HYVINVOINTIVALMENTAJAKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA
|
|
- Pirjo Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HYVINVOINTIVALMENTAJAKOULUTUS OPETUSSUUNNITELMA Hyvinvointivalmennushanke Salla
2 SISÄLLYSLUETTELO: 1 KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT Hyvinvointivalmennushanke ja malli Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointivalmentajan osaaminen Pedagogiset lähtökohdat Opetusjärjestelyt ja opintojen kuormittavuus Opintosuoritusten arviointi Laadunvarmistus OPINNOT Opintojen rakenne Opintokokonaisuudet Perusopinnot Orientoivat opinnot Hyvinvoiva ihminen Ravitsemus ja painonhallinta Terveysliikunta Psykososiaalinen hyvinvointi Hyvinvoinnin arviointi mittauksilla Vuorovaikutus ja yhteistyö Dialoginen vuorovaikutus Ryhmänohjaus- ja valmennustaidot Sallan palvelut ja niihin ohjaaminen Viestintä Viestinnän perusteet Viestintäsuunnitelman tekeminen Työhyvinvointi Suuntautumisopinnot Hyvinvointia tukeva teknologia Luontaishoito Työhyvinvointi Kulttuuri ja kädentaidot hyvinvoinnin lähteinä ja osana hyvinvointimatkailua Ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen Vuoropuhelujen vetäminen Voimavarat käyttöön ryhmänohjaajan koulutus Harjoittelu Hyvinvointivalmentajatoiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi Oman hyvinvoinnin vahvistaminen
3 1 KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Hyvinvointivalmennushanke ja malli Hyvinvointivalmennushanke on Lapin maakuntakorkeakoulun ja Sallan ESR-rahoitteinen yhteistyöhanke ajalla Hankkeen tavoitteena on toteuttaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointivalmennusta Sallan kunnassa toimijoiden yhteistyöverkostossa hankkeessa luotavan hyvinvointivalmennusmallin mukaisesti. Tavoitteena on hyvinvointivalmennuksen koulutusmallin ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan käynnistäminen Lapin maakuntakorkeakoulun kanssa. Sallalaisten osaamisen ja osallisuuden lisääminen ja asukkaiden elämänlaadun parantaminen ovat myös hankkeen tavoitteita. Sallan kunnan visiona on hyvän elämän edistäminen niin kuntalaisten kuin matkailijoidenkin keskuudessa. Hyvinvoinnin edistämisellä tavoitellaan Sallan vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääntymistä. Hyvinvointivalmennusmallia on kehitetty yhteistyössä hankkeen työ- ja ohjausryhmän kanssa ja sitä muotoillaan siitä saatujen kokemusten myötä Sallan tarpeiden mukaan. Mallin toimintoja on kokeiltu hankkeen alusta alkaen ja arvioitu niiden tarpeellisuutta ja onnistumista. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa toteuttaa Lapin maakuntakorkeakoulu. Tutkimuksellinen lähestymistapa on toimintatutkimus. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät opinnäyte- ja projektitöitään hankkeessa. Yliopiston opiskelijat valmistavat kandinja gradutöitään hankkeen toiminnoista. Hankkeessa on valmistunut kesällä 2009 hyvinvointikertomus, jota käytetään kuntastrategian luomisessa hyvinvointinäkökulman sisällyttämisessä strategiaan. Hyvinvointivalmentajakoulutus on suunniteltu hankkeen työryhmän ideoinnin pohjalta niin, että opiskelijat saavat koulutuksen myötä valmiudet toimia hyvinvointivalmentajina hyvinvointivalmennusmallin mukaisesti ja kykenevät kehittämään mallia edelleen. 3
