PUNAKOIVU METLA. Betula pubescens f. rubra

Transkriptio

1 PUNAKOIVU Betula pubescens f. rubra Metsäpuiden erikoismuodoilla tarkoitetaan puita, joiden perintötekijöissä on tapahtunut muutos, mutaatio. Punakoivu on yksi harvoista hieskoivun erikoismuodoista. Erikoismuotoja voidaan lisätä kasvullisesti tai suvullisesti, jolloin saadaan emopuun kaltainen yksilö. Erikoismuotoja käytetään koristepuina. Punakoivun lehdet ovat viininpunaiset ja ne säilyttävät värinsä koko kasvukauden.

2 RAUDUSKOIVU Betula pendula Rauduskoivu kasvaa luontaisesti Pohjois- ja Keski- Euroopassa, Venäjällä ja Siperiassa. Raudus kasvaa hyvillä moreenimailla lähes 30-metriseksi. Se elää noin 130-vuotiaaksi. Vaalea puuaines on sitkeää ja taipuisaa. Suomessa raudusta käytetään paperi- ja vaneriteollisuudessa, sahapuuna ja puusepänteollisuudessa. Aikaisemmin koivulla on ollut tärkeä asema kotitarvepuuna. Rauduksen lehti on kahteenkertaan sahalaitainen ja muodoltaan kolmiomainen.

3 HIESKOIVU Betula pubescens Hieskoivu kasvaa luontaisesti Euroopassa, Venäjällä ja Siperiassa. Suomessa se on yleinen koko maassa. Hies kasvaa parhaimmillaan noin 20-metriseksi puuksi. Se elää harvoin yli satavuotiaaksi. Hieskoivua käytetään pääasiassa paperiteollisuuden raaka-aineena. Aikaisemmin koivulla on ollut tärkeä merkitys kotitarvepuuna. Varsinkin talvisin koivu tarjoaa riistalle tärkeän ravintolähteen. Hieskoivun lehti on yhteenkertaan sahalaitainen ja muodoltaan pyö-

4 HAAPA Populus tremula Haapa esiintyy luontaisesti miltei koko Euroopan ja Siperian alueella. Suomessa se on yleinen Pohjois- Lappia myöten. Nopeakasvuinen haapa saavuttaa parhaimmilla kasvupaikoilla noin 30 metrin pituuden. Se elää harvoin yli satavuotiaaksi. Puuaines on pehmeää, kevyttä ja väriltään vaaleaa. Haapaa on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä puulaji. Puuta voidaan käyttää myöskin massapuuna paperin valmistukseen. Haavan lehtiruoti on litteä ja se on kohtisuorassa lehtilapaan nähden, tästä johtuen lehdet "havisevat" heikossakin tuulessa.

5 LOIMAANKOIVU Betula pendula f. crispa Loimaankoivu on geenimutaation kautta syntynyt rauduskoivun erikoismuoto. Se on saanut nimensä Loimaalla kasvavasta yksilöstä. Muita liuskalehtisiä koivuja ovat esim. pirkkalankoivu ja taalainkoivu. Liuskalehtiset koivut ovat haluttuja koristepuita. Niitä on voitu lisätä suvullisesti siementen kautta. Puun lehdet ovat liuskamaisia. Pisimpien liuskojen kärjet ovat usein hieman kiertyneet.

6 VISAKOIVU Betula pendula f. carelica Visakoivu kasvaa luontaisesti Itämeren maissa. Suomessa levinneisyysalue rajoittuu maamme eteläiseen osaan. Visakoivu on rauduskoivun erikoismuoto. Visautuminen on epänormaalia solukkokasvua. Yleensä visakoivu on lyhytkasvuinen. Se saavuttaa täysi-ikäisyyden jo 50-vuotiaana. Puuaines, visa, on koristeellista ja arvokasta. Visakoivu on suosittu puisto- ja pihapuu. Se kasvaa viljeltynä hyvin myös Lapissa. Visakoivun runko on pahkurainen ja epämuotoinen. Rungon poikkileikkauksessa näkyy "visan kukka".

7 HALAVA Salix pentandra Halavan luontainen esiintymisalue ulottuu Brittein saarilta Länsi-Siperiaan. Suomessa se esiintyy koko maasssa harvinaistuen Lappia kohden. Halava on pajujen tapaan nopeakasvuinen ja lyhytikäinen. Syksyisin halavan tunnistaa helposti vaaleista siemenhaituvista. Niitä on käytetty puuvillan korvikkeena (ruotsalainen puuvilla). Halava on metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeä puulaji Lapissakin. Halavan pitkulaiset lehdet on väriltään kiiltävän vihreät ja hienosti sahalaitaiset.

8 SALAVA Salix fragalis Salava on viljelylajike, jonka alkuperää ei täysin tunneta. Salava kasvaa puumaisena tai isona pensaana. Oksat ovat vahvoja ja yläviistoja. Vanhana latvus on pyöreähkö. Puuaines on kevyttä ja pehmeää. Salavaa ja sen eri lajikkeita käytetään koristepuuna. Lajikkeista tunnetuin on terijoensalava, joka menestyy pihapuuna Rovaniemelläkin. Salavan tummanvihreät lehdet riippuvat alaspäin. Ne ovat sahalaitaisia, pitkiä ja kapeita.

9 RAITA Salix caprea Pajujen sukuun kuuluva raita kasvaa luontaisesti Euroopassa, Venäjällä ja Siperiassa. Suomessa se on yleinen koko maassa Pohjois-Lappia myöten. Raita kasvaa parhaimmillaan lähes 20-metriseksi puuksi. Se on lyhytikäinen ja usein lahon vaivaama. Puuaines on pehmeää, kevyttä ja väriltään punaruskeaa. Kuorta on käytetty lääkitykseen, koska se sisältää kuumetta alentavaa salisiinia. Raita on luonnossa tärkeä maisemapuu. Raidan lehdet ovat muodoltaan soikeita. Lehtien alapinta on karvainen ja lehtisuonet ovat selvästi näkyvissä.

10 KOTIPIHLAJA Sorbus aucuparia Kotipihlaja kasvaa luontaisesti lähes kaikkialla Euroopassa. Suomessa se on yleinen metsärajalle saakka. Hyvillä kasvupaikoilla pihlaja saavuttaa noin 15 metrin pituuden. Se elää satavuotiaaksi. Puuaines on lujaa ja joustavaa. Sydänpuu on väriltään kauniin tummanruskeaa. Pihlaja on arvostettu koristepuu. Luonnossa se on tärkeä riistan ja metsien monimuotoisuuden kannalta. Pihlajanmarjat ovat syötäviä. Marjojen maku vaihtelee puukohtaisesti makeahkosta happamaan.

11 HARMAALEPPÄ Alnus incana Harmaaleppä kasvaa luontaisesti Skandinaviassa, Pohjois-Venäjällä ja Keski-Euroopassa. Nopeakasvuinen harmaaleppä saavuttaa hyvillä moreenimailla 20 metrin pituuden. Se elää harvoin yli satavuotiaaksi. Puuaines on pehmeätä ja kevyttä. Lepän juurinystyröissä elävä sädesieni pystyy käyttämään hyväkseen ilmassa olevaa typpeä. Muut kasvit voivat käyttää typpeä edelleen hyväkseen lepän lehtikarikkeen hajotessa. Lepän emikukinnot kovettuvat syksyyn mennessä pieniksi "kävyiksi", jotka pysyvät puussa seuraavaan kevääseen saakka.

12 TERVALEPPÄ Alnus glutinosa Tervaleppä kasvaa luontaisesti Euroopassa pohjoisimpia osia lukuunottamatta. Suomessa esiintymisalue ulottuu Tervolan seudulle. Ravinteisilla ranta-alueilla tervaleppä saavuttaa 25 metrin pituuden. Puuaines on väriltään kauniin punaruskeaa. Puusepänteollisuus käyttää mielellään tervaleppää raaka-aineenaan. Rantametsien maisemapuuna tervalepän arvo on merkittävä. Tervalepän tummanvihreä, tahmean tervamainen lehti on leveä ja usein tylppäpäinen

13 PALSAMIPOPPELI Populus balsamifera Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva palsamipoppeli kuuluu haapojen sukuun. Puulaji on nuorena nopeakasvuinen. Se voi saavuttaa metrin pituuden. Palsamipoppeleita käytetään pääasiassa piha- ja puistopuuna. Kiiltävän tummanvihreät lehdet ovat isoja, sahalaitaisia ja pyöreätyvisiä.

