Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta. Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta. Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto"

Transkriptio

1 Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto

2 Helsingin ja muiden isojen kaupunkien hankala ongelma: Mistä löytää uusia puulajeja ja alkuperiä korvaamaan tautien, tuholaisten ja ilmastonmuutoksen vuoksi heikenneitä vanhoja taksoneita?

3 Taimitilaamisen organisaatio Helsingissä Kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelun yleislinjaukset Rakennusvirasto viherrakentamistöiden tilaaja Arkkitehtuuritoimisto Investointitoimisto ulkopuoliset suunnittelijat Ylläpitotoimisto STARA - toteuttaja Rakentaminen Ylläpito Yksityiset urakka-alueet - toteuttaja Viherurakoitsijat Hankintojen koordinoin ja ohjaus haasteellista!

4 Hankintalaki ohjaa hankintoja Yli euroa kansallinen hankintaraja Yli euroa EU-hankintaraja Puitesopimus taimista joidenkin kotimaisten taimitarhojen kanssa Taimien hankinta haasteellista nykylainsäädännön puitteissa

5 Muu kaupungin sisäinen ohjeistus: Kasvien käytön linjaus mm. Helsinki-lajit Puustrategia kaupunkipuita koskevat linjaukset - tulossa Taimikoordinaattori eri toimijoiden yhteistyö

6 Paljon puita, mutta vähän lajeja katupuuta puistopuuta metsäpuuta Puiden vähälajisuus ongelma monella tavoin Helsingin paikallisilmasto vastaa ehkä Gävleä Ruotsissa (= 150 km Tukholmasta pohjoiseen)

7 Katupuiden inventointi Tilia europaea, T. platyphyllos Acer platanoides 2809 Betula pendula, B. pubescens 2419 Ulmus glabra 1964 Sorbus intermedia, S. aucuparia 1676 Quercus robur 755 Populus sp. 501

8 Vähän käytettyjä sukuja ja lajeja Crataegus 475 Alnus 387 Malus 248 Salix 199 Prunus 148 Aesculus 90

9 Katupuina harvinaisia lajeja: Abies, Amelanchier, Caragana, Cercidiphyllum, Corylus, Fagus, Fraxinus, Juglans, Larix, Magnolia, Picea, Pinus, Pseudotsuga, Syringa

10 Hyvät alkuperät ja siemenlähteet avain menestykseen

11 Puiden uusiminen, esimerkki 1 Drottningholm Tukholma

12 Alun perin kujanteissa oli n. 800 vanhaa, 1600-luvulla istutettua lehmusta. Uusimistyö kesti suunnitteluvaiheineen lähes 20 vuotta. Emopuiksi valittiin noin 10 geneettisesti testattua kloonia

13 Taimet kasvatettiin Lappenin taimitarhalla Hamburgin lähellä. Taimilaatu oli istutettaessa erinomainen

14 Myös lehmusten kasvuun lähtö sujui mallikkaasti. Kuvan lehmusrivit 2-3 vuotta istutuksen jälkeen.

15 Lopulta barokkipuutarhuri iski ja puut leikattiin takaisin 1600-luvun malliin.

16 Taimien kasvatus barokkipuiksi voi viedä vuotta. Näiden lehmusten kasvatus ja ylläpito tulee olemaan erikoisosaamista ja runsaasti työtä kysyvää.

17 Lopputulos vuoden kuluttua tulee näyttämään suunnilleen tältä. Lehmukset joudutaan leikkaamaan vähintään 2-3 vuoden välein. Loistava työmaa jollekin barokkipuutarhafirmalle seuraavaksi 400 vuodeksi!

18 Ilmastonmuutoksesta uhka kaupunkivihreälle Miten ilmasto muuttuu? Puulajien geneettinen monimuotoisuus? Mitä uusia lajeja pitäisi kokeilla? Myös eri alkuperien testaaminen otettava ohjelmaan Uusia kasvitauteja ja tuholaisia tulossa? Jalavatauti on jo Suomen lähialueilla!

