20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen

Transkriptio

1 20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen S e l v i t y s o s a : Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät innovaatioiden ohella uusien liiketoimintamallien ja palvelukonseptien sekä työorganisaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä. Tärkeitä painopisteitä ovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa kotimaisille ja ulkomaisille yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön. Taloustaantumassa on tärkeää turvata panostukset osaamispohjaan ja innovaatiotoimintaan, jotta luodaan edellytykset uudelle nousulle ja uudistumiselle. Kansallisessa innovaatiostrategiassa määritellään keskeiset linjaukset laaja-alaisen innovaatiopolitiikan toteutukselle. Innovaatiostrategian keskeisenä uutena näkökulmana on kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden painottaminen. Sillä tarkoitetaan muun muassa innovaatioiden kysyntää ja käyttöönottoa edistävää lainsäädäntöä, standardisointia, julkisia hankintoja ja käyttäjien tarpeista johdettuja liiketoimintamalleja. Luovan talouden innovaatiotoiminnan edistämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Valtioneuvoston periaatepäätös aineettomia oikeuksia koskevasta strategiasta vahvistaa innovaatiopolitiikkaa. Erityisesti tavoitteena on parantaa pk-yritysten ja yksittäisten keksijöiden mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia oikeudellisia suojamuotoja ja siten tehostaa tuotteiden kaupallistamista. Uudistumiseen, tuottavuuden kasvuun ja kilpailukyvyn paranemiseen sekä tutkimuksen laadun nostamiseen voidaan vaikuttaa korkeatasoisella kilpailuun perustuvalla tutkimus- ja kehitystyöllä. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan panostusten kasvaessa korostuu myös tarve arvioida rahoituksen ja eri politiikkatoimien yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa vahvistetaan tutkimuksen, arvioinnin ja ennakoinnin keinoin. Voimavarojen kohdentamisessa otetaan huomioon ne strategisesti tärkeät alat, joissa Suomessa on laadukkaita osaamiskeskittymiä ja joissa yrityksillä on tulevaisuudessa parhaat kasvun ja edelläkävijyyden edellytykset. Hallitusohjelman mukaisesti innovaatiotoiminnassa syvennetään edelleen koulutus- ja tutkimusyhteisöjen ja yritysten välistä yhteistyötä, jossa keskeisen välineen muodostavat strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK). Klusteripohjaiseen verkottumiseen perustuvalla osaamiskeskusohjelmalla (OSKE-ohjelma) vahvistetaan puolestaan alueiden innovaatioperustaa. EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimenpiteitä suunnataan tukemaan Lissabonin ohjelman tavoitteita painottamalla verkostoitumisen edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista. Innovaatiopolitiikan tavoitteena on synnyttää ja houkutella Suomeen nykyistä enemmän innovatiivisia ja nopeaa kasvupotentiaalia omaavia kansainvälistyviä yrityksiä. Nopean kasvun yritysten riittävä määrä varmistaa sen, että yhteiskunnan panostukset innovointiin kanavoituvat työpaikoiksi ja luovat lisää hyvinvointia. Kasvuyrittäjyyttä edistetään ja nopean kasvun erityistarpeet otetaan systemaattisesti huomioon. Tämä vaatii muun muassa riskirahoitusympäristön, kasvuyrityksille suunnattujen yrityspalvelujen ja yrityshautomoiden toiminnan edelleen kehittämistä sekä ulkomaisten yritysten houkuttelun lisäämistä. Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmältä aktiivista hakeutumista kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyöverkostoja kehitetään johtavien innovaatiokeskittymien kanssa. Kansainvälisten innovaatiokeskusten (FinNode) avulla hankitaan tietoa ja luodaan uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita hyötymään globaalista innovaatiotoiminnasta. Innovaatiokeskusten toiminta vakiinnutetaan ja verkostoa sekä sen ohjausta vahvistetaan. Eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä vaikutetaan aktiivisesti siihen, että tutkimusyhteisön rakenteita ja sisältöä uudistetaan. Ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen toimintaa vahvistetaan lisäämällä niiden resursseja, minkä johdosta pk-yritysten tarvitsemat asiantuntijapalvelut kyetään ylläpitämään myös taantuman aikana. Maksuttomien palveluiden tarjonta turvataan. Yritysten yhteishankkeissa kansainvälistymistä ja vientiä tuetaan suuntaamalla rahoitusta ensisijaisesti uusille yrityksille sekä pk- ja kasvuyrityksille. Voimavaroja kohdennettaessa painopisteinä ovat erityisesti ympäristö- sekä ilmastoja energia-liiketoiminnan kaupallistaminen ja kansainvälistäminen. Matkailupolitiikassa toimintaa tehostetaan päivitetyn Suomen matkailustrategian mukaisesti. Voimavaroja kohdistetaan entistä enemmän Suomi-matkailukuvan edistämiseen ulkomailla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Kotimaista ja yhteisötason sääntelyä kehitetään siten, että sitä voidaan hyödyntää myös innovaatioiden ja niihin perustuvan yritystoiminnan myönteisenä kannusteena. Standardoinnin ja julkisten hankintojen avulla edistetään uusien, innovatiivisten tuotteiden kysyntää. Mineraalisten luonnonvarojen hyödyntämistä edistetään uudistamalla kaivoslainsäädäntö, tukemalla geologian alan tietopohjan parantamista sekä kehittämällä kaivoshankkeiden rahoitusta, infrastruktuurin rakentamista ja alan koulutusta. Ministeriö arvioi hallinnonalan yksiköidensä toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyllä ja teettämällä ulkopuolisia arviointeja. Yksiköt arvioivat myös itse toimintaansa ja sen vaikuttavuutta. Keskeisenä tehtävänä vuonna on innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnista seuraavien toimenpiteiden käynnistäminen. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen kehittämistoimia jatketaan niistä tehtävien strategisten arviointien pohjalta ottaen huomioon hallituksen sektoritutkimusta koskevat linjaukset ja valtion tuottavuusohjelma. Turvatekniikan keskuksen toimintakyky turvataan alueellistamisen ja muiden käynnissä olevien rakennejärjestelyjen yhteydessä. Yritysten kansainvälistymistä edistävien valtionapuyhteisöjen palvelukykyä pyritään tehostamaan niitä koskevan synergia-analyysin avulla. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti innovaatiopolitiikan ja yritysten kansainvälistymisen tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Suomen sijoitus kansainvälisessä innovaatiovertailuissa ei laske suhdannetilanteen johdosta. Alkavien innovaatioyritysten osaaminen vahvistuu ja rahoituksen saatavuus helpottuu. Kasvuyritysten toimintaedellytykset paranevat. Pk-yritykset kansainvälistyvät. Kysyntä ja käyttäjälähtöisyys vahvistuu innovaatiopolitiikassa. Kansalliset ja alueelliset osaamis- ja innovaatiokeskittymät vahvistuvat. Yritykset ja tutkimuslaitokset hyödyntävät nykyistä enemmän kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja -kumppanuuksia. Julkisten palvelujen tuottavuus paranee ja syntyy uusia palvelutuotannon liiketoimintakonsepteja. Julkisissa palveluissa on aloitettu innovatiivisia hankkeita toimintatapojen uudistamiseksi. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja. Alueiden erityisvahvuudet kehittyvät ja osaamiskeskusten välinen yhteistyö lisääntyy. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa ja yrityksissä pysyvät korkealla tasolla. Innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus ja Matkailun edistämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Invest in Finland -säätiö, Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus Fintra, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Suomalais-venäläinen kauppakamari, Osuuskunta Viexpo, Finland Convention Bureau, Finpro ry, Music Export Finland, Suomen Taideteollisuusyhdistys ry/design Forum, Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry ja Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry. Luvun nimike on muutettu. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Talouden globaali taantuma on supistanut voimakkaasti kotimaan vientivetoista teollisuutta. Teollinen tuotanto on laskenut jyrkästi viimeisen vuoden aikana ja teollisuuden suhdannenäkymät ovat edelleen heikot ja tilauskanta alhainen. Etenkin metsäteollisuuden kokonaistuotanto on erittäin matalalla tasolla, sillä alan kapasiteettia on supistettu voimakkaasti ja useita kokonaisia tehtaita on suljettu. Metsäteolisuudesta on hävinnyt noin työpaikkaa runsaan vuoden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 aikana. Tuotanto ja työpaikat ovat supistuneet myös monella muulla teollisuuden alalla, kuten esimerkiksi konepajaja telakkateollisuudessa. Teollisuus on käymässä läpi voimakasta rakennemuutosta ja teollisten työpaikkojen määrä on vähenemässä. Valiokunta korostaa, että menossa olevan murrosvaiheen aikana on keskeistä huolehtia siitä, että teollisuuden toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Teollisen tuotannon uudistuminen edellyttää uusia korkean jalostusasteen vientituotteita sekä uusia liiketoimintoja. Valiokunta korostaa yritysten t&k-panostuksia ja toteaa, että uusien tuotteiden syntyminen edellyttää pitkäjänteistä panostamista osaamiseen sekä myös yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten vahvaa otetta yrityslähtöiseen kehittämistyöhön. Teollisuuden toimintaedellytysten vahvistaminen edellyttää myös sitä, että kustannustaso on kilpailukykyinen ja että yrityksille tarjotaan kilpailijamaihin nähden tasavertainen viennin rahoitus ja vientitakuut. Lisäksi on luotava yritysympäristö, joka kannustaa yrityksiä investoimaan Suomeen. Valiokunta katsoo, että Suomen on myös toimittava EU:ssa aktiivisesti kilpailua vääristävien tukien poistamiseksi ja protektionismin torjumiseksi. Metsäteollisuuden tarvitseman raaka-aineen varmistamiseksi on myös muutettava puunhankintakäytäntöjä. Koko elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja uudistumisen kannalta on olennaista, että talousarvioesityksessä lisätään määrärahoja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Politiikkalohkon määrärahoiksi esitetään noin 787 miljoonaa euroa, joka on lähes 45 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Tekesin myöntövaltuuksia korotetaan yli 50 miljoonalla eurolla. Innovaatiopolitiikan kehittymisen kannalta on myös tärkeää, että Suomen innovaatiojärjestelmästä on tehty kansainvälinen arvio. Se antaa tunnustusta suomalaiselle