Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen?
|
|
- Jere Tamminen
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen? Teijo Nikkanen Kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Seminaari Lustossa klo 12-16
2 Kestäviä, kotimaisia koristepuita viherrakentamiseen Enemmän ikivihreää eli havupuita ja pensaita rakennettuun ympäristöön Entistä kestävämpää ja monipuolisempaa taimimateriaalia korvaamalla tuontia kotimaisella Tavoitteena hyödyntää ja tuotteistaa Metlassa vuosikymmenten kuluessa tehty työ Kartiovalkokuusi Punkaharjulla Kuusen erikoismuotoja Haapastensyrjässä
3 Mäntsälän surukuusesta koristepuulajike Mäntsälän Sälinkään kuusikosta valittiin 10 surukuusta kantapuiksi Kuvattu 2013 Surukuusen E479 varte Pelkolan kokoelmassa Imatralla. Pelkolan kokoelmasta 2008 vartettu klooni E479 Punkaharjun lisäystarhassa
4
5 Tuulenpesäkuusi Picea abies f. globosa Punkalatva Punkalatva on tuulenpesä- eli pallolatvakuusesta (Picea abies f. globosa) kuvattu uusi viljelylajike. Se on peräisin Lohjalla kasvaneesta kuusen tuulenpesästä kerätystä siemenestä, josta syntyneitä taimia istutettiin kokeeseen Punkaharjulle vuonna Punkalatva on kokeen puista kaikkein koristeellisin. Se on latvukseltaan tuuhea ja monilatvainen. Lohjalla kasvaneesta tuulenpesästä kerätystä siemenestä syntynyt pallolatvakuusi Punkalatva Punkaharjulla. Punkalatva lajikkeen vartteita on istutettu Punkaharjun lisäys-tarhaan vuonna Vartteet on kuvattu viisi kasvukautta varttamisen jälkeen.
6 Pöytäkuusi Picea abies f. tabulaeformis Tapion Pöytä Tapion Pöytä on pöytäkuusen (Picea abies f. tabulaeformis) uusi viljelylajike. Pöytäkuusikantapuu E2165 valittiin Suomusjärveltä vuonna Tapion Pöytä kasvaa enemmän leveyttä kuin korkeutta. Se on yleensä tasalatvainen ja yksirunkoinen. Pöytäkuusen E2165 varte istutettiin Metlan Punkaharjun toimipaikan pihapiiriin 1990-luvun puolivälissä. Tapion Pöydän vartteita Punkaharjun lisäystarhassa. Vartteet on tehty vuonna 2010 ja niistä on jo kerätty oksia lisäystä varten.
7 Kultasurukuusi Picea abies Haapasten Kulta Haapasten Kulta on kapealatvainen kultakuusi, joka on syntynyt surukuusten risteytyksestä. Risteytyskokeesta löydettyä kultasurukuusta lisättiin pistokkaina Haapastensyrjän Rotupuistoon (E11405) 1990-luvun alussa. Haapastensyrjä Punkaharju
8 Kartiokuusi Picea abies f. pyramidata Pelkola Pelkola on kartiokuusen (Picea abies f. pyramidata) kloonista K359 kuvattu uusi viljelylajike. Kartiokuusi K359 valittiin Rautalammilta vuonna Se on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea, ja sopii hyvin julkiseen viherrakentamiseen ja joulukuusiviljelyyn. Kartiokuusta Pelkola on istutettu Haapastensyrjään muutaman puun ryhmä. Imatran Pelkolassa niitä kasvaa 60 vartetta. Pelkolan vartteita on Punkaharjun lisäystarhassa 45 kpl. Jo nelivuotiaissa vartteissa näkyy kloonin kasvutapa.
9 Punkaharjun lisäystarha I
10 Punkaharjun lisäystarha II
11 Lisäystarhan erikoismuodot ja -kloonit Muoto Klooni Lajike Alkuperä / lisäyslähde Tarha Vartteita tarhassa Mattokuusi E11434 Pukkila II 30 Pöytäkuusi E2165 Tapion Pöytä Suomusjärvi II 30 Tuulenpesä E11387 Lohja / PU I 25 E11388 Punkalatva Lohja / PU I 25 E11392 Suomusjärvi / PU I 25 E11435 Suomusjärvi / PU II 50 E11436 Lohja / PU II 50 Luutakuusi E2525 Metla Loppi / HA I 25 Mätäskuusi K1487 Tohmajärvi / PE I ja II 75 Kultakuusi E296 Nurmijärvi / PE I 20 K219 Viitasaari / PU I 20 Kultapendula E11405 Haapasten Kulta Haapastensyrjä I 25 Purppurakuusi S2080 Ruotsi / PU I 20 Surukuusi E479 Sälinkään Pilari Mäntsälä / PE I 25 E2583 Haapastensyrjä II 40 E6565 Haapastensyrjä II 30 E8020 Haapastensyrjä I 25 E8021 Haapastensyrjä II 30 Kartiokuusi K359 Pelkola Rautalampi / PE II 45
12
13
14
15 Varttaminen perinteinen lisäysmenetelmä
16 Havupuiden varttamiskurssi - osaamista taimituottajille
17 Pistokaslisäys menetelmässä vielä kehitettävää
18 Solukkoviljely aineistoa tuotetaan ja testataan
19 Kasvinjalostajan oikeudet Punahilkalle - tuulenpesä- ja purppurakuusen risteytykselle Metla hakee EU:n laajuisia kasvinjalostajanoikeuksia Yhteisön kasvilajikevirastosta (CPVO).
20 Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Kiitos
Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Haapastensyrjän Rotupuisto Lopella 1980-luvun alussa Mäntsälän surukuusesta koristepuulajike
Teijo Nikkanen 27.11.2012. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Teijo Nikkanen 27.11.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi 27.11.2012 Metlan metsägeneettisessä rekisterissä tietoja 1800 puusta, jotka ovat
KUUSEN ERIKOISMUOTOJEN KASVULLINEN LISÄÄMINEN
KUUSEN ERIKOISMUOTOJEN KASVULLINEN LISÄÄMINEN Erilaisten varttamistekniikoiden vertailu Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaan toimipiste kevät 2017 Kosti Kytöjoki TIIVISTELMÄ
Metsäkuusen erikoismuotojen lisääminen silmustamalla ja mikropistokkaista
Metsäkuusen erikoismuotojen lisääminen silmustamalla ja mikropistokkaista Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalous Lepaa, kevät 2016 Saija Alho TIIVISTELMÄ LEPAA Puutarhatalous Kasvihuone- ja taimitarhatuotanto
Lisää kasvua, laatua ja erikoisuuksia
Lisää kasvua, laatua ja erikoisuuksia Tuija Aronen Puissa kasvaa tulevaisuus Metlan Punkaharjun toimipaikan sidosryhmäseminaari Metsämuseo Lustossa, Punkaharjulla, 22.8.2014 Metsä on tärkein biotalouden
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Metsätaimitarhapäivät 20-21.2014 Saila Varis Luonnonvarakeskus Kuusen kasvullinen lisäys -tutkimuksen sijoittuminen Luonnonvarakeskuksessa Uudet
Lisää kasvua ja laatua solukkolisäyksellä Tuija Aronen
Lisää kasvua ja laatua solukkolisäyksellä Tuija Aronen Metsässä puhaltavat uudet tuulet Metlan ja Itä-Suomen yliopiston juhlaseminaari Mikkeli 11.9.2012 Metsäpuiden kasvullinen lisäys... tuottaa taimia,
Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa
Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa BIOKOKKOLA 28.10.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen 11.2.2015 EAKR-hanke Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi 2011-14
Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis
Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään Saila Varis Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi Laadukkaan kuusen siemenmateriaalin saatavuus ajoittain huono johtuen kukinnan
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Karelia AMK:n metsäinsinööriopiskelijoiden siemenja taimituotantokurssi vierailu Punkaharjulla 27.4.2015 Saila Varis Metsäpuiden kasvullinen
Solukkolisäyksen tulevaisuus Luke jatkaa tutkimusta
Solukkolisäyksen tulevaisuus Luke jatkaa tutkimusta Tuija Aronen Kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Seminaari Lustossa 18.11.2014 klo 12-16 Luke Luonnonvarakeskus 2015 pohjaa biotaloudelle
Kasvullinen lisäys tarkoittaa valittujen puuyksilöiden
Metsätieteen aikakauskirja 1/2011 Tuija Aronen Kasvullisen lisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa e e m t a Johdanto Kasvullinen lisäys tarkoittaa valittujen puuyksilöiden monistamista, ja
Erikoispuiden taimien tuottaminen
Erikoispuiden taimien tuottaminen Massbybacka Taimisto-Plantskola Visio: Kotimaista kestävästi Massbybacka www.taimet.fi Etelä-Sipoossa, Söderkullassa, pääkaupunkiseudulla Kasvihuonepinta-alaa 800m2; ulkokastelualue
TEKSTI ja KUVAT Sari Toikkanen
TEKSTI ja KUVAT Sari Toikkanen 62 1 2 1. Havutko yksivärisiä? Vasemmalla sinertävänvihreä serbiankuusi, keskellä serbiankuuseen vartettu punertava kääpiöpurppurakuusi ja oikealla keltainen kultakuusi,
Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan
Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan Kasvullinen lisäys hankkeen tavoitteet, tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä Hankkeen vastuullinen johtaja Tuija Aronen 27.11.2012 Metsäpuiden kasvullinen lisäys... tuottaa
Yliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.
Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää
Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti
Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti Tehoa tulevaisuuden taimituotantoon kasvullisen lisäyksen mahdollisuudet Punkaharju, Lusto 27.11.2012 Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto
METLAN Savonlinnan toimipaikan toimintaedellytykset turvattava
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 1(5) Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen METLAN Savonlinnan toimipaikan toimintaedellytykset turvattava Savonlinnan kaltaiset aluekeskuskaupungit ovat
Kuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet
Kuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito tutkimusohjelman tutkijakokous 3.6. 2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen EAKR-hanke Kuusen kasvullinen lisäys
Alustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019
Alustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019 Tatu Hokkanen MESIKE-projektin ohjausryhmän kokous Jyväskylä 16.1.2019 Tavoitteet kehittää kuusen siemenviljelmille menetelmä, jonka avulla voidaan laatia
Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.
Jättiläiskuusi Annukka Partanen RAINER Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Kuusi on lehtomaisen kankaan pääpuulaji Kuusi (Picea abies)
Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely
Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa hankkeen ohjausryhmän 1. kokous 19.2.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen Metsäpuiden
JYVÄSKYLÄN PIHA JA PUUTARHASANOMAT. Puutarhassa luonnon ehdoilla. Ylläpidetään monimuotoisuutta lähiympäristössä
JYVÄSKYLÄN PIHA JA 16. 3. 2018 PUUTARHASANOMAT Jyväskylän Puutarhaseura ry. 122. toimintavuosi Puutarhassa luonnon ehdoilla Puutarha luonnon ehdoilla jatkuu vuonna 2018 Puutarhayhdistysten yhteisenä teemana.
40VUOTISJUHLARETKEILY
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas
Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista
Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston
Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.
Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Ohjausryhmän 2. kokous Joroisilla 1.9.215 Saila Varis Asialista Kokouksen avaus Asialistan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen
As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1
As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi
Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin
Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola Harri Mäkinen Pekka Saranpää Nuorpuu- eli ydinpuu Kuusen nuorpuu < 10 lustoa Sydänpuu Pintapuu PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU
Larix decidua, euroopanlehtikuusi (II). Kitee, Puhos. NK 1989.
457 cm / 29 m. Latvuksen läpimitta lounas-koillinen suunnassa 25 m; pisin oksa 13 m, oksisto säännöllinen. Tampere, Kaakinmaa, Pyynikin kirkkopuisto, kirkon eteläpuolella (2123 09, 682537:32713). 15.6.1989
Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo
Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Jouni Partanen 1 Teppo Tutkija Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut kasvatustiheyteen perustuvat
Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat
Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat Katri Himanen Luonnonvarakeskus Tilastotiedot: Claes Uggla / Skogsstyrelsen, Curt Almqvist / Skogsforsk, Kari Leinonen / Evira 1 4.5.2017 2 4.5.2017 2003 2004 2005
Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta. Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto
Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto Helsingin ja muiden isojen kaupunkien hankala ongelma: Mistä löytää uusia puulajeja ja alkuperiä korvaamaan
Toimenpiteet: tarkkailtava
31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa
Juuriston kasvu ja siihen vaikuttavat tekijät
numero 1/212 Juuriston kasvu ja siihen vaikuttavat tekijät Metsätaimilannoitteisiin lisää kuparia ja sinkkiä? Taimien menestyminen turvemaiden koneistutuksessa TAIMIUUTISET TAIMIUUTISET 1 212 Yhteistyössä
Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus
Katri Kärkkäinen Matti Haapanen Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen ja Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus
Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24
Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004
Metsäpuiden jalostus perustuu olemassa olevan
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/1999 Tuija Aronen Biotekniikan sovellukset tulevat muuttuvatko metsänjalostuksen mallit? e e m t a Jalostuksen perusmalli ja biotekniikan menetelmät Metsäpuiden
OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN
OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN VARTTAMISESTA: Kärkivarttaminen ja yhden sirkkalehden liitosvarte Varttamisen hyödyt Tautikontrolli maalevintäisten tautien ja tuholaisten leviämisen välttäminen resistentin perusrungon
PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa
PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula Jaakkola
Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta
Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Viheralan kasvinterveysseminaari_säätytalo_24.10.2013 KASVINTERVEYSLAINSÄÄDÄNTÖ Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003 muutoksineen) Maa- ja metsätalousministeriön
Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi.
Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Antin arboretum SISÄLTÖ
Kukkolan puulajipuisto Antin arboretum Opasvihko 2007 SISÄLTÖ 1 KUKKOLAN TILA JA ARBORETUM... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Kukkolan tila... 5 1.3 Antin arboretum... 7 1.3.1 Ilmasto ja kasvuolosuhteet... 8 1.3.2
ROSSIN ARBORETUM hoito- ja kehityssuunnitelma
ROSSIN ARBORETUM hoito- ja kehityssuunnitelma Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Lepaa kevät 2016 Tuula Muranen TIIVISTELMÄ LEPAA Maisemasuunittelun koulutusohjelma Tekijä
KORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta
KORISTEPUITA Metsäntutkimuslaitokn taimitarhalta Suenjoen Teksti: Jyrki Raulo Max Hagman Metsäntutkimuslaitokn tekniikkaa tarha muksille, alueissa lisäksi kuun, männyn, taimi kasvatustutki laitokn metsityksiä
Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen
Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen
Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat. Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos
Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos 2 Sisältö Esipuhe 3 Kohteen sijainti ja yleiskuvaus 3 Alueen historiaa 3 Puiston
Sään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka
Sään- ja lahonkestävyys Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka Puurakenteen sään- ja lahonkestävyys Esityksen sisältö: - puurakenteen elinkaari, säärasitus ja lahoaminen - kuinka puun
Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei
Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei Matti Haapanen 1947 1 Jälkeläistestaus SV 1.0 Pluspuut 1997- SV 1.5 115 miljoonaa jalostettua tainta vuodessa Metsikkö 1. polven sv 1.5 polven sv Kuusi Mänty
Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen
Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Tutkimushanke 2013 2014 Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (MHO) Egbert
Eri-ikäisrakenteisen kuusikon uudistumisesta riittääkö siemensato? Taimitarhapäivät Jyväskylä Markku Nygren
Eri-ikäisrakenteisen kuusikon uudistumisesta riittääkö siemensato? Taimitarhapäivät Jyväskylä 24.1.2014 Markku Nygren Taustaa: - Uusi metsälaki ja asetus: - Luontaisen uudistamisen hakkuut: riittävästi
KUIVAUSAJAN MERKITYS MÄNNYN SIITEPÖLYN LAATUUN
KUIVAUSAJAN MERKITYS MÄNNYN SIITEPÖLYN LAATUUN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalous Lepaa, 10.11.2010 Mervi Örnmark OPINNÄYTETYÖ Puutarhatalous Lepaa Työn nimi Kuivausajan merkitys männyn siitepölyn
74. Painopaikka: Mestarioffset Oy, Vantaa ISSN-03SS-1024. Tämä vuosijulkaisu on osa sztiön vuosikertomusta
Metsanjalostussaatiö Foundation for Forest Tree Breeding Viljatie 4 A 5, SF-00700 HELSINKI, FINLAND Puhelin 90-359 022 Faksi 90-359 720 Telephone t 358-0-359 022 Telefax + 358-0-359 720 Haapastensyrjan
Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään?
Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään? Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Mikko Tikkinen Ohjausryhmän kokous Joroinen 1.9.2015 Alkukasvatus Keskitytty
L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011
L mmm.fi Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi SIEMEN- JA TAIMITUOTANNON TOJMIALAJÄRJESTELYT-TYÖRYFIMÄN HNJAUKSET Siemen-ja taimituotaimon toimialajärjestelyt
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
Metsäntutkimus. Suometsien puunkorjuussa kantavuus on haaste. Kasvillisuuden seuranta paljastaa ilmastonmuutoksen etenemisen
Metsäntutkimus Metlan asiakaslehti Nro 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 Kasvillisuuden seuranta paljastaa ilmastonmuutoksen etenemisen Hannu Raitio: Suomi tarvitsee kolmikärkistä innovaatioyhteiskuntapolitiikkaa
Picea pungens Glauca. hopeakuusi. Pendula. Picea rubens Sarg. punakuusi, rödgran. Picea sitchensis (Bong.) Carrière sitkankuusi, sitkagran
170 cm / 21,5 m. Hattula, Lepaan puutarhaopisto (2132 04, 678150:35605), puis-to. 23.7.1989 NK. 156 cm / 17 m. Lieksa, asemapuiston pohjoisosa (4332 02, 702763:65123). 19.10.1987 NK. 140 cm / 21,5 m. Helsinki,
Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä
TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu
Perusaineiston sijaintipaikka A B C D E F G H I J K L M N. Korkeusvyöhyke tyyppi
Perusaineiston sijaintipaikka A B C D E F G H I J K L M N Jäsenvaltio Puulajit ja niiden keinotekoiset risteymät Luokka Perusaineiston lähtöisyysalue ja/tai kansallisen rekisterin viite Sijaintinimi tai
Kangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä
METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU Siperia Kivalon tutkimusmetsä Sisällysluettelo Betulaceae HIESKOIVU RAUDUSKOIVU VISAKOIVU HARMAALEPPÄ Betula pubescens Betula pendula
SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto
Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.
Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle
Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle NordGen Metsä teemapäivä Laatua ja monimuotoisuutta metsänuudistamiseen Jouni Partanen 1 Jouni Partanen Taustaa Paakkutaimien
Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.
Luomukasvintuotannon lisäysaineisto
Luomukasvintuotannon lisäysaineisto 8.4.2019 ja 10.4.2019 Varsinais-Suomen ELY Luomutiimi Lisäysaineistot Luomulisäysaineistolla tarkoitetaan siemeniä, istukkaita, pistokkaita tai taimia, jotka on tuotettu
Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa
Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden
Kuusen kasvullinen joukkomonistus Pistokasaineistojen kasvu Etelä-Suomen kloonikokeissa
ISBN 978-951-40-2362-0 (PDF) ISSN 1795-150X Kuusen kasvullinen joukkomonistus Pistokasaineistojen kasvu Etelä-Suomen kloonikokeissa Marja-Leena Napola www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers
GeeniVarat. Kansallisten geenivaraohjelmien tiedotuslehti
2015 GeeniVarat Kansallisten geenivaraohjelmien tiedotuslehti PÄÄKIRJOITUS Luonnonvarakeskus koordinoi geenivaratyötä Luonnonvarakeskus (Luke) muodostui vuoden 2015 alussa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen,
Heinämäiset rikkakasvit ja peltolude
numero 2/2013 Heinämäiset rikkakasvit ja peltolude Kuusen taimia koneistutukseen Kasvullinen taimituotanto vuonna 2025 LEDit häirintävalotuksessa Kasvatusaikaja tiheyskokeita männyntaimilla TAIMIUUTISET
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
Koneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena
Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena UEF/OKL:n tutkimusryhmä Sinikka Pöllänen, professori, Anu Liljeström, tutkija Ismo Pellikka, TL, lehtori, Miikka Eriksson, FT, yliopistonlehtori, Henriikka
Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset
Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja
Suomen parhaat taimet.
Suomen parhaat taimet www.finforelia.fi Perinteinen ja luotettava taimiyhtiö Fin Forelia Oy tuottaa metsäpuun taimia sopimuskumppaneidemme ja metsänomistajien käyttöön. Täysin kotimainen yhtiö on alan
Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa:
Vuonna 2001 valmistui kaikkien imatralaisten käyttöön Vuoksen kauniille rantamaille vanhan rautatiesillan kupeeseen Omenapuupuisto. Puistossa kasvaa lähes 300 omenapuuta - henkilökohtaisesti nimettynä
Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen
Päätös 1 (5) Saaristonkatu 22 90100 Oulu ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Saaristonkatu 22 90100 Oulu Y-tunnus: 1824918-9 HAKEMUS
The publication is part of the 1998 annual report of Foundation for Forest Tree Breeding in Finland.
kllttáti valtiovaltaa seka ykcityisia henkilöltá. yhteisöja, laitoksia ja jarjest6jti saamastaan tuesta sek6 hvbstt9 yhtelctyöstti metctinjalostuksen alalla. Metsänjalostussäätiö (per. v 1947) harjoittaa
Käpytuhotilannetta kuusen siemenviljelmillä käpytuhotutkimuksen tilannetta. Metsätaimitarhapäivät 24.1.2014 Tiina Ylioja Metla Vantaa
Käpytuhotilannetta kuusen siemenviljelmillä käpytuhotutkimuksen tilannetta Metsätaimitarhapäivät 24.1.214 Tiina Ylioja Metla Vantaa Sisältö Kertaus käpy ja siementuholaisiin Käpytuhoja vuosilta 26, 27
TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI
TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI Salla Hannunen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Viheralan kasvinterveysseminaari 24.10.2013 KASVINTERVEYDEN RISKINARVIOINTI 1) Mitä se on? 2)
Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2015. Osa II Metsänviljelyaineisto
Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2015 Osa II Metsänviljelyaineisto Dnro 2285/0411/2016 Eviran raportti Hyväksymispäivä 5.4.2016 Kasvinterveysyksikkö Hyväksyjä
Mitä istuttajan on hyvä tietää taimista ja niiden hoidosta
Mitä istuttajan on hyvä tietää taimista ja niiden hoidosta Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Hyvän taimen tunnusmerkit Uudistusalalle sopiva alkuperä
Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.
Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa
Punkaharjulla luonto pääosassa
T U T K I M U S METLAn asiakaslehti 2 Kesäkuu 1999 Lastunpätkällä arvokasta tietoa Männyn sydänpuun lahonkestävyyden periytymistä tutkitaan VTT:n ja Metlan yhteistyöhankkeessa. Lastukoe kertoo, kuinka
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT
ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT Otso Huitu 1, Riitta Julkunen-Tiitto, Juhani Korhonen, Virpi Virjamo & Heikki Henttonen 1 Metla Suonenjoki otso.huitu@metla.fi Myyrät boreaalisissa ekosysteemeissä
EU-säädökset ja Eviran ohjeet
EU-säädökset ja Eviran ohjeet Sampsa Heinonen, Evira Luomutaimipäivä 29.8.2017 EU-lainsäädäntövaatimusten kehitys taimivaatimusten näkökulmasta ja tiivistettynä 1992: Ei luomutaimiavaatimusta. Peittaaminen
Liite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
3541 Puuistutusten tekeminen
1 3541 Puuistutusten tekeminen 3541.1 Puuistutusten materiaalit 3541.1.1 Puut Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) ylläpitämään taimiaineistorekisteriin. Taimet täyttävät taimiaineistosta
Humala-hanke Kansallisten humalageenivarojen säilytys ja hyödyntäminen
Humala-hanke Kansallisten humalageenivarojen säilytys ja hyödyntäminen 2016-2017 Teija Tenhola-Roininen Humala-hankkeen työpaja Mustiala 11.2.2017 Luonnonvarakeskus Hankkeen RAHOITTAJAT Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätaimituotanto perustuu perinteisesti taimien
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2004 Jaana Luoranen, Kyösti Konttinen, Gang Zhang ja Heikki Smolander Haavan taimituotanto ja istutusajankohta Johdanto Metsätaimituotanto perustuu perinteisesti
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi