Tervetuloa aikuisten suunnistuskouluun!

Transkriptio

1 3.5. Tervetuloa aikuisten suunnistuskouluun! Sisällä Ilmoittautuminen Luento suunnistuksen perusteista ja suunnistusvarusteista Lisätietoa hyvinvoinnista, Herbalife Ulkona Suunnistajan Kauppa Ulkoiluvarusteita moneen lähtöön Pihakartta: Suunnanottoharjoitus Pihakartta: Matkan mittaaminen polulla ja polun vieressä Koulu on tarkoitettu jokaiselle, joka haluaa oppia suunnistuksen perusasiat aikuisten oikeesti. Tavoite on oppia kartan lukeminen ja suunnistuksen alkeet, jotta saat suunnistuksesta kuntoilulajin retkeilyyn, samoiluun tai vaikkapa iltarasteilla käytettäväksi Koulun vastuullinen rehtori: Tauno Haapasaari 1

2 3.5. Maastossa harjoitusryhmien vetäjinä toimivat kokeneet suunnistajat, jotka ovat tehneet kaikki kuviteltavissa olevat virheet jo ennen teitä. Suunnistuskoulu kokoontuu Jukolan hengen mukaisesti 7 eri viikkona ja ohjattu koulu päättyy Jukola Viesti-viikolla. Opittuja taitoja kannattaa harjoittaa läpi kesän jatkuvilla iltarasteilla Suunnistuskoulun nettisivut: Sivuilta löytyy lisämateriaali, linkit ja palautepalsta Palautepalstan kautta kaikki mieleen tulevat arvuuttelut ja kysymykset Maastoharjoitukset alkavat joustavasti välisenä aikana paikalle saapuneiden tahdissa. Sään mukainen varustus. 2. Ma Tapanila ulkoilumaja Maastoharjoitus: Kartan suuntaaminen, suunnanotto, karttamerkit Majalla: Herbalife : ravinto-ja hyvinvointitietoutta, 3. To Merrasjärvi, uimaranta Maastoharjoitus : Helppo suunnistusrata pareittain polkuja pitkin, kartan lukeminen, korkeuskäyrien opiskelua 4. To Karisto, Motorest P-paikka Maastoharjoitus : Helppo suunnistusrata pururataa ja muita uria hyödyntäen, oikaiseminen, ed. kertaus 5. To 3.6. Rautakankare, Karhukadun leikkikenttä Maastoharjoitus: Suunnan säilyttäminen liikkuessa, reitinvalinta 6. To Ahtialan K-Supermarket Maastoharjoitus: Valitulla reitillä pysyminen opittuun perustuen, oikaiseminen 7.To Pesäkallio, tanssilava P-paikka Maastoharjoitus: Jukolan Viesti-viikon hengessä suunnistusrata, itsenäinen tai parisuoritus 2

3 3.5. Suunnistaminen on koko ajan tapahtuvaa analysointia ja vastausten etsimistä kysymyksiin: MISSÄ nyt olen? MINNE menen? MITEN, mitä reittiä menen? MIHIN SUUNTAAN lähden? MITÄ näen edessä? Koskaan ei eksy helpommin kuin silloin kun luulee tietävänsä tien Kiinalainen sananlasku Väite: Minulta puuttuu suuntavaisto? Suuntavaistoa ei sinällään ole vaan kaikki on opittua (kiintopisteet) Väite: Kompassin käyttö on mutkikasta? En ymmärrä kompassia. Kompassi on vain apuväline, jolla otetaan kulkusuunta kartalta muistiin. Sitä voisi siis verrata vaikka muistitikkuun. Väite: Rastit ovat piilossa? Karttaan on yksinkertaistaen piirretty kaikki, mikä luonnossa kulkiessa näkyy. Pitää oppia tunnistamaan karttamerkit (=aakkoset) ja verrata niitä luontoon. Ja päinvastoin:tunnistaa luonnonmuodot ja verrata niitä kartan antamaan mielikuvaan. Väite: En ymmärrä mikä on mittakaava? Kartta on luonnon pienennös. Esimerkiksi mittakaava 1:10000 kertoo että 1 cm kartalla on cm luonnossa (eli siis 100m) Kesäsuunnistus Hiihtosuunnistus 3

4 3.5. Käytetään myös nimeä Trial-O Pyöräsuunnistus Tarkkuussuunnistus Suunnistuskartta on liikuntapaikka Uusia suunnistuskarttoja valmistetaan vuosittain noin 450 Kartan oikeudet omistaa sen valmistuksesta vastannut seura Alueesi suunnistuskartat löydät karttarekisteristä osoitteesta Karttoja voi ostaa seuroilta, kuntien liikuntatoimilta, myös joiltakin ulkoilumajoilta tms. Kartan valmistusvaiheet ovat Ilmakuvaus Stereotulkinta Maastotyö (suurin työvaihe) Puhtaaksi piirtäminen Tarkistukset Tulostaminen tai painaminen Sähköiseen muotoon tallennetut kartat on myöhemmin helppo päivittää Kartat tehdään kansainvälisen normiston mukaisesti, joten karttaa osaat lukea kaikkialla Puolet kartoitustyöstä tehdään seurojen talkootyönä, lopun tekevät ammattilaiset Värit ja merkit auttavat hahmottamaan maaston ja kartan välistä yhteyttä Suunnistuskartta on tarkka, mutta siihen ei piirretä kaikkia pienimpiä yksityiskohtia Kartan avulla suunnistaja voi Hahmottaa mielessään maastoa Tehdä reitinvalintoja Arvioida ja mitata etäisyyksiä Arvioida maaston kulkukelpoisuutta Edetä suunnitelmansa mukaisesti paikasta toiseen 4

5 3.5. Yleisimmin 1: Myös 1: käytetään Opetuskartat yleensä 1:5 000 Sprinttikartat 1:4 000 tai 1: 5000 Esimerkki: Jos kartan mittakaava on 1:10 000, vastaa sentti kartalla senttiä maastossa eli 100 metriä 5

6 3.5. Kolmiolla merkitään suunnistuksen aloituspaikka, K- piste, joka on maastossa merkitty rastilipulla Rastit merkitään karttaan ympyrällä, rastikohde on keskipisteessä Rastiympyrät yhdistetään viivalla Maali merkitään kaksoisympyrällä Viitoitettu reitti, jota on pakko seurata, merkitään katkoviivalla Ratapainatus tehdään läpikuultavalla violetilla painovärillä Rastin järjestysnumero (1, 2, 3 ) Rastitunnus (31, 32, ) Kohteen tarkennus ( kaakkoinen ) Rastikohde (kivi,kumpare) Täsmentävä tieto (tiheä) Kohteen koko tai laajuus (8x4) Rastilipun sijainti (itäsivu) Lisätietoja (väliaikarasti, juomarasti, jne) Yleensä määritteet löytyvät tapahtumapaikalta myös kirjallisena Suunnistuspuku Suunnistustossut Kompassi Emit-kortti Säärisuojat Otsalamppu Sadelippa (jos käyttää silmälaseja) Suojalasit (suoja, kartanluku) Kartansuojusmuovi Rastinmääritekotelo 6

7 3.5. Kompassi on muistitikku, jonka neularasiaa kääntämällä otetaan kartalta kulkusuunta muistiin. P Kulkusuunta on tosiasiassa vain kulma, joka muodostuu pohjoisen kanssa Kartassa pohjoinen on aina ylhäällä eli tekstit ovat oikeinpäin Helpottaa, jos ajattelee kulkusuuntaa kellotaulun avulla. Kuvan esimerkissä mennään pohjoisesta vähän vasemmalle eli noin kello 11 suuntaan Jaa kellon tuntilukema kahdella (esim. 18:00/2 =9:00) Suuntaa kellon 9 kohti aurinkoa Kello 12 :n suunta osoittaa nyt pohjoisen P 7

8 3.5. Suunnanotossa kartta voi olla missä tahansa asennossa, koska suunta otetaan kartan pohjoisviivojen avulla Aseta kompassin sivu kartalle rastiympyröiden väliviivan suuntaisesti Käännä neularasian suunnanottoviivat kartan koordinaattiviivojen suuntaiseksi pohjoishaarukka pohjoiseen Tässä kaikki, suunta on tallessa Karttaa suunnataan maaston mukaisesti siten, että se osoittaa aina menosuuntaan eli vasemmalla puolella olevat kohteet ovat kartalla vasemmalla ja oikealla puolella olevat oikealla Kartan voi suunnata myös kompassin avulla, jolloin kartan yläreuna on aina pohjoista kohti Kartan suuntaaminen on välttämätöntä maastokohteiden hahmottamisen helpottamiseksi Taittele karttaa sopivan kokoiseksi mieltymyksesi mukaan Pidä aina peukalo kartalla oman paikkasi kohdalla Siirrä peukaloa eteenpäin etenemisen mukaan Peukalo nopeuttaa kartanlukua! 8

9 3.5. Ennen rastilta lähtöä laaditaan suunnitelma etenemisreitistä Päätökseen vaikuttavat Omat taidot ja kunto Tarjolla olevat kulku-urat Maaston korkeuserot Maaston kulkukelpoisuus Hyvä reitinvalinta on puolet toteutusta! Kompassisuunnalla voit kulkea koko rastivälin tai osan siitä Käänny kunnes kompassin pohjoisneula asettuu pohjoishaarukkaan Kulkusuuntanuoli näyttää suunnan mihin pitää lähteä Valitse kaukaa sopiva kiintopiste jota kohti etenet Lähde liikkeelle kohti kiintopistettä Tarkista suunta sopivin välein matkan aikana Korkeuskäyrien väli on yleensä 5 metriä Usein käytetään myös apukäyriä puolittamaan korkeuskäyrien väli 2,5 metrin käyräväliä käytetään jos korkeuserot ovat vähäiset 2 metrin käyräväliä käytetään sprinttisuunnistuskartoissa Käyrillä kuvattuja kohteita käytetään usein myös rastipisteinä (notko, nenä, kumpare, suppa) Korkeuskäyrien lukeminen on keskeinen osa suunnistusta! Aloittelijalle korkeuskäyrien hahmottaminen on usein vaikein asia 9

10 3.5. Korkeuskäyrien lukeminen Tuttua seutua ilman polkukuvausta, vai onko? 10