HYVINVOINTIVALMENTAJAKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTIVALMENTAJAKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 HYVINVOINTIVALMENTAJAKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA Hyvinvointivalmennushanke Salla

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1 KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT Hyvinvointivalmennushanke ja malli Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointivalmentajan osaaminen Pedagogiset lähtökohdat Opetusjärjestelyt ja opintojen kuormittavuus Opintosuoritusten arviointi Laadunvarmistus OPINNOT Opintojen rakenne Opintokokonaisuudet Perusopinnot Orientoivat opinnot Hyvinvoiva ihminen Ravitsemus ja painonhallinta Terveysliikunta Psykososiaalinen hyvinvointi Hyvinvoinnin arviointi mittauksilla Vuorovaikutus ja yhteistyö Dialoginen vuorovaikutus Ryhmänohjaus- ja valmennustaidot Sallan palvelut ja niihin ohjaaminen Viestintä Viestinnän perusteet Viestintäsuunnitelman tekeminen Työhyvinvointi Suuntautumisopinnot Hyvinvointia tukeva teknologia Luontaishoito Työhyvinvointi Kulttuuri ja kädentaidot hyvinvoinnin lähteinä ja osana hyvinvointimatkailua Ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen Vuoropuhelujen vetäminen Voimavarat käyttöön ryhmänohjaajan koulutus Harjoittelu Hyvinvointivalmentajatoiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi Oman hyvinvoinnin vahvistaminen

3 1 KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Hyvinvointivalmennushanke ja malli Hyvinvointivalmennushanke on Lapin maakuntakorkeakoulun ja Sallan ESR-rahoitteinen yhteistyöhanke ajalla Hankkeen tavoitteena on toteuttaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointivalmennusta Sallan kunnassa toimijoiden yhteistyöverkostossa hankkeessa luotavan hyvinvointivalmennusmallin mukaisesti. Tavoitteena on hyvinvointivalmennuksen koulutusmallin ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan käynnistäminen Lapin maakuntakorkeakoulun kanssa. Sallalaisten osaamisen ja osallisuuden lisääminen ja asukkaiden elämänlaadun parantaminen ovat myös hankkeen tavoitteita. Sallan kunnan visiona on hyvän elämän edistäminen niin kuntalaisten kuin matkailijoidenkin keskuudessa. Hyvinvoinnin edistämisellä tavoitellaan Sallan vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääntymistä. Hyvinvointivalmennusmallia on kehitetty yhteistyössä hankkeen työ- ja ohjausryhmän kanssa ja sitä muotoillaan siitä saatujen kokemusten myötä Sallan tarpeiden mukaan. Mallin toimintoja on kokeiltu hankkeen alusta alkaen ja arvioitu niiden tarpeellisuutta ja onnistumista. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa toteuttaa Lapin maakuntakorkeakoulu. Tutkimuksellinen lähestymistapa on toimintatutkimus. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät opinnäyte- ja projektitöitään hankkeessa. Yliopiston opiskelijat valmistavat kandinja gradutöitään hankkeen toiminnoista. Hankkeessa on valmistunut kesällä 2009 hyvinvointikertomus, jota käytetään kuntastrategian luomisessa hyvinvointinäkökulman sisällyttämisessä strategiaan. Hyvinvointivalmentajakoulutus on suunniteltu hankkeen työryhmän ideoinnin pohjalta niin, että opiskelijat saavat koulutuksen myötä valmiudet toimia hyvinvointivalmentajina hyvinvointivalmennusmallin mukaisesti ja kykenevät kehittämään mallia edelleen. 3

