Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat. Selvitys Senaatti-Kiinteistöille Metsäntutkimuslaitos
|
|
- Pasi Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat Selvitys Senaatti-Kiinteistöille Metsäntutkimuslaitos
2 2 Sisältö Esipuhe 3 Kohteen sijainti ja yleiskuvaus 3 Alueen historiaa 3 Puiston aiempia vaiheita 4 Lajistokartoituksen toteutus 5 Puu- ja pensaslajisto 6 Puiston lajistosta yleisesti 10 Lähteet 10 LIITTEET Liite 1. Kartta Liite 2. Kohdeluettelo Liite 3. Lajiluettelo Liite 4. Valokuvat Kuvien kertakäyttöoikeus on tässä julkaisussa. Uusintakäytöstä on sovittava Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkiston kanssa (mustavalkoiset museovalokuvat) tai Metsäntutkimuslaitoksen kanssa (Erkki Oksanen/Metla värikuvat). Kuvien käyttöoikeutta ei voi siirtää eikä myydä edelleen kolmannelle osapuolelle. Kansikuva: Erkki Oksanen / Metla
3 3 Esipuhe Tässä selvityksessä kartoitettiin ja inventoitiin Jokiniemen valtionalueen historiallisesti arvokkaita rakennuksia ympäröivän puiston puu- ja pensaslajisto. Lisäksi puiston aiempia vaiheita tarkasteltiin lyhyesti vanhojen valokuvien avulla taustaksi nykytilanteelle, joskaan tämän työn tavoitteena ei ollut varsinaisesti puistohistorian selvittäminen. Selvitys tehtiin Metsäntutkimuslaitoksen toimesta erillisenä asiakasrahoitteisena tilaustyönä Senaatti-Kiinteistöille, ja se liittyy alueella tehtävään rakennushistoriaselvitykseen, jonka teki Arkkitehtitoimisto Okulus Oy. Sekä rakennushistoriaselvityksen että lajistokartoituksen tarkoituksena on palvella alueen tulevaa maankäytön suunnittelua. Kasvien paikannus kentällä tehtiin huhtikuussa, kartan laadinta toukokuussa ja kasvien lajinmääritys sekä raportin kirjoittaminen kesäkuussa Lehmusten osalta määritys tarkistettiin vielä syyskuussa. GPS -paikannuksesta vastasivat atk-suunnittelija Tapio Huttunen, metsätalousinsinööri Timo Siitonen ja tutkimusmestari Veijo Salo, sekä osan aikaa metsätalousinsinööri Ismo Kyngäs. Kartan laati ja viimeisteli metsätalousinsinööri Esko Oksa. Metsäntutkimuslaitoksen valokuvaaja Erkki Oksanen otti raporttiin sisältyvät valokuvat. Työn suunnittelusta, lajiston inventoinnista ja raportin laadinnasta vastasi tutkija, MMT Anneli Viherä-Aarnio. Raportin viimeistelyssä avusti Sari Elomaa. Puiston historiaan liittyviä kuvia saatiin käyttöön Vantaan kaupunginmuseosta, intendentti Annamari Juvonen-Eskolan ystävällisellä avustuksella. Ennen työhön ryhtymistä sain arvokkaita neuvoja Helsingin yliopiston puutarhatieteen yliopistolehtori Leena Lindéniltä ja Vantaan kaupungin maisemaarkkitehti Anne Mäkyseltä. Parhaat kiitokset kaikille tähän työhön osallistuneille Vantaalla Anneli Viherä-Aarnio Kohteen sijainti ja yleiskuvaus Inventoitava kohde, Jokiniemen valtionalue, sijaitsee Vantaan Jokiniemessä (osoite Maanviljelijänkuja 1, Vantaa). Inventointi kohdistui vanhinta rakennuskantaa ympäröivään ydinalueeseen, joka noudattaa kiinteistön rajoja. Kohteen itäpuolella on avoin peltoalue, jonka toisella laidalla virtaa Keravanjoki. Pohjoisessa alue rajoittuu Maanviljelijänkujaan, lännessä Reissu-Lassin polkuun ja etelässä Rillitiehen. Alueen historiaa Maanviljelyshallitus ( ) teki vuonna 1898 päätöksen Maanviljelys-taloudellisen koelaitoksen perustamisesta, ja erilaisten vaihtoehtojen harkinnan jälkeen laitos päätettiin sijoittaa Helsingin maalaiskuntaan, Tikkurilan Jokiniemeen Ånäs nimiselle maa-alueelle.
4 4 Vuonna 1957 laitoksesta tuli Maatalouden tutkimuskeskus (MTT). Maanviljelyn ja karjanhoidon vaikeuduttua kasvavan Vantaan kaupungin keskellä laitos muutti Jokioisiin vuonna Jokiniemen laitosrakennukset ovat sen jälkeen olleet Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) toimitiloina, ja nykyisin Metlan kaikki pääkaupunkiseudun yksiköt on keskitetty Jokiniemeen. Vuoden 2015 alusta lähtien metsäntutkimus alueella jatkuu osana Luonnonvarakeskusta (Luke), jonka muodostavat Metla, MTT ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Luonnonvarakeskuksen ja laitosten fuusion myötä voidaan toisaalta myös katsoa maataloudellisen tutkimuksen palaavan historialliseen lähtökohtaansa. Jokiniemen valtionalueen vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1900-luvun alusta. Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen tutkimustoimintaa varten rakennettiin Maanviljelyshallituksen arkkitehti H. Rh. Helinin suunnittelemat kaksi jugend-tyylistä rakennusta ja pihapiirissä sijaitsevat aitta ja kellari vuoteen 1909 mennessä (liite 1). Maatalouden tutkimuskeskuksen funkistyylinen, arkkitehti J. Peltosen suunnittelema laitosrakennus on vuodelta Siinä toimi Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) maatalouskemian osasto vuoteen 2006 asti, ja nykyisin se tunnetaan Metlan hallintorakennuksena. Hallintorakennuksen pohjoispuolella sijaitsee lisäksi vuonna 1950 rakennettu koepuimala. Alueen rakennuskantaan ja ympäristöön kohdentuu suojelumääräyksiä, joista on kerrottu tarkemmin Okulus Oy:n rakennushistoriaselvityksessä. Ajanjakso, jonka Maanviljelystaloudellinen koelaitos ja sen seuraaja MTT toimivat Jokiniemessä ( ), on merkittävä osa Suomen maatalouden ja alan tutkimuksen historiaa. Alueen kulttuurihistoriallista arvoa lisää myös se, että järjestyksessä toinen Suomen tasavallan presidenteistä, Lauri Kristian Relander, työskenteli Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen assistenttina vuosina ja asui tuona aikana perheineen toisessa jugend-taloista. Aina 1900-luvun alusta peräisin olevat rakennukset niitä ympäröivine puistoineen muodostavat siten kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Puiston aiempia vaiheita Jokiniemen valtionalueen vanhoja rakennuksia ympäröivä puisto on muotoutunut pitkälti nykyiseen asuunsa jo Maanviljelys-taloudellisen koelaitoksen ja sen seuraajan MTT:n aikana. Nykyisen pihapuiston alue oli koelaitoksen perustamisen aikaan metsäinen kunnas, jonka kaakkoisreunalle rakennettiin ensimmäiset laboratoriorakennukset (kuva 1, liite 4). Näiden jugend-talojen itä- ja kaakkoispuolella puolella oli jo tuolloin koelaitoksen koekenttien muodostama peltoaukea, jonka takana virtasi Keravanjoki. Pellolta käsin otetussa vuoden 1910 museovalokuvassa näkyy jugend-talojen välissä ja taustalla kasvavaa tiheää puustoa. Vuodelta 1918 peräisin olevassa kuvassa näkyy pihapiirissä kasvanut tiheä kuusikko ja joitakin mäntyjä (kuva 2), ja vielä luvuilla pihapiiri näyttää olleen varsin metsäinen (kuvat 3
