HYVINVOINTIVALMENTAJAKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTIVALMENTAJAKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 HYVINVOINTIVALMENTAJAKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA Hyvinvointivalmennushanke Salla

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1 KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT Hyvinvointivalmennushanke ja malli Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointivalmentajan osaaminen Pedagogiset lähtökohdat Opetusjärjestelyt ja opintojen kuormittavuus Opintosuoritusten arviointi Laadunvarmistus OPINNOT Opintojen rakenne Opintokokonaisuudet Perusopinnot Orientoivat opinnot Hyvinvoiva ihminen Ravitsemus ja painonhallinta Terveysliikunta Psykososiaalinen hyvinvointi Hyvinvoinnin arviointi mittauksilla Vuorovaikutus ja yhteistyö Dialoginen vuorovaikutus Ryhmänohjaus- ja valmennustaidot Sallan palvelut ja niihin ohjaaminen Viestintä Viestinnän perusteet Viestintäsuunnitelman tekeminen Työhyvinvointi Suuntautumisopinnot Hyvinvointia tukeva teknologia Luontaishoito Työhyvinvointi Kulttuuri ja kädentaidot hyvinvoinnin lähteinä ja osana hyvinvointimatkailua Ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen Vuoropuhelujen vetäminen Voimavarat käyttöön ryhmänohjaajan koulutus Harjoittelu Hyvinvointivalmentajatoiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi Oman hyvinvoinnin vahvistaminen

3 1 KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Hyvinvointivalmennushanke ja malli Hyvinvointivalmennushanke on Lapin maakuntakorkeakoulun ja Sallan ESR-rahoitteinen yhteistyöhanke ajalla Hankkeen tavoitteena on toteuttaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointivalmennusta Sallan kunnassa toimijoiden yhteistyöverkostossa hankkeessa luotavan hyvinvointivalmennusmallin mukaisesti. Tavoitteena on hyvinvointivalmennuksen koulutusmallin ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan käynnistäminen Lapin maakuntakorkeakoulun kanssa. Sallalaisten osaamisen ja osallisuuden lisääminen ja asukkaiden elämänlaadun parantaminen ovat myös hankkeen tavoitteita. Sallan kunnan visiona on hyvän elämän edistäminen niin kuntalaisten kuin matkailijoidenkin keskuudessa. Hyvinvoinnin edistämisellä tavoitellaan Sallan vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääntymistä. Hyvinvointivalmennusmallia on kehitetty yhteistyössä hankkeen työ- ja ohjausryhmän kanssa ja sitä muotoillaan siitä saatujen kokemusten myötä Sallan tarpeiden mukaan. Mallin toimintoja on kokeiltu hankkeen alusta alkaen ja arvioitu niiden tarpeellisuutta ja onnistumista. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa toteuttaa Lapin maakuntakorkeakoulu. Tutkimuksellinen lähestymistapa on toimintatutkimus. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät opinnäyte- ja projektitöitään hankkeessa. Yliopiston opiskelijat valmistavat kandinja gradutöitään hankkeen toiminnoista. Hankkeessa on valmistunut kesällä 2009 hyvinvointikertomus, jota käytetään kuntastrategian luomisessa hyvinvointinäkökulman sisällyttämisessä strategiaan. Hyvinvointivalmentajakoulutus on suunniteltu hankkeen työryhmän ideoinnin pohjalta niin, että opiskelijat saavat koulutuksen myötä valmiudet toimia hyvinvointivalmentajina hyvinvointivalmennusmallin mukaisesti ja kykenevät kehittämään mallia edelleen. 3

