yrityksesi taritsee. 3. Aseta koat kasutaoitteet. 4. Verkostoidu henkilökohtaisesti. Huolehdi siitä, että myös yrityksesi aainhenkilöt erkostoituat. Etsi itsellesi kumppaneita ja ole kumppani muille. Jyrki Kontio Lisää Kasufoorumista Jyrki Kontion blogissa:

5 Aseta rohkeat kasutaoitteet Kontion mukaan yritykset tyytyät liian usein maltilliseen kasuun eiätkä aseta itselleen riittään koia kasutaoitteita. Prosessi-integraatioon erikoistuneessa Frends Technology Oy:ssä sen sijaan uskotaan konkreettisiin taoitteisiin: uonna 2012 seitsemänkymmentä prosenttia liikeaihdosta tulee ulkomailta. Seuraaa tärkeä askel meille on tytäryhtiöiden perustaminen, sanoo yrityksen toimitusjohtaja ja Kasufoorumin ohjausryhmän jäsen Aino-Maija Fagerlund. Kaksikymmenuotias yritys on käyttänyt yli puolet olemassaoloajastaan taoitteellisen kansainälistymiseen. Kasu on ollut nopeaa; kuluneena uonna muun muassa yrityksen henkilöstömäärä on kasanut 17:llä. Suurin haasteemme on ollut kansainälisen liiketoiminnan osaaminen. Siinä kokemuskaan ei aina auta. Tärkeintä on halu ja kyky oppia uutta ja tehdä asioita uudella taalla. Opi myymään ja markkinoimaan Kasufoorumissa globaalit kysymykset kuten markkinoiden ja innoaatiokeskittymien etäisyys Suomesta eiät kuitenkaan nousseet merkittäimmäksi haasteeksi. Sitä oli myynti ja markkinointi. Myynnin ja markkinoinnin heikkous on perua suomalaisesta kulttuurista, joka ei perinteisesti ole myyntihenkinen. Olemme hyiä tuotekehittäjiä, mutta emme hyiä myyjiä, Kontio heittää. Frendsissä haasteeseen on astattu palkkaamalla ahoja myynnin ja markkinoinnin osaajia. Pelkät myynti- ja markkinointitaidot eiät Fagerlundin mukaan yksistään riitä. Yleensä myynti- ja markkinointiosaamisen puute juontaa juurensa strategiaosaamisen puutteesta. Kun strategia on selillä, myynti- ja markkinointistrategia on helppo rakentaa. Kontion mukaan teknologiasta lähteä yritys ei useimmiten edes tiedosta myynnin merkitystä. Mikä Kasufoorumi? - Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Microsoft Oy:n käynnistämä itsenäinen projekti - Taoitteena edistää suomalaisen ohjelmistoalan kasua ja kansainälistymistä - Luokitteli keskeiset haasteet ja esitti keinot niiden ratkaisemiseksi - Toteutettiin uoden 2008 aikana kolmena seminaarina, työryhmätyöskentelynä ja tutkimustyönä - Loppuraportti on ladattaissa osoitteesta Vielä iisitoista uotta sitten allitsi teknologiapula: hyä teknologia saatiin aina myydyksi. Nykyisessä teknologiarunsaudessa markkinat oittaa se, joka osaa paketoida teknologiaratkaisunsa parhaiten. Paketti on osattaa myös kommunikoida siis myydä ja markkinoida. Siksi taritsemme lisää myynnin, markkinoinnin ja strategian koulutusta kaikille oppialoille, Kontio sanoo. Unohda kielteiset yrittäjyysasenteet Vaikka yrittäjyyskasatus on ollut mukana perusopetuksen opetussuunnitelmissa 1990-luun puoliälistä lähtien, asenteet yrittäjyyttä kohtaan oat Suomessa yllättään kielteisiä paljon kielteisempiä kuin monessa muussa Euroopan maassa. Tilastollisestikin merkittäin kasuun aikuttaa tekijä Ohjelmistoalan kasun haasteet top Myynnin ja markkinoinnin puutteet 2. Pieni yrityskoko 3. Markkinan ja asiakkaan heikko tuntemus 4. Kasustrategian muodostamisen aikeus 5. Yrittäjyysasenneilmasto, joka ei kannusta 6. Pääomamarkkinan pienuus 7. Pieni riskinottohalukkuus 8. Huono riskinottokyky 9. Puutteellinen erkostoituminen 10. markkinoiden ja innoaatiokeskittymien etäisyys Suomesta on halu kasaa. Haluttomuuteen on syynä yrittäjyysasenneilmasto. Yrittäjyyttä ei koeta kunnialliseksi ammatiksi eikä sitä arosteta, Kontio sanoo. Toisaalta on osattaa luottaa omaan osaamiseen, muiden asenteista älittämättä. Kun itse tietää tekeänsä tärkeitä asioita ja arostaa omaa työtään, Suomen tuleaisuus on ohjelmistoissa. saa muidenkin kunnioituksen, Fagerlund tiiistää. Me olemme onnistuneet myymään toimintatapaideoitamme esimerkiksi Microsoftin Redmondin Ratkaisuehdotukset top Taloudelliset kannustimet kasuyrittäjyyteen 2. Älykkään rahan lisääminen 3. Yrityksen kehittämiseen käytetyt arat erottomiksi 4. Early enture -rahoittajien lisääminen 5. Myynnin ja markkinoinnin opetuksen ahistaminen 6. Kasun painottaminen julkisissa rahoituspäätöksissä 7. Verkostoitumisen tukeminen 8. Bisnesenkeleiden etsiminen ja koulutus 9. Sijoittajien ja kasuyrittäjien kohtauspaikka 10. Mentorointiohjelmat tuoteyksikköön Yhdysaltoihin. Kuljemme integraatiossa isompien edellä. Etsi kumppaneita ennakkoluulottomasti Yksin koulutus ei kykene kukistamaan kasun esteitä nopealla aikataululla. Vikkelämmin tuloksia saadaan kehittämällä erkostoja. Hyä keino on ottaa yhtiön hallitukseen kokenut konkari sparraajaksi. Tätä pienet yritykset hyödyntäät aian liian ähän. Toiselta toimialalta ja jo kansainälistyneestä yrityksestä tulea henkilö oi aidosti tuoda uutta näkökulmaa ja auttaa ratkaisemaan kasun ja kansainälistymisen haasteita, Kontio kannustaa. Myönteistä Kasufoorumin tuloksissa oli se, että tärkeimmiksi koetut haasteet oliat toimialan sisäisiä. Niihin oidaan itse aikuttaa. Siksi jokaisen yrityksen olisi syytä errata Kasufoorumissa kiteytyneitä kasun ja kansainälistymisen haasteita oman yrityksen haasteisiin. Tällaisen gap-analyysin perusteella yritys näkee, mitä se oi tehdä itse. Draii päällä Kontio kutsuu Kasufoorumia työtapainnoaatioksi: se onnistui ensi kertaa kokoamaan yhteen alan yritysten, julkisen sektorin ja tutkimuslaitosten edustajat ja muodostamaan alan tuleaisuudesta yhteisen näkemyksen. Haasteista ei tyydytty ain keskustelemaan, aan niiden ratkaisemiseksi tehtiin konkreettinen toimenpidesuunnitelma, jossa toimet asetettiin tärkeysjärjestykseen. Tietotekniikan liitto oli aktiiisesti mukana keskustelussa. Liiton intressit oat hyin pitkälle samoja kuin Kasufooruminkin. Seminaareissa ja työryhmissä käytiin paljon hyää keskustelua, joka noteerattiin monessa mediassa. Onnistuimme taoittamaan päättäjät erittäin hyin. Ääni on aattu, ja arsinainen työ alkaa asta nyt, kun tuloksia lähdetään iemään käytäntöön, Kontio sanoo. Draii on nyt päällä.

