Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta."

Transkriptio

1 94. Quercus robur 94. Quercus robur 28 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 122,8 cm keskimäärin 70 % Poistettu iso oksa Paljon. Suuri laho-onkalo, joka on yksi metriä syvä sondilla mitattuna. Onkalo on sensoreitten 6-7 välissä. Oksa ottaa kiinni sähkölinjaan Halkeamia ja Halkeamia, Sensoreitten 2-3 ja 12-1 välissä on isoja halkeamia ja kuoretonta aluetta. Picus-kuva näyttää myös sisäisiä halkeamia. Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta. Tasapainoinen. Kuivuneita ja isoja, kuolleita oksia. Lehdet myöhässä. Iso oksa ottaa sähkölinjaan kiinni. 100 cm syvä onkalo vähän alaviistoon, Puu on erittäin huonossa kunnossa. Riski puu. sensori 11 Latvus pienennetään (heading back-leikkaus) vuoden sisällä. Samalla kuivat oksat poistetaan. Seuranta kahden vuoden kuluttua. 72

2 95. Quercus robur 95. Quercus robur 35 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 63 cm keskimäärin 0 % Tyvi kunnossa. Poistettu iso oksa Laetiporus sulphureus kääpää, Lahoa rungossa. Laetiporus sulphureus käävän jäänteitä ja lintujen tekemä kolo lahon flush cut-leikkauksen vieressä n. 8 metrin korkeudella. Puun heikoin kohta. Kolme suurta leikkaushaavaa. Epätasapainoinen. Poistettu yksi suuri sivuoksa. Kuivuneita oksia. Lehdet myöhässä. Puu on huonossa kunnossa. Kuivat oksat poistetaan vuoden sisällä. Seuranta kahden vuoden kuluttua. sensori 8 Poistettu iso oksa, flush cut-leikkaus, 73

3 96. Quercus robur 96. Quercus robur 40 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 72,6 cm keskimäärin 40 % Pieni pinnallinen halkeama sensoreiden 8 ja 9 välissä. Pintaruhjeita ja vähän tyvellä. Erittäin vahvat juurenkaulat. Tomografia näyttää vähäisessä määrin sydän. Halkeama ja Halkeama ja Pieni halkeama pinnassa. Epätasapainoinen. Kuivia oksia, myös suuria ja pudotessaan vaarallisia. Puu on kohtalaisessa kunnossa. Kuivat oksat poistetaan vuoden sisällä. sensori 1 74

4 Halkeama, Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh teppo@puidenhoito.fi Quercus robur 97. Quercus robur 100 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 47,7 cm keskimäärin 31 % Pitkä halkeama, noin 2,5 m, sensoreitten 1-2 välissä menee tyvelle,. Poistettu isoja oksia, Onkalo, Halkeamia 3 kappaletta. Poistettu kolme suurta oksaa. Yhden poistetun oksan haavassa pieni onkalo ja. Picus tutkimuskohdalla sensoreitten 1 ja 2 välissä on vähän ja muuttunutta puuta halkeamassa. Epätasapainoinen. Isoja, kuolleita oksia. Halkeama, Puu on kohtalaisessa kunnossa. Kuivat oksat poistetaan vuoden sisällä. Halkeama Halkeama sensori 2 75

5 98. Quercus robur 98. Quercus robur 75 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 84,3 cm keskimäärin 32 % Jäänyt tappi Pintaruhje juurenkaulassa. Halkeamat rungossa menevät tyvelle. Kuoretonta aluetta halkeamassa tyvellä. Poistettu iso oksa Itäpuoli Halkeama, Halkeamassa sensoreitten 1 ja 2 välissä on vähän muuttunutta puuta. Halkeamassa sensoreitten 7-8 välissä on enemmän. Halkeama on hyvin umpeutunut. Muuten tomografia näyttää pieniä lueita kuoren alla. Irtoavaa kuorta rungossa. Poistettu kaksi suurta oksaa. sensori 2 Halkeama, Tukisolukko sensori 8 Kuoretonta aluetta Epätasapainoinen. Paljon kuivia, isoja oksia. Puistokäytävän ja valaisimen yläpuolella suuri, kuollut oksa. Jäänyt tappeja latvukseen. Lehdet myöhässä. Puu on kohtalaisessa kunnossa. Halkeama, Pintaruhje Kuivat oksat ja erityisesti ihmisille vaaralliset isot oksat poistetaan vuoden sisällä. Seuranta viiden vuoden kuluttua. 76

