RAPORTTI Helsingin kaupungin rakennusviraston istuttamat puisto- ja katupuut vuosina

Transkriptio

1 㤵 㤵 㜵 㜵 RAPORTTI 㤵 Helsingin kaupungin rakennusviraston istuttamat puisto- ja katupuut vuosina 2 25 㤵 㜵 㜵 Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 27:12/ katu- ja puisto-osasto

2 Julkaisija: Helsingin kaupungin rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto Teksti: Ilpo Koivu Toimitus: Satu Tegel Painosmäärä: 1 kpl Paino: Kopioniini Oy

3 RAPORTTI Helsingin kaupungin rakennusviraston istuttamat puisto- ja katupuut vuosina 2 25 Ilpo Koivu Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 27: 12 /katu- ja puisto-osasto

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Aineiston kokoaminen Aineiston valintaperusteet Aineiston monimuotoisuus ja puiden käyttömäärä yleisesti Puiden viljelysopimus Tilaston puistopuut Puistopuiden lajivalikoima Tilaston katualueiden puut Tilaston rajoittavat ja luotettavuutta vähentävät tekijät Kysymykset ja kommentit Johtopäätöksiä Kiitokset Lähteet...15 LIITE 1: Luettelo HKR:n istuttamista puisto- ja katupuista vuosilta LIITE 2: Luettelo HKR:n istuttamista puisto- ja katupuista käyttömäärän mukaisessa järjestyksessä...2

5 1 Johdanto Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osaston (KPO) tilauksesta kootun puisto- ja katupuutilaston tarkoitus on edesauttaa tulevien taimitarpeiden arviointia. Tilaston kokoamisen taustalla on mm. rakennusviraston suuren viljelysopimuksen päättyminen vuoden 26 lopussa. Tällaisen puita koskevan tilastotiedon kokoaminen ei ole ollut KPO:lla käytäntönä, joten tiedot käytetyistä puista ovat ainoastaan rahtikirjoissa ja eri rakennuskohteiden määräluetteloissa. Poikkeuksena tästä on kaupungin taimistolla tehty puutilasto vuosilta , joka tosin koski ainoastaan katualueille istutettuja puita. Työn tekijä, Ilpo Koivu, on puutarhuri, yo-merkonomi ja opiskelee puutarhatiedettä Helsingin yliopistossa. Puutilasto on tehty tilaustyönä Helsingin yliopiston Soveltavan biologian laitoksella. Työtä ohjasivat Juha Raisio ja Satu Tegel KPO:lta. 2 Aineiston kokoaminen Tilaston aineisto on kerätty kesällä 26 HKR:n taimistolla olevasta arkistosta. Lähteenä ovat olleet sisäistä laskutusta varten tehdyt luettelot, jotka perustuvat pohjoisen, itäisen ja läntisen viheryksikön eri viherrakennuskohteiden rahtikirjoihin vuosilta (Näin ollen istutettujen puiden lukumäärät ja valitut kokoluokat perustuvat yksinomaan rahtikirjatietoihin, eikä esimerkiksi istutusten toteutumista tai puiden kasvuunlähtöä ole tarkistettu paikan päällä.) Tilaston pohjana on käytetty rakennusviraston puurekisterin puulaji- ja -lajikeluetteloa, jota on muokattu tarpeen mukaan sopivaksi. Luetteloiden ja taulukkopohjan nimistö on tarkistettu vastaamaan Viljelykasvien nimistön (Räty & Alanko 24) uusinta painosta. 3 Aineiston valintaperusteet Laskutusta varten tehdyissä luetteloissa on kirjattuna kaikki kyseisiin kohteisiin tarkoitetut monivuotiset kasvit. Tällaisista luetteloista on tilastoon kirjattu puiksi tulkitut lajit. Tilastoon valitut puut ovat yleisesti ottaen yli 6 cm:n korkuisia tai rungon ympäryksen perusteella luokiteltuja. Raja puiden ja pensaiden välillä on tietyillä lajeilla hieman häilyvä. Pensaana käytettyjen sukujen, kuten Amelanchier, Syringa, Crataegus yms., kohdalla tilastoon on kelpuutettu sellaiset yksilöt, joiden kohdalla rahtikirjassa on ollut pikkupuuhun viittaava kuvaus, kuten rungollinen tai kokoluokka, joka perustuu rungon ympärysmittaan. Havukasvien valinnassa on käytetty lajikohtaista luokittelua siten, että tilastoon on otettu sellaiset lajit, jotka täysikasvuisena suotuisissa oloissa saavuttavat puumaisen kokoluokan. Tuijista (Thuja) taimikooltaan yli 1 cm:n korkuiset on huomioitu tilastoon. Tsuga- suvusta myös tätä pienemmät, joiden kokoluokassa on saattanut olla ainoastaan merkintä astiataimi, on huomioitu. Pinus- ja Picea-sukuiset on pääsääntöisesti valittu, kun koko on ollut yli 6 cm. Astiataimia ja pienempiä kokoluokkia on huomioitu harkinnan mukaan, kun on käynyt ilmi, ettei kyseessä ole metsikkö- tai massaistutus. Jako puisto- ja katupuihin on tehty istutuskohteen perusteella. Puistopuiksi on tulkittu puut, joiden kohteen nimessä on ollut esimerkiksi liite puisto, piha tai kartano. Katupuiksi on kirjattu sellaiset, joiden kohteena on ollut katu, tie, kaari, raitti tai vastaava. 3

