METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä"

Transkriptio

1 METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU Siperia Kivalon tutkimusmetsä

2 Sisällysluettelo Betulaceae HIESKOIVU RAUDUSKOIVU VISAKOIVU HARMAALEPPÄ Betula pubescens Betula pendula Betula pendula f. carelica Alnus incana Pinaceae METSÄMÄNTY Pinus sylvestris KONTORTAMÄNTY Pinus contorta SIPERIANSEMBRA Pinus cembra ssp. sibirica ALPPISEMBRA Pinus cembra (alalaji) cembra PEUKEMÄNTY Pinus peuce VUORIMÄNTY Pinus mugo METSÄKUUSI Picea abies MUSTAKUUSI Picea mariana VALKOKUUSI Picea glauca SERBIANKUUSI Picea omorika SIPERIANPIHTA Abies sibirica LÄNNENPIHTA Abies lasiocarpa DOUGLASKUUSI Pseudotsuga menziesii Laricaceae SIPERIANLEHTIKUUSI EUROOPANLEHTIKUUSI DAHURIANLEHTIKUUSI Larix sibirica Larix decidua Larix gmelinii Salicaceae RAITA HAAPA Salix caprea Populus tremula Rosaceae KOTIPIHLAJA Sorbus aucuparia Cupressaceae KATAJA Juniperus communis

3 Puulajipolku Puulajipolun tarkoituksena on esitellä Kivalon Siperiassa tehtyjä ulkomaisten puulajien viljelykokeita. Koetoiminnan tavoitteena on löytää pohjoisiin metsiin sopivia puulajeja, jotka täydentäisivät luontaista puulajivalikoimaa. Etsittäviä ominaisuuksia ovat esimerkiksi nopea kasvu, ohutoksaisuus, pitkä selluloosakuitu, puuaineen lujuus, taudin-, hallan- ja tykynkestävyys. Puulajien ominaisuuksia tutkitaan provenienssi- eli alkuperäkokeissa. Niihin valitaan sellaisia puulajeja, joiden kotimaan olosuhteet vastaavat mahdollisimman hyvin Siperian alueen olosuhteita Kivalon vaaramaisemissa. Polun varrella esitellään lähinnä ulkomaisia havupuulajeja, mutta reitillä voi tutustua myös Pohjois-Suomessa luontaisesti kasvaviin puulajeihin. Puulajipolun pituus on 1,8 km. Se on varustettu kohdetauluin ja pitkospuin. Polun pystyy kiertämään kuivalla ilmalla lenkkikengissäkin. Reitin kiertämiseen olisi hyvä varata tarpeeksi aikaa, jotta kohteisiin ehtii tutustua kunnolla.

4 Betulaceae Betula-Koivut Alnus-Lepät

5 HIESKOIVU Betula pubescens Moskova Siperia Hieskoivu kasvaa luontaisesti Pohjois- ja Keski-Euroopassa, Venäjällä sekä Siperiassa. Suomessa se on yleinen koko maassa. Hies kasvaa parhaimmillaan noin 20-metriseksi puuksi. Se elää harvoin yli satavuotiaaksi. Puuaines on taipuisaa ja sitkeää, väriltään kellanvaaleaa. Hieskoivua käytetään pääasiassa paperiteollisuuden raaka-aineena. Aikaisemmin koivulla on ollut tärkeä merkitys kotitarvepuuna. Hieskoivu on ns. pioneeripuu. Se valtaa hakkuuaukot sekä vesaettä siemensyntyisenä tiheänä kasvustona. Varsinkin talvisin koivu tarjoaa riistalle tärkeän ravintolähteen. Hieskoivun lehti on yhteenkertaan sahalaitainen ja muodoltaan pyöreähkö.

6 RAUDUSKOIVU Betula pendula Moskova Siperia Rauduskoivu kasvaa luontaisesti Venäjällä, Pohjois- ja Keski- Euroopassa sekä laajoilla alueilla Siperiassa. Raudus kasvaa hyvillä hiesu- ja moreenimailla lähes 30-metriseksi. Se elää noin 130-vuotiaaksi. Puuaines on kellanvalkeaa, sitkeätä ja taipuisaa. Suomessa raudusta käytetään paperiteollisuuden raaka-aineena, viiluiksi ja vanerin valmistukseen. Suorarunkoisia koivuja käytetään myös sahapuuna ja puusepänteollisuuden tarpeisiin. Aikaisemmin koivulla on ollut tärkeä asema kotitarvepuuna. Tämä rauduskoivikko on syntynyt kulotetulle kuusen viljelyalalle vuoden 1926 jälkeen luontaisesti. Vuonna 1994 puuston keskipituus oli 14 metriä ja kokonaistilavuus 132 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Rauduksen lehti on kahteenkertaan sahalaitainen ja muodoltaan kolmiomainen.