4 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA KARTOITUKSET KOULUTUKSET Tarpeen mukaisen osaamisen lisääminen Hyvinvointianalyysi Kehonkoostumus OmaPeili YKSILÖIDEN JA YHTEISÖJEN KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINNIN VAHVISTUMINEN TAPAHTUMAT Hyvinvointipäivät Teemapäivät HYVINVOINTIVALMENTAJAT tuki- ja vastuuhenkilöinä koordinoivat tiedottavat toimivat RYHMÄTOIMINTA Hyvinvointikurssi Voimavarat käyttöön ryhmät Diabeetikkojen ryhmät OSAAMISEN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN JUURTUMINEN MATKAILUPALVELUJEN VERKOSTOITUMINEN HYVINVOINTI- MATKAILU Palveluverkosto Yhteistyö kunnan palvelujen kanssa VUOROPUHELUT Työyhteisöt Perheet Järjestöt Työhyvinvointimatkailu SALLAN VETOVOIMAISUUDEN JA KILPAILUKYVYN LISÄÄNTYMINEN KUNTASTRATEGIA HYVINVOINTIKERTOMUS Kuvio 1. Hyvinvointivalmennusmalli syksyllä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin käsitteet ovat lähellä toisiaan ja niiden edistämisen tavoitteet ovat samansuuntaiset. Hyvinvointivalmennus vastaa hallituksen joulukuussa 2007 antaman terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteisiin. Ne ovat: terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen kansansairauksien ehkäisyyn vaikuttavien elintapamuutosten aikaansaaminen terveitä elämäntapoja edistävien työ- ja elinolosuhteiden kehittäminen järjestöjen toiminnan ja roolin vahvistaminen terveyden edistämiseen erityisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukena sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen terveyden edistämisen uusien työmuotojen kehittäminen 4
5 1.3 Hyvinvointivalmentajan osaaminen Hyvinvointivalmentajan tehtävänä on olla tuki- ja vastuuhenkilönä omassa työ- tai toimintaympäristössään. Hän tiedottaa kunnassa tapahtuvasta hyvinvointitoiminnasta ja on mukana koordinoimassa sitä. Hän toimii hyvinvointivalmentajien verkostossa, jossa suunnitellaan ja toteutetaan hyvinvointia edistävää toimintaa kunnan alueella. Hän on suuntautunut jollekin hyvinvoinnin osa-alueelle ja käyttää omia vahvuuksiaan hyvinvointitoiminnassa. Hyvinvointivalmentaja voi toimia sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvoinnin edistäjänä. 1.4 Pedagogiset lähtökohdat Hyvinvointivalmentajakoulutuksessa oppiminen perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen ja reflektointiin. Koulutuksen aikana opiskelija pohtii omaa hyvinvointiaan ja arvioi saamaansa tietoa ja hyvinvoinnin vahvistamisen keinoja oman kokemuksensa kautta. Hän liittyy hyvinvointivalmentajien verkoston toimivaksi jäseneksi. Hyvinvointivalmentajakoulutus on vähintään opistotasoisen tutkinnon suorittaneille tarkoitettu täydennyskoulutus eikä se johda tutkintoon. Hyvinvointivalmentajana toimimiseen liittyen opiskelija oppii kokonaisvaltaisen näkemyksen hyvinvoinnista oppii perustiedot ihmisen hyvinvoinnista oppii hyvinvoinnin tukemisen keinoja oppii vahvistamaan ja arvioimaan omaa hyvinvointiaan löytää omia vahvuuksiaan ja ottaa niitä käyttöön Hyvinvointivalmentajien verkoston muodostamiseen liittyen opiskelija oppii suunnitelmallista toimintaa oppii yhteistyötä oppii työnjaon tekemistä oppii keskinäistä kunnioitusta, tasa-arvoisuutta ja arvostamista tutustuu muihin verkoston jäseniin 5
6 1.5 Opetusjärjestelyt ja opintojen kuormittavuus Opetus koostuu lähiopetuksesta, itsenäisestä opiskelusta ja harjoittelusta. Lähiopetus tapahtuu Sallassa joko luentoina, videoluentoina tai verkossa työskentelynä. Lähiopetuksen aikana opiskelija työskentelee yhdessä opettajan ja muun ryhmän kanssa. Itsenäisen opiskelun aikana opiskelija työskentelee yksin tai toisen ryhmäläisen kanssa hakien itse tietoa, aineistoa ja ohjausta. Suuntautumisopintojen tavoitteet ja toteutus suunnitellaan yhdessä ryhmän kanssa osallistujien tarpeita vastaaviksi. Kouluttajina toimivat pääasiassa RAMK:n sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opettajat, mutta myös muita asiantuntijoita on mukana kouluttamassa. Ryhmän opettajatuutori on Hyvinvointivalmennushankkeen suunnittelijaopettaja Arja Jääskeläinen RAMK:sta. Oppimista tukevina välineinä käytetään Optima-verkko-oppimisympäristöä, LearnLinc ohjelmaa, videoneuvottelua ja OmaPeili sivustoa. Koulutus on op laajuinen, joka vastaa opiskelijan tunnin työpanosta. Yksi opintopiste vastaa 27 tunnin työpanosta. Opiskelija kirjaa koulutukseen osallistumisensa työpäiväkirjaan. 1.6 Opintosuoritusten arviointi Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään arviointiskaalaa hyväksytty hylätty. Arviointimuotoja ovat itsearviointi, vertaisarviointi ja opettajan/ohjaajan antama arviointi. Arviointikohteita ovat mm. itsenäisen opiskelun oppimistehtävät, harjoittelu ja esitykset, joilla opiskelija osoittaa hallitsevansa tämän täydennyskoulutuksen vaatimusten mukaisen osaamisen. Arviointi tehdään jokaisesta opinnosta erikseen. 1.7 Laadunvarmistus Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksen kehittymisen kannalta on tärkeää, että oman toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan jatkuvasti. Koulutuksen itsearviointi on osa koko oppilaitosyhteisön tai sen yksittäisen jäsenen oman toimintaansa, sen tavoitteisiin, toimintaedellytyksiin ja toiminnan tuloksellisuuteen kohdentamaa arviointia. Koulutuksen itsearviointi on siten osa laatujärjestelmää. Sen tavoitteena on oppiva ja itseohjautuva organisaatio ja yksilötasolla itseohjautuvuuden kehittyminen. Koulutuksen itsearviointia varten kerätään palautetietoa opiskelijoiden ja opettajien yhteisistä arviointikeskusteluista ja opiskelijoiden tekemänä systemaattisena arviointina opintojaksoittain. Mahdollisen ulkopuolisen arvioinnin tekee kasvatustieteen tai sosiaalityön opiskelija gradutyönään. 6
7 2 OPINNOT 2.1 Opintojen rakenne Opiskelija opiskelee perusopinnot ja niiden lisäksi valitsee 1-3 suuntautumisopintoa. Oman hyvinvoinnin vahvistamista pohditaan ja opitaan koko koulutukseen ajan henkilökohtaisilla ja ryhmässä tapahtuvilla reflektoinneilla. Opintoihin liittyvä harjoittelu suunnitellaan yksilöllisesti. Hyvinvointivalmentajana toimiminen alkaa jo koulutuksen aikana ja on osa harjoittelua. Opiskelijan kanssa tehdään opintojen alussa henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa huomioidaan aikaisemmin hankittu osaaminen. Opiskelijalla voi olla aikaisemman koulutuksen antamat valmiudet jollekin suuntautumisvaihtoehdolle, myös sellaiselle, jota ei ole tässä opetussuunnitelmassa mainittu. PERUSOPINNOT OMAN HYVINVOINNIN VAHVISTAMINEN SUUNTAAVAT OPINNOT HARJOITTELU HYVINVOINTIVALMENNUSTOIMINTA Kuvio 2. Hyvinvointivalmentajakoulutuksen rakenne 7
8 2.2 Opintokokonaisuudet Perusopinnot Orientoivat opinnot Tavoitteet: opiskelija tietää koulutuksen sisällön tuntee hyvinvointivalmennusmallin tietää keinoja oman hyvinvoinnin arviointiin oppii käyttämään oppimisen työvälineitä valmistelee henkilökohtaista opetussuunnitelmaa tutustuu toisiin koulutettaviin Toteutus: Opinnon aikana perehdytään koulutuksen sisältöön, hyvinvointivalmennusmalliin, oman hyvinvoinnin arviointiin, valmistellaan henkilökohtaista opetussuunnitelmaa ja tutustutaan. Opinnossa perehdytään LearnLinc- ja Optima-alustoihin ja OmaPeili-sivustoon. Hyvinvointivalmennusmalli Optima- ja LearnLinc ohjeet Hyvinvointivalmentajkoulutuksen opetussuunnitelma Hyvinvoiva ihminen Ravitsemus ja painonhallinta Tavoitteet: Opiskelija tietää perustiedot ravitsemuksesta painonhallinnan ja yleisen hyvinvoinnin kannalta ja tietää keinoja ohjata ja tukea ryhmiä ja yksilöitä painonhallinnassa. Toteutus: Yleisöluennolla saadaan tietoa ravitsemuksesta hyvinvoinnin ja painonhallinnan kannalta. Opiskelijat saavat itsenäisen tehtävän, joka käsitellään LearnLinc-istunnossa. Tehtävä palautetaan Optiman palautuslaatikkoon. Annetaan opinnon toteutuksen yhteydessä 8
9 Terveysliikunta Tavoitteet: Opiskelija perehtyy terveysliikunnan käsitteeseen, suosituksiin ja tieteellisen perustaan. Hän tiedostaa terveellisen ja turvallisen liikunnan vaikutusmahdollisuudet yksilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Opiskelija tietää liikunnan terveysvaikutukset sekä ymmärtää terveysliikunnan monipuoliset käyttömahdollisuudet sairauksien ennalta ehkäisyssä ja hoidossa. Opiskelija orientoituu vaikuttamaan omaan terveyteensä liikunnan avulla ja osaa neuvoa ja aktivoida asiakkaita terveysliikunnan näkökulmasta. Opiskelija oppii taukojumpan ohjaamisen työyhteisössään. Toteutus: Yleisöluennolla saadaan tietoa terveysliikunnasta hyvinvoinnin näkökulmasta. Opiskelijat saavat itsenäisen tehtävän, joka käsitellään LearnLinc-istunnossa. Tehtävä palautetaan Optiman palautuslaatikkoon. Taukojumppaohjaajakoulutuksen toteuttavat fysioterapiaopiskelijat. Luentomateriaali Fogelholm, Mikael, Vuori Ilkka (toim.) Terveysliikunta Psykososiaalinen hyvinvointi Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ihmisen psykososiaalista hyvinvointia mahdollistavat ja uhkaavat tekijät ja keinoja vahvistaa psykososiaalista hyvinvointia. Toteutus: Yleisöluennolla saadaan tietoa psykososiaalisen hyvinvoinnin perusteista. Opiskelijat tekevät aiheesta syventävän tehtävän, joka käsitellään LearnLinc istunnoissa. Kettunen & al Kuntoutumisen mahdollisuudet. Järvikoski & Härkäpää Kuntoutuksen perusteet. s
10 Hyvinvoinnin arviointi mittauksilla Tavoitteet: Opiskelija tutustuu keskeisimpiin terveydenhuollossa käytössä oleviin mittauksiin, joilla voi arvioida ihmisen hyvinvointia ja ymmärtää niiden hyödyntämismahdollisuudet terveyden edistämisen keinona. Opiskelija tietää, milloin ohjataan asiantuntijalle mittaustuloksen perusteella. Keskeisiä mittareita ovat esimerkiksi verenpaineen, verensokerin, kolesterolin, mielialan ja stressitason mittarit, kuntotestausmittarit sekä kehon antropometriset mittaukset kuten vyötärön/lantionympärys, BMI, kehon rasvaprosentti ja bioimpedanssimittaukset. Toteutus: Yleisöluennolla kerrotaan mittauksista, niiden merkityksestä ja mistä opiskelija löytää niistä tietoa. Itsenäinen tehtävä käsitellään LearnLinc-istunnoissa. Senkka ja 100 muuta tutkimusta ( Laboratoriokäsikirja Keskinen, Häkkinen, Kallinen, 2007: Kuntotestauksen käsikirja Ilander ym., 2006: Liikuntaravitsemus Vuorovaikutus ja yhteistyö Dialoginen vuorovaikutus Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ja oppii havaitsemaan erilaiset vuorovaikutusmuodot ja dialogisen vuorovaikutuksen piirteet. Hän oppii dialogista kohtaamista edistäviä toimintatapoja. Toteutus: Yleisöluennolla aiheena on teoriatietoa dialogisuudesta ja joitakin harjoituksia. Itsenäisenä tehtävänä opiskelija perehtyy tarkemmin dialogisen vuorovaikutuksen piirteisiin. Tehtävät käsitellään yhteisesti. Mönkkönen 2007: Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö. Dialogilla syvätehoa oppimiseen Arnkil & Eriksson Dialoginen verkostotyö. 10
11 Ryhmänohjaus- ja valmennustaidot Tavoitteet: Opiskelija saa välineitä ryhmänohjauksen ja valmentamisen perustaitoihin teorian ja kokemuksellisen oppimisen avulla.. Toteutus: Lähiopetustuntien aikana opiskellaan ryhmänohjaus- ja valmennustaitoja teoriassa ja käytännön harjoituksin. Aiheeseen liittyvää tehtävää käsitellään LearnLinc istunnossa. Kopakkala,A Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen Sallan palvelut ja niihin ohjaaminen Tavoitteet: Opiskelija tietää, mitä sallalaisten ja matkailijoiden hyvinvointia edistäviä palveluja Sallassa on. Hän osaa kertoa niistä ja ohjata palvelujen piiriin. Toteutus: Opinnossa käsitellään yhteisesti kunnalliset palvelut, järjestötoiminta ja yksityisyrittäjien toiminta. Opiskelija perehtyy sovittuihin palveluihin ja esittelee ne muille ryhmäläisille. Palveluista tehdään yhteinen kooste, mahdollisesti esite. Kunnan, järjestöjen ja yksityisyrittäjien palveluista julkaistut materiaalit. Palveluidentuottajien haastattelut 11
12 Viestintä Viestinnän perusteet Tavoitteet: Opiskelija oppii hyvän viestinnän perusteet Toteutus: Viestinnän perusteet opiskellaan lähitunneilla. annetaan lähiopetuksen aikana Viestintäsuunnitelman tekeminen Tavoitteet: Opiskelija oppii viestintäsuunnitelman tekemisen ja hyvän viestinnän toteutuksen käytännön kokemuksen kautta. Toteutus: Tehdään yhteistoiminnallisesti hyvinvointivalmennustoiminnan viestintäsuunnitelma viestinnän asiantuntijan ohjauksessa. Annetaan opinnon yhteydessä 12
13 Työhyvinvointi Tavoitteet: Opiskelija oppii työlähtöisen työhyvinvoinnin periaatteet ja soveltamaan niitä työ- tai muuhun yhteisöönsä. Toteutus: Videoluennolla (yleisöluento) Airi Tolonen Vervestä kertoo työlähtöisen työhyvinvoinnin periaatteista. Opiskelijat tekevät aiheesta soveltavan tehtävän, jota käsitellään kesäkuun tapaamisessa. Mäkitalo & Paso Työ työ ja työ Suuntautumisopinnot Hyvinvointia tukeva teknologia Tavoite: Opiskelija oppii hyvinvointianalyysin toteutuksen ja tulkinnan. Hän osaa ohjata mittaukseen osallistuneen tarvittaessa jatko-ohjaukseen. Opiskelija oppii kehonkoostumusmittauksen suorituksen ja tulkinnan. Toteutus: Kokonaisuuteen sisältyy hyvinvointianalyysin esittely ja toinen osio, jossa käsitellään mittauksissa esille nousseita kysymyksiä. Mittaukset suoritetaan joko ennen ensimmäistä luentoa tai ennen videoneuvottelua. Kehonkoostumusmittaukseen perehdytään laitteen maahantuojan koulutuksella. 13
14 Luontaishoito Tavoite: Opiskelija syventää tietojaan luontaishoidon mahdollisuuksista hyvinvoinnin edistämisessä. Toteutus: Osallistutaan Lapin ammattiopiston Luontaishoidon hankkeen koulutuspäivään jonka aiheena on yrtti- ja turvehoidot. Lisäksi opiskelijat perehtyvät sallalaiseen parantamiseen ja muihin heitä kiinnostaviin luontaishoidon aiheisiin ja esittelevät aiheet toisilleen syksyllä Opinnon toteutusta suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi Työhyvinvointi Tavoite: Syventää työlähtöisen työhyvinvoinnin edistämisen taitoja ja saada kokemusta yhden työyhteisön työhyvinvoinnin edistämisprosessin ohjaamisesta. Toteutus: Toteutetaan yhteistyössä Verven kouluttajien kanssa erikseen sovittavana ohjaus- ja koulutuskokonaisuutena. Sallan työterveyshuolto on mukana suunnittelussa ja toteutuksessa. Paso& Mäkitalo Työ, työ ja työ. Opinnon yhteydessä annettavat artikkelit ja muu materiaali 14
15 Kulttuuri ja kädentaidot hyvinvoinnin lähteinä ja osana hyvinvointimatkailua Tavoite: Opiskelija tietää kulttuurin ja kädentaitojen merkityksen hyvinvoinnin tukemisessa ja löytää keinoja käyttää niitä hyvinvoinnin vahvistamisessa ja hyvinvointimatkailussa. Opiskelija oppii hyvinvointimatkailun kehittämisen perusteita. Toteutus: Luentoja ja osallistuvaa työskentelyä Ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen Tavoite: Opiskelija oppii keinoja ikäihmisen hyvinvoinnin tukemiseen toimijuus-ajattelun pohjalta. Toteutus: Yleisöluento toimijuus- ajattelusta ikäihmisten hyvinvoinnin tukemisen perusteena. Luennon yhteydessä annetaan aiheeseen liittyvä itsenäinen tehtävä. Tehtävä käsitellään LearnLinc-istunnoissa. Videoluento järjestetään yhteistyössä Kesto-hankkeen kanssa Vuoropuhelujen vetäminen Tavoitteet: Opiskelijat oppivat dialogisten menetelmien käyttöä perheiden ja yhteisöjen pulmatilanteissa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Toteutus: Koulutus toteutetaan yhteistyössä THL:n verkostotyön kehittämistiimin kanssa. Koulutukseen kuuluu THL:n järjestämänä 5 lähipäivää, joista 1 järjestetään Rovaniemellä, muut Helsingissä. Paikkakunnalla on koulutetun verkostokonsulttikouluttajan ohjaamaa lähiohjausta 1 x kk, palaverien suunnittelua ja toteutusta tilausten mukaan. Eriksson & Arnkil Huoli Puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Seikkula & Arnkil Dialoginen verkostotyö. Arnkil, Eriksson & Rautava. Ennakontidialogeja huolten vyöhykkeillä. Verkostokonsultin käsikirja. Verkko-oppimisympäristö Sosiaaliportissa 15
16 Voimavarat käyttöön ryhmänohjaajan koulutus Tavoitteet: Opiskelija oppii ohjaamaan Voimavarat käyttöön ryhmiä kokemuksellisen oppimisen ja teoriaopintojen avulla. Toteutus: Sosiaali-, terveys- tai opetusalan peruskoulutuksen saanut henkilö osallistuu koulutuspäiviin ja samanaikaisesti ohjaa itse yhden ryhmän. Hän saa teoriaopetusta ja työnohjauksen koulutuspäivien aikana. Koulutus toteutetaan depressioryhmän ohjaajan koulutussuunnitelman mukaan. Depressioryhmänohjaajien koulutusmateriaali annetaan opinnon yhteydessä Harjoittelu Aika: koko koulutuksen ajan Paikka: Sallalaiset toimintaympäristöt Vastuuopettaja: Arja Jääskeläinen Tavoite: Opiskelija oppii toimimaan hyvinvointivalmentajan tehtävissä käytännössä ja soveltamaan tietojaan käytännön työssä. Toteutus: Harjoittelu suunnitellaan jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Se voi olla esim. osallistuminen Hyvinvointipäivien järjestelyyn, nettisivuston ylläpitäminen, hyvinvointikurssien järjestelyyn osallistuminen, tiedottamisen hoitaminen koko kunnan tasolla, mittausten järjestäminen tai jonkun muun toiminnan suunnittelu ja toteutus. Opiskelija tekee myös yhden yksilövalmennuksen osana harjoittelua. Harjoittelun tuntimäärä on noin 60 tuntia Hyvinvointivalmentajatoiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi Tavoitteet: Opiskelija oppii hyvinvointivalmentajatoiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia yhteistoiminnallisesti kuntalaisten ja matkailijoiden tarpeita kuunnellen. Toiminta tapahtuu yhteistyössä Lapin maakuntakorkeakoulun kanssa. Toteutus: Ryhmässä ideoidaan ja suunnitellaan toimintaa, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään sitä. 16
17 2.2.5 Oman hyvinvoinnin vahvistaminen Tavoitteet: Opiskelija oppii arvioimaan omaa hyvinvointiaan reflektoinnin ja eri mittausten avulla. Hän oppii käyttämään keinoja, joilla voi seurata ja parantaa hyvinvointia. Oman kokemuksensa kautta hän oppii ohjaamaan ja tukemaan hyvinvointivalmennukseen osallistuvia hyvinvoinnin vahvistamisessa. Toteutus: Hyvinvointivalmennukseen kuuluvissa opinnoissa esitellään hyvinvoinnin arvioinnin, seurannan ja kehittämisen välineitä. Opiskelija asettaa tavoitteita oman hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Hän kirjoittaa Optima-alustan päiväkirjaan omakohtaisia havaintojaan ja kokemuksiaan hyvinvoinnistaan. Niistä on mahdollista keskustella pienryhmissä, Optiman keskustelualueella ja vastuuopettajan kanssa. Vastuuopettaja kommentoi päiväkirjamerkintöjä Optimassa. Opiskelija kirjoittaa hyvinvoinnin vahvistamisen vaiheistaan pohtivan yhteenvedon koulutuksen keski- ja loppuvaiheessa. 17
HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla. Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas
HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas 31.3.2011 TAUSTATIETOJA HANKKEESTA Hallinnoija Sallan kunta Tavoitteena luoda hyvinvointivalmennusmalli ja koulutus sekä niihin liittyvän
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
LisätiedotRAVITSEMUSTIEDE PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) RAVITSEMUSTIEDE PERUSOPINNOT 25 OP Ravitsemustiede selvittää ravitsemuksen merkitystä terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa sekä tutkii syömisen merkitystä hyvinvoinnin osatekijänä. Perusopinnoissa
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
Lisätiedot4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus
1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen
LisätiedotLIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN
LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op
Turun Ammattikorkeakoulu Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op Ajankohta 12.09.2019-15.05.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Turun AMK, Joukahaisenkatu 3, Turku Hinta 1500 (alv 0%).
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN
LisätiedotFSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
LisätiedotTyössäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla
Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi
LisätiedotFSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotVAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA
VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotOppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh
TYÖVALMENNUSÄÄTIÖ AVITUS EKOCENTER Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla Tutkinnon perusteet: YHTEISET TUTKINNON OSAT Paikka: EkoCenter Metsurintie 2 42300 JÄMSÄNKOSKI
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotOHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista
LisätiedotVANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008
1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille
LisätiedotAMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009
ÄIDINKIELI, SUOMI, 4 OV, pakollinen opintojakso Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen 2 opintoviikkoa 1. lukuvuosi 2 opintoviikkoa 2. lukuvuosi. Kirjalliset/suulliset tuotokset ja kokeet Portfolio
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
LisätiedotOpiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.
LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotTutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus
Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus PROJECT NUMBER 574310-EPP-1-2016-1-FI-EPPKA3-EQAVET NRP Henkilö- kohtaista-
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv. 2018 2019 sivuaineopiskelijoiden info Kasvatustieteiden perusopintojen koordinaattori Maarit Koskinen maarit.g.koskinen@jyu.fi JYU. Since 1863. 7.9.18 1 Infon rakenne
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotSastamalan koulutuskuntayhtymä. Riina Sunila Hiusalan ja kauneudenhoitoalan tutkintojen kehittämispäivät
Sastamalan koulutuskuntayhtymä Riina Sunila Hiusalan ja kauneudenhoitoalan tutkintojen kehittämispäivät 13.-14.10.2016 Ammattiosaajan työkykypassin toteutus Työkykypassit ovat alakohtaisissa talousarvioinneissa
LisätiedotTyön ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.
Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä
LisätiedotTOPI - VAKA pedagoginen toiminta opinnollistamiskokonaisuus
TOPI - VAKA pedagoginen toiminta opinnollistamiskokonaisuus Metropolia ammattikorkeakoulu Sosiaalialan tutkinto ohjelma Anna-Riitta Mäkitalo, lehtori 21.9.2018 Pääkaupunkiseudulla pulaa varhaiskasvattajista
LisätiedotSosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät
TYÖNOHJAAJAKOULUTUS - taiteen menetelmien yhdistäminen työnohjaukseen Tavoitteet: Toteutus: Kohderyhmä: Kouluttajat: Työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on ammatillinen pätevyys toimia työnohjaajana yksilöille
LisätiedotLUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotTOPI & VAKA konsepti - Case Metropolia ammattikorkeakoulu
TOPI & VAKA konsepti - Case Metropolia ammattikorkeakoulu VAKA TOPI Metropoliacase 10op - 30op varhaiskasvatuksen (Metropolia amk) opinnot integroidaan opiskelijan hankkimaan työpaikan päätoimiseen työhön
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotOhje työpaikkaohjaajalle
Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA
LisätiedotYhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotArviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.
Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
LisätiedotLÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS
LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotTyöpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus
Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotOpintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala
Opintojen ohjaus Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Taustaa Opintojen ohjaaminen on strategisesti yksi kriittisimmistä prosesseistamme. Laadukkaalla ohjausprosessilla
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan
LisätiedotKIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014
KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT
Lisätiedottyöpaikkaohjaajan opas
työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotYhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551
LisätiedotPerheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke
Perheet keskiöön! Lape-info 28.2.2019 Järjestöagentti Matti Virtasalo Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020. 1 70 järjestön yhteisen
LisätiedotTUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016
TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotWPI MODUULIPOHJAINEN KOULUTUS
WPI MDUULIPHJAINEN KULUTUS Rakenna oma koulutusohjelma ja aikataulu Koulutus on rakennettu siten, että sen voi joustavasti suorittaa jaksoissa itselle sopivassa aikataulussa. Yksilöllistä koulutusohjelmaa
LisätiedotAMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009
OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotTUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen
LisätiedotPuutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op
VALKOINEN TALO PARTNER GREEN DESIGN - PALVELUT Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op Lataa esite (pdf) Aika ja paikka 5.6. 6.6.2014 Jyväskylä Tule ja ihastu vihreään Koulutuksen tavoitteet ja lähtökohdat
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotKuntien hyvinvointi - seminaari
Kuntien hyvinvointi - seminaari Seminaarin avaus Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio @HannaTainio 15.5.2019 Lähde: hs.fi 2 Kunnan tehtävä on edistää terveyttä ja hyvinvointia Kuntalaki 1 (1995/365) Kunta
LisätiedotKOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA
KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA Itsearviolomake ja eri sidosryhmien arviolomake kokemusasiantuntijan toimimisesta opintojen ohjaajana ( kopona ) OPISKELIJA / PROJEKTI YHTEISÖ - OPINNÄYTETYÖN AIHE
LisätiedotLUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA
LisätiedotAUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov
AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon
LisätiedotLapin ammattiopistossa
VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotToplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013
Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,
LisätiedotTUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA
TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi
LisätiedotKetterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK
Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK Pirjo Valokorpi, Helena Turunen, Mikko Mäntyneva, Miikka Ruusunen, Irma Kunnari Kuvat: HAMK PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT yhteisöllinen tiimioppiminen työssä sekä
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotKASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KASVUN TUKEMISEN JA OHJAUKSEN OPINTOKOKONAISUUDESSA
LisätiedotVAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...
LisätiedotMATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op
1/ MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op Vieraanvaraisuus 3 op Markkinointi ja tuotekehitys 4 op Englanti 2 op Turvallisuus 1 op Matkailun teoriaopintojaksot toteuttaa Lapin AMK/ MTI (Viirinkankaantie
Lisätiedot