5 5 ja 4). Varhaisen metsäkunnaan ajoista pihapiiri on sittemmin avartunut ja muuttunut hoidetuksi puistoksi. Suurin muutos on tapahtunut funkistyylisen laitosrakennuksen valmistuttua vuonna Tuolloin pihapiirin näkymää on ilmeisesti avarrettu kaatamalla puita, jotta vastavalmistunut funkisrakennus tulisi paremmin esiin (kuva 5). Vastaavasti puistoa on rakennettu suunnitelmallisesti istuttamalla uusia puita. Nykyisen muotonsa vanhojen laitosrakennusten lähiympäristö lieneekin saavuttanut 1940-luvulla. Vuonna 1959 otetussa ilmakuvassa näkyy selvästi useita nykypuuston elementtejä (kuva 6). Lukuisat alueella luontaisena kasvavat männyt olivat varttuneita puita jo tuolloin, samoin vanhimpien laitosrakennusten taustalla kasvavat lehtikuuset. Nurmikkoalueen vasemmassa reunassa rivissä kasvavat lehmukset olivat tuolloin nuoria puita, ja nykyiset lehmusryhmät hallintorakennuksen sisäänkäynnin molemmin puolin näkyvät kuvassa suorakulman muotoisina leikattuina pensasaitoina. Lehmusrivistön vasemmalla puolella kuvassa näkyvää pensasaitaa ei enää ole, ja sen viereinen kulkutie on nykyisin nurmettunut polku. Vasemman laidan pienistä kuusentaimista on kasvanut kookkaita ja laajalatvuksisia kuusia, ja männiköstä on kehittynyt sulkeutunut sekametsä. Kuvan ylälaidassa, tien molemmin puolin kujanteena kasvavat lehmukset lienee istutettu samoihin aikoihin kuin pihapiirin lehmukset. Hallintorakennukseen johtavan tien molemmin puolin, lähellä sisäänkäyntiä, näkyvät taimina kartiotammet (Quercus robur Fastigiata ), jotka sittemmin komistivat funkisrakennuksen julkisivua useamman vuosikymmenen ajan murtuen lopulta myrskyissä. Lajistokartoituksen toteutus Kohdealueelta paikannettiin avoimessa pihapiirissä kasvavat puuyksilöt ja pensasryhmät. Tavoitteena oli kartoittaa maisemallisesti, dendrologisesti tai puiston historian kannalta arvokkaiksi katsotut ja erityisen kauniit puuyksilöt sekä pensaat, mutta käytännössä avointen nurmikkoalueiden kaikki yksilöinä erottuvat puut tulivat paikannetuksi. Paikannus tehtiin Trimble GPS-paikantimella. Paikkatietojen pohjalta laadittiin kartta (liite 1), johon puut numeroitiin juoksevasti kohdenumerolla (1-132). Usean yksilön muodostamien pensasryhmien rajat paikannettiin karttaan ja ryhmälle annettiin yhteinen kohdenumero ( ). Eri puulajit tai lajiryhmät merkittiin karttaan erilaisin symbolein. Karttaan paikannettiin myös rakennukset, nurmikkoalueet ja tiet. Teiden erottamat nurmikkoalueet sekä metsiköt merkittiin lohkoiksi eri kirjaimilla (A-K). Puiden ja pensaiden lajinmäärityksessä ja nimeämisessä noudatettiin Suomen puu- ja pensaskasviota (Hämet-Ahti ym. 1992). Puista ja viherympäristöstä otettiin myös valokuvia. Paikannuksen yhteydessä puista mitattiin rinnankorkeusläpimitta (cm) ja pituus (m) sekä arvioitiin latvuksen leveys (m). Puista ei tehty ikäkairauksia, joten tärkeimpien puuryhmien ikä voitiin arvioida vain silmävaraisesti ja museovalokuvien avulla.
6 6 Puiston länsilaidassa olevat, Reissu-Lassin polkuun rajoittuvat pienet metsiköt (B-D) rajattiin karttaan, ja niiden lajisto inventoitiin yleispiirteisesti. Metsiköistä paikannettiin yksilöinä muutamia kookkaita reunapuita. Yksittäin paikannetuista puista ja pensasryhmistä laadittiin kohdeluettelo (liite 2), johon merkittiin puun tieteellinen ja suomenkielinen nimi, puun pituus, läpimitta ja latvuksen leveys sekä lohko, jolla puu sijaitsee. Lisäksi tehtiin merkintöjä puun erityispiirteistä, kuten maisemallisesta arvosta, kasvutavasta ja kunnosta. Kohdeluettelon pohjalta laadittiin lajiluettelo alueella esiintyvistä puu- ja pensaslajeista ja muista puuvartistaksoneista (liite 3). Puu- ja pensaslajisto Kohdealueelta löytyi kartoituksessa yhteensä 31 puu- ja pensaslajia tai muuta taksonia. Näistä viisi oli havupuita, 13 lehtipuita ja 13 pensaita. Yksittäisinä kohteina kartoitettiin 132 puuta ja 17 pensasryhmää. Seuraavassa tarkastellaan lajiryhmittäin alueen nykyistä lajistoa. Suluissa olevat numerot viittaavat kartan (liite 1) ja kohdeluettelon (liite 2) numerointiin. Kuvat löytyvät liitteestä 4. Männyt (Pinus sylvestris) olivat kohdealueen kookkaista maisemapuista yleisimpiä. Niitä kartoitettiin laitosrakennusten pihapiiristä yksilöinä 53 kappaletta (45-97). Valtaosa niistä on peräisin jo Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen perustamisen ajalta ja iältään yli 100-vuotiaita. Vuonna 1959 alueelta otetusta ilmakuvasta voidaan tunnistaa monet näistä männyistä, jotka jo tuolloin ovat olleet varttuneita puita (kuva 6). Useimmat männyistä ovat nykyisin järeitä, kilpikaarnaisia, pitkälle karsiutuneita ja lakkapäisiä - toisin sanoen yksilöllisen kauniita maisemapuita. Lohkon A avoimella nurmikentällä kasvava alueen komea tunnusmänty (47) kerää osakseen kaikkien ohikulkijoiden katseet (kuva 7). Se saattaa olla sama puu, joka näkyy vuonna 1918 otetun kuvan vasemmassa laidassa yhdessä baijerilaisten sotilaiden kanssa (kuva 2). Lohkon A eteläreunassa kasvaa puolestaan riippaoksainen kaunotar (45). Kauniita yksittäispuita ovat myös kohteet 46 ja 51. Näkyvällä paikalla kasvavat puut kiinnittävät huomion paksu- ja mutkaoksaisina maisemapuina (kuva 8). Lohkolla G kasvava viiden männyn ryhmä (88-92) on vaikuttavan näköinen pilaristo (kuvat 9 ja 10), ja hienoja ryhmiä muodostavat myös lohkojen E ja F puut (62-70, sekä 78-83). Osassa männyistä on vanhoja runkovaurioita (74, 84, 85, 89, 95) ja tervasrosoa (Cronartium flaccidum) (64, 69, 74, 81). Puu 64 liittyy Metlan historiaan siten, että se on yksi niistä männyntaimista, joita Joensuun kaupunki lähetti Metlan työntekijöille 1980-luvun alussa, kun laitos pyrittiin hajasijoittamaan Joensuuhun (kuva 11). Avoimen pihapiirin lisäksi vanhoja mäntyjä kasvaa metsikkölohkoilla B ja D, missä ne ovat osittain näkymättömissä tiheän sekametsän suojassa.
7 7 Kuusia (Picea abies) kartoitettiin yksilöinä 13 kappaletta (32-44). Useimmat niistä ovat kookkaita ja laajalatvuksisia maisemapuita ja osalla on kauniisti kampamaisesti riippuvat oksien sivuhaarat (33 ja 34)(kuva 12). Niiden lähtökohtana ovat todennäköisesti vuoden 1959 ilmakuvan vasemmassa reunassa näkyvät taimet, jolloin puut olisivat nykyisin vuotiaita. Pellon laidassa lohkolla G kasvaa kuusen tuuhealatvainen erikoismuoto (44), keilakuusi (P. abies f. pyramidata) (kuva 13). Puu on merkitty rauhoitettu kyltillä, mutta ei ole täyttä varmuutta rauhoituksen virallisuudesta, koska puuta ei mainita esim. Vantaan kaupungin luonnonmuistomerkkien luettelossa. Metlan tutkija, tohtori Pirkko Velling, valitsi puun metsänjalostuksen kantapuuksi (E9548) vuonna 2008 ja teki sillä risteytyksiä, joilla pyrittiin kehittämään uusia erikoismuotoja koristepuiksi. Alueen vanhat siperianlehtikuuset (Larix sibirica) lohkolla I on todennäköisesti istutettu vanhojen laitosrakennusten läheisyyteen jo aivan Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen alkuaikoina (kuvat 14-16). Vuoden 1959 ilmakuvassa ne ovat isoja puita (kuva 6). Näistä kohteet muodostavat kolmen puun tiiviin ryhmän. Suurimmassa lehtikuusessa (27) on havaittu karhunkääpä (Phaeolus schweinitzii). Nuoremmat lehtikuuset (24-26) ovat todennäköisesti syntyneet luontaisesti vanhojen puiden siemenistä. Siperianpihtoja (Abies sibirica) kasvaa lohkolla G (1-8), vanhan puiston ja pellon rajalla. Ne ovat kaikki 1990-luvulla istutettuja, nuoria ja hyväkuntoisia puita (kuva 17). Kookkaiden lehmusten (Tilia sp.) rivistö hallitsee maisemaa nurmialueen laidassa lohkolla A kuljettaessa pitkin hallintorakennukseen johtavaa tietä ( , kuva 12). Lehmusten rehevät latvukset levittäytyvät laajalle, ja niiden juurella, varjoisassa siimeksessä kulkee polku (kuva 18). Tästä rivistöstä osa on isolehtilehmuksia (Tilia platyphyllos) ja osa puistolehmuksia (Tilia x vulgaris). Kahdessa isolehtilehmukseksi määritetyssä yksilössä (118, 121) esiintyy myös puistolehmukselle ominaisia runkomuhkuroita, joskin muut tuntomerkit viittaavat isolehtilehmukseen, joten kyseiset puut saattavat olla mainittujen taksonien risteymiä. Upein maisemapuu, todellinen kuningatar, on kookkain isolehtilehmus (117). Tämän rivistön puut ovat iältään arviolta 70 -vuotiaita, sillä ne lienee istutettu hallintorakennuksen valmistumisen aikoihin 1930-luvun lopulla tai 1940-luvulla. Vuonna 1959 otetussa ilmakuvassa ne näkyvät pieninä puina (kuva 6). Toinen näyttävä lehmusryhmä on lohkolla H ( ). Tuosta ryhmästä kohde 132 kirjastorakennuksen nurkalla kasvava komea, monihaarainen puu on metsälehmus (Tilia cordata) (kuva 9). On mahdollista, että puu on luontaisesti syntynyt ja peräisin jo vanhimpien laitosrakennusten perustamisen ajalta. Muut tämän ryhmän puut lienee istutettu hallintorakennuksen perustamisen yhteydessä. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat hallintorakennuksen edustalla symmetrisesti kasvavat lehmusryhmät (202, 203), jotka näkyvät vuoden 1959 ilmakuvassa leikattuina pensasaitoina (kuva 6).
8 8 Lehmuksia on istutettuna myös molemmin puolin tietä, joka johtaa koepuimalan nurkalta koilliseen. Tämän selvityksen kohdealueeseen sisältyi kujanteen puista vain osa, seitsemän metsälehmusta ( ). Osa puista on huonokuntoisia ja niissä on erilaisia koroja ja runkovaurioita (124,125, 128). Syynä saattaa olla puiden ilmastoon huonosti sopeutunut alkuperä. Kujanteen puut lienee istutettu samaan aikaan kuin pihapiirin lehmukset, koska myös ne näkyvät vuoden 1959 ilmakuvan ylälaidassa pieninä puina (kuva 6). Lehmusten myöhäisestä kukinta-ajasta johtuen myös niiden lajinmäärityksessä käyttökelpoiset hedelmät kypsyvät vasta myöhään syksyllä. Lehmusten lopullinen lajinmääritys tehtiin tästä syystä vasta syyskuun lopulla. Lehmukset myös risteytyvät helposti, mistä syystä kaikkia ole aina edes mahdollista nimetä (Hämet-Ahti et al. 1992). Tässäkin selvityksessä epävarmat yksilöt saattavat olla isolehtilehmuksen ja puistolehmuksen takaisinristeymiä. Alueen metsikkölohkoilla B, C, D runsaina esiintyvät lehmusten taimet ovat todennäköisesti eriasteisia metsä-, puisto- ja isolehtilehmuksen risteymiä. Tammia (Quercus robur) paikannettiin kohdealueelta viisi yksilöä lohkoilta A, B ja D ( ). Metsiköissä lohkoilla B ja D kasvoi kuitenkin niiden lisäksi useita tammia. Suurin osa alueen tammista on metsän varjostuksesta kärsineitä, huonokuntoisia ja latvukseltaan supistuneita tai toispuoleisia. Komein tammiyksilö on puu 109 hallintorakennuksen päädyssä. Myös kuolleita tammia löytyi. Metsikkölohkoilla B, C, D oli runsaasti pieniä, luontaisesti syntyneitä tammen taimia. Lohkolla J kasvava vanhojen kirsikkapuiden ryhmä (Prunus cerasus) (kohteet ) ryhmä muodostaa kauniin kokonaisuuden jugend-talon kanssa. Lehtevinä puut ovat rehevän tummanvihreitä, mutta niiden keväinen kukinta näytti hieman harsulta (kuvat 19 ja 20), mikä johtuu ilmeisesti puiden iästä ja vanhojen, kukkimattomien versojen osuudesta. Muita maisemallisesti hienoja yksityiskohtia puistossa ovat suuret kotipihlajat (Sorbus aucuparia) (106, 107), joista etenkin ensin mainittu muodostaa kauniin kokonaisuuden yhdessä vanhan punaisen aittarakennuksen kanssa (kuva 20). Maiseman kaunistus on kukkivana myös alueen ainoa kookas tuomi (Prunus padus) (98, kuva 21), joskin se kesäkuun edetessä peittyy tuomenkehrääjäkoin (Yponomeuta evonymellus) vaaleaan seittiin. Kohdealueen ainoa kookas vaahtera (Acer platanoides) kasvaa metsikössä lohkolla B. Alueen kohdekarttaan yksilöinä merkityt raudus- ja hieskoivut (Betula pendula ja B. pubescens) kasvavat lohkoilla A, E, F ja G (9-23). Ne ovat lähes kaikki melko huonokuntoisia. Kohteiden 9 ja läheisyydestä on männyn juurikääpä (Heterobasidion annosum) aiemmin tappanut männyn, ja nuo läheiset koivutkin saattavat olla sienen sairastuttamia. Metsikön B reunassa on lisäksi yksi visakoivu (12), joka sekin on kasvanut metsän varjostamana. Metsiköissä (lohkot B ja D) kasvaa useita kookkaita ja terveitä, arviolta 70-vuotiaita rauduskoivuja