4 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA KARTOITUKSET KOULUTUKSET Tarpeen mukaisen osaamisen lisääminen Hyvinvointianalyysi Kehonkoostumus OmaPeili YKSILÖIDEN JA YHTEISÖJEN KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINNIN VAHVISTUMINEN TAPAHTUMAT Hyvinvointipäivät Teemapäivät HYVINVOINTIVALMENTAJAT tuki- ja vastuuhenkilöinä koordinoivat tiedottavat toimivat RYHMÄTOIMINTA Hyvinvointikurssi Voimavarat käyttöön ryhmät Diabeetikkojen ryhmät OSAAMISEN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN JUURTUMINEN MATKAILUPALVELUJEN VERKOSTOITUMINEN HYVINVOINTI- MATKAILU Palveluverkosto Yhteistyö kunnan palvelujen kanssa VUOROPUHELUT Työyhteisöt Perheet Järjestöt Työhyvinvointimatkailu SALLAN VETOVOIMAISUUDEN JA KILPAILUKYVYN LISÄÄNTYMINEN KUNTASTRATEGIA HYVINVOINTIKERTOMUS Kuvio 1. Hyvinvointivalmennusmalli syksyllä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin käsitteet ovat lähellä toisiaan ja niiden edistämisen tavoitteet ovat samansuuntaiset. Hyvinvointivalmennus vastaa hallituksen joulukuussa 2007 antaman terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteisiin. Ne ovat: terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen kansansairauksien ehkäisyyn vaikuttavien elintapamuutosten aikaansaaminen terveitä elämäntapoja edistävien työ- ja elinolosuhteiden kehittäminen järjestöjen toiminnan ja roolin vahvistaminen terveyden edistämiseen erityisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukena sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen terveyden edistämisen uusien työmuotojen kehittäminen 4

5 1.3 Hyvinvointivalmentajan osaaminen Hyvinvointivalmentajan tehtävänä on olla tuki- ja vastuuhenkilönä omassa työ- tai toimintaympäristössään. Hän tiedottaa kunnassa tapahtuvasta hyvinvointitoiminnasta ja on mukana koordinoimassa sitä. Hän toimii hyvinvointivalmentajien verkostossa, jossa suunnitellaan ja toteutetaan hyvinvointia edistävää toimintaa kunnan alueella. Hän on suuntautunut jollekin hyvinvoinnin osa-alueelle ja käyttää omia vahvuuksiaan hyvinvointitoiminnassa. Hyvinvointivalmentaja voi toimia sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvoinnin edistäjänä. 1.4 Pedagogiset lähtökohdat Hyvinvointivalmentajakoulutuksessa oppiminen perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen ja reflektointiin. Koulutuksen aikana opiskelija pohtii omaa hyvinvointiaan ja arvioi saamaansa tietoa ja hyvinvoinnin vahvistamisen keinoja oman kokemuksensa kautta. Hän liittyy hyvinvointivalmentajien verkoston toimivaksi jäseneksi. Hyvinvointivalmentajakoulutus on vähintään opistotasoisen tutkinnon suorittaneille tarkoitettu täydennyskoulutus eikä se johda tutkintoon. Hyvinvointivalmentajana toimimiseen liittyen opiskelija oppii kokonaisvaltaisen näkemyksen hyvinvoinnista oppii perustiedot ihmisen hyvinvoinnista oppii hyvinvoinnin tukemisen keinoja oppii vahvistamaan ja arvioimaan omaa hyvinvointiaan löytää omia vahvuuksiaan ja ottaa niitä käyttöön Hyvinvointivalmentajien verkoston muodostamiseen liittyen opiskelija oppii suunnitelmallista toimintaa oppii yhteistyötä oppii työnjaon tekemistä oppii keskinäistä kunnioitusta, tasa-arvoisuutta ja arvostamista tutustuu muihin verkoston jäseniin 5