6 99. Quercus robur 99. Quercus robur 35 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 67,6 cm keskimäärin 20 % Kaivettu juuristoalueella. Monta pintaruhjetta ja. Tomografia näyttää syntymässä olevaa pientä luetta. Tilanne vielä hyvä tyvellä. Juurenkauloissa neljä eri pintaruhjetta. Näissä on vielä kovaa. Kunnossa. Epätasapainoinen. Vähän vino puu. Kuivia oksia. Puu on kohtalaisessa kunnossa. sensori 6 Kuivat oksat leikataan vuoden sisällä. Pintaruhjeita, kovaa Pintaruhjeita, kova 77

7 100. Tilia cordata 100. Tilia cordata 40 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 58,2 cm keskimäärin 23 % Typistyskohta, sensori 1 sensori 3 sensori 4 Kaivettu juuristoalueella. Tiivis maa. Halkeama, pintaruhje juurenkaulassa ja tyvellä. Tomograph-kuvassa sydän. Leikattu tolpaksi aiemmin. Kasvanut uusi latvus. Tällaisessa kohdassa on yleensä paljon ja uusi latvus ei ole aina vahvasti kiinni vanhassa rungossa. Tällainen ei ole koskaan puun hoitoa, vaan vandalismia. Ei onneksi tehdä enää juuri missään. Puu menettää kauneutensa, terveytensä ja rahallisen arvonsa. Yleensä 40 vuoden kuluttua on puu jälleen saman kokoinen, mutta hyvin sairas ja laho. Epätasapainoinen, vino puu. Latvus typistetty. Kuivia oksia. Pintaruhje, Puu on kohtalaisessa kunnossa. Pintaruhje, Kuivat oksat poistetaan vuoden sisällä. Seuranta viiden vuoden kuluttua. 78

8 101. Tilia cordata 101. Tilia cordata 44 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 57,1 cm keskimäärin 33 % Katukivet liian lähellä Juuret pinnassa Typistyskohta, Kaivettu juuristoalueella. Juuristovaurioita, juuria pinnassa näkyvissä. Halkeama tyvellä. Myös sisäisiä halkeamia. Pintaruhjeita ja. Ympärillä tiivis kasvualusta, on kulmapuu. Katukivet liian lähellä, tulossa ongelma. Tomografiassa alkanutta sydän ja muuttunutta puuainesta. Vihreä väri on misen esiastetta, missä on tapahtunut kemiallisia muutoksia. Mikroporatutkimuksessa näkyy myös sama kuin tomografikuvassa ja myös sisäisiä halkeamia. (Katso liite). sensori 5 Rungossa on. Yksi suuri oksa poistettu. Puu on joskus leikattu tolpaksi. Epätasapainoinen. Typistetty latvus. Kuivuneita oksia. Puu on huonossa kunnossa. Pintaruhje, Pintaruhje, Pintaruhjeita, Hoitoleikkaus yhden vuoden sisällä. Juuristoalueen hoito. 79