7 VISAKOIVU Betula pendula f. carelica Itämeri Visakoivu kasvaa luontaisesti Itämeren maissa. Suomessa luontainen levinneisyysalue rajoittuu maamme eteläiseen osaan. Visakoivu on rauduskoivun erikoismuoto. Visautuminen on tulos epänormaalista solukkokasvusta. Yleensä visakoivu on lyhytkasvuinen. Se saavuttaa täysi-ikäisyyden jo 50-vuotiaana. Tämän jälkeen visakoivu alkaa tavallisesti voimakkaasti lahota. Puuaines, visa, on koristeellista ja arvokasta. Sorvikelpoinen runkovisa on arvokkainta. Visakoivu on erikoispuuta, jota myydään painon mukaan. Visakoivu on suosittu puisto- ja pihapuu. Se kasvaa viljeltynä hyvin myös Lapissa. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1994 Suonenjoen taimitarhalta peräisin olevilla taimilla. Visakoivun runko on pahkurainen ja epämuotoinen. Rungon poikkileikkauksessa näkyy "visan kukka".

8 HARMAALEPPÄ Alnus incana Harmaaleppä kasvaa luontaisesti Skandinaviassa, Pohjois-Venäjällä ja Keski-Euroopan mantereisissa osissa. Nopeakasvuinen harmaaleppä saavuttaa hyvillä kasvupaikoilla 20 metrin pituuden. Se elää harvoin yli 100-vuotiaaksi. Puuaines on pehmeätä ja kevyttä, se punertuu ilman vaikutuksesta. Lepän juurinystyröissä elävä sädesieni pystyy käyttämään hyväkseen ilmassa olevaa typpeä. Myös leppä saa osansa tästä typestä. Muut kasvit voivat käyttää typpeä edelleen hyväkseen lepän lehtikarikkeen hajotessa. Tämän vuonna 1981 perustetun kokeen tarkoituksena on selvittää, miten männyn seassa kasvava leppä parantaa typensidontansa kautta maan viljavuutta ja männyn kasvua. Lepän emikukinnot kovettuvat syksyyn mennessä pieniksi "kävyiksi", jotka pysyvät puussa seuraavaan kevääseen saakka.

9 Pinaceae Pinus - Männyt Picea - Kuuset Abies - Jalokuuset Larix - Lehtikuuset Pseudotsuga

10 METSÄMÄNTY Pinus sylvestris Moskova Siperia Intia Metsämänty on mäntylajeista kaikkein laajimmalle levinnyt. Se kasvaa suurimmassa osassa Eurooppaa ja Siperiaa. Suomessa mänty voi kasvaa lähes 40 metrin pituiseksi. Keski- Euroopassa on tavattu jopa 50-metrisiä yksilöitä. Lapissa mänty voi saavuttaa 800 vuoden iän. Puuaines on varsin kovaa, raskasta ja voimakkaasti pihkalle tuoksuvaa. Sydänpuu on punaisenruskeaa ja erottuu selvästi vaaleasta pintapuusta. Suomessa mänty on erittäin arvokas saha- ja paperiteollisuuden raaka-aine. Kokonaispuustosta männyn osuus on 45 %. Tämä viljelmä on kylvetty vuonna 1948 Kemijokivarresta peräisin olevalla siemenellä. Vuonna 1994 puuston keskipituus oli 12 metriä ja tilavuus 158 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Männyn siemen vaatii kaksi kasvukautta kypsyäkseen

11 KONTORTAMÄNTY Pinus contorta Alaska Kanada Kontortamänty kasvaa luontaisesti Yhdysvaltojen ja Kanadan länsiosissa laajalla alueella aina Alaskaa myöten. Puulaji on nuorena nopeakasvuinen, se saavuttaa metrin pituuden ja elää vuoden ikäiseksi. Suomessa puulaji on menestynyt verrattain hyvin ja sitä käytetään jonkin verran metsänviljelyyn. Kontortamännyn kävyt avautuvat kovan kuumuuden vaikutuksesta, jolloin siemenet varisevat maahan. Kontortaa käytetään Pohjois-Amerikassa lähinnä selluloosan valmistukseen. Tämä metsikkö on istutettu vuonna 1930 Kanadan Brittiläisen Columbian alkuperää olevilla taimilla. Vuonna 1994 puuston keskipituus oli 15 metriä ja tilavuus 217 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Kontorta on kaksineulasinen puulaji metsämännyn tapaan. Kontortamännyn perättömät kävyt kiinnittyvät tavallisesti pareittain oksaan.

12 SIPERIANSEMBRA Pinus cembra ssp. sibirica Moskova Siperia Siperiansembra kasvaa luontaisesti Länsi-Siperiassa ja Uralvuoriston Euroopan puoleisessa osassa. Puulaji kasvaa parhaimmillaan metrin pituiseksi. Se voi saavuttaa jopa yli 1000 vuoden iän. Siperiansembraa on viljelty Suomessa "Venäjänvallan" aikana sen ravintopitoisten siementen vuoksi. Ihmiset ovat pulavuosina käyttäneet siemeniä ravinnokseen. Pehmeää, mutta kuitenkin lahonkestävää puuainesta käytetään Venäjällä saha- ja massapuuna. Suomessa siperiansembraa käytetään nykyään puisto- ja pihapuuna. Se menestyy hyvin myös Lapissa. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1981 Siperian alkuperää olevilla taimilla. Sembran kävyt putoavat kokonaisina maahan ja siemenet vapautuvat käpyjen lahotessa.

