PUNAKOIVU METLA. Betula pubescens f. rubra

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUNAKOIVU METLA. Betula pubescens f. rubra"

Transkriptio

1 PUNAKOIVU Betula pubescens f. rubra Metsäpuiden erikoismuodoilla tarkoitetaan puita, joiden perintötekijöissä on tapahtunut muutos, mutaatio. Punakoivu on yksi harvoista hieskoivun erikoismuodoista. Erikoismuotoja voidaan lisätä kasvullisesti tai suvullisesti, jolloin saadaan emopuun kaltainen yksilö. Erikoismuotoja käytetään koristepuina. Punakoivun lehdet ovat viininpunaiset ja ne säilyttävät värinsä koko kasvukauden.

2 RAUDUSKOIVU Betula pendula Rauduskoivu kasvaa luontaisesti Pohjois- ja Keski- Euroopassa, Venäjällä ja Siperiassa. Raudus kasvaa hyvillä moreenimailla lähes 30-metriseksi. Se elää noin 130-vuotiaaksi. Vaalea puuaines on sitkeää ja taipuisaa. Suomessa raudusta käytetään paperi- ja vaneriteollisuudessa, sahapuuna ja puusepänteollisuudessa. Aikaisemmin koivulla on ollut tärkeä asema kotitarvepuuna. Rauduksen lehti on kahteenkertaan sahalaitainen ja muodoltaan kolmiomainen.

3 HIESKOIVU Betula pubescens Hieskoivu kasvaa luontaisesti Euroopassa, Venäjällä ja Siperiassa. Suomessa se on yleinen koko maassa. Hies kasvaa parhaimmillaan noin 20-metriseksi puuksi. Se elää harvoin yli satavuotiaaksi. Hieskoivua käytetään pääasiassa paperiteollisuuden raaka-aineena. Aikaisemmin koivulla on ollut tärkeä merkitys kotitarvepuuna. Varsinkin talvisin koivu tarjoaa riistalle tärkeän ravintolähteen. Hieskoivun lehti on yhteenkertaan sahalaitainen ja muodoltaan pyö-

4 HAAPA Populus tremula Haapa esiintyy luontaisesti miltei koko Euroopan ja Siperian alueella. Suomessa se on yleinen Pohjois- Lappia myöten. Nopeakasvuinen haapa saavuttaa parhaimmilla kasvupaikoilla noin 30 metrin pituuden. Se elää harvoin yli satavuotiaaksi. Puuaines on pehmeää, kevyttä ja väriltään vaaleaa. Haapaa on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä puulaji. Puuta voidaan käyttää myöskin massapuuna paperin valmistukseen. Haavan lehtiruoti on litteä ja se on kohtisuorassa lehtilapaan nähden, tästä johtuen lehdet "havisevat" heikossakin tuulessa.

5 LOIMAANKOIVU Betula pendula f. crispa Loimaankoivu on geenimutaation kautta syntynyt rauduskoivun erikoismuoto. Se on saanut nimensä Loimaalla kasvavasta yksilöstä. Muita liuskalehtisiä koivuja ovat esim. pirkkalankoivu ja taalainkoivu. Liuskalehtiset koivut ovat haluttuja koristepuita. Niitä on voitu lisätä suvullisesti siementen kautta. Puun lehdet ovat liuskamaisia. Pisimpien liuskojen kärjet ovat usein hieman kiertyneet.

6 VISAKOIVU Betula pendula f. carelica Visakoivu kasvaa luontaisesti Itämeren maissa. Suomessa levinneisyysalue rajoittuu maamme eteläiseen osaan. Visakoivu on rauduskoivun erikoismuoto. Visautuminen on epänormaalia solukkokasvua. Yleensä visakoivu on lyhytkasvuinen. Se saavuttaa täysi-ikäisyyden jo 50-vuotiaana. Puuaines, visa, on koristeellista ja arvokasta. Visakoivu on suosittu puisto- ja pihapuu. Se kasvaa viljeltynä hyvin myös Lapissa. Visakoivun runko on pahkurainen ja epämuotoinen. Rungon poikkileikkauksessa näkyy "visan kukka".

7 HALAVA Salix pentandra Halavan luontainen esiintymisalue ulottuu Brittein saarilta Länsi-Siperiaan. Suomessa se esiintyy koko maasssa harvinaistuen Lappia kohden. Halava on pajujen tapaan nopeakasvuinen ja lyhytikäinen. Syksyisin halavan tunnistaa helposti vaaleista siemenhaituvista. Niitä on käytetty puuvillan korvikkeena (ruotsalainen puuvilla). Halava on metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeä puulaji Lapissakin. Halavan pitkulaiset lehdet on väriltään kiiltävän vihreät ja hienosti sahalaitaiset.

8 SALAVA Salix fragalis Salava on viljelylajike, jonka alkuperää ei täysin tunneta. Salava kasvaa puumaisena tai isona pensaana. Oksat ovat vahvoja ja yläviistoja. Vanhana latvus on pyöreähkö. Puuaines on kevyttä ja pehmeää. Salavaa ja sen eri lajikkeita käytetään koristepuuna. Lajikkeista tunnetuin on terijoensalava, joka menestyy pihapuuna Rovaniemelläkin. Salavan tummanvihreät lehdet riippuvat alaspäin. Ne ovat sahalaitaisia, pitkiä ja kapeita.