9 102. Tilia cordata 102. Tilia cordata 38 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 68,7 cm keskimäärin 39 % Kaivettu juuristoalueella. Tiivis maa kasvualueella. Juuristovaurioita ja tyvellä. Juurenkaulassa pintaruhjeita kadun puolella. Typistyskohta, Vaurioituneita pintajuuria, Pintaruhje, Länsipuoli Tomografi ääniaaltokuva näyttää sisäistä halkeamaa, jonka ympärillä. Halkeaman takia kuvassa vähän enemmän kuin todellisuudessa. Kuitenkin on ison pintaruhjeen alapuolella ja lahopylväs on suoraviivainen ja menossa läpi koko tyven ja rungon. Pintaruhjeita ja rungossa. Poistettu iso oksa, flusch cut-leikkaus. Poistettu iso oksa, flush cut-leikkaus Pintaruhje, sensori 7 sensori 3 Epätasapainoinen ja typistetty. Puu on vino. Latvuksessa on suuria, kuivuneita oksia. Lahoa typistyskohdassa. Puu on kohtalaisessa kunnossa. Hoitoleikkaus yhden vuoden sisällä. Seuranta kolmen vuoden kuluttua. 80

10 103. Quercus robur Typistyskohta, Eteläpuoli 103. Quercus robur 5 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 68,9 cm keskimäärin 25 % Kaivettu juuristoalueella. Tiivis kasvualusta. Uusia ja vanhoja pintaruhjeita tyvellä. Vanhoissa pintaruhjeissa. Tomograph-kuvassa näkyy lisääntyvää. Vielä ei paljonkaan. Sensorien 7 ja 8 välissä näkyy halkeaman vaikutusta. Pintaruhjeita ja. Epätasapainoinen. Typistetty latvus. Kuivia ja myös suuria kuivia oksia. Lahoa typistyskohdalla. Pintaruhje, Pintaruhjeita Puu on kohtalaisessa kunnossa. Hoitoleikkaus yhden vuoden sisällä. sensori 1 sensori 5 81

11 Kiertäviä halkeamia, Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh teppo@puidenhoito.fi Poistettu iso oksa, Tästä iso halkeama lähtee 104. Quercus robur 104. Quercus robur 20 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 52,7 cm keskimäärin 62 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja. Iso halkeama tyvellä ja rungossa lähtee ylisuuresta leikkaushaavasta rungossa. Halkeamia, Halkeamia, Oranssinväriset viivat Tomograph-kuvassa ovat poratutkimuskohtia ja keltaiset halkemia. Niiden lisäksi on kiertäviä halkeamia. Mikroporatutkimus vahvistaa sen. (Katso liite). Ääniaaltokuvassa erittäin paljon. Monet halkeamat vaikuttavat niin, että Tomograph-kuva näyttää vähän enemmän kuin todellisuudessa on, koska ääniaallot eivät voi kulkea halkeamien yli vaan kiertävät ne. Kuitenkin on sydän ja halkeamissa. Ontto runko, missä paljon. Halkeamia, myös kiertävä halkeama. Poistettu iso oksa. sensori 4 Pintaruhje, Pintaruhje, sensori 8 Epätasapainoinen. Kuivuneita oksia paljon. Puu on huonossa kunnossa. Ei kehityskelpoinen puu. Kuivat oksat poistetaan vuoden sisällä. Seuranta kolmen vuoden kuluttua. 82

12 105. Quercus robur 105. Quercus robur Liian syvällä. Jäänyt tappeja. Epätasapainoinen. Kuivuneita oksia. Nuori puu, mikä ei ole kehityskelpoinen. Puu on huonossa kunnossa. Rakenneleikkaus vuoden sisällä. Nurmikon poistaminen rungon ympäriltä ja juurenkaulan näkyviin kaivaminen. Liian syvällä Jäänyt tappi Ruohotrimmer ottanut kiinni monesti 83

13 106. Quercus robur 106. Quercus robur 22 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 58,4 cm keskimäärin 0 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita. Puuaines tervettä, ei. Kunnossa. Tasapainoinen. Kuivuneita oksia. Puu on hyvässä kunnossa. Kuivat oksat poistetaan vuoden sisällä. Pintaruhje sensori 8 84

14 107. Quercus robur 107. Quercus robur 33 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 70,4 cm keskimäärin 0 % Kaivettu juuristoalueella. Traktori ajanut juurenkaulan päälle, tuore pintaruhje. Tomografia näyttää tervettä puuainesta. Kunnossa. Tasapainoinen. Kuivuneita oksia. Puu on hyvässä kunnossa. Kuivat oksat poistetaan yhden vuoden kuluttua. Tuore pintaruhje sensori 1 85

15 108. Quercus robur Poistettu iso oksa, voi kasvaa umpeen vielä 108. Quercus robur 30 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 86,6 cm keskimäärin 0 % Kaivettu juuristoalueella. Puuaines tervettä. Pieni halkeama. Tasapainoinen. Kuivuneita oksia. Poistettu iso oksa, haava voi kasvaa umpeen vielä. Puu on hyvässä kunnossa. Kuivat oksat poistetaan yhden vuoden kuluttua. Halkeama sensori 2 86

16 109. Quercus robur 109. Quercus robur 36 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 86,6 cm keskimäärin 0 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhje juurenkaulassa. Tomograph-kuvassa terve puuaines. Pieni halkeama. Tasapainoinen. Paljon isoja, kuivuneita oksia. Puu on hyvässä kunnossa. Kuivat oksat poistetaan ja erityisesti, ensisijaisesti poistetaan suuret ja vaaralliset kuivat oksat. Pintaruhje sensori 2 87

17 Jäänyt tappi, 110. Quercus robur 110. Quercus robur 22 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 67 cm keskimäärin 38 % Kaivettu juuristoalueella. Halkeamia. Laetiporus sulphureus kääpää ja runsaasti. Tomograph-kuvassa näkyy sisäinen halkeama ja paljon tyvellä. Kumivasaralla löydessä tulee ontto ääni. Paljon. Poistettu iso oksa. sensori 3 sensori 7 Epätasapainoinen. Jäänyt tappi, heikko oksa kehittymässä. Puu on huonossa kunnossa. Kuivat oksat poistetaan vuoden sisällä. Seuranta kahden vuoden kuluttua. Poistettu iso oksa Laetiporus sulphureus kääpää, 88

18 Stereum rugosum 111. Quercus robur Poistettu iso oksa, Poistettu isoja oksia, 111. Quercus robur 101 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 46,5 cm keskimäärin 26 % Kaivettu juuristoalueella. Suuri onkalo ja paljon. Stereum rugosum, lahottajasientä onkalon yläreunassa. Onkalon takana pintaruhje ja. Myös pintaruhje ja juurenkaulassa. Tomograph-kuvassa näkyy onkalon ja lahottajansienen yläpuolella jo paljon. Laho menee läpi koko rungon itä- länsi suunnassa. Pintaruhje, Pintaruhje, Poistettu iso oksa, sensori 8 Stereum rugosum Onkalo,. Pintaruhjeita. Poistettu neljä isoa oksaa, näistä kaksi ovat isoja flush cutleikkauksia. Epätasapainoinen. Kuivia ja suuria, kuivuneita oksia. Puu on huonossa kunnossa. Pintaruhje, Onkalo, Kuivat oksat poistetaan vuoden sisällä. Seuranta kahden vuoden kuluttua. 89

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia. 112. Quercus robur 112. Quercus robur 75 cm syvä onkalo vähän alaviistoon, 54 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 70,7 cm keskimäärin 45 % Kaivettu juuristoalueella. Suuri onkalo sensorien 4 ja

Lisätiedot

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella. Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti

Lisätiedot

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh 3 4 5 6 1 2 7 Puut tutkittiin ensiksi silmämääräisesti. Tyvet ovat jonkin verran liian syvällä johtuen täyttömaasta. Halkeamia ja laho-onkaloita ei ole. Kasvupaikalla on tiivis maa ja pinta on katettu

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Pärnun keskustan näiden neljän kadun puut ovat suojeltuja. Mutta vain puiden elämä on suojeltu.