13 ALPPISEMBRA Pinus cembra (alalaji) cembra Alppisembra kasvaa luontaisesti Keski-Euroopan Alpeilla ja Karpaateilla metrin korkeudessa. Puu kasvaa hyvissä olosuhteissa lähes 30 metrin pituiseksi. Se voi saavuttaa yli 1000 vuoden iän. Sembran neulaset ovat lyhytversoissaan viiden neulasen kimppuina. Siemenet ovat jopa 12 millimetrin pituisia ja erittäin valkuaisainepitoisia. Puuaines on pehmeää, mutta kuitenkin lahonkestävää. Suomessa sembra menestyy hyvin ja sitä käytetään maassamme lähinnä koristepuuna. Tämä viljelmä on istutettu v Sveitsin Alpeilta kotoisin olevilla taimilla. Vuonna 1994 puuston keskipituus oli 11 metriä ja kokonaistilavuus 175 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Sembran pystyasentoiset kävyt ovat sylinterimäisiä ja noin 8 cm:n pituisia.

14 PEUKEMÄNTY Pinus peuce Suomi Välimeri Peukemäntyä tavataan luontaisesti pienillä alueilla Balkanin vuoristossa Albaniassa ja entisen Jugoslavian alueella. Puulaji on nuorena hidaskasvuinen. Se saavuttaaa parhailla kasvupaikoilla kuitenkin noin 30 metrin pituuden. Peukemänty on sembramännyn tapaan viisineulasinen ja muutenkin ulkoisesti sembraa muistuttava. Peuken käpy on kuitenkin sembran pyöreähköstä kävystä poiketen kapea, käyrä ja 8-15 cm:n pituinen. Peukemäntyä käytetään koristepuuna Keski-Euroopassa ja myös Suomessa. Se on osoittautunut kestäväksi ja elinvoimaiseksi. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1981 Balkanin vuoristosta peräisin olevilla taimilla. Peukemänty tekee käpyjä jo nuorella iällä. Kaarevat kävyt riippuvat lyhyissä perissä ja ne ovat 8-15 cm:n pituisia.

15 VUORIMÄNTY Pinus mugo Suomi Välimeri Vuorimänty kasvaa luontaisesti Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoissa metrin korkeudella. Vuorimänty kasvaa sekä pensas- että puumaisena. Puumaisena se kasvaa noin 20 metrin mittaiseksi. Suomessa vuorimänty kasvaa lähinnä pensasmaisena. Puuaines on tiheälustoista, raskasta ja suuren pihkapitoisuutensa vuoksi lahonkestävää. Kotiseuduillaan vuorimänty muodostaa suojametsiä erosiota vastaan. Tanskassa puuta on käytetty liikkuvien hiekkadyynien sitomiseen. Suomessa vuorimänty menestyy hyvin ja sitä käytetään koristepuuna pensasmaisen kasvutapansa vuoksi. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1995 Keski-Euroopan alkuperää olevilla taimilla. Vuorimännyn kävyt ovat 4-7 cm:n pituisia, metsämännyn käpyjen kaltaisia.

16 METSÄKUUSI Picea abies Siperia Intia Metsäkuusi eli kuusi kasvaa luontaisesti Pohjois-Euroopassa, Keski- Euroopan vuoristoissa ja Siperiassa. Suomessa kuusi voi saavuttaa 40 metrin pituuden ja noin 350 vuoden iän. Keski-Euroopassa puulaji kasvaa lähes 60-metriseksi. Puuaines on melko pehmeää ja väriltään vaaleaa. Sydän- ja pintapuun välillä ei ole selvää värieroa. Suomessa kuusi on selluloosaja paperiteollisuuden pääraaka-aine. Myös saha- ja kemianteollisuus käyttää kuusta. Kokonaispuustosta kuusimetsien osuus on 38 %. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1984 Rovaniemen alkuperää olevilla taimilla. Kuusen siemenet kypsyvät yhden kasvukauden aikana ja varisevat maahan kasvukautta seuraavana keväänä.

17 MUSTAKUUSI Picea mariana Alaska Kanada Mustakuusi kasvaa luontaisesti Yhdysvaltojen ja Kanadan pohjoisosissa laajoilla korpimaisilla alueilla. Puu kasvaa metrin pituiseksi, runkomuodoltaan kapeaksi. Se elää noin 250 vuoden ikäiseksi. Suomessa mustakuusi on menestynyt hyvin. Tulevaisuudessa puulla voi olla merkitystä turvemaiden metsityksessä, koska sen hallankestävyys on parempi kuin kotimaisen kuusemme. Mustakuusi tekee käpyjä jo nuorena. Kävyt ovat pieniä ja niitä on usein runsaasti puun latvaosassa. Kanadassa mustakuusi on erittäin arvostettu paperiteollisuuden raaka-aine. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1984 Alaskan Bonanza Creekin alkuperää olevilla taimilla. Mustakuusen kävyt ovat noin 3 cm:n pituisia ja kypsinä väriltään kiiltävän ruskeanharmaita.

18 VALKOKUUSI Picea glauca Alaska Kanada Yhdysvallat Valkokuusi kasvaa luontaisesti miltei koko Kanadan metsävyöhykkeellä itärannikolta länsirannikolle. Puu voi kasvaa lähes 30 metrin pituiseksi ja se saavuttaa enintään 250 vuoden iän. Valkokuusen nimi johtuu puun vaaleasävyisistä neulasista ja rungosta. Neulasia hierottaessa niistä lähtee mustaviinimarjan lehteä muistuttava tuoksu. Valkokuusi on Pohjois-Amerikan tärkeimpiä puulajeja. Sitä käytetään sahapuuksi ja paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Suomessa valkokuusen viljely on rajoittunut puulajipuistoihin. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1984 Alaskan Fairbanksin alkuperää olevilla taimilla. Valkokuusen kävyt ovat lieriömäisiä, 3-6 cm:n pituisia ja kypsinä väriltään vaaleanharmaita.

19 SERBIANKUUSI Picea omorika Suomi Välimeri Serbiankuusi kasvaa luontaisesti entisen Jugoslavian keskiosissa ainoastaan noin sadan hehtaarin alueella. Puu on hidaskasvuinen, mutta se voi kuitenkin saavuttaa metrin pituuden. Neulaset ovat alapinnaltaan hopeanvalkoiset. Latvus on hyvin kapea, pylväsmäinen. Puulaji on erittäin kaunis ja sopusuhtainen. Serbiankuusi sietää ilmansaasteita paremmin kuin muut havupuut. Puulaji menestyy hyvin Etelä-Suomessa. Sitä käytetään koristepuuna puistoissa ja pihoilla. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1981 puulajin luontaisen esiintymisalueen taimilla. Serbiankuusi tekee käpyjä jo nuorella iällä. Kävyt ovat pienehköjä, 3-6 cm:n pituisia ja ulkomuodoltaan pitkulaisia.

20 SIPERIANPIHTA Abies sibirica Moskova Siperianpihta on alkuperältään venäläis-siperialaisen havumetsän edustaja. Se on tottunut ankariin ilmasto-olosuhteisiin. Puulaji kasvaa hyvillä kasvupaikoilla lähes 40 metrin pituiseksi. Se voi elää 200-vuotiaaksi. Pihtojen runko on sileä ja pihkarakkulainen. Neulaset ovat pehmeät ja taipuisat. Pystyasentoiset kävyt särkyvät ylhäällä puussa, jolloin siemenet vapautuvat. Pehmeää ja lujuusominaisuuksiltaan heikohkoa puuainesta käytetään Venäjällä paperiteollisuuden tarpeisiin. Suomessa siperianpihta menestyy hyvin. Sitä käytetään koristepuuna puistoissa ja pihoilla. Tämä viljelmä on istutettu vuonna Taimien tarkkaa alkuperää ei tunneta. Siperianpihdan 5-8 cm:n pituiset kävyt ovat pystyasentoisia ja muodoltaan lieriömäisiä.

21 LÄNNENPIHTA Abies lasiocarpa Alaska Kanada Lännenpihta kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikan länsiosissa Kalliovuorten alueella. Se menestyy jopa 3000 metrin korkeudessa. Lännenpihta kasvaa metrin pituiseksi. Se saavuttaa korkeintaan 200 vuoden iän. Puu on elinvoimainen ja toipumiskyinen. Se sietää hyvin ankaria ilmasto-oloja, lunta ja tuulta. Puulajin taloudellinen merkitys on kotimaassaan vähäinen, koska se kasvaa vaikeasti saavutettavissa paikoissa. Suomessa lännenpihtaa käytetään lähinnä puisto- ja pihapuuna. Lapissa sillä saattaa tulevaisuudessa olla merkitystä korkeiden alueiden metsityksessä Tämä viljelmä on istutettu Kanadan Shuswap Laken alkuperää olevilla taimilla v Pihtojen pystyt kävyt särkyvät ylhäällä puussa. Käpyrangat jäävät kiinni oksiin.

22 DOUGLASKUUSI Pseudotsuga menziesii Alaska Kanada Yhdysvallat Douglaskuusi kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikan länsiosissa merenpinnan tasosta aina 3400 metrin korkeuteen saakka. Douglaskuusi kasvaa pitkäksi ja järeäksi. Tavanomaisia ovat metrin pituiset puut. Suurimmat yksilöt ovat yli tuhatvuotiaita. Puuaines on pihkapitoista, suorasyistä ja kestävää. Sydänpuu on väriltään kauniin kellanpunertavaa. Douglaskuusi on sahapuuna erinomaista ja tähän tarkoitukseen sitä on käytetty Amerikassa enemmän kuin mitään muuta puulajia. Douglaskuusta on viljelty Etelä-Suomessa kokeilumielessä 1900-luvun alusta lähtien. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1981 Kanadan Albertan alkuperää olevilla taimilla. Douglaskuusen kävyt ovat 5-10 cm:n pituisia. Käpyjen kolmiliuskaiset suojussuomut ovat selvästi näkyvissä.

23 Laricaceae Lehtikuuset

24 SIPERIANLEHTIKUUSI Larix sibirica Moskova Siperia Siperianlehtikuusen luontainen levinneisyysalue ulottuu Länsi-Siperiasta Pohjois-Venäjälle lähelle Suomen rajaa. Puu on nopeakasvuinen, se saavuttaa parhailla kasvupaikoilla yli 40 metrin pituuden ja elää noin 300-vuotiaaksi. Puulaji kestää hyvin myrsky- ja lumituhoja. Puuaines on kovaa ja kestävää. Puusepänteollisuus käyttää siperianlehtikuusta erikoispuuna lahonkestoa vaativissa kohteissa. Siperianlehtikuusi menestyy hyvin maassamme, sitä käytetään Pohjois-Suomessa metsänviljelyyn. Tämä metsikkö on istutettu v Karjalankannak-sella sijaitsevan Raivolan lehtikuusiviljelmän taimilla. Vuonna 1994 puuston keskipituus oli 22 metriä ja kokonaistilavuus 280 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Lehtikuuset pudottavat muista havupuista poiketen neulasensa vuosittain. Pehmeät neulaset sijaitsevat kääpiöversoissa usean neulasen kimppuina.

