Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

Transkriptio

1 Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE :44 Sivu 1

2 06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot - (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan sekä aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Selvitysosa: Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset, tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Vahva osaamispohja, tutkimus- ja kehittämistoiminta, kansainvälisyys ja verkostot ovat laaja-alaisen ja tarvelähtöisen innovaatiotoiminnan menestystekijöitä Suomen keskeisillä aloilla ja klustereissa. Tarvelähtöisyyden vahvistuminen innovaatiotoiminnassa on yhtenä painopisteenä. Innovaatioiden ansiosta tuottavuus kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta tärkeillä aloilla ja klustereissa on kansainvälistä huippua ja yritykset globaalisti kilpailukykyisiä. Uuden ja uudistuvan liiketoiminnan syntymistä edistetään kaikilla potentiaalisilla aloilla, myös TEM-konsernin tavoitelinjausten mukaisesti luovilla aloilla, hoiva-alalla ja metsäalalla. Taloudellinen kasvu edistää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Innovaatiot ja kokonaisvaltainen kehittäminen muodostavat perustan yhteiskunnan hyvinvointija ympäristötavoitteiden saavuttamiselle. Tuottavuuden nosto ja työelämän laadun parantaminen on välttämätöntä kaikilla aloilla, myös julkisissa palveluissa. Erityisenä painopisteenä on uusiutuvan energian kilpailukyvyn vahvistaminen. Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset). Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen), (yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu) ja (lainat) määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämisprojekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kolmen vuoden välein teetettävillä vaikuttavuusarvioinneilla. Valikoidut seurannan tunnusluvut ennakoivat vaikuttavuustavoitteiden toteutumista suuntaa-antavasti. Alkavien yritysten sekä rahoitettujen yritysten lukumäärälle asetettujen tavoitteiden osalta lukuun sisältyvät myös Tekesin tehtäviä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa hoitavien asiantuntijoiden hoitaman alueellisen valmistelurahoituksen asiakkaat :44 Sivu 2

3 Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus Tunnusluku 2009 toteutuma 2010 arvio tavoite Talousarviovuoden aikana käynnistyville projekteille: Rahoitetun t&k&i-toiminnan laajuus yrityksissä, milj. euroa 748 > 780 > 800 Projektien keskimääräinen haastavuus, indeksi (0 100) Projekteissa toteutuva yritysten rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille, milj. euroa 114 > 120 > 120 Projekteissa toteutuva verkostokontaktien lukumäärä, kpl > > Rahoitettujen yritysten määrä viiden vuoden jaksolla, kpl Alkavien (pienten, alle kuusivuotiaiden) yritysten määrä asiakkaina, kpl Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % Potentiaalisten kasvuyritysten määrä asiakkaina, kpl 508 > 600 > 630 Yritysasiakkaiden tuottavuuskehitys suhteessa OECD-maiden keskiarvoon, % 257 > 100 > 100 Rahoitus erityisesti työelämän kehittämiseen kohdistuviin projekteihin, milj. euroa 14 > 12 > 12 Rahoitus uusiutuvan energian tutkimukseen ja sovelluksiin, milj. euroa 41 > 40 > 40 Energia- ja ympäristöteemojen rahoitus, milj. euroa Energia- ja ympäristöteemojen projektien merkittävyys kestävän kehityksen edistäjänä, indeksi (0 100) > 50 > 50 Terveys- ja hyvinvointiteemojen rahoitus, milj. euroa Terveys- ja hyvinvointiteemojen projektien merkittävyys palvelujärjestelmän laadun ja tuottavuuden edistäjänä, indeksi (0 100) > 50 > 50 Tieto- ja viestintäteemojen projektien rahoitus, milj. euroa Tieto- ja viestintäteemojen projektien merkittävyys tietoyhteiskuntakehityksen edistäjänä, indeksi (0 100) > 50 > 50 Toiminnallinen tuloksellisuus 2009 toteutuma 2010 arvio tavoite Tehokkuus Rahoitustoiminnan kokonaiskustannus / myönnetty rahoitus, % 3,1 < 5 < 5 Toimintamenojen sekä hanke- ja ohjelmatoiminnan menojen käyttö ydinprosesseittain, %-jakauma strategia 9 > 15 > 15 asiakkuudet 21 > 20 > 20 ohjelmat 36 > 25 > 25 rahoitus 35 > 20 > 20 Käynnistyvä projektivolyymi, milj. /htv (rahoitustoimintaan kohdistunut työpanos 5,9 > 6 > 6 Laadunhallinta Asiakaspalaute Tekesin toiminnasta, yleisarvio, indeksi (1 5) 3,6 > 3,7 > 3,7 Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % 0,5 < 0,9 <0,9 Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika yrityksille, vrk 86 < 75 < 75 Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 24 < 25 < 25 Määrärahan arvioitu käyttö Hanke- ja ohjelmatoiminta Toimintamenot Yhteensä :44 Sivu 3

