20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Transkriptio

1 Talousesitys 20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen. Tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Kilpailullinen toimintaympäristö on tärkeä tekijä muutosvalmiuden aikaansaamisessa. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Avoimilta markkinoilta on toisaalta saatavissa korkeampia tuottoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisinvestoinneille. Elinkeinopolitiikan tulee vastata haasteeseen arvoketjujen pilkkoutumisesta ja talouden globalisaatiosta, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin, kuten kykyä hyödyntää globaalien arvoverkostojen luomia mahdollisuuksia. Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Näitä välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa. Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : 2011 / / / Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat uudistuviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin Alkavien yritysten osuus yrityskannasta (%) 9, Lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta (%) 7, Alkaviin yrityksiin tehtyjen riskisijoitusten määrä (milj. euroa) > 150 Kasvuyritysten tuottamien työpaikkojen määrä edellisten 3 vuoden aikana > > > Julkisten rahoituspalvelujen riskinotto lisääntyy Pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet parantuvat Pk-yritysten vienti (mrd. euroa) 7,1 7,3 > 7,5 > 7,7 Osuus koko viennistä (%) > 13 > 13 Innovaatiotoiminta lisääntyy ja sen hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla kasvaa Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä (% kaikista yrityksistä) 56 > 56 > 56 > 56 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Talousesitys 2011 / / / Käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan panostavien yritysten määrä (% kaikista yrityksistä) 21 > 21 > 21 > 21 Innovaatioiden osuus julkisista hankinnoista (%) Julkisten tietovarantojen avaamisen avulla syntyvän uuden liiketoiminnan määrä kasvaa kasvaa Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menot kasvavat (%/BKT) 3,78 3,61 4,0 4,0 Yritysten vienti ja kansainvälistyminen lisääntyvät ja kansainvälistynyt yritystoiminta monipuolistuu Viennin määrä (mrd. euroa) 71,5 72 > 72 > 72 Julkisesti tuetun viennin osuus kokonaisviennistä (%) 4,5 > 4,5 > 4,5 > 4,5 Suorien ulkomaisten investointien osuus BKT:stä (%) Kansainvälisesti vetovoimaiset innovaatiokeskittymät vahvistuvat Yritysten T&K&I-sijoitukset (%/BKT) 2,6 > 2,6 > 2,6 > 2,6 Elinkeinorakenne uudistuu äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kohdealueilla 1) Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt uudet yritykset > 95 > 85 Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt uudet työpaikat > > Uutta liiketoimintaa syntyy Suomen uusille vahvuusalueille, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouteen ja ympäristöalalle Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan alan uusien yritysten määrä - - kasvaa kasvaa Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 64,6 71, ) Eri vuosien luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska äkillisen rakennemuutoksen alueet poikkeavat eri vuosina toisistaan. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Matkailun edistämiskeskus sekä useat valtionapuyhteisöt. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Talousesitys jolla edistetään maankamaran luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Mineraaliala vahvistuu osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta. Geologinen tieto ja asiantuntemus on laajasti yhteiskunnan kehityksen tukena. Mineraaliset luonnonvarat ovat osa globaalien kehityshaasteiden ratkaisua. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet ovat pitkän aikavälin tavoitteita, ja niiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kokonaisvaltaisilla vaikuttavuusinneilla. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tulosalueiden osuus kustannuksista, % mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 56, energiahuolto ja ympäristö 25, maankäyttö ja rakentaminen 18, Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % 64, osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 15, hankkeiden lukumäärä, kpl Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 9 6,5 6,5 ylijäämä, euroa ylijäämä, % tuotoista 12,1 7 7 htv-kertymä 52, Tuotokset ja laadunhallinta Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset (metallimalmi-, teollisuusmineraali- ja luonnonkiviesiintymiä ja niiden potentiaalia koskevat raportit) laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl Turvevarojen kartoitus kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m 3 203, raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, TWh Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl Merigeologinen kartoitus kartoitettu pinta-ala, km luotaukset linja-km Julkaiseminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Talousesitys vertaisidut kansainväliset julkaisut, kpl Palvelukyky ja laatu sisäiset auditoinnit, kpl CAF käytössä käytössä käytössä asiakastyytyväisyysmittaus käytössä käytössä käytössä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien Henkilötyövuosien kehitys Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) +0,7-0,25-0,25 Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1 5) 3,0 3,1 3,2 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1 5) 3,3 3,3 3,3 Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1 5) 3,2 3,3 3,3 Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1 5) 3,3 3,3 3,3 Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1 5) 2,9 3,0 3,1 Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1 5) 3,6 3,6 3,6 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Talousesitys Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Muu muutos -942 Hallinnon tilatehokkuus (HO) -200 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -128 Palkkausten tarkistukset 114 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -81 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -76 Yhteensä talous talous tilinpäätös Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä annetun lain (953/2010) mukaisiin sijoituksiin yrityksiin tai muihin rajoitetun vastuun yhteisöihin, jotka ottavat vastaan VTT:stä siirrettäviä toimintoja tai jotka perustetaan tutkimusta tai teknologian kaupallistamista edistävää yhteistyötä, teknologian kaupallista hyödyntämistä tai VTT:n ulkomailla tapahtuvan toiminnan järjestämistä varten 2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotta 3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 4) tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävien apurahojen ja stipendirahastomaksujen maksamiseen sekä tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Talousesitys Vaikuttavuus Suomalaisen elinkeinoelämän kilpailu- ja arvonluontikyky vahvistuvat tieteellistä edelläkävijyyttä edistävien kärki- ja innovaatio-ohjelmien kautta Yritystuottojen osuus kärki- ja innovaatio-ohjelmissa, % 21, Yrittäjyyttä ja talouden uudistumista tuetaan suuntaamalla VTT:n perusrahoitusta monialaiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen sekä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt tai 3 vuoden aikana hyödynnettävät hanketulokset, % Kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto ja vienti kasvavat teknologian ja osaamisen siirron ja hyödyntämisen kautta VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1 5), ka 3,7 4,0 4,0 Suomen vetovoimaisuus kansainvälisenä innovaatiokeskittymänä ja -kumppanina vahvistuu VTT:n ulkopuoliset tuotot SHOK-projekteista (milj. euroa) 19, Ulkomaiset tuotot % liikevaihdosta Suomen energiaomavaraisuusaste kasvaa ja metsä- sekä biomassavaroja hyödynnetään optimaalisesti VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1 5), ka 3,8 3,6 3,8 3,6 3,9 Tuotokset ja laadunhallinta Tuotokset Referoidut kansainväliset tieteelliset lehtiartikkelit, kpl Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset, kpl Uudet VTT:llä syntyvät spin-off yritysaihiot, lkm/v Laadunhallinta Yrityspalveluiden laatu (VTT:n kysely, yleis, 1 5) 3,8 3,9 4,0 Asiakastyytyväisyys, projektikohtainen (1 5) 4,4 4,3 4,3 Tunnettuuden lisääntyminen Kansainvälistymällä kasvua hakevat yritykset, TEM yhteinen kysely, % Palvelumielikuva Liiketoiminnan ymmärrys, TEM yhteinen kysely, 1 5-3,3 3,3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Talousesitys Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallinen tehokkuus Maksullisen toiminnan erillistulos (milj. euroa) 2,3 4,0 4,0 Ulkomaiset tuotot (% liikevaihdosta) Tuottavuus Liikevaihto (1 000 euroa/htv, % vuotuinen kasvu) +3 % +2 % +2 % Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Budjettirahoitteinen toiminta Ulkopuolinen rahoitus Henkilöstön hyvinvointi paranee Sairauspoissaolopäivät/htv 6,2 < 7,0 < 7,0 Organisaation osaaminen uudistuu Ulkomaisen tutkimushenkilöstön osuus VTT:llä, % 8,0 10,5 12 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva Lähtövaihtuvuus (poislukien siirtymiset eläkkeelle ja valtiokonsernin sisällä), % 2,4 8,0 < 8,0 