RAPORTTI KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISEN TOIMENPITEISTÄ

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISEN TOIMENPITEISTÄ"

Transkriptio

1 RAPORTTI KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISEN TOIMENPITEISTÄ Lahden kaupunki, perusopetuspalvelut

2 Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen -hankkeen toimilla kehitettiin lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta hyvinvointia, osallisuutta ja syrjäytymisen ehkäisyä edistäväksi. Hankkeessa edistettiin uusien toimintamallien käyttöönottoa erityisesti ennaltaehkäisevän oppilashuoltotyön, koulunuorisotyön ja perheiden kanssa tehtävän työn avulla sekä tuettiin maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hyvää oppimista. Rahoitusta kohdennettiin Kärpäsen, Mukkulan, Liipolan, Tiirismaan, Harjun, Möysän, Kivimaan ja Salinkallion kouluihin. Näistä Kärpäsen, Mukkulan ja Kivimaan koulut ovat yhtenäiskouluja, Salinkallio ja Tiirismaa yläkouluja ja Liipola, Harju ja Möysä alakouluja. Lahden kaupungin strategia ulottuu vuoteen Keskeisessä asemassa strategiassa on lapsiystävällinen kaupunkikehitys. Huomiota kiinnitetään erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden syrjäytymisen ja huonoosaisuuden kasautumisen ehkäisemiseen sekä yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden tukemiseen. Vuosina voimaan tulleet perusopetuslain, nuorisolain ja lastensuojelulain muutokset ja uudistukset korostavat ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitystä sekä lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien tahojen yhteistyön ja tiedonkulun tärkeyttä. Lahden kaupungin syrjäytymistyöryhmän väliraportissa (2012) syrjäytyminen määritellään yksilön tasolla usealla elämänalueella tapahtuneen hyvinvoinnin puutteiden kasaantumisen seurauksiksi. Keskeisiä hyvinvoinnin ongelmia ovat taloudelliset ongelmat, haasteelliset asuinympäristöt, työttömyys, alhainen koulutustaso, terveysongelmat ja yksinäisyys. Lahdessa väestön koulutus- ja tulotaso ovat alhaisempia kuin maassa keskimäärin, työttömyysaste on korkea ja yksin asuvia ja yksinhuoltajia on vertailukuntiin nähden runsaasti. Lahden työttömyysprosentti oli syyskuussa ,4 %, kun se koko maassa oli 8,2 %. Lisäksi joillain asuinalueilla on nähtävissä runsaasti ylisukupolvista huono-osaisuuden periytymistä. Haasteena on myös vanhemmuuden kasautuneet ongelmat: lasten hyvinvoinnista ja koulunkäynnistä tai harrastuksista ei jakseta tai osata huolehtia. Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta on oleellisen tärkeää, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja hyväksytyksi kehitysyhteisöissään (perhe, päiväkoti/koulu, harrastukset) omana itsenään ja voi tuntea kuuluvansa ryhmään. Koulutuksellinen tasa-arvo hankkeen tavoitteet ja kehittämisen painopistealueet Lahden kaupungissa 1. Tiivistää ja vakiinnuttaa varhaiskasvatuspalveluiden, perusopetuspalveluiden ja nuorisopalveluiden yhteistyötä koulupolun nivelvaiheissa sekä oppilashuoltotyön ja koulunuorisotyön kehittämisen alueilla. Lisäksi tavoitteena on ennakoida ja tunnistaa tukea tarvitsevien lasten haasteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa koulupolkua. 2. Lasten ja lapsiperheiden tarvitsema tuki hyvinvoinnille yhteistyössä Sosiaali- ja terveystoimialan kanssa (kokonaisvaltainen ja kohdennettu tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa) 3. Huomioida entistä paremmin alueen asukkaiden tarpeet, osallisuus ja yhteisöllisyys. Edistetään Koko kaupunki oppimisympäristönä ajattelua, jossa keskeisenä on asuinalueen ja toimijoiden välinen tiivistynyt yhteistyö osallisuus lähiympäristössä. 4. Tukea maahanmuuttajataustaisia perheitä mm. yhteisöllisin menetelmin ja tarjoamalla heille esimerkiksi kielikoulutusta ja mahdollisuuksia osallistua asuinalueensa kehittämiseen. 5. Tukea koulun toimintakulttuurin kehittämistä kohti yhteisöllisyyttä. Kiusaamisen estämiseen, kouluviihtyvyyden parantamiseen ja koulupudokkuuden estämiseen etsitään uusia ratkaisumalleja. 6. Kehittää opetuksen ja kuntoutuksen malleja tuen tarpeessa oleville lapsille ja nuorille koulupolun eri vaiheissa esiopetuksesta alkaen (erityisesti sosioemotionaaliset erityisvaikeudet ja neuropsykiatriset erityisvaikeudet). 7. Vahvistaa henkilöstön osaamista ja hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuksia oman osaamisen

3 kehittämiseen. 8. Vahvistaa ja kehittää uusia yhteistyön malleja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sekä koulun ja kodin yhteistyönä. 9. Riittävä henkilöstöresurssi oppilaiden tuen tarpeen mukaisesti on keskeinen syrjäytymiskehitykseen vaikuttava tekijä. Liipolassa toteutettavat toimenpiteet olivat osa Teknisen ja ympäristötoimialan, Sosiaali- ja terveystoimialan sekä Ladecin (Lahden Seudun Kehitys Oy) yhteistä asuinalueen kehittämishanketta - Koko Liipola oppimisympäristönä. Hanke keskittyy toimissaan Liipolan asuinalueen kehittämiseen, uuden monitoimitalon lähiympäristön uudistamiseen sekä asukastila Toimelan ylläpitämiseen. Toimela avautui syyskuussa 2013 ja se on toiminut erityisesti pienten koululaisten kokoontumispaikkana koulun jälkeen. Monitoimitalo Onnin valmistuttua syksyllä 2015 osa Toimelan toiminnasta siirtyi uuteen monitoimitaloon. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluissa (ent. Palmenia) käynnistynyt tutkimushanke Asuinalue lapsiperheiden kokemana hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä tarkastelee lapsiperheiden hyvinvointia Liipolassa ja keskustan alueella. Tutkimushankkeessa tuotetaan monin eri tavoin tietoa palvelemaan Lahden kaupungin poikkihallinnollista yhteistyötä. Tavoitteena on kehittää toimintamalli lapsiperheiden, nuorten ja lasten syrjäytymisen ehkäisyn tukemiseksi. Yhteistyö tutkimushankkeen tutkijoiden kanssa on ollut tiivistä. Taulukossa 1 on eritelty hankkeen henkilöstöresurssit vuosina Taulukko 1. Hankkeen henkilöstöresurssit vuosina

4 Tehtävä Koulu / yksikkö Projektipäällikkö perusopetuspalvelut Koulukuraattori Liipolan koulu Koulukuraattori Tiirismaan ja Harjun koulut Koulukuraattori Kivimaan koulu Koulukuraattori, 50 % Möysän koulu Koulunuorisotyöntekijä Mukkulan koulu Koulunuorisotyöntekijä Kärpäsen koulu Koulunuorisotyöntekijä Salinkallion koulu Koulunuorisotyöntekijä Tiirismaan koulu Erityisopettaja Liipolan koulu Lasten- ja nuortenohjaaja Möysän koulu Nepsy-koordinaattori, 50 % perusopetuspalvelut Ice-Hearts ohjaaja (ostopalvelusopimus Icehearts ry:n kanssa) Liipolan koulu Oppilashuoltotyön kehittäminen