14 RIIPPAPOPPELI Populus woobstii Riippapoppeli on alkuperältään pohjois-amerikkalainen puulaji. Se on nopeakasvuinen ja voi saavuttaa yli 20 metrin pituuden. Vanhat yksilöt ovat usein laho- vikaisia. Nimensä mukaisesti oksien kärkiosat ovat pitkiä ja riippuvia. Riippapoppelia käytetään koristepuuna. Riippapoppelin lehdet ovat pyöreätyviset ja lyhytkärkiset.

15 VUORIJALAVA Ulmus glapra Vuorijalava kasvaa luontaisesti Keski-Euroopassa ja Pohjois-Euroopan eteläosissa. Suomessa laji menestyy paikoin maan keskiosiin saakka. Jalava on nuorena nopeakasvuinen. Ravinteikkailla mailla se kasvaa yli 20-metriseksi ja voi elää 300-vuotiaaksi. Harvinaisuutensa vuoksi vuorijalava on rauhoitettu. Puuaines on kovaa ja kimmoisaa. Huonekaluteollisuus käyttää jalavaa samoin koristepuusepät. Jalavan lehdet on sahalaitaisia ja vinotyvi-

16 METSÄLEHMUS Tilia cordata Metsälehmus l. niinipuu esiityy luotaisesti melkein koko Euroopassa, Suomessa Vaasan tienoilla saakka. Nopeakasvuinen lehmus on kasvupaikkavaatimuksiltaan melko vaatimaton. Puulaji voi elää jopa 1000 vuoden ikäiseksi. Puun kuoren sitkeitä säikeitä (niini) on käytetty siteinä, köysinä ja punontatöissä. Nykyisin metsälehmus on suosittu piha- ja puistopuu. Se menestyy Rovaniemellä istutettuna. Metsälehmuksen lehdet ovat leveät, vinosti herttamaiset.

17 METSÄVAAHTERA Acer platanoides Metsävaahtera kasvaa luontaisesti suurimmassa osassa Eurooppaa, Suomessa esiintymän pohjoisraja on linjan Pori-Savonlinna tienoilla. Vaahtera kasvaa parhailla kasvupaikoilla noin 20 metrin pituiseksi. Puuaines on kovaa, tasaisen vaaleaa ja helposti kiillotettavaa. Metsävaahtera on suosittu puistopuu, se menestyy istutettuna Oulun korkeudelle asti. Vaahteran lehdet ovat isoja, sormihalkoisia ja herttatyvisiä.

18 METSÄOMENAPUU Malus sylvestris Metsäomenpuu esiintyy luonnonvaraisena Euroopassa pohjoisimpia alueita lukuunottamatta. Suomessa se menestyy vain Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa. Metsäomenapuu kasvaa pensasmaisena tai pienehkönä puuna. Puulajia on käytetty jonkin verran koristepuuna Pohjois-Suomessakin. Ankarat olosuhteet koituvat kuitenkin usein puun kohtaloksi. Kellanvihreä omena on pieni ja maultaan happaman karvas.

19 TUOMI Prunus padus Tuomi on pohjoisen metsävyöhykkeen puulaji. Suomessa se menestyy Lapin tuntureille asti. Nopeakasvuinen tuomi voi saavuttaa hyvillä kasvupaikoilla noin 14 metrin pituuden. Se elää 60-vuotiaaksi. Valkoiset, voimakkaasti tuoksuvat kukat kukkivat Lapissa juhannuksen aikoihin. Oksissa ja rungossa on myrkyllisiä aineita, minkä vuoksi eläimet jättävät puun rauhaan. Tuomea käytetään lähinnä pihapuuna. Tuomen mustat luumarjat ovat syötäviä. Pula-aikoina lapset käyttivät marjoja makeisten ase-

20 KANADANTUIJA Thuja occidentalis Kanadantuija kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikan koillisosissa ja Kaakkois-Kanadassa. Puulaji on pienikokoinen, se kasvaa metrin pituiseksi. Runko on usein monihaarainen. Kanadantuija vaatii menestyäkseen runsasravinteisen kalkkipitoisen maan. Tuijia käytetään Suomessa koristetarkoitukseen. Pohjois-Suomessa ne kärsivät pakkasista ja kehittyvät pensasmaisiksi. Tuijien lehdet ovat suomumaiset, osittain toisiaan peittäviä.

21 KONTORTAMÄNTY Pinus contorta Kontortamänty kasvaa luontaisesti Yhdysvaltojen ja Kanadan länsiosissa laajoilla alueilla. Nopeakasvuinen kontorta saavuttaa metrin pituuden ja elää vuoden ikäiseksi. Kävyt avautuvat kovan kuumuuden (metsäpalo) vaikutuksesta, jolloin siemenet varisevat maahan. Suomessa kontorta on menestynyt verrattain hyvin ja sitä käytetään jonkin verran metsänviljelyyn. Kontorta on kaksineulasinen puulaji metsämännyn tapaan.

22 METSÄKUUSI Picea abies Metsäkuusi eli kuusi kasvaa luontaisesti Keski- ja Pohjois-Euroopassa ja Siperiassa. Suomessa kuusi voi saavuttaa 40 metrin pituuden ja noin 350 vuoden iän. Puuaines on melko pehmeää ja väriltään vaaleaa. Suomessa kuusi on selluloosa- ja paperiteollisuuden pääraaka-aine. Myös saha- ja kemianteollisuus käyttää kuusta. Kokonaispuustosta kuusimetsien osuus on maasamme 38%. Kuusen siemenet kypsyvät yhden kasvukauden aikana ja varisevat maahan seuraavana keväänä.

23 LÄNNENPIHTA Abies lasiocarpa Lännenpihta kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikan länsiosissa Kalliovuorten alueella. Lännenpihta kasvaa metrin pituiseksi. Se saavuttaa korkeintaan 200 vuoden iän. Puu on elinvoimainen ja toipumiskyinen. Suomessa lännenpihtaa käytetään lähinnä puisto- ja pihapuuna. Lapissa sitä kokeillaan korkeiden alueiden Pihtojen pystyt kävyt särkyvät ylhäällä puussa. Käpyrangat jäävät kiinni oksiin.

24 METSÄMÄNTY Pinus sylvestris Metsämänty kasvaa suurimmassa osassa Eurooppaa ja Siperiaa. Suomessa mänty voi kasvaa lähes 40 metrin pituiseksi. Lapissa se voi saavuttaa jopa 800 vuoden iän. Puuaines on kovaa, raskasta ja voimakkaasti pihkalle tuoksuvaa. Suomessa mänty on erittäin arvokas saha- ja paperiteollisuuden raaka-aine. Kokonaispuusto männyn osuus on maasamme 45 %. Männyn siemen vaatii kaksi kasvukautta kypsyäkseen.

25 MUSTAKUUSI Picea mariana Mustakuusi kasvaa luontaisesti Yhdysvaltojen ja Kanadan pohjoisosissa korpimaisilla alueilla. Puu kasvaa metrin pituiseksi, runkomuodoltaan kapeaksi. Se elää noin 250 vuoden ikäiseksi. Suomessa mustakuusi menestyy hyvin. Puulajilla voi olla merkitystä turvemaiden metsityksessä, koska sen hallankestävyys on hyvä. Mustakuusen kävyt ovat noin 3 cm:n pituisia ja kypsinä väriltään kiiltävän ruskeanharmaita.

26 PEUKEMÄNTY Pinus peuce Peuke- eli makedonianmäntyä tavataan luontaisesti pienillä alueilla Balkanin vuoristossa. Puulaji saavuttaaa parhailla kasvupaikoilla noin 30 metrin pituuden. Peukemänty on sembramännyn tapaan viisineulasinen ja muutenkin ulkoisesti sembraa muistuttava. Peukemäntyä käytetään koristepuuna. Se menestyy myös Rovaniemen korkeudella. Peuken kaarevat kävyt riippuvat lyhyissä perissä ja ne ovat 8-15 cm:n pitui-

27 SIPERIANSEMBRA Pinus cembra var. sibirica Siperiansembra kasvaa luontaisesti Länsi-Siperiassa ja Venäjällä. Puulaji kasvaa 35 metrin pituiseksi. Se voi saavuttaa jopa yli 1000 vuoden iän. Puuaines on kevyttä ja pehmeää. Suomessa sembraa käytetää puisto- ja pihapuuna. Se menestyy hyvin myös Lapissa. Sembran kävyt putoavat kokonaisina maahan ja ravinteikkaat siemenet vapautuvat käpyjen laho-

28 SIPERIANLEHTIKUUSI Larix sibirica Siperianlehtikuusen luontainen levinneisyysalue ulottuu Länsi-Siperiasta lähelle Suomen rajaa. Nopeakasvuinen puulaji saavuttaa parhailla kasvupaikoilla yli 40 metrin pituuden ja elää noin 300-vuotiaaksi. Puuaines on kovaa ja kestävää. Puulaji kestää hyvin myrsky- ja lumituhoja. Siperianlehtikuusi menestyy Lapissa hyvin. Sitä käytetään pihoilla ja metsänviljelyssä. Lehtikuuset pudottavat muista havupuista poiketen neulasensa vuosittain.

29 SIPERIANPIHTA Abies sibirica Siperianpihta on venäläis-siperialaisen havumetsän edustaja. Puulaji voi saavuttaa hyvillä kasvupaikoilla lähes 40 metrin pituuden. Se elää noin 200-vuotiaaksi. Pihdan runko on sileä ja pihkarakkulainen. Neulaset ovat pehmeät ja taipuisat. Puuaines on pehmeää ja lujuusominaisuuksiltaan heikohkoa. Suomessa siperianpihta menestyy hyvin. Sitä käytetään koristepuuna puistoissa ja pihoilla. Siperianpihdan 5-8 cm:n pituiset kävyt ovat pystyasentoisia ja muodoltaan lieriömäisiä.

30 EUROOPAN LEHTIKUUSI Larix decidua Euroopanlehtikuusi kasvaa luontaisesti Alpeilla ja Keski-Euroopan vuoristoissa. Puulaji saavuttaa ravinteikkailla kasvupaikoilla noin 35 metrin pituuden ja elää vuoristossa jopa tuhatvuotiaaksi. Puuaines on lahonkestävää. Lajia on viljelty Suomessa 1850-luvulta lähtien. Paikoi lehtikuusikoro (sienitauti) on vaivannut viljelmiä. Euroopanlehtikuusen soikeahkot kävyt ovat 3-4 cm:n pituisia. Käpyjen suojussuomut näkyvät selvästi.

31 KOIRANHEISI Viburnum opulus Koiranheisi kasvaa luontaisesti miltei koko Euroopan alueella. Suomessa se menestyy melko harvinaisena Rovaniemen eteläpuolelle asti. Koiranheisi on yksi kauneimmista pensaistamme. Se kasvaa 2-4 metrin korkuiseksi. Valkoiset kukat kukkivat heinäkuussa. Punaiset luumarjat samoin kuin lehdet ja kuori sisältävät myrkyllisiä aineita. Kasvia käytetään jonkin verran pihoilla koristepensaana. Kukinnossa on uloinna valkoiset laitakukat ja sisempänä hailakat emikukat.

32 VISAKOIVU Betula pendula f. carelica Visakoivu kasvaa luontaisesti Itämeren maissa. Suomessa levinneisyysalue rajoittuu maamme eteläiseen osaan. Visakoivu on rauduskoivun erikoismuoto. Visautuminen on epänormaalia solukkokasvua. Yleensä visakoivu on lyhytkasvuinen. Se saavuttaa täysi-ikäisyyden jo 50-vuotiaana. Puuaines, visa, on koristeellista ja arvokasta. Visakoivu on suosittu puisto- ja pihapuu. Se kasvaa viljeltynä hyvin myös Lapissa. Tämä viljelmä on istutettutettu v Visakoivun runko on pahkurainen ja epämuotoinen. Rungon poikkileikkauksessa näkyy "visan kukka".