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,4 3,5 3,5 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Talousesitys Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tuotot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % Hallituksen menosäästö Muu muutos -42 Tutkimusinfra Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -296 Palkkausten tarkistukset 207 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -147 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -431 Yhteensä talous talous tilinpäätös Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Talousesitys Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Mittatekniikan keskuksen (MIKES) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleinen toteuttaminen, hallinnointi ja kehittäminen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjaus, kansallisen kalibrointipalvelun järjestäminen sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistäminen. Keskuksen toiminta ja palvelut varmistavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja teknistä turvallisuutta. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Kotimaisten hankkeiden volyymi Kajaanin yksikön kalibrointitoiminnan volyymi Suomen osuus eurooppalaisista metrologian (EMRP) tutkimushankkeista, % 4,0 4,0 4,0 Maksuperustelain mukaisten muiden suoritteiden kustannusvastaavuus, % Tuotokset ja laadunhallinta Kajaanin yksikön CEMIS-hankkeiden määrä Metrologian sopimuslaboratorioiden määrä Menestyminen kansainvälisissä vertailumittauksissa (asteikolla 1 5) 3,5 > 3,5 > 3,5 MIKES-metrologian antamat kalibrointitodistukset FINASin imat toimielimet Palvelukyky ja laatu Pätevyydenintipalvelujen kysyntä tyydytetään kokonaan Kyllä Kyllä Kyllä Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1 5), metrologia/finas 4,6/4,2 > 4 > 4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 84, Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) -0,6 0 0 Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1 5) 3,4 3,5 3,5 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1 5) 3,3 3,5 3,5 Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1 5) 3,1 3,5 3,5 Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1 5) 3,7 4,0 4,0 Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1 5) 3,4 3,5 3,5 Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo (1 5) 3,8 4,0 4,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Talousesitys Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 441 siirtynyt seuraavalle vuodelle 948 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -10 Palkkausten tarkistukset 18 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -13 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -17 Yhteensä -22 talous talous tilinpäätös Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen 2) Team Finland -ennakointiverkoston toimintamenoihin sekä ennakointimallin kehittämiseen ja toteuttamiseen 3) pääomasijoitustoimintaan tarvittavan osakeyhtiön osakepääomaan ja muihin perustamisesta aiheutuviin menoihin sekä pääomasijoitustoimintatehtävän hoitamisen aiheuttamiin menoihin. S e l v i t y s o s a : Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Team Finland -ennakointitoiminnan avulla hankitaan ymmärrystä kansainvälisistä kehitystrendeistä ja Suomen ulkoisen toimintaympäristön muutoksista sekä luodaan uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita kytkeytymään ylikansallisiin arvoverkostoihin. Kotimaiset yritykset, osaamiskeskittymät ja verkostot hyödyntävät Team Finland -ennakointiverkoston tuottamaa, jalostamaa ja levittämää ennakointitietoa kansainvälistymisessä ja liiketoiminnan uudistamisessa. Verkosto toimii Kiinassa, USA:ssa, Venäjällä ja Intiassa. Ennakoinnin maantieteellistä kattavuutta laajennetaan asteittain ja toiminta ulotetaan kattamaan myös kehittyvissä maissa tärkeät poliittiset ja sääntely-ympäristön muutokset. Pääomasijoitustoiminnan käynnistäminen vuoden alusta aiheuttaa Tekesissä yhtiön perustamisvaiheeseen ja hallinnointiin liittyviä menoja sekä muita tämän tehtävän hoitamisesta aiheutuvia kuluja. Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi valtion pääomasijoitustoiminnan uudelleen järjestelystä. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus tuottavuus paranee ja elinkeinoelämä uudistuu kestävästi kasvavan talouden edellyttämällä tavalla menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat hyvän elämän mahdollistava vauraus lisääntyy. Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Talousesitys Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien , , ja määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kolmen vuoden välein teetettävillä vaikuttavuusinneilla. Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus Tunnusluku Tuottavuus paranee ja elinkeinoelämä uudistuu kestävästi kasvavan talouden edellyttämällä tavalla Nopean kasvun nuoret yritykset Rahoitettujen nuorten yritysten lukumäärä Yritysten ennakoitu liikevaihto/tekesin rahoitus, kerroin 21,5 16,5 16,5 Yritysten toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin 1, Yritysten ennakoitu henkilömäärä/tekesin rahoitus (milj. euroa), kerroin 44, Yritysten toteutunut henkilömäärä/tekesin rahoitus (milj. euroa), kerroin 1, Kansainvälistyvät kasvuyritykset Kehitettyjen liiketoimintojen ennakoitu liikevaihto/tekesin rahoitus, kerroin 17,5 16,5 17 Kehitettyjen liiketoimintojen toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin 0,9 1 1 Julkiset tutkimusorganisaatiot Verkottuneiden hankkeiden tulosten hyödyntäjien lukumäärä 11, Tutkimuslähtöisten uusien yritysten lukumäärä Menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat Kansainvälistyvät kasvuyritykset Rahoitettujen hankkeiden uutuusarvo (indeksi 0 100) Kansainvälisen liiketoiminnan osuus yritysten liikevaihdosta (% kaikista projekteista) Suuryritykset Suurten yritysten Tekes-rahavirrat, % Suurten yritysten kokonaisverkottuminen Tekes-projekteissa, % Julkiset tutkimusorganisaatiot Kansainvälisten yhteisprojektien osuus (% kaikista projekteista) Toiminnalla aikaansaadaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia parantavia palveluita, tuotteita ja prosesseja Useita asiakassegmenttejä koskevat erityisteemat Työorganisaatioiden kehittämishankkeista hyötyvien työntekijöiden määrä, kpl Kansallisia energia- ja ympäristötavoitteita suoraan edistävien innovaatioiden määrä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Talousesitys Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallinen taloudellisuus Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/ myönnetty rahoitus, % 4,8 < 5,3 < 5,1 Tuottavuus Käynnistyvä projektivolyymi, milj. euroa/htv 2,9 > 2,5 > 2,9 Tuotokset ja laadunhallinta Palvelukyky ja laatu Suoritteet Pk-yritysten osuus rahoituksesta, % Alle 500 henkilön yritysten osuus rahoituksesta, % Asiakaspalaute Tekesin toiminnasta (1 5) Tekes-palvelujen hyödyllisyys asiakkaille 4,2 > 3,7 > 3,7 Tekes-palvejujen laatu yritysasiakkaille 3,9 > 3,7 > 3,7 Asiakaspalautteen yleis Tekesin toiminnasta 4,1 > 3,7 > 3,7 Käsittelyajat merkittävimmistä suoritteista Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 65 < 60 < 60 Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika suuryrityksille, vrk 79 < 75 < 75 Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 24 < 22 < 22 Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % 0,5 < 0,7 < 0,7 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys/htv 285, Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) -0,5 0 0 Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1 5) 3,9 3,7 3,7 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1 5) 3,4 3,7 3,7 Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1 5) 3,9 3,7 3,7 Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1 5) 3,9 3,7 3,7 Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1 5) 3,7 4,0 4,0 Työyhteisön innostavuus ja työssä koettu ilo (1 5) 4,0 4,0 4,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Talousesitys Määrärahan itu käyttö (euroa) Hanke- ja ohjelmatoiminta Toimintamenot Yhteensä Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Hallituksen menosäästö INKA-ohjelman hallinnointi (siirto momentilta ) 300 Muu muutos -42 Pääomasijoitustoiminta (siirto momentilta ) 100 Team Finland -ennakointiohjelma (siirto momentilta ) Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -132 Palkkausten tarkistukset 91 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -65 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -126 Yhteensä Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Matkailun edistämiskeskus (MEK) on valtakunnallinen matkailun asiantuntija ja kansainvälinen toimija, joka tuottaa lisäarvoa matkailuelinkeinolle ja yhteiskunnalle. MEK edistää Suomen matkailumaakuvan tunnettuutta, markkinoi matkailutuotteita ja -palveluita yhteistyössä muiden matkailutoimijoiden kanssa sekä tukee matkailualan laadunkehitystä. MEK koordinoi matkailutuotteiden tuotekehitystä teemapohjaisesti ja hankkii markkinoinnin ja tuotekehityksen tueksi markkinatietoa matkailuelinkeinon käyttöön. Tavoitteena on luoda yhtenäinen, omaleimainen ja vetovoimainen matkailumaaprofiili, joka tukee matkailutuotteiden myyntiä. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Matkailun edistämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : talous I lisätalous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Talousesitys Vaikuttavuus Ulkomainen matkailutulo kasvaa ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ilman kuljetustuloja, milj. euroa) ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ml. kuljetustulot, milj. euroa) rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk) rekisteröimättömät ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk) Suomeen saapuvat yöpyvät matkailijat, milj. henkilöä Suomen markkinaosuus Pohjoismaihin saapuvasta matkailusta 16,6 1) 16,7 16,8 1) Arvio Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta kongressien määrä Suomessa, kpl laatutonnivalmennuksen läpikäyneiden organisaatioiden lukumäärä, kpl ulkoinen asiakastyytyväisyys, matkailuelinkeinon tyytyväisyys MEK:n toimintaan (1 5) 3,2 3,3 3,4 tutkimustieto: markkinatiedon analysointi ja välittäminen (1 5) 3,8 3,9 3,9 tuotekehitystoiminta: osallistuvien tahojen tyytyväisyys MEK:n tuotekehitystoimintaan (1 5) 3,2 3,4 3,5 markkinointitoimenpiteet, tyytyväisyys markkinointiin kokonaisuutena (1 5) 3,1 3,4 3,5 ulkomaisten edustajien toiminta, VisitFinland edustajille annettu arvosana (1 5) 3,7 3,8 3,8 Määrärahan päätoiminnoittainen jakauma % varsinainen talous % esitys % Matkailumaakuvan markkinointi Matkailumaakuvaa tukeva tuotemarkkinointi Tuotekehityksen ja tuotteistamisen edistäminen Markkinatiedon hankinta ja välittäminen Venäjän markkinointi (kertaluonteinen lisäraha) Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Talousesitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 30, sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) -1,2-0,5 0 johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1 5) 3,12 3,2 3,3 töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1 5) 3,0 3,1 3,2 tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1 5) 3,29 3,4 3,5 esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1 5) 4,0 4,1 4,2 työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1 5) 3,06 3,2 3,3 työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1 5) 3,29 3,4 3,5 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle 532 Kertaluonteisen erän poistuminen Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -17 Palkkausten tarkistukset 9 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -6 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -52 Yhteensä talous talous tilinpäätös Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Valtuus Vuonna uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään euron arvosta. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 1) valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 3) Euroopan yhteisön komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EY 800/2008) mukaisesti tutkimus-, ke- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Talousesitys hittämis- ja innovaatiotoimintaan välittömästi liittyvään koulutukseen 4) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin 5) työelämän kehittämishankkeisiin 6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laajaalaista hyödyntämistä 7) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 8) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin 9) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen 10) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin. Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot. Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, ltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Tukea myönnetään erityisesti: riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä työelämän kehittämishankkeisiin. Vaikuttavuus ja tukijärjestelmän toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin ( ) yhteydessä. Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Talousesitys Valtuuden ja määrärahan käytön itu jakautuminen Määräraha Valtuus Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut: pakolliset ja valinnaiset ohjelmat Yhteensä Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Menot yhteensä Vuonna myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 393,0 milj. euroa. Hallituksen menosäästö INKA-ohjelma (siirto momentille ) Muu muutos 450 Yhteensä talous I lisätalous talous tilinpäätös Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti: 1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen 2) ulkomaisten investointien edistämiseen 3) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalvelujen ja yritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen 4) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen 5) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen. Ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Edelleen osa vientikeskusverkoston ylläpidosta sekä osa kansainvälistä liiketoimintaa edistävistä asiantuntijapalveluista ovat sellaisia toimintoja, jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Yleisavustusta voidaan myöntää Finpro ry:n alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Ulkomaisten investointien hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia. Yleisavustusta voidaan käyttää myös kansainvälistymispalvelujen tuottamiseen. Luovien alojen kansainvä- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Talousesitys listymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Ministeriö jatkaa ruotsinkielisten ja Venäjälle suuntautuvien kansainvälistymispalveluiden tukemista. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa. Keksintöjen kaupallistamista edistävien palvelujen tuottaminen siirtyy Keksintösäätiöltä Uudenmaan ELYkeskuksen vastuulle vuoden alusta. Vaikuttavuus Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee. Pk-yritysten osuus Finpron kaikista asiakkaista, % Finpron saamien onnistuneiden yritysasiakkuuksien referenssiluvat, kpl Finpron ennakointitoiminta, kerätyt ensivaiheen signaalit, kpl Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa. Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä) Ulkomaisten investointien taloudellinen merkitys, milj. euroa Standardisointi parantaa tuotteiden ja järjestelmien yhteensopivuutta ja vaihdettavuutta Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin ja vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä kasvaa. Toiminnallinen tuloksellisuus Finpron palveluiden hyödyllisyys yritysten kannalta (1 5) 3,95 3,98 4,0 Finpron uusien yritysasiakkaiden osuus kaikista asiakkaista, % Finpron asiakastyytyväisyys (yritykset) (1 5) 4,0 4,1 4,1 Invest in Finlandin asiakastyytyväisyys (yritykset) 4,09 4,10 4,10 Määrärahan itu käyttö (euroa) Standardisointitoiminta Luovien alojen ja yrittäjyyden edistäminen Globaalit kansainvälistymispalvelut Ulkomaisten investointien edistäminen Yhteensä Hallituksen menosäästö Keksintötoiminta (siirto momentille ) Kertaluonteisten erien poistuminen -450 Vähennys liittyen keksintötoiminnan rahoituksen siirtoon momentille Yhteensä talous talous tilinpäätös Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen 2) innovaatiokeskittymiä ja paikallista ja alueellista innovaatiotoimintaa tukeviin kehittämistoimenpiteisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 Talousesitys Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi luoda Suomeen maailman parhaat edellytykset korkean osaamisen ja liiketoiminnan harjoittamiselle. Tähän liittyen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi luoda Suomeen kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneiden innovaatioyhteisöjen lisäksi vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä. Vuoden alussa käynnistyvä Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) tavoitteena on tukea innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien luomiseksi. Kansalliset ja alueelliset voimavarat ja toimenpiteet yhdistävänä ja paikallislähtöisinä toimina uusi ohjelma täydentää muita keskeisiä innovaatiopolitiikan erityisiä instrumentteja. Ohjelma tukee kaupunkiseutujen erikoistumista vahvuuksiinsa ja kansainvälisesti merkittävän osaamisen kasaantumista kannustamalla keskittymiä strategisten painopistevalintojen tekemiseen ja laajapohjaiseen julkisen sektorin ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön. Osaamislähtöistä uutta liiketoimintaa edistetään ajanmukaisilla kehitysympäristöillä, edelläkävijämarkkinoilla sekä tehokkaalla kansallisella ja kansainvälisellä verkottumisella. Määrärahaa on tarkoitus käyttää Innovatiiviset kaupungit -ohjelman kehittämishankkeiden toteutukseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Momentin määrärahaa voidaan käyttää myös innovaatiokeskittymiä ja paikallista ja alueellista innovaatiotoimintaa tukeviin kehittämistoimenpiteisiin. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomeen muodostuu houkuttelevia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioympäristöjä Innovaatiokeskittymissä syntyy elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön perustuen uutta osaamislähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa Innovaatiotoimijoiden kytkennät kansallisiin ja globaaleihin innovaatio- ja arvoverkostoihin vahvistuvat. INKA-ohjelma (siirto momentilta ) INKA-ohjelma (siirto momentilta ) INKA-ohjelman hallinnointi (siirto momentille ) -300 Team Finland -ennakointitoiminta (siirto momentille ) Yhteensä talous I lisätalous talous tilinpäätös Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Valtuus Uusia avustuksia saa vuonna myöntää euroa. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun asetuksen mukaisten ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymisen yhteishankkeisiin seuraavasti: 1) yhteisosallistumisiin kansainvälisissä näyttelyissä sekä vientiverkostohankkeisiin ja kumppanuusohjelmiin 2) muihin yhteishankkeisiin, uusien toimialojen ja palvelualojen yhteishankkeisiin, strategisiin kärkihankkeisiin, yrityslähtöisten kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin hankkeisiin. Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro ry, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät. Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla, uusien tuotteiden markkinoille vieminen, yritysten viennin kasvattaminen ja nykyisten liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yri- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 Talousesitys tysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä. Avustukset kohdennetaan erityisesti ympäristöliiketoiminnan ja puhtaiden teknologioiden toimialojen yhteishankkeisiin, koulutusvientiin ja innovatiivisiin uusiin hankkeisiin korkean teknologian toimialoilla. Lisäksi osallistujat voivat olla luovien alojen toimijoita, bioteknologian alan, terveys- tai hyvinvointiteknologioiden aloilla uusien innovaatioiden tuottajia, monipuolisten palveluiden kehittäjiä ja uudistajia. Erityisinä kohdemaina hankkeita toteutetaan BRICS maissa Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa. Yritysten perinteisissä vientimaissa Euroopassa panostetaan pääasiallisesti vain uusiin avauksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään toimialoille, joihin kohdistuu merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat Ministeriön tukemiin strategisiin kärkihankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl Ympäristöalan hankkeiden lukumäärä, kpl Terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan hankkeiden lukumäärä, kpl Palvelualojen hankkeiden lukumäärä, kpl Toiminnallinen tuloksellisuus Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset, kpl Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista, % Toteutettujen yksittäisten yhteishankkeiden lukumäärä, kpl Tuotokset ja laadunhallinta Hakemusten määrä, kpl Myönteisten päätösten määrä, kpl Käsittelyajat, kk 1 2 kk 1 2 kk 1 2 kk Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä, kpl Osallistumiset kv. näyttelyihin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20

21 Talousesitys Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Menot yhteensä Vuonna myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 14,7 milj. euroa. Hallituksen menosäästö -508 ICT-klusterin äkillisen rakennemuutoksen maksatukset (LTA III ) Kertaluonteisten valtuuden lisäysten maksatusten vähentyminen Meriteollisuuden kansainvälistyminen (LTA ) 200 Tasomuutos Yhteensä talous I lisätalous talous tilinpäätös (44.) Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. talous tilinpäätös Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua koskevien avustusten maksamiseen 2) sitoumusten tekemiseen valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua koskeviin avustuksiin siihen saakka, kun valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain kumoava uusi laki tulee voimaan vuonna. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi, jolla kumotaan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki (1336/2006). Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä. Avustuksilla kannustetaan pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun. Valmistelurahoitusta myönnetään enintään euron suuruisena avustuksena, joka myönnetään de minimis -ehtoisena. ELY-keskukset suuntaavat valmistelurahoitusta hankkeisiin, joilla edistetään pk-yritysten valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehityshankkeita, nopeutetaan uusien liiketoimintojen käynnistämistä sekä autetaan pkyrityksiä kansainvälistymään ja nostamaan kehittämiseen liittyvää teknologista ja muuta osaamista. Määrärahaa myönnetään lta 200 pk-yrityksen tutkimus- ja kehittämishankkeen valmisteluun. Hallituksen menosäästö Yhteensä talous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 21