9 RAITA Salix caprea Pajujen sukuun kuuluva raita kasvaa luontaisesti Euroopassa, Venäjällä ja Siperiassa. Suomessa se on yleinen koko maassa Pohjois-Lappia myöten. Raita kasvaa parhaimmillaan lähes 20-metriseksi puuksi. Se on lyhytikäinen ja usein lahon vaivaama. Puuaines on pehmeää, kevyttä ja väriltään punaruskeaa. Kuorta on käytetty lääkitykseen, koska se sisältää kuumetta alentavaa salisiinia. Raita on luonnossa tärkeä maisemapuu. Raidan lehdet ovat muodoltaan soikeita. Lehtien alapinta on karvainen ja lehtisuonet ovat selvästi näkyvissä.

10 KOTIPIHLAJA Sorbus aucuparia Kotipihlaja kasvaa luontaisesti lähes kaikkialla Euroopassa. Suomessa se on yleinen metsärajalle saakka. Hyvillä kasvupaikoilla pihlaja saavuttaa noin 15 metrin pituuden. Se elää satavuotiaaksi. Puuaines on lujaa ja joustavaa. Sydänpuu on väriltään kauniin tummanruskeaa. Pihlaja on arvostettu koristepuu. Luonnossa se on tärkeä riistan ja metsien monimuotoisuuden kannalta. Pihlajanmarjat ovat syötäviä. Marjojen maku vaihtelee puukohtaisesti makeahkosta happamaan.

11 HARMAALEPPÄ Alnus incana Harmaaleppä kasvaa luontaisesti Skandinaviassa, Pohjois-Venäjällä ja Keski-Euroopassa. Nopeakasvuinen harmaaleppä saavuttaa hyvillä moreenimailla 20 metrin pituuden. Se elää harvoin yli satavuotiaaksi. Puuaines on pehmeätä ja kevyttä. Lepän juurinystyröissä elävä sädesieni pystyy käyttämään hyväkseen ilmassa olevaa typpeä. Muut kasvit voivat käyttää typpeä edelleen hyväkseen lepän lehtikarikkeen hajotessa. Lepän emikukinnot kovettuvat syksyyn mennessä pieniksi "kävyiksi", jotka pysyvät puussa seuraavaan kevääseen saakka.

12 TERVALEPPÄ Alnus glutinosa Tervaleppä kasvaa luontaisesti Euroopassa pohjoisimpia osia lukuunottamatta. Suomessa esiintymisalue ulottuu Tervolan seudulle. Ravinteisilla ranta-alueilla tervaleppä saavuttaa 25 metrin pituuden. Puuaines on väriltään kauniin punaruskeaa. Puusepänteollisuus käyttää mielellään tervaleppää raaka-aineenaan. Rantametsien maisemapuuna tervalepän arvo on merkittävä. Tervalepän tummanvihreä, tahmean tervamainen lehti on leveä ja usein tylppäpäinen

13 PALSAMIPOPPELI Populus balsamifera Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva palsamipoppeli kuuluu haapojen sukuun. Puulaji on nuorena nopeakasvuinen. Se voi saavuttaa metrin pituuden. Palsamipoppeleita käytetään pääasiassa piha- ja puistopuuna. Kiiltävän tummanvihreät lehdet ovat isoja, sahalaitaisia ja pyöreätyvisiä.

14 RIIPPAPOPPELI Populus woobstii Riippapoppeli on alkuperältään pohjois-amerikkalainen puulaji. Se on nopeakasvuinen ja voi saavuttaa yli 20 metrin pituuden. Vanhat yksilöt ovat usein laho- vikaisia. Nimensä mukaisesti oksien kärkiosat ovat pitkiä ja riippuvia. Riippapoppelia käytetään koristepuuna. Riippapoppelin lehdet ovat pyöreätyviset ja lyhytkärkiset.

15 VUORIJALAVA Ulmus glapra Vuorijalava kasvaa luontaisesti Keski-Euroopassa ja Pohjois-Euroopan eteläosissa. Suomessa laji menestyy paikoin maan keskiosiin saakka. Jalava on nuorena nopeakasvuinen. Ravinteikkailla mailla se kasvaa yli 20-metriseksi ja voi elää 300-vuotiaaksi. Harvinaisuutensa vuoksi vuorijalava on rauhoitettu. Puuaines on kovaa ja kimmoisaa. Huonekaluteollisuus käyttää jalavaa samoin koristepuusepät. Jalavan lehdet on sahalaitaisia ja vinotyvi-

16 METSÄLEHMUS Tilia cordata Metsälehmus l. niinipuu esiityy luotaisesti melkein koko Euroopassa, Suomessa Vaasan tienoilla saakka. Nopeakasvuinen lehmus on kasvupaikkavaatimuksiltaan melko vaatimaton. Puulaji voi elää jopa 1000 vuoden ikäiseksi. Puun kuoren sitkeitä säikeitä (niini) on käytetty siteinä, köysinä ja punontatöissä. Nykyisin metsälehmus on suosittu piha- ja puistopuu. Se menestyy Rovaniemellä istutettuna. Metsälehmuksen lehdet ovat leveät, vinosti herttamaiset.

