KORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta"

Markku Ahonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KORISTEPUITA Metsäntutkimuslaitokn taimitarhalta Suenjoen

2 Teksti: Jyrki Raulo Max Hagman

3 Metsäntutkimuslaitokn tekniikkaa tarha muksille, alueissa lisäksi kuun, männyn, taimi kasvatustutki laitokn metsityksiä kokeilu Näiden varten. taimitarha kasvattaa vuosittain rauduskoivun taimia metsäpuiden taimia tuottaa tutkimuksia. Suenjoen taimien edellytykt suoritettavia päätehtävien lvittäviä toimiva yhteydessä tarjoaa metsänviljelyn biologiaa, ekomiaa Koeaman metsänvilje Suenjoen tehdään koeamalla lyn eräiden noin myytäväksi 2,5 muiden miljoaa kappaletta. Taimitarhalla kehitetään tarkoituksiin kaa. Tässä uraavien myös maima- koriste taimien kasvatustekniik käytettävien yhteydessä pieniä määriä tuotetaan iso puulajien taimia: rauduskoivu kuusi, mänty, liuskalehtinen kata, pihla, muoto, visakoivu, harmaalepän liuskalehtinen to, n mm. pihtakuusi, mustakuusi, omorikakuusi, muo mbra mänty, lehtikuusi vuorimänty. Maimanhoidollisiin- (Betula Rauduskoivu aucuparia), ia tris) koristetarkoituksiin kuusi verrucosa), laaa esittelyä. sitä, rauduskoivu, että kun melko taas kehitystä istuttamalla mänty laje tarvitvat kasvupaikan. melko teltyjen kotimaisten ne vilvalle runsaasti ollen g /120 valoa toimeen Näiden nopeuttaa maalle. jokenkin kataa voidaan Raudus vaativia varjoisiinkin paikkoihin. puu avoimen sitä vastoin Edellä esi puulajiemme menestymisalue tuotetaan soveltuvia taimia. tulevat kasvualustalla. Tehtäessä tilaus 3 5 tusankohtaa IV VII runsasravintein lunollisti näin Kuusta istuttaa I IV. kuusi vaativat kau mänty pihla voidaan eivät kuitenkin korostettava kata vähäravinteillakin parantaa On jokenkin kehittyäken maan, koivu (Sorbus yleit kotimait puulajimme kaivanne kin pihla (Picea abies), mänty (Pinus silves kata (Juniperus communis). Edellä luetellut niisti tuo puulajien esittely tettavien vuotta ennen toimi myös menestymisalueille edellä mainittujen puulajien

Suenjoen taimien edellytykt suoritettavia päätehtävien lvittäviä toimiva yhteydessä tarjoaa metsänviljelyn biologiaa, ekomiaa Koeaman metsänvilje Suenjoen tehdään koeamalla lyn eräiden noin

4 Kuva 1. Ulkomaisten kasvatettaessa tuneista metsiköistä omorikakuusia. puulajien kerätään siemen tai Valok. M. taimia Suomen puuyksilöistä. Hagman R. Suenjoen olosuhteisiin Yllä taimitarhalla hyvin mukau mbramäntyjä, Saarnio. alla

5 Visakoivu (Betula joka muunnos, Uimmiten kaasti verrucosa) kehittyy kuten, m rauduskoivukin, vilvilla kasvualustoilla; pituiksi. parhaiten vaihteleva. voimak pyöreälatvainen haaroittuva. menestyy rauduskoivun kasvutavaltaan I-V. Liuskalehtinen rauduskoivu Betula laciniata, rauduskoivun muoto. f. Ne niiden lehdet että siinä, (Betula verrucosa Kasvutavaltaan f. verrucosa bircalensis) eroavat päälajista syvään liuskait. kasvupaikkavaatimuksiltaan muistuttavat tavallista rauduskoivua. Leh nämä tien liuskaisuus hyvin sta mittaisiksi. leppää, mainen. kuin (Alnus harmaaleppä lehdet n mutta tavallinen uin f. incana tavallista harmaa vaihtelevasti lius minkä vuoksi latvus Puu metrin I V. muistuttaa suuresti koittuneet, tekevät latvuk rentous Puut kasvavat Liuskalehtinen laciniata) oksien sir. lvästi siro harso haaroittuvampi harmaaleppä. I-IV. Edellä kotimait esitellyt muodot koristetarkoituksiin tuvat alkuperä valittu Ulkomait Omorikakuusi sti ksi hohtava hyvillä hopeanvaalea vaamilla noin 20 kestäväksi kasvupaikoilla. m kasvaa Puu (Picea määrin puulle erityin savun omorikakuun lutaisti pohjoisosissa. laalla parhaiten osoittautunut pölyn saavuttaa mariana) alueella Tälläkin alapinnan menestyy myös vuoris Latvus Neulasten väri lutai mukautumiskykyi pituuden. Mustakuusi jossakin taimien Jugoslavian ilmastoihin. Omorikakuusi kasvupaikoilla, jokenkin kasvaa Omorica) alueella kartiomainen. ominainen. rikan (Picea erilaisimpiin mitä suppea mikäli oikein. osoittautunut sulau puulajit hyvin pienellä tossa. Ne maimaan kestävät ilmasto-oloissa, Suomen niiden suositeltavimpia. hyvin suomalaien hyvin puulajit maimanhoidollisiin- uin vai Suomessa I V. ulkäöltään kaltainen. Pohjois-Ame kuusilajilla uin hyvin kapea tuuhea latvus, alapinta puulle värivaihtelua. Mustakuusi antaa neulasten vaalea

verrucosa bircalensis) eroavat päälajista syvään liuskait. kasvupaikkavaatimuksiltaan muistuttavat tavallista rauduskoivua. Leh nämä tien liuskaisuus hyvin sta mittaisiksi. leppää, mainen.

6 Kuva 3. Visakoivua koristepuuna. Kuvassa antaa toistaiksi kuitenkin siemenkeräysmetsikkönä tutkimuslaitokn Punkaharjun käytetty vain vähän tervetullutta vaihtelua käytetty maima- visakoivikko kokeilualueessa. Valok. maimaan. O. metsän Huuri.

tutkimuslaitokn Punkaharjun käytetty vain vähän

7 nähden kasvualustaansa menestyy jkin mat puulajit muut mailla. Puu den. meillä noin I kin iällä Pohjois-Venäjällä Latvus tettavaksi varsin erilaisille kasvupaikoille. kallioisilla tai hiekkakankailla, aroilla kasvupaikoilla hyvin, eikä ulkäöltään kauniiksi. Etelä-Suomessa saavuttaa roduilla levinnyt laalle alpeilla. Puulla kaunis, etenkin kä pohjoisosissa tuu siperialaisilla ulottuu vielä vanhallakin iällä lähes maahan asti. Kasvualustaansa nähden mbra vaatimat, jokenkin kauniiksi tyäken kasvaa Puu n. 15 (Pinus mugo) suosittu matalahkoina. ravintoa. uimmiten I VII. Keski-Euroopan metsänravyö koristepuu halutaan puut kehit metsiä muodostava män Suositellaan istutettavaksi joissa Alppien hykkeessä pensasmaisia valoa varsinkin vuoristojen, tarvite olosuhteissa mittaiksi. m:n mutta runsaasti Suomen Vuorimänty tylaji. m VII. Venäjän Siperian lieriömäinen latvus hea, 30 n. I mbramänty (Pinus cembra) myös Euroopan Aivan hallan kuitenkaan menesty ei muodostu pituuden. alueelle maa Pihtakuusta voidaan suositella istu kuivilla Pihtakuusi kapeneva. Vielä vanhalla vihreät oksat ulottuvat lähes puun han saakka. pituu m V. (Abies sibirica) tuuhea sirosti vaivaamilla 15 Siperiassa laalti levinnyt puulaji. pitkä, kuin uim veden myös saavuttaa Pihtakuusi vaatimat, paremmin verran Suomessakin. llaisiin syystä Vuorimänty tai paikkoihin, toista pitää kasvualustaansa nähden vaatimat. tarvite kuitenkin kehit kauniiksi ehdottomasti valoisan kasvu tyäken Puun paikan. uimmiten pituuden. Siperian sti lehtikuusi t vain poikkeaa keväällä syksyllä taas antaa pitkään etenkin sibirica) muista kookkaaksi, Etelä-Suomessa runsasravinteisille varistavat misalue palj I VII. Puun neula vihreät jopa kasvualustoille. ym. Lehti tervetullutta väriä Suomen Suositellaan oksa- itä havupuista siinä, kauniin syksyisin puuksi. lutai kirkkaan keltaisia. maimaan. mittaiksi Siperian syksyisin. kesällä kehittyy metrin I IV. (Larix varistaa neulansa kuusi saavuttavat muutaman levinnyt Pohjois-Venäjälle puolisko. että rodut pensasmait Suomessa olosuhteissa lähes 40 m:n istutettavaksi Vanhat kariketta. puut Menesty

Puulla kaunis, etenkin kä pohjoisosissa tuu siperialaisilla ulottuu vielä vanhallakin iällä lähes maahan asti. Kasvualustaansa nähden mbra vaatimat, jokenkin kauniiksi tyäken kasvaa Puu n.

8 Kaikki ulkomait kestävimmätkin, puulajit, nähden arempia kasvupaikkaansa mait lajit puulajimme. alunperin oloihin ottaen kuin Tämä johtuu siitä, mitä Suomi Ulkomainen puulaji valoa vaativa kasvualustaansa istuttaa yleensä vilville maille, sova sille vesi muiden puiden esiinny. Niin niin Viljelypaikka haittaavaa 4. kasvukauden mikäli saman tai enemmän että arempi, nähden maa Lähellä uin vaate siis syytä karua, maanpintaa hyvin tulisi aina valita siten, i kuin ettei juuristokilpailua varjostusta ulkomaisiakin istutettaessa aikaansaamiksi tarpeen koristepuita sijoittaa ne pie kuitenkin kaunii huolehtia riittävästä etäisyydestä rakennuksiin nähden. Kotimait kestävät tarkasti uraa, puut uin tarkoituknmukaista ryhmiin. Puistopuita den latvusten Kuva täytemultaa. kotimaisia istutusvälistä puu aina haitallinen kä ulkomaisille että kotimai puulajeille. istutettaessa taas kotimaassaan. Ulkomait runsaasti aina ilmastollisti kuin käytettävä siis Tästä liaampi ei ilmasto olisi joiden joutuu viljelypaikkakunnalla enemmän ulkomait Maapallolla tarjoaa. vähemmän "väärään" ilmasto. uudella kuin koti mukautuneet toinlaisiin ilmastollisiin ole kahta erillistä aluetta, lainen. että yleensä vaativampia puulajit sopivat hyvin Suomen kuluttua suomalaien ilmasto-oloissa. istutuksta. Valok. Kuvassa J. Raulo. maimaan mänty neljän

9 Kartta koristekasvien Kartta menestymisalueista laadittu maatilahallitukn puutarhaosastossa. Toimitusaikataulu Taimien Puulaji pituus, Toimitusvuosi cm Rauduskoivu x Visakoivu Pihla Harmaaleppä (liuskaleht.) (liuskaleht.) Kuusi Omorikakuusi Mustakuusi Pih takuusi Mänty mbramänty Vuorimänty Lehtikuusi = ei saatavissa x = saatavissa Rauduskoivu x rajoitetusti

100-150 Pihla 100-150 Harmaaleppä (liuskaleht.) 100-150 (liuskaleht.

10 Suenjoen taimitarha Osoite: lisvesi Puhelin: 979/10770

Samankaltaiset tiedostot

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m. Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää