Raision kaupungin valmiussuunnitelma Yleinen osa

Transkriptio

1 1 Raision kaupungin valmiussuunnitelma Yleinen osa 1. Yleistä Raision kaupungin edellinen, nyt päivitettävänä oleva valmiussuunnitelma on vuodelta Se pitää sisällään sekä yleisen, että sektorikohtaisen suunnitelman kaupungin toiminnasta erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumiseen liittyvissä lähestymistavoissa ja painotuksissa on viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Aiemmin varautuminen ja valmiussuunnittelu on keskittynyt lähinnä yhteiskunnan ja viranomaisten toimintaan valmiuslaissa määritellyissä poikkeusoloissa. Useat kansalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin sekä samalla nykyaikaisen yhteiskunnan keskeisiin toimintoihin häiriöitä aiheuttaneet myrskyt, vesihuollon ongelmat, joukkosurmat ja vastaavat ovat nostaneet esille tarpeen ulottaa varautuminen myös normaalioloihin ja niiden häiriötilanteisiin. Lisäksi ne ovat korostaneet turvallisuuden ja varautumisen kokonaisvaltaisempaa huomioimisen merkitystä eri toimijoiden toiminnassa. Varautumiseen tuotu uusi käsite toiminnan jatkuvuudenhallinta kuvaa tätä toimintojen läpi turvallisuustilanteiden jatkuvaa aikajanaa. Kuntien valmiussuunnittelu on ensimmäistä kertaa käsitelty Valtioneuvoston 2010 periaatepäätöksessä, yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa YTS Turvallisuusstrategian jalkauttamisen tueksi on valmistunut kaksi opasta. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö on keväällä 2012 julkaissut Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa -oppaan. Opas on ladattavissa pdf-muodossa osoitteesta Pelastusopisto on julkaissut kuntien varautumisessa ja valmiussuunnittelussa hyödynnettäväksi tarkoitetun julkaisun Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja ohje sen käyttöön. Oppaan lähtökohtana on varautumisen kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa pääpaino on normaaliolojen suuronnettomuuksissa ja äkillisesti syntyvissä häiriötilanteissa. Julkaisu on ladattavissa pdf-muotoisena osoitteessa: Uusi valmiuslaki astui voimaan Sen 12 :n mukaan kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla

2 2 toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valmiuslain 12 :n sana myös tarkoittaa, että varautuminen alkaa normaaliolojen toimintojen varmistamisesta ja etenee häiriötilanteiden kautta aina poikkeusolojen toimintojen varmistamiseen. Kaupungilta edellytetään suorituskykyä tässä ja nyt tilanteesta alkaen. 2. Varautuminen ja valmiussuunnittelu Raision kaupungin toiminnan päämääränä on peruspalveluiden ja muiden yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen kaikissa oloissa Raision kaupungin alueella sekä sosiaali- ja terveystoimen osalta Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueella. Tämä edellyttää myös, että on niiltä osin kuin on mahdollista, on varmistauduttava ja tarvittaessa varmistettava ulkopuolisten toimijoiden (mm. vesiyhtiöt, kaukolämpö, sähkö, puhelinoperaattorit) edellytykset yhteistoimintaan häiriötilanteissa. Varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Varautumiseen kuuluvia toimenpiteitä ovat muun muassa valmiussuunnittelu, etukäteisvalmistelut ja -järjestelyt, muun toiminta-valmiuden ylläpitäminen sekä henkilöstön koulutus ja harjoitukset. Materiaalinen varautuminen tarkoittaa varautumista materiaalien saatavuus- ja käytettävyysongelmiin. Valmiussuunnittelu on kaikkien organisaatioiden varautumista niin normaaliolojen häiriötilanteita kuin vakavimpia poikkeusoloja varten. Valmiussuunnittelussa tunnistetaan, arvioidaan ja analysoidaan kyseessä olevaan organisaatioon tai alueeseen kohdistuvia uhkia sekä oman toiminnan haavoittuvuuksia. Lisäksi kartoitetaan ja arvioidaan olemassa olevia ja tarvittavia resursseja erilaisten häiriötilanteiden hallinnassa, suunnitellaan toimintamalleja, neuvotellaan eri yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa esimerkiksi häiriötilanteiden aikaisesta tietojen välittämisestä ja yhteistoiminnasta. Häiriötilanteiden arvioinnin ja suorituskykytarkastelun tueksi on Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa YTS suunnittelun yhteiseksi tueksi lueteltu kaikkia turvallisuustilanteita kattavat 37 häiriötilanne-esimerkkiä. Valmiussuunnitteluun kuuluu myös konkreettisten varautumistoimenpiteiden toimeenpanoa, esimerkiksi yhteistoimintasopimusten laatimista, henkilö-, tila- ja ajoneuvo- sekä työkonevarausten tekemistä, toiminnan varmistamisen ja tilanteen hallinnan edellyttämän materiaalin ja muun kaluston hankintoja sekä henkilöstön perehdyttämistä ja kouluttamista. Valmiussuunnitteluun sisältyy näin ollen sekä hallinnollinen että materiaalinen ulottuvuus. Valmiussuunnittelu on Raisiossa ensisijaisesti:

3 3 - Operatiivinen suunnitelma siitä toimintamallista, miten häiriötilanteen sattuessa ja häiriötilanteesta toipumisessa toimitaan ja kenellä on vastuu toiminnasta. - Valmiussuunnittelussa on etukäteen pohdittu ja laadittu malli toimintatavaksi, kuinka käytännössä kyetään aloittamaan häiriön hallinnan edellyttämät toimenpiteet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kuinka yhteen sovitetaan sekä eri viranomaisten että muiden toimijoiden toiminta niin, että häiriön vaikutukset saadaan minimoitua mahdollisimman hyvin ja kuinka niistä toipuminen saadaan käyntiin mahdollisimman nopeasti. - Valmiussuunnitelmaan sisältyvä toimenpideohjelma kuvaa valmiuden kehittymisen aikajanalla ja siinä määritetään toimenpiteet valmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi kaupungin organisaatiossa - Valmiussuunnitelma on varautumistoimenpiteitä dokumentoiva asiakirja, jonka tarkoituksena on koota tiedot näistä sekä toimia tiedonsäilyttämisen ja siirtämisen välineenä. Raision kaupungin uutta valmiussuunnitelmaa on valmisteltu syksystä 2011 lukien. Valmistelun aikana on hahmotettu laajasti toimintamalleja erilaisiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin ja analysoitu riskikartoitusta. Syksyllä 2011 toteutettu koko Lounais-Suomen valmiusharjoitus ja loppuvuodesta riehunut Tapani-myrsky antoivat vertailupohjaa valmiussuunnitelmien toimivuudelle ja päivittämisen tarpeille Raisiossa. Näiden kokemusten perusteella toteutettiin vastuuhenkilöstölle valmiussuunnittelukoulutus syksyn 2012 aikana. Lisäksi koulutus toteutettiin myös kaupunginhallitukselle ja valtuuston puheenjohtajistolle keväällä Koulutuksen painopiste oli valmiussuunnitelman yleisen osan laatimisessa. 3. Valmiussuunnitelman rakenne Raision kaupungin valmiussuunnitelma koostuu yleisestä osasta sekä sektorikohtaisista valmiussuunnitelmista ja toimenpideohjelmasta. Suunnitelman yleinen osa on julkinen. Yleisessä osassa määritetään kunnan ydintoiminnot ja vastuuhenkilöt, vahvistetaan häiriötilanteiden johtamisjärjestelmä sekä määritetään perusteet tiedottamiselle ja häiriötilanteen tilannekuvan muodostamiselle häiriötilanteissa. Lisäksi yleisessä osassa määritetään perusteet viranomaisyhteistyölle ja kolmannen sektorin kanssa tehtävälle yhteistyölle. 4. Valmiussuunnitelman tarkistaminen Valmiussuunnitelman ajantasaisuus tulee tarkistaa vähintään kerran valtuustokaudessa tai jos lainsäädännössä, viranomaisohjeissa, organisaatiossa ja tai muissa olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. 5. Viranomaisten vastuulla tapahtuva toiminta

4 4 Kaupungin keskeiset yhteistoimintaviranomaiset ovat aluepelastuslaitos ja poliisilaitos. Puolustusvoimien toimintaa mahdollisesti tukeva osuus tulee käyttöön viranomaisen virka-apumenettelyn kautta. Aluepelastus- ja poliisilaitos voivat viranomaisina esittää virka-apupyynnön puolustusvoimille lisäresurssien saamiseksi. Tällöin virka-aputoiminta on pyytäneen viranomaisen vastuulla ja sen johdossa tapahtuvaa toimintaa Aluepelastuslaitoksen perustehtäviin kuuluvat ihmisten, omaisuuden, eläimien ja ympäristön pelastaminen ja suojaaminen sekä onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja turvallisuuskulttuurin edistäminen. Aluepelastuslaitos vastaa pelastustoimen väestönsuojelusta ja tarvittavien evakuointien johtamisesta. Pelastustoimintaan kuuluvat: 1. hälytysten vastaanottaminen 2. väestön varoittaminen 3. uhkaavan onnettomuuden torjuminen 4. onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen 5. tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen. Aluepelastuslaitos vastaa 1 5 kohdassa mainittuihin tehtäviin liittyvistä johtamis-, viestintä-, huolto- ja muista tukitoiminnoista. Aluepelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaativat kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi, eivätkä toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin toimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi. Kunta osallistuu aluepelastuslaitoksen evakuointi- ja öljyntorjuntasuunnitelmien laatimiseen ja niiden edellyttämiin valmisteluihin normaalioloissa. Alueen pelastustoimi päättää palvelutasostaan neljän vuoden jaksoissa laadittavassa palvelutasopäätöksessä. Päätöksessä selvitetään alueella esiintyvät uhat, arvioidaan niistä aiheutuvat riskit, määritellään toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Päätöksen valmistelun yhteydessä aluepelastuslaitos kuulee alueen kuntia. Valmiuslain 120 :n mukaan poikkeusoloissa väestön suojaamiseksi ja väestönsuojelun johtamisen tehostamiseksi pelastustoimen viranomaiset ja kunnat perustavat johtokeskuksia sekä sammutus-, pelastus-, ensiapu-, huolto-, raivaus- ja puhdistustehtäviä tai muita näihin rinnastettavia, väestön suojaamiseksi välttämättömiä tehtäviä varten väestönsuojelumuodostelmia. Aluepelastuslaitoksen ja Raision kaupungin yhteistoiminnasta sovitaan laadittavassa yhteistoimintamuistossa, jossa määritellään tarkemmin erityisesti