25 EUROOPANLEHTIKUUSI Larix decidua Suomi Alpit Välimeri Euroopanlehtikuusi kasvaa luontaisesti Alpeilla ja Keski-Euroopan vuoristoissa jopa 2500 metrin korkeudessa. Parhailla kasvupaikoilla puu saavuttaa 35 metrin pituuden ja se voi elää vuoristoissa lähes tuhatvuotiaaksi. Lehtikuusi kestää hyvin myrsky- ja lumituhoja. Sen puuaines on kovaa ja kestävää. Euroopanlehtikuusta käytetään kosteuden- ja lahonkestävyyttä vaativiin rakenteisiin. Venetsian keskiaikaiset paalurakennelmat on tehty euroopanlehtikuusesta. Suomessa euroopanlehtikuusta on viljelty 1800-luvun lopupuolelta lähtien. Lehtikuusikoro (sienitauti) on kuitenkin vaivannut paikoin näitä istutuksia. Tämä viljelmä on istutettu Kivaloilla luontaisesti syntyneillä taimilla v Emopuut ovat lähtöisin Kiteeltä. Euroopanlehtikuusen soikeahkot kävyt ovat 3-4 cm:n pituisia. Lehtikuusten kävyt kypsyvät yhden kasvukauden aikana ja ne pysyvät puussa useamman vuoden ajan.

26 DAHURIANLEHTIKUUSI Larix gmelinii Moskova Siperia Intia Dahurianlehtikuusi kasvaa luontaisesti laajalla alueella Siperian itäosissa sekä Sahalinin ja Kurilien saarilla. Viljavilla paikoilla puu kasvaa yli 30 metrin pituiseksi. Se elää lähes 400-vuotiaaksi. Puuaines on erittäin pihkaista, kovaa ja lahonkestävää. Kuivuessaan puu halkeilee ja käyristyy (elää) helposti. Puuta käytetään lähinnä paikallisesti, teollinen käyttö on vähäistä. Etelä-Suomessa dahurian lehtikuusi on menestynyt kokeiluviljelyksillä tyydyttävästi. Pohjois-Suomessa runkomuoto on muodostunut mutkaiseksi ja lyhyeksi, joten sillä ei näin pohjoisessa näytä olevan metsätaloudellista tulevaisuutta. Tämä viljelmä on perustettu vuonna 1995 Kuriilien alkuperää olevilla taimilla. Dahurianlehtikuusen kävyt ovat pieniä, cm:n pituisia ja muodoltaan pallomaisia.

27 Salicaceae Salix- Raita, pajut Populus - Haavat

28 RAITA Salix caprea Eurooppa Pajujen sukuun kuuluva raita kasvaa luontaisesti Euroopassa, Venäjällä ja Siperiassa. Suomessa se on yleinen koko maassa Pohjois- Lappia myöten. Raita kasvaa parhaimmillaan lähes 20-metriseksi puuksi. Se on lyhytikäinen ja usein lahon vaivaama. Puu on saanut suomalaisen nimensä pystysuuntaisesti halkeavan kaarnan raidoista. Puuaines on pehmeää, kevyttä ja väriltään punaruskeaa. Raidan juuripahkoja käytetään koriste-esineiden valmistukseen. Kuorta on käytetty lääkitykseen, koska se sisältää kuumetta alentavaa salisiinia. Raidat kannattaa jättää hakkuiden yhteydessä pystyyn riistan suojaksi ja maisemapuuksi. Raita kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Raidan lehdet ovat muodoltaan soikeita. Lehtien alapinta on karvainen ja lehtisuonet ovat selvästi näkyvissä.

29 HAAPA Populus tremula Moskova Siperia Haapa esiintyy luontaisesti miltei koko Euroopan ja Siperian alueella. Suomessa se on yleinen Pohjois-Lappia myöten. Puulaji on nopeakasvuinen saavuttaen parhailla kasvupaikoilla noin 30 metrin pituuden. Se on usein lahonvaivaama ja elää harvoin yli satavuotiaaksi. Puuaines on pehmeää, hyvin kevyttä ja väriltään vaaleaa. Haapaa on käytetty mm. tulitikkujen raaka-aineena. Puolesta kuutiometristä haapapuuta saadaan n. miljoona tulitikkua. Puuta voidaan käyttää myöskin jossain määrin massapuuna paperin valmistukseen. Haapa on tärkeä ravintolähde hirvelle ja jänikselle. Linnut pesivät mielellään lahojen haapojen koloissa. Männiköissä haapaa ei kuitenkaan suositella kasvatettavaksi, sillä se levittää versoruoste-nimistä sienitautia. Haavan lehtiruoti on litteä ja se on kohtisuorassa lehtilapaan nähden, tästä johtuen lehdet "havisevat"heikossakin tuulessa.

