Piha kaipaa puita. 32 Kotipuutarha 2/2015 Kotipuutarha 2/ teksti Ella Räty kuvat Ella Räty ja Puutarhaliiton kuva-arkisto
|
|
- Emilia Aro
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 teksti Ella Räty kuvat Ella Räty ja Puutarhaliiton kuva-arkisto Täysikasvuisten tammien (Quercus robur) kujanne tuo paikkaan arvokkaan leiman. Puurivit johdattavat katseen etäisyyteen. Piha kaipaa puita Koristekirsikka Accolade (Prunus-risteymä) ja muut vaaleanpunaiset kirsikat menestyvät lämpimillä paikoilla Etelä-Suomessa. Puu on kotipihan koriste ja maiseman keskipiste. Tarjolla on suuria ja pieniä puita, kukkivia, eri muotoja, kaunista lehdistöä, syysvärejä ja näkösuojaa. Silläkin on väliä, miten nopeasti puu kasvaa, kuinka kauan se elää ja onko se helppohoitoinen. 32 Kotipuutarha 2/2015 Kotipuutarha 2/
2 Satu Tegel Kasvillisuuden suunnitteluasiantuntija Helsingin kaupunki Ideoita kaupungilta Lehtien muodot ja väri pääosassa 1 Taalainkoivu (Betula pendula Dalecarlica ) on yksi monista liuskalehtisistä rauduskoivuista, joita löytyy Suomenkin luonnosta. Ne kasvavat yleensä tavallista rauduskoivua hitaammin, joten ne sopivat paremmin puutarhaan. I VI m Puistojalavan (Ulmus x hollandica) viljelymuoto Wredei kerää varmasti katseet kevätkesällä, kun lehtien keltainen sävy on vahvimmillaan. Myöhemmin kesällä lehdistö vihertyy. Puu on nuorena kapealatvainen. I II 3 5 m 4 3 Punaharmaaleppä (Alnus incana f. rubra) pysyy valoisilla paikoilla raikkaan punalehtisenä pitkälle kesään. Luonnossa hyvin harvinaista harmaalepän muotoa on löydetty ainakin Uudeltamaalta ja Pohjois-Karjalasta. I VI 8 15 m 3 4 Kirjosaarnivaahtera Flamingo (Acer negundo) on talvenarka erikoisuus, joka piristää kasvillisuutta vaalealla lehdistöllään. Siitä tulee herkästi monirunkoinen. I 2 4 m 5 5 Purppuraomenapuu Royalty (Malus Purpurea- Ryhmä) hurmaa paitsi punaisella lehdistöllä myös tuoksuvalla kukinnalla, joka ajoittuu eteläisimmässä Suomessa touko kesäkuun vaihteeseen. Vanhana lajike on leveän pyöreälatvainen. I III (IV) 3 4 m 5 6 Vaikka taimimyymälässä mieli tekisi ostaa jokainen viekoittelevan kaunis puun taimi, pidä pää kylmänä ja muista tosiasiat. Pienestä taimesta saattaa kasvaa pihan kokonaan varjostava jätti, jonka alla kaikki kasvit kituvat. Puu saattaa pudotella pikkukiven kokoisia siemeniä terassin kahvipöydälle tai juuret tukkivat salaojat. Puuvaihtoehtojen karsinta kannattaa aloittaa selvittämällä, mitkä lajit ylipäätään talvehtivat paikkakunnalla. Pohjois-Suomessa on syytä unohtaa tammet, hevoskastanjat ja rusokirsikat, mutta etelässä I-vyöhykkeellä miltei kaikki käy. Kullekin puulajikkeelle on määritelty menestymisvyöhykkeet, joilla ne pärjäävät ilman erityistä talvisuojausta oikein hoidettuina. Harvinaisten ja uutuuskasvien vyöhykesuositus on suuntaa-antava. Pienilmasto vaikuttaa valintaan Tontin pienilmasto ja kasvupaikka ovat puun viihtymiselle jopa vyöhykkeitä ratkaisevammat. Hallanaroissa notkoissa pärjäävät vain erityisen kestävät lajit, kuten hieskoivu, tervaleppä, tuomi ja raita, jotka kuuluvat Suomen luontaiseen kasvilajistoon. Lämpimän rinteen yläosassa ja muiden kasvien suojassa taas menestyvät talvenarat erikoisuudetkin. Paahteisella ja kuivalla tontilla pärjäävät parhaiten rauduskoivu, harmaaleppä, kotipihlaja ja orapihlajat. Ahtaalle kotipihalle voi istuttaa näiden lajien tavanomaista pienempiä viljelymuotoja, kuten kyynelkoivun, sulkaharmaalepän tai pylväspihlajan. Varjoa sietävät eniten lehmukset ja saarnet. Kosteassa maassa viihtyvät tervalepät, hieskoivut, saarnet, salavat eli puumaiset pajut, poppelit ja haapa. Kotipuutarhurin kannattaa kurkata historiallisiin kaupunkinäkymiin, jos on valitsemassa uusia puita omalle pihalle. Eri aikakausien lajivalinnat näkyvät varsin hyvin puistoissa ja katujen varsilla. Esimerkiksi 40- ja 50-luvuilla Helsingin uusiin lähiöihin ja kaupunginosiin istutettiin paljon koristeomenapuita, jalopähkinöitä ja pihlajan erikoismuotoja sekä upeaa liuskahopeavaahteraa. Näitä kannattaa suosia sen aikakauden kaupunginosien pihoilla tänäkin päivänä. 60- ja 70-lukujen lähiöissä näkyy paljon havupuita, esimerkiksi makedonianmäntyä, serbiankuusta ja okakuusta. Puille annetaan 2000-luvun Helsingissä arvoa. Olemme juuri saaneet valmiiksi kaupunkipuulinjauksen, ensimmäisenä Suomessa. Myös lajivalikoima ja sen muutokset kuuluvat linjaukseen. Kokeilemme jatkuvasti uusia lajeja. Ne valikoituvat ilmastonmuutoksen, estetiikan ja koon perusteella. Jännittävimpiä uusia puita ovat aroiksi aiemmin koetut otatammi ja turkinpähkinä. Meilahden alueella kokeilemme erityisesti lajeja, joilla on hieno syysväritys. MSi 34 Kotipuutarha 2/2015 Kotipuutarha 2/