5 5 kaupungin ja aluepelastuslaitoksen välinen ilmoitus- ja suunnittelujärjestelmästä sekä määritetään menettelytavat, joiden tarkoituksena on tukea kunnan johtamisprosessia ja tilannetietoisuuden luomista arjen häiriötilanteista (normaaliolojen häiriötilanteet) ja poikkeusoloista selviytymisessä. Poliisin tehtävänä on: Oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta ylläpitämällä pyritään torjumaan ja estämään ennakolta oikeudenloukkauksia ja häiriöitä. Jo tapahtuneet häiriöt pyritään poistamaan ja selvittämään mahdolliset oikeudenloukkaukset. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on osa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä. Raision kaupunki varmistaa säännöllisin tapaamisin yhteistoiminnan ylläpitämisen poliisin kanssa. 6. Yhteistoiminta kolmannen sektorin kanssa Joissakin häiriötilanteissa myös ns. kolmannen sektorin toiminta voi muodostua keskeiseksi tilanteen hoitamisen kannalta. Onnettomuuksien ja muiden yleistä turvallisuuden tunnetta järkyttävien tapahtumien yhteydessä asianosaiset hakeutuvat usein omatoimisesti kirkon puoleen avun ja tuen saamiseksi. Seurakunnan järjestelymahdollisuuksista ja kunnan varautumista edistävästä tuesta sovitaan seurakunnan ja kaupungin välillä. Maapuolustuskoulutusyhdistyksen, urheiluseurojen ja muiden järjestöjen kanssa voidaan sopia vapaaehtoisten verkoston muodostamisesta erilaisia tilanteita varten. Kunkin toimijan kanssa läpikäydään erikseen yhteistoiminnan mahdollisuudet ja tarpeen mukaan sovittavasta yhteistyöstä tehdään valmiussuunnitelmaan liitettävät muistiot. 7. Yleinen häiriötilanteiden määrittely Yhteiskunnan turvallisuusstrategia määrittelee uhkamalleihin sisältyviä häiriötilanteita, jotka muodostavat yleisen riskikartoituksen kunnan valmiussuunnitelmien pohjaksi. Raision kaupunki varautuu ylläpitämään toimintoja niiden määritelmien mukaisesti, jotka tässä valmiussuunnitelmassa hyväksytään. Alla luetellun uhkamallien häiriötilanteen muodostavat perustan Raisiossa tapahtuvien häiriötilanteiden arvioinnille. UHKAMALLEIHIN SISÄLTYVIÄ MAHDOLLISIA HÄIRIÖTILANTEITA

6 6 1. SÄHKÖENERGIAN SAANNIN, SIIRRON TAI JAKELUN HÄIRIINTYMINEN 2. TIETOLIIKENTEEN JA TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTETTÄVYYDEN HÄIRIINTYMINEN 3. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGISEN ICT INFRAN HÄIRIINTYMINEN 4. VALTAKUNNALLISEN RADIO- JA TELEVISIOTOIMINNAN HÄIRIINTYMINEN 5. KULJETUSTEN HÄIRIINTYMINEN 6. TUONTIPOLTTOAINEIDEN SAATAVUUDEN HÄIRIINTYMINEN 7. POLTTOAINAJAKELUN HÄIRIINTYMINEN 8. PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON HÄIRIINTYMINEN 9. VESIHUOLLON HÄIRIINTYMINEN 10. JÄTEHUOLLONN HÄIRIINTYMINEN 11. KAUKOLÄMMÖN TOIMINTAHÄIRIÖ 12. MAKSUJEN VÄLITYKSEN LAMAANTUMINEN 13. KÄTEISEN RAHAN SAATAVUUDEN HÄIRIINTYMNEN 14. VALTION JA KUNTIEN LUOTTOKELPOISUUDEN ROMAHTAMINEN 15. VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUDEN HÄIRIINTYMINEN JA JÄLLEENVAKUUTUSUOJAN PETTÄMINEN 16. PANDEMIA TAI MUU LAAJA-ALAINEN TARTUNTATILANNE 17. VAKAVA ELÄIN JA KASVITAUTIEPIDEMIA 18. ELIÖIDEN JOUKKOKUOLEMA 19. ALKUTUOTANNON TOIMINTAEDELLYTYSTEN HEIKKENEMINEN 20. MAA- JA VESIALUEEN LAAJA SAASTUMINEN 21. MYRSKY TAI TULVA- JA PATO-ONNETTOMUUS 22. VAARALLISIIN AINEISIIN LIITTYVÄ ONNETTOMUUS,CBRN-UHKA 23. MAA-, MERI TAI ILMALIIKENNEONNETTOMUUS 24. SUOMALAISIIN KOHDISTUNUT ONNETTOMUUS TAI TEKO ULKOMAILLA 25. TERRORI-ISKU TAI SEN SELKEÄ UHKA 26. VÄESTÖN TURVALLISUUTTA LAAJASTI VAARANTAVA TEKO 27. YHTEISKUNNAN TOIMINTOJA LAAJASTI VAARANTAVA RIKOLLINEN TEKO 28. RAJATURVALLISUUDEN VAARANTAMINEN 29. LAAJAMITTAINEN MAAHANTULO 30. VALTION TOIMINTAKYKYÄ HAITTAAVA VAIKUTTAMINENJ 31. ULKOMAANKAUPAN HÄIRIINTYMINEN 32. JOUKKOTUHOASEILLA UHKAAMINEN 33. INFORMAATIO-OPERAATIO 34. PROVOKATIIVINEN ALUELOUKKAUS 35. ASEELLINEN VÄLIKOHTAUS 36. YLLÄTYKSEEN PYRKIVÄ SOTILAALLISEN VOIMAN KÄYTTÖ 37. LAAJAMITTAINEN SOTILAALLISEN VOIMAN KÄYTTÖ