4 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA KARTOITUKSET KOULUTUKSET Tarpeen mukaisen osaamisen lisääminen Hyvinvointianalyysi Kehonkoostumus OmaPeili YKSILÖIDEN JA YHTEISÖJEN KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINNIN VAHVISTUMINEN TAPAHTUMAT Hyvinvointipäivät Teemapäivät HYVINVOINTIVALMENTAJAT tuki- ja vastuuhenkilöinä koordinoivat tiedottavat toimivat RYHMÄTOIMINTA Hyvinvointikurssi Voimavarat käyttöön ryhmät Diabeetikkojen ryhmät OSAAMISEN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN JUURTUMINEN MATKAILUPALVELUJEN VERKOSTOITUMINEN HYVINVOINTI- MATKAILU Palveluverkosto Yhteistyö kunnan palvelujen kanssa VUOROPUHELUT Työyhteisöt Perheet Järjestöt Työhyvinvointimatkailu SALLAN VETOVOIMAISUUDEN JA KILPAILUKYVYN LISÄÄNTYMINEN KUNTASTRATEGIA HYVINVOINTIKERTOMUS Kuvio 1. Hyvinvointivalmennusmalli syksyllä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin käsitteet ovat lähellä toisiaan ja niiden edistämisen tavoitteet ovat samansuuntaiset. Hyvinvointivalmennus vastaa hallituksen joulukuussa 2007 antaman terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteisiin. Ne ovat: terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen kansansairauksien ehkäisyyn vaikuttavien elintapamuutosten aikaansaaminen terveitä elämäntapoja edistävien työ- ja elinolosuhteiden kehittäminen järjestöjen toiminnan ja roolin vahvistaminen terveyden edistämiseen erityisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukena sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen terveyden edistämisen uusien työmuotojen kehittäminen 4

5 1.3 Hyvinvointivalmentajan osaaminen Hyvinvointivalmentajan tehtävänä on olla tuki- ja vastuuhenkilönä omassa työ- tai toimintaympäristössään. Hän tiedottaa kunnassa tapahtuvasta hyvinvointitoiminnasta ja on mukana koordinoimassa sitä. Hän toimii hyvinvointivalmentajien verkostossa, jossa suunnitellaan ja toteutetaan hyvinvointia edistävää toimintaa kunnan alueella. Hän on suuntautunut jollekin hyvinvoinnin osa-alueelle ja käyttää omia vahvuuksiaan hyvinvointitoiminnassa. Hyvinvointivalmentaja voi toimia sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvoinnin edistäjänä. 1.4 Pedagogiset lähtökohdat Hyvinvointivalmentajakoulutuksessa oppiminen perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen ja reflektointiin. Koulutuksen aikana opiskelija pohtii omaa hyvinvointiaan ja arvioi saamaansa tietoa ja hyvinvoinnin vahvistamisen keinoja oman kokemuksensa kautta. Hän liittyy hyvinvointivalmentajien verkoston toimivaksi jäseneksi. Hyvinvointivalmentajakoulutus on vähintään opistotasoisen tutkinnon suorittaneille tarkoitettu täydennyskoulutus eikä se johda tutkintoon. Hyvinvointivalmentajana toimimiseen liittyen opiskelija oppii kokonaisvaltaisen näkemyksen hyvinvoinnista oppii perustiedot ihmisen hyvinvoinnista oppii hyvinvoinnin tukemisen keinoja oppii vahvistamaan ja arvioimaan omaa hyvinvointiaan löytää omia vahvuuksiaan ja ottaa niitä käyttöön Hyvinvointivalmentajien verkoston muodostamiseen liittyen opiskelija oppii suunnitelmallista toimintaa oppii yhteistyötä oppii työnjaon tekemistä oppii keskinäistä kunnioitusta, tasa-arvoisuutta ja arvostamista tutustuu muihin verkoston jäseniin 5

6 1.5 Opetusjärjestelyt ja opintojen kuormittavuus Opetus koostuu lähiopetuksesta, itsenäisestä opiskelusta ja harjoittelusta. Lähiopetus tapahtuu Sallassa joko luentoina, videoluentoina tai verkossa työskentelynä. Lähiopetuksen aikana opiskelija työskentelee yhdessä opettajan ja muun ryhmän kanssa. Itsenäisen opiskelun aikana opiskelija työskentelee yksin tai toisen ryhmäläisen kanssa hakien itse tietoa, aineistoa ja ohjausta. Suuntautumisopintojen tavoitteet ja toteutus suunnitellaan yhdessä ryhmän kanssa osallistujien tarpeita vastaaviksi. Kouluttajina toimivat pääasiassa RAMK:n sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opettajat, mutta myös muita asiantuntijoita on mukana kouluttamassa. Ryhmän opettajatuutori on Hyvinvointivalmennushankkeen suunnittelijaopettaja Arja Jääskeläinen RAMK:sta. Oppimista tukevina välineinä käytetään Optima-verkko-oppimisympäristöä, LearnLinc ohjelmaa, videoneuvottelua ja OmaPeili sivustoa. Koulutus on op laajuinen, joka vastaa opiskelijan tunnin työpanosta. Yksi opintopiste vastaa 27 tunnin työpanosta. Opiskelija kirjaa koulutukseen osallistumisensa työpäiväkirjaan. 1.6 Opintosuoritusten arviointi Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään arviointiskaalaa hyväksytty hylätty. Arviointimuotoja ovat itsearviointi, vertaisarviointi ja opettajan/ohjaajan antama arviointi. Arviointikohteita ovat mm. itsenäisen opiskelun oppimistehtävät, harjoittelu ja esitykset, joilla opiskelija osoittaa hallitsevansa tämän täydennyskoulutuksen vaatimusten mukaisen osaamisen. Arviointi tehdään jokaisesta opinnosta erikseen. 1.7 Laadunvarmistus Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksen kehittymisen kannalta on tärkeää, että oman toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan jatkuvasti. Koulutuksen itsearviointi on osa koko oppilaitosyhteisön tai sen yksittäisen jäsenen oman toimintaansa, sen tavoitteisiin, toimintaedellytyksiin ja toiminnan tuloksellisuuteen kohdentamaa arviointia. Koulutuksen itsearviointi on siten osa laatujärjestelmää. Sen tavoitteena on oppiva ja itseohjautuva organisaatio ja yksilötasolla itseohjautuvuuden kehittyminen. Koulutuksen itsearviointia varten kerätään palautetietoa opiskelijoiden ja opettajien yhteisistä arviointikeskusteluista ja opiskelijoiden tekemänä systemaattisena arviointina opintojaksoittain. Mahdollisen ulkopuolisen arvioinnin tekee kasvatustieteen tai sosiaalityön opiskelija gradutyönään. 6

7 2 OPINNOT 2.1 Opintojen rakenne Opiskelija opiskelee perusopinnot ja niiden lisäksi valitsee 1-3 suuntautumisopintoa. Oman hyvinvoinnin vahvistamista pohditaan ja opitaan koko koulutukseen ajan henkilökohtaisilla ja ryhmässä tapahtuvilla reflektoinneilla. Opintoihin liittyvä harjoittelu suunnitellaan yksilöllisesti. Hyvinvointivalmentajana toimiminen alkaa jo koulutuksen aikana ja on osa harjoittelua. Opiskelijan kanssa tehdään opintojen alussa henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa huomioidaan aikaisemmin hankittu osaaminen. Opiskelijalla voi olla aikaisemman koulutuksen antamat valmiudet jollekin suuntautumisvaihtoehdolle, myös sellaiselle, jota ei ole tässä opetussuunnitelmassa mainittu. PERUSOPINNOT OMAN HYVINVOINNIN VAHVISTAMINEN SUUNTAAVAT OPINNOT HARJOITTELU HYVINVOINTIVALMENNUSTOIMINTA Kuvio 2. Hyvinvointivalmentajakoulutuksen rakenne 7

8 2.2 Opintokokonaisuudet Perusopinnot Orientoivat opinnot Tavoitteet: opiskelija tietää koulutuksen sisällön tuntee hyvinvointivalmennusmallin tietää keinoja oman hyvinvoinnin arviointiin oppii käyttämään oppimisen työvälineitä valmistelee henkilökohtaista opetussuunnitelmaa tutustuu toisiin koulutettaviin Toteutus: Opinnon aikana perehdytään koulutuksen sisältöön, hyvinvointivalmennusmalliin, oman hyvinvoinnin arviointiin, valmistellaan henkilökohtaista opetussuunnitelmaa ja tutustutaan. Opinnossa perehdytään LearnLinc- ja Optima-alustoihin ja OmaPeili-sivustoon. Hyvinvointivalmennusmalli Optima- ja LearnLinc ohjeet Hyvinvointivalmentajkoulutuksen opetussuunnitelma Hyvinvoiva ihminen Ravitsemus ja painonhallinta Tavoitteet: Opiskelija tietää perustiedot ravitsemuksesta painonhallinnan ja yleisen hyvinvoinnin kannalta ja tietää keinoja ohjata ja tukea ryhmiä ja yksilöitä painonhallinnassa. Toteutus: Yleisöluennolla saadaan tietoa ravitsemuksesta hyvinvoinnin ja painonhallinnan kannalta. Opiskelijat saavat itsenäisen tehtävän, joka käsitellään LearnLinc-istunnossa. Tehtävä palautetaan Optiman palautuslaatikkoon. Annetaan opinnon toteutuksen yhteydessä 8