30 Rosaceae Sorbus - Pihlajat

31 KOTIPIHLAJA Sorbus aucuparia Suomi Ranska Välimeri Kotipihlaja (usein vain pihlajaksi kutsuttu) kasvaa luontaisesti lähes kaikkialla Euroopassa. Suomessa se kasvaa yleisesti Lapin tuntureille ja metsärajalle saakka. Hyvillä kasvupaikoilla pihlaja saavuttaa 15 metrin pituuden. Se elää noin satavuotiaaksi. Puuaines on lujaa ja joustavaa. Sydänpuu on väriltään kauniin tummanruskeaa. Pihlajan punaisista marjoista saa erinomaista hilloa ja hyytelöä. Marjoista valmistetaan myös alkoholijuomia. Pihlaja on arvostettu koristepuu. Luonnossa se on arvokasta riistan, etenkin hirven ravintoa. Uudistusaloilla pihlajat kannattaa jättää raivaamatta juuri riistallisen tärkeytensä vuoksi. Metsätaloudellista merkitystä sillä ei kuitenkaan ole. Pihlajanmarjat ovat syötäviä, ne sisältävät c-vitamiinia. Marjojen maku vaihtelee puukohtaisesti makeahkosta happamaan.

32 Cupressaceae Juniperus - Kataja

33 KATAJA Juniperus communis Kanada Siperia Suomi Afrikka Kataja on kaikkein laajimmalle levinnyt havupuu. Sen esiintymisalue ulottuu arktiselta tundralta Pohjois-Afrikkaan saakka. Kataja kasvaa etelässä puumaisena, pohjoisessa kasvutapa on pensasmainen. Puulaji voi saavuttaa jopa 2000 vuoden iän. Puuaines on sitkeää. Sydänpuu on kauniin punaruskeaa väriltään ja miellyttävän tuoksuista. Katajaa onkin käytetty erilaisten tarve-esineiden valmistukseen. Katajan marjoja käytetään ruokien ja juomien mausteena. Niitä on käytetty myös lääkkeenä. Pensasmaiset katajat tarjoavat hyvän suojan ja ravintolähteen linnuille ja pienille riistaeläimille. Se on tärkeä ravintokasvi myös hirvelle. Kypsät katajanmarjat ovat väriltään sinimustia ja iältään kolmivuotiaita.

34 Rovaniemi Viirinkylä Vanttauskoski Kivalo LISÄTIETOJA METLA Rovaniemen tutkimusasema Pl 16/Eteläranta Rovaniemi Puh Fax Kuvitus Jouni Hyvärinen 1995,Teksti Timo Törmänen 1995, Ro/1085/MiVu/

PUNAKOIVU METLA. Betula pubescens f. rubra

PUNAKOIVU METLA. Betula pubescens f. rubra PUNAKOIVU Betula pubescens f. rubra Metsäpuiden erikoismuodoilla tarkoitetaan puita, joiden perintötekijöissä on tapahtunut muutos, mutaatio. Punakoivu on yksi harvoista hieskoivun erikoismuodoista. Erikoismuotoja

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio V KAIHUANVAARA JA KIVALOT

Napapiirin luontokansio V KAIHUANVAARA JA KIVALOT V KAIHUANVAARA JA KIVALOT Erämaisia vaaramaisemia Kaihuanvaaran ja Kivaloiden alueet ovat helposti saavutettavia päiväretkikohteita. Kaihuanvaaran ja Kivaloiden alueet sijaitsevat noin 60 km Rovaniemen

Lisätiedot

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

KORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta

KORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta KORISTEPUITA Metsäntutkimuslaitokn taimitarhalta Suenjoen Teksti: Jyrki Raulo Max Hagman Metsäntutkimuslaitokn tekniikkaa tarha muksille, alueissa lisäksi kuun, männyn, taimi kasvatustutki laitokn metsityksiä

Lisätiedot

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m. Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Viherpihalle Suomi Oy tarjoaa tässä luettelossa kuvatut koristepuiden taimet tässä hinnastossa annetuin hinnoin. Taimet ovat tilattavissa 30.4.2016 asti ja ne on

Lisätiedot

KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97

KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97 KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001 Saaren historiaa Karhonsaaren historiaan liittyy tapahtumia niin sodan- kuin kaupankäynninkin alalta. Suomen sodan tapahtumat 1800-luvun alussa sivuavat saarta läheisesti,

Lisätiedot

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN ARBORETUM

LAPPEENRANNAN ARBORETUM puulajipuisto keskellä kaupunkia Tervetuloa nauttimaan Lappeenrannan kauniista luonnosta! Perustaminen Vuonna 1980 perustettu Lappeenrannan arboretum on maamme ensimmäisiä kunnallisia puulajipuistoja.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

PUIJO KUOPIO MATKUSTAJA- SATAMA MIKKELI JYVÄSKYLÄ

PUIJO KUOPIO MATKUSTAJA- SATAMA MIKKELI JYVÄSKYLÄ KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2013 T. Oinonen -97 Saaren historiaa Karhonsaari mainitaan ensimmäisen kerran 1800-luvun alussa käydyn Suomen sodan yhteydessä. Toivalassa oli tuolloin Suomen armeijan tukikohta