6 1.5 Opetusjärjestelyt ja opintojen kuormittavuus Opetus koostuu lähiopetuksesta, itsenäisestä opiskelusta ja harjoittelusta. Lähiopetus tapahtuu Sallassa joko luentoina, videoluentoina tai verkossa työskentelynä. Lähiopetuksen aikana opiskelija työskentelee yhdessä opettajan ja muun ryhmän kanssa. Itsenäisen opiskelun aikana opiskelija työskentelee yksin tai toisen ryhmäläisen kanssa hakien itse tietoa, aineistoa ja ohjausta. Suuntautumisopintojen tavoitteet ja toteutus suunnitellaan yhdessä ryhmän kanssa osallistujien tarpeita vastaaviksi. Kouluttajina toimivat pääasiassa RAMK:n sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opettajat, mutta myös muita asiantuntijoita on mukana kouluttamassa. Ryhmän opettajatuutori on Hyvinvointivalmennushankkeen suunnittelijaopettaja Arja Jääskeläinen RAMK:sta. Oppimista tukevina välineinä käytetään Optima-verkko-oppimisympäristöä, LearnLinc ohjelmaa, videoneuvottelua ja OmaPeili sivustoa. Koulutus on op laajuinen, joka vastaa opiskelijan tunnin työpanosta. Yksi opintopiste vastaa 27 tunnin työpanosta. Opiskelija kirjaa koulutukseen osallistumisensa työpäiväkirjaan. 1.6 Opintosuoritusten arviointi Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään arviointiskaalaa hyväksytty hylätty. Arviointimuotoja ovat itsearviointi, vertaisarviointi ja opettajan/ohjaajan antama arviointi. Arviointikohteita ovat mm. itsenäisen opiskelun oppimistehtävät, harjoittelu ja esitykset, joilla opiskelija osoittaa hallitsevansa tämän täydennyskoulutuksen vaatimusten mukaisen osaamisen. Arviointi tehdään jokaisesta opinnosta erikseen. 1.7 Laadunvarmistus Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksen kehittymisen kannalta on tärkeää, että oman toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan jatkuvasti. Koulutuksen itsearviointi on osa koko oppilaitosyhteisön tai sen yksittäisen jäsenen oman toimintaansa, sen tavoitteisiin, toimintaedellytyksiin ja toiminnan tuloksellisuuteen kohdentamaa arviointia. Koulutuksen itsearviointi on siten osa laatujärjestelmää. Sen tavoitteena on oppiva ja itseohjautuva organisaatio ja yksilötasolla itseohjautuvuuden kehittyminen. Koulutuksen itsearviointia varten kerätään palautetietoa opiskelijoiden ja opettajien yhteisistä arviointikeskusteluista ja opiskelijoiden tekemänä systemaattisena arviointina opintojaksoittain. Mahdollisen ulkopuolisen arvioinnin tekee kasvatustieteen tai sosiaalityön opiskelija gradutyönään. 6

7 2 OPINNOT 2.1 Opintojen rakenne Opiskelija opiskelee perusopinnot ja niiden lisäksi valitsee 1-3 suuntautumisopintoa. Oman hyvinvoinnin vahvistamista pohditaan ja opitaan koko koulutukseen ajan henkilökohtaisilla ja ryhmässä tapahtuvilla reflektoinneilla. Opintoihin liittyvä harjoittelu suunnitellaan yksilöllisesti. Hyvinvointivalmentajana toimiminen alkaa jo koulutuksen aikana ja on osa harjoittelua. Opiskelijan kanssa tehdään opintojen alussa henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa huomioidaan aikaisemmin hankittu osaaminen. Opiskelijalla voi olla aikaisemman koulutuksen antamat valmiudet jollekin suuntautumisvaihtoehdolle, myös sellaiselle, jota ei ole tässä opetussuunnitelmassa mainittu. PERUSOPINNOT OMAN HYVINVOINNIN VAHVISTAMINEN SUUNTAAVAT OPINNOT HARJOITTELU HYVINVOINTIVALMENNUSTOIMINTA Kuvio 2. Hyvinvointivalmentajakoulutuksen rakenne 7

8 2.2 Opintokokonaisuudet Perusopinnot Orientoivat opinnot Tavoitteet: opiskelija tietää koulutuksen sisällön tuntee hyvinvointivalmennusmallin tietää keinoja oman hyvinvoinnin arviointiin oppii käyttämään oppimisen työvälineitä valmistelee henkilökohtaista opetussuunnitelmaa tutustuu toisiin koulutettaviin Toteutus: Opinnon aikana perehdytään koulutuksen sisältöön, hyvinvointivalmennusmalliin, oman hyvinvoinnin arviointiin, valmistellaan henkilökohtaista opetussuunnitelmaa ja tutustutaan. Opinnossa perehdytään LearnLinc- ja Optima-alustoihin ja OmaPeili-sivustoon. Hyvinvointivalmennusmalli Optima- ja LearnLinc ohjeet Hyvinvointivalmentajkoulutuksen opetussuunnitelma Hyvinvoiva ihminen Ravitsemus ja painonhallinta Tavoitteet: Opiskelija tietää perustiedot ravitsemuksesta painonhallinnan ja yleisen hyvinvoinnin kannalta ja tietää keinoja ohjata ja tukea ryhmiä ja yksilöitä painonhallinnassa. Toteutus: Yleisöluennolla saadaan tietoa ravitsemuksesta hyvinvoinnin ja painonhallinnan kannalta. Opiskelijat saavat itsenäisen tehtävän, joka käsitellään LearnLinc-istunnossa. Tehtävä palautetaan Optiman palautuslaatikkoon. Annetaan opinnon toteutuksen yhteydessä 8

9 Terveysliikunta Tavoitteet: Opiskelija perehtyy terveysliikunnan käsitteeseen, suosituksiin ja tieteellisen perustaan. Hän tiedostaa terveellisen ja turvallisen liikunnan vaikutusmahdollisuudet yksilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Opiskelija tietää liikunnan terveysvaikutukset sekä ymmärtää terveysliikunnan monipuoliset käyttömahdollisuudet sairauksien ennalta ehkäisyssä ja hoidossa. Opiskelija orientoituu vaikuttamaan omaan terveyteensä liikunnan avulla ja osaa neuvoa ja aktivoida asiakkaita terveysliikunnan näkökulmasta. Opiskelija oppii taukojumpan ohjaamisen työyhteisössään. Toteutus: Yleisöluennolla saadaan tietoa terveysliikunnasta hyvinvoinnin näkökulmasta. Opiskelijat saavat itsenäisen tehtävän, joka käsitellään LearnLinc-istunnossa. Tehtävä palautetaan Optiman palautuslaatikkoon. Taukojumppaohjaajakoulutuksen toteuttavat fysioterapiaopiskelijat. Luentomateriaali Fogelholm, Mikael, Vuori Ilkka (toim.) Terveysliikunta Psykososiaalinen hyvinvointi Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ihmisen psykososiaalista hyvinvointia mahdollistavat ja uhkaavat tekijät ja keinoja vahvistaa psykososiaalista hyvinvointia. Toteutus: Yleisöluennolla saadaan tietoa psykososiaalisen hyvinvoinnin perusteista. Opiskelijat tekevät aiheesta syventävän tehtävän, joka käsitellään LearnLinc istunnoissa. Kettunen & al Kuntoutumisen mahdollisuudet. Järvikoski & Härkäpää Kuntoutuksen perusteet. s

10 Hyvinvoinnin arviointi mittauksilla Tavoitteet: Opiskelija tutustuu keskeisimpiin terveydenhuollossa käytössä oleviin mittauksiin, joilla voi arvioida ihmisen hyvinvointia ja ymmärtää niiden hyödyntämismahdollisuudet terveyden edistämisen keinona. Opiskelija tietää, milloin ohjataan asiantuntijalle mittaustuloksen perusteella. Keskeisiä mittareita ovat esimerkiksi verenpaineen, verensokerin, kolesterolin, mielialan ja stressitason mittarit, kuntotestausmittarit sekä kehon antropometriset mittaukset kuten vyötärön/lantionympärys, BMI, kehon rasvaprosentti ja bioimpedanssimittaukset. Toteutus: Yleisöluennolla kerrotaan mittauksista, niiden merkityksestä ja mistä opiskelija löytää niistä tietoa. Itsenäinen tehtävä käsitellään LearnLinc-istunnoissa. Senkka ja 100 muuta tutkimusta (www.terveysportti.fi) Laboratoriokäsikirja Keskinen, Häkkinen, Kallinen, 2007: Kuntotestauksen käsikirja Ilander ym., 2006: Liikuntaravitsemus Vuorovaikutus ja yhteistyö Dialoginen vuorovaikutus Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ja oppii havaitsemaan erilaiset vuorovaikutusmuodot ja dialogisen vuorovaikutuksen piirteet. Hän oppii dialogista kohtaamista edistäviä toimintatapoja. Toteutus: Yleisöluennolla aiheena on teoriatietoa dialogisuudesta ja joitakin harjoituksia. Itsenäisenä tehtävänä opiskelija perehtyy tarkemmin dialogisen vuorovaikutuksen piirteisiin. Tehtävät käsitellään yhteisesti. Mönkkönen 2007: Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö. Dialogilla syvätehoa oppimiseen Arnkil & Eriksson Dialoginen verkostotyö. 10

11 Ryhmänohjaus- ja valmennustaidot Tavoitteet: Opiskelija saa välineitä ryhmänohjauksen ja valmentamisen perustaitoihin teorian ja kokemuksellisen oppimisen avulla.. Toteutus: Lähiopetustuntien aikana opiskellaan ryhmänohjaus- ja valmennustaitoja teoriassa ja käytännön harjoituksin. Aiheeseen liittyvää tehtävää käsitellään LearnLinc istunnossa. Kopakkala,A Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen Sallan palvelut ja niihin ohjaaminen Tavoitteet: Opiskelija tietää, mitä sallalaisten ja matkailijoiden hyvinvointia edistäviä palveluja Sallassa on. Hän osaa kertoa niistä ja ohjata palvelujen piiriin. Toteutus: Opinnossa käsitellään yhteisesti kunnalliset palvelut, järjestötoiminta ja yksityisyrittäjien toiminta. Opiskelija perehtyy sovittuihin palveluihin ja esittelee ne muille ryhmäläisille. Palveluista tehdään yhteinen kooste, mahdollisesti esite. Kunnan, järjestöjen ja yksityisyrittäjien palveluista julkaistut materiaalit. Palveluidentuottajien haastattelut 11

12 Viestintä Viestinnän perusteet Tavoitteet: Opiskelija oppii hyvän viestinnän perusteet Toteutus: Viestinnän perusteet opiskellaan lähitunneilla. annetaan lähiopetuksen aikana Viestintäsuunnitelman tekeminen Tavoitteet: Opiskelija oppii viestintäsuunnitelman tekemisen ja hyvän viestinnän toteutuksen käytännön kokemuksen kautta. Toteutus: Tehdään yhteistoiminnallisesti hyvinvointivalmennustoiminnan viestintäsuunnitelma viestinnän asiantuntijan ohjauksessa. Annetaan opinnon yhteydessä 12

13 Työhyvinvointi Tavoitteet: Opiskelija oppii työlähtöisen työhyvinvoinnin periaatteet ja soveltamaan niitä työ- tai muuhun yhteisöönsä. Toteutus: Videoluennolla (yleisöluento) Airi Tolonen Vervestä kertoo työlähtöisen työhyvinvoinnin periaatteista. Opiskelijat tekevät aiheesta soveltavan tehtävän, jota käsitellään kesäkuun tapaamisessa. Mäkitalo & Paso Työ työ ja työ Suuntautumisopinnot Hyvinvointia tukeva teknologia Tavoite: Opiskelija oppii hyvinvointianalyysin toteutuksen ja tulkinnan. Hän osaa ohjata mittaukseen osallistuneen tarvittaessa jatko-ohjaukseen. Opiskelija oppii kehonkoostumusmittauksen suorituksen ja tulkinnan. Toteutus: Kokonaisuuteen sisältyy hyvinvointianalyysin esittely ja toinen osio, jossa käsitellään mittauksissa esille nousseita kysymyksiä. Mittaukset suoritetaan joko ennen ensimmäistä luentoa tai ennen videoneuvottelua. Kehonkoostumusmittaukseen perehdytään laitteen maahantuojan koulutuksella. 13