9 Terveysliikunta Tavoitteet: Opiskelija perehtyy terveysliikunnan käsitteeseen, suosituksiin ja tieteellisen perustaan. Hän tiedostaa terveellisen ja turvallisen liikunnan vaikutusmahdollisuudet yksilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Opiskelija tietää liikunnan terveysvaikutukset sekä ymmärtää terveysliikunnan monipuoliset käyttömahdollisuudet sairauksien ennalta ehkäisyssä ja hoidossa. Opiskelija orientoituu vaikuttamaan omaan terveyteensä liikunnan avulla ja osaa neuvoa ja aktivoida asiakkaita terveysliikunnan näkökulmasta. Opiskelija oppii taukojumpan ohjaamisen työyhteisössään. Toteutus: Yleisöluennolla saadaan tietoa terveysliikunnasta hyvinvoinnin näkökulmasta. Opiskelijat saavat itsenäisen tehtävän, joka käsitellään LearnLinc-istunnossa. Tehtävä palautetaan Optiman palautuslaatikkoon. Taukojumppaohjaajakoulutuksen toteuttavat fysioterapiaopiskelijat. Luentomateriaali Fogelholm, Mikael, Vuori Ilkka (toim.) Terveysliikunta Psykososiaalinen hyvinvointi Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ihmisen psykososiaalista hyvinvointia mahdollistavat ja uhkaavat tekijät ja keinoja vahvistaa psykososiaalista hyvinvointia. Toteutus: Yleisöluennolla saadaan tietoa psykososiaalisen hyvinvoinnin perusteista. Opiskelijat tekevät aiheesta syventävän tehtävän, joka käsitellään LearnLinc istunnoissa. Kettunen & al Kuntoutumisen mahdollisuudet. Järvikoski & Härkäpää Kuntoutuksen perusteet. s

10 Hyvinvoinnin arviointi mittauksilla Tavoitteet: Opiskelija tutustuu keskeisimpiin terveydenhuollossa käytössä oleviin mittauksiin, joilla voi arvioida ihmisen hyvinvointia ja ymmärtää niiden hyödyntämismahdollisuudet terveyden edistämisen keinona. Opiskelija tietää, milloin ohjataan asiantuntijalle mittaustuloksen perusteella. Keskeisiä mittareita ovat esimerkiksi verenpaineen, verensokerin, kolesterolin, mielialan ja stressitason mittarit, kuntotestausmittarit sekä kehon antropometriset mittaukset kuten vyötärön/lantionympärys, BMI, kehon rasvaprosentti ja bioimpedanssimittaukset. Toteutus: Yleisöluennolla kerrotaan mittauksista, niiden merkityksestä ja mistä opiskelija löytää niistä tietoa. Itsenäinen tehtävä käsitellään LearnLinc-istunnoissa. Senkka ja 100 muuta tutkimusta (www.terveysportti.fi) Laboratoriokäsikirja Keskinen, Häkkinen, Kallinen, 2007: Kuntotestauksen käsikirja Ilander ym., 2006: Liikuntaravitsemus Vuorovaikutus ja yhteistyö Dialoginen vuorovaikutus Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ja oppii havaitsemaan erilaiset vuorovaikutusmuodot ja dialogisen vuorovaikutuksen piirteet. Hän oppii dialogista kohtaamista edistäviä toimintatapoja. Toteutus: Yleisöluennolla aiheena on teoriatietoa dialogisuudesta ja joitakin harjoituksia. Itsenäisenä tehtävänä opiskelija perehtyy tarkemmin dialogisen vuorovaikutuksen piirteisiin. Tehtävät käsitellään yhteisesti. Mönkkönen 2007: Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö. Dialogilla syvätehoa oppimiseen Arnkil & Eriksson Dialoginen verkostotyö. 10

11 Ryhmänohjaus- ja valmennustaidot Tavoitteet: Opiskelija saa välineitä ryhmänohjauksen ja valmentamisen perustaitoihin teorian ja kokemuksellisen oppimisen avulla.. Toteutus: Lähiopetustuntien aikana opiskellaan ryhmänohjaus- ja valmennustaitoja teoriassa ja käytännön harjoituksin. Aiheeseen liittyvää tehtävää käsitellään LearnLinc istunnossa. Kopakkala,A Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen Sallan palvelut ja niihin ohjaaminen Tavoitteet: Opiskelija tietää, mitä sallalaisten ja matkailijoiden hyvinvointia edistäviä palveluja Sallassa on. Hän osaa kertoa niistä ja ohjata palvelujen piiriin. Toteutus: Opinnossa käsitellään yhteisesti kunnalliset palvelut, järjestötoiminta ja yksityisyrittäjien toiminta. Opiskelija perehtyy sovittuihin palveluihin ja esittelee ne muille ryhmäläisille. Palveluista tehdään yhteinen kooste, mahdollisesti esite. Kunnan, järjestöjen ja yksityisyrittäjien palveluista julkaistut materiaalit. Palveluidentuottajien haastattelut 11

12 Viestintä Viestinnän perusteet Tavoitteet: Opiskelija oppii hyvän viestinnän perusteet Toteutus: Viestinnän perusteet opiskellaan lähitunneilla. annetaan lähiopetuksen aikana Viestintäsuunnitelman tekeminen Tavoitteet: Opiskelija oppii viestintäsuunnitelman tekemisen ja hyvän viestinnän toteutuksen käytännön kokemuksen kautta. Toteutus: Tehdään yhteistoiminnallisesti hyvinvointivalmennustoiminnan viestintäsuunnitelma viestinnän asiantuntijan ohjauksessa. Annetaan opinnon yhteydessä 12

13 Työhyvinvointi Tavoitteet: Opiskelija oppii työlähtöisen työhyvinvoinnin periaatteet ja soveltamaan niitä työ- tai muuhun yhteisöönsä. Toteutus: Videoluennolla (yleisöluento) Airi Tolonen Vervestä kertoo työlähtöisen työhyvinvoinnin periaatteista. Opiskelijat tekevät aiheesta soveltavan tehtävän, jota käsitellään kesäkuun tapaamisessa. Mäkitalo & Paso Työ työ ja työ Suuntautumisopinnot Hyvinvointia tukeva teknologia Tavoite: Opiskelija oppii hyvinvointianalyysin toteutuksen ja tulkinnan. Hän osaa ohjata mittaukseen osallistuneen tarvittaessa jatko-ohjaukseen. Opiskelija oppii kehonkoostumusmittauksen suorituksen ja tulkinnan. Toteutus: Kokonaisuuteen sisältyy hyvinvointianalyysin esittely ja toinen osio, jossa käsitellään mittauksissa esille nousseita kysymyksiä. Mittaukset suoritetaan joko ennen ensimmäistä luentoa tai ennen videoneuvottelua. Kehonkoostumusmittaukseen perehdytään laitteen maahantuojan koulutuksella. 13

14 Luontaishoito Tavoite: Opiskelija syventää tietojaan luontaishoidon mahdollisuuksista hyvinvoinnin edistämisessä. Toteutus: Osallistutaan Lapin ammattiopiston Luontaishoidon hankkeen koulutuspäivään jonka aiheena on yrtti- ja turvehoidot. Lisäksi opiskelijat perehtyvät sallalaiseen parantamiseen ja muihin heitä kiinnostaviin luontaishoidon aiheisiin ja esittelevät aiheet toisilleen syksyllä Opinnon toteutusta suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi Työhyvinvointi Tavoite: Syventää työlähtöisen työhyvinvoinnin edistämisen taitoja ja saada kokemusta yhden työyhteisön työhyvinvoinnin edistämisprosessin ohjaamisesta. Toteutus: Toteutetaan yhteistyössä Verven kouluttajien kanssa erikseen sovittavana ohjaus- ja koulutuskokonaisuutena. Sallan työterveyshuolto on mukana suunnittelussa ja toteutuksessa. Paso& Mäkitalo Työ, työ ja työ. Opinnon yhteydessä annettavat artikkelit ja muu materiaali 14

15 Kulttuuri ja kädentaidot hyvinvoinnin lähteinä ja osana hyvinvointimatkailua Tavoite: Opiskelija tietää kulttuurin ja kädentaitojen merkityksen hyvinvoinnin tukemisessa ja löytää keinoja käyttää niitä hyvinvoinnin vahvistamisessa ja hyvinvointimatkailussa. Opiskelija oppii hyvinvointimatkailun kehittämisen perusteita. Toteutus: Luentoja ja osallistuvaa työskentelyä Ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen Tavoite: Opiskelija oppii keinoja ikäihmisen hyvinvoinnin tukemiseen toimijuus-ajattelun pohjalta. Toteutus: Yleisöluento toimijuus- ajattelusta ikäihmisten hyvinvoinnin tukemisen perusteena. Luennon yhteydessä annetaan aiheeseen liittyvä itsenäinen tehtävä. Tehtävä käsitellään LearnLinc-istunnoissa. Videoluento järjestetään yhteistyössä Kesto-hankkeen kanssa Vuoropuhelujen vetäminen Tavoitteet: Opiskelijat oppivat dialogisten menetelmien käyttöä perheiden ja yhteisöjen pulmatilanteissa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Toteutus: Koulutus toteutetaan yhteistyössä THL:n verkostotyön kehittämistiimin kanssa. Koulutukseen kuuluu THL:n järjestämänä 5 lähipäivää, joista 1 järjestetään Rovaniemellä, muut Helsingissä. Paikkakunnalla on koulutetun verkostokonsulttikouluttajan ohjaamaa lähiohjausta 1 x kk, palaverien suunnittelua ja toteutusta tilausten mukaan. Eriksson & Arnkil Huoli Puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Seikkula & Arnkil Dialoginen verkostotyö. Arnkil, Eriksson & Rautava. Ennakontidialogeja huolten vyöhykkeillä. Verkostokonsultin käsikirja. Verkko-oppimisympäristö Sosiaaliportissa 15

16 Voimavarat käyttöön ryhmänohjaajan koulutus Tavoitteet: Opiskelija oppii ohjaamaan Voimavarat käyttöön ryhmiä kokemuksellisen oppimisen ja teoriaopintojen avulla. Toteutus: Sosiaali-, terveys- tai opetusalan peruskoulutuksen saanut henkilö osallistuu koulutuspäiviin ja samanaikaisesti ohjaa itse yhden ryhmän. Hän saa teoriaopetusta ja työnohjauksen koulutuspäivien aikana. Koulutus toteutetaan depressioryhmän ohjaajan koulutussuunnitelman mukaan. Depressioryhmänohjaajien koulutusmateriaali annetaan opinnon yhteydessä Harjoittelu Aika: koko koulutuksen ajan Paikka: Sallalaiset toimintaympäristöt Vastuuopettaja: Arja Jääskeläinen Tavoite: Opiskelija oppii toimimaan hyvinvointivalmentajan tehtävissä käytännössä ja soveltamaan tietojaan käytännön työssä. Toteutus: Harjoittelu suunnitellaan jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Se voi olla esim. osallistuminen Hyvinvointipäivien järjestelyyn, nettisivuston ylläpitäminen, hyvinvointikurssien järjestelyyn osallistuminen, tiedottamisen hoitaminen koko kunnan tasolla, mittausten järjestäminen tai jonkun muun toiminnan suunnittelu ja toteutus. Opiskelija tekee myös yhden yksilövalmennuksen osana harjoittelua. Harjoittelun tuntimäärä on noin 60 tuntia Hyvinvointivalmentajatoiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi Tavoitteet: Opiskelija oppii hyvinvointivalmentajatoiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia yhteistoiminnallisesti kuntalaisten ja matkailijoiden tarpeita kuunnellen. Toiminta tapahtuu yhteistyössä Lapin maakuntakorkeakoulun kanssa. Toteutus: Ryhmässä ideoidaan ja suunnitellaan toimintaa, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään sitä. 16

17 2.2.5 Oman hyvinvoinnin vahvistaminen Tavoitteet: Opiskelija oppii arvioimaan omaa hyvinvointiaan reflektoinnin ja eri mittausten avulla. Hän oppii käyttämään keinoja, joilla voi seurata ja parantaa hyvinvointia. Oman kokemuksensa kautta hän oppii ohjaamaan ja tukemaan hyvinvointivalmennukseen osallistuvia hyvinvoinnin vahvistamisessa. Toteutus: Hyvinvointivalmennukseen kuuluvissa opinnoissa esitellään hyvinvoinnin arvioinnin, seurannan ja kehittämisen välineitä. Opiskelija asettaa tavoitteita oman hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Hän kirjoittaa Optima-alustan päiväkirjaan omakohtaisia havaintojaan ja kokemuksiaan hyvinvoinnistaan. Niistä on mahdollista keskustella pienryhmissä, Optiman keskustelualueella ja vastuuopettajan kanssa. Vastuuopettaja kommentoi päiväkirjamerkintöjä Optimassa. Opiskelija kirjoittaa hyvinvoinnin vahvistamisen vaiheistaan pohtivan yhteenvedon koulutuksen keski- ja loppuvaiheessa. 17

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009 ÄIDINKIELI, SUOMI, 4 OV, pakollinen opintojakso Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen 2 opintoviikkoa 1. lukuvuosi 2 opintoviikkoa 2. lukuvuosi. Kirjalliset/suulliset tuotokset ja kokeet Portfolio

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät TYÖNOHJAAJAKOULUTUS - taiteen menetelmien yhdistäminen työnohjaukseen Tavoitteet: Toteutus: Kohderyhmä: Kouluttajat: Työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on ammatillinen pätevyys toimia työnohjaajana yksilöille

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

15.1.2015 joulukuu 2015

15.1.2015 joulukuu 2015 HYVINVOINTIVALMENTAJA- AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (40 op) 15.1.2015 joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HYVINVOINTIVALMENTAJA AMMATILLISET

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op

Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op VALKOINEN TALO PARTNER GREEN DESIGN - PALVELUT Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op Lataa esite (pdf) Aika ja paikka 5.6. 6.6.2014 Jyväskylä Tule ja ihastu vihreään Koulutuksen tavoitteet ja lähtökohdat

Lisätiedot

WPI MODUULIPOHJAINEN KOULUTUS

WPI MODUULIPOHJAINEN KOULUTUS WPI MDUULIPHJAINEN KULUTUS Rakenna oma koulutusohjelma ja aikataulu Koulutus on rakennettu siten, että sen voi joustavasti suorittaa jaksoissa itselle sopivassa aikataulussa. Yksilöllistä koulutusohjelmaa

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

LÄHIOPETUSMODUULI - 1 PVÄ - VALMENTAVA TYÖSKENTELY LÄHIOPETUSMODUULI - 1 PVÄ - STRATEGINEN HYVINVOINTI ORGANISAATIOISSA HYVINVOINTIVALMENNUS LIIKUNTA

LÄHIOPETUSMODUULI - 1 PVÄ - VALMENTAVA TYÖSKENTELY LÄHIOPETUSMODUULI - 1 PVÄ - STRATEGINEN HYVINVOINTI ORGANISAATIOISSA HYVINVOINTIVALMENNUS LIIKUNTA WPI MODUUIPOJINEN KOUUUS WPI ealth & Wellness Coach asiantuntijakoulutukset - rakenna oma koulutusohjelma ja aikataulu Yksittäisille koulutusjaksoille voi osallistua täydentämään omaa osaamistaan, vaikka

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Päivän tuotokset 10.10.2013. Juha Marjakangas, HAAGA-HELIA, ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Päivän tuotokset 10.10.2013. Juha Marjakangas, HAAGA-HELIA, ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Päivän tuotokset 10.10.2013 Juha Marjakangas, HAAGA-HELIA, ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Osallistujien odotuksia 10.10.2013 workshopissa Muiden osallistujien

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto, palvelualat Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Anna-Leena Heikkilä LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelmaan Tiina Laiho ja Teppo Rantala 11.11.2014 Lahden

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KASVUN TUKEMISEN JA OHJAUKSEN OPINTOKOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa.

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa. Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa. ( Sovellusalueina mm. työnohjaus, kasvatus, koulutus, terapia, taide, seurakuntayö tai muu yhteisöllinen työ. ) TERVETULOA Tarinainstituuttiin! Tarinainstituutti

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot