???? 4???????????????? YLEISTÄMINEN SUUNNISTUSKARTOITUKSESSA. Tasapainoilua havainnollisuuden ja täsmällisyyden välillä

Transkriptio

1 4 YLEISTÄMINEN SUUNNISTUSKARTOITUKSESSA Tasapainoilua havainnollisuuden ja täsmällisyyden välillä Suunnistuskartoittajien talvipäivä , Jussi Silvennoinen Ei ongelmia!

2 4 I Mitäs tämä oikein on Yleistämisen lyhyt oppimäärä Valintayleistys Tiettyyn maastoon sopivat valintaperusteet (käyräväli, kivien minimimitta, vihreän asteet) Otanko vai jätänkö tietyn kohteen Graafinen yleistys Kohteen yksinkertaistaminen, yhdistäminen, siirtäminen ja korostaminen

3 4 I ISOM 2000 ohjeistaa näin: Suunnistuskartan mittakaava on 1: :10000-kartta on ainoastaan suurennos, kuvausohjeet ovat tasan samat kuin 1:15000! Käyräväli on 5 m tai 2.5 m Kartalla on kuvattava kaikki oleelliset kohteet, jotka suunnistaja havaitsee kilpailuvauhdissa Havainnollisuuden takia karttakuvaa pitää kuitenkin yleistää Kilpailija ei saa havaita pohja- ja korkeussijainnin epätarkkuuksia Minimimittoja on noudatettava Symbolikokoja ei saa muuttaa Näin yleistetään () maailmalla Ruotsi, 1:10000, 3-5 m Karkeasti yleistetty kartta Tšekki, 1:7500, 5 m Pahasti nyhrätty kartta

4 4 I Liika pelkistys vai ylikartoitus Tehokas, ennakoiva suunnistus perustuu kartan avulla hahmotettavaan maastokuvaan. Jos kartta on liian yleistävä, ei maastokuva ole oikea. Jos kartta on liian yksityiskohtainen, ei maastokuvaa voi juoksuvauhdissa muodostaa lainkaan. Pitäisi siis löytää näiden väliltä kultainen keskitie. Ylikartoituksen syitä OCADin monipuoliset toiminnot Liiankin hyvät pohja-aineistot Sprinttikartoituksen kuvausohjeet Liian kunnianhimoiset kartoittajat Asiantuntemattomat ratamestarit ja valvojat GPS-kartoitustekniikka, GPS-seuranta Laserkeilauksen mahdollisuudet Micro-OL

5 4 I Ylikartoituksen seurauksia 1:10000-karttakaan ei ole enää selkeälukuinen Kartoitustyön kustannukset kasvavat Kartan käyttöikä jää entistä lyhyemmäksi Ratamestarityö menee näpertelyksi Huippusuunnistajakaan ei kykene hyödyntämään kartan kaikkea informaatiota Miten päästä eroon ylikartoituksesta Kertaa ISOM2000-kuvausohjeet, erityisesti kohteiden minimimitat! Käytä maastokartoituksessa 1:7500-karttaa Ole kriittinen pohjakarttaa kohtaan Pyri tekemään maastokohteesta tulkinta ensivaikutelman perusteella, älä pohdi liikaa! Pohdi sitä, mikä on kohteessa oleellisinta Älä yritä kynällä tehdä huonosta maastosta hyvää maastoa! Jos mietit, otatko vai jätätkö jätä!

6 4 I Esimerkkejä yleistysasteesta Yleistetty - Sopiva - Ylikartoitettu Korkeuskäyrästö Käyrästö on suunnistuskartan tärkein elementti. Se jo sellaisenaan antaa maastosta toimivan yleiskuvan. Hyvästä käyrästöstä pystyy rivien välistäkin lukemaan paljon lisäinformaatiota maaston kulkukelpoisuudesta ja näkyvyydestä. Huonoilla käyrillä suunnistaminen ontuu, vaikka muut maastokohteet olisivatkin huolellisesti kartoitettuja käyrästön ja pistemäisten kohteiden ristiriidat paistavat läpi jo kirjoituspöydän ääressä. Pohja-aineiston käyrästöä ei pidä koskaan hyväksyä kritiikittömästi. Maaston hallitsevia muotoja pitää tarvittaessa korostaa. Maastossa olevia mättäitä ja möykkyjä ei pidä ottaa kartalle. Kuvausohjeiden mukainen kumpareiden minimikorkeus on 1 m. Turhia apukäyriä pitää välttää. Ei pidä myöskään käyttää ruotsalaistyylisiä apukäyrän pätkiä, joista ei pysty päättelemään viettosuuntaa. Jos apukäyriä tulee liikaa, pitää käyräväliä kenties muuttaa 5 m -> 2.5 m.

7 4 I ISOM2000: Luokituksen lähtökohtana etenemisnopeus ko. maaston tyypillisessä metsässä -Vihreän sävyt %-asteikolla -Keltaisen symbolien oikea käyttö -Väripinnan minimimitta 0.5 mm2/1:15000 Kasvillisuuskuvaus Soveltamisen ongelmia: -Etenemisnopeus vai näkyvyys -Kuvaustavan yksityiskohtaisuusaste -Vuodenaikojen vaihtelu -Epätasaisesti varttuvat taimikot -Harvennushakkuut, ajourat Muoti muuttuu - kartoituksessakin Erityyppiset kohteet nousevat muotiin suunnistuskartoilla 1970-luvulla ei kuvattu hakkuita lainkaan 1980-luvulla ei kuvattu avokallioita lainkaan, mutta jyrkänteet ylikartoitettiin Vasta 1990-luvulla alettiin käyttää pystyvihreää Nyt on yleistymässä kasvillisuuskuvauksen uudet sävyt: erittäin vaikeakulkuinen maapohja, läpipääsemätön kasvillisuus, huomattavat puut Mikä näistä nousee muotiin 2010-luvulla Maaston rehevyyden / heinäisyyden kuvaaminen (vuodenaikojen vaihtelu) Maanpinnan laadun kuvaaminen (kova / pehmeä / kivinen; urat) Pienempi käyräväli (eroon apukäyristä ) Kartan liittäminen yleiseen maastokoordinaatistoon (GPS:n käyttö) Kolmiulotteinen kartta (kartan havainnollistaminen )

8 4 Miten kuvaisit tämän kohteen Onko tämä ajoura I

9 Vuodenaikojen vaihtelun ongelma Isot kivet vai kiviryhmä Täydellistä karttaa ei ole eikä tule, paitsi ehkä sprinttipuolella. Älä ahnehdi liikaa, vaan pyri tekemään normien mukainen, hyvä kartta kilpailuvauhdissa etenevälle suunnistajalle. Kokeile itsekin suunnistaa 1: kartalla! 4 I