innovaatiojärjestelmälle, mutta pitää sitä myös monimutkaisena ja hajanaisena. Valiokunta korostaa, että arvioinnin pohjalta on ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin innovaatiojärjestelmän ja sen sisällön kehittämiseksi. On myös huolehdittava siitä, että osaamispohjan ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen tarvittavista resursseista huolehditaan. Valiokunta katsoo, että Suomen on oltava valmis hyödyntämään innovaatiotoiminnan globaalit mahdollisuudet myös taantuman olosuhteissa. Suomen ei tule myöskään tinkiä tavoitteestaan luoda maahamme maailman paras innovaatio- ja yritysympäristö. Valiokunta korostaa kasvuyrittäjyyden edistämistä, sillä valtaosa tulevaisuuden työpaikoista syntyy kasvuyrityksiin. On löydettävä uusia välineitä ja verokannustimia yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseen ja keinoja, jotka kannustavat kasvuyrittäjyyteen, kokeiluihin ja riskinottoon sekä keksintöjen kaupallistamiseen. Valiokunta painottaa myös tietotekniikan parempaa hyödyntämistä. Suomi ei ole pysynyt mukana monien muiden maiden tietoyhteiskuntakehityksessä. Digitaalisten palvelujen käyttöä tuleekin lisätä ja parantaa erityisesti julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteensopivuutta. Näin voidaan osaltaan parantaa julkisen hallinnon tuottavuutta. Valiokunta toteaa tässä yhteydessä, että myös sähköiseen sisällöntuotantoon liittyy merkittävää kasvupotentiaalia. Korkean teknologian edistäminen edellyttää myös uusien läpimurtojen tunnistamista. Esimerkkinä tästä valiokunta viittaa yhteiseurooppalaisen hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen perustamishankkeeseen, jossa Suomi on eräänä sijoitusvaihtoehtona. Valiokunta pitää tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriö ja opetusministeriö selvittävät tämänkaltaisten hankkeiden tarkoituksenmukaisuuden. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen sekä 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana maankamaran luonnonvarojen ja niiden hyötykäytön tutkimuksessa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 keskukselle (GTK) seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitseman raaka-ainehuollon ja rakentamisen edellytykset paranevat. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottomahdollisuudet lisääntyvät ja parantavat energiahuollon omavaraisuutta. Toiminnallinen tuloksellisuus Luonnonvarojen arviointitoiminta kohdennetaan perus- ja jalometalleihin, teollisuusmineraaleihin, luonnonkiviin sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivaroihin. Geologisten luonnonvarojen tilinpito valmistuu keskeisten raaka-ainevarojen osalta. Geologisten aineistojen hallinnointia ja saatavuutta kehitetään palvelukyvyn varmistamiseksi ja parantamiseksi. tavoite tavoite Toiminnallinen tehokkuus: Tulosalueittaiset kustannukset, % luonnonvarat ja raaka-ainehuolto 56,0 56,0 55,0 energiahuolto- ja ympäristö 22,0 22,0 23,0 maankäyttö ja rakentaminen 22,0 22,0 22,0 Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % 50,0 50,0 50,0 osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 10,7 11,0 11,0 hankkeiden lukumäärä, kpl Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 10,1 6,0 6,5 ylijäämä, euroa ylijäämä, %:ia tuotoista 15,0 5,0 7,0 Tuotokset ja laadunhallinta: Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl Turvevarojen kartoitus kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl Merigeologinen kartoitus kartoitettu pinta-ala, km luotaukset linja-km Julkaiseminen vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut muut julkaisut ja artikkelit, kpl Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % (tuotot kustannuksista) Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kelamaksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä euroa) 58 VaEL-maksun muutokset Tuottavuustoimet (-40 htv) -840 Siirto momentille Uudelleenkohdentaminen Tasokorotus 472 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa kehitysyhtiöiden, teknologian hyödyntämiseen tähtäävien osakeyhtiöiden tai muiden rajoitetun vastuun yhteisöjen sekä toimintojen ulkoistamisissa vastaanottavan yrityksen osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. VTT saa käyttää tähän tarkoitukseen lisäksi omistamiaan immateriaalioikeuksia kuten keksintöjä, patentteja ja oikeuksia tietokoneohjelmiin sekä tutkimuslaitteistoja ja muuta käyttöomaisuutta sekä luopua käypää vastiketta vastaan omistuksesta näissä yrityksissä tarkoituksen mukaisella tavalla 2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotavoitetta 3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen sekä 4) tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja muusta yhteistyöstä aiheutuvien menojen sekä tutkimustoiminnan kan- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 sainvälistymistä edistävien stipendirahastomaksujen ja tutkijoiden apurahojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Mikäli VTT merkitsee momentin päätösosan kohdassa 1 mainittuja osake- tai osuuspääomia ulkomaisiin yhtiöihin, tulee tästä olla työ- ja elinkeinoministeriön hyväksyntä. VTT:n Asiantuntijapalvelut -toiminnon yhtiöitys ja toiminnan siirtyminen budjettitalouden ulkopuolelle vuoden alussa tulee pienentämään VTT:n maksullisen toiminnan tuloja noin euroa. Vastaavasti valtion budjettitalouden ulkopuolelle siirtyy noin 250 henkilötyövuotta. Oy Keskuslaboratorio Centrallaboratorium Ab:n (KCL) tutkimus- ja laboratorioliiketoiminnat siirtyivät VTT:lle kasvattaen VTT:n liikevaihtovolyymiä vuositasolla noin euroa. VTT:n henkilötyövuosimäärä kasvoi vastaavasti noin 150 henkilötyövuotta. VTT:n henkilötyövuosiarvioissa on vastaavasti otettu huomioon 100 henkilötyövuoden väheneminen tuottavuustoimenpiteiden vuoksi. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : VTT:n toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Vaikuttavuus Tutkimus tuottaa maailmanluokan tuloksia valituilla, Suomen elinkeinoelämälle tärkeillä painoalueilla ja parantaa yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa. VTT:n asiakkaiden kilpailukyky kasvaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy. Suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden mahdollisuudet hyödyntää maailman eturintaman tutkimusverkostoja ja -kumppaneita vahvistuvat. VTT on EU:n tutkimuksen puiteohjelmissa Suomen merkittävin toimija. Kysyntälähtöisiä innovaatioita syntyy aiempaa enemmän VTT:n suuriin tutkimusohjelmiin tehtävien liiketoimintasuunnitelmien ansiosta. Kansalliset osaamis- ja innovaatiokeskittymät vahvistuvat VTT:n liittyessä merkittävien strategisten huippuosaamisten keskittymien (SHOK) osakkaaksi. Terveys- ja hyvinvointipalvelujen laatu ja tuottavuus paranevat VTT:n kehittämän tieto- ja viestintäteknologian soveltamisen ansiosta. EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan toteuttamisen teknologiset edellytykset vahvistuvat. Toiminnallinen tuloksellisuus tavoite tavoite Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tuotannollisesti tai kaupallisesti hyödynnetyt tai 3 vuoden aikana hyödynnettävät hanketulokset, % Yksityisen sektorin suurten asiakkaiden määrä (laskutus yli euroa), kpl Syntyneet spin-off -yritykset, kpl Toiminnallinen tehokkuus Maksullinen toiminta (% liikevaihdosta) 36,0 35,0 31,0 Maksullisen toiminnan ylijäämä (1 000 euroa) Ulkomaiset tuotot (% liikevaihdosta) Tuottavuus Liikevaihto (1 000 euroa/htv) Tuotokset ja laadunhallinta Referoidut kansainväliset tieteelliset lehtiartikkelit Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset, kpl Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Patenttisalkun uudistumis-% 25,0 30,0 30,0 Asiakastyytyväisyys (1 5) 4,3 4,3 4,2 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tulot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä euroa) 43 VaEL-maksun muutokset Siirto momentille Siirto momentille Uudelleenkohdentaminen Tasokorotus Yhteensä 303 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosan kappaleen kohta neljä lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi neljä. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus. S e l v i t y s o s a : Turvatekniikan keskus (Tukes) valvoo ja edistää Suomessa teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta. Toiminnan tavoitteena on onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja markkinoilla olevien tuotteiden tekninen vaatimustenmukaisuus. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät Tukesin toimialueilla aikajaksolla : kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta 10 % (10 vuoden liukuma ka. v. 2004: 9,2 ja v. 2012: < 8,3) ja sähköpalokuolemien osalta 23 % (v. 2004: 22 ja v. 2012: < 17). Yritysten ja kansalaisten toimintatavat tulevat turvallisemmiksi. Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat. Markkinoilla olevien vakavasti puutteellisten sähkötuotteiden määrän 5 vuoden keskiarvo vähenee alle 40 kappaleeseen vuodessa (v. 2012). Toiminnallinen tuloksellisuus Lukumäärä tavoite tavoite Valvonta on näkyvää ja suunnitelmallista Valvontakäynnit Luvat ja ilmoitukset Rekisteröinnit Kyselyt ja selvitykset Tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus, % 91,0 90,0 88,0 Kuluttajilla ja toiminnanharjoittajilla on käytettävissä tietoa erityisesti sähkölaitteiden vaatimustenmukaisuudesta, sähkötöiden luvallisuudesta ja vaarallisten kemikaalien turvallisesta käytöstä Kävijät -etusivulla/päivä Tiedotteet Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 508 siirtynyt seuraavalle vuodelle 689 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä euroa) 2 Tuottavuustoimenpiteet (-4 htv) -220 Alueellistaminen 500 VaEL-maksun muutokset Siirto momentilta Siirto momentilta Siirto momentilta Siirto momentilta (tuoteturvallisuusvalvonta) Tasokorotus 245 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on muun muassa mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleinen toteuttaminen, hallinnointi ja kehittäminen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjaus, kansallisen kalibrointipalvelun järjestäminen sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistäminen. Keskuksen toiminta tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Mittaustekniikka- ja akkreditointipalveluja käyttävien asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat. EU-rahoitteisilla yhteishankkeilla syntyy uutta ja sovellettavaa osaamista siirrettäväksi elinkeinoelämän käyttöön. Toiminnallinen tuloksellisuus MIKESin osuus EU-alueen metrologian alan tutkimushankkeista on noin 3 %. Palveluiden valtakunnallinen sekä alueellinen saatavuus ja laatu paranevat. Palveluista noin 10 % tuotetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Alueellisten mittauspalvelujen jäljitettävyys on varmistettu. Maksullisen palvelutoiminnan hankekoko on euroa ja kustannusvastaavuus on liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet huomioon ottaen vähintään 115 %. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 699 siirtynyt seuraavalle vuodelle 252 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kelamaksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä euroa) -3 VaEL-maksun muutokset Tuottavuustoimet (-1 htv) -59 Uudelleenkohdentaminen -101 Muu muutos yhteensä -898 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat muut kuin momentilta maksettavat matkakustannusten korvaukset ja muut tulot sekä Tekesin vastuulla toteutettavista kansainvälisistä ja muista yhteishankkeista tuloina saatavat muiden hankeosapuolten maksuosuudet. Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan sekä aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. S e l v i t y s o s a : Tekesin tehtävänä on edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Vahva tutkimus- ja kehittämistoiminta, osaamispohja, kansainvälisyys ja verkostot ovat laaja-alaisen ja tarvelähtöisen innovaatiotoiminnan menestystekijöitä Suomen keskeisillä aloilla ja klustereissa. Innovaatioiden ansiosta tuottavuus kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta tärkeillä aloilla ja klustereissa on kansainvälistä huippua ja yritykset globaalisti kilpailukykyisiä. Taloudellinen kasvu yhdistyy ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Innovaatiot ja kokonaisvaltainen kehittäminen muodostavat perustan yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiselle. Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset). Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien (julkinen tutkimustoiminta), (avustukset), (yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu) ja (lainat) määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämisprojekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina Tutkimus- ja kehitystoiminnan tulokset näkyvät täysimääräisesti useiden vuosien viiveellä. Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kokonaisvaltaisilla vaikuttavuusarvioinneilla. Valikoidut seurannan tunnusluvut ennakoivat vaikuttavuustavoitteiden toteutumista suuntaa-antavasti. Alkavien yritysten lukumäärälle asetetun tavoitteen osalta lukuun sisältyvät myös Tekesin tehtäviä elinkeino-, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 liikenne- ja ympäristökeskuksissa hoitavien asiantuntijoiden hoitaman alueellisen valmistelurahoituksen asiakkaat. Tunnusluku Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus arvio tavoite Talousarviovuoden aikana käynnistyville projekteille: Rahoitetun t&k&i-toiminnan laajuus yrityksissä, euroa 679 > 750 > 780 Projektien keskimääräinen haastavuus, indeksi (0 100) 74 > 80 > 80 Projekteissa toteutuva yritysten rahoitus julkisille tutkimusryhmille, milj. euroa 42 > 42 > 45 Projekteissa toteutuva verkostokontaktien lukumäärä, kpl > > Rahoitettujen asiakkaiden määrä viiden vuoden jaksolla, kpl Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % Alkavien (pienten, alle kuusivuotiaiden) yritysten määrä asiakkaina, kpl 421 > Potentiaalisten kasvuyritysten määrä asiakkaina, kpl Yritysasiakkaiden tuottavuuskysely suhteessa OECD-maiden keskiarvoon, % - > 100 > 100 Rahoitus erityisesti työelämän kehittämiseen kohdistuville projekteille, milj. euroa 9,3 > 9 > 10 Rahoitus uusiutuvan energian tutkimukseen ja sovelluksiin, milj. euroa 33 > 33 > 35 Energia- ja ympäristöteemojen rahoitus, milj. euroa 213 > Energia- ja ympäristöteemojen projektien merkittävyys kestävän kehityksen edistäjänä, indeksi (0 100) - > 50 > 50 Terveys- ja hyvinvointiteemojen rahoitus, milj. euroa Terveys- ja hyvinvointiteemojen projektien merkittävyys palvelujärjestelmän laadun ja tuottavuuden edistäjänä, indeksi (0 100) - > 50 > 50 Tieto- ja viestintäteemojen projektien rahoitus, milj. euroa Tieto- ja viestintäteemojen projektien merkittävyys tietoyhteiskuntakehityksen edistäjänä, indeksi (0 100) - > 50 > 50 Toiminnallinen tuloksellisuus arvio tavoite Tehokkuus Rahoitustoiminnan kokonaiskustannus / myönnetty rahoitus, % 3,6 < 5 < 5 Toimintamenojen sekä hanke- ja ohjelmatoiminnan menojen käyttö ydinprosesseittain, %-jakauma strategia 12,0 > 10 > 10 asiakkuudet 20,1 > 20 > 20 ohjelmat 33,6 > 30 > 30 rahoitus 34,3 > 30 > 30 Käynnistyvä projektivolyymi, milj. /htv (rahoitustoimintaan kohdistunut työpanos) - > 6 > 6 Laadunhallinta Asiakaspalaute Tekesin toiminnasta, yleisarvio, indeksi (1 5) 3,6 > 3,7 > 3,7 Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % 0,6 < 0,9 < 0,9 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika yrityksille, vrk 79 < 75 < 75 Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 25 < 25 < 25 Toiminnasta kertyvät maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille Tekes osallistuu EU:n puiteohjelmien yhteishankkeisiin. Vastaavat tulot on merkitty momentille Määrärahan arvioitu käyttö Hanke- ja ohjelmatoiminta Toimintamenot Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä euroa) -24 VaEL-maksun muutokset Siirto momentille Uudelleenkohdentaminen Tasokorotus 677 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Matkailun edistämiskeskus (MEK) on valtakunnallinen matkailun asiantuntija ja kansainvälinen toimija, joka tuottaa lisäarvoa matkailuelinkeinolle ja yhteiskunnalle. MEK edistää Suomen matkailumaakuvan tunnettuutta, markkinoi matkailutuotteita ja -palveluita yhteistyössä muiden matkailutoimijoiden kanssa sekä tukee matkailualan laadunkehitystä. MEK keskittyy päämarkkina-alueillaan Suomen matkailustrategian mukaisiin tuoteryhmiin. MEK koordinoi matkailutuotteiden tuotekehitystä teemapohjaisesti ja hankkii markkinoinnin ja tuotekehityksen tueksi markkinatietoa matkailuelinkeinon käyttöön. MEKin johdolla kehitetty maaportaali toimii internetissä korkeatasoisena, nykyaikaisena matkailutuotteiden ja -palveluiden markkinointivälineenä ja kauppapaikkana. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Matkailun edistämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Vaikuttavuustavoitteet kuvaavat matkailun kokonaiskehitystä, joihin Matkailun edistämiskeskuksen toimenpiteillä on vain osittainen vaikutus. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 tavoite tavoite Suomen houkuttelevuus matkailumaana paranee Ulkomailta Suomeen saapuvan matkailun tulojen kehittyminen, % + 3,1 + 0,0 + 0,0 Rekisteröityjen ulkomaisten yöpymisten kehittyminen, % + 3,1 + 0,0 + 0,0 Rekisteröimättömien ulkomaisten yöpymisten kehittyminen, % - 2,5 + 0,0 + 0,0 Suomen markkinaosuus Pohjoismaissa rekisteröidyistä ulkomaisista yöpymisistä 16,4 16,6 16,8 Toiminnallinen tuloksellisuus Ulkoisen asiakastyytyväisyyden keskiarvo on 8,4 (v. 2006: 8,2). Määrärahan päätoiminnoittainen jakauma varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio % % % Matkailumaakuvan markkinointi , , ,0 Matkailumaakuvaa tukeva tuotemarkkinointi , , ,0 Tuotekehityksen ja tuotteistamisen edistäminen 396 2, , ,5 Markkinatiedon hankinta ja välittäminen , , ,5 Matkailuportaalin luominen ja ylläpito , , ,0 Yhteensä , ,0 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä euroa) -53 VaEL-maksun muutokset Tuottavuustoimet (-10 htv) -450 Uudelleenkohdentaminen -165 Muu muutos yhteensä Yhteensä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Matkailun edistämiskeskus on käynyt kahden vuoden aikana läpi mittavan rakennemuutoksen. Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) ulkomaantoimistot on lopetettu ja myös kotimaan toimintaa on supistettu, määrärahat ovat samalla vähentyneet noin 40 prosenttia. Ensi vuodelle MEK:n määrärahaksi ehdotetaan noin 9,3 miljoonaa euroa, joka on noin 5,5 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Ulkomaanverkoston sulkemisen jälkeen Matkailun edistämiskeskus on tehnyt Finpron kanssa sopimuksen matkailun edistämispalveluista ulkomailla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämäkin yhteistyömalli on osoittautunut liian kalliiksi ja myös sitä joudutaan supistamaan. MEK on keskittänyt matkailumarkkinointia Visit Finland -verkkopalveluun ja globaaleihin kampanjoihin, joita johdetaan Helsingistä. Verkkoasioinnin kasvaessa Matkailun edistämiskeskuksen palvelupisteiden tarve vähenee ja toimipisteiden vähentäminen on sen vuoksi perusteltua. Valiokunnan mielestä on kuitenkin syytä vielä arvioida, pystyykö MEK nykyisillä resursseillaan toimimaan Suomen matkailukuvan edistäjänä ulkomailla. Suomi on kansainvälisesti huonosti tunnettu matkailumaa, mikä lisää näkyvyyden ja aktiivisen markkinoinnin tarvetta ulkomailla. Valiokunta pitää välttämättömänä, että työ- ja elinkeinoministeriö antaa mennessä valtiovarainvaliokunnalle selvityksen Matkailun edistämiskeskuksen toimintaa koskevan uudistuksen vaikutuksista eri kokoisten matkailuyritysten tasolla. Momentille lisätään euroa. talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ja 40) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Valtuus. Vuonna uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään eurolla. Avustuksia saa myöntää: 1) valtioneuvoston asetuksella (298/) tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 2) EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin 3) kansallisiin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 4) Euroopan yhteisön komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EY 800/) mukaisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan välittömästi liittyvään koulutukseen 5) työelämän kehittämishankkeisiin sekä 6) kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää: Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden innovatiivisiin kehittämishankkeisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin. Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden 1) sellaiseen tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä 2) kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 3) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden maksamiseen 4) kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien sekä hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin sekä 5) kansallisiin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa. Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta momenteilta ja tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot. Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ukopuolisille rahoituksen saajille. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 S e l v i t y s o s a : Tukea myönnetään erityisesti: riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämiseen edistämällä uuden liiketoiminnan käynnistämistä nuorissa, pienissä ja keskisuurissa innovatiivisissa yrityksissä sekä parantamalla uusien ja nuorten innovatiivisten yritysten ja liiketoimintojen käynnistämisessä tarvittavien palveluiden saatavuutta ja laatua pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa sekä koetuotantoon yritysten ja muiden yhteisöjen kehityshankkeiden esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin sekä hankkeiden valmisteluun kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä sekä työelämän kehittämishankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon hankkeella tavoiteltavat suorat ja välilliset hyödyt, hankkeiden haastavuus ja innovatiivisuus, käytettävät resurssit, kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö, edistettävät yhteiskunnan, työelämän ja ympäristön hyvinvointitekijät sekä Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön lisävaikutus hankkeen toteutukseen ja tulosodotuksiin. Tavoitteet vaikuttavuudelle ja tukijärjestelmän toiminnalliselle tuloksellisuudelle on esitetty Tekesin toimintamenomomentin ( ) yhteydessä. Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) Määräraha Valtuus Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut: pakolliset ja valinnaiset ohjelmat Yhteensä Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Yhteensä Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Määräraha Valtuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Siirto momentilta Siirto momentilta (kertamenon palautus) Siirto momentille Tasokorotus Yhteensä Vuonna myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 430,2 milj. euroa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Määrärahan vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden ja valtuuden vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien järjestöjen ja valtionapuyhteisöjen valtionavustuksiin, pkyritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen ja ulkomaisten investointien edistämiseen 2) valtionavustusten maksamiseen pk-yritystoiminnan edistämisyhteisöille, pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen ja alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin 3) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen 4) ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen sekä Finpro ry:n tarjoaman perusneuvonnan, koulutuksen ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseen sekä 5) Yritys-Suomi-portaalin ylläpitoon ja kehittämiseen. Keksintötoiminnan tukemiseen ja edistämiseen sekä sen hallintomenoista aiheutuviin kustannuksiin, ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelukonseptien ja verkkopalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää EU:n yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin annetun määritelmän mukaisesti valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Edelleen Finpro ry:n toiminnasta osa vientikeskusverkoston ylläpidosta sekä osa kotimaan yksiköiden toiminnasta ovat sellaisia yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin kuuluvia toimintoja, jotka rahoitetaan täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Elinkeinopolitiikkaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen valtionavustukset myönnetään valtioneuvoston tarkemmin päättämien perusteiden mukaisesti. Yleisavustusta myönnetään ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistäville järjestöille valtionavustuslain (688/2001) ja yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta sekä yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille annetun valtioneuvoston asetuksen (1186/2005) mukaisesti. Yleisavustusta voidaan em. asetuksen nojalla myöntää järjestöille pääsääntöisesti yhteensä enintään 75 prosenttia yleisavustukseen hyväksyttävistä kustannuksista. Valtionavustusten käytöstä ja käytön valvonnasta määrätään ministeriön päätöksillä. Valtionavustuksen käytön kannalta on perusteltua maksaa valtionavustuksesta ennakkoa. S e l v i t y s o s a : Keksintösäätiö edistää keksinnöllisyyttä ja tukee keksintöjen kehittämistä ja hyödyntämistä riskialttiin alkuvaiheen yli. Säätiö on ainoa julkinen rahoittaja, joka voi avustaa yksityishenkilö- tai tutkijakeksijää. Säätiön perustoiminnot ovat neuvonta, keksintöjen arviointi ja niiden suojauksen, tuotekehityksen ja kaupallistamisen rahoitus sekä keksintöjen kaupallistamisen muu edistäminen. Keksintösäätiön rahoitus on riskirahoitusta. Säätiön innovaatioasiantuntijat (IAT) ELY-keskuksissa ja innovaatioasiamiehet (IAM) eri yliopistoissa varmistavat sen, että keksijät joka puolella Suomea saavat asiantuntevaa ohjausta keksintöjen kehittämiseen. Esihautomotoiminnan eli yksityishenkilöiden liikeideoiden ja erittäin varhaisen yrityskehityksen kehittämisen tavoitteena on tukea keksinnöllisyyden edistämistä sekä saattaa yksityishenkilöt ja pienyritykset, jotka hakevat osaamisen kasvat- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 tamista, kansainvälisyyttä ja kasvua muiden julkisten rahoittajien palvelujen piiriin. Suomalainen standardisointijärjestelmä käsittää kansallisena keskusjärjestönä toimivan Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sekä sen 14 toimialayhteisöä, jotka kukin vastaavat omaan toimialaansa liittyvästä standardisoinnista. SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja tuottava järjestö, jonka tehtävänä on luoda puitteet standardisointiin osallistumiseksi, ylläpitää alan tietojärjestelmää ja tiedottaa standardisoinnista ja standardeista sekä olla vaikutuskanava kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin. SFS vastaa teknisten määräysten ja standardien ilmoittamista koskevan EU-direktiivin (98/34/EY) sekä maailman kauppajärjestön WTO/TBT-sopimuksen alaisista tehtävistä. Laadun kehittämistoiminnalla vaikutetaan elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja taloudelliseen kasvuun. Ministeriön tehtävänä on teollisen laatutoiminnan sekä laatupoliittista päätöksentekoa tukevien laatuhankkeiden edistäminen. Keskeinen laadunhallinnan työväline on laatupalkintojärjestelmä, jonka ylläpitämiseen Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry:lle valtionavustus kohdistetaan. Momentin määrärahaa käytetään myös muotoilun hyödyntämisen edistämiseen elinkeinotoiminnassa sekä luovan talouden kehittämishankkeen toteuttamiseen. Naisyrittäjiä on noin kolmannes kaikista yrittäjistä, naisyrittäjien määrää pyritään hallitusohjelman mukaisesti nostamaan 40 prosenttiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää panostamista naisyrittäjien yrityspalvelujen kehittämiseen ja verkostoitumisen edistämiseen. Invest in Finland -säätiön toiminnalla pyritään vaikuttamaan kasvavaan ja kansainvälistyvään yritystoimintaan houkuttelemalla Suomeen suoria investointeja, joiden tavoitteena on parantaa markkinoiden toimivuutta, monipuolistaa yritysrakennetta, lisätä työllisyyttä sekä vahvistaa osaamisperustaa. Taloudellisen laman aikana ulkomaisten suorien investointien merkitys työllistäjänä kasvaa. Invest in Finlandin toiminnassa keskeisenä kehitystyön kohteena on yhteistyön vakiinnuttaminen alueellisia investointien edistämispalveluita tarjoavien yksiköiden kanssa. Invest in Finland laajentaa toimintojaan ulkomaille, muun muassa Kiinaan. Finpro ry ja muut ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa ja yritysten kansainvälistymistä edistävät järjestöt ja yhteisöt tarjoavat pk-yritysten käyttöön kokonaisvaltaisia kansainvälistymiseen liittyviä perusneuvonnan palveluita ja markkinoiden syvälliseen tuntemukseen liittyviä asiantuntija- ja osaamispalveluita sekä räätälöityjä konsulttipalveluita. Perusneuvonnan palvelut ovat pk-yrityksille maksuttomia ja vankkaa asiantuntijaosaamista edellyttävät konsulttipalvelut osin maksullisia. Finpron toiminnan rahoitusrakennetta uudistetaan vastaamaan pk-yritysten palvelujen kysyntää. Vientikeskusten ja kotimaan yksiköiden palvelut rahoitetaan osittain täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Finpro vakiinnuttaa alueelliset kotimaan palvelunsa ja lisää verkottumistaan muiden alueen toimijoiden kanssa. Osa Finpron palveluista voidaan suunnata ministeriön ja Tekesin ennakointityöhön liittyviin esiselvityksiin. Finpro kartoittaa uusia potentiaalisia markkina-alueita, kuten mahdollisuuksia Afrikan maihin etabloitumiseen. Yhteistyötä ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävien järjestöjen välillä syvennetään ja lisätään konkreettisten yhteistyöhankkeitten kautta. Elinkeinopolitiikkaa ja ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen toiminnassa huomioidaan sekä ministeriön konsernistrategian ja innovaatiopolitiikan linjaukset että viennin ja kansainvälistymisen edistämistä koskevan VKE-strategian tavoitteet. Valtionavustusta saavat järjestöt ja yhteisöt tuottavat elinkeino- ja innovaatiopolitiikan alalla ns. yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita (SGEI-palvelut, EY:n komission päätös 2005/842/EY). Vaikuttavuus Keksintötoiminta on kiinteä osa kansallista innovaatiotoimintaa. Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistumista. Tuotteiden ja järjestelmien yhteensopivuus ja vaihdettavuus paranevat. Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin. Suomeen kohdistuvien ulkomaisten investointien määrä ja Invest in Finlandin markkinaosuus sijoituspäätöksiä tehneiden yritysten avustamisessa kasvaa. Yritysten kansainvälistyminen vahvistuu ja kansainvälistymisen osaaminen syvenee. Yritysten vienti pyritään säilyttämään nykytasollaan. Toiminnallinen tuloksellisuus Finpron maksuttomista perusneuvonnan ja asiantuntijoiden palveluista vähintään kaksi kolmasosaa kohdennetaan pk-yritysten hyödyksi (v. 2007: 66 %, v. : 73 %). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17