6 4 Aineiston monimuotoisuus ja puiden käyttömäärä yleisesti Puut on tilastoitu pääsääntöisesti lajikkeittain. Eräät lajikkeet, kuten esimerkiksi koristeomenapuut, on koottu paratiisiomenapuiden (Malus Prunifolia-ryhmä) ja purppuraomenapuiden (Malus Purpurea-ryhmä) ryhmäksi. Samoin on toimittu myös tarhaomenapuun (Malus domestica), päärynän (Pyrus communis), luumun (Prunus domestica), imeläkirsikan (Prunus avium) ja hapankirsikan (Prunus cerasus) lajikkeiden kohdalla. Edellä mainitut ryhmät sellaisenaan mukaan lukien tilastoon kertyi puistopuutaksoneita 149 ja katupuutaksoneita 58. Vuosina 2 25 puistoissa käytettiin vuosittain keskimäärin 8 eri taksonia. Vuotuinen taksonimäärä vaihteli vain vähän, keskimäärin alle kymmenen taksonia, suuntaan tai toiseen. Vuosittainen katupuiden taksonimäärä oli keskimäärin 24 ±7. Taksonilla tarkoitetaan tässä yhteydessä puisto- tai katupuuna käytettyä lajia tai lajiketta. Helsingin puistoihin on istutettu vuosina 2 25 keskimäärin 21 puuta vuodessa. Vuotuinen katupuiden käyttö on ollut noin 9 puuta. Vuosien 2 25 puumäärissä on havaittavissa selvä trendi, joka on sekä puisto- että katupuiden osalta laskeva. Vuosittain käytettyjen puiden määrän väheneminen on merkittävää etenkin puistopuiden kohdalla (Kuva 1). Kpl Katupuut Puistopuut Keskiarvo Kuva 1. HKR:n vuosina 2 25 istuttamat puisto- ja katupuut. 5 Puiden viljelysopimus Rakennusviraston puiden käyttöön on vaikuttanut suuri puiden viljelysopimus. Tuottajan kanssa tehdyllä sopimuksella rakennusvirasto on varmistanut yhteensä 2 kpl riittävän suurikokoisen puun saatavuuden istutuksiinsa. Toisaalta sopimus on myös sitouttanut HKR:n käyttämään tiettyjä puulajeja sopimuksen mukaiset määrät. Vuosina voimassa ollut sopimus on koskenut seuraavia lajeja: metsävaahtera (Acer platanoides), marjaomenapuu (Malus baccata), metsätammi (Quercus robur), kotipihlaja (Sorbus aucuparia), ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia), metsälehmus (Tilia cordata), puistolehmus (Tilia x vulgaris) ja vuorijalava (Ulmus glabra). Vuoteen 2 saakka sopimusviljelyssä olivat myös siperianpihta (Abies sibirica), serbiankuusi (Picea omorica), sembramänty (Pinus cembra) ja makedonianmänty (Pinus peuce). 4

7 6 Tilaston puistopuut Tilaston puistopuiden kokonaismäärä on kpl. Eniten on istutettu metsämäntyä (Pinus sylvestris), 981 kpl. Mäntyjen suuren määrän selittäjänä on todennäköisesti erilaiset metsänreunasekä meluvalli-istutukset, joihin käytetyt määrät ovat verraten suuria. Toiseksi eniten on istutettu rauduskoivua (Betula pendula), 785 kpl, ja kolmanneksi eniten metsätammea (Quercus robur), 683 kpl. Nyt saadut tulokset ovat samansuuntaisia kuin Helsingin yliopistossa vuonna 2 tehdyssä, koko maata käsittävässä taajamapuukyselyssä (Lindén, L. 2), jossa selvitettiin eri puulajien käyttöä katu- ja viheralueilla Suomessa. Nyt tehdystä selvityksestä poiketen taajamapuukyselyssä puita tarkasteltiin ainoastaan lajin tarkkuudella. Taajamapuukyselyn vastauksista kävi ilmi, että puistoissa yleisimmin käytetty laji oli koivu. Seuraavaksi eniten puistoihin istutettiin vaahteroita, pihlajia, kotimaista mäntyä ja kuusta sekä lehmuksia. Taajamapuukyselyssä kadunvarsi-istutusten yleisimmät lajit olivat koivu ja lehmus. Muita, vähemmän käytettyjä, lajeja olivat pihlajat, vaahterat sekä jalavat. Nyt tehdyn selvityksen yhteydessä laadittu, kaikkiaan 33 sukuun jakautuva puistopuutilasto on monipuolinen (Kuva 2). Tilaston sukuja lähemmin tarkasteltaessa voidaan kuitenkin havaita, että kussakin suvussa on tietyt käytetyimmät lajinsa, joita pääsääntöisesti on yksi ylitse muiden. Tähän ovat mitä ilmeisimmin vaikuttaneet muun muassa edellä mainitut puiden viljelysopimukset. Kpl/suku Abies Acer Alnus Amelanchier Betula Crataegus Fraxinus Malus Picea Pinus Populus Prunus Pyrus Quercus Salix Sorbus Thuja Tilia Tsuga Ulmus Muut 13 sukua Kuva 2. Vuosina 2 25 istutetut puistopuut suvuittain 149:stä puistopuutaksonista 56 oli sellaisia lajeja tai lajikkeita, joiden istutettujen puiden lukumäärä oli alle 1 kpl. Suvuittain tarkasteltuna 13 sukua oli sellaisia, joita oli istutettu vuosina 2-25 alle 1 puuta (Kuva 3). Monista verraten harvinaisista lajeista on istutettu yksittäisiä puita arboretumeihin ja puistoihin. Tällaisista muutamana esimerkkinä lakkipuu (Cladrastis kentukea), amerikanhumalapyökki (Ostrya virginiana), amerikanpyökki (Fagus grandifolia) ja maakkia (Maackia amurensis). 5