5 Oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädäntöuudistus astui voimaan Koulukuraattorin työrooli muuttui korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön ja yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen työhön. Kuraattorin tehtävänä on perustyön lisäksi ollut kehittää uusia työmuotoja. Lisäksi kuraattori on pitänyt muun muassa erilaisia vertais- ja vanhempaintukiryhmiä sekä oppitunteja elämänhallintaan ja työrauhaan liittyen sekä toteuttanut ryhmäyttämisiä ja luokkien yhteisöllisen työn konsultointia. Luokkien yhteisöllisen työn tueksi kehitettiin sähköinen oppilashuoltokysely zef-kyselytyökalulla ja se otettiin laajasti käyttöön kaikissa kaupungin kouluissa. Kuraattorin työ yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittämisen osalta painottui lukuvuonna monipuoliseen yhteisöllisen oppilashuollon toimintaan ja oppilashuoltolain juurruttamiseen mm. oppilashuoltoryhmän työskentelyssä. Mitä sinulle kuuluu? kyselyä kehitettiin yhdessä koulujen oppilaskunnan hallitusten kanssa. Yhteisöllisellä työllä on pyritty parantamaan oppilaiden ja luokkien hyvinvointia sekä vaikuttamaan luokkatyörauhaan niin, että opettajilla olisi mahdollisuus opettaa luokkia hyvin ja oppilailla on edellytykset oppia. Kuraattorit ovat tehneet yhteisöllistä työtä myös yhdessä koulunuorisotyöntekijän kanssa yläkouluissa mm. erilaisin luokkatyöskentelyin. Nivelvaihetyötä on myös mietitty ja joissain kouluissa koulukuraattorin ja koulunuorisotyöntekijän työparityöskentelynä kartoitettiin oppilaiden odotuksia ja pelkoja yläkouluun menosta sekä kaveritoiveita seiskaluokalla. Luokassa tehtyjen harjoitusten pohjalla tehtiin luokan välisistä suhteista sosiogrammi, jota pystyttiin hyödyntämään luokkia muodostettaessa. Suunnitelmallisella ja oikeaan aikaan tehdyllä nivelvaihetyöllä voidaan ennakoida tulevien 7-luokkien ryhmädynaamisia haasteita. Harjun alakoulussa kokeiltiin tunnetaidot ryhmää, mihin sitoutettiin myös vanhempia. Opettajat valitsivat luokiltaan (ensimmäisen luokan oppilaita) sellaisia lapsia osallistumaan ryhmän toimintaan, joilla oli haasteita sosiaalisissa suhteissa ja tunteiden hallinnassa. Ryhmässä oli neljä poikaa ja kolme tyttöä. Oppilaat eivät olleet minkään tuen piirissä (esim. ei asiakkuutta perheneuvolassa.) Tunnetaidot ryhmästä tuli vanhemmilta ja lapsilta positiivista palautetta. Kevätlukukaudella Kivimaan koulussa järjestettiin ekaluokan yhteistoiminnallisia vanhempainiltoja (yhteensä 4 kertaa), teemana eri ruokakulttuurit ja kokkailu. Srilankalais-brasialaisessa illassa oli mukana myös paikallisen sanomalehden Etelä-Suomen Sanomien toimittaja; juttu illasta julkaistiin lehdessä Koulunuorisotyön kehittäminen Hankkeessa työskenteli neljä koulunuorisotyöntekijää. Lisäksi kaksi koulunuorisotyöntekijää työskenteli kahdella koululla kunnan omalla rahoituksella. Kehittämistyötä jatkettiin lukuvuonna tehtyjen suunnitelmien ja toimenpiteiden pohjalta. Koulunuorisotyön kehittämisen painopisteet olivat: oppilaiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen nuorisotyön menetelmin koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden yhteisöllisten taitojen tukeminen ja edistäminen osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen varhainen puuttuminen ja matalan kynnyksen lähiohjauspalvelu nivelvaiheen yhteistyömuodot siirryttäessä alakoulusta yläkouluun

6 Konkreettisina toimenpiteinä on ollut mm. tukioppilastoiminta, oppilaskuntatyöskentelyn tukeminen, välituntitoiminta, nuorten omat kehittämisryhmät, teematapahtumat, kohdennettu pienryhmätyöskentely ja vanhempien tukeminen mm. erilaisilla vanhempainryhmätoiminnoilla. Usealla koululla järjestettiin myös erilaisia teemapäiviä, mm. kiusaamisen vastaisia päiviä, välituntitoimintaviikko ja Goodbye 9-tapahtumia. Kivimaan, Kärpäsen ja Mukkulan tukioppilaille järjestettiin yhteinen koulutus, jonka aiheena oli erilaisuuden hyväksyminen. Yhtenä koulunuorisotyöntekijän työn painopisteenä oli luokkien ryhmädynaamiset haasteet ja luokkien työrauha. Luokan yhteisöllisyydellä on merkittävä rooli koulussa jaksamiseen ja kouluviihtyvyyteen. Vaikka tilanteet saattoivat tuntua haasteellisilta, saatiin kuitenkin onnistumisia. Nuorisotutkimusverkoston professori Tommi Hoikkala kollegoineen toteutti opetushenkilöstön koulutusinterventioita lukuvuonna Mukkulan, Kärpäsen ja Kivimaan kouluilla. Tavoitteena oli mm. 1) nuorisotyön näkökulman ja nuorisotyöntekijöiden roolin vahvistaminen koulutyössä; luodaan jaettu ymmärrys ryhmäpedagogisen osaamisen tärkeydestä koulutyössä 2) koulun rajojen avaaminen alueelliseen nuorisotyöhön ja sen käytäntöihin ja 3) oppilaiden kohtaaminen nuorina koulutyön fokuksessa; osallisuuden vahvistaminen ja nuorten kuuleminen. Salinkallion yläkoulussa toteutettiin keväällä 2015 musiikkiteatteriproduktio, jonka tavoitteena oli ilmaisun ja oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittäminen. Produktio osoittautui hyvin merkitykselliseksi koko kouluyhteisölle. Projekti kohotti koulun yhteishenkeä ja eri-ikäiset ja eri kulttuureista lähtöisin olevat oppilaat ystävystyivät. Musiikkiteatterin esityksen yleisömäärä oli 300 henkeä ja oppilaita oli lopulta mukana avustavat tehtävät huomioon ottaen 30. Projektissa oli hienolla tavalla yhdistetty myös eri oppiaineita, mm. musiikki, kuvataide, käsityöt, kotitalous (oppilaat leipoivat tarjoilut väliajalle). Yle Lahti kävi kuvaamassa tv-jutun musiikkiteatterista ja se esitettiin Yle Uutiset Hämeen alueuutisissa Samasssa yhteydessä esiteltiin myös Koulutuksellisen tasa-arvo hankkeen taustoja. Koulunuorisotyöntekijät osallistuivat yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintaan ja ovat vakiinnuttaneet paikkansa kouluyhteisössä. Työmuoto on monelta osin osoittanut hyödyllisyytensä ja tarpeellisuutensa ja toimintaa tullaan todennäköisesti jatkamaan kehittämishankkeen rahoituksen päätyttyäkin. Keväällä 2015 tehtiin kouluissa asiakastyytyväisyyskysely ja itsearviointi ja tulokset osoittivat koulunuorisotyölle olevan koulussa tarvetta uutta toimintakulttuuria kohti kuljettaessa. Koulunuorisotyön kehittäminen on aloitettu Lahdessa hyvään aikaan OPS 2016-uudistuksen alla. Koulunuorisotyöllä voidaan vastata nimenomaan ryhmädynaamisiin haasteisiin yhdessä koulun nuorten ja aikuisten kanssa, mutta tämä vaatii suunnitelmallista työtä ja aikaa kehittämiselle. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ja muu kehittämistoiminta Kielikoukku ryhmä jatkoi toimintaansa Mukkulan koulussa. Ryhmässä oli osallistujia eri alakoulun luokkatasoilta enimmillään 13 oppilasta. Toiminnan tavoitteena oli kehittää oppilaiden suomen kielen taitoja ja rohkaista heitä puheilmaisuun suomen kielellä vertaisryhmässä. Ryhmässä oli monenlaista toimintaa, mm. musiikkiesityksen tekeminen koulun kansainvälisyystapahtumaan, lähiympäristöön tutustumista, ulkoleikkejä, käsitöitä ja askartelua. Kaikilla kerroilla harjoiteltiin aiheeseen liittyvää suomen kielen sanastoa. Toiminta huipentui keväällä ryhmän toiminnan päättöjuhlaan, johon kutsuttiin myös tyttöjen äidit mukaan. Ohjelmassa oli vuoden toiminnan esittelyä niin, että tytöt itse saivat muistella ja kertoa suomen kielellä, mitä kaikkea he olivat tehneet ja oppineet. Apuna tytöillä oli Kielikoukku-kansiot, joihin oli koottu muistoksi ryhmätuntien sisällöt ja niihin liittyvää sanastoa, valokuvia ym. Toiminnan myötä oppilaat ovat rohkaistuneet enemmän puheilmaisuun suomen kielellä myös muussa koulun toiminnassa sekä innostuneet enemmän suomen kielen harjoittelusta. Myös muilta opettajilta on tullut hyvää palautetta tyttöjen puheilmaisun edistymisestä. Lukuvuonna aloitti toimintansa Kielikoukkuryhmä, johon osallistuu seitsemän luokkalaista tyttöä.

7 Maahanmuuttajataustaisten esikoululaisten lasten vanhemmille käynnistyi syksyllä 2014 Monikulttuurisuus kahvila toiminta Liipolassa ja keskustan alueella. Kahvilassa keskusteltiin mm. monikielisyydestä, äidinkielen merkityksestä ja suomen kielen oppimisesta. Lukuvuoden aikana järjestettiin myös esikoulu- ja kouluinfoja esiopetukseen ja perusopetukseen siirtyvien lasten vanhemmille. Kouluissa maahanmuuttajalasten oppimista tuettiin muun muassa hankkimalla käyttöön erilaisia pelejä ja materiaaleja. Syksyllä 2014 Möysän alakoulussa aloitti työskentelyn lasten- ja nuortenohjaaja. Hänen tehtävänsä painoittui kouluviihtyvyyden ja työrauhan edistämiseen sekä erilaisiin kohdennettuihin pienryhmätyöskentelyihin. Lasten- ja nuortenohjaaja käynnisti yhdessa koulukuraattorin kanssa mm. Minä ja muut ryhmän kolmasluokkalaisille. Ryhmässä harjoiteltiin itsenäisen- ja ryhmätyöskentelyn taitoja erilaisten tehtävien, pelien ja leikkien avulla. Tavoitteena oli parantaa tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä, ryhmässä toimimisen taitoja, ohjeiden seuraamista sekä niiden noudattamista ja sisäistämistä, jotka puolestaan tukisivat oppilaan oppimista, työrauhaa luokassa ja kouluviihtyvyyttä. Lasten- ja nuortenohjaajan tehtävä osoittautui hyvin hyödylliseksi ja tärkeäksi kouluyhteisölle erityisesti varhaisen puuttumisen näkökulmasta. Alakoulussa oppilaiden asenteisiin on helpompi vaikuttaa ja ohjata heitä oikeaan suuntaan. Yläkoulussa asenteet ovat jo juurtuneet syvemmälle, painetta tietynlaiseen käytökseen voi tulla omasta ystäväpiiristä tai omassa kouluyhteisössä ja sitä voi olla vaikea lähteä nuoren muuttamaan. Lukuvuoden 2014 alussa ryhdyttiin Liipolassa kehittämään oppimista ja koulunkäyntiä tukevaa toimintaa vaativille erityisen tuen oppilaille, joilla oli suuria pulmia omassa toiminnanohjauksessa, tunneelämänhallinnassa tai sosiaalisissa taidoissa toimia ryhmässä. Kehittämistyöhön rekrytoitiin erityisopettaja lukuvuodeksi Lähtökohtana oli tukea kunkin oppilaan koulunkäyntiä ja osallistumista kouluyhteisössä tapahtuvaan toimintaan sekä mahdollistaa psyykkinen vointi huomioon ottaen toimiminen pienryhmämuotoisessa opetuksessa. Olennaista kehittämistyössä oli löytää toimivat työtavat ja pedagogiset menetelmät vaativien erityisen tuen oppilaiden koulunkäynnin tukemiseen. Syksyllä 2015 rekrytoitiin 50 % Nepsy-koordinaattori kehittämään neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien tai siten oirehtivien lasten ja nuorten palveluita. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja kohderyhmän varhaiseen havainnointiin ja tukemiseen, tuottaa materiaalia perheiden ja ammattilaisten käyttöön sekä vahvistaa opettajien osaamista toimia kohderyhmän lasten ja nuorten kanssa. Kehittämistyötä tehdään tiivissä yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialan kanssa. Lahden kaupungissa on alettu toteuttaa systemaattisesti Iceheartsin ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön mallia, jonka avulla ehkäistään syrjäytymistä, edistetään lasten sosiaalisia taitoja, tuodaan syrjäytymisvaarassa oleville lapsille pitkäkestoinen ja turvallinen aikuisen läsnäolo sekä edistetään kokonaisvaltaista hyvinvointia. Mallia toteutetaan kaupungissa poikkihallinnollisesti yhdessä sosiaali- ja terveys- sekä sivistystoimialojen ammattilaisten kanssa. Ice Hearts toimintaa tuettiin resursoimalla ohjaaja yhdelle ryhmälle Liipolassa syksystä 2014 alkaen. Henkilöstön osaamista vahvistettiin mm. järjestämällä erilaisia koulutus- ja seminaaritilaisuuksia. Tammikuussa 2015 lastenpsykiatri Jari Sinkkonen luennoi ammattilaisille Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun teemalla. Mukkulan koulussa kokeiltiin Verme-ryhmän toimintaa, joka oli tarkoitettu työuransa alussa oleville opettajille. Ryhmässä käsiteltiin työhön liittyviä haasteita, pohdittiin omaa opettajuutta ja etsittiin voimavaroja työssä jaksamiseen. Ryhmään osallistui kuusi työnsä alussa olevaa opettajaa. Liipolan uuden Monitoimitalo Onnin toiminta käynnistyi syksyllä Monitoimitaloon sijoittuu koulu, päiväkoti, kirjasto, oppilashuolto ja terveydenhuollon palveluita. Hankkeen resursseilla tuettiin mm. työyhteisövalmennuksia. Hankkeen ohjausryhmä jatkoi toimintaansa kokoontuen 2-3 kertaa lukukauden aikana. Ohjausryhmä oli yhteinen Tekninen ja ympäristötoimialan Asuinaluehankkeen, Helsingin yliopiston Koulutus- ja

8 kehittämispalveluiden Asuinalue lapsiperheiden kokemana tutkimushankkeen sekä Helsingin yliopiston Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina tutkimushankkeen kanssa. Ohjausryhmän kokoonpano: Ari Juhanila, asuntoasiainpäällikkö, Tekninen ja ympäristötoimiala Johanna Järvelä, projektikoordinaattori, Tekninen ja ympäristötoimiala Lassi Kilponen opetus- ja kasvatusjohtaja, Sivistystoimiala Anja Kuhalampi, yhteyspäällikkö, HY/Koulutus- ja kehittämispalvelut Jaana Nevalainen, erityisasiantuntija, Ympäristöministeriö Hanna Koskela, ylitarkastaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Juha Patrakka, suunnittelu- ja kehittämispäällikkö, Sivistystoimiala Ulla Sepponen, hyvinvointijohtaja, Sosiaali- ja terveystoimiala Veli-Pekka Toivonen, maankäytön johtaja, Tekninen ja ympäristötoimiala, puheenjohtaja Minna Tuominen, projektipäällikkö, Sivistystoimiala Marjaana Seppänen, professori, Helsingin yliopisto Ilkka Haapola, vanhempi tutkija, HY/Koulutus- ja kehittämispalvelut Vesa Ijäs, kehittämisarkkitehti, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Kati Honkanen suunnittelija, HY/Koulutus- ja kehittämispalvelut Jaana Poikolainen, yliopistotutkija, HY/Koulutus- ja kehittämispalvelut Theodora Rissanen, kaavoitusarkkitehti, Tekninen ja ympäristötoimiala Ohjausryhmätyöskentely on mahdollistanut toimialojen ja hallintokuntien välisen yhteistyön tiivistämisen sekä hankkeen toimien kokonaisvaltaisen tarkastelun. Koulutuksellisen tasa-arvo -hankkeen toimet on dokumentoitu Lahden opetusverkko Peda.nettiin: Hankkeen omarahoitusosuus: Kirjanpitoon on kirjattu hankkeen omarahoitusosuudeksi ,29 euroa kunnan vakituisen henkilöstön palkkakustannuksia. Toinen osa omarahoitusosuudesta on laskennallista ja koostuu seuraavien tahojen laskennallisesta työajasta hankkeelle: koulunuorisotyöntekijät, 2 henkilöä, kokoaikaisia hankekoulujen rehtorit, 8 henkilöä, keskimäärin 1,5 pv/kk perusopetuspalveluiden yhteisten palveluiden henkilöstö, 4 henkilöä, keskimäärin 0,5 pv/kk alupäiväkodin johtajat ja aluerehtorit, 8 henkilöä, keskimäärin 0,5 v/kk alueelliset nuorisopalvelut toimintayksikön päällikkö, 0,5 pv/kk alueellisten hyvinvointiryhmien jäsenet, 4 aluetta, noin 45 henkilöä, 16 h/alue/vuosi Lahden kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä, joka toimii hankkeen projektiryhmänä (opetus- ja kasvatusjohtaja, hyvinvointijohtaja, perheneuvolan johtaja, terveysneuvontapalveluiden päällikkö, päivähoitojohtaja, nuorisotoimenjohtaja), kokoontuminen 4 krt/lukuvuosi.

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Kehittämispäivä 20.8.2014 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

SUUNNITELMA KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISEN TOIMENPITEISIIN VUODELLE 2015

SUUNNITELMA KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISEN TOIMENPITEISIIN VUODELLE 2015 SUUNNITELMA KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISEN TOIMENPITEISIIN VUODELLE 2015 Lahden kaupunki, Sivistystoimiala, Perusopetuspalvelut, 7.11.2013 Koulutuksellinen tasa-arvo hankkeessa kehitetään lasten

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin Koulunuorisotyö Lahdessa Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin 3.9.2015 Koulunuorisotyön henkilöresurssit Kuusi päätoimista koulunuorisotyöntekijää yläkouluilla. Nimetty kouluyhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa

Lisätiedot

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Sisällys 1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi 2. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus 3. Aktiivisempia

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna

Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna 2017-18 Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna 2017-18 Kiusaamista ennalta ehkäisevä työ Opetussuunnitelma Kasavuoren

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA OPPILASHUOLTOLAKI Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin, osallisuuden ja työrauhan tukena miten toteutetaan käytännössä?

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA OPPILASHUOLTOLAKI Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin, osallisuuden ja työrauhan tukena miten toteutetaan käytännössä? KUTSU ESAVI/7752/2014 Etelä-Suomi 29.8.2014 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään valmennukseen 7.-8.10. ja 11.11.2104 klo

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA OPPILASHUOLTOLAKI Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin, osallisuuden ja työrauhan tukena miten toteutetaan käytännössä?

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA OPPILASHUOLTOLAKI Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin, osallisuuden ja työrauhan tukena miten toteutetaan käytännössä? KUTSU ESAVI/7295/2014 Etelä-Suomi 13.8.2014 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään valmennukseen 29. 30.9. 2014 klo 9.00

Lisätiedot

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011 Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011 29.4.2011 Timo Lankinen pääjohtaja Opetushallitus Laadukas opetus (sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina

Lisätiedot

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Oppilashuolto Huittisissa Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena 1.11.2017 Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Tuen ja oppilashuollon selvitystyö Huittisissa käynnistettiin keväällä

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Mitä ne täällä tekee?

Mitä ne täällä tekee? Mitä ne täällä tekee? Nuorisotyö opettajien valtakunnassa! Nuorisosihteeri Seija Laitinen 9.10.2013 KOULUNUORISOTYÖ Suomessa verraten uusi työmuoto Hankkeita ja projekteja Tavoitteena toiminnan vakinaistaminen

Lisätiedot

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

YHDESSÄ TOIMIMALLA KOHTI HYVINVOIVAA KOULUA. Tuija Turunen, professori Suvi Lakkala, yliopistonlehtori Lapin yliopisto

YHDESSÄ TOIMIMALLA KOHTI HYVINVOIVAA KOULUA. Tuija Turunen, professori Suvi Lakkala, yliopistonlehtori Lapin yliopisto YHDESSÄ TOIMIMALLA KOHTI HYVINVOIVAA KOULUA Tuija Turunen, professori Suvi Lakkala, yliopistonlehtori Lapin yliopisto YHDESSÄ TOIMIMALLA KOHTI HYVINVOIVAA KOULUA Monitoimijuus koulussa -pilottihanke Lapin

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevä monitoimijuus: EMOK

Ennaltaehkäisevä monitoimijuus: EMOK Ennaltaehkäisevä monitoimijuus: Osallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy osaksi koulujen toimintakulttuuria EMOK Opiskeluhuollon koulutuskierros 14.-15.11.2017 Katja Norvapalo, Kaisa Thessler, Miia Välimaa

Lisätiedot

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015. Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2016 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 25.4.2017 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA v. 2016 Lasten ja nuorten

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Särkelässä tehdään työtä iloisessa kouluhengessä lähtökohtana kotiympäristö ja jokaisen yksilölliset kyvyt.

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen

POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa 15.3.2010 Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen Opetushallituksen koordinoimat POP ohjelman kehittämisalueet

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan päätöksen mukaiset työ-/loma-ajat. Lauantaityöpäivät: Liikunta- ja liikenneturvallisuuspäivä

Sivistyslautakunnan päätöksen mukaiset työ-/loma-ajat. Lauantaityöpäivät: Liikunta- ja liikenneturvallisuuspäivä Pyhäjoen kunta Yppärin koulun vuosisuunnitelma lv. 2017-2018 1. Koulun perustiedot: Oppilasmäärä: 54 oppilasta ja 10 esikoululaista Perusopetusryhmien määrä: 3, lisäksi esikouluryhmä 2. Lukuvuoden työ-/ja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa

Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Heidi Peltonen, opetusneuvos Opetushallitus Heidi Peltonen PJ/SIOP Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Muutoksia Vn 380/2009 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1488784

Lisätiedot

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Oppilashuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen

Oppilashuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen 1 OPM/KTPO/YS 26.2.2007 Taustamuistio Oppilashuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Taustaa Opetusministeriö käynnisti vuonna 2006 pitkäkestoisen toimenpidekokonaisuuden kouluhyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

SIMO JANUARY 08, 2015

SIMO JANUARY 08, 2015 Toimintakulttuuri 1 SIMO JANUARY 08, Opsissa peräänkuulutetaan kodin ja koulun yhteistyötä; onko kodin tahtotilaa pohdittu - kertooko vanhempien passiivisuus siitä, että koti ei kenties olekaan yhtä innokas

Lisätiedot