4 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 toteutuma 2010 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasokorotus talousarvio talousarvio tilinpäätös Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Valtuus. Vuonna uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään eurolla. Mikäli vuoden 2010 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna. Avustuksia saa myöntää: 1) valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 3) Euroopan yhteisön komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EY800/2008) mukaisesti tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan välittömästi liittyvään koulutukseen 4) työelämän kehittämishankkeisiin sekä 5) kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää: :44 Sivu 4

5 Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden innovatiivisiin kehittämishankkeisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin. Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden 1) sellaiseen tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä 2) kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 3) kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien sekä hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin sekä 4) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa. Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta momenteilta ja tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot. Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Selvitysosa: Tukea myönnetään erityisesti: riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämiseen edistämällä uuden liiketoiminnan käynnistämistä pienissä ja keskisuurissa innovatiivisissa yrityksissä sekä parantamalla uusien ja nuorten innovatiivisten yritysten ja liiketoimintojen käynnistämisessä tarvittavien palveluiden saatavuutta ja laatua, pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana, innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa sekä koetuotantoon, yritysten ja muiden yhteisöjen kehityshankkeiden esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin sekä hankkeiden valmisteluun, kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta :44 Sivu 5

6 uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä sekä työelämän kehittämishankkeisiin. Rahoitusta kohdistetaan erityisesti uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon hankkeella tavoiteltavat suorat ja välilliset hyödyt, hankkeiden haastavuus ja innovatiivisuus, käytettävät resurssit, kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö, edistettävät yhteiskunnan, työelämän ja ympäristön hyvinvointitekijät sekä Tekesin rahoituksen lisävaikutus hankkeen toteutukseen ja tulosodotuksiin. Vaikuttavuus- ja tukijärjestelmän toiminnallisen tuloksellisuuden tavoiteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin ( ) yhteydessä. Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) Määräraha Valtuus Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ohjelmamaksut: Pakolliset ja valinnaiset ohjelmat Yhteensä Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Yhteensä Vuonna myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 477,6 milj. euroa. Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Määräraha Valtuus Vähennys eurooppalaisista yhteistyöhankkeista Tasokorotus Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös :44 Sivu 6

7 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Valtuus. Vuonna uusia lainoja saa myöntää enintään eurolla. Mikäli vuoden 2010 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna. Lainoilla kannustetaan sekä suuria että pk-yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta. Lainoja myönnettäessä otetaan huomioon tavoiteltavat suorat ja välilliset hyödyt, hankkeiden haastavuus ja edistyksellisyys, käytettävät resurssit, kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö, edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät sekä Tekesin rahoituksen vaikutukset. Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin määriteltyjen ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä. Tekes voi myöntää rahoitusta myös tuottoosuuslainana. Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Selvitysosa: Rahoitusta myönnetään erityisesti: 1) yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja parantamista, 2) riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa, 3) alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen, :44 Sivu 7

8 4) markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys- ja tuotteistushankkeisiin erityisesti pkyrityksille, 5) innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa sekä koetuotantoon sekä 6) pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana. Pääomalainan ehdot määräytyvät osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin lainojen lainakanta oli vuoden 2009 tilinpäätöksessä 493 milj. euroa. Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille Tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin ( ) yhteydessä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Yhteensä Vuonna myönnettävien lainojen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 33,9 milj. euroa. Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Määräraha Valtuus Tasokorotus talousarvio talousarvio tilinpäätös :44 Sivu 8

9 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen tuloja euroa. Selvitysosa: Tekesin tulojen arvioidaan kertyvän seuraavasti: - sekalaisista muista tuloista euroa. - eurooppalaisten yhteishankkeiden rahoituksesta euroa Sekalaisia muita tuloja ovat maksetun rahoituksen takaisinperinnät. tuloarvio I LTAE tuloarvio tilinpäätös :44 Sivu 9