Lisätiedot

Antin arboretum SISÄLTÖ

Antin arboretum SISÄLTÖ Kukkolan puulajipuisto Antin arboretum Opasvihko 2007 SISÄLTÖ 1 KUKKOLAN TILA JA ARBORETUM... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Kukkolan tila... 5 1.3 Antin arboretum... 7 1.3.1 Ilmasto ja kasvuolosuhteet... 8 1.3.2

Lisätiedot

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS 1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia kirjallisuustarkastelusta SPWT-konsortion loppuseminaari Lahti, 3.5.2007 Mika Grekin Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Digikasvio. By: Linda H

Digikasvio. By: Linda H Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:

Lisätiedot

Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat. Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos

Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat. Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos 2 Sisältö Esipuhe 3 Kohteen sijainti ja yleiskuvaus 3 Alueen historiaa 3 Puiston

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

Erikoispuiden taimien tuottaminen

Erikoispuiden taimien tuottaminen Erikoispuiden taimien tuottaminen Massbybacka Taimisto-Plantskola Visio: Kotimaista kestävästi Massbybacka www.taimet.fi Etelä-Sipoossa, Söderkullassa, pääkaupunkiseudulla Kasvihuonepinta-alaa 800m2; ulkokastelualue

Lisätiedot

KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle. Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY

KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle. Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY Yleistä Levinneisyys Kasvutapa Kasvupaikka Puun ulkonäkö Puuaineksen ominaisuudet Käyttö

Lisätiedot

Tiedekeskus Pilkkeen lyhyet näyttelytekstit ja ohjeet

Tiedekeskus Pilkkeen lyhyet näyttelytekstit ja ohjeet Tiedekeskus Pilkkeen lyhyet näyttelytekstit ja ohjeet 1. Tervetuloa Sahanperälle! Pilkkeen kohdalla sijaitsi aiemmin vaarallinen Sahanperän alue, joka sai nimensä 1900-luvun alun sahalaitoksista. Tämä

Lisätiedot

KOTIMAISET PUULAJIT HAUTAUSMAALLA

KOTIMAISET PUULAJIT HAUTAUSMAALLA KOTIMAISET PUULAJIT HAUTAUSMAALLA Kalevankankaan hautausmaan puulajiesite Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Lepaa 6.5.2010 Evita Kankainen OPINNÄYTETYÖ Maisemasuunnittelun

Lisätiedot

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Jättiläiskuusi Annukka Partanen RAINER Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Kuusi on lehtomaisen kankaan pääpuulaji Kuusi (Picea abies)

Lisätiedot

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat

Lisätiedot

Luontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti

Luontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti Vihtalampi 892-403-1-161 1 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Maastoselvitys... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 Kasvillisuusluettelo... 7 Lähteet... 8 Kartta 1. Taustaa Selvitysalue sijaitsee Uuraisten kunnassa,

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Harjupolku - metsätalouden oppimispolku

Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjumetsässä sijaitseva metsätalouden oppimispolku alkaa ja päättyy Uudenmaankadun kevyen liikenteen väylän sekä Uudenmaan maaseutuopiston läheisyydestä. Polku

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa

Lisätiedot

NordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto

NordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto Metsätalouden siemenhuolto ministeriön rooli NordGen Metsä teemapäivä..8 Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto Metsäpuiden siementen saatavuus - Siemenviljelykset - Siemenkeräysmetsiköt

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Osman ja Dzafer. Digikasvio 8e

Osman ja Dzafer. Digikasvio 8e Osman ja Dzafer Digikasvio 8e Puukerros Mänty(pinus sylvestris) Koko:15-30 m korkea. 2-5 cm pitkät ja jäykät neulaset, parittain. Löytyy Suomessa koko maasta. 13.9.2011 11:58 Kuusi(picea abies) Koko:20-30

Lisätiedot

Alakestilän Arboretum Digi

Alakestilän Arboretum Digi Alakestilän Arboretum Digi 25.2.2016-31.12.2016 yleiskuva Tavoitteita 25.2.2016-31.12.2016 Toimenpiteitä 25.2.2016-31.12.2016 Paikannetaan ja tunnistetaan puulajit sekä laaditaan digitaalinen tietokanta

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Tervetuloa Kolmisoppisen metsäpolulle

Tervetuloa Kolmisoppisen metsäpolulle Tervetuloa Kolmisoppisen metsäpolulle Jyväskylän kaupunki, tonttituotanto 2012 Valokuvat Maria E. Tolppanen, Marko Kemppainen Taitto Sirpa Sandelin 2 Tervetuloa Kolmisoppisen metsäpolulle Kolmisoppisen

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle

Lisätiedot

Kiinteistöjen piha- alueet

Kiinteistöjen piha- alueet Artjärven varastohalli Osoite: Salmelantie 275 Koordinaatit: 6739198 26504273 Kokonaispinta- ala m²: Hoitoluokka (tiedossa oleva/arvio) tai - 16200 Artjärvi Konetyöalue m²: 1480 Käsityöalue m²: P3 Toimenpidesuositukset

Lisätiedot

Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma. Nykyisen puuston käsittely. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit

Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma. Nykyisen puuston käsittely. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma Kompensaatioistutukset ja nykyisten metsien hoitotoimet liito-oravan elinympäristön ja kulkureittien turvaamiseksi Hervannan raitiotievarikon ympäristössä

Lisätiedot

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than

Lisätiedot

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kuusihiomo- ja hierrepuu 1 Kuusihiomopuun käyttö Tässä kalvosarjassa hiomopuulla tarkoitetaan sekä hiomo- että hierrepuuta Kotimaasta hakataan kuusikuitupuuta 10 milj. m 3 ja

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 UURAINEN LUONTOSELVITYKSET 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. KUKKAROINEN 3 2.1.Lomarakennuspaikan siirto AM- alueen sisälle 3 3. SÄÄKSPÄÄ 5 3.1.Saunan rakennuspaikan

Lisätiedot

Luontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa.

Luontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa. Luontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan

Lisätiedot

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species

Käytetyt symbolit ja puulajit. Käytetyt symbolit Explanation of symbols. Puulajit Tree species Käytetyt symbolit ja puulajit Käytetyt symbolit Explanation of symbols Toisto Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0,0 Magnitude less than

Lisätiedot

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue

Lisätiedot

Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen

Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen Kolin kansallispuiston luontopolut KASKEN KIERROS TEHTÄVIÄ OPPILAILLE Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen 2 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanumero 323/MYY/06

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Lataa Elinvoimaa puista - Sinikka Piippo. Lataa

Lataa Elinvoimaa puista - Sinikka Piippo. Lataa Lataa Elinvoimaa puista - Sinikka Piippo Lataa Kirjailija: Sinikka Piippo ISBN: 9789523124165 Sivumäärä: 287 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.80 Mb Ainutlaatuinen tietokirja siitä, miten ja miksi puut

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Lehtikuusen kasvatusmahdollisuudet Tiilään koulutilalla

Lehtikuusen kasvatusmahdollisuudet Tiilään koulutilalla Lehtikuusen kasvatusmahdollisuudet Tiilään koulutilalla Varpio, Johanna 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Lehtikuusen kasvatusmahdollisuudet Tiilään koulutilalla Johanna Varpio Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Haapastensyrjän Rotupuisto Lopella 1980-luvun alussa Mäntsälän surukuusesta koristepuulajike

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio Liite. Mustauoren aastokatseluksen uistio Aika Paikka Läsnä.. klo 9.. Siuruainen Antti Mikkola Jyri Metsäsuunnittelija Järjestöedustaja Koollekutsuja Mustauoren aastokäynnin uistio Luontojärjestöt ehdottiat

Lisätiedot

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan. 430 Lintulan lisätontit Sivu 1/5 430 LINTULAN LISÄTONTIT Asemakaavamuutos Rakennustapaohje 14.6.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja 14.6.2010. päivättyyn

Lisätiedot

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Juha Ojanperä, FM, Linda Laakso, biol.yo., Ursa ry, ilmakehän optiset valoilmiöt -jaosto, siitepölytiedotuksen 40v juhlaseminaari, TY 3.2.2016 Mitä siitepölykehät

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1. Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄKI NIKKARILAN ASEMAKAAVOITETTA- VAN ALUEEN MAISEMASELVITYS

PIEKSÄMÄKI NIKKARILAN ASEMAKAAVOITETTA- VAN ALUEEN MAISEMASELVITYS Tilaaja Pieksämäen kaupunki / Maankäyttö Asiakirja Raportti Päiväys 21.9.2015 Hanke, johon työ liittyy Nikkarilan alueen asemakaavoitus PIEKSÄMÄKI NIKKARILAN ASEMAKAAVOITETTA- VAN ALUEEN MAISEMASELVITYS

Lisätiedot

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761) Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext

Lisätiedot

Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta. Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto

Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta. Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto Helsingin ja muiden isojen kaupunkien hankala ongelma: Mistä löytää uusia puulajeja ja alkuperiä korvaamaan

Lisätiedot

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa FT Hanna Brännström BIOKOKKOLA-SEMINAARI 28.10.2015 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet Uuteaineiden

Lisätiedot

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO

3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO 3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Luvussa esitetään metsäpuiden jalostetun siemenen tuottamiseen liittyviä tilastotietoja ja taimituotantoa kuvaavia lukuja. Metsänjalostuksen osalta lähteenä on käytetty Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008. Santeri Vanhanen 2013

Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008. Santeri Vanhanen 2013 Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008 Santeri Vanhanen 2013 Johdanto Tässä raportissa käsitellään Karjaan Bäljars 2 -kohteesta otetuista maanäytteistä määritettyjä hiilen kappaleita. Analyysissä määritettiin

Lisätiedot

VANTAA. Brunaberget KASVIMAKROFOSSIILITUTKIMUS 2011

VANTAA. Brunaberget KASVIMAKROFOSSIILITUTKIMUS 2011 VANTAA Brunaberget KASVIMAKROFOSSIILITUTKIMUS 2011 Tutkimusraportti Mia Lempiäinen-Avci Turun yliopisto Biologian laitos Kasvimuseo / Paleoetnobotaniikan laboratorio 2011 JOHDANTO Vantaan Brunabergetissä

Lisätiedot

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen

Lisätiedot

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan. Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet

Lisätiedot

Katrin metsäpolun kohteet

Katrin metsäpolun kohteet Katrin metsäpolun kohteet 1. Niityn rikkautta Niitty on ollut laidunnettuna ehkä koko tilan historian ajan eli noin 200 vuotta. Niitylle on muodostunut oma erikoinen kasvi- ja hyönteislajistonsa, kun karja

Lisätiedot