Huippusuunnistuskoulu.

Transkriptio

1 Huippusuunnistuskoulu

2 Koulun periaatteet Jokaisella kerralla alussa noin min teoria, jonka jälkeen min täsmäharjoitus opeteltavaan aiheeseen Kompassin käyttökielto, jotta opit lukemaan karttaa ja maastoa paremmin Tuntematon mittakaava, jotta opit arvioimaan matkaa paremmin Erikoisuudet opeteltavin osa-alueittain

3 Ohjelma B RASTIN- OTTO A RASTILTA LÄHTÖ

4 Valmistautuminen Tankkaa oleellinen tieto tulevasta: Vanha kartta tai pullautus alueesta Auton ikkuna kisa-alueelle saavuttaessa Viimeinen rasti ja yleisörastit Kommentit maastossa käyneiltä Viitoituksen varsi lähtöön mentäessä Mallikartta ja irtorastimääritteet K-pisteen maasto Ehdittävä imeytyä aivojen etulohkosta takaraivoon eli tankkaus sen mukaan

5 Taistelustressireaktio (TSR) Määrää mitä pystyt kilpailusuorituksessa sujuvasti tekemään ja ajattelemaan Syke : Hienomotoriikka katoaa, mutta reaktioaika nopeutuu (optimaalinen) Syke : Kuulo ja puhe heikentyy Syke yli 160: Tunnelinäkö, muisti menee Syke yli 185: Toimintojen lamaantuminen Harjoiteltu ratkaisee: yksinkertaisia malleja

6 Rastilta lähtö B RASTIN- OTTO A RASTILTA LÄHTÖ

7 Taita kartta ja peukuta Taita kartta niin että näet vähintään koko seuraavan rastivälin. Aseta peukalo kartalle olinpaikkaasi.

8 Valitse reitti Hahmota rastivälin kulku-urat ja esteet Valitse näkemistäsi vaihtoehdoista paras Tilannesidonnainen: Nopeus varmuus Kulutus säästö Tie maasto Mäki kierto Rastinotto riskinotto Ratkaisee joskus kisan Suoraan? Vasemmalta? Oikealta?

9 Poimi oleelliset kohteet Ovat valitulla reitillä tai sen läheisyydessä Näkyvät kauas Poikkeavat ympäristöstään Ovat laaja-alaisia joko pinta-alaltaan tai korkeudeltaan Sisältävät suunnan tai tarkan paikan Mi(t)kä näkyy kauas?

10 Suunni(s)telma

11 Suunni(s)telma

12 Suunni(s)telma

13 Suunni(s)telma Tämä on suunnitelman versio joka tallentuu silmän verkkokalvolle ja muistiin siinä tarkkuudessa miten suunnistuskokemus ja osaaminen antaa myöten.

14 Suunni(s)telma Suunnitelman toteutus tapahtuu paloittain osaväli kerrallaan.

15 Suunni(s)telma Suunnitelman toteutus tapahtuu paloittain osaväli kerrallaan.

16 Suunni(s)telma Suunnitelman toteutus tapahtuu paloittain osaväli kerrallaan.

17 Suunni(s)telma Suunnitelman toteutus tapahtuu paloittain osaväli kerrallaan.

18 Suunnitelma Suunnitelman teko on tärkein yksittäinen toimenpide suunnistettaessa huippuhyvin Tee jokaiselle rastivälille Sisältää yleensä: 1. Reitinvalinnan 2. Oleelliset kohteet 3. Lähtösuunnan Uusi aina tarpeen mukaan Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

19 Suunnittelumiinoja

20 Kiertomerkit Karttamerkeistä osa on kiellettyjä ylittää Pakottavat reitinvalinnan tekemiseen Käytetään usein vain vaikeammilla maastoradoilla (pl. sprintit) Muodostavat kisoissa usein laidoilleen kovavauhtisia uria

21 Reitinvalintatunneli Maastoharjoitus 3 eri rataa 1,4 3,2 km Valkoiset alueet kiellettyjä kulkea Valittava reitti ja havainnoitava reitin varrelta oleelliset kohteet

22 Jälkispekuloinnit

23 Rastiväli B RASTIN- OTTO A RASTILTA LÄHTÖ

24 Suunnistuksen kaava Peukalon kohdalla. MISSÄ OLET? MINNE MENET? Seuraavalle oleelliselle kohteelle. Aloittelijan sykli 1 krt / 100 m. Huippusuunnistajan sykli 4 krt / 100 m.