9 9 ja lohko C on luontaisesti syntynyt, hyväkasvuisten nuorempien puiden muodostama, tiheä pieni koivikko. Kartoitettavalla alueella oli kolmenlaisia pensaskasvustoja: vanhoja ja ränsistyneitä jäänteitä aiemmista istutuksista, uudempia ja hoidettuja istutuksia sekä luontaisesti syntyneitä villejä pensaita. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat lohkolla G kasvavat isotuomipihlajat (Amelanchier spicata) (204, kuva 22) ja siperianhernepensaat (Caragana arborescens) (205, 206), koepuimalan takaa lohkolta E löytynyt tarhakultasade (Laburnum x watereri) sekä metsikössä D kasvavat sinikuusamat (Lonicera caerulea) ja idänkanukka (Cornus alba). Uudempia hoidettuja istutuksia ovat norjanangervot (Spiraea Grefsheim (213, 214) ja hallintorakennuksen edustalla kasvavat nuoret pensasangervot ja kääpiövuorimännyt (215, 216). Marjaomenapensaat (Malus toringo var. sargentii) (207) kukkivat alkukesästä runsaasti. Luontaisesti syntyneitä villejä pensaita, esim. terttuseljaa (Sambucus racemosa), pihlajaa, raitaa (Salix caprea) ja muita pajuja (Salix sp.) kasvaa alueella siellä täällä, mutta niitä ei kartoitettu erikseen. Puiston länsilaidassa kasvavien pienten metsiköiden (alue B ja D) vanhimpia puita ovat järeät kilpikaarnaiset männyt, jotka ovat kasvaneet paikalla jo koelaitoksen perustamisen aikoihin ja ovat samaa ikäluokkaa kuin pihapiirin muut männyt. Vuonna 1959 otetussa ilmakuvassa (kuva 6) näkyy tällä kohden jo varttuneita mäntyjä. Tiheässä metsässä kasvavia mäntyjä ei ohikulkija helposti huomaa, mutta metsän sisälle astuvaan ne tekevät vaikutuksen. Puut ovat paksurunkoisia ja pitkälle karsiutuneita. Osa männyistä on kuolleita keloja ja kolopuita. Mäntyjen joukossa kasvaa myös kookkaita rauduskoivuja ja laajalatvaisia kuusia. Nämä ovat todennäköisesti kasvaneet vuoden 1959 ilmakuvassa näkyvistä taimista ja nuorista puuyksilöistä (kuva 6). Tämän järeiden mäntyjen, rauduskoivujen ja kuusten muodostaman peruspuuston joukossa kasvaa yksittäisiä kookkaita pihlajia, hieskoivuja, yksi vaahtera, yksi visakoivu sekä useita tammia. Tammien latvukset ovat kärsineet tiheän metsän varjostuksesta, ja osa tammista on kuolleita. Metsikössä on myös lahopuuta eri muodoissaan: kaatuneita maapuita, katkenneita runkoja ja koivupökkelöitä. Kartoituksen aikana havaittiin siivekkäitä asukkaita ainakin kahdessa kolopuussa. Metsiköiden pensaskerroksessa esiintyvät runsaimpina erikokoiset vaahteran taimet sekä pihlaja ja tuomi. Lisäksi joukossa kasvaa punaherukkaa (Ribes rubrum), vadelmaa (Rubus idaeus), terttuseljaa, lehmuksen taimia, yksittäinen korpipaatsama (Rhamnus frangula) ja haapa (Populus tremula) sekä viljelykarkulaisena tuomipihlaja (Amelanchier sp.). Tammi on uudistunut metsikössä luontaisesti, ja alueelta löytyy runsaasti kooltaan alle puolimetrisiä tammen taimia. Metsikön D pohjoiskulmassa kasvaa idänkanukkaa sekä useita huonokuntoisia sinikuusamapensaita jäänteinä aiemmista istutuksista. Koivikkolohko (C) on raudus- ja hieskoivun sekametsikkö (kuva 23), joka lienee syntynyt luontaisesti aiemmalle peltotilkulle. Koivikon alle on syntynyt alikasvos, jossa on runsaasti
10 10 lehmuksen, tammen ja kuusen taimia, pihlajaa sekä raitaa (Salix caprea) ja muita pajuja (Salix sp.). Lehmuksen taimien läsnäolo osoittaa puiston vanhojen lehmusten lisääntyvän luontaisesti. Puiston lajistosta yleisesti Maisemallisesti merkittävimpiä elementtejä vanhojen laitosrakennusten viherympäristössä ovat ennen kaikkea yksittäiset vanhat männyt ja mäntyryhmät, kookkaat ja rehevät lehmukset sekä muutamat laajalatvuksiset kuuset. Muita kauniita ja huomionarvoisia kohteita ovat paviljonki II:n takana kasvava hapankirsikkaryhmä, suuret lehtikuuset, muutamat yksittäiset pihlajat, tammet, tuomi ja keilakuusi. Puiston länsilaidan metsiköissä huomionarvoisimpia puita ovat kookkaat vanhat männyt, jotka pihapiirin mäntyjen tapaan ovat peräisin vanhan laitosympäristön perustamisen ajoilta. Lähteet Grotenfelt, G Lyhyt historiikki Suomen Maanviljelys-taloudellisen Koelaitoksen perustamisesta. Vuosikertomus Helsinki Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P. & Tigerstedt, P.M.A Suomen puu- ja pensaskasvio. 2. painos. Dendrologian Seuran julkaisuja s. Mayer, M Vantaan luonnonmuistomerkit. Vantaan kaupunki ympäristökeskus. 31 s. Museovirasto. Jokiniemen koelaitos. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Viitattu
11 Vantaan Jokiniemen valtionalue. Vanhan pihapiirin puut ja pensaat metsäalue nurmikko koivikko rakennus raunio lehmusryhmä pensasryhmä pionipenkki mänty kuusi siperianpihta lehtikuusi rauduskoivu hieskoivu lehmus tammi muu lehtipuu n lipputanko n» paloposti k muistomerkki RAK 1 paviljonki I RAK 2 paviljonki II RAK 3 hallintorakennus RAK 4 vilja-aitta RAK 5 juureskellari RAK 6 koepuimala RAK 7 saunarakennus ³ RAK 5 60 D P= I= B 112 C RAK E A n RAK RAK k F K H RAK I RAK RAK J G n» P= I= P= I= Metriä Koordinaattijärjestelmä on GCS_KKJ, kartan mittatarkkuus 1m,
12 LIITE 2. Vantaan Jokiniemen valtionalue. Vanhan pihapiirin puut ja pensaat. Kohdeluettelo Kohdeno Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Lohko Puun D1.3, Latvuksen Havaintoja pituus, m cm leveys, m 1 Abies sibirica siperianpihta G Abies sibirica siperianpihta G Abies sibirica siperianpihta G Abies sibirica siperianpihta G Abies sibirica siperianpihta G Abies sibirica siperianpihta G Abies sibirica siperianpihta G Abies sibirica siperianpihta G Betula pendula rauduskoivu A huonokuntoinen 10 Betula pendula rauduskoivu A Betula pendula rauduskoivu A huonokuntoinen, kuolemassa, pökkelökääpä, koivun mantokuoriainen 12 Betula pendula var. carelica visakoivu B metsän varjostama 13 Betula pubescens hieskoivu A huonokuntoinen 14 Betula pubescens hieskoivu A huonokuntoinen 15 Betula pubescens hieskoivu A huonokuntoinen 16 Betula pubescens hieskoivu A Betula pubescens hieskoivu A huonokuntoinen 18 Betula pubescens hieskoivu A Betula pubescens hieskoivu E runkoinen 20 Betula pubescens hieskoivu F Betula pubescens hieskoivu G Betula pubescens hieskoivu G Betula pubescens hieskoivu G lasten kiipeilyoksa 24 Larix sibirica siperianlehtikuusi G harsuuntunut, mutkarunkoinen 25 Larix sibirica siperianlehtikuusi G terve nuori puu 26 Larix sibirica siperianlehtikuusi G terve nuori puu 27 Larix sibirica siperianlehtikuusi I karhunkääpä 28 Larix sibirica siperianlehtikuusi I Larix sibirica siperianlehtikuusi I Larix sibirica siperianlehtikuusi I Larix sibirica siperianlehtikuusi I Picea abies metsäkuusi A komea maisemapuu 33 Picea abies metsäkuusi A komea maisemapuu, oksien sivuhaarat riippuvia 34 Picea abies metsäkuusi A komea maisemapuu, oksien sivuhaarat riippuvia 35 Picea abies metsäkuusi A maisemapuu 36 Picea abies metsäkuusi B komea maisemapuu 37 Picea abies metsäkuusi B
13 Kohdeno Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Lohko Puun D1.3, Latvuksen Havaintoja pituus, m cm leveys, m 38 Picea abies metsäkuusi B Picea abies metsäkuusi E Picea abies metsäkuusi E Picea abies metsäkuusi G komea laajalatvuksinen maisemapuu 42 Picea abies metsäkuusi G komea laajalatvuksinen maisemapuu 43 Picea abies metsäkuusi I latvus jonkin verran harsuuntunut 44 Picea abies f. pyramidata keilakuusi G rauhoitettu kuusen erikoismuoto 45 Pinus sylvestris metsämänty A riippaoksainen, kaunis maisemapuu 46 Pinus sylvestris metsämänty A maisemapuu 47 Pinus sylvestris metsämänty A komea maisemapuu, katseenvangitsija, alueen tunnuspuu 48 Pinus sylvestris metsämänty A Pinus sylvestris metsämänty A Pinus sylvestris metsämänty A Pinus sylvestris metsämänty A maisemapuu 52 Pinus sylvestris metsämänty A lakkapää, pitkälle karsiutunut, maisemapuu 53 Pinus sylvestris metsämänty A maisemapuu 54 Pinus sylvestris metsämänty A maisemapuu 55 Pinus sylvestris metsämänty A Pinus sylvestris metsämänty A maisemapuu 57 Pinus sylvestris metsämänty B maisemapuu 58 Pinus sylvestris metsämänty B maisemapuu 59 Pinus sylvestris metsämänty B maisemapuu 60 Pinus sylvestris metsämänty D lakkapää, pitkälle karsiutunut, maisemapuu 61 Pinus sylvestris metsämänty D lakkapää, pitkälle karsiutunut, maisemapuu 62 Pinus sylvestris metsämänty E maisemapuu 63 Pinus sylvestris metsämänty E maisemapuu 64 Pinus sylvestris metsämänty E Joensuun mänty, tervasroso 65 Pinus sylvestris metsämänty E haarainen 66 Pinus sylvestris metsämänty E maisemapuu 67 Pinus sylvestris metsämänty E maisemapuu 68 Pinus sylvestris metsämänty E maisemapuu 69 Pinus sylvestris metsämänty E tervasroso 70 Pinus sylvestris metsämänty E maisemapuu 71 Pinus sylvestris metsämänty E maisemapuu 72 Pinus sylvestris metsämänty E maisemapuu 73 Pinus sylvestris metsämänty E rungossa koroja, latva kuollut 74 Pinus sylvestris metsämänty E runkovaurio, tervasroso, latva kuollut 75 Pinus sylvestris metsämänty E maisemapuu 76 Pinus sylvestris metsämänty E maisemapuu 77 Pinus sylvestris metsämänty E maisemapuu
14 Kohdeno Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Lohko Puun D1.3, Latvuksen Havaintoja pituus, m cm leveys, m 78 Pinus sylvestris metsämänty F Pinus sylvestris metsämänty F Pinus sylvestris metsämänty F maisemapuu, lakkapää 81 Pinus sylvestris metsämänty F maisemapuu, latva poikki, tervasroso 82 Pinus sylvestris metsämänty F Pinus sylvestris metsämänty F maisemapuu, lakkapää 84 Pinus sylvestris metsämänty G pitkä runkovaurio 85 Pinus sylvestris metsämänty G pitkä runkovaurio 86 Pinus sylvestris metsämänty G Pinus sylvestris metsämänty G Pinus sylvestris metsämänty G maisemapuu 89 Pinus sylvestris metsämänty G maisemapuu, runkovaurio, kolopuu 90 Pinus sylvestris metsämänty G maisemapuu 91 Pinus sylvestris metsämänty G maisemapuu 92 Pinus sylvestris metsämänty G maisemapuu 93 Pinus sylvestris metsämänty G varjostaa keilakuusta 94 Pinus sylvestris metsämänty I Pinus sylvestris metsämänty I maisemapuu, oksassa vaurio 96 Pinus sylvestris metsämänty I maisemapuu, paksuoksainen 97 Pinus sylvestris metsämänty I maisemapuu, paksuoksainen 98 Prunus padus tuomi A kaunis, laajalatvuksinen maisemapuu 99 Prunus cerasus hapankirsikka J runkoinen 100 Prunus cerasus hapankirsikka J runkoinen 101 Prunus cerasus hapankirsikka J juurivesa 102 Prunus cerasus hapankirsikka J kaadettu syyskuussa 2014, laho sisältä 103 Prunus cerasus hapankirsikka J runkoinen 104 Salix carpea raita A monirunkoinen 105 Salix carpea raita E monirunkoinen 106 Sorbus aucuparia kotipihlaja A kaunis, kookas monihaarainen maisemapuu 107 Sorbus aucuparia kotipihlaja E haarainen, kookas, kaunis maisemapuu 108 Quercus robur tammi A latvus toispuoleinen, huonokuntoinen 109 Quercus robur tammi A latvus toispuoleinen, toinen puoli rehevä 110 Quercus robur tammi B metsän varjostama, kuivia oksia 111 Quercus robur tammi B maisemapuu, hieman metsän varjostama 112 Quercus robur tammi D metsän varjostama, latvus supistunut, huonokuntoinen 113 Tilia x vulgaris puistolehmus A maisemapuu 114 Tilia x vulgaris puistolehmus A maisemapuu 115 Tilia x vulgaris puistolehmus A maisemapuu 116 Tilia platyphyllos isolehtilehmus A runkoinen 117 Tilia platyphyllos isolehtilehmus A komea, laajalatvuksinen maisemapuu
15 Kohdeno Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Lohko Puun D1.3, Latvuksen Havaintoja pituus, m cm leveys, m 118 Tilia platyphyllos * isolehtilehmus A maisemapuu 6-haarainen 119 Tilia platyphyllos isolehtilehmus A maisemapuu 120 Tilia platyphyllos isolehtilehmus A maisemapuu 121 Tilia platyphyllos * isolehtilehmus A maisemapuu 122 Tilia cordata metsälehmus E Tilia cordata metsälehmus E Tilia cordata metsälehmus E huonokuntoinen 125 Tilia cordata metsälehmus G huonokuntoinen, runko tuhoutunut, pensas 126 Tilia cordata metsälehmus G Tilia cordata metsälehmus G Tilia cordata metsälehmus G huonokuntoinen 129 Tilia x vulgaris puistolehmus H maisemapuu 130 Tilia x vulgaris puistolehmus H maisemapuu 131 Tilia x vulgaris puistolehmus H maisemapuu 132 Tilia cordata metsälehmus H maisemapuu * voi olla myös takaisinristeymä puistolehmuksen kanssa, runkomuhkuroita Pensasryhmät Kohdeno Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Lohko Havaintoja 201 Betula pubescens hieskoivu G 202 Tilia cordata metsälehmus A 203 Tilia cordata metsälehmus H 204 Amelanchier spicata isotuomipihlaja G 206 Caragana arborescens siperianhernepensas G 205 Caragana arborescens siperianhernepensas G 207 Malus toringo var. sargentii marjaomenapensas I kaunis, runsas kukinta 208 Rosa rugosa -ryhmä kurttulehtiruusu J 209 Rosa rugosa ja Rosa sp. kurttulehtiruusu ja tunnistamaton A 210 Salix caprea raita E 211 Salix caprea raita G 212 Sorbaria sorbifolia var. stellipila viitapihlaja-angervo G 213 Spiraea Grefsheim norjanangervo A 214 Spiraea Grefsheim norjanangervo I 215 Spiraea sp. ja Pinus mugo pensasangervo ja kääpiövuorimänty 216 Spiraea sp. ja Pinus mugo pensasangervo ja kääpiövuorimänty 217 Laburnum x watereri tarhakultasade E yksi yksilö puimalan seinustalla
16 LIITE 3. Vantaan Jokiniemen valtionalue. Vanhan pihapiirin puut ja pensaat. Lajiluettelo Lohko Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Kohdenot A B D E F G H I J Yhteensä Abies sibirica Ledeb. siperianpihta Acer platanoides L. metsävaahtera x x Amelanchier spicata (Lam.) C.Koch isotuomipihlaja 204 p p Betula pendula Roth rauduskoivu Betula pendula Roth var. carelica (Mercklin) Hämet-Ahti visakoivu Betula pubescens Ehrh. hieskoivu Caragana arborescens Lam. siperianhernepensas p p Cornus alba L. idänkanukka x x Laburnum x watereri (Kirchner) Dippel tarhakultasade 217 p p Larix sibirica Ledeb. siperianlehtikuusi Lonicera caerulea L. sinikuusama x x Malus toringo (Sieb.) Sieb. ex de Vriese var. sargentii (Rehder) C.K. Schneider marjaomenapensas 207 p p Picea abies (L.) Karst. metsäkuusi Picea abies f. pyramidata keilakuusi Pinus mugo Turra kääpiövuorimänty p Pinus sylvestris L. metsämänty Populus tremula L. haapa x x Prunus padus L. tuomi Prunus cerasus L. hapankirsikka Rhamnus frangula L. korpipaatsama x x Rosa rugosa -ryhmä kurttulehtiruusu p p p Salix caprea L. raita , x x 1, p p 2, p x Sambucus racemosa L. terttuselja x x x x x x Sorbaria sorbifolia (L.) A. Braun var. stellipila Maxim. viitapihlaja-angervo 212 p p Sorbus aucuparia L. kotipihlaja Spiraea 'Grefsheim' norjanangervo p p p Spiraea sp. pensasangervo p Quercus robur L. tammi Tilia cordata Miller metsälehmus Tilia x vulgaris Hayne puistolehmus Tilia platyphyllos Scop. isolehtilehmus 5 5 Yhteensä puuyksilöitä x esiintyy alueella, ei paikannettu karttaan p pensasryhmä
17 Liite 4. Kuva 1. Maanviljelys-taloudellisen koelaitoksen rakennukset Helsingin maalaiskunnan Jokiniemessä kaakosta päin kuvattuna vuoden 1910 paikkeilla. Kuvalähde: Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkisto. Kuva 2. Baijerilaisia sotilaita Maanviljelys-taloudellisen koelaitoksen tuolloin vielä metsäisessä pihapiirissä Jokiniemessä noin vuonna Taustalla paviljonki I. Kuvalähde: Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkisto.
18 Kuva 3. Maanviljelys-taloudellisen koelaitoksen paviljonki II hiekkaradalta päin vuonna Kuvalähde: Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkisto. Kuva 4. Maanviljelys-taloudellisen koelaitoksen jugend-rakennukset ja pihapiiri pellolta päin kuvattuna 1930-luvulla. Kuvalähde: Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkisto. Kuvaaja Heikki Roivainen.
19 Kuva 5. Maanviljelys-taloudellisen koelaitoksen laitosrakennuksia ja avartunut pihapiiri vuonna Taustalla vuonna 1938 valmistunut funkistyylinen talo. Kuvalähde: Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkisto. Kuvaaja Heikki Roivainen. Kuva 6. Maatalouden tutkimuskeskuksen laitosrakennukset ja niitä ympäröivä puisto ilmasta kuvattuna keväällä Kuvalähde: Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkisto
20 Kuva 7. Jokiniemen valtionalueen vanhan pihapiirin komea tunnuspuu (47) ja harmaan jugend-talon seinustalla toinen yksilöllinen mänty (95) toukokuussa Kuva: Erkki Oksanen / Metla Kuva 8. Vanhoja mäntyjä (96 ja 97) paviljonkien I ja II välisellä nurmikkoalueella. Talon nurkalla marjaomenapensas (207). Kuva: Erkki Oksanen / Metla
21 Kuva 9. Jokiniemen puistomaiseman tärkeät elementit: vanhat männyt, lehmukset ja jugend-talot. Kuvan männyt ovat kohteet ja lehmukset 131 ja 132. Kuva: Erkki Oksanen / Metla. Kuva 10. Suuri ja paksuoksainen maisemamänty (88). Kuva: Erkki Oksanen / Metla
22 Kuva 11. Kuvassa vasemmalla näkyvät männyt (62 ja 63) ovat komea maisemapuupari. Pienempi mänty niistä oikealle on ns. Joensuun mänty (64). Taustalla hallintorakennus ja vilja-aitta. Kuva: Erkki Oksanen / Metla. Kuva 12. Puiston lehmukset syysasuisina ( ), taustalla laajalatvuksinen kuusi (33) sekä metsikkölohkon B puustoa. Kuva: Erkki Oksanen / Metla
23 Kuva 13. Tuuhealatvainen keilakuusi (44) on kuusen erikoismuoto. Puun latvus on jonkin verran toispuoleinen viereisen männyn (93) varjostuksen vuoksi. Kuva: Erkki Oksanen / Metla Kuva 14. Jugend-talojen välisen alueen puustoa: etualalla marjaomenapensas (207), taustalla vasemmalta männyt (95 ja 94), kuusi (43) ja siperianlehtikuuset (28-31). Kuva: Erkki Oksanen /Metla
24 Kuvat 15 ja 16. Keväisen vihreät siperianlehtikuuset (29 ja 30). Kuvat: Erkki Oksanen /Metla Kuva 17. Lohkon G puustoa pellolta kuvattuna. Etualalla siperianpihtoja (1-5), aivan niiden takana nuoret siperianlehtikuuset (24 ja 25), taustalla männyt (91 ja 92) ja lehmukset (131 ja 132). Takavasemmalla paviljonki I ja keskellä häämöttää Keskusrikospoliisi. Kuva: Erkki Oksanen / Metla
25 Kuva 18. Lehmusten laajalle levittyvät latvukset muodostavat varjoisan holviston. Vasemmalla reunassa näkyvät lehmukset Taustalla, hallintorakennuksen sisäänkäynnin oikealla puolella näkyy kartiotammi, joka oli elossa vielä kuvanottohetkellä toukokuussa Kuva: Erkki Oksanen / Metla Kuva 19. Paviljonki I:n takana kukkivat hapankirsikat (99-103). Kuva: Erkki Oksanen / Metla
26 Kuva 20. Vilja-aitan nurkalla kauniisti kukkiva kotipihlaja (106) kesäkuussa Kuva: Erkki Oksanen / Metla
27 Kuva 21. Tuomi (98) kukkivana. Kuva: Erkki Kuva 22. Kukkiva isotuomipihlaja (204) puisoksanen / Metla ton laidassa on jäänne vanhoista istutuksista. Kuva Erkki Oksanen / Metla Kuva 23. Koivikossa lohkolla C kukkivat valkovuokot. Kuva: Erkki Oksanen / Metla
28 Kuva 24. Jokiniemen valtionalueen puisto kuvattuna idästä. Kesäkuu Kuva: Erkki Oksanen / Metla Kuva 25. Jokiniemen valtionalueen puisto kuvattuna pohjoisesta. Kesäkuu Kuva: Erkki Oksanen / Metla
Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS
1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix
LisätiedotKARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97
KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001 Saaren historiaa Karhonsaaren historiaan liittyy tapahtumia niin sodan- kuin kaupankäynninkin alalta. Suomen sodan tapahtumat 1800-luvun alussa sivuavat saarta läheisesti,
LisätiedotYliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
LisätiedotTervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.
LisätiedotJoensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotToimenpiteet: tarkkailtava
31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa
LisätiedotKiinteistöjen piha- alueet
Artjärven varastohalli Osoite: Salmelantie 275 Koordinaatit: 6739198 26504273 Kokonaispinta- ala m²: Hoitoluokka (tiedossa oleva/arvio) tai - 16200 Artjärvi Konetyöalue m²: 1480 Käsityöalue m²: P3 Toimenpidesuositukset
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
Lisätiedotkoriste- ja metsäpuiden sek ä koristepensaiden taimet forestry and hedging plants ilupuude ja põõsaste taimed
S a v o n l i n n a n S a v o n l i n n a N u r s e r y Tikkalahti 57230 Savonlinna p-050-573 5773 Tikkalahti FI-57230 Savonlinna Suomi-Finland tel.+358(0)505735773 taimet.net(at)gmail.com www.taimet.net
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotAs Oy Mäkärä Hakamaankuja 1
As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi
LisätiedotTyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla
Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,
LisätiedotTaimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta. Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto
Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto Helsingin ja muiden isojen kaupunkien hankala ongelma: Mistä löytää uusia puulajeja ja alkuperiä korvaamaan
LisätiedotKoristepuut. Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena.
Koristepuut Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena. Acer negundo Flamingo ll Kirjavalehtinen saarnivaahtera. Lehdet valkoisen, roosan ja vihreänkirjavat. Viihtyy parhaiten avoimella, lämpimällä, ravinteikkaalla
LisätiedotOULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU
Devecon Group Oy OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU 1/8 OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Muutosalue ja kohde Oulun Asematalot sijoittuvat pohjoisen alikulun/rautatiesillan
LisätiedotKAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
LisätiedotAVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
Lisätiedot#45647894497':;'<9:;94497'5=8>6?7;'@AABC'D=9<<;'?997769<<E'FBGHIJ';:;47;<;9<6DK;;'79678;'
!""#$%&'%(%)*+'*+)'&,%!"#$$!%!&'$(&&!&')(#"*+,-&'$+./-*#-/+*' ' $!0**!1-0$#&*2,-&'"-%#*3$"-* Puu, kunto hyvä Puu, kunto erittäin huono Puu, kuntoa seurattava Valaisin Roska-astia #45647894497':;'
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotTornator II Liittyy asemakaavan muutokseen A-2673 Hennala, Rykmentinkatu 36-40, (Tornator II) Lahti.fi
Tornator II kortteli 27052 tontti 1 13.2.2017 Liittyy asemakaavan muutokseen A-2673 Hennala, Rykmentinkatu 36-40, (Tornator II) Lahti.fi Rakentamistapaohje A-2673 1 (8) Lähtökohdat Tämä rakentamistapaohje
LisätiedotMETLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä
METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU Siperia Kivalon tutkimusmetsä Sisällysluettelo Betulaceae HIESKOIVU RAUDUSKOIVU VISAKOIVU HARMAALEPPÄ Betula pubescens Betula pendula
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotHarjupolku - metsätalouden oppimispolku
Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjumetsässä sijaitseva metsätalouden oppimispolku alkaa ja päättyy Uudenmaankadun kevyen liikenteen väylän sekä Uudenmaan maaseutuopiston läheisyydestä. Polku
LisätiedotHärmälän Kalmarin asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys
Härmälän Kalmarin asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys Kari Korte Tampereen Kaupunki yhdyskuntapalvelut selvitys- ja arviointiryhmä marraskuu 2005 Sisältö 1. Yleistä selvitysalueesta.....................................................
Lisätiedot40VUOTISJUHLARETKEILY
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotHuhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotNokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma
Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma Taajama ja Lähiympäristön luonnonhoito Lepaa 14.11.2008 Kari Yli-Muilu Sisällys 1 JOHDANTO 2 ALUEEN KUVA JA HOITOTOIMENPITEET
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKoristepuiden taimien kevättarjous 2016
Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Viherpihalle Suomi Oy tarjoaa tässä luettelossa kuvatut koristepuiden taimet tässä hinnastossa annetuin hinnoin. Taimet ovat tilattavissa 30.4.2016 asti ja ne on
Lisätiedotperusjuuret (PERUSRUNGOT) - rootstocks pookealused
S a v o n l i n n a n S a v o n l i n n a N u r s e r y Tikkalahti 57230 Savonlinna, puh. 050 573 5773 Tikkalahti FI-57230 Savonlinna Finland, tel.+358(0)50 573 5773 taimet.net(at)gmail.com juuret.net(at)gmail.com
LisätiedotRiretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby
Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotKAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet
KAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet 11.6.2014 Metsä- ja Viherpäivät Kuopio Puuasiantuntija Aki Männistö Hortonomi (AMK), arboristi (FASTCo) Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos Kaupunkipuiden merkityksestä
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotLuontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa.
Luontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan
LisätiedotPUNAKOIVU METLA. Betula pubescens f. rubra
PUNAKOIVU Betula pubescens f. rubra Metsäpuiden erikoismuodoilla tarkoitetaan puita, joiden perintötekijöissä on tapahtunut muutos, mutaatio. Punakoivu on yksi harvoista hieskoivun erikoismuodoista. Erikoismuotoja
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotPUIJO KUOPIO MATKUSTAJA- SATAMA MIKKELI JYVÄSKYLÄ
KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2013 T. Oinonen -97 Saaren historiaa Karhonsaari mainitaan ensimmäisen kerran 1800-luvun alussa käydyn Suomen sodan yhteydessä. Toivalassa oli tuolloin Suomen armeijan tukikohta
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotLiite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio
Liite. Mustauoren aastokatseluksen uistio Aika Paikka Läsnä.. klo 9.. Siuruainen Antti Mikkola Jyri Metsäsuunnittelija Järjestöedustaja Koollekutsuja Mustauoren aastokäynnin uistio Luontojärjestöt ehdottiat
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotVantaan luonnonmuistomerkit
Vantaan kaupunki ympäristökeskus Vantaan luonnonmuistomerkit Marianne Mayer Kansikuva: Hämeenkylän kartanon puita Kuvat: Marianne Mayer Taitto ja kuvankäsittely: Jaakko Vähämäki Ympäristökeskus Pakkalankuja
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015
ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotYLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004
YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotKuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.
Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotLohjan Saariston ARBORETUMTIE opasvihko
Lohjan Saariston ARBORETUMTIE opasvihko Kädessäsi on Suomen ensimmäisen arboretumtien opasvihko. Vihkosta löytyy keskiaukeamalta kartta, johon on merkitty arboretumtien kohteet, parkkipaikat sekä muita
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotRautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotDENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU
DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.
LisätiedotAlueella käytettävät kasvilajit: PUUT, VALTAVÄYLÄ: -isolehtilehmus Tilia Platyphyllos
Merkintöjen selityksiä: pp lehtipuut havupuu punainen puu (lehdet/ runko/syysväri/kukat) pikkupuu/pensas havupensas heinävaltainen perennaistutus/niitty kosteikkoperennat+heinät niitty/nurmi punainen istutus:
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotRAJAKYLÄN TALVIKKIPUISTON LUONTOSELVITYS
RAJAKYLÄN TALVIKKIPUISTON LUONTOSELVITYS 9.10.2018 Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2 LUONTOSELVITYS... 4 3 SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELULLE... 6 Kansikuva: Kalleinen, 2018. Hieskoivun ympärille
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja
Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotSavonlinnan_Taimisto 2013_ T METSÄ- JA KORISTEPUIDEN, SEKÄ -PENSAIDEN TAIMET PIENERIEN SAATAVUUS JA HINNAT
Savonlinnan_Taimisto 2013_ T METSÄ- JA KORISTEPUIDEN, SEKÄ -PENSAIDEN TAIMET PIENERIEN SAATAVUUS JA HINNAT KASVITIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI VYÖH YKE KOKOLUOKAT HINNAT EUR/KPL Abies koreana Koreanpihta
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotLuennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.
LisätiedotAasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015
Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotKORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta
KORISTEPUITA Metsäntutkimuslaitokn taimitarhalta Suenjoen Teksti: Jyrki Raulo Max Hagman Metsäntutkimuslaitokn tekniikkaa tarha muksille, alueissa lisäksi kuun, männyn, taimi kasvatustutki laitokn metsityksiä
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotNapapiirin luontokansio V KAIHUANVAARA JA KIVALOT
V KAIHUANVAARA JA KIVALOT Erämaisia vaaramaisemia Kaihuanvaaran ja Kivaloiden alueet ovat helposti saavutettavia päiväretkikohteita. Kaihuanvaaran ja Kivaloiden alueet sijaitsevat noin 60 km Rovaniemen
LisätiedotHinnasto on voimassa toistaiseksi. Hinnat vapaasti Pinsiön taimistolla. muokattu : 11.4.2016 Pidätämme oikeuden hintojen ja myyntikokojen muutoksiin.
Hinnasto on voimassa toistaiseksi. Hinnat vapaasti Pinsiön taimistolla. muokattu : 11.4.2016 Pidätämme oikeuden hintojen ja myyntikokojen muutoksiin. 1 LEHTIPUUT Lehtipuut istutetaan yleensä ryhmiin tontin
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotHATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK
HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotEtsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
LisätiedotLAPPEENRANNAN ARBORETUM
puulajipuisto keskellä kaupunkia Tervetuloa nauttimaan Lappeenrannan kauniista luonnosta! Perustaminen Vuonna 1980 perustettu Lappeenrannan arboretum on maamme ensimmäisiä kunnallisia puulajipuistoja.
LisätiedotAlemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Säkylän Haapsaaren suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012. Suomen Luontotieto Oy 2/2013 Jyrki Matikainen
Säkylän Haapsaaren suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Suomen Luontotieto Oy 2/2013 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue... 4 4. Tulokset...
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI
Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotPlanterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos
Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Rastaalassa sijaitsevia kiinteistöjä 49-60-230-5 ja 6, osoitteissa Veininmäki 6
Lisätiedot430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.
430 Lintulan lisätontit Sivu 1/5 430 LINTULAN LISÄTONTIT Asemakaavamuutos Rakennustapaohje 14.6.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja 14.6.2010. päivättyyn
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotRunko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.
Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti
LisätiedotHIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
Lisätiedot