19 Kungsträdgårdenin jalavat ovat vielä jäljellä Tukholmassa. Muualla kaupungissa on kaadettu satoja tai ehkä jo jopa tuhansia jalavapuita

20 Vuorijalava (Ulmus glabra) Kaupunkipuulaji, jonka habituksessa on tyyliä

21 Jalavanpakuri (Inonotus ulmicola) Tauti, joka riittää tekemään selvän suurimmasta osasta vanhoista jalavista

22 Jalavan kaarnakuoriaisten käytäviä syyskuulta Pietarista Scolytus triarmatus, Scolytus scolytus? Kuva: Sami Kiema

23 Esimerkki monimuotoisuudesta? Lehmuskujanne, jossa kasvaa 6-7 eri lehmuskloonia

24 Pohjolankatu, Käpylä Ilmakuva 1943

25 Berliininlehmus (Tilia moltkei) Harvinainen, vähän käytetty lehmusklooni, joka näyttää menestyvän meillä.

26 Berliininlehmuksen lehdet säilyvät pitkään terveinä ja kauniinvihreinä ja niissä on vain vähän mesikastetta.

27 Kriminlehmus (Tilia euchlora) Hieno, vähän istutettu lehmuslaji

28 Kriminlehmuksen kiiltävä, hieno lehvästö. Vain vähän mesikastetta ja lehdet säilyvät pitkään terveinä

29 Isolehtilehmus (Tilia platyphyllos) Varsin yleinen Helsingin vanhoissa puistoissa ja katupuukujanteissa. Hieno latvushabitus, joka ei kaipaa juurikaan leikkaamista puun saavuttaessa keski-iän

30 Isolehtilehmuksen lehvästö säilyy pitkään vihreänä ja terveenä. Siinä on vain vähän kirvoja ja mesikastetta. Lehtien alapinnan karvoitus tuntuu käsiin miellyttävältä vielä loppukesästä, tahmaisuutta ei havaitse juuri nimeksikään.

31 Lisää esimerkkejä lajeista, joita voisi käyttää enemmän Täysin uusien lajien ohella kiinnostusta herättää, vanhempien, vähän istutettujen lajien ja lajikkeiden käytön lisääminen Yllä mainittujen lehmuslajien ohella mielenkiintoisia ovat esimerkiksi seuraavat taksonit

32 Punatammi (Quercus rubra) Punatammi menestyy jo nykyisellään Etelä-Suomessa. Paremmalla alkuperävalinnalla pääsemme nauttimaan myös loistavista syysväreistä, eikä pelkästään kevätkoleuden aiheuttamasta keltaisuudesta.

33 Pallovaahtera (Acer platanoides Globosum ) Pallomainen klooni, jota ei tarvitse juurikaan leikata sen kasvatuksen aikana

34 Carpinus Valkopyökki (Carpinus betulus) Jos ilmasto lämpenee, kuten arvioitu, on valkopyökki tärkeimpiä tulokaslajeja kaupunki-istutuksissa kaduilla ja puistoissa.

35 Millainen on hyvä puuntaimi? Terve, elinvoimainen Kestävä paikallisissa ilmasto-olosuhteissa Taimi on ammattimaisen kasvatustyön tulos Kasvatettu katu-, puisto- tai metsätaimeksi

36 Miltä hyvä taimi näyttää? Juuripaakussa on myös juuret mukana Runkojohteisuus tärkeä ominaisuus useimmilla puulajeilla Hennot oksat hyvillä oksakulmilla Lajityypilliset ongelmat eliminoitu Ei vaurioita kasvatus-, nosto- tai kuljetusvaiheessa

37 Vaahteralle tyypillinen rakenneongelma

38 Tilia cordata Rancho Amerikkalainen, suosiota saavuttanut, latvukseltaan kapeahko lehmusklooni

39 Mutta ilman rakenneongelmia ei Rancho lajike ole täysin sekään Tällainen oksa on altis repeämään myöhemmin, jos sitä ei leikata ajoissa.

40 Heikosti kasvuun lähtenyt tammierä Helsingin Viikissä. Kuvassa on ilmiselvä selitys huonoon alkumenestykseen.

41 Taimikauppa tarjoaa runsaasti uusia kiinnostavia lajikkeita suoraan Keski-Euroopasta. Kaikki eivät vielä täällä menesty. Tautien ja tuholaisten kulkeutumisvaara on ilmeinen.

42 Katupuuarboretum Vartioharjuntiellä 10 uutta lajia kokeilussa

43 Otammi (Quercus palustris), menestyy jo Tukholmassa

44 Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba), kasvaa suojaisilla paikoilla Tukholmassa ja Tallinnassa

45 Alnarp, Ruotsi Vanhimmat havupuiden kääpiömuotolajikkeet ovat peräisin jo 1700-luvulta. Matalakasvuisia metsäkuusen lajikkeita kuvassa etualalla.

46 Loppi, Suomi Metsäpuiden erikoismuotojen kloonikokoelma, parhaat klooneista on valittu lisäykseen taimitarhoille, uusia kotimaisia lajikkeita on luvassa lähitulevaisuudessa

47 Puiden uusiminen, esimerkki 2 Kaivopuiston Iso Puistotie, Helsinki Miten saada ostetuksi runsaasti suurikokoisia katulehmuksia suoraan työmaalle?

48 Loppuvaiheessa kujanteessa oli jäljellä 72 alkuperäisestä 220 lehmuksesta. Suunnittelun alkuvaiheesta valmistumiseen kului yhteensä noin 4-5 vuotta.

49 Barkholt, Suomi Perinteikäs suomalainen taimisto, jolle suurten puiden tuottaminen on kuitenkin sivutoimista. Täältä puiden kuljettaminen Helsinkiin olisi ollut ehkä helpointa kaikista kiinnostuneista taimistoista.

50 Nordplant, Ruotsi Pohjoinen taimisto, Gävlessä. Kuljetuksesta ei ongelmia Helsinkiin. Mutta taimia ei riittävästi suoraan saatavilla

51 Stångby, Ruotsi Hienoja taimia, osa astioissa, mutta ei riittävää määrää heti saatavilla taimistossa. Kuljetus keväällä suoraan työmaalle Helsinkiin haasteellinen tehtävä.

52 Taimilaatu Kortegaardilla aivan omaa luokkaansa Kuljetuksen järjestäminen ongelmallisinta. Kortegaard, Tanska

53 Taimet saatiin Helsinkiin maaliskuun lopulla, jolloin Tanskassa alkoi kevät painaa päälle ja meillä yölämpötilat laskivat tuolloin vielä n C. Mutta taimet onnistuttiin saamaan täysin lepotilaisina perille suoraan työmaalle!

54 Tarinan opetus: Kestävyyttä ei välttämättä aina saa ostettua samasta osoitteesta kuin taimilaatua -mutta vielä kaikki näyttää hyvältä!

55 Kiitos!

KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97

KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97 KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001 Saaren historiaa Karhonsaaren historiaan liittyy tapahtumia niin sodan- kuin kaupankäynninkin alalta. Suomen sodan tapahtumat 1800-luvun alussa sivuavat saarta läheisesti,

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Viherpihalle Suomi Oy tarjoaa tässä luettelossa kuvatut koristepuiden taimet tässä hinnastossa annetuin hinnoin. Taimet ovat tilattavissa 30.4.2016 asti ja ne on

Lisätiedot

Koristepuut. Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena.

Koristepuut. Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena. Koristepuut Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena. Acer negundo Flamingo ll Kirjavalehtinen saarnivaahtera. Lehdet valkoisen, roosan ja vihreänkirjavat. Viihtyy parhaiten avoimella, lämpimällä, ravinteikkaalla

Lisätiedot

Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat. Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos

Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat. Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos 2 Sisältö Esipuhe 3 Kohteen sijainti ja yleiskuvaus 3 Alueen historiaa 3 Puiston

Lisätiedot

Helsingin kaupunkikasviopas

Helsingin kaupunkikasviopas Helsingin kaupunkikasviopas Helsingin kasvisuunnittelun työkalupakki Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2010:12/Katu- ja puisto-osasto Julkaisija: Teksti: Valokuvat: Kasvipiirrokset: Taitto:

Lisätiedot

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija

Lisätiedot

Vaaralliset kasvintuhoojat

Vaaralliset kasvintuhoojat Saarnen jalosoukko (Agrilus planipennis) Aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) Ruskovyökariste (Mycosphaerella dearnessii) Versopolte / tammen äkkikuolema (Phytophthora ramorum) Kuva: Minnesota Department

Lisätiedot

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 1 Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 Kaivopuiston itäosa Kylpylänaukio 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 2 Kaivopuiston historiaa konsuli

Lisätiedot

Myyntipäällyksen teksti

Myyntipäällyksen teksti Select/12015 1(5) SELECT Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Vaara Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation. Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta. Kan göra att

Lisätiedot

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 23312 Katupuut Katupuilla tarkoitetaan kadun- tai liikenneväylän keski- tai välikaistoille sekä lähelle kadunvartta istutettavia runkopuita, joiden rungonkorkeutta

Lisätiedot

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,

Lisätiedot

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.

Lisätiedot

Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen?

Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen? Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen? Teijo Nikkanen Kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Seminaari Lustossa klo 12-16 Kestäviä, kotimaisia koristepuita viherrakentamiseen

Lisätiedot

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than

Lisätiedot

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than

Lisätiedot

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS 1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN ARBORETUM

LAPPEENRANNAN ARBORETUM puulajipuisto keskellä kaupunkia Tervetuloa nauttimaan Lappeenrannan kauniista luonnosta! Perustaminen Vuonna 1980 perustettu Lappeenrannan arboretum on maamme ensimmäisiä kunnallisia puulajipuistoja.

Lisätiedot

PUNAKOIVU METLA. Betula pubescens f. rubra

PUNAKOIVU METLA. Betula pubescens f. rubra PUNAKOIVU Betula pubescens f. rubra Metsäpuiden erikoismuodoilla tarkoitetaan puita, joiden perintötekijöissä on tapahtunut muutos, mutaatio. Punakoivu on yksi harvoista hieskoivun erikoismuodoista. Erikoismuotoja

Lisätiedot

KORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta

KORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta KORISTEPUITA Metsäntutkimuslaitokn taimitarhalta Suenjoen Teksti: Jyrki Raulo Max Hagman Metsäntutkimuslaitokn tekniikkaa tarha muksille, alueissa lisäksi kuun, männyn, taimi kasvatustutki laitokn metsityksiä

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

VIHERKERTOIMEN KÄYTTÖ KIVISTÖSSÄ

VIHERKERTOIMEN KÄYTTÖ KIVISTÖSSÄ VIHERKERTOIMEN KÄYTTÖ KIVISTÖSSÄ Mallipihasuunnitelmien ja vihertehokkuustyökalun testaaminen Kivistön uusilla kaavoitusalueilla Veera Sanaksenaho Maisema-arkkitehti yo. 11.9.2015 Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

9. LEHTI- JA KORISTEOMENAPUUT

9. LEHTI- JA KORISTEOMENAPUUT 9. LEHTI- JA KORISTEOMENAPUUT Lehtipuumme ovat myyntikokoisena korkeudeltaan 150-250 cm astiataimia 7,5 litran astiassa. Tuotannossamme on myös lehtipuiden suurempi koko 30 litran Arbocontainerissa, joiden

Lisätiedot

PÄÄTÖS ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON PÄÄTÖS RAJATUN ALUEEN PERUSTAMISESTA AASIANRUNKOJÄÄRÄN LEVIÄMISEN ESTÄMISEKSI JA HÄVITTÄMISEKSI

PÄÄTÖS ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON PÄÄTÖS RAJATUN ALUEEN PERUSTAMISESTA AASIANRUNKOJÄÄRÄN LEVIÄMISEN ESTÄMISEKSI JA HÄVITTÄMISEKSI 1 (6) Asianosaisille ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON PÄÄTÖS RAJATUN ALUEEN PERUSTAMISESTA AASIANRUNKOJÄÄRÄN LEVIÄMISEN ESTÄMISEKSI JA HÄVITTÄMISEKSI Käsiteltävä asia Vantaan Kuninkaanmäen ja Itä-Hakkilan

Lisätiedot

Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008. Santeri Vanhanen 2013

Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008. Santeri Vanhanen 2013 Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008 Santeri Vanhanen 2013 Johdanto Tässä raportissa käsitellään Karjaan Bäljars 2 -kohteesta otetuista maanäytteistä määritettyjä hiilen kappaleita. Analyysissä määritettiin

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.

Lisätiedot

Kiinteistöjen piha- alueet

Kiinteistöjen piha- alueet Artjärven varastohalli Osoite: Salmelantie 275 Koordinaatit: 6739198 26504273 Kokonaispinta- ala m²: Hoitoluokka (tiedossa oleva/arvio) tai - 16200 Artjärvi Konetyöalue m²: 1480 Käsityöalue m²: P3 Toimenpidesuositukset

Lisätiedot

Antin arboretum SISÄLTÖ

Antin arboretum SISÄLTÖ Kukkolan puulajipuisto Antin arboretum Opasvihko 2007 SISÄLTÖ 1 KUKKOLAN TILA JA ARBORETUM... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Kukkolan tila... 5 1.3 Antin arboretum... 7 1.3.1 Ilmasto ja kasvuolosuhteet... 8 1.3.2

Lisätiedot

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,

Lisätiedot

Taimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset.

Taimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23311 Puistopuut Puistopuulla tarkoitetaan puisto- tai muille viheralueille tai pihoille istutettavia puita, joiden rungonkorkeudelle ei aseteta erityisiä vaatimuksia.

Lisätiedot

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than

Lisätiedot

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään Saila Varis Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi Laadukkaan kuusen siemenmateriaalin saatavuus ajoittain huono johtuen kukinnan

Lisätiedot

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi

Lisätiedot

Härmälän Kalmarin asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys

Härmälän Kalmarin asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys Härmälän Kalmarin asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys Kari Korte Tampereen Kaupunki yhdyskuntapalvelut selvitys- ja arviointiryhmä marraskuu 2005 Sisältö 1. Yleistä selvitysalueesta.....................................................

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN SIEMENTEN KYLVÖOHJEITA

PUIDEN JA PENSAIDEN SIEMENTEN KYLVÖOHJEITA PUIDEN JA PENSAIDEN SIEMENTEN KYLVÖOHJEITA Arboretum Mustila 2013 Säilytys: Siemenet säilyvät parhaiten kuivana pimeässä noin +1 asteen lämpötilassa. Näin ne on varastoitu myös Arboretum Mustilassa, poikkeuksena

Lisätiedot

MANSIKANTAIMET varmennettuja tervetaimia Bounty kanadalainen myöhäinen lajike, marjat kiinteitä, 0,80 / kpl malto punainen, makea Honeoye hieman Zefyriä myöhäisempi, amerikkalainen lajike, kirkkaan 0,80

Lisätiedot

KOTIMAISET PUULAJIT HAUTAUSMAALLA

KOTIMAISET PUULAJIT HAUTAUSMAALLA KOTIMAISET PUULAJIT HAUTAUSMAALLA Kalevankankaan hautausmaan puulajiesite Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Lepaa 6.5.2010 Evita Kankainen OPINNÄYTETYÖ Maisemasuunnittelun

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Lohjan Saariston ARBORETUMTIE opasvihko

Lohjan Saariston ARBORETUMTIE opasvihko Lohjan Saariston ARBORETUMTIE opasvihko Kädessäsi on Suomen ensimmäisen arboretumtien opasvihko. Vihkosta löytyy keskiaukeamalta kartta, johon on merkitty arboretumtien kohteet, parkkipaikat sekä muita

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Erikoispuiden taimien tuottaminen

Erikoispuiden taimien tuottaminen Erikoispuiden taimien tuottaminen Massbybacka Taimisto-Plantskola Visio: Kotimaista kestävästi Massbybacka www.taimet.fi Etelä-Sipoossa, Söderkullassa, pääkaupunkiseudulla Kasvihuonepinta-alaa 800m2; ulkokastelualue

Lisätiedot

Helsingin kasvien käytön linjaus ja Kaupunkipuulinjaus

Helsingin kasvien käytön linjaus ja Kaupunkipuulinjaus Helsingin kasvien käytön linjaus ja Kaupunkipuulinjaus Satu Tegel Helsingin kaupungin rakennusvirasto Arkkitehtuuriosasto Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet 15.2.2016 * Esityksen sisältö tausta:

Lisätiedot

TYÖVÄEN AKATEMIAN. PUiSTO ARBORETUM. Pia Järvimaa. hibatuij a Thujopsis dolobrata

TYÖVÄEN AKATEMIAN. PUiSTO ARBORETUM. Pia Järvimaa. hibatuij a Thujopsis dolobrata TYÖVÄEN AKATEMIAN PUiSTO ARBORETUM hibatuij a Thujopsis dolobrata Pia Järvimaa 1 Villa Aleks. Pelanderin aikaisesta hedelmätarhan kasviluettelosta on vielä jäljellä muutama omenapuuvanhus muistelemassa

Lisätiedot

METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä

METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU Siperia Kivalon tutkimusmetsä Sisällysluettelo Betulaceae HIESKOIVU RAUDUSKOIVU VISAKOIVU HARMAALEPPÄ Betula pubescens Betula pendula

Lisätiedot

6. Helsingin kaupunkipuiden tulevaisuus

6. Helsingin kaupunkipuiden tulevaisuus 6. Helsingin kaupunkipuiden tulevaisuus 6.1. Helsingin kaupunkipuuomaisuuden arvojen säilyttäminen ja kasvattaminen Helsingin n. 200 000 puistopuuta ja 30 000 katupuuta ovat sekä taloudellisesti merkittävä

Lisätiedot

Muilla tonteilla polkujen varressa talojen edustoilta kaadettavien puiden tilalle istutetaan yksittäispensaita.