25 Suunnitelma ja osaväli REITINVALINTA OLEELLISET KOHTEET OSAVÄLI

26 Osavälin ratkaiseminen Osaväli ratkaistaan yksi kerrallaan oleelliselta kohteelta toiselle suunnitellen ja suunnistaen Osavälin ratkaisemiseen käytetään eri reittitietolähteitä sen mukaan miten niitä on kyseisellä välillä tarjolla Useimmiten osavälin ratkaisuna on monen reittitietolähteen symbioosi

27 Reittitietolähteet PISTEET MUODOT KORKEUS MATKA SUUNTA Mitä alempana kyseinen reittitietolähde on sitä tärkeämpi se on.

28 SUUNTA JA MATKA Reittitietokartat KORKEUS MUODOT Pohjanmaa Lappi Varsinais-Suomi PISTEET Häme

29 Suunta B RASTIN- OTTO A RASTILTA LÄHTÖ

30 Suunta Suunta mahdollistaa valitulla reitillä pysymisen Suunnan yksikkö on aste Suunta ilmaistaan X-Y-Zkoordinaatistossa X- tai Y- komponenttiin suhteena Mitataan kartalta yleensä kompassin mittaasteikolla tai silmämääräisesti mutulla Y 33 o X

31 Suunta Pääilmansuunnat ovat karkeita versioita asteista ja toimivat jos myös tiedät kartasta ja maastosta vastaavat ilmansuunnat (esim. missä etelä kartalla on ja missä maastossa) Kompassilla suunnistetaan usein vain ilmansuunnilla Ilmansuuntasuunnistus vaatii enemmän päättelyä kuin astesuunnistus ja irrottaa myös ajattelun irti kartasta joten suunnista asteilla

32 Suunnan merkitys Suunnan käyttö korostuu: rastilta lähtiessä reitillä kääntyessä tyhjillä (valkoisilla) alueilla edetessä tiheillä (vihreillä) alueilla edetessä kulku-urilta (polut, linjat, ojat) lähdettäessä rastinotoissa, joissa ei ole näkyviä kohteita yösuunnistuksessa Aina oltava suurinpiirtein tiedossa

33 Määritä lähtösuunta Valitse lähtösuunta karttaa katsomalla Lähtösuunnan määrityksen järjestys: 1. Pinnalla (eli mäen kulmalla = korkeuskäyrillä) 2. Linjalla (mm. raja- ja sähkölinjat, ojat ja suorat urat) 3. Muodolla (mm. mäet, kuviarajat, mutkaiset polut) 4. Pisteellä/pisteillä (mm. kivet ja jyrkänteet) 5. Kulkuhistorialla (mm. rastivälikulma) 6. Auringolla tai muilla taivaankappaleilla 7. Kompassilla Lähtösuunta mahdollistaa suunnassakulun

34 Suunta ja suunnassa kulku SUUNTAVAIHEET 1. Suunnan määritys 2. Suunnassa kulku 3. Suunnan tarkistus KARTALLA - Suunnan määritys kartan kohteilla (esim. polku) tai kulkuhistorialla - Suunnassa kulku maastosta havaittavien kiintopisteiden avulla (esim. puut, mäet, aukot ja aurinko) - Katse horisontissa kiinni vähintään yhdessä kohteessa (suuntalinja) KOMPASSILLA - Suunnan määritys pohjoisviivoilla - Suunnassa kulku kompassin pohjoisneulan avulla - Kompassin etuna että voit tarkistaa siitä suunnan helposti myös hukattuasi sen

35 Suunnan tarkistus Tarkista suunta vastaantulevista kohteista Havainnoi jo kauempaa poikittaista kohdetta lähestyessä missä kulmassa sen ylität ja käännä tarvittaessa kulmaa oikeaan suuntaan Kompassi helpottaa suunnan tarkistusta Suunnan voi myös tarkistaa pistemäisistä kohteista kunhan havaitset ne ajoissa

36 Erityishuomioita suunnasta Kompassiin perustuva suunnanotto ja suunnassa kulku tappavat suunnistusajattelun kartta ja maasto unohtuu Pintaan, linjaan tai muotoon perustuva suunta on varmempi kuin pistemäisiin kohteisiin perustuva suunta pienempi samaistusriski sekä antaa myös enemmän aikaa varmentaa suuntalinja oikeaksi Kulkuhistoria riskialtis koska vaatii pään kääntämistä taaksepäin tai muistelua

37 Millainen kompassi? Levykompassilla suunnanotto vaatii kaksi kättä irrottaen peukalo-otteen ei sovellu Peukalo- tai rannekompassi säilyttää peukalo-otteen toimii hyvin integroituna

38 Varmistuskaarros Suunta otetaan usein suoraan päin kohdetta esimerkiksi rastia lähestyttäessä Pitkittäisten kohteiden (esim. ojan pää) otto on kuitenkin usein parempi tehdä varmistuskaarroksen avulla Tällöin suunta otetaan jommallekummalle puolen kohdetta ja kun matka on täynnä käännytään vastakkaiselle puolelle Vaatii suunnan lisäksi matkan arviointia

39 Matka B RASTIN- OTTO A RASTILTA LÄHTÖ

40 Matka Matka kertoo milloin on aika odottaa ja pysähtyä Matkan yksikkö on metri Matka ilmaistaan X-Y-Zkoordinaatistossa X 2 + Y 2 komponenttien neliöjuurena (hypotenuusa) Mitataan kartalta yleensä kompassin mittaasteikolla tai silmämääräisesti mutulla Y X

41 Matkan arviointi Määritä matka mittakaavan mukaan kartasta katsomalla Jos mittakaavaa ei annettu niin tahdista matka kohteista Mittaa askelparein tai mutulla Askelparit riippuvaisia alustasta ja tuhoaa myös suunnistusajattelua Mitä lyhempiä pätkiä olet irti kartan kohteista sitä lyhempiä matkoja tarvitset arvioida

42 Matkan erityishuomioita Säädä matkamittari radan alkuosalla vastaantulevista kohteista mittakaava Matkan arviointi korostuu: mittakaavan pienentyessä (esim. 1:10 1:15) suorilta lähdettäessä (esim. linjat, polut ja ojat) tyhjillä ja tiheillä alueilla kulkiessa rastia lähestyttäessä ja rastinotoissa yösuunnistuksessa Tässä jossain sen kohta pitäis olla.

43 Suunta- ja matkasymbolit

44 S&M-survival Maastoharjoitus 3 eri rataa 1,5 3,3 km Reitinvalinta valittuna eli kaikki rastivälit mentävä suoraan Arvioitava kohteilta irtautumiskulmat, kuljettava suunnassa sekä arvioitava matkaa

45 Jälkispekuloinnit

46 Korkeus B RASTIN- OTTO A RASTILTA LÄHTÖ

47 Näkökentän kesto Designed by Jarkko Hautala

48 Korkeus Korkeus tukee valitulla reitillä pysymistä Korkeuden yksikkö on metri Korkeus ilmaistaan X-Y-Z-koordinaatistossa Z-komponenttina Lasketaan kertomalla käyräväli ylitettävillä yhtenäisillä ruskeilla viivoilla (eli korkeuskäyrillä) Mahdollistaa suunnistuksen pinnoilla

49 Korkeus Useimmissa maastoissa on paljon korkeusinformaatiota sisältäviä kohteita kuten mäet, supat, notkot, nenät, kumpareet ja jyrkänteet Korkeuteen perustuvat kohteet ovat oleellisia, koska ne näkyvät kauas, pitävät lähestulkoon aina paikkansa ja vaikuttavat reitinvalintaan Korkeuskäyrät muodostavat pintoja ja tasoja joita voi lukea ja joita pitkin voi kulkea Hankala hahmottaa: 2D-kartta 3D-maasto Myös ruskea värinä vaikea havaita (vrt. musta)

50 Suunnitelma ja korkeus 0 m 45 O REITINVALINTA JA OSAVÄLIT SUUNTINEEN KORKEUS OLEELLISET KOHTEET JA MATKOINEEN

51 Korkeuskäyrien logiikka

52 Eri korkeuskäyrät Joka viides korkeuskäyrä on johtokäyrä jotta korkeuseron hahmottaa helpommin Vesiviiva ilmoittaa mihin suuntaan pinta laskee Apukäyrä kuvaa maastossa havaittavaa muotoa joka on pienempi kuin käyräväli Irtomaarinne kuvaa myös pinnan laatua

53 Käyräsuunnistus Käyräsuunnistustaitoja ovat: 1. Kartan korkeusmuotojen hahmottaminen 2. Maaston korkeusmuotojen hahmottaminen 3. Korkeustasoilla eteneminen Opit parhaiten käyräkarttaharjoituksilla mäkisissä ja avoimissa maastoissa Muita harjoitteita: rinnesuunnistus, hiihtoja pyöräsuunnistus, pelkistysharjoitukset

54 Käyräsuunnistus

55 Käyräsuunnistus

56 Korkeussymbolit

57 Muodot B RASTIN- OTTO A RASTILTA LÄHTÖ

58 Kohteet Kartassa on sekä pistemäisiä että muodon sisältäviä kohteita Pistemäisiä kohteita ovat mm. kivet, jyrkänteet, kuopat, pistekumpareet, muurahaispesät ja erikoiskohteet Muodon sisältäviä kohteita ovat mm. tiet, polut, korkeuskäyrät sekä kasvillisuus-, vesistö- ja asuinalueet

59 Muotosuunnistus Muodot antavat suunnistamiseen aikaa koska niitä voi seurata Muodot sisältävät suunnan lisäksi usein myös tarkkaan olinpaikkaan (pisteeseen) liittyvää tietoa Yksinkertaistettu suunnistusalgoritmi: 1. Ennakoi muodot ja etene niillä 2. Tarkista pisteistä tarkka sijaintisi

60 Muotosuunnistuskartta

61 Muotosymbolit

62 Muodon erityishuomioita Seuraa korkeita muotoja (mm. mäet, aidat, avokalliot ja sähkölinjat) näkyvät kaukaa ja pitävät melkein aina paikkaansa Seuraa avoimia muotoja (mm. pellot ja hakkuut) näkyvät kaukaa ja pitävät useimmiten myös paikkaansa Etene uramuotoja (mm. polut ja ajourat) pitkin nopeita edetä mutta näkyvät huonosti ja muuttuvat helposti

63 Muodon erityishuomioita Epäile kasvillisuusmuotoja (mm. tiheiköt ja kuviorajat) muuttuvat vuodenajan mukaan ja muuttuvat vuosien saatossa Epäile vesistömuotoja (mm. suot ja soistuvat maat) muuttuvat sateiden mukaan ja ovat epätarkkoja rajoiltaan Huomioi viitoitukset ja kiellettyjen alueiden laidat usein helppo edetä mutta usein myös epätarkkoja viitoittajasta johtuen

64 Muotojen käyttö Muodossa kulkiessa on helppo nukahtaa koska luulet olevasi kartalla vaikket tiedä välttämättä kuinka pitkän matkan tai millä tasolla olet muotoa pitkin edennyt varmista sijaintiasi matkalla ja pisteillä Pyöreissä, loivissa ja suorissa muodoissa hankalinta havaita tarkka sijainti Kulmat, mutkat ja risteykset antavat tarkan sijainnin valitse osavälien lähtöpisteiksi

65 Mäkitreeni Käyräsuunnistus 3 eri rataa 1,8 3,1 km Kartassa korkeussymbolit sekä joitain tukimerkkejä Luettava kartasta pintoja ja tasoja sekä edettävä maastossa korkeusmuotojen mukaan

66 Jälkispekuloinnit

67 Pisteet B RASTIN- OTTO A RASTILTA LÄHTÖ

68 Pistesuunnistus Pisteet on usein vaikeasti havaittavissa: Näkyy usein vasta läheltä (mm. kivet ja kuopat) Voidaan helposti sekoittaa toisiinsa Pisteitä käytetään rastinotossa ja olinpaikan varmistamisessa sekä etenemiseen silloin, kun ne poikkeavat muusta ympäristöstä Sujuvassa pistesuunnistuksessa huomio kiinnittyy useampaan kohteeseen yhtä aikaa vrt. monialakatse vs. putkinäkö

69 Pistesuunnistuskartta Pistesuunnistuksessa olo on kuin olisi rastinotto koko ajan päällä.

70 Havaittavuustaulukko LUOTETTAVA Korkeuskäyrät, johtokäyrät Isot kivet, kiviryhmät, louhikot Ylitsepääsemättömät jyrkänteet Maantiet, tiet, kärrypolut, sähkölinjat Selvät kuviorajat, eriväriset kuviorajat Avosuot, ylitsepääsemättömät suot Ojat, ylitsepääsemättömät aidat Hakkuuaukot, pellot, pihamaat Rakennukset, tornit Risteykset, kulmat EPÄLUOTETTAVA Apukäyrät Pienet kivet, kivikot, hietikot Pienet jyrkänteet, irtomaarinteet Polut, epäselvät polut, ajourat, linjat Samanväriset kuviorajat, ei kuviorajaa Suot, soistuvat maat, suojuotit, lähteet Epäselvät ojat, kuopat, uurteet, aidat Hidastavat maapohjat, niityt Erikoiskohteet, rauniot Mutkat, päät Huippusuunnistaja ENNAKOI luotettavaa ja VARMISTAA epäluotettavaa.

71 Karttamerkkien luotettavuus

72 Pistesuunnistusmalleja

73 Rastinotto B RASTIN- OTTO A RASTILTA LÄHTÖ

74 Rastinotto Rastinotto päättää rastivälin Poikkeaa rastivälin toteuttamisesta vain siten, että ennakoitavat kohteet ovat tarkempia (100m x 100m vrt. 10m x 10m)

75 Rastinottostrategioita Ohjaavaa muotoa pitkin (esim. mäen laita) Pidentämällä sisääntuloa (esim. johdatteleva nenä) Joskus on vain hidastettava ja luettava kartalta kaikki kohteet, jos ei muita vaihtoehtoja ole käytettävissä. Käyttämällä kirkontornia / viimeistä varmaa (esim. korkea kumpare) Tekemällä varmistuskaarroksen eli ottamalla suunnan jommallekummalle puolen rastia (esim. ojan pää) Arvioimalla matkaa ja matkan täyttyessä pyörittämällä päätä (esim. tyhjät alueet) Lähtöuraa pitkin (esim. viestiletkat, viimeiset rastit) Suppiloimalla sisääntulon molemmilta puolin (esim. rinteen laidat, kaksi eri kohdetta)

76 Rastinottotyöskentely Astuminen rastiympyrään 2. Rastikohteen mieltäminen 3. Rastikohteen havaitseminen 4. Rastilipun havaitseminen 5. Koodin tarkistus 6. Leimaus 7. Suunnitelman teko 8. Lähtökulman määritys 9. Lähtö rastikohteesta 10. Seuraavien ennakoiden etsintä 11. Poistuminen rastiympyrästä Oranssi lippu vai rastipiste?

77 Rastimääritteet Liiallinen rastimääritteiden käyttö opettaa huonoille tavoille koodin tarkistus Rastimääritteet perusteltuja erityisesti kisatilanteessa tuloksen optimointi Jos et käytä rastimääritteitä niin ennen starttia huomioi seuraavat kohdat: Ensimmäisen rastin koodi Aitojen kulmat (etenkin sprintissä) Poikkeavat määreet (esim. jyrkänteen päällä)

78 Rastimääritteet Määritteiden poisjättö johtaa tarkempaan otteeseen rastin lähestymisessä Leimaa rastiympyrän keskellä, oikean sijainnin voit aina tarkistaa ympäristöstä Rastimääritteiden tarve kisoissa: Sprintin erityiskohteet kuten aidat ja eritasot Samanlaisiin maastokohteisiin sijoitetut rastit Yösuunnistus ja viestihajonnat

79 Rastiralli Rastinottoharjoitus 3 eri rataa 1,6 2,9 km Kartassa kaikki merkit Luettava rastivälin pisteet ja rastien tarkka sijainti

80 Jälkispekuloinnit

81 Pummin korjaus B RASTIN- OTTO A RASTILTA LÄHTÖ

82 Pummin korjaus Pummi eli suunnistusvirhe syntyy kun suunnistusajatus pettää etkä siihen tarpeeksi ajoissa reagoi Pummin voit korjata monella eri tavoin esim. suuntaa ja matkaa tarkastamalla, kulkuhistoriaa muistelemalla, näkyviä kohteita maastosta ja/tai kartasta etsien tai vaikka apua toiselta suunnistajalta kysyen Tehokkaimman strategian valinta riippuu paikasta ja epätietoisuutesi suuruudesta

83 Pummin paikka Alkuvälillä usein pelkkä suunnan korjaus riittää Loppuvälillä vaaditaan nopeampia ja isompia korjausliikkeitä.

84 Pummin paikka Jos olet rastivälin alku- tai keskiosalla eli kaukana rastista voit jatkaa etenemistä kunhan suunta on oikea tai tehdä uuden suunnitelman jos olet ajautunut sivuun Jos olet rastin lähettyvillä tai jo rastin ohi on aika tehdä nopeita korjausliikkeitä Selvitä epätietoisuutesi suuruus eli kuinka kaukana rastista ja kuinka suurella pintaalalla voit sijaita

85 Epätietoisuusellipsi Epätietoisuuden alue voidaan kuvata ellipsinä, jossa oletat kartalla sijaitsevasi Ellipsin akselit (A ja B) ovat riippuvaisia viimeisestä varmasta kohteesta kuljetusta suunnasta ja matkasta A B Designed by Janne Weckman

86 Pummaustekniikat Seisonta Pyörintä Kuutiointi Sahaus Poraus Haku

87 Pummaustekniikat Seisonta seiso paikallasi ja tutki välitöntä näkökenttää sekä kulkuhistoriaasi Pyörintä juokse spiraalimaista laajenevaa ympyrää etsien rastikohdetta Kuutiointi juokse m yhteen suuntaan, käänny 90 o, juokse taas jne. Sahaus juokse edestakaisin siirtymällä Poraus juokse suoria linjoja läpi Haku hae kauempaa varma piste

88 Pummaustekniikan valinta SAHAA kun olet kiinni muodossa HAE kun olet ihan hukassa PYÖRI kun etsit pistettä KUUTIOI kun etsit muotoa PORAA kun takana on pysäyttäviä muotoja

89 Valitse pummaustekniikka Kun epätietoisuusalue on pieni (< ha) Seiso ja bongaa rastikohdetta ja poikkeavaa Pyöri tai kuutioi alue rastikohdetta etsien Sahaa tai poraa alueen läpi ristiin rastiin Kun epätietoisuutesi on suuri (> ha): Näetkö maastosta jotain poikkeavaa? Saatko sen paikallistettua kartalle? Passaako kohteen sijainti kulkuhistoriaan? Josset niin etsi kartalta leveää ja pysäyttävää ja suuntaa sinne kunnes poikkeavaa löytyy

90 Taidon testaus B RASTIN- OTTO A RASTILTA LÄHTÖ

91 Taidon testaaminen Taidon voi testata kokonaisuutena suunnistuksellisesti haastavilla kilpailunomaisilla tilanteilla (esim. suunnistuskisat) Osa-alueittain testattaessa taito voidaan mitata neljällä eri osaamisalueella: 1. Reitinvalinta- ja suunnittelutaidot 2. Suunnan ja matkan arviointitaidot 3. Korkeus/käyräsuunnistustaidot 4. Tarkkuuskartanlukutaidot

92 Reitinvalintataidot Reitinvalintataidot voidaan testata reitinvalintaa sisältävillä rastiväleillä juoksemalla ne useampaan kertaan Valitse nopein reitti ja testaa tai ryhmän avulla testatkaa onko se sitä Voidaan hyödyntää myös aiemmin juostuja kisoja ja niiden gps-jälkiä Huomioitavaa ettei testata reitinvalinnan nopeutta vaan kykyä löytää paras reitti

93 Suunnittelutaidot Reitinvalinnan ohella suunnitelman sisällön mittaaminen on oleellista Testataan vertaamalla näytettyjä rastivälejä piirrettyihin rastiväleihin voidaan verrata kahta eri piirrosta toisiinsa Suunnittelutaitojen mittaaminen on kuitenkin epäselvää ja osaaminen yleensä paljastuu pummaustiheyden kautta koska hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

94 Suuntasuunnistustaidot Suunnan ja matkan arviointitaidot voidaan testata peitetyin sektorirastein Suunnan arviointitaitoja testattaessa rastisektorit ovat poikittain tulosuuntaan Matkan arviointitaitoja testattaessa rastisektorit ovat pitkittäin tulosuuntaan Osumat / poikkeamat kyetään kartan avulla todentamaan sijainnit mittaamalla

95 Käyräsuunnistustaidot Käyräsuunnistustaidot voidaan testata käyräsuunnistuskartalla suunnistamalla Rastivälit laadittava riittävän vaikeiksi, jottei fyysisellä kunnolla ole ratkaisevaa merkitystä lopputulokseen Kompassi pois ja mittakaava tuntemattomaksi jottei rastivälejä pääse ratkaisemaan suunnalla ja matkalla

96 Tarkkuuskartanlukutaidot Tarkkuuskartanlukutaidot voidaan testata pienipiirteisin rastinottoradoin Rastinottoradalla luettava joko lähes kaikki pisteet tarkasti tai osattava pelkistää suuresta informaatiomäärästä oleellinen Rastipisteet oltava vaikeita ja rastiliput pieniä, jottei fyysisellä kunnolla ole merkittävää vaikutusta lopputulokseen

97 Suunnistustaitotesti 3 x 1,0-1,3 km viuhkat Suuntasuunnistuksessa tavoitteena leimata rasti rastiympyrän keskustassa Käyrä- ja rastinotto-osiossa tavoitteena leimata rastit mahdollisimman nopeasti Testituloksena pisteytys osioittain vertailuna

98 Jälkispekuloinnit