7 7 8. Häiriötilanteen johtamisjärjestelmä Kaupungin johtamisjärjestelmä pyritään aina pitämään mahdollisimman pitkälle normaaliolojen mukaisena. Mikäli häiriötilanne kuitenkin edellyttää, muodostetaan häiriötilanteen johtoryhmä, joka johtaa toimintaa kaupungin alueella sekä sosiaali- ja terveystoimen osalta Raision-Ruskon yhteistoiminta-alueella. Raision häiriötilanteen johtoryhmän muodostavat kaupunginjohtaja, keskusten johtajat, mahdollinen aluepelastuslaitoksen edustaja sekä muut kaupunginjohtajan erikseen määräämät kaupungin palveluksessa olevat henkilöt. 9. Tilannekuvan syntyminen ja tiedotus Häiriötilanteista tulee aina tiedottaa asiaan liittyviä tahoja ja vastuullisia. Sisäisen tiedotuksen on toimittava kaikissa häiriötilanteissa. Useimmissa tapauksissa on myös tiedotettava mahdollisimman nopeasti kuntalaisia. Tiedottamista voi tapahtua myös viranomaisilta (poliisi, aluepelastuslaitos, aluehallintovirasto, ELYkeskus, puolustusvoimat) kaupungille tai kaupungilta viranomaisille. Lisäksi tiedottaminen on usein tarpeellista myös eri toiminnoista vastaaville ylikunnallisille yhtiöille, kuntayhtymille sekä naapurikunnille. Sellaisesta häiriötilanteesta, joka oleellisesti vaikuttaa kaupungin palveluiden saatavuuteen tai toimintaan, aiheuttaa vaaratilanteen tai kasvattaa vaaratilanteen syntymisen riskiä, sulkee merkittävästi liikenneyhteyksiä, johtaa evakuointiin, on julkiselta huomioarvoltaan suuri tai on omiaan aiheuttamaan järkytystä tai pelkoa kaupunkilaisissa on välittömästi saatettava keskuksen johtajan ja kaupunginjohtajan tietoon. Kaupungin johdon on viipymättä informoitava asiasta johtavia luottamushenkilöitä huomioiden kuitenkin häiriötilanne ja sen edellyttämät velvoitteet. Sisäisellä tiedotuksella on myös varmistettava tarpeellinen kaupungin työntekijöiden informointi. Keskuskohtaisissa suunnitelmissa on varmistettava tarpeellisten yhteystietojen olemassaolo ja niiden päivittäminen. Myös ulkoisen tiedottamisen osalta keskuskohtaisissa suunnitelmissa on huomioitava tarpeellisten tahojen yhteystiedot. Kaupungin asukkaiden ja palvelunkäyttäjien tiedottamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Pääsääntö on, että yleinen tiedotus hoidetaan normaaliolojen mukaisesti kaupungin verkkosivujen, palvelupisteiden, käytössä olevien muiden sähköisten tiedotuskanavien sekä tiedotusvälineiden kautta. Mikäli normaalit tiedotuskanavat eivät esim. sähkökatkoksen vuoksi toimi, pyritään tarvittavaa tietoa jakamaan väliaikaisilla ilmoitustauluilla kaupungintalon, kirjaston sekä muiden palvelupisteiden pääovien läheisyydessä.

8 8 10. Vastuiden määrittely Kuntalain (365/1995) mukaan kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Kunnanjohtaja yhdessä kunnanhallituksen kanssa vastaa myös kunnan varautumisesta ja siihen sisältyvänä valmiussuunnittelusta. Kukin viranhaltija ja työntekijä vastaa varautumistehtävistä omiin tehtäviinsä ja omalle vastuulleen kuuluvin osin. Valmiuslain 108 määrätään kunnan hallinnon järjestämisestä poikkeusoloissa. Valmiussuunnitelman yleinen osa ja päivittäminen Vastuu: Kaupunginhallitus, Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy yleisen osan, kaupunginjohtaja vastaa valmistelusta Keskuskohtainen ( konsernihallinnon ml) valmiussuunnittelu ja varautuminen Vastuu: Kaupunginjohtaja, Keskusten johtajat Kaupunginjohtaja hyväksyy sektorikohtaiset suunnitelmat Häiriötilanteen johtoryhmän kokoonpano ja toiminta häiriötilanteissa Vastuu: Kaupunginjohtaja Keskusten yksityiskohtainen valmiussuunnittelu ja varautuminen Vastuu: Keskusten johtajat ja keskusten johtoryhmät Keskuksen johtaja hyväksyy Kiinteistökohtaiset pelastautumissuunnitelmat Vastuu: Turvallisuuspäällikkö Konserninhallinnto arkistoi kaupungin valmiussuunnitelman yleisen osan sekä keskusten valmiussuunnitelmat Esimiesten velvollisuus on varmistaa, että kaupungin palveluksessa olevat ovat tietoisia vastuistaan ja velvollisuuksistaan mahdollisen häiriötilanteen kohdatessa. Joissakin tilanteissa vastuulliset on voitava tavoittaa myös muina kuin virallisena työaikana. Vastuuhenkilöllä on myös itsellään velvollisuus ottaa yhteyttä, mikäli hän esimerkiksi tiedotusvälineiden kautta tulee tietoiseksi häiriötilanteesta, joka voi edellyttää läsnäoloa. Kaikilla vastuullisilla tulee olla määritetty varahenkilö. Tarvittaessa kaupungin palveluksessa olevia voidaan määrätä häiriötilanteen edellyttämiin työtehtäviin tilanteen saattamiseksi normaaliksi. 11. Ylläpidettävät toiminnot eri tilanteissa Ydintoimintojen analyysi jaottelee toiminnot neljään eri luokkaan ylläpitovelvoitteen perusteella:

9 9 1. Toiminnot jotka varmistetaan kaikissa olosuhteissa 2. Toiminnot, jotka varmistetaan mahdollisimman pitkään 3. Toiminnot, jotka voidaan lyhytkestoisissa tilanteissa keskeyttää tai vähentää 4. Toiminnot, joista voidaan pitkäkestoisissa tilanteissa luopua tai vähentää 1. Toiminnot, jotka varmistetaan kaikissa olosuhteissa? Sosiaali- ja terveyskeskus: Sosiaali- ja terveysjohtaja Henkeä ja terveyttä uhkaavien (akuutti) hoito Hoidon piirissä olevien ruuan, lääkkeiden ja välttämättömien hoitotarvikkeiden jakelu Täysin ulkopuolisen avun varassa olevien hoito Kiireellinen lastensuojelu Kriittiset verkkoyhteydet ja potilastietojärjestelmät Vainajien kylmäsäilytys Vedenjakelu Kaupungininsinööri Sähkönjakelu kriittisiin pisteisiin (päivystys, vuodeosasto ym.) Virve-verkko Puhelinverkko Tekninen keskus: Ympäristöterveydenhuolto, veden laatu, jaettavan ruuan laatu (laki) Vesilaitos, paloveden toimitus, hätävesi (laki) Kokopäivähoidon ruuan valmistus laitoksissa ja ruuan toimitus, evakuoinnissa avustaminen Tiedonkulun edellytykset, tietoverkot ja puhelinyhteydet. Sivistyskeskus Päivähoito Perusopetus Esiopetus (ainakin osittain) Ympäristöpäällikkö Kaupungininsinööri Ruokapalvelupäällikkö Järjestelmäpäällikkö Sivistystoimenjohtaja

10 10 Konsernihallinto: Johtokeskuksen toiminta Tiedotus Vaalit Kaupunginjohtaja ja konsernihallintojohtaja 2. Toiminnot, jotka varmistetaan mahdollisimman pitkään Sote: Taloudellinen tuki siitä riippuvaisille Säännölliset lääkkeet Viemäröinti Rokotukset Sähkönjakelu Muut kuin kriittiset verkkoyhteydet Polttoaineen jakelu Lämmitysjärjestelmät Henkilöstön palkanmaksu Sosiaali- ja terveysjohtaja Tekninen keskus Veden toimitus Jäteveden puhdistus Jätteiden keruu Ruokahuolto, päiväkodit (mm. valmiustehtävissä olevien lapset) Sivistyskeskus: Lukio Nuorisopalvelut Kirjasto Liikuntapalvelut Työväenopisto Museo Konsernihallinto: Maksuliikenne ja rahoitus Kaupungininsinööri Ruokapalvelupäällikkö Sivistystoimenjohtaja Konsernihallintojohtaja 3. Mitkä toimintoja voimme lyhytkestoisissa tilanteissa keskeyttää tai vähentää? Sosiaali- ja terveysjohtaja Sote:

11 11 Kaikki ennaltaehkäisevä toiminta Kuntouttavat palvelut Vanhustenhuollon tukipalvelut Kaikki muu kuin akuutti sairaanhoito Kuntamaisema- ym. raportointi Maksuliikenne Tekninen keskus: Ruuan toimitus esimerkiksi kun koulutyö keskeytetään Veden jakelu alueittain Tietoverkkojen käytön rajoittaminen Kaavoitus, lupapalvelut, erityisasiantuntijat Sivistys: Liikuntatilat Uimahalli Kirjasto Liikuntapaikkojen hoito Ruokapalvelupäällikkö Kaupungininsinööri (soten vastuu) Järjestelmäpäällikkö Tekninen johtaja / vastaava palvelupäällikkö Sivistystoimenjohtaja Konsernihallinto: Päätöksenteko (kv ja kh) Talouden ja toiminnan ohjaus (TA) Lakipalvelut Henkilöstöpalvelut Asiakirja- ja asianhallinta Kaupunginjohtaja Konsernihallintojohtaja 4. Mistä toiminnoista voimme pitkäkestoisissa tilanteissa luopua tai vähentää? Sote: Sosiaali- ja terveysjohtaja Korvaushoito (vähentää) Osa vanhustenhuollon tukipalveluista (suihkutus,

12 12 saattaminen) Päihdehuollon avopalvelut Mielenterveyshoidon terapiat Ei-akuutti suun terveydenhoito Ei terveyttä uhkaavien hoitotarvikkeiden ilmaisjakelu Ei välttämätön tilastointi ja raportointi Tekninen keskus: Puistojen ja viheralueiden hoito Maankäyttö ja mittaustoiminta Kunnallistekniikan rakentaminen Venesataman toiminnot Kaupungininsinööri Maankäyttöpäällikkö Kaupungininsinööri Kaupungininsinööri Sivistys: Sivistystoimenjohtaja Lukio Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Työväenopisto Museo Konsernihallinto: Asuntoasiat Strateginen johtaminen Taloussuunnittelu Elinkeinopolitiikka Ystävyyskaupunkitoiminta Kunta-, seutu- ja alueyhteistyön kehittäminen Markkinointi, suhdetoiminta ja edustus Konsernihallintojohtaja