8 Kpl/suku Aesculus Carpinus Cercidiphyllum Cladrastis Fagus Ilex Juglans Larix Maackia Ostrya Phellodendron Pseudotsuga 85 8 Pterocarya Syringa Kuva 3. Vuosina 2 25 istutettujen puistopuiden Muut 13 sukua (265 kpl kuvassa 2). 4 7 Puistopuiden lajivalikoima Puistopuiden 33 sukua jakaantuvat kaikkiaan 149 taksoniin. Kussakin suvussa pääsääntöisesti yhtä taksonia on istutettu huomattavasti muita enemmän. (Kuvat 4-16). (Yksittäisiä taksoneita on yhdistetty osittain samoihin kuviin.) Tilastosta käy ilmi myös muutamia erittäin vähän käytettyjä sukuja, joiden käytön soisi lisääntyvän, mikäli menestymisestä saadaan myönteisiä kokemuksia (Kuva 17). Abies-suvussa eniten käytetty on ollut siperianpihta (A. sibirica). Acer-suvun puista eniten käytettyjä ovat metsävaahtera (A. platanoides) ja mongolianvaahtera (A. tataricum subsp. ginnala). Muut suvun taksoneista ovat lähinnä yksittäisiä puita. Alnus- ja Betula-sukujen selkeästi runsaslukuisimpia ovat tervaleppä (A. glutinosa) ja rauduskoivu. Pikkupuina käytetyistä tuomipihlajista ja orapihlajista vuosittain ja myös runsaimmin on istutettu sirotuomipihlajaa (Amelanchier laevis) ja mustamarjaorapihlajaa (Crataegus douglasii). Fraxinus-suvun selkeästi käytetyin laji on ollut lehtosaarni (F. exelsior). Malus-suvussa marjaomenapuuta (M. baccata) on istutettu ylivoimaisesti eniten, 634 kpl. Muita koristeomenia, kuten Purpurea-ryhmäksi luokiteltuja lajikkeita, on istutettu 237 puuta ja paratiisiomenapuita eli Prunifolia-ryhmän puita 39. Tarhaomenapuun (M. domestica) eri lajikkeita olevia puita on istutettu kaikkiaan 137 kpl. Picea-suvun käytetyimmät lajit ovat olleet serbiankuusi (P. omorica), 534 kpl ja metsäkuusi (P. abies), 394 kpl. Valtaosa (981 kpl / 1186 kpl) Pinus-suvun puista on ollut metsämäntyä. Populussukuisista eniten on istutettu pylväshaapaa (P. tremula Erecta ), 79 kpl. Prunus-suvun käytetyimmät lajit ovat olleet pilvikirsikka (P. pensylvanica), 297 kpl ja rusokirsikka (P. sargentii), 194 kpl. Hapankirsikkaa, johon sisältyvät amarelli-, morelli- ja pensaskirsikkalajikkeet on istutettu yhteensä 157 puuta. Eri päärynälajikkeita (Pyrus) on istutettu yhteensä 115 puuta. Quercus- ja Salix-suvun eniten käytetyimpiä lajeja ovat olleet metsätammi (Q. robur) ja terijoensalava (S. 6

9 fragilis Bullata ). Sorbus-suvun useista lajeista ja lajikkeista eniten on istutettu kotipihlajaa (S. aucuparia), ruotsinpihlajaa (S. intermedia) ja suomenpihlajaa (S. hybrida). Thuja-suvusta runsaimmin käytetty lajike on ollut timanttituija (T. occidentalis Smaragd ). Hemlokkeja on käytetty varsin vähän. Kanadanhemlokkia (Tsuga canadensis) 12 kpl ja vuorihemlokkia (T. mertensiana) 45 kpl. Tilia- ja Ulmus-sukujen valtalajit ovat metsälehmus (T. cordata), 396 kpl ja vuorijalava (U. glabra), 382 kpl. Abies - ja Pseudotsuga -sukuiset puistopuut Abies balsamea Abies concolor Abies holophylla Abies koreana Abies lasiocarpa Abies sibirica Pseudotsuga menziesii Kuva 4. Acer -sukuiset puistopuut Acer negundo Acer pensylvanicum Acer platanoides Acer platanoides 'Deborah' Acer platanoides 'Faassen s Black' Acer platanoides 'Reitenbachii' Acer platanoides 'Schwedleri' Acer pseudosieboldianum Acer rubrum Acer saccharinum Acer saccharum Acer tataricum subsp. ginnala Acer tataricum Kuva 5. 7

10 Alnus - ja Amelanchier -sukuiset puistopuut Alnus glutinosa Alnus glutinosa 'Sakari' Alnus glutinosa f. pyramidalis Alnus incana f. laciniata Alnus incana f. laciniata Alnus incana Amelanchier alnifolia Amelanchier laevis Amelanchier ovalis Amelanchier spicata Kuva 6. Betula -sukuiset puistopuut Betula albosinensis var.septentrionalis Betula papyrifera Betula pendula Betula pendula Dalecarlica Betula pendula f. bircalensis Betula pendula f. crispa Betula pendula var. carelica Betula pubescens f. rubra Betula pubescens Kuva 7. Crataegus - ja Syringa -sukuiset puistopuut Crataegus douglasii Crataegus grayana Crataegus submollis Crataegus x media 'Paul s Scarlet' Crataegus x mordenensis 'Toba' Syringa josikaea Syringa reticulata Syringa Vulgarisryhmä Kuva 8. 8

11 Fraxinus -, Juglans - ja Populus -sukuiset puistopuut Fraxinus excelsior Fraxinus pennsylvanica Juglans ailanthifolia Juglans cinerea Juglans mandshurica Populus alba Populus balsamifera 'Elongata' Populus tremula 'Erecta' Populus tremula Populus trichocarpa Populus x canescens Populus 'Rasumowskiana' Kuva 9. Larix -, Picea - ja Pinus -sukuiset puistopuut Larix gmelinii subsp. Larix sibirica Picea abies f. pendula Picea abies Picea mariana Picea omorika Picea pungens 'Glauca' Picea pungens Picea Pinus cembra Pinus contorta var. Pinus peuce Pinus sylvestris Kuva 1. Malus -sukuiset puistopuut Malus baccata Malus domestica Malus prunifolia 'Oppio' Malus prunifolia Malus Prunifoliaryhmä Malus Purpurearyhmä Malus sylvestris Malus 'Hyvingiensis' Kuva 11. 9

12 Prunus - ja Pyrus -sukuiset puistopuut Prunus avium 16 3 Prunus cerasus 'Rhexii' 157 Prunus cerasus 39 Prunus domestica subsp. 66 Prunus domestica 18 Prunus maackii 36 Prunus padus Colorata Prunus pensylvanica 194 Prunus sargentii 27 Prunus virginiana 'Schubert' 56 Prunus virginiana 115 Pyrus communis Kuva 12. Salix -sukuiset puistopuut Salix alba var. sericea 'Sibirica' Salix caprea Salix fragilis 'Bullata' Salix pentandra Salix x rubens 'Brizensis' Salix x rubens Salix x rubens 'Lasipalatsi' Kuva 13. 1

13 Sorbus americana 'Turku' Sorbus -sukuiset puistopuut 118 Sorbus americana Sorbus aria Sorbus aucuparia 'Fastigiata' Sorbus aucuparia 'Pendula' Sorbus aucuparia 'Xanthocarpa' Sorbus aucuparia Sorbus commixta Sorbus hybrida Sorbus intermedia Sorbus koehneana Sorbus villmorinii Sorbus x thuringiaca 'Fastigiata' Sorbus x thuringiaca Sorbus 'Astrid' Sorbus 'Birgitta' Sorbus 'Dodong' Sorbus 'Eliit' Kuva 14. Thuja - ja Tsuga -sukuiset puistopuut Thuja koraiensis 136 Thuja occidentalis 'Brabant' 8 Thuja occidentalis 'Columna' Thuja occidentalis 'Smaragd' 22 Thuja occidentalis 2 Thuja plicata 12 Tsuga canadensis 45 Tsuga mertensiana Kuva 15. Quercus -, Tilia - ja Ulmus -sukuiset puistopuut Quercus robur Quercus robur 'Fastigiata' Quercus rubra Tilia cordata Tilia x vulgaris Tilia x vulgaris 'Pallida' Ulmus glabra Camperdownii Ulmus glabra Exoniensis Ulmus glabra Ulmus laevis Kuva

14 Aesculus hippocastanum Carpinus betulus Carpinus caroliniana Cercidiphyllum japonicum Cladrastis kentukea Ilex verticillata 'Casapons' Maackia amurensis Ostrya virginiana Pterocarya rhoifolia Pterocarya stenoptera Kuva 17. Vähän käytettyjä taksoneita. 8 Tilaston katualueiden puut Tilastossa käytetyn taksoniin ja istutuskohteeseen perustuvan luokittelun ansiosta ei ole mahdollista analysoida varsinaisia katupuita. Katupuilla tarkoitetaan tässä yhteydessä katualueille istutettuja puita. Katupuiden 59 taksonista 23 oli sellaisia, joiden puita on istutettu koko ajanjaksona alle 1 kappaletta. Ainoastaan 11 taksonia oli sellaisia, joiden puita on istutettu yli 1 kpl (Kuva 18). Kaduille tai kadunvarsille istutettujen puiden kokonaismäärästä (5 519 kpl) puistolehmuksen (Tilia x vulgaris) nimellä kulkevia lehmuksia on istutettu ylivoimaisesti eniten, 32 % eli 1753 kpl (Kuva 2). Toiseksi eniten on istutettu rauduskoivua (Betula pendula), 11 % eli 617 kpl ja kolmanneksi käytetyin on ollut metsävaahtera (Acer platanoides), noin 1 % eli 525 kpl. Sekä vuorijalavaa (Ulmus glabra) että ruotsinpihlajaa (Sorbus intermedia) on istutettu 6 %. Hieman alle 5 % osuus katupuista on kotipihlajalla (Sorbus aucuparia) sekä metsämännyllä (Pinus sylvestris). Metsätammi (Quercus robur) ja pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) ovat tilastossa osuuksilla 4 % ja 3 %. Vajaa 3 % istutetuista katupuista on marjaomenapuuta (Malus baccata). Tätä pienemmät osuudet ovat kappalemäärältään alle 1 kpl:n luokkaa (Kuva 19) Kpl/suku Acer Betula Crataegus Malus Pinus Populus Prunus Quercus Sorbus Tilia Ulmus Muut 9 sukua Kuva 18. Vuosina 2 25 istutetut katupuut suvuittain. 12

15 Suvun tasolla tilaston neljä käytetyintä sukua ovat samat kuin ruotsalaisessa, vuosina tehdyssä tutkimuksessa, jossa katupuiden käyttöä oli selvitetty maan eri menestymisvyöhykkeillä. (Bengtsson & Lindberg 1994). Katualueiden osalta tilastoa tarkastellessa voi tehdä johtopäätöksen, että varsinaisia katupuina käytettyjä taksoneita on kymmenkunta ja loput ovat todennäköisesti kadun varsille istutettuja puistopuita tai pihapuita, jotka on nimetty lähteenä käytetyissä luetteloissa kadun nimellä. Useat pikkupuut kuten mongolianvaahtera (Acer tataricum subsp. ginnala), orapihlajat (Crataegus) ja tuomipihlajat (Amelanchier) on käytetty eri tavoin keskikaistojen ja kadunvarsien vihreyttämiseen. Tässä tilastossa myös istutusryhmissä olevat pikkupuut näkyvät katupuina, mikä tietyllä tavalla vääristää tilastoa. Kpl/suku Abies Aesculus Alnus Amelanchier Fraxinus Larix Picea Salix Syringa Kuva 19. Vuosina 2 25 istutettujen katupuiden Muut 9 sukua (Kuvassa 4). Katualueiden käytetyimmät lajit Acer platanoides* 525 Betula pendula 617 Malus baccata* 126 Pinus sylvestris 247 Prunus pensylvanica Quercus robur* Sorbus aucuparia* Sorbus intermedia* 338 Tilia x vulgaris* 1753 Ulmus glabra* Kuva 2. Katualueiden 1 eniten istutettua lajia. Tähdellä merkityt ovat sopimusviljelypuita

16 9 Tilaston rajoittavat ja luotettavuutta vähentävät tekijät Aineistoa ja tilastoa tarkastellessa mieleen nousee kysymyksiä muun muassa tilaston kattavuudesta. Onko kaikki kasvimateriaali kirjattuna taimistoarkistoihin vai onko osa tavarasta mennyt esimerkiksi urakoitsijoiden istuttamina suoraan kohteisiin ja laskutus tällaisten osalta on hoidettu ohi taimiston? Mitä muita väyliä tuottajien ja rakennuskohteiden välillä on vai onko mitään? Tilaston perustuessa luetteloihin on mahdollista, että luetteloita tulkitessa tulee virhearviointeja. Tällaisiksi voisi mainita esimerkiksi teiden varsille istutetut puut, jotka eivät todellisuudessa ole varsinaisia katupuita tai katupuina käytettyjä lajeja, vaan katualueiden tuntumaan istutettuja puita tai isoja pensaita. Myös erilaisiin meluvalleihin käytetyt puut saattavat tällaisessa kohteen nimen perusteella tapahtuvassa luokittelussa päätyä väärään osastoon ja siten vääristävät todellista tilannetta. Kasvien oikeaa nimeämistä ei myöskään ole voitu tällaisessa tilastossa tarkistaa tai tarkistuttaa. On mahdollista, että muun muassa lehmusten kohdalla useita lajeja tai risteymiä on kulkenut tilastoon yhdellä ja samalla nimellä, koska sukua tarkempi, lajien ja lajikkeiden sekä risteymien tunnistaminen on useimmille vaikeaa. Yksityiskohtainen, tarkemmin kokoluokat huomioiva tilastointi olisi vähentänyt tulkinnanvaraa ja lisännyt sitä kautta tilaston tarkkuutta. Alkujaan tilasto oli aikomus koota rakennuskohteiden suunnitelmien määräluetteloiden perusteella. Näissä määräluetteloissa kasvien kokoluokittelu oli varsin puutteellinen, joten kokoluokittelusta luovuttiin. 1 Kysymykset ja kommentit Kadunvarsipuut ovat pääosin sopimusviljelypuita, mikä on ymmärrettävää, koska katupuilta edellytetään riittävää kokoluokkaa. Lajeja tarkastellessa tulee kuitenkin mieleen kysymys onko suuri viljelysopimus toisaalta myös rajannut katupuiden käyttöä ja onko sopimuksen myötä hyviä vaihtoehtoja jäänyt käyttämättä. Tilastoa tarkastellessa eri sukujen verraten harvat runsaasti käytetyt lajit ovat hallitsevia sekä puisto- että katualueiden puissa. Monien lajien ja lajikkeiden käyttö on ollut todella vähäistä, vain muutamia puita koko tarkasteltavana ajanjaksona. Mielestäni käytettävien lajien valikoimaa tulisi tulevaisuudessa laajentaa. Suunnittelussa voisi tulevaisuudessa huomioida nykyisin vähän käytettyjä, mutta hyvin menestyneitä lajeja ja lajikkeita. Näin Helsingin viheralueilla puuston monimuotoisuus ja mielenkiintoisuus säilyisivät myös tulevaisuudessa. Vuosittain istutettujen puiden määrissä on havaittavissa lievästi laskeva trendi. Ovatko aiheuttajana pienemmät resurssit, erilainen suunnittelutyyli, mahdollisesti nykyisin rakennettavien kohteiden pienempi koko tai jokin muu? Istutuskohteiden sijainnin sisältyminen tilastoon olisi myös ollut mielenkiintoinen ja hyödyllinen, mutta merkittävästi työmäärää lisäävä ulottuvuus. 14

17 11 Johtopäätöksiä Vaikka edellä mainitut puutteet rajoittavat tilaston luotettavuutta ja määrät ja luokittelut voivat olla puutteellisia, selviää tilastosta joka tapauksessa istutettu lajivalikoima. Istutuspaikkojen mukanaolo mahdollistaisi muun muassa seurannan eri lajien ja lajikkeiden menestymisestä. Myös taimien alkuperätiedot, lähtien aina lisäysmateriaalista, olisivat hyödyllistä tietoa menestymisen seurannassa ja tarvittaessa tunnistamisessa. Tämän tilaston perusteella ei voinut havaita yksittäisten lajien kohdalla käytön lisääntymistä tai vähenemistä, koska yksittäisten kohteiden puumäärät vaihtelivat runsaasti. Joinakin vuosina tiettyjä lajeja oli käytetty paljon, mutta ainoastaan muutamaan kohteeseen. Toisia lajeja puolestaan oli käytetty vain yksittäisiä tai muutamia puita lukuisiin eri kohteisiin. Tällaisen tilastoinnin tekeminen vakiotoimenpiteenä olisi erittäin suotavaa. Jatkuva tilastotiedon kokoaminen palvelisi sekä yleistä että kaupungin sisäistä viheralan kehittämistä ja tutkimustoimintaa. Tuleville sukupolville kattava ja säännöllisesti päivitettävä tilasto olisi yksinkertainen avain kaupunkipuuston ja yksittäisten puiden historiaan. 12 Kiitokset Näin kattavan tilaston kokoaminen ei olisi ollut mahdollista ilman järjestelmällistä rahtikirjojen arkistointia, mistä suuret kiitokset HKR:n taimistolla arkiston tehneille. Kiitän myös mahdollisuudesta saada kopioida tilaston aineisto taimistolla. Työn eri vaiheissa saamastani ohjauksesta kiitän MMM Juha Raisiota ja MMM Satu Tegeliä KPO:lta. Yhteistyöstä ja avunannosta kiitokset myös MMT Leena Lindénille Helsingin yliopiston Soveltavan biologian laitokselta. 13 Lähteet Bengtsson, R. & Lindberg, A Stadsträd planterade i Sverige Institutionen för trädgårdsvetenskap, SLU Alnarp. Lindén, L. 2. Taajamapuukyselyn tuloksista. Viherympäristö1/: Räty, E. & Alanko, P. 24. Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliitto. 15

18 LIITE 1: Luettelo HKR:n istuttamista puisto- ja katupuista vuosilta 2 25 Tieteellinen nimi Suom. nimi Puistop. Katup. Yhteensä 1 Abies balsamea PALSAMIPIHTA Abies concolor HARMAAPIHTA Abies holophylla USSURINPIHTA Abies koreana KOREANPIHTA Abies lasiocarpa LÄNNENPIHTA Abies sibirica SIPERIANPIHTA Acer negundo SAARNIVAAHTERA Acer pensylvanicum PENNSYLVANIANVAAHTERA Acer platanoides METSÄVAAHTERA Acer platanoides 'Deborah' Acer platanoides 'Royal Red' Acer platanoides Faassen s 12 Black HURMEVAAHTERA Acer platanoides Reitenbachii RUSOVAAHTERA Acer platanoides Schwedleri VERIVAAHTERA Acer pseudosieboldianum KOREANVAAHTERA Acer rubrum PUNAVAAHTERA Acer saccharinum HOPEAVAAHTERA Acer saccharum SOKERIVAAHTERA Acer tataricum TATAARIVAAHTERA Acer tataricum subsp. ginnala MONGOLIANVAAHTERA Aesculus hippocastanum HEVOSKASTANJA Alnus glutinosa TERVALEPPÄ Alnus glutinosa 'Sakari' Alnus glutinosa f. pyramidalis PILARITERVALEPPÄ Alnus incana HARMAALEPPÄ Alnus incana f. laciniata SULKAHARMAALEPPÄ 1 1 Alnus incana f. laciniata 27 'Johanna' Amelanchier alnifolia MARJATUOMIPIHLAJA Amelanchier laevis SIROTUOMIPIHLAJA Amelanchier ovalis Amelanchier spicata ISOTUOMIPIHLAJA 2 2 Betula albosinensis 32 var.septentrionalis KUPARIKOIVU Betula papyrifera PAPERIKOIVU Betula pendula RAUDUSKOIVU Betula pendula Dalecarlica TAALAINKOIVU Betula pendula f. bircalensis PIRKKALANKOIVU Betula pendula f. crispa LOIMAANKOIVU Betula pendula var. carelica VISAKOIVU Betula pubescens HIESKOIVU Betula pubescens f. rubra PUNAKOIVU Carpinus betulus VALKOPYÖKKI Carpinus caroliniana KAROLIINANVALKOPYÖKKI Cercidiphyllum japonicum KATSURA Cladrastis kentukea LAKKIPUU Crataegus douglasii MUSTAMARJAORAPIHLAJA Crataegus grayana AITAORAPIHLAJA Crataegus submollis ISO-ORAPIHLAJA

19 Crataegus x media Paul s 48 Scarlet RUUSUORAPIHLAJA Crataegus x mordenensis 49 Toba HELMIORAPIHLAJA Fagus grandifolia AMERIKANPYÖKKI Fagus sylvatica PYÖKKI Fagus sylvatica 'Atropurpurea' Fraxinus excelsior LEHTOSAARNI Fraxinus excelsior 'Pendula' RIIPPASAARNI Fraxinus pennsylvanica PUNASAARNI Ilex verticillata 'Casapons' KESÄORJANLAAKERI Juglans ailanthifolia JAPANINJALOPÄHKINÄ Juglans cinerea AMERIKANJALOPÄHKINÄ Juglans mandshurica MANTSURIANJALOPÄHKINÄ Larix gmelinii subsp. japonica KURILIENLEHTIKUUSI Larix sibirica SIPERIANLEHTIKUUSI Maackia amurensis MAAKKIA Malus 'Hyvingiensis' RAUTATIENOMENAPUU Malus baccata MARJAOMENAPUU Malus domestica TARHAOMENAPUU Malus prunifolia SIPERIANOMENAPUU Malus prunifolia 'Oppio' SIPERIANOMENAPUU Malus Prunifolia-ryhmä PARATIISIOMENAPUU Malus Purpurea-ryhmä (x 69 adstringens) PURPPURAOMENAPUU Malus sylvestris METSÄOMENAPUU Ostrya virginiana AMERIKANHUMALAPYÖKKI Phellodendron amurense Picea PIKEA-ERIKOISMUODOT Picea abies METSÄKUUSI Picea abies f. aurea KULTAKUUSI Picea abies f. pendula SURUKUUSI Picea mariana MUSTAKUUSI Picea omorika SERBIANKUUSI Picea pungens OKAKUUSI Picea pungens 'Glauca' HOPEAKUUSI Pinus cembra SEMBRA(MÄNTY) Pinus contorta var. latifolia KONTORTAMÄNTY Pinus peuce MAKEDONIANMÄNTY Pinus sylvestris METSÄMÄNTY Populus 'Rasumowskiana' RUHTINAANPOPPELI Populus alba HOPEAPOPPELI Populus balsamifera 'Elongata' PALSAMIPOPPELI Populus tremula HAAPA Populus tremula 'Erecta' PYLVÄSHAAPA Populus trichocarpa JÄTTIPOPPELI Populus x canescens HARMAAPOPPELI Prunus avium IMELÄKIRSIKKA Prunus cerasus HAPANKIRSIKKA Prunus cerasus 'Rhexii' SCHALININKIRSIKKA Prunus domestica LUUMU Prunus domestica subsp. 96 insititia 'Yleinen sinikriikuna' KRIIKUNA

20 97 Prunus maackii TUOHITUOMI Prunus padus Colorata PURPPURATUOMI Prunus pensylvanica PILVIKIRSIKKA Prunus sargentii RUSOKIRSIKKA Prunus virginiana VIRGINIANTUOMI Prunus virginiana 'Schubert' RUSOTUOMI Pseudotsuga menziesii DOUGLASKUUSI Pterocarya rhoifolia JAPANINSIIPIPÄHKINÄ Pterocarya stenoptera KIINANSIIPIPÄHKINÄ?? Pyrus communis PÄÄRYNÄ Quercus robur METSÄTAMMI Quercus robur 'Fastigiata' KARTIOTAMMI Quercus rubra PUNATAMMI Salix alba var. sericea 'Sibirica' HOPEASALAVA (-PAJU) Salix caprea RAITA Salix fragilis 'Bullata' TERIJOENSALAVA Salix pentandra HALAVA Salix x rubens 'Brizensis' KORALLISALAVA Salix x rubens (x blanda) 115 'Lasipalatsi' ISORIIPPASALAVA 4 4 Salix x rubens Schrank / S.alba 116 x fragilis KUJASALAVA Sorbus 'Astrid' Sorbus 'Birgitta' BIRGITANPIHLAJA Sorbus 'Dodong' TUURENPIHLAJA Sorbus (Sorbus aucuparia x 12 Pyrus sp.) 'Eliit' Sorbus-risteymä Sorbus americana AMERIKANPIHLAJA Sorbus americana 'Turku' AMERIKANPIHLAJA Sorbus aria SAKSANPIHLAJA Sorbus aucuparia KOTIPIHLAJA Sorbus aucuparia 'Fastigiata' PYLVÄSPIHLAJA Sorbus aucuparia 'Pendula' RIIPPAPIHLAJA Sorbus aucuparia 'Xanthocarpa' KELTAMARJAPIHLAJA Sorbus commixta JAPANINPIHLAJA Sorbus hybrida SUOMENPIHLAJA Sorbus intermedia RUOTSINPIHLAJA Sorbus koehneana HELMIPIHLAJA Sorbus villmorinii PUNAHELMIPIHLAJA Sorbus x thuringiaca TAATANPIHLAJA Sorbus x thuringiaca 'Fastigiata' KARTIOTAATANPIHLAJA Syringa JALOSYREENI Syringa josikaea UNKARINSYREENI Syringa reticulata JAPANINLIKUSTERISYREENI Thuja koraiensis KOREANTUIJA Thuja occidentalis KANADANTUIJA Thuja occidentalis 'Brabant' KARTIOTUIJA Thuja occidentalis 'Columna' PILARITUIJA Thuja occidentalis 'Smaragd' TIMANTTITUIJA Thuja plicata JÄTTITUIJA Tilia cordata METSÄLEHMUS Tilia x vulgaris PUISTOLEHMUS

21 146 Tilia x vulgaris 'Pallida' KEISARINLEHMUS Tsuga canadensis KANADANHEMLOKKI Tsuga mertensiana VUORIHEMLOKKI Ulmus glabra VUORIJALAVA Ulmus glabra Camperdownii SATEENVARJOJALAVA Ulmus glabra Exoniensis KARTIOJALAVA Ulmus laevis KYNÄJALAVA

22 LIITE 2: Luettelo HKR:n istuttamista puisto- ja katupuista käyttömäärän mukaisessa järjestyksessä Tieteellinen nimi Suom. nimi Puistop. Katup. Yhteensä 1 Tilia x vulgaris PUISTOLEHMUS Betula pendula RAUDUSKOIVU Pinus sylvestris METSÄMÄNTY Acer platanoides METSÄVAAHTERA Quercus robur METSÄTAMMI Malus baccata MARJAOMENAPUU Ulmus glabra VUORIJALAVA Sorbus intermedia RUOTSINPIHLAJA Sorbus aucuparia KOTIPIHLAJA Picea omorika SERBIANKUUSI Alnus glutinosa TERVALEPPÄ Prunus pensylvanica PILVIKIRSIKKA Tilia cordata METSÄLEHMUS Thuja occidentalis 'Smaragd' TIMANTTITUIJA Picea abies METSÄKUUSI Betula pubescens HIESKOIVU Malus Purpurea-ryhmä (x 17 adstringens) PURPPURAOMENAPUU Sorbus hybrida SUOMENPIHLAJA Prunus sargentii RUSOKIRSIKKA Alnus incana HARMAALEPPÄ Populus tremula 'Erecta' PYLVÄSHAAPA Acer tataricum subsp. ginnala MONGOLIANVAAHTERA Pinus peuce MAKEDONIANMÄNTY Abies sibirica SIPERIANPIHTA Prunus cerasus HAPANKIRSIKKA Crataegus douglasii MUSTAMARJAORAPIHLAJA Salix fragilis 'Bullata' TERIJOENSALAVA Malus domestica TARHAOMENAPUU Thuja occidentalis 'Brabant' KARTIOTUIJA Sorbus aucuparia 'Pendula' RIIPPAPIHLAJA Pyrus communis PÄÄRYNÄ Fraxinus excelsior LEHTOSAARNI Prunus maackii TUOHITUOMI Ulmus laevis KYNÄJALAVA Acer platanoides 'Royal Red' Tsuga canadensis KANADANHEMLOKKI Pinus cembra SEMBRA(MÄNTY) Picea PIKEA-ERIKOISMUODOT Pseudotsuga menziesii DOUGLASKUUSI Salix x rubens Schrank / S.alba 4 x fragilis KUJASALAVA Tilia x vulgaris 'Pallida' KEISARINLEHMUS Alnus glutinosa f. pyramidalis PILARITERVALEPPÄ Amelanchier laevis SIROTUOMIPIHLAJA Prunus domestica LUUMU Prunus padus Colorata PURPPURATUOMI Crataegus submollis ISO-ORAPIHLAJA

23 47 Betula pendula var. carelica VISAKOIVU Crataegus x media Paul s 48 Scarlet RUUSUORAPIHLAJA Crataegus x mordenensis 49 Toba HELMIORAPIHLAJA Prunus virginiana VIRGINIANTUOMI Sorbus americana AMERIKANPIHLAJA Larix sibirica SIPERIANLEHTIKUUSI Crataegus grayana AITAORAPIHLAJA Picea mariana MUSTAKUUSI Tsuga mertensiana VUORIHEMLOKKI Salix caprea RAITA Malus Prunifolia-ryhmä PARATIISIOMENAPUU Prunus domestica subsp. 58 insititia 'Yleinen sinikriikuna' KRIIKUNA Amelanchier alnifolia MARJATUOMIPIHLAJA Picea pungens 'Glauca' HOPEAKUUSI Malus prunifolia 'Oppio' SIPERIANOMENAPUU Sorbus 'Dodong' TUURENPIHLAJA Fagus sylvatica PYÖKKI Salix alba var. sericea 'Sibirica' HOPEASALAVA (-PAJU) Aesculus hippocastanum HEVOSKASTANJA Prunus virginiana 'Schubert' RUSOTUOMI Syringa JALOSYREENI Ulmus glabra Exoniensis KARTIOJALAVA Betula pendula f. crispa LOIMAANKOIVU Malus 'Hyvingiensis' RAUTATIENOMENAPUU Sorbus aucuparia 'Xanthocarpa' KELTAMARJAPIHLAJA Thuja occidentalis KANADANTUIJA Acer tataricum TATAARIVAAHTERA Acer platanoides Faassen s 74 Black HURMEVAAHTERA Amelanchier spicata ISOTUOMIPIHLAJA Carpinus betulus VALKOPYÖKKI Quercus robur 'Fastigiata' KARTIOTAMMI Acer negundo SAARNIVAAHTERA Betula pubescens f. rubra PUNAKOIVU Fraxinus pennsylvanica PUNASAARNI Juglans mandshurica MANTSURIANJALOPÄHKINÄ Picea abies f. pendula SURUKUUSI Sorbus x thuringiaca TAATANPIHLAJA Picea pungens OKAKUUSI Populus trichocarpa JÄTTIPOPPELI Prunus avium IMELÄKIRSIKKA Abies balsamea PALSAMIPIHTA Populus balsamifera 'Elongata' PALSAMIPOPPELI Sorbus aucuparia 'Fastigiata' PYLVÄSPIHLAJA Sorbus villmorinii PUNAHELMIPIHLAJA Salix x rubens 'Brizensis' KORALLISALAVA Sorbus 'Birgitta' BIRGITANPIHLAJA Abies koreana KOREANPIHTA Acer platanoides Schwedleri VERIVAAHTERA Pinus contorta var. latifolia KONTORTAMÄNTY

24 96 Malus prunifolia SIPERIANOMENAPUU Populus tremula HAAPA Thuja koraiensis KOREANTUIJA Amelanchier ovalis Sorbus x thuringiaca 'Fastigiata' KARTIOTAATANPIHLAJA Syringa josikaea UNKARINSYREENI Acer saccharinum HOPEAVAAHTERA Thuja occidentalis 'Columna' PILARITUIJA Acer pensylvanicum PENNSYLVANIANVAAHTERA Larix gmelinii subsp. japonica KURILIENLEHTIKUUSI Sorbus 'Astrid' Syringa reticulata JAPANINLIKUSTERISYREENI Ulmus glabra Camperdownii SATEENVARJOJALAVA Betula pendula Dalecarlica TAALAINKOIVU Carpinus caroliniana KAROLIINANVALKOPYÖKKI Ilex verticillata 'Casapons' KESÄORJANLAAKERI Juglans cinerea AMERIKANJALOPÄHKINÄ Malus sylvestris METSÄOMENAPUU Quercus rubra PUNATAMMI 5 5 Sorbus (Sorbus aucuparia x 115 Pyrus sp.) 'Eliit' Sorbus-risteymä Sorbus koehneana HELMIPIHLAJA Alnus glutinosa 'Sakari' Cercidiphyllum japonicum KATSURA Fagus sylvatica 'Atropurpurea' Pterocarya rhoifolia JAPANINSIIPIPÄHKINÄ Pterocarya stenoptera KIINANSIIPIPÄHKINÄ?? 4 4 Salix x rubens (x blanda) 122 'Lasipalatsi' ISORIIPPASALAVA Abies holophylla USSURINPIHTA Abies lasiocarpa LÄNNENPIHTA Alnus incana f. laciniata 125 'Johanna' Picea abies f. aurea KULTAKUUSI Populus alba HOPEAPOPPELI Prunus cerasus 'Rhexii' SCHALININKIRSIKKA Sorbus commixta JAPANINPIHLAJA Acer platanoides 'Deborah' Acer pseudosieboldianum KOREANVAAHTERA Acer rubrum PUNAVAAHTERA Betula papyrifera PAPERIKOIVU Maackia amurensis MAAKKIA Ostrya virginiana AMERIKANHUMALAPYÖKKI Populus 'Rasumowskiana' RUHTINAANPOPPELI Sorbus aria SAKSANPIHLAJA Thuja plicata JÄTTITUIJA Abies concolor HARMAAPIHTA Acer platanoides Reitenbachii RUSOVAAHTERA Acer saccharum SOKERIVAAHTERA Alnus incana f. laciniata SULKAHARMAALEPPÄ 1 1 Betula albosinensis 143 var.septentrionalis KUPARIKOIVU Betula pendula f. bircalensis PIRKKALANKOIVU

25 145 Cladrastis kentukea LAKKIPUU Fagus grandifolia AMERIKANPYÖKKI Fraxinus excelsior 'Pendula' RIIPPASAARNI Juglans ailanthifolia JAPANINJALOPÄHKINÄ Phellodendron amurense Populus x canescens HARMAAPOPPELI Salix pentandra HALAVA Sorbus americana 'Turku' AMERIKANPIHLAJA

26 24 Helsingin kaupungin rakennusviraston istuttamat puisto- ja katupuut vuosina 2 25 Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 27: 12 /katu- ja puisto-osasto