Pärnun keskustan näiden neljän kadun puut ovat suojeltuja. Mutta vain puiden elämä on suojeltu. PÄRNU SUOJELTUJEN KATUPUIDEN KUNTOTUTKIMUS KEVÄT 2010 Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh. 0400 93 55 58 teppo@puidenhoito.fi www.puidenhoito.fi 6.4-8.7.2010 Y L E I S T Ä Työ on tehty neljällä kadulla,

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,

Lisätiedot

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi

Lisätiedot

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen

Lisätiedot

Toimenpiteet: tarkkailtava

Toimenpiteet: tarkkailtava 31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa

Lisätiedot

Kytäjän kartano Puuston kuntoarvion kartta Puidenhoitajien Oy puidenhoitajat.fi

Kytäjän kartano Puuston kuntoarvion kartta Puidenhoitajien Oy puidenhoitajat.fi Kytäjän kartano Puuston kuntoarvion kartta 14.01.2015 44 43 41 42 45 16 1 14 2 3 4 5 6 7 8 15 9 13 12 11 10 17 18 19 20 21 34 30 29 28 27 25 26 24 23 22 33 32 31 40 39 37 38 35 36 Puidenhoitajien Oy 09-7520010

Lisätiedot

Puunhoito kaupunkiympäristössä & töiden valvonta. Työnjohtaja, arboristi Sami Kiema Vihervalvojakurssi HAMK 01.12.2015

Puunhoito kaupunkiympäristössä & töiden valvonta. Työnjohtaja, arboristi Sami Kiema Vihervalvojakurssi HAMK 01.12.2015 Puunhoito kaupunkiympäristössä & töiden valvonta Työnjohtaja, arboristi Sami Kiema Miksi puita kannattaa hoitaa? Puut ovat merkityksellisiä niin maisemallisesti, kuin terveydellisesti. Puusto luonnottomassa

Lisätiedot

Rauduskoivun pystykarsintakoe

Rauduskoivun pystykarsintakoe Rauduskoivun pystykarsintakoe - ensituloksia karsinta-ajankohdan ja menetelmän vaikutuksista 2006-2011 Pentti Niemistö 21.8.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 23312 Katupuut Katupuilla tarkoitetaan kadun- tai liikenneväylän keski- tai välikaistoille sekä lähelle kadunvartta istutettavia runkopuita, joiden rungonkorkeutta

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet

Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet Viheralueiden käytön valvonta kaivutöitä viheralueella viheralueen vuokraus työmaakäyttöön tilapäinen liikennejärjestely viheralueella Aloituskatselmus Työnaikainen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet

Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet 1 Viheralueiden käytön valvonta kaivutöitä viheralueella viheralueen vuokraus työmaakäyttöön tilapäinen liikennejärjestely viheralueella Aloituskatselmus Työnaikainen

Lisätiedot

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kastelu 1 Kastelu Kastelua käytetään kuusihiomopuun, koivuvaneri- ja havutukkien laatumuutosten estämiseen tai vähentämiseen Kastelua voidaan käyttää myös mänty- ja koivukuitupuun

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Puiden kuntoarvioraportti

Puiden kuntoarvioraportti ! Puiden kuntoarvioraportti Lahden Kaupunki Tekninen ja Ympäristötoimiala / Maankäyttö Tapani Mäkelä Kohde Tapanilakoti. Sammalsuonkatu,. Yleistä : Lähes 00 v. sitten kunnalliskodin käyttöön ostettu Tapanilan

Lisätiedot

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.

Lisätiedot

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Puunkäytön kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat Tutkimusohjelman loppuseminaari 13.11.2008, Lahti, Sibeliustalo Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Tapio Wall: - Harvennusmännyn

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki

Lisätiedot

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa- Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78

Lisätiedot

Kuoren rakenne ja kemia

Kuoren rakenne ja kemia Kuoren rakenne ja kemia 19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 12 oppimistavoitteet Ymmärrät, kuinka kuorta muodostuu. Tiedät pääkohdat kuoren rakenteesta. Ymmärrät, että kuoren koostumus sekä kuoripitoisuus

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

PERINTEINEN HIRSIKALUSTO KATOLLA

PERINTEINEN HIRSIKALUSTO KATOLLA PERINTEINEN HIRSIKALUSTO KATOLLA KOKOAMISOHJE Varmista, että alusta johon kalusteen kokoat on riittävän tasainen. Aseta korokepalat alushirsien alle (ei kuitenkaan suoraan alushirsien reiän kohdalle),

Lisätiedot

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Taimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset.

Taimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23311 Puistopuut Puistopuulla tarkoitetaan puisto- tai muille viheralueille tai pihoille istutettavia puita, joiden rungonkorkeudelle ei aseteta erityisiä vaatimuksia.

Lisätiedot

PERINTEINEN HIRSIKALUSTO KATOLLA

PERINTEINEN HIRSIKALUSTO KATOLLA PERINTEINEN HIRSIKALUSTO KATOLLA KOKOAMISOHJE Varmista, että alusta johon kalusteen kokoat on riittävän tasainen. Aseta korokepalat alushirsien alle (ei kuitenkaan suoraan alushirsien reiän kohdalle),

Lisätiedot

Suolijärvi: Reittikartta

Suolijärvi: Reittikartta Suolijärvi: Reittikartta Juoksureitin rajat määrittyvät koko matkalla ulkoilureitin reunojen mukaan. Jumi 55 Kataja (kävelytien pohjoispuolella sisäkaarteessa käännyttäessä sähkölinjalle) Pirkan Hölkän

Lisätiedot

Pystypuusta lattialankuksi

Pystypuusta lattialankuksi Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu

Lisätiedot

Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:

Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat: Jokamiehen oikeudet Ilman lupaa saat: Kerätä metsästä marjoja, sieniä, kukkia ja ruohokasveja. Kerätä käpyjä tai kuivia risuja maasta. Kävellä, hiihtää tai pyöräillä luonnossa, ei kuitenkaan pelloilla,

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus 1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi Liitetään kaivulupaan VIHERTYÖOHJE NURMIKOT Rakennustyöaikainen suojaus Säilytettävä nurmikko suojataan rakentamalla tukeva aita (korkeus 1,5 m) nurmikkoalueen ympärille,

Lisätiedot

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN VARTTAMISESTA: Kärkivarttaminen ja yhden sirkkalehden liitosvarte Varttamisen hyödyt Tautikontrolli maalevintäisten tautien ja tuholaisten leviämisen välttäminen resistentin perusrungon

Lisätiedot

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775) Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.

SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet. SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS 1.5.1989 alkaen käyttöön hyväksytyt sahatukkien laatuvaatimukset sekä MTK:n ja metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet. YLEISOHJEIT A APTEERAUKSEST A Sahapuurunkojen

Lisätiedot

PD-katetrin juuren hoito

PD-katetrin juuren hoito PD-katetrin juuren hoito Potilasohje Tämä ohje on tarkoitettu sinulle, joka olet aloittamassa peritoneaalidialyysihoitoa. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 03//2015 Päivittäjä KL,ml Sisällys

Lisätiedot

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan. Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet

Lisätiedot

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Nurmikon käyttäminen Hemmanetin valmiit nurmikot kestävät heti että niitten päälle kävellään. Mutta alussa kannattaa olla vähän varovainen ettei rasita nurmikkoa liikaa

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Puusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Puusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,

Lisätiedot

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI KOULUKATU 2; IISVEDENTIEN JA KOULUKADUN KULMASSA SISÄ-SAVON MIELENTERVEYSSEURA JUHLAVUODEN 2017 TEEMAT: SUOMI100 -ITSENÄISYYDEN JUHLAVUOSI (1917-2017): 'YHDESSÄ' SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