Muilla tonteilla polkujen varressa talojen edustoilta kaadettavien puiden tilalle istutetaan yksittäispensaita. Maisema-arkkitehtuuri Vänskä Iivo Vänskä 14. syyskuuta 2007 SUUNITELMA istutuksista ja 3.tontin kuivatuksesta Kesällä 2007 3. tontilta kaadettujen puiden tilalle jää nurmea. Nurmialueiden ja polun kuivatukseksi

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN SIEMENTEN KYLVÖOHJEITA

PUIDEN JA PENSAIDEN SIEMENTEN KYLVÖOHJEITA PUIDEN JA PENSAIDEN SIEMENTEN KYLVÖOHJEITA Arboretum Mustila 2015 Säilytys: Useimmat siemenet säilyvät parhaiten kuivana pimeässä noin +1 asteen lämpötilassa. Näin ne on varastoitu myös Arboretum Mustilassa,

Lisätiedot

' ' i vf(df~a- J~?~~ ~a. : ~~~~~ ~4<_. ~n//~ /14~ /~~ ayåa#&r. MAISEMA-.l\RKKITEHTI ANNE RIHTNIEMI 28.9.1989

' ' i vf(df~a- J~?~~ ~a. : ~~~~~ ~4<_. ~n//~ /14~ /~~ ayåa#&r. MAISEMA-.l\RKKITEHTI ANNE RIHTNIEMI 28.9.1989 MAISEMA-.l\RKKITEHTI ANNE RIHTNIEMI 28.9.1989 MUSEOKATU 31.A.6, 00100 HELSINKI PUH: 90-44 78 99 ' /

Lisätiedot

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki Kuvat: Pekka Voipio LED vs. perinteinen kasvihuonelamppu 400 450 500 550 600 650 700 nm Kasvit käyttävät valoa

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

MANSIKANTAIMET varmennettuja tervetaimia Bounty kanadalainen myöhäinen lajike, marjat kiinteitä, 0,90 / kpl malto punainen, makea Jonsok norjalainen aikainen lajike, pitkä satokausi, marjat t. punaiset

Lisätiedot

KATUPUULAJIVALIKOIMAN MONIPUOLISTAMINEN HELSINGISSÄ

KATUPUULAJIVALIKOIMAN MONIPUOLISTAMINEN HELSINGISSÄ KATUPUULAJIVALIKOIMAN MONIPUOLISTAMINEN HELSINGISSÄ Kaupunkilaisten toiveet ja ammattilaisten mielipiteet Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Lepaa, kevät 2015 Ninni Forsman

Lisätiedot

Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma

Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma Taajama ja Lähiympäristön luonnonhoito Lepaa 14.11.2008 Kari Yli-Muilu Sisällys 1 JOHDANTO 2 ALUEEN KUVA JA HOITOTOIMENPITEET

Lisätiedot

SIEMENHINNASTO ARBORETUM MUSTILA (12.4.2016)

SIEMENHINNASTO ARBORETUM MUSTILA (12.4.2016) SIEMENHINNASTO ARBORETUM MUSTILA (12.4.2016) Jo yli sadan vuoden ajan on Arboretum etsinyt ja kokeillut ilmastossamme kestäviä ulkomaisia kasvikantoja. n siemenhinnaston runko ovat arboretumin parhaista

Lisätiedot

SIEMENHINNASTO ARBORETUM MUSTILA (27.1.2016)

SIEMENHINNASTO ARBORETUM MUSTILA (27.1.2016) SIEMENHINNASTO ARBORETUM MUSTILA (27.1.2016) Jo yli sadan vuoden ajan on Arboretum etsinyt ja kokeillut ilmastossamme kestäviä ulkomaisia kasvikantoja. n siemenhinnaston runko ovat arboretumin parhaista

Lisätiedot

SIEMENHINNASTO ARBORETUM MUSTILA (18.12.2014)

SIEMENHINNASTO ARBORETUM MUSTILA (18.12.2014) SIEMENHINNASTO ARBORETUM MUSTILA (18.12.2014) Jo yli sadan vuoden ajan on Arboretum etsinyt ja kokeillut ilmastossamme kestäviä ulkomaisia kasvikantoja. n siemenhinnaston runko ovat arboretumin parhaista

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ohjeistus puistojen kulttuurikasvillisuuden inventoimiseksi

Helsingin kaupungin ohjeistus puistojen kulttuurikasvillisuuden inventoimiseksi Helsingin kaupungin ohjeistus puistojen kulttuurikasvillisuuden inventoimiseksi Kasvillisuusinventoinnin menetelmät historiallisissa puutarhoissa Esitykseni sisältö Taustaa Rakennusviraston kasvillisuusinventoinnit

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle arvokkaat ontot puut kaupunkialueilla. Onttojen runkojen esiintymistodennäköisyyteen vaikuttavat tekijät

Monimuotoisuudelle arvokkaat ontot puut kaupunkialueilla. Onttojen runkojen esiintymistodennäköisyyteen vaikuttavat tekijät Monimuotoisuudelle arvokkaat ontot puut kaupunkialueilla Onttojen runkojen esiintymistodennäköisyyteen vaikuttavat tekijät Metsänhoitotieteen pro gradu -tutkielma Maija Kymäläinen Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

SIEMENHINNASTO ARBORETUM MUSTILA (8.12.2015)

SIEMENHINNASTO ARBORETUM MUSTILA (8.12.2015) SIEMENHINNASTO ARBORETUM MUSTILA (8.12.2015) Jo yli sadan vuoden ajan on Arboretum etsinyt ja kokeillut ilmastossamme kestäviä ulkomaisia kasvikantoja. n siemenhinnaston runko ovat arboretumin parhaista

Lisätiedot

Perennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille

Perennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille Liite 1.6.2009 66. vuosikerta Numero 2 Sivut 8-9 Perennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille Petri Manssila, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaakko Martikainen Tutkijat Eeva-Maria Tuhkanen (vas.) ja Sirkka

Lisätiedot

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.

Lisätiedot

Tiedekeskus Pilkkeen lyhyet näyttelytekstit ja ohjeet

Tiedekeskus Pilkkeen lyhyet näyttelytekstit ja ohjeet Tiedekeskus Pilkkeen lyhyet näyttelytekstit ja ohjeet 1. Tervetuloa Sahanperälle! Pilkkeen kohdalla sijaitsi aiemmin vaarallinen Sahanperän alue, joka sai nimensä 1900-luvun alun sahalaitoksista. Tämä

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki

Lisätiedot

Puuvartisten kasvien kartoitus toiminnan lopettaneilla taimitarhoilla

Puuvartisten kasvien kartoitus toiminnan lopettaneilla taimitarhoilla Puuvartisten kasvien kartoitus toiminnan lopettaneilla taimitarhoilla Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalous Lepaa Satu Terho TIIVISTELMÄ LEPAA Puutarhatalouden koulutusohjelma Kasvihuone- ja

Lisätiedot

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Sanna Kauppinen, MTT Mikkeli sanna.kauppinen@mtt.fi, 040 183 4845 Tutkittua tietoa luomusta -luentosarja 29.10.2013 Luomuinstituutti Orlovim This project is co-funded

Lisätiedot

Kork. LEHTIPUUT Balkaninhevoskastanja Aesculus Hippocastanum, vyöh. I-III 7-15 125-150 43 Euroopansorvaripensas, Euonymus europaeus rungollinen - 150-200 47 Helmiorapihlaja Crat. x Mord. Toba, v.pun kukka,

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

KORISTEPUUT JA -PENSAAT

KORISTEPUUT JA -PENSAAT Tarjoukset ovat eräkohtaisia ja voimassa niin kauan kuin tarjouseriä riittää. KORISTEPUUT JA -PENSAAT Myyntikoko Puiden koko ilmoitetaan joko korkeutena(cm) tai rungon ympärys mitta metrin korkeudelta

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Suunnittelu- ja rakentamisohjeet

Suunnittelu- ja rakentamisohjeet Siilinjärvi Panninniemi 3 Suunnittelu- ja rakentamisohjeet Siilinjärven kunta, konserni- ja maankäyttöpalvelut 2012 P A N N I N N I E M I 3 RAKENTAMISOHJEET, ALUEKOHTAINEN OSA Panninniemi 3 Korttelit 3372-3388

Lisätiedot

Perinteisen puuntuotannon rinnalle on viime

Perinteisen puuntuotannon rinnalle on viime Metsätieteen aikakauskirja 1/2011 Elina Peuhu ja Juha Siitonen Ontot puistopuut ovat merkittävä elinympäristö monimuotoiselle lahopuueliöstölle Lahopuu ja monimuotoisuus Perinteisen puuntuotannon rinnalle

Lisätiedot

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN VARTTAMISESTA: Kärkivarttaminen ja yhden sirkkalehden liitosvarte Varttamisen hyödyt Tautikontrolli maalevintäisten tautien ja tuholaisten leviämisen välttäminen resistentin perusrungon

Lisätiedot

Vaahteran varjossa, syreenin tuoksussa. Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön taustaselvitys

Vaahteran varjossa, syreenin tuoksussa. Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön taustaselvitys Vaahteran varjossa, syreenin tuoksussa Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön taustaselvitys Helsingin kaupungin Rakennusviraston julkaisut 2009:10 / Katu- ja puisto-osasto / syyskuu 2009

Lisätiedot

Metsätaimituotanto perustuu perinteisesti taimien

Metsätaimituotanto perustuu perinteisesti taimien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2004 Jaana Luoranen, Kyösti Konttinen, Gang Zhang ja Heikki Smolander Haavan taimituotanto ja istutusajankohta Johdanto Metsätaimituotanto perustuu perinteisesti

Lisätiedot

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa:

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa: Vuonna 2001 valmistui kaikkien imatralaisten käyttöön Vuoksen kauniille rantamaille vanhan rautatiesillan kupeeseen Omenapuupuisto. Puistossa kasvaa lähes 300 omenapuuta - henkilökohtaisesti nimettynä

Lisätiedot

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015 Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö 25.9.2015 Sisältö Rekisteröinti Siemenkeräysten valvontaprosessi Metsänviljelyaineiston

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Paremman tulevaisuuden koteja! EkoElias-mallitalot -hinnasto. www.greenbuild.fi

Paremman tulevaisuuden koteja! EkoElias-mallitalot -hinnasto. www.greenbuild.fi EkoElias-mallitalot -hinnasto Arkkitehtuuritoimisto Lylykangas -PES-arkkitehdit Oy - Kombi Arkkitehdit Oy Paremman tulevaisuuden koteja! Arkkitehtuuritoimisto Lylykangas PES-arkkitehdit Oy Kombi Arkkitehdit

Lisätiedot

Vanhaa hoidettua männikköä Tullisaaren kartanopuistossa. ML.

Vanhaa hoidettua männikköä Tullisaaren kartanopuistossa. ML. Vanhaa hoidettua männikköä Tullisaaren kartanopuistossa. ML. Rakennusviraston kaupunkipuuselvitys Taustaselvitys ja nykytilan kuvaus 39 Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka Helsingin kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Puut ja pensaat. taltuttavat tuulen

Puut ja pensaat. taltuttavat tuulen Puut ja pensaat taltuttavat tuulen 64 Viherpiha 5/2007 Hortonomi valitsee 1: TUULISEN PIHAN KASVIT Teksti Anne Joutsenlahti-Lankinen Kuvat Riikka Kantinkoski, Pekka Mononen, Kirsi Salovaara, Pirjo Sillanpää

Lisätiedot

Kasvien terveystodistus

Kasvien terveystodistus OHJE 14101/4 1 / 9 Kasveille on asetettu tuontivaatimuksia ja rajoituksia Euroopan unionin ulkopuolelta Suomeen tuotaessa, jotta kasvitaudit ja tuholaiset eivät leviäisi lähetysten mukana. on viejämaan

Lisätiedot

23330 Pensaat ja köynnökset

23330 Pensaat ja köynnökset InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston

Lisätiedot

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Metsätaimitarhapäivät 20-21.2014 Saila Varis Luonnonvarakeskus Kuusen kasvullinen lisäys -tutkimuksen sijoittuminen Luonnonvarakeskuksessa Uudet

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

SUITIAN KARTANOLINNAN PUISTON JA PUUTARHAN INVENTOINTI '1' ~ JL',"~ '. ' ":::::::-~ 27.8.1991 Museovirasto, Rho Restaurointitoimisto Tuuli Köpman

SUITIAN KARTANOLINNAN PUISTON JA PUUTARHAN INVENTOINTI '1' ~ JL',~ '. ' :::::::-~ 27.8.1991 Museovirasto, Rho Restaurointitoimisto Tuuli Köpman SUTAN KARTANOLNNAN PUSTON JA PUUTARHAN NVENTONT,, ~ '1' ~ JL',"~ '. ' ":::::::-~ 27.8.1991 Museovirasto, Rho Restaurointitoimisto Tuuli Köpman 1 SSÄLTÖ: JOHDANTO -alkulause ja käytetty lähdemateriaali

Lisätiedot