3 Punapyökki Atropunicea ja muut euroopanpyökin (Fagus sylvatica) viljelymuodot ovat menestyessään puutarhurin ylpeydenaiheita. Pyökit pärjäävät meillä lämpimillä paikoilla vyöhykkeellä I. Korkeus 3 10 metriä. Rusotuomien (Prunus virginiana Schubert ) lehdistö on puhjetessaan vihreä ja muuttuu nopeasti tummanpunaiseksi. Hyvä tietää Pyri monimuotoisuuteen istuttamalla mahdollisimman erilaisia puita. Isoilla pihoilla voi soveltaa niin sanottua Santamourin mallia. Siinä puista enintään 10 % on samaa lajia, enintään 20 % samaa sukua ja maksimissaan 30 % samaa heimoa. Suosikit ja hylkiöt Jos tontilla kasvaa jo puita ja mieli tekee istuttaa uusia lajeja, kaikkia puuvanhuksia ei kannata kaataa kerralla. Jopa hieman ränsistyneet puut kelpaavat suojapuustoksi, sillä ne poistetaan kun uudet taimet ovat päässeet kunnolla kasvuun. Poista ensisijaisesti voimakkaasti varjostavia metsäkuusia ja metsävaahteroita. Myös vettä rohmuavaa koivua ja runsaasti juurivesoja kasvattavia poppeleita, haapaa, leppiä ja tuomea kannattaa hylkiä. Säilyttämisen arvoisiin lajeihin kuuluvat hyväkuntoiset jalot lehtipuut, kuten tammet, saarnet, jalavat ja lehmukset. Luonnossamme harvinaisiksi käyneet kynäjalava ja metsälehmus eli niinipuu ansaitsevat erityisaseman pihalla. Myös aivan tavallinen laji voi olla maisemallisesti tai paikallisesti arvokas, jos se on vaikkapa hyvin vanha tai jotenkin epätavallinen. Olemassa olevaa puustoa täydennetään kyseisellä kasvupaikalla viihtyvillä lajeilla. Niinpä hikevän lehtometsän lajien saarnen tai tuomien seuraan sopivat toiset lehtopuut; kuivassa maassa viihtyvän rauduskoivun seuraksi pihalle sopii vaikkapa ruusu- tai helmiorapihlaja. Nopeasti vehreää Kun piha rakennetaan avoimelle pellolle, ensin pitäisi istuttaa tuulta ja auringon paahdetta taltuttavia pioneeripuita ja -pensaita. Pioneereiksi kutsutaan lajeja, jotka tulevat ensimmäisinä kasvittomille paikoille. Tyypillinen pioneeripuu kasvaa nopeasti, mutta jää lyhytikäiseksi. Sen voi halutessaan poistaa, kun vaateliaammat lajit ovat kasvaneet puun suojassa riittävän isoiksi pärjätäkseen omillaan. Miltei koko Suomessa menestyviä nopeakasvuisia puita ovat esimerkiksi kotipihlaja, pilvikirsikka, pallomainen jokipaju, metsätuomi ja sen punakukkainen ja -lehtinen lajike purppuratuomi sekä lepät muunnoksineen. Etelä-Suomessa voi istuttaa myös jalopähkinöitä, terijoensalavaa, saksan- ja japaninpihlajaa, metsävaahteraa ja lehtosaarnea. Taimen pieni koko hämää kokenuttakin puutarhuria. Esimerkiksi nuori rauduskoivu kasvaa Etelä-Suomessa parhaimmillaan metrin vuodessa. Niinpä siitä voi tulla kymmenisen metriä korkea jo vuodessa. Iän karttuessa myös puun ulkonäkö muuttuu: latvus levenee ja pyöristyy, oksat alkavat riippua kärjistään, runko järeytyy ja tulee karkeaksi. Rungon ja oksien värikin vaihtuu heleän vihreästä tai punaruskeasta harmaaksi, ruskeaksi tai mustaksi. Puut elävät yleensä pidempään kuin ihminen, mutta esimerkiksi harmaaleppä on ikäloppu jo 50-vuotiaana. Suhteellisen lyhytikäiselle rauduskoivulle kertyy ikää tyypillisesti noin 200 vuotta, ja tammi kasvaa täyttää häkää vielä 150-vuotiaana. Riippakatsura (Cercidiphyllum japonicum f. pendulum) on erikoinen riippuvaoksainen lehtipuu. Se sopii hyvin pienelle, suojaisalle pihalle. 36 Kotipuutarha 2/2015 Kotipuutarha 2/
4 Jokaiseen pihaan yksi kukkiva puu 1 Aprikoosi (Prunus armeniaca) omassa puutarhassa ei ole enää saavuttamaton unelma Etelä-Suomessa. Kestävimmät kannat sietävät suojaisilla paikoilla kohtalaisesti pakkasia, mutta kannattaa varautua puun paleltumiseen kipakkana pakkastalvena. I 3 4 m 5 2 Helmiorapihlaja (Crataegus x mordenensis Toba ) on kerrannaiskukkaisista orapihlajista kylmänkestävin. Orapihlajat tunnetaan erinomaisesta kuivuuden sietokyvystään, ja niitä kasvatetaan sekä pikkupuina että pensaina. I IV 3 6 m 6. 3 Ruusuorapihlaja Paul s Scarlet (Crataegus x media) on suosittu pihapuu Etelä- Suomessa. Samannäköisellä ja harvinaisemmalla Rosea Plena -lajikkeella on vaaleammat kerrannaiskukat. Molemmat kukkivat kesäkuun puolivälin jälkeen. Katso sivulta 42, miten Paul Scarlet -lajiketta voi käyttää istutuksessa. I II 3 5 m 6 4 Purppuraomenapuu Linnanmäki (Malus Purpurea- Ryhmä) kukkii kesäkuun alussa. Löytöpaikallaan Helsingissä puu on matala, lähes pensasmainen. Punakukkaiset purppuraomenapuut ovat kestävämpi vaihtoehto arahkoille koristekirsikoille. I III (IV) 3 4 m 6 5 Sirotuomipihlaja (Amelanchier laevis) ansaitsee nimensä siinä on samaa keveyttä kuin japanilaisten rakastamissa kirsikkapuissa. Tuomipihlajissa on lajeja, jotka talvehtivat hyvin Pohjois-Suomessa saakka, esimerkiksi isotuomipihlaja pärjää koko Suomessa. I III 3 4 m Kaljukultasade (Laburnum alpinum) on hernepensaiden ohella ainoa keltakukkainen pikkupuu, joka kestää talvet avomaalla. Se kukkii kesäkuun loppupuolella. Suojaa nuori puu jäniksiltä ja myyriltä. I II (III) 4 6 m 6 Runko pääosassa 1 Sokerikoivun (Betula lenta) runko on nuorena kiiltävän ruskea. Lajia on harvoin tarjolla, mutta samankaltainen kaunis runko on myös tuohituomella sekä ruso- ja pilvikirsikoilla, joita löytyy yleisesti myymälöistä. I II 5 10 m 5 2 Mukuraharmaaleppä (Alnus incana f. gibberosa) on Suomen luonnon erikoisimpia puita. Hyvin hidaskasvuinen puu mahtuu kaupunkipihaankin. Poista alimmat oksat, jotta runko näkyy kunnolla. I VI 2 8 m 3 3 Amurinvaahtera (Acer tegmentosum) kuuluu juovarunkoisiin vaahteroihin, joiden runkoa verrataan englanninkielisissä maissa käärmeennahkaan. Vaahteroiden suvussa on runsaasti meillä menestyviä pieniä koristepuita. I III (IV) 3 6 m 5 Kukkapuut, jätit ja monikäyttöiset lajit Kaikki lehtipuut kukkivat, mutta kukkapuu-määreen ansaitsevat vain lajit, joiden kukinta kiinnittää ihmisten huomion. Tällaisia ovat etenkin hyönteispölytteiset lajit, jotka houkuttelevat pölyttäjiä isoilla ja huomiotaherättävän värisillä teriöillä. Puut kukkivat keväällä tai alkukesällä, jolloin niille jää varmasti aikaa kypsyttää siemenet ennen talvea. Heinä elokuussa puhkeavat kukkaan enää lehmukset. Syötäviä hedelmiä tuottavia puita sanotaan monikäyttöpuiksi, sillä niissä yhdistyy hyöty ja kauneus. Suomessa tällaisia ovat kaikki ilmastossamme menestyvät hedelmäpuut. Pohjois-Suomessa saakka voi hyödyntää marjatuomipihlajaa ja makeapihlajia, Oulun korkeudella esimerkiksi kestävimpiä paratiisiomenapuita, kuten Peräpohjola, Dolgo, Erstaa ja Hyvingiensis. Etelämpänä menestyvät luumu-, kirsikka- ja päärynäpuut. Erityisen lämpimillä paikoilla I-vyöhykkeellä on onnistuttu kasvattamaan makeakirsikoita ja aprikoosia. Hedelmäpuut ovat tavallisesti pienikokoisia, 3 6-metrisiä puita, joiden latvukset ovat vanhoina leveänpyöreitä. Leikkaukset ja oksien taivuttaminen nopeuttavat satoikään tuloa ja lisäävät satoa, mutta hedelmäpuita voi käsitellä kuin koristepuita ja jättää ne jokseenkin leikkaamatta. Suurimmat puulajit, kuten tammet, jalavat, lehmukset, hevoskastanja, metsävaahtera ja rauduskoivu eivät mahdu pienimmille pihoille, mutta jo noin neliön tontilla voi kasvaa useampi puujätti. Poikkeavat lehdet Lehdistön epätavanomainen väri tekee kasvista varmasti katseenvangitsijan. Keltalehtiset ja valko-vihreäkirjavat erikoisuudet kasvavat selvästi heikommin kuin vihreälehtiset kumppaninsa, mikä tekee ne lisäksi ilmastollisesti aremmiksi. Myös tummanpunalehtiset lajikkeet jäävät vihreää vastinettaan pienemmiksi ja menestyvät aavistuksen huonommin pohjoisessa kuin vihreät perusmuodot. Hopealehtiset kasvit eivät ole välttämättä lainkaan vihreitä talvenarempia. Hopeisen tai harmaan ulkomuodon aiheuttava karvoitus suojaa kasvia kuivumiselta. Se paljastaa puun suosivan aurinkoista kasvupaikkaa. Erilaiset kevät-, kesä- ja syysvärit tekevät vaahteroista erityisen kiinnostavia. Puun erityisyys voi perustua myös lehtimuotoihin. Liuskalehtiset koivut ja lepät näyttävät sirommilta kuin ehytlehtiset vastineensa. 38 Kotipuutarha 2/2015 Kotipuutarha 2/
5 Pieniä puita Leveitä ja matalia puita Pylväsmäisiä puita Isoja puita Mukuraharmaaleppä (Alnus incana f. gibberosa) Punakoivu (Betula pubescens f. rubra) Katsura (Cercidiphyllum japonicum) Helmiorapihlaja (Crataegus x mordenensis Toba ) I VI A Pv Kuiva Märkä Ra m hidaskasvuinen harmaalepän erikoismuoto I VII A Tuore Märkä Ra++ 10 m punalehtinen hieskoivu, Pohjois-Suomessa ruosteeton I III A Pv Tuore Kostea Ra m hallanarka eksoottinen pikkupuu I IV A Kuiva Tuore Ra m kestää hyvin kuivuutta, tiheä kaunis latvus Marjaomenapuu (Malus baccata) I VI (VII) A Kuiva Tuore Ra++ Ca+ 4 8 m vanhana latvus pyöreähkö ja leveä Tuomi (Prunus padus) I VIII A Pv Tuore Märkä Ra m nopea kasvu, lyhytikäinen, heikko puuaines, vesoo Purppuratuomi (Prunus padus Colorata ) Rusokirsikka (Prunus sargentii) Rusotuomi (Prunus virginiana Schubert ) Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) Kyynelkoivu (Betula pendula Youngii ) Rautatienomenapuu (Malus Hyvingiensis ) Terijoensalava (Salix fragilis Bullata ) Riippapihlaja (Sorbus aucuparia Pendula ) Pilaritervaleppä (Alnus glutinosa f. pyramidalis) Pylväshaapa (Populus tremula Erecta ) Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) Pylväspihlaja (Sorbus aucuparia Fastigiata ) Metsävaahtera (Acer platanoides) Hevoskastanja (Aesculus hippocastanum) I VI A Pv Tuore Märkä Ra m punakukkainen ja -lehtinen tuomen muunnos I III A Tuore Ra+++ Ca+ 5 m usein vartettu imeläkirsikkaan, ei veso, lyhytikäinen I IV A Pv Tuore Ra m nopeasti kasvava, lyhytikäinen, tummanpunalehtinen I VIII A Pv Kuiva Tuore Ra m lyhytikäinen pioneeri, usein monihaarainen I V A Kuiva Tuoe Ra m riippuvat oksat, pienilehtinen, hidaskasvuinen I V A Kuiva Tuore Ra++ Ca+ 2 4 m erittäin leveä, riippaoksainen I VI A Pv Tuore Kostea Ra m nopeakasvuinen; latvus tiheä, pallomainen, hyvin leveä I VI A Pv Kuiva Tuore Ra m vartettu perusrunkoon, ei veso, riippuvat oksat I IV (V) A Pv Tuore Märkä Ra m kapea, pystyoksainen, I VI (VII) A Pv Kuiva Tuore Ra++ 15 m kapea, pystyoksainen, I VI A Pv Tuore Ra m erittäin nopeakasvuinen, kapea latva, vesoo I VI A Pv Kuiva Tuore Ra m kapea, pystyoksainen, I IV (V) A V Tuore Ra m nopeakasvuinen, usein monilatvainen pohjoisessa I III (IV) A Tuore Ra m jykevät oksat alttiit repeilylle Tervaleppä (Alnus glutinosa) I VI A Pv Tuore Märkä Ra m tammen vastine P.-Suomessa, parantaa maata Loimaankoivu (Betula pendula f. crispa) Japaninjalopähkinä (Juglans ailanthifolia) I VI A Kuiva Tuore Ra m rauduskoivun liuskalehtinen, pienempi muoto I IV (V) A Tuore Ra m nopeakasvuinen, leveä ja harva latvus Tammi (Quercus robur) I III (IV) A Tuore Ra m erittäin pitkäikäinen, vanhana leveä Metsälehmus (Tilia cordata) I V A Pv Tuore Ra+++ Ca m pohjoisin Suomen jalopuista, hyvin pitkäikäinen Vuorijalava (Ulmus glabra) I V A Pv Tuore Ra m pitkäikäinen lehtolaji, ei juurivesoja A = aurinko, Pv = puolivarjo, V = varjo; Ra+ vähäravinteinen, Ra++ keskiravinteinen, Ra+++ runsasravinteinen, Ca+ kalkittu maa Jalopähkinät (Juglans) ovat leveitä ja niillä on suuret lehdet. Oikealla hopeanvihreä saksanpihlaja (Sorbus aria), jota kannattaisi kasvattaa meillä enemmänkin. Muodot kohdallaan Puutarhan katseenvangitsijaksi voi nousta melkein mikä tahansa puu, kun se on sijoitettu yksikseen tai pieneen ryhmään hyvin näkyvälle paikalle. Sen sijaan luontaiset primadonnat kiinnittävät huomion vaikka kasvaisivat metsässä muiden puiden joukossa. Niissä on jotain erityistä, kuten tuoksuvat suuret kukat, hopeiset lehdet, räiskyvän punainen syysväri tai vaikkapa pilarimainen latva. Koska kukinta kestää vain pari viikkoa ja lehdet pysyvät puussa enintään puoli vuotta, kannattaa miettiä miltä puu näyttää lehdettömänä, millainen on sen habitus eli ulkomuoto. Voimakkaasti riippuvat tai jyrkästi ylös ojentuvat oksat tekevät puusta epätavanomaisen. Riippapuut ovat tyypillisesti leveitä ja matalahkoja. Esimerkiksi sateenvarjomaisen rautatienomenapuun latvus on halkaisijaltaan 5 10 metriä. Pystyoksaisten lajikkeiden latvuksesta taas tulee kapea ja tyypillisesti korkea. Etuliite pilari tai pylväs viljelymuodon nimessä kuvaa osuvasti puun muotoa. Latvus voi olla myös pyöreä kuten terijoensalavalla, huiskamainen kuten nuorella rusokirsikalla, kulmikkaan leveä jalopähkinöiden tavoin tai vaikka kolmiomainen kuten lehmuksilla. Useimpien puiden latvus näyttää soikealta kapeansoikealta nuorena ja leveänsoikealta iän karttuessa. Puun latvus ja sen yksityiskohdat oksat, rungot, silmut erottuvat parhaiten talvella. Jalopähkinöillä on vaaleanruskeat, paksut, vaakasuorat ja harvaniveliset oksat, minkä vuoksi latvus näyttää harvalta ja päästää lävitseen runsaasti valoa. Tervalepän lähes musta, tiheä oksisto muuttuu vuosi vuodelta mutkittelevammaksi. Tuohituomen sekä ruso- ja pilvikirsikan rungot kiiltävät kuin kupari; koivujen valkoinen tuohi hohtaa himmeästi; pennsylvanian- ja amurinvaahteroiden vihreää pintaa kirjovat vaaleat uurteet; mukuraharmaalepän runko näyttää siltä kuin kuoren alla pullistelisi tennispalloja. Muista ystävää Ilahduta puutarhan ystävää mieluisalla lahjalla! Kotipuutarha-lehden ystävänpäivätilaukseen kuuluu kaksi numeroa (maalis huhtikuun lehdet). 2 lehteä vain 10 Ystävänpäivätilaus on määräaikainen ja päättyy automaattisesti huhtikuun numeron jälkeen. Tarjous on voimassa asti. 3 tapaa tilata lehti: Nettisivuillamme Sähköpostilla tilaajapalvelu@puutarhaliitto.fi Soittamalla (09) Kotipuutarha 2/2015
Koristepuut. Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena.
Koristepuut Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena. Acer negundo Flamingo ll Kirjavalehtinen saarnivaahtera. Lehdet valkoisen, roosan ja vihreänkirjavat. Viihtyy parhaiten avoimella, lämpimällä, ravinteikkaalla
LisätiedotMarjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII
!"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotAlueella käytettävät kasvilajit: PUUT, VALTAVÄYLÄ: -isolehtilehmus Tilia Platyphyllos
Merkintöjen selityksiä: pp lehtipuut havupuu punainen puu (lehdet/ runko/syysväri/kukat) pikkupuu/pensas havupensas heinävaltainen perennaistutus/niitty kosteikkoperennat+heinät niitty/nurmi punainen istutus:
LisätiedotLehtipuut. LEHTIPUUT 2019 Loppumisvarauksella.Hinnat saattavat muuttua
LEHTIPUUT 2019 Loppumisvarauksella.Hinnat saattavat muuttua uusien erien saapuessa. AU=aurinkoinen Paakkutaimia tai astiataimia 3-4-5-7,5-10 L ruukuissa. PV=puolivarjoinen Myyntikokomerkinnät lehtipuissa
LisätiedotLehtipuut. LEHTIPUUT 2018 Loppumisvarauksella.Hinnat saattavat muuttua
LEHTIPUUT 2018 Loppumisvarauksella.Hinnat saattavat muuttua uusien erien saapuessa. AU=aurinkoinen Paakkutaimia tai astiataimia 3-4-5-7,5-10 L ruukuissa. PV=puolivarjoinen Myyntikokomerkinnät lehtipuissa.
LisätiedotHavupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.
Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää
Lisätiedot9. LEHTI- JA KORISTEOMENAPUUT
9. LEHTI- JA KORISTEOMENAPUUT Lehtipuumme ovat myyntikokoisena korkeudeltaan 150-250 cm astiataimia 7,5 litran astiassa. Tuotannossamme on myös lehtipuiden suurempi koko 30 litran Arbocontainerissa, joiden
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI
ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI KOULUKATU 2; IISVEDENTIEN JA KOULUKADUN KULMASSA SISÄ-SAVON MIELENTERVEYSSEURA JUHLAVUODEN 2017 TEEMAT: SUOMI100 -ITSENÄISYYDEN JUHLAVUOSI (1917-2017): 'YHDESSÄ' SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA
LisätiedotKARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97
KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001 Saaren historiaa Karhonsaaren historiaan liittyy tapahtumia niin sodan- kuin kaupankäynninkin alalta. Suomen sodan tapahtumat 1800-luvun alussa sivuavat saarta läheisesti,
LisätiedotRAPORTTI Helsingin kaupungin rakennusviraston istuttamat puisto- ja katupuut vuosina
㤵 㤵 㜵 㜵 RAPORTTI 㤵 Helsingin kaupungin rakennusviraston istuttamat puisto- ja katupuut vuosina 2 25 㤵 㜵 㜵 Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 27:12/ katu- ja puisto-osasto Julkaisija: Helsingin
Lisätiedotperusjuuret (PERUSRUNGOT) - rootstocks pookealused
S a v o n l i n n a n S a v o n l i n n a N u r s e r y Tikkalahti 57230 Savonlinna, puh. 050 573 5773 Tikkalahti FI-57230 Savonlinna Finland, tel.+358(0)50 573 5773 taimet.net(at)gmail.com juuret.net(at)gmail.com
LisätiedotTaimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista
Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten
Lisätiedot430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.
430 Lintulan lisätontit Sivu 1/5 430 LINTULAN LISÄTONTIT Asemakaavamuutos Rakennustapaohje 14.6.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja 14.6.2010. päivättyyn
LisätiedotPUNAKOIVU METLA. Betula pubescens f. rubra
PUNAKOIVU Betula pubescens f. rubra Metsäpuiden erikoismuodoilla tarkoitetaan puita, joiden perintötekijöissä on tapahtunut muutos, mutaatio. Punakoivu on yksi harvoista hieskoivun erikoismuodoista. Erikoismuotoja
LisätiedotAlppiruusut ja atsaleat
Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut kaipaavat hapanta maata, tuulilta suojatun, puolivarjoisan tai varjoi- san kasvupaikan. Heikkojuurisina ne hyö- tyvät katteen käytöstä, joka tasaa koste- us-olosuhteita
LisätiedotYliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
LisätiedotPIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE
AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotAs Oy Mäkärä Hakamaankuja 1
As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi
LisätiedotVapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle
A-betoni, istutusastia TORI Tori on suorakaiteenmuotoinen sileä- tai rouhepintainen istutusastia. Leveys on 400 mm, pituus 1000 mm ja korkeus 400 mm. Paino 220 kg. Tori ja Puisto sarjojen istutusastioita
LisätiedotTaimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta. Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto
Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto Helsingin ja muiden isojen kaupunkien hankala ongelma: Mistä löytää uusia puulajeja ja alkuperiä korvaamaan
LisätiedotKESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI
LOBELIA Sopii kaikenlaisiin istutuksiin, myös amppeliin. Viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa. On parhaimmillaan itseään voimakkaamman kasvin reunakasvina. Riippuva kasvutapa, voidaan istuttaa
LisätiedotETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS
1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix
LisätiedotTervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.
LisätiedotHelsingin kaupunkikasviopas
Helsingin kaupunkikasviopas Helsingin kasvisuunnittelun työkalupakki Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2010:12/Katu- ja puisto-osasto Julkaisija: Teksti: Valokuvat: Kasvipiirrokset: Taitto:
LisätiedotToimenpiteet: tarkkailtava
31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa
LisätiedotKIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA
KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon
LisätiedotLEHTIPUUT. Uutuus! Hinta. Tieteellinen nimi. SUOMALAINEN NIMI Kasvikuvaus. Acer campestre 4 Belgia 9,90 NIVERÄVAAHTERA
Sivu 1 LEHTIPUUT Alkuperämaa Myyntikoko Hinta Tieteellinen nimi SUOMALAINEN NIMI Kasvikuvaus Alkuperä maa Kuki ntaaika Myyntikoko Kukinto/syysväri Hinta Valo Kasvupaikka Vyöhyke Koristeelliset pikkuvaahterat
LisätiedotKAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet
KAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet 11.6.2014 Metsä- ja Viherpäivät Kuopio Puuasiantuntija Aki Männistö Hortonomi (AMK), arboristi (FASTCo) Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos Kaupunkipuiden merkityksestä
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotIMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi
IMELÄKIRSIKAT FANAL I-II Saksa Melko voimakaskasvuinen puu. Leveä ja melko tiivis latvus, hieman riippuvat oksat. Aikainen ja runsas sato. Hedelmä keskisuuri, litteänpyöreä ja tumma violetinpunainen. Malto
LisätiedotAntin arboretum SISÄLTÖ
Kukkolan puulajipuisto Antin arboretum Opasvihko 2007 SISÄLTÖ 1 KUKKOLAN TILA JA ARBORETUM... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Kukkolan tila... 5 1.3 Antin arboretum... 7 1.3.1 Ilmasto ja kasvuolosuhteet... 8 1.3.2
Lisätiedotkoriste- ja metsäpuiden sek ä koristepensaiden taimet forestry and hedging plants ilupuude ja põõsaste taimed
S a v o n l i n n a n S a v o n l i n n a N u r s e r y Tikkalahti 57230 Savonlinna p-050-573 5773 Tikkalahti FI-57230 Savonlinna Suomi-Finland tel.+358(0)505735773 taimet.net(at)gmail.com www.taimet.net
LisätiedotSivu 1. Kuki ntaaika m, isot, pyöreähköt, liuskaiset lehdet. Upea syysväritys. Keltaiset kukkatertut lehtien puhkeamisen aikoihin keväällä.
Sivu 1 LEHTIPUUT Alkuperämaa Myyntikoko Hinta Tieteellinen nimi SUOMALAINEN NIMI Kasvikuvaus Alkuperä maa Kuki ntaaika Myyntikoko Kukinto/syysväri Hinta Valo Kasvupaikka Vyöhyke Koristeelliset pikkuvaahterat
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotJoensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotVioletta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V
Atsaleat Violetta kanadanatsalea FinE I V Yksi talvenkestävimmistä lajikkeistamme. Aurinkoisella paikalla kauniin pyöreäksi kehittyvä pensas on erittäin hento ja tuuhea. Kukkii sinivioletein, perhosmaisin
Lisätiedot!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&
!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-& Pyrus communis PÄÄRYNÄT Aunen Päärynä (IV) Hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen, peiteväri punaruskea. Maultaan miedohkon makea. Kypsyy syyskuun alkupuolella. Säilyy poiminnan
LisätiedotPUIJO KUOPIO MATKUSTAJA- SATAMA MIKKELI JYVÄSKYLÄ
KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2013 T. Oinonen -97 Saaren historiaa Karhonsaari mainitaan ensimmäisen kerran 1800-luvun alussa käydyn Suomen sodan yhteydessä. Toivalassa oli tuolloin Suomen armeijan tukikohta
LisätiedotPUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET
Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki
LisätiedotLAPPEENRANNAN ARBORETUM
puulajipuisto keskellä kaupunkia Tervetuloa nauttimaan Lappeenrannan kauniista luonnosta! Perustaminen Vuonna 1980 perustettu Lappeenrannan arboretum on maamme ensimmäisiä kunnallisia puulajipuistoja.
LisätiedotDigikasvio. By: Linda H
Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:
LisätiedotAasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015
Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija
LisätiedotA `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`
A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista
LisätiedotKAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
LisätiedotTyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla
Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,
LisätiedotKuki ntaaika. Kirkkaanpunainen syysväri. Syväliuskaiset lehdet puhjetessaan tummanpunaiset, myöhemmin hieman vihertyvät. Kasvutapa pyöreähkö.
LEHTIPUUT Alkuperämaa Myyntikoko Hinta Tieteellinen nimi SUOMALAINEN NIMI Kasvikuvaus Alkuperä maa Kuki ntaaika Myyntikoko Kukinto/syysväri Hinta Valo Kasvupaikka Vyöhyke Koristeelliset pikkuvaahterat
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotSavonlinnan_Taimisto 2013_ T METSÄ- JA KORISTEPUIDEN, SEKÄ -PENSAIDEN TAIMET PIENERIEN SAATAVUUS JA HINNAT
Savonlinnan_Taimisto 2013_ T METSÄ- JA KORISTEPUIDEN, SEKÄ -PENSAIDEN TAIMET PIENERIEN SAATAVUUS JA HINNAT KASVITIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI VYÖH YKE KOKOLUOKAT HINNAT EUR/KPL Abies koreana Koreanpihta
LisätiedotTERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotDiurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
LisätiedotAasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit. Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari
Aasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Sisältö Aasianrunkojäärä Biologiaa Levinneisyys Isäntäkasvit Leviäminen Merkitys Vantaan tapaus Kartoitettavat metsätuhoojat
LisätiedotMarjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.
Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotErikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät
Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta Taimitarhapäivät 23.-24.1.2014 Sisältö Siemen Forelia Oy Taustaa perustamiselle Sv 437 Rasila, tammi
LisätiedotPuuvartisten viherrakentamisen kasvien erikoismuotoja pohjoiseen, esimerkkinä punakoivu (Betula pubescens f. rubra)
Puuvartisten viherrakentamisen kasvien erikoismuotoja pohjoiseen, esimerkkinä punakoivu (Betula pubescens f. rubra) Henna Pihlajaniemi & Mirja Siuruainen Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, PL
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotARBORETUM YSTÄVYYDENPUISTO
ARBORETUM YSTÄVYYDENPUISTO Vantaan kaupunki/kuntatekniikan keskus/viheralueyksikkö SISÄLTÖ: Johdanto... 3 Arboretumin puut ja pensaat, kartat... 6 Arboretumin kasvillisuuden hoito ja kehittäminen...24
LisätiedotOULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU
Devecon Group Oy OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU 1/8 OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Muutosalue ja kohde Oulun Asematalot sijoittuvat pohjoisen alikulun/rautatiesillan
LisätiedotVantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat. Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos
Vantaan Jokiniemen valtionalueen puiston puut ja pensaat Selvitys Senaatti-Kiinteistöille 29.9.2014 Metsäntutkimuslaitos 2 Sisältö Esipuhe 3 Kohteen sijainti ja yleiskuvaus 3 Alueen historiaa 3 Puiston
LisätiedotSiitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt
Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Juha Ojanperä, FM, Linda Laakso, biol.yo., Ursa ry, ilmakehän optiset valoilmiöt -jaosto, siitepölytiedotuksen 40v juhlaseminaari, TY 3.2.2016 Mitä siitepölykehät
LisätiedotArboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh
3 4 5 6 1 2 7 Puut tutkittiin ensiksi silmämääräisesti. Tyvet ovat jonkin verran liian syvällä johtuen täyttömaasta. Halkeamia ja laho-onkaloita ei ole. Kasvupaikalla on tiivis maa ja pinta on katettu
LisätiedotKasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen
Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen Paula Lilja Ylitarkastaja Kasvinterveysyksikkö Vieraslajit puutarhassa 9.4.2019 Turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKuki ntaaika. Leveälatvuksinen, syvän mustanpunaiset lehdet keväällä, purppuranpunaiset kesällä ja tulipunaiset syksyllä
LEHTIPUUT Alkuperämaa Myyntikoko Hinta RAI TUU RII HKI Tieteellinen nimi SUOMALAINEN NIMI Kavikuvau Alkuperä maa Kuki ntaaika Myyntikoko Kukinto/yyväri Hinta RAI TUU RII HKI Valo Kavupaikka Vyöhyke Koriteelliet
LisätiedotAVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotSami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,
LisätiedotJalojen lehtipuiden siemenhuolto
Jalojen lehtipuiden siemenhuolto Katri Himanen Luonnonvarakeskus, Suonenjoen toimipaikka katri.himanen@luke.fi Esityksessä Lyhyesti: miksi käyttää jaloja lehtipuita metsänviljelyssä? Miksi asia on ajankohtainen
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotKork. LEHTIPUUT Balkaninhevoskastanja Aesculus Hippocastanum, vyöh. I-III 7-15 125-150 43 Euroopansorvaripensas, Euonymus europaeus rungollinen - 150-200 47 Helmiorapihlaja Crat. x Mord. Toba, v.pun kukka,
LisätiedotZeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
LisätiedotKORISTEPUUT JA -PENSAAT
Tarjoukset ovat eräkohtaisia ja voimassa niin kauan kuin tarjouseriä riittää. KORISTEPUUT JA -PENSAAT Myyntikoko Puiden koko ilmoitetaan joko korkeutena(cm) tai rungon ympärys mitta metrin korkeudelta
LisätiedotVaaralliset kasvintuhoojat
Saarnen jalosoukko (Agrilus planipennis) Aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) Ruskovyökariste (Mycosphaerella dearnessii) Versopolte / tammen äkkikuolema (Phytophthora ramorum) Kuva: Minnesota Department
LisätiedotLintulan asemakaava Valkeakoski. Rakennustapaohjeet Asuntomessualue
intulan asemakaava Valkeakoski.. intulan asemakaava Valkeakoski.. Kortteli, Kortteli Teema: EINKAARI -kerroksisten laajennettavien ja esteettömien omakotitalojen alue. Tontin luovutuksessa suositaan pienen,
LisätiedotRunko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.
112. Quercus robur 112. Quercus robur 75 cm syvä onkalo vähän alaviistoon, 54 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 70,7 cm keskimäärin 45 % Kaivettu juuristoalueella. Suuri onkalo sensorien 4 ja
LisätiedotSisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31
Ella Juhola 8D Sisällysluettelo Kuvauspaikat 3 Onnistumiset 4 Vaikeudet 5 Yhteenveto 6 Lehtipuut: Haapa 7 Kynäjalava 8 Metsälehmus 9 Pihlaja 10 Saarni 11 Tervaleppä 12 Tuomi 13 Vaahtera 14 Vuorijalava
LisätiedotKestävää luontomatkailua
Ennallistamispoltot Repovedellä Susanna Lahdensalo Kestävää luontomatkailua Repovedelle hanke ESITYKSEN TAVOITE: Sertifioiduille oppailla aineistopankkiin tietoja Repoveden ennallistamispoltoista (erityisesti
LisätiedotOULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
LisätiedotAmppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1
Amppelitomaatti Microtom Tuotekoodi: 144151 10s 2,00 Amppelitomaatti Tumbler Tuotekoodi: 145702 100s 16,00 Amppelitomaatti Tumbling Tom Red Tuotekoodi: 145151 10s 4,00 Pienihedelmäinen, matala tomaatti
LisätiedotLiite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
LisätiedotLohjan Saariston ARBORETUMTIE opasvihko
Lohjan Saariston ARBORETUMTIE opasvihko Kädessäsi on Suomen ensimmäisen arboretumtien opasvihko. Vihkosta löytyy keskiaukeamalta kartta, johon on merkitty arboretumtien kohteet, parkkipaikat sekä muita
LisätiedotMETLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä
METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU Siperia Kivalon tutkimusmetsä Sisällysluettelo Betulaceae HIESKOIVU RAUDUSKOIVU VISAKOIVU HARMAALEPPÄ Betula pubescens Betula pendula
Lisätiedot#45647894497':;'<9:;94497'5=8>6?7;'@AABC'D=9<<;'?997769<<E'FBGHIJ';:;47;<;9<6DK;;'79678;'
!""#$%&'%(%)*+'*+)'&,%!"#$$!%!&'$(&&!&')(#"*+,-&'$+./-*#-/+*' ' $!0**!1-0$#&*2,-&'"-%#*3$"-* Puu, kunto hyvä Puu, kunto erittäin huono Puu, kuntoa seurattava Valaisin Roska-astia #45647894497':;'
LisätiedotHienon asuinalueen muodostuminen
Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan
LisätiedotKOTIMAISET PUULAJIT HAUTAUSMAALLA
KOTIMAISET PUULAJIT HAUTAUSMAALLA Kalevankankaan hautausmaan puulajiesite Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Lepaa 6.5.2010 Evita Kankainen OPINNÄYTETYÖ Maisemasuunnittelun
LisätiedotVIHERKERTOIMEN KÄYTTÖ KIVISTÖSSÄ
VIHERKERTOIMEN KÄYTTÖ KIVISTÖSSÄ Mallipihasuunnitelmien ja vihertehokkuustyökalun testaaminen Kivistön uusilla kaavoitusalueilla Veera Sanaksenaho Maisema-arkkitehti yo. 11.9.2015 Sisällys 1 Johdanto...
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotMuskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV
Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,
LisätiedotINFRA XX-XXXXX RT XX-XXXXX VIHERKATOT JA KATTO- JA KANSIPUUTARHAT, KASVILLISUUS SISÄLLYSLUETTELO 1. VIHERKATTOJEN KASVILLISUUS
INFRA XX-XXXXX RT XX-XXXXX VIHERKATOT JA KATTO- JA KANSIPUUTARHAT, KASVILLISUUS OHJEET xxxkuu 201X 1 (X) korvaa INFRA XX-XXXX RT XX-XXXXX Tässä ohjekortissa annetaan ohjeita erilaisten viherkattojen sekä
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
Lisätiedot