Lisätiedot

Tuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema. Sienet ja laho. Helsingin puissa

Tuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema. Sienet ja laho. Helsingin puissa Tuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema Sienet ja laho Helsingin puissa OTTO MIETTINEN ROY KOTO ROY KOTO Tuomo Niemelä, FT, on Helsingin yliopiston dosentti ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija, erikoisalanaan

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund 1 Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3

Lisätiedot

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017 1 Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Caruna Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 4 Sähköpylväs A... 4 Sähköpylväs

Lisätiedot

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 1 Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 Kaivopuiston itäosa Kylpylänaukio 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 2 Kaivopuiston historiaa konsuli

Lisätiedot

HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö Saunanlauteita haavasta, MacPine Oy., Karstula Kuvat: www.macpine.fi Saunanlauteita haavasta, MacPine Oy., Karstula

Lisätiedot

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista

Lisätiedot

Puiden pienelinympäristöt. Opas maastoon

Puiden pienelinympäristöt. Opas maastoon Puiden t Opas maastoon Tämä opas on ladattavissa sivulta: integrateplus.org Suositeltu viittaus: Kraus, D., Bütler, R., Krumm, F., Lachat, T., Larrieu, L., Mergner, U., Paillet, Y., Rydkvist, T., Schuck,

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»

Lisätiedot

"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Karuselli, 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet. MARV1, 2009 KE-ip Metsikkökoeala - harjoittelu muistokoivikossa "Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, 25 + 5 min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Lisätiedot

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot. 19082008 12:42 - Viimeksi päivitetty 23062010 06:06 Mummo menee metsään Toimittaja Terttu Lensun pakina YLE:n radiossa juhannuksena 2008 Metsäpäiviä ja -teemoja 1996-2009 Metsätyömaiden Tehopakkaus 1940-luvulta

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,

Lisätiedot

Haltuunottokatselmuksessa todettu omaisuusluettelo

Haltuunottokatselmuksessa todettu omaisuusluettelo MMLm/10022/33/2016 1 (7) Haltuunottokatselmuksessa todettu omaisuusluettelo Valtatien 19 parantaminen Koveron liittymän kohdalla, Lapua 408-402-29-11 JOKIRANTA, Viitala Voitto Esaias oikeudenomistajat

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

EESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 5 Georg Haggrén 2012

EESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 5 Georg Haggrén 2012 Näytteen numero: 1 Yksikkö: Y13-56 X= 745.83 Y= 283.5 Z (ylä)= 18.89 Z (ala)= 18.64 TID 1-2 Väri: Ruskea Näytteenottokontekstin kuvaus: Todennäköisesti paalunsija. Pieni, n.15-20cm halkaisijaltaan oleva

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328 Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328 Kohdetyyppi: 7 Kulttipaikat Haltija: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Rakentamisvuosi: Kunta: 614 POSIO

Lisätiedot

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Ryhmähanke Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä Kari Korhonen Metsätehon raportti 54 30.4.1998 Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä

Lisätiedot

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kuusihiomo- ja hierrepuu 1 Kuusihiomopuun käyttö Tässä kalvosarjassa hiomopuulla tarkoitetaan sekä hiomo- että hierrepuuta Kotimaasta hakataan kuusikuitupuuta 10 milj. m 3 ja

Lisätiedot

Puutarhan betonityöt. Toukokuu

Puutarhan betonityöt. Toukokuu Puutarhan betonityöt Betoni on edullinen ja hauska materiaali kaikenlaisten puutarhakoristeiden tekemiseen. Betonista voi valaa ruukkuja, penkkejä, laattoja, lintualtaita - lähes mitä vaan! - vaatii fyysistä

Lisätiedot

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017 1 Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Verkonrakentaja Wire Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Valvonta... 4 Tulos... 7 Lähteet... 7 Kansikuva: Valvonnassa

Lisätiedot

Määrlahden historiallinen käyttö

Määrlahden historiallinen käyttö Ulrika Rosendahl, Loviisan kaupungin museo 27.5.2019 Määrlahden historiallinen käyttö Loviisan Määrlahden kaupunginosa, eli Loviisan lahden itäpuoli, näyttäytyy historiallisessa kartta-aineistossa asumattomana

Lisätiedot

Puun laadun säilyttäminen

Puun laadun säilyttäminen Puun laadun säilyttäminen Puutavaralajien puuainemuutokset Mänty- ja kuusitukit: sinistymä, kuivumishalkeamat Koivuvaneritukit: värivika, kuivumishalkeamat, alkava kova ja pehmeä laho Mäntykuitupuu: sinistymä,

Lisätiedot

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.

Lisätiedot

Haavanpunikkitatti. Meitä punikkitatteja on useita erilaisia ja elämme kukin oman puulajimme kanssa.

Haavanpunikkitatti. Meitä punikkitatteja on useita erilaisia ja elämme kukin oman puulajimme kanssa. Haavanpunikkitatti Meitä punikkitatteja on useita erilaisia ja elämme kukin oman puulajimme kanssa. Olen mykorritsasieni. Se tarkoittaa sitä, että minulla ja haavalla on erityinen yhteys. Autamme toinen

Lisätiedot

Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008

Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008 Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008 Alustava 19.11.2008 Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008 2 (10) 1 Markkinointitunnus Oiva Akatemian markkinointitunnus muodostuu tyylitellyistä oranssista O- ja harmaasta

Lisätiedot

Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos

Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Rastaalassa sijaitsevia kiinteistöjä 49-60-230-5 ja 6, osoitteissa Veininmäki 6

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen Tervanpoltto Terva on monipuolinen aine omavaraistaloudessa, ja sen tuottaminen kotona ilman monimutkaisempia laitteistoja on mahdollista. Tervanpoltto kannattaa aloittaa tynnyripoltosta, jolloin panokset

Lisätiedot

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu

Lisätiedot

Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan

Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan pienkerrostalot, koska rakennuksissa on porrashuoneet, joista

Lisätiedot

Sadonkorjuun välineet Orsikehikko

Sadonkorjuun välineet Orsikehikko Sadonkorjuun välineet Orsikehikko Sadonkorjuu on aika, jolloin omavaraistaloudessa tulee käyttöön eniten työvälineitä samaan aikaan. Lyhyessä ajassa joudumme käsittelemään suuria määriä juureksia ja siemeniä.

Lisätiedot

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»

Lisätiedot

Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018

Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018 Raportti 1(12) Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018 Tuhkatiehankkeen yleiskuvaus Tapion, Aalto-Yliopiston, Suomen metsäkeskuksen ja Keski-Suomen ELY:n yhteishankkeessa vuosina 2011 2014

Lisätiedot

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola Harri Mäkinen Pekka Saranpää Nuorpuu- eli ydinpuu Kuusen nuorpuu < 10 lustoa Sydänpuu Pintapuu PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU

Lisätiedot

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Sopivan puun valitseminen Valitse muodoltaan ja rakenteeltaan sopiva puu ja varmista, että se on terve. Tämä on erittäin tärkeää, jotta majalla on tukeva

Lisätiedot

Agrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 1 Freitag, 4. März 2005 5:30 17. Printed in U.S.A. Form 48882

Agrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 1 Freitag, 4. März 2005 5:30 17. Printed in U.S.A. Form 48882 Agrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 1 Freitag, 4. März 2005 5:30 17 GR DK Printed in U.S.A. Form 48882 Agrifab_A4_Lawn_sweeper.book Seite 40 Freitag, 4. März 2005 5:30 17 Suomi Ruohon- ja lehtienkeräimien

Lisätiedot