17 METSÄVAAHTERA Acer platanoides Metsävaahtera kasvaa luontaisesti suurimmassa osassa Eurooppaa, Suomessa esiintymän pohjoisraja on linjan Pori-Savonlinna tienoilla. Vaahtera kasvaa parhailla kasvupaikoilla noin 20 metrin pituiseksi. Puuaines on kovaa, tasaisen vaaleaa ja helposti kiillotettavaa. Metsävaahtera on suosittu puistopuu, se menestyy istutettuna Oulun korkeudelle asti. Vaahteran lehdet ovat isoja, sormihalkoisia ja herttatyvisiä.

18 METSÄOMENAPUU Malus sylvestris Metsäomenpuu esiintyy luonnonvaraisena Euroopassa pohjoisimpia alueita lukuunottamatta. Suomessa se menestyy vain Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa. Metsäomenapuu kasvaa pensasmaisena tai pienehkönä puuna. Puulajia on käytetty jonkin verran koristepuuna Pohjois-Suomessakin. Ankarat olosuhteet koituvat kuitenkin usein puun kohtaloksi. Kellanvihreä omena on pieni ja maultaan happaman karvas.

19 TUOMI Prunus padus Tuomi on pohjoisen metsävyöhykkeen puulaji. Suomessa se menestyy Lapin tuntureille asti. Nopeakasvuinen tuomi voi saavuttaa hyvillä kasvupaikoilla noin 14 metrin pituuden. Se elää 60-vuotiaaksi. Valkoiset, voimakkaasti tuoksuvat kukat kukkivat Lapissa juhannuksen aikoihin. Oksissa ja rungossa on myrkyllisiä aineita, minkä vuoksi eläimet jättävät puun rauhaan. Tuomea käytetään lähinnä pihapuuna. Tuomen mustat luumarjat ovat syötäviä. Pula-aikoina lapset käyttivät marjoja makeisten ase-

20 KANADANTUIJA Thuja occidentalis Kanadantuija kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikan koillisosissa ja Kaakkois-Kanadassa. Puulaji on pienikokoinen, se kasvaa metrin pituiseksi. Runko on usein monihaarainen. Kanadantuija vaatii menestyäkseen runsasravinteisen kalkkipitoisen maan. Tuijia käytetään Suomessa koristetarkoitukseen. Pohjois-Suomessa ne kärsivät pakkasista ja kehittyvät pensasmaisiksi. Tuijien lehdet ovat suomumaiset, osittain toisiaan peittäviä.

21 KONTORTAMÄNTY Pinus contorta Kontortamänty kasvaa luontaisesti Yhdysvaltojen ja Kanadan länsiosissa laajoilla alueilla. Nopeakasvuinen kontorta saavuttaa metrin pituuden ja elää vuoden ikäiseksi. Kävyt avautuvat kovan kuumuuden (metsäpalo) vaikutuksesta, jolloin siemenet varisevat maahan. Suomessa kontorta on menestynyt verrattain hyvin ja sitä käytetään jonkin verran metsänviljelyyn. Kontorta on kaksineulasinen puulaji metsämännyn tapaan.

22 METSÄKUUSI Picea abies Metsäkuusi eli kuusi kasvaa luontaisesti Keski- ja Pohjois-Euroopassa ja Siperiassa. Suomessa kuusi voi saavuttaa 40 metrin pituuden ja noin 350 vuoden iän. Puuaines on melko pehmeää ja väriltään vaaleaa. Suomessa kuusi on selluloosa- ja paperiteollisuuden pääraaka-aine. Myös saha- ja kemianteollisuus käyttää kuusta. Kokonaispuustosta kuusimetsien osuus on maasamme 38%. Kuusen siemenet kypsyvät yhden kasvukauden aikana ja varisevat maahan seuraavana keväänä.

23 LÄNNENPIHTA Abies lasiocarpa Lännenpihta kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikan länsiosissa Kalliovuorten alueella. Lännenpihta kasvaa metrin pituiseksi. Se saavuttaa korkeintaan 200 vuoden iän. Puu on elinvoimainen ja toipumiskyinen. Suomessa lännenpihtaa käytetään lähinnä puisto- ja pihapuuna. Lapissa sitä kokeillaan korkeiden alueiden Pihtojen pystyt kävyt särkyvät ylhäällä puussa. Käpyrangat jäävät kiinni oksiin.

24 METSÄMÄNTY Pinus sylvestris Metsämänty kasvaa suurimmassa osassa Eurooppaa ja Siperiaa. Suomessa mänty voi kasvaa lähes 40 metrin pituiseksi. Lapissa se voi saavuttaa jopa 800 vuoden iän. Puuaines on kovaa, raskasta ja voimakkaasti pihkalle tuoksuvaa. Suomessa mänty on erittäin arvokas saha- ja paperiteollisuuden raaka-aine. Kokonaispuusto männyn osuus on maasamme 45 %. Männyn siemen vaatii kaksi kasvukautta kypsyäkseen.

25 MUSTAKUUSI Picea mariana Mustakuusi kasvaa luontaisesti Yhdysvaltojen ja Kanadan pohjoisosissa korpimaisilla alueilla. Puu kasvaa metrin pituiseksi, runkomuodoltaan kapeaksi. Se elää noin 250 vuoden ikäiseksi. Suomessa mustakuusi menestyy hyvin. Puulajilla voi olla merkitystä turvemaiden metsityksessä, koska sen hallankestävyys on hyvä. Mustakuusen kävyt ovat noin 3 cm:n pituisia ja kypsinä väriltään kiiltävän ruskeanharmaita.

26 PEUKEMÄNTY Pinus peuce Peuke- eli makedonianmäntyä tavataan luontaisesti pienillä alueilla Balkanin vuoristossa. Puulaji saavuttaaa parhailla kasvupaikoilla noin 30 metrin pituuden. Peukemänty on sembramännyn tapaan viisineulasinen ja muutenkin ulkoisesti sembraa muistuttava. Peukemäntyä käytetään koristepuuna. Se menestyy myös Rovaniemen korkeudella. Peuken kaarevat kävyt riippuvat lyhyissä perissä ja ne ovat 8-15 cm:n pitui-

27 SIPERIANSEMBRA Pinus cembra var. sibirica Siperiansembra kasvaa luontaisesti Länsi-Siperiassa ja Venäjällä. Puulaji kasvaa 35 metrin pituiseksi. Se voi saavuttaa jopa yli 1000 vuoden iän. Puuaines on kevyttä ja pehmeää. Suomessa sembraa käytetää puisto- ja pihapuuna. Se menestyy hyvin myös Lapissa. Sembran kävyt putoavat kokonaisina maahan ja ravinteikkaat siemenet vapautuvat käpyjen laho-

28 SIPERIANLEHTIKUUSI Larix sibirica Siperianlehtikuusen luontainen levinneisyysalue ulottuu Länsi-Siperiasta lähelle Suomen rajaa. Nopeakasvuinen puulaji saavuttaa parhailla kasvupaikoilla yli 40 metrin pituuden ja elää noin 300-vuotiaaksi. Puuaines on kovaa ja kestävää. Puulaji kestää hyvin myrsky- ja lumituhoja. Siperianlehtikuusi menestyy Lapissa hyvin. Sitä käytetään pihoilla ja metsänviljelyssä. Lehtikuuset pudottavat muista havupuista poiketen neulasensa vuosittain.

29 SIPERIANPIHTA Abies sibirica Siperianpihta on venäläis-siperialaisen havumetsän edustaja. Puulaji voi saavuttaa hyvillä kasvupaikoilla lähes 40 metrin pituuden. Se elää noin 200-vuotiaaksi. Pihdan runko on sileä ja pihkarakkulainen. Neulaset ovat pehmeät ja taipuisat. Puuaines on pehmeää ja lujuusominaisuuksiltaan heikohkoa. Suomessa siperianpihta menestyy hyvin. Sitä käytetään koristepuuna puistoissa ja pihoilla. Siperianpihdan 5-8 cm:n pituiset kävyt ovat pystyasentoisia ja muodoltaan lieriömäisiä.

30 EUROOPAN LEHTIKUUSI Larix decidua Euroopanlehtikuusi kasvaa luontaisesti Alpeilla ja Keski-Euroopan vuoristoissa. Puulaji saavuttaa ravinteikkailla kasvupaikoilla noin 35 metrin pituuden ja elää vuoristossa jopa tuhatvuotiaaksi. Puuaines on lahonkestävää. Lajia on viljelty Suomessa 1850-luvulta lähtien. Paikoi lehtikuusikoro (sienitauti) on vaivannut viljelmiä. Euroopanlehtikuusen soikeahkot kävyt ovat 3-4 cm:n pituisia. Käpyjen suojussuomut näkyvät selvästi.

31 KOIRANHEISI Viburnum opulus Koiranheisi kasvaa luontaisesti miltei koko Euroopan alueella. Suomessa se menestyy melko harvinaisena Rovaniemen eteläpuolelle asti. Koiranheisi on yksi kauneimmista pensaistamme. Se kasvaa 2-4 metrin korkuiseksi. Valkoiset kukat kukkivat heinäkuussa. Punaiset luumarjat samoin kuin lehdet ja kuori sisältävät myrkyllisiä aineita. Kasvia käytetään jonkin verran pihoilla koristepensaana. Kukinnossa on uloinna valkoiset laitakukat ja sisempänä hailakat emikukat.

32 VISAKOIVU Betula pendula f. carelica Visakoivu kasvaa luontaisesti Itämeren maissa. Suomessa levinneisyysalue rajoittuu maamme eteläiseen osaan. Visakoivu on rauduskoivun erikoismuoto. Visautuminen on epänormaalia solukkokasvua. Yleensä visakoivu on lyhytkasvuinen. Se saavuttaa täysi-ikäisyyden jo 50-vuotiaana. Puuaines, visa, on koristeellista ja arvokasta. Visakoivu on suosittu puisto- ja pihapuu. Se kasvaa viljeltynä hyvin myös Lapissa. Tämä viljelmä on istutettutettu v Visakoivun runko on pahkurainen ja epämuotoinen. Rungon poikkileikkauksessa näkyy "visan kukka".

METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä

METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU Siperia Kivalon tutkimusmetsä Sisällysluettelo Betulaceae HIESKOIVU RAUDUSKOIVU VISAKOIVU HARMAALEPPÄ Betula pubescens Betula pendula

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.

Lisätiedot

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97

KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97 KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001 Saaren historiaa Karhonsaaren historiaan liittyy tapahtumia niin sodan- kuin kaupankäynninkin alalta. Suomen sodan tapahtumat 1800-luvun alussa sivuavat saarta läheisesti,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN ARBORETUM

LAPPEENRANNAN ARBORETUM puulajipuisto keskellä kaupunkia Tervetuloa nauttimaan Lappeenrannan kauniista luonnosta! Perustaminen Vuonna 1980 perustettu Lappeenrannan arboretum on maamme ensimmäisiä kunnallisia puulajipuistoja.

Lisätiedot

KORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta

KORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta KORISTEPUITA Metsäntutkimuslaitokn taimitarhalta Suenjoen Teksti: Jyrki Raulo Max Hagman Metsäntutkimuslaitokn tekniikkaa tarha muksille, alueissa lisäksi kuun, männyn, taimi kasvatustutki laitokn metsityksiä

Lisätiedot

Antin arboretum SISÄLTÖ

Antin arboretum SISÄLTÖ Kukkolan puulajipuisto Antin arboretum Opasvihko 2007 SISÄLTÖ 1 KUKKOLAN TILA JA ARBORETUM... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Kukkolan tila... 5 1.3 Antin arboretum... 7 1.3.1 Ilmasto ja kasvuolosuhteet... 8 1.3.2

Lisätiedot

Digikasvio. By: Linda H

Digikasvio. By: Linda H Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:

Lisätiedot

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Viherpihalle Suomi Oy tarjoaa tässä luettelossa kuvatut koristepuiden taimet tässä hinnastossa annetuin hinnoin. Taimet ovat tilattavissa 30.4.2016 asti ja ne on

Lisätiedot

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m. Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää

Lisätiedot

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS 1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix

Lisätiedot

PUIJO KUOPIO MATKUSTAJA- SATAMA MIKKELI JYVÄSKYLÄ

PUIJO KUOPIO MATKUSTAJA- SATAMA MIKKELI JYVÄSKYLÄ KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2013 T. Oinonen -97 Saaren historiaa Karhonsaari mainitaan ensimmäisen kerran 1800-luvun alussa käydyn Suomen sodan yhteydessä. Toivalassa oli tuolloin Suomen armeijan tukikohta

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio V KAIHUANVAARA JA KIVALOT

Napapiirin luontokansio V KAIHUANVAARA JA KIVALOT V KAIHUANVAARA JA KIVALOT Erämaisia vaaramaisemia Kaihuanvaaran ja Kivaloiden alueet ovat helposti saavutettavia päiväretkikohteita. Kaihuanvaaran ja Kivaloiden alueet sijaitsevat noin 60 km Rovaniemen

Lisätiedot

Koristepuut. Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena.

Koristepuut. Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena. Koristepuut Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena. Acer negundo Flamingo ll Kirjavalehtinen saarnivaahtera. Lehdet valkoisen, roosan ja vihreänkirjavat. Viihtyy parhaiten avoimella, lämpimällä, ravinteikkaalla

Lisätiedot

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa

Lisätiedot

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,

Lisätiedot

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu

Lisätiedot

Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat. Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos

Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat. Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos 2 Sisältö Esipuhe 3 Kohteen sijainti ja yleiskuvaus 3 Alueen historiaa 3 Puiston

Lisätiedot

Alakestilän Arboretum Digi

Alakestilän Arboretum Digi Alakestilän Arboretum Digi 25.2.2016-31.12.2016 yleiskuva Tavoitteita 25.2.2016-31.12.2016 Toimenpiteitä 25.2.2016-31.12.2016 Paikannetaan ja tunnistetaan puulajit sekä laaditaan digitaalinen tietokanta

Lisätiedot

Tiedekeskus Pilkkeen lyhyet näyttelytekstit ja ohjeet

Tiedekeskus Pilkkeen lyhyet näyttelytekstit ja ohjeet Tiedekeskus Pilkkeen lyhyet näyttelytekstit ja ohjeet 1. Tervetuloa Sahanperälle! Pilkkeen kohdalla sijaitsi aiemmin vaarallinen Sahanperän alue, joka sai nimensä 1900-luvun alun sahalaitoksista. Tämä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta. Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto

Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta. Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto Helsingin ja muiden isojen kaupunkien hankala ongelma: Mistä löytää uusia puulajeja ja alkuperiä korvaamaan

Lisätiedot

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than

Lisätiedot

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than

Lisätiedot

Härmälän Kalmarin asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys

Härmälän Kalmarin asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys Härmälän Kalmarin asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys Kari Korte Tampereen Kaupunki yhdyskuntapalvelut selvitys- ja arviointiryhmä marraskuu 2005 Sisältö 1. Yleistä selvitysalueesta.....................................................

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma. Nykyisen puuston käsittely. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit

Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma. Nykyisen puuston käsittely. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma Kompensaatioistutukset ja nykyisten metsien hoitotoimet liito-oravan elinympäristön ja kulkureittien turvaamiseksi Hervannan raitiotievarikon ympäristössä

Lisätiedot

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than

Lisätiedot

SUOMEN LUONTAISIA PUULAJEJA

SUOMEN LUONTAISIA PUULAJEJA SUOMEN LUONTAISIA PUULAJEJA UPM Metsä 1 Suomen luontaisia puulajeja Tällä kertaa esittelemme julisteessa ja opasvihkosessa Suomen metsissä luontaisesti kasvavia yleisimpiä puulajeja. Metsätalous maassamme

Lisätiedot

Lohjan Saariston ARBORETUMTIE opasvihko

Lohjan Saariston ARBORETUMTIE opasvihko Lohjan Saariston ARBORETUMTIE opasvihko Kädessäsi on Suomen ensimmäisen arboretumtien opasvihko. Vihkosta löytyy keskiaukeamalta kartta, johon on merkitty arboretumtien kohteet, parkkipaikat sekä muita

Lisätiedot

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen luontotyyppitarkastelu 2013 Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja johtopäätös...

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31 Ella Juhola 8D Sisällysluettelo Kuvauspaikat 3 Onnistumiset 4 Vaikeudet 5 Yhteenveto 6 Lehtipuut: Haapa 7 Kynäjalava 8 Metsälehmus 9 Pihlaja 10 Saarni 11 Tervaleppä 12 Tuomi 13 Vaahtera 14 Vuorijalava

Lisätiedot

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Jättiläiskuusi Annukka Partanen RAINER Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Kuusi on lehtomaisen kankaan pääpuulaji Kuusi (Picea abies)

Lisätiedot

NordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto

NordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto Metsätalouden siemenhuolto ministeriön rooli NordGen Metsä teemapäivä..8 Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto Metsäpuiden siementen saatavuus - Siemenviljelykset - Siemenkeräysmetsiköt

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta Taimitarhapäivät 23.-24.1.2014 Sisältö Siemen Forelia Oy Taustaa perustamiselle Sv 437 Rasila, tammi

Lisätiedot

Erikoispuiden taimien tuottaminen

Erikoispuiden taimien tuottaminen Erikoispuiden taimien tuottaminen Massbybacka Taimisto-Plantskola Visio: Kotimaista kestävästi Massbybacka www.taimet.fi Etelä-Sipoossa, Söderkullassa, pääkaupunkiseudulla Kasvihuonepinta-alaa 800m2; ulkokastelualue

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

ALAKESTILÄN ARBORETUM

ALAKESTILÄN ARBORETUM ALAKESTILÄN ARBORETUM kari lahti puulajipuisto Limingassa LUMIJOKI YLIPÄÄ LIMINKA 8-TIE TEKSTIT Kari Lahti KUVAT Jouko Lehmuskallio ja Jari Peltomäki VISUAALINEN TAITTO JA SUNNITTELU, ALUEKARTAT (*), KUVIEN

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

perusjuuret (PERUSRUNGOT) - rootstocks pookealused

perusjuuret (PERUSRUNGOT) - rootstocks pookealused S a v o n l i n n a n S a v o n l i n n a N u r s e r y Tikkalahti 57230 Savonlinna, puh. 050 573 5773 Tikkalahti FI-57230 Savonlinna Finland, tel.+358(0)50 573 5773 taimet.net(at)gmail.com juuret.net(at)gmail.com

Lisätiedot

KOTIMAISET PUULAJIT HAUTAUSMAALLA

KOTIMAISET PUULAJIT HAUTAUSMAALLA KOTIMAISET PUULAJIT HAUTAUSMAALLA Kalevankankaan hautausmaan puulajiesite Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Lepaa 6.5.2010 Evita Kankainen OPINNÄYTETYÖ Maisemasuunnittelun

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Juha Ojanperä, FM, Linda Laakso, biol.yo., Ursa ry, ilmakehän optiset valoilmiöt -jaosto, siitepölytiedotuksen 40v juhlaseminaari, TY 3.2.2016 Mitä siitepölykehät

Lisätiedot

KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle. Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY

KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle. Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY Yleistä Levinneisyys Kasvutapa Kasvupaikka Puun ulkonäkö Puuaineksen ominaisuudet Käyttö

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

A `St. Michel (Mikkeli)  `Haaga` A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Mustikka on yleinen koko Suomessa. 6-8 mm Lehdet ovat

Lisätiedot

Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008. Santeri Vanhanen 2013

Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008. Santeri Vanhanen 2013 Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008 Santeri Vanhanen 2013 Johdanto Tässä raportissa käsitellään Karjaan Bäljars 2 -kohteesta otetuista maanäytteistä määritettyjä hiilen kappaleita. Analyysissä määritettiin

Lisätiedot

Vaahtera Vaahtera voi kasvaa hyvinkin mahtavaksi puuksi ja vaahteraihmistä on helppo kuvata samalla sanalla. Hän on henkisesti rikas ja jalostuneen

Vaahtera Vaahtera voi kasvaa hyvinkin mahtavaksi puuksi ja vaahteraihmistä on helppo kuvata samalla sanalla. Hän on henkisesti rikas ja jalostuneen Vaahtera Vaahtera voi kasvaa hyvinkin mahtavaksi puuksi ja vaahteraihmistä on helppo kuvata samalla sanalla. Hän on henkisesti rikas ja jalostuneen seurallinen: suku on hänelle erityisrakas. Hän arvostaa

Lisätiedot

PIEKSÄMÄKI NIKKARILAN ASEMAKAAVOITETTA- VAN ALUEEN MAISEMASELVITYS

PIEKSÄMÄKI NIKKARILAN ASEMAKAAVOITETTA- VAN ALUEEN MAISEMASELVITYS Tilaaja Pieksämäen kaupunki / Maankäyttö Asiakirja Raportti Päiväys 21.9.2015 Hanke, johon työ liittyy Nikkarilan alueen asemakaavoitus PIEKSÄMÄKI NIKKARILAN ASEMAKAAVOITETTA- VAN ALUEEN MAISEMASELVITYS

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia kirjallisuustarkastelusta SPWT-konsortion loppuseminaari Lahti, 3.5.2007 Mika Grekin Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

KAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet

KAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet KAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet 11.6.2014 Metsä- ja Viherpäivät Kuopio Puuasiantuntija Aki Männistö Hortonomi (AMK), arboristi (FASTCo) Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos Kaupunkipuiden merkityksestä

Lisätiedot

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan. 430 Lintulan lisätontit Sivu 1/5 430 LINTULAN LISÄTONTIT Asemakaavamuutos Rakennustapaohje 14.6.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja 14.6.2010. päivättyyn

Lisätiedot

SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON PUU- JA PENSASLAJISTO

SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON PUU- JA PENSASLAJISTO SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON PUU- JA PENSASLAJISTO Haapa (Populus tremula) (Pajukasvit Salicaceae) Haapa on yleinen ja runsas lehtipuu koko Suomessa monenlaisissa metsissä: kankailla,

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista

Lisätiedot

Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen

Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen Kolin kansallispuiston luontopolut KASKEN KIERROS TEHTÄVIÄ OPPILAILLE Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen 2 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanumero 323/MYY/06

Lisätiedot

Osman ja Dzafer. Digikasvio 8e

Osman ja Dzafer. Digikasvio 8e Osman ja Dzafer Digikasvio 8e Puukerros Mänty(pinus sylvestris) Koko:15-30 m korkea. 2-5 cm pitkät ja jäykät neulaset, parittain. Löytyy Suomessa koko maasta. 13.9.2011 11:58 Kuusi(picea abies) Koko:20-30

Lisätiedot

VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA

VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Vaakkolammin pohjois- ja länsipuolella olevat puiston metsäiset osat. Alue on vilkkaassa virkistyskäytössä ja kuuluu VHT 14:n mukaisessa luokituksessa

Lisätiedot

Vaaralliset kasvintuhoojat

Vaaralliset kasvintuhoojat Saarnen jalosoukko (Agrilus planipennis) Aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) Ruskovyökariste (Mycosphaerella dearnessii) Versopolte / tammen äkkikuolema (Phytophthora ramorum) Kuva: Minnesota Department

Lisätiedot

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa FT Hanna Brännström BIOKOKKOLA-SEMINAARI 28.10.2015 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet Uuteaineiden

Lisätiedot

koriste- ja metsäpuiden sek ä koristepensaiden taimet forestry and hedging plants ilupuude ja põõsaste taimed

koriste- ja metsäpuiden sek ä koristepensaiden taimet forestry and hedging plants ilupuude ja põõsaste taimed S a v o n l i n n a n S a v o n l i n n a N u r s e r y Tikkalahti 57230 Savonlinna p-050-573 5773 Tikkalahti FI-57230 Savonlinna Suomi-Finland tel.+358(0)505735773 taimet.net(at)gmail.com www.taimet.net

Lisätiedot

Kiinteistöjen piha- alueet

Kiinteistöjen piha- alueet Artjärven varastohalli Osoite: Salmelantie 275 Koordinaatit: 6739198 26504273 Kokonaispinta- ala m²: Hoitoluokka (tiedossa oleva/arvio) tai - 16200 Artjärvi Konetyöalue m²: 1480 Käsityöalue m²: P3 Toimenpidesuositukset

Lisätiedot

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761) Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext

Lisätiedot

Koristepuiden ja taimien tarjouskilpailu

Koristepuiden ja taimien tarjouskilpailu Koristepuiden ja taimien tarjouskilpailu Viherpihalle Suomi Oy järjestää tässä esitteessä kuvatuista koristepuista ja taimista tarjouskilpailun. Tarjoukset on lähetettävä sähköpostitse osoitteeseen info@viherpihalle.fi

Lisätiedot

PUULAJIPOLKU. Villa Elfvikin. Uikunpesä. 1 Villa Elfvik. huvimaja. ruovikko. venevaja 13 kivilaituri. rantaniitty

PUULAJIPOLKU. Villa Elfvikin. Uikunpesä. 1 Villa Elfvik. huvimaja. ruovikko. venevaja 13 kivilaituri. rantaniitty Uikunpesä 1 Villa Elfvik 2 3 4 5 6 12 9 7 10 8 Villa Elfvikin PUULAJIPOLKU 19 11 huvimaja ruovikko 18 rantaniitty 17 venevaja 13 kivilaituri 14 16 15 lintutorni 1. Ruotsinpihlaja 2. Vaahtera 3. Koiranheisi

Lisätiedot

Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma

Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma Taajama ja Lähiympäristön luonnonhoito Lepaa 14.11.2008 Kari Yli-Muilu Sisällys 1 JOHDANTO 2 ALUEEN KUVA JA HOITOTOIMENPITEET

Lisätiedot

KUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli

KUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli KUUSEN KÄPYRUOSTEET Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli 1 Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, Kirkkosaarentie 7, 91500 Muhos 2 Biologian laitos,oulun yliopisto, PL 3000,

Lisätiedot

Kasvikierros Isolla hautausmaalla

Kasvikierros Isolla hautausmaalla Kasvikierros Isolla hautausmaalla On täynnä vettä virtasi, janoiset siitä juotat, ja runsaan siunauksesi, maan kasvulle sä tuotat. Lehteen ja kukkaan, Luoja saat, auringon nousun, laskun maat iloksi ihmisille.

Lisätiedot

hagen högholmen SUOMEKSI

hagen högholmen SUOMEKSI hagen högholmen SUOMEKSI hagen ramsholmen högholmen Puistometsäalue Hagen Ramsholmen Högholmen kuuluu keskieurooppalaisen tammivyöhykkeen laita-alueeseen. Sen kasvisto ja eläimistö on niin monipuolinen,

Lisätiedot

VIHERKERTOIMEN KÄYTTÖ KIVISTÖSSÄ

VIHERKERTOIMEN KÄYTTÖ KIVISTÖSSÄ VIHERKERTOIMEN KÄYTTÖ KIVISTÖSSÄ Mallipihasuunnitelmien ja vihertehokkuustyökalun testaaminen Kivistön uusilla kaavoitusalueilla Veera Sanaksenaho Maisema-arkkitehti yo. 11.9.2015 Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EY)

KOMISSION ASETUS (EY) L 240/34 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 7.9.2002 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1597/2002, annettu 6 päivänä syyskuuta 2002, neuvoston direktiivin 1999/105/EY soveltamista koskevista yksityiskohtaisista

Lisätiedot

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

!#$%&'()**+*&((,-(./#0/.-& !""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-& Pyrus communis PÄÄRYNÄT Aunen Päärynä (IV) Hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen, peiteväri punaruskea. Maultaan miedohkon makea. Kypsyy syyskuun alkupuolella. Säilyy poiminnan

Lisätiedot

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Lukijalle. Miellyttäviä lukuhetkiä Sinulle suomalaisten metsäpuiden parissa. ja metsätietokeskus

Lukijalle. Miellyttäviä lukuhetkiä Sinulle suomalaisten metsäpuiden parissa. ja metsätietokeskus Sisällys: 1. MÄNTY (Pinus sylvestris)... 4 2. KUUSI (Picea abies)... 6 3. KATAJA (Juniperus communis)... 8 4. LEHTIKUUSI (Larix sp.)... 10 5. RAUDUSKOIVU (Betula pendula)... 12 6. HIESKOIVU (Betula pubescens)...

Lisätiedot

RAPORTTI Helsingin kaupungin rakennusviraston istuttamat puisto- ja katupuut vuosina

RAPORTTI Helsingin kaupungin rakennusviraston istuttamat puisto- ja katupuut vuosina 㤵 㤵 㜵 㜵 RAPORTTI 㤵 Helsingin kaupungin rakennusviraston istuttamat puisto- ja katupuut vuosina 2 25 㤵 㜵 㜵 Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 27:12/ katu- ja puisto-osasto Julkaisija: Helsingin

Lisätiedot

Harjupolku - metsätalouden oppimispolku

Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjumetsässä sijaitseva metsätalouden oppimispolku alkaa ja päättyy Uudenmaankadun kevyen liikenteen väylän sekä Uudenmaan maaseutuopiston läheisyydestä. Polku

Lisätiedot

Puun bioaineiden uudet mahdollisuudet

Puun bioaineiden uudet mahdollisuudet METSÄSSÄ PUHALTAVAT UUDET TUULET Juhlaseminaari 11.9.2012 Mikaeli, Mikkeli Bioaineet - bioaktiivinen aine (Biokemikaalit) - Kasvien, sienten, jäkälien ja levien muodostamia aineita - Funktionaalisuus -

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella

Lisätiedot

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.

Lisätiedot

Aasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit. Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari

Aasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit. Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari Aasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Sisältö Aasianrunkojäärä Biologiaa Levinneisyys Isäntäkasvit Leviäminen Merkitys Vantaan tapaus Kartoitettavat metsätuhoojat

Lisätiedot

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.

Lisätiedot

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) 26.3.2015

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) 26.3.2015 Siu 20 (1) 26.3.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 89 0,4 Metsämaa Tuore kangas,

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Eriocraniidae. Perhoswiki

Eriocraniidae. Perhoswiki Teksti: Harri Jalava Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Kuvat: Kuvapankki (http://www.insects.fi/insectimages/browser) Ohjelmisto: itext (http://itextpdf.com/)

Lisätiedot

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Haapastensyrjän Rotupuisto Lopella 1980-luvun alussa Mäntsälän surukuusesta koristepuulajike

Lisätiedot