6 Asiantuntijat hyin edustettuina Tutkimus toteutettiin sekä sähköposti- että kirjekyselynä yhteensä 2 516:lle Tietotekniikan liiton jäsenelle touko kesäkuussa Kyselyn astausprosentti oli 35, josta 27 prosenttia oli naisia ja 73 prosenttia miehiä. Reilulla 40 prosentilla astanneista on taustalla yliopistotutkinto, mutta ammattikorkeakoulutason tutkintojen (23 %) osuus on noussut ahasti nyt ensimmäistä kertaa ohi opistotason tutkintojen (22 %). Vastaajista 67 prosenttia työskentelee eriasteisissa asiantuntijatehtäissä. Neljäsosa ilmoitti keskeiseksi tehtääalueekseen soelluskehitykseen liittyät tehtäät. Yli 60 prosenttia kyselyyn astanneista työskentelee pääkaupunkiseudulla, missä palkat oat keskimäärin 24 prosenttia korkeammat kuin koko maassa. Toimialoista IT-palelujen osuus on selästi suurin (41 %). Julkishallinnossa (12 %) ja IT-almistuksen (11 %) parissa työskentelee seuraaaksi eniten alan äestä Suomi Palkkatasa-aro etenee IT-alalla Tietotekniikan liiton uosittainen palkkatutkimus paljastaa, että alan palkkakehitys on jatkanut suotuisalla kasuuralla. Erityinen ilonaihe on ollut sukupuolten älisen palkkatasa-aron eneneminen. Sukupuolten älisten palkkaerojen kaentuminen on erittäin positiiinen kehitystrendi. Vaikka työtä ielä on tehtäänä tässäkin asiassa, suunta on hyä. Toimialallamme arostetaan osaamista, kokemusta ja koulutusta sukupuolesta riippumatta, ja tämä näkyy myös palkoissa. Naisia alkaa olla yhä enemmän myös tietotekniikan johtotehtäissä, iloitsee Tietotekniikan liiton toiminnanjohtaja Robert Serén. Miesten ja naisten kokonaispalkkojen eroissa on tapahtunut selää suhteellista lähentymistä. Miesten keskimääräinen kokonaisansio on nyt euroa kuukaudessa (3 815 euroa/kk uonna 2006) ja naisten euroa kuukaudessa (3 433 euroa/kk uonna 2006). Naisten euro on IT-alalla nyt reilut 92 senttiä, kun se ielä uonna 2006 oli ajaat 90 senttiä. IT-alan naiset pärjääät huomattaasti paremmin kuin naiset työelämässä keskimäärin, sillä naisten keskimääräinen euro on noin 80 senttiä Ruotsi Kokonaispalkat yli euron Palkkatutkimuksen mukaan alan kokonaispalkat oat nousseet ensimmäisen kerran yli euron eli euroon. Kasua edellisen, uonna 2006 tehdyn, tutkimuksen eurosta on 9,1 prosenttia. Nyt saautettu palkkataso noudattaa pitkäaikaista akaata kasukäyrää. Kokonaisuutena alan palkat oat nousseet tällä uosituhannella 26,8 prosenttia. Tämä heijastaa yleisen palkkakehityksen lisäksi toimialan kykyä maksaa asiantuntijoille kilpailukykyistä korausta, Robert Serén sanoo. Työpäiän pituus on hiukan lyhentynyt alan tekijöillä keskimäärin noin 40 tuntiin iikossa. Ylitöitä ilmoitti tekeän noin 45 prosenttia astaajista, mikä on sama määrä kuin edellisessä tutkimuksessa. Kolmannekselle Nainen 27% Teksti: Jukka Nortio Mies 73% ylityöt korataan yksin apaaaikana, iidennekselle ylitöitä ei korata lainkaan ja lopuille joko yksin rahana tai sekä rahana että apaa-aikana. Nuoret suomalaiset pärjääät Nuoret suomalaiset IT-ammattilaiset pärjääät ruotsalaiskollegoihin errattuna hyin. Erot oat maiden älillä pieniä, mutta trendi on kuitenkin selä: 45 uodesta ylöspäin ruotsalaiset oat kaikissa ikäluokissa niskan päällä, mutta nuoremmissa suomalaiset tienaaat paremmin. Suomi Ruotsi-kisassa parhaiten tienaaat uotiaat ruotsalaiset IT-ammattilaiset, joiden keskimääräinen kokonaispalkka on euroa. Heikoimmin ansaitseat puolestaan alle 30-uotiaat ruotsalaiset, jotka yltäät euron kuukausiansioon. Ensin ensi-illasta 50 uotta Teksti: Elisa Ylinen Kua: Arno Soisalo Puoli uosisataa sitten Postisäästöpankista kuului kummia: Suomen ensimmäinen toimia tietokone, Ensiksi ristitty IBM 650, käynnistettiin lokakuussa Ennen käyttöönottoa tilanne oli kaoottinen: laitteistoa testattiin lähes uorokauden ympäri, IBM:n huoltoinsinöörit kiirehtiät omia koeajojaan ja päiän työt oli hoidettaa anhoilla laitteilla. Kun juhlapäiä ihdoin koitti, olo oli helpottunut, sanoo 40 uotta alalla toiminut Arno Soisalo, yksi Suomen kolmesta ensimmäisestä tietokoneoperatööristä. Ensin tärkein työ oli säästötilien kirjaus. Aiemmin kirjaukset oli tehty reikäkorttikonein, mutta pankkikilpailun kiristyessä ja asiakasmäärän kasaessa koneiden laskentakapasiteetti ei riittänyt. Tarittiin uusinta teknologiaa sitä edusti IBM 650, joka pystyi laskemaan tilikirjaukset kymmenen päiän älein entisen kuukauden sijaan. Soeliaimmat tietokoneoperaattoreiksi koulutettaat alittiin testeissä. Heitä arostettiin, liittyihän sähköaioihin salaperäistä mystiikkaa. Opiskelimme operointia, uokaaiotekniikkaa ja ohjelmointia aian uusia asioita. Siihen asti olimme pärjänneet kytkentätaidoilla, Soisalo kertaa. IBM 650:n sydän oli sanaa käsittänyt magneettirumpumuisti, joka pyöri kierrosta minuutissa. Laitteisto koostui keskusyksiköstä ja oimayksiköstä, jotka toimiat radioputkilla ja painoiat kumpikin noin tonnin. Lisäksi tarittiin kaksi taulukointikonetta ja reikäkorttien luku- ja läistysyksiköt, jotka oli yhdistetty käsiarren paksuisilla kaapeleilla tietokoneeseen. Kone pystyi suorittamaan minuutissa yhteen- tai ähennyslaskua, kertolaskua tai jakolaskua. Suomen ensimmäinen tietokone altasi kokonaisen huoneen. Emme saaneet sitä koskaan kiinni lasku- tai muusta irheestä, Soisalo muistelee. Ensi oli sympaattinen tietokone.

7 Tietotekniikan liitto on luontea linkki opintojen ja työelämän älillä. Innostaat työtehtäät, hyät kehittymismahdollisuudet ja aoin työilmapiiri siinä rakennuspalikat IT-alan opiskelijan toietyöpaikkaan. Usein sen oikean löytämistä helpottaa erkostoituminen mahdollisten työnantajien kanssa jo opiskeluaikana. Teorioiden pänttäyksen ohella on tärkeää päästä tutustumaan omaan alaansa käytännössä. Itse olen kokenut työnantajiin ja alan osaajiin tutustumisen hyin inspiroiaksi myös opintojen kannalta. Motiaatiopiikin oi saada aikaan aikkapa alaistuminen tietyn alan sopiuudesta tai yksittäisten henkilöiden kannustaa asenne, sanoo Teknillisessä korkeakoulussa iimeistä uottaan opiskelea Elina Arkko, 24. Informaatioerkostojen koulutusohjelmassa opintojaan iimeisteleälle Arkolle on ehtinyt kertyä alan työkokemusta jo kolme uotta. Työskentely mielenkiintoisissa yrityksissä ja tehtäissä on auttanut löytämään oikeaa suuntaa tulealle asiantuntijauralleni. Siksi erityisesti näin uran alussa on tärkeää olla utelias ja tutustua työelämän tarjoamiin erilaisiin mahdollisuuksiin, Arkko kannustaa. Hyä työpaikka haastaa kasamaan ja kehittymään Teksti: Elisa Ylinen, Kua: Pekka Puhakka Teknillisessä korkeakoulussa opintojaan iimeisteleän Elina Arkon unelmatyöpaikka on kansainälinen yritys, jossa työntekijöitä kuunnellaan ja arostetaan. Mahdollisuus kehittyä ja edetä uralla sekä luoa ja aoin ilmapiiri oat tärkeitä. Sillanrakentaja opintojen ja työelämän älillä Tietotekniikan liiton syyskuussa käynnistämän opiskelijakampanjan taoitteena oli tutustuttaa IT-alan opiskelijat liiton toimintaan ja kertoa muun muassa erkostoitumismahdollisuuksista. Opiskelijat saiat loppuuoden jäsenyyden etuineen ilmaiseksi. Ensimmäisten kampanjaiikkojen aikana yli iiteenkymmeneen alan ainejärjestöön lähetetty iesti poiki iidenneksen lisäyksen opiskelijajäsenten määrään. Koko jäsenistöstämme opiskelijoita on ain muutama prosentti. Meillä on kuitenkin paljon tarjota: opiskelijat oiat osallistua jäsenyhdistystemme toimintaan ja saada sitä kautta hyödyllisiä tuleaisuuden kontakteja, ja lisäksi järjestämissämme koulutustapahtumissa on usein maksuttomia opiskelijapaikkoja. Myös alan lehdet saa kauttamme edullisesti, kertoo Tietotekniikan liiton koulutuspäällikkö Saila Sihtola. Tänä syksynä luassa on myös opiskelijoille suunnattuja tapahtumia, esimerkiksi urasuunnitteluseminaari, jonka CV-klinikalla opiskelijat saaat ammattilaisinkkejä ansioluetteloidensa hiomiseen. Haluamme toimia luonteana linkkinä opiskelu- ja työelämän älillä. Olemme opiskelijalle pitkäaikainen kumppani, joka kulkee rinnalla ensimmäisestä opiskeluuodesta lähtien ja antaa tukea työuran eri aiheissa. Lyhyiden työsuhteiden maailmaan liitto tuo osaltaan pysyyyttä, Sihtola kuailee. Työnantajan arot aikuttaat Opiskelijalle erkostoituminen oi antaa paremman kuan muun muassa työnantajan aroista. Niin julkilausuttuja kuin -lausumattomiakin aroja arioidaan, ja ne oat nousseet tärkeäksi työpaikan alintaperusteeksi. En esimerkiksi laittaisi työhakemusta sellaiseen paikkaan, jonka aromaailma sotii selkeästi omaani astaan. Haluan seistä työnantajan ajaman asian takana täysipainoisesti. Se onnistuu ain, jos oikeasti uskoo yrityksen aroihin, Arkko sanoo. Työntekijän kokemalla arostuksella on myös merkitystä. Asiantuntijatyössä se korostuu entisestään. Konkreettisesti arostus näkyy esimerkiksi siinä, miten työntekijöiden hyinointiin ja kehittymismahdollisuuksin panostetaan. Työntekijöiden on tärkeää tulla kuulluiksi.

8 Muistathan hyödyntää kaikki TTL:n jäsenedut! Toimintaa ja erkostoitumismahdollisuuksia TTL:n jäsenyhdistyksissä ja kerhoissa TTL:ssa toimii 26 jäsenyhdistystä sekä lukuisia osaamisyhteisöjä ja kerhoja. Koulutuksia ja jäsentapaamisia TTL ja jäsenyhdistykset järjestäät uodessa satoja koulutuksia ja muita tapahtumia. Jäsenenä oit osallistua tilaisuuksiin maksutta tai reilusti alennettuun hintaan tapauskohtaisesti. TTL:n tuleia tapahtumia: IT alan uraseminaari oletko nousukiidossa? Espoo, Palace Kämp Hotel Sello Varmista paikkasi työelämän kiitoradalla. Hyödyllistä tietoa IT -alalle aikoille sekä alalla työskenteleille. Seminaarissa kuulet mm. Miten IT-alan ammattilaiset sijoittuat työelämässä? Mitä kannattaa huomioida työpaikkaa hakiessa tai työpaikan aihtoa suunnitellessa? Miten oit aikuttaa omaan urapolkuusi IT-alalla? Internetin pelisäännöt -seminaari Helsinki, Satakuntatalo Suomen Internet-yhdistys järjestää yhdessä Tietotekniikan liiton kanssa seminaarin Internetin pelisäännöistä. Kuka omistaa Internetin? Kuinka meitä erkossa alotaan? Miten erkkosensuuri aikuttaa? Millaista on erkkorikollisuus? Mitä on erkkosodankäynti? Tietojärjestelmähankkeiden hallinnan uudet menetelmät ja työkalut -työpaja Espoo, Stella Business Park TTL järjestää päiän kestään tilaisuuden, joka tarjoaa tuhdin tietopaketin Tii-projektien johtamisesta ja työälineistä. Lisätietoa TTL:n ja jäsenyhdistysten tapahtumista: Lehti- ja kirjaetuja Tietokone-lehti tulee etulehtenä kaikille TTL:n jäsenille. Sen lisäksi oit alita yhden apaaalintaisen lehden seuraaista: Tietoiikko, Pelit, Prosessori, Tiede ja Turallisuus. Lisäksi saat alennuksia muista lehdistä ja alan kirjallisuudesta. Alennuksia ohjelmistoista sekä matka- ja hotellipaleluista Ilmaista neuontaa tietotekniikan lakiasioissa Tietotekniikan lakiasioissa sinua neuoo maksutta Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy maanantaisin klo 9:00 12:00. Sähköinen uutiskirje Jäsenillämme on mahdollisuus tilata ain TTL:n jäsenille räätälöity sähköinen iikkouutiskirje. Uutiskirjeeseen on koottu iikon tärkeimmät alan uutiset ITiikosta, Taloussanomista, Digitodaysta ja Tietokone-lehdestä. Voit tilata uutiskirjeen os. Pääsy Tietotekniikan liiton ekstranettiin Ekstranetistä löydät mm. tietoa alan tutkimustuloksista ja tilastoista. Saadaksesi ajankohtaista tietoa jäseneduista, käy armistamassa, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla osoitteessa Etkö ole ielä jäsen? Tutustu ICT-osaajien kiitorataan osoitteessa ja tule mukaan!