14 Luontaishoito Tavoite: Opiskelija syventää tietojaan luontaishoidon mahdollisuuksista hyvinvoinnin edistämisessä. Toteutus: Osallistutaan Lapin ammattiopiston Luontaishoidon hankkeen koulutuspäivään jonka aiheena on yrtti- ja turvehoidot. Lisäksi opiskelijat perehtyvät sallalaiseen parantamiseen ja muihin heitä kiinnostaviin luontaishoidon aiheisiin ja esittelevät aiheet toisilleen syksyllä Opinnon toteutusta suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi Työhyvinvointi Tavoite: Syventää työlähtöisen työhyvinvoinnin edistämisen taitoja ja saada kokemusta yhden työyhteisön työhyvinvoinnin edistämisprosessin ohjaamisesta. Toteutus: Toteutetaan yhteistyössä Verven kouluttajien kanssa erikseen sovittavana ohjaus- ja koulutuskokonaisuutena. Sallan työterveyshuolto on mukana suunnittelussa ja toteutuksessa. Paso& Mäkitalo Työ, työ ja työ. Opinnon yhteydessä annettavat artikkelit ja muu materiaali 14

15 Kulttuuri ja kädentaidot hyvinvoinnin lähteinä ja osana hyvinvointimatkailua Tavoite: Opiskelija tietää kulttuurin ja kädentaitojen merkityksen hyvinvoinnin tukemisessa ja löytää keinoja käyttää niitä hyvinvoinnin vahvistamisessa ja hyvinvointimatkailussa. Opiskelija oppii hyvinvointimatkailun kehittämisen perusteita. Toteutus: Luentoja ja osallistuvaa työskentelyä Ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen Tavoite: Opiskelija oppii keinoja ikäihmisen hyvinvoinnin tukemiseen toimijuus-ajattelun pohjalta. Toteutus: Yleisöluento toimijuus- ajattelusta ikäihmisten hyvinvoinnin tukemisen perusteena. Luennon yhteydessä annetaan aiheeseen liittyvä itsenäinen tehtävä. Tehtävä käsitellään LearnLinc-istunnoissa. Videoluento järjestetään yhteistyössä Kesto-hankkeen kanssa Vuoropuhelujen vetäminen Tavoitteet: Opiskelijat oppivat dialogisten menetelmien käyttöä perheiden ja yhteisöjen pulmatilanteissa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Toteutus: Koulutus toteutetaan yhteistyössä THL:n verkostotyön kehittämistiimin kanssa. Koulutukseen kuuluu THL:n järjestämänä 5 lähipäivää, joista 1 järjestetään Rovaniemellä, muut Helsingissä. Paikkakunnalla on koulutetun verkostokonsulttikouluttajan ohjaamaa lähiohjausta 1 x kk, palaverien suunnittelua ja toteutusta tilausten mukaan. Eriksson & Arnkil Huoli Puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Seikkula & Arnkil Dialoginen verkostotyö. Arnkil, Eriksson & Rautava. Ennakontidialogeja huolten vyöhykkeillä. Verkostokonsultin käsikirja. Verkko-oppimisympäristö Sosiaaliportissa 15

16 Voimavarat käyttöön ryhmänohjaajan koulutus Tavoitteet: Opiskelija oppii ohjaamaan Voimavarat käyttöön ryhmiä kokemuksellisen oppimisen ja teoriaopintojen avulla. Toteutus: Sosiaali-, terveys- tai opetusalan peruskoulutuksen saanut henkilö osallistuu koulutuspäiviin ja samanaikaisesti ohjaa itse yhden ryhmän. Hän saa teoriaopetusta ja työnohjauksen koulutuspäivien aikana. Koulutus toteutetaan depressioryhmän ohjaajan koulutussuunnitelman mukaan. Depressioryhmänohjaajien koulutusmateriaali annetaan opinnon yhteydessä Harjoittelu Aika: koko koulutuksen ajan Paikka: Sallalaiset toimintaympäristöt Vastuuopettaja: Arja Jääskeläinen Tavoite: Opiskelija oppii toimimaan hyvinvointivalmentajan tehtävissä käytännössä ja soveltamaan tietojaan käytännön työssä. Toteutus: Harjoittelu suunnitellaan jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Se voi olla esim. osallistuminen Hyvinvointipäivien järjestelyyn, nettisivuston ylläpitäminen, hyvinvointikurssien järjestelyyn osallistuminen, tiedottamisen hoitaminen koko kunnan tasolla, mittausten järjestäminen tai jonkun muun toiminnan suunnittelu ja toteutus. Opiskelija tekee myös yhden yksilövalmennuksen osana harjoittelua. Harjoittelun tuntimäärä on noin 60 tuntia Hyvinvointivalmentajatoiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi Tavoitteet: Opiskelija oppii hyvinvointivalmentajatoiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia yhteistoiminnallisesti kuntalaisten ja matkailijoiden tarpeita kuunnellen. Toiminta tapahtuu yhteistyössä Lapin maakuntakorkeakoulun kanssa. Toteutus: Ryhmässä ideoidaan ja suunnitellaan toimintaa, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään sitä. 16

17 2.2.5 Oman hyvinvoinnin vahvistaminen Tavoitteet: Opiskelija oppii arvioimaan omaa hyvinvointiaan reflektoinnin ja eri mittausten avulla. Hän oppii käyttämään keinoja, joilla voi seurata ja parantaa hyvinvointia. Oman kokemuksensa kautta hän oppii ohjaamaan ja tukemaan hyvinvointivalmennukseen osallistuvia hyvinvoinnin vahvistamisessa. Toteutus: Hyvinvointivalmennukseen kuuluvissa opinnoissa esitellään hyvinvoinnin arvioinnin, seurannan ja kehittämisen välineitä. Opiskelija asettaa tavoitteita oman hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Hän kirjoittaa Optima-alustan päiväkirjaan omakohtaisia havaintojaan ja kokemuksiaan hyvinvoinnistaan. Niistä on mahdollista keskustella pienryhmissä, Optiman keskustelualueella ja vastuuopettajan kanssa. Vastuuopettaja kommentoi päiväkirjamerkintöjä Optimassa. Opiskelija kirjoittaa hyvinvoinnin vahvistamisen vaiheistaan pohtivan yhteenvedon koulutuksen keski- ja loppuvaiheessa. 17

HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla. Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas

HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla. Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas 31.3.2011 TAUSTATIETOJA HANKKEESTA Hallinnoija Sallan kunta Tavoitteena luoda hyvinvointivalmennusmalli ja koulutus sekä niihin liittyvän

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op 1/ MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op Vieraanvaraisuus 3 op Markkinointi ja tuotekehitys 4 op Englanti 2 op Turvallisuus 1 op Matkailun teoriaopintojaksot toteuttaa Lapin AMK/ MTI (Viirinkankaantie

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Palvelualan apulaisrehtorin hyväksymä 28.4.2015, 8. Näyttötoimikunta hyväksynyt 17.3.2015, 3. OPETUSSUUNNITELMA 1 (20) Sisällys VAPAASTI VALITTAVAT

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus osaamistavoitteet Suunta Huipulle -kurssi Taso 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KASVUN TUKEMISEN JA OHJAUKSEN TUTKINNON OSASSA

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Savotta -pilotti Opetuksen toteutus NRO I - kevät syksy 2012 (Voitto Kuosmanen) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK)

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Opettajakelpoisuus. Kasvatustieteilijän toimintakenttä

Opettajakelpoisuus. Kasvatustieteilijän toimintakenttä 7.10.2011 Marjatta Pakkanen Kasvatustieteilijän toimintakenttä Hallintoon liittyvät tehtävät (henkilöstöhallinto) Suunnittelutehtävät Opettaminen ja ohjaustehtävät Tutkimuksen tekeminen ja tutkimustuloksista

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot