Rauhallista joulua ja onnea uudelle vuodelle

Transkriptio

1 5 2009

2 2 Pääkirjoitus Rauhallista joulua ja onnea uudelle vuodelle Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja Riian uusi kaupunginjohtaja Nils Ušakovs löivät marraskuisessa tapaamisessaan kättä päälle jo 45 vuotta kestäneen ystävyyskaupunkitoiminnan tulevaisuudelle. Kuva Andris Krievins Muutama aika sitten tapasin Porissa asuvia viipurilaistaustaisia henkilöitä. Tapaamisessa oli mukana heitä, jotka hyvin muistivat talvisodan tapahtumat sodan, jonka syttymisestä tuli taannoin kuluneeksi 70 vuotta. He kertoivat yksityiskohtia siitä, miltä tuntui, kun sota syttyi. Satakunnan Museossa avattiin museon ja veteraanijärjestöjen yhteistyönä koottu talvisota-näyttely, joka jatkuu yhtä kauan kuin talvisota kesti 105 päivää. Näyttelyn mielenkiintoisinta antia ovat tietysti kuvat ja dokumentit, mutta ennen kaikkea ve- teraanisukupolven edustajien haastattelut. Suosittelen näyttelyä se on terveellistä vaihtelua meille, jotka pidämme kaikkea itsestäänselvyytenä. Itsestäänselvyytenä on myös pidetty sitä, että lama nyt jollakin tavalla ohitti meidät porilaiset tai me olemme sille immuuneja. Niin verotulokertymä tältä vuodelta kuin kesällä tehdyn talouden varautumissuunnitelman maltillisuus eivät kuitenkaan saa johtaa harhaan. Marraskuussa ilmestyneen Satakunnan talous katsauksen mukaan maakunnassa on ollut lomautettuja alkuvuonna neljä kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Yt-neuvottelujen piirissä on ollut tänä vuonna runsaat 600 henkeä ja irtisanottu on vajaat 300. Viimeisimpien barometrien mukaan yritysten henkilöstömääränäkymät ovat edelleen melko synkkiä. Finnveran ja Suomen yrittäjien mukaan Satakunnan pk-yrityksistä 74 % uskoo henkilöstömääränsä pysyvän ennallaan ja 16 % vähenevän. Elinkeinoelämän keskusliiton barometrissa Lounais-Suomen teollisuus- ja rakentamisalan yrityksistä yli puolet uskoo henkilöstömääränsä vähenevän, palveluyrityksistä noin 19 %. Kuntasektori on Satakunnassa merkittävä työllistäjä. Taannoin Porin kaupungin yhteistyötoimikunta oli kutsunut Rauman kaupungin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnat vieraakseen Porin kaupungintalolle. Totesimme, että organisaatioissamme on melkein työntekijää ja viranhaltijaa! Pohdimme myös sitä, miten tulevaisuudessa voisi tiivistää kaupunkien ja sairaanhoitopiirin yhteistyötä. Ainakin rekrytointi- ja koulutusyhteistyötä toivottiin. Asetimme pienen ideointiryhmän miettimään konkreettisia yhteistyökohteita. Kun mietintä on valmis, toivomme, että Porin ja Rauman kaupunkien ja Satakunnan sairaanhoitopiirin asianomaiset toimielimet suhtautuvat ehdotuksiimme myönteisesti. Porin ja Riian kaupunkien yhteistyö on jatkunut 45 vuoden ajan. Latvian talous on todellisessa kriisissä ja se heijastuu tietysti myös Riian kaupunkiin. Voimme kuitenkin olla ylpeitä, että kesän kuntavaaleissa valittu kaupungin uusi johto haluaa edelleen jatkaa yhteistyön tiellä Porin kanssa emme ole pääkaupunki, kuten Riika, mutta selvästi arvostus pitkäaikaista yhteistyötämme kohtaan on suuri! Uudet ja jatkettavat yhteistyökohteet tullaan konkretisoimaan ensi vuoden alussa. Vuosi vaihtuu pian ja Porin kaupungin organisaatiossa se näkyy monina muutoksina: perusturvan yhteistoiminta-alueen käynnistyminen, ammatillisen koulutuksen siirtyminen Länsirannikon koulutus Oy:n järjestämisvastuulle sekä Porin palveluliikelaitoksen toiminnan käynnistyminen vaikuttavat monen viranhaltijan ja työntekijän elämään ei välttämättä millään tavalla itse päivittäiseen työhön, mutta palkanmaksaja vaihtuu. Elämme jatkuvan muutoksen maailmassa eikä paluuta menneisyyden rauhalliseen kunnalliselämään ole. Uusi vuosi tuo mukanaan uudet haasteet ja muutokset. Ennen niitä suokaamme itsellemme ja läheisillemme hetki lepoa ja hyvää tahtoa. Rauhallisen joulun toivotuksin Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Muuttuvat rajat Noormarkun keskustaa jouluasussa. Taustalla nykyinen kirjasto, joka siirtyy remontoitavaan kunnantaloon vuonna Nykyisen Noormarkun kunnan alueet olivat keskiaikaisen Ulvilan takamaita, jossa ihmiset asuivat pienissä kyläyhteisöissä. Kylät muodostuivat lassilalaisista, finpyyläisistä, noormarkkulaisista tai söörmarkkulaisista. Alueita pidettiin lähinnä tuottoisina turkisten metsämaina. Tammikuun 20. päivänä 1402 Turun arkkidiakoni Henrikki Maununpoika lahjoitti omistamansa Norrmarkin tilan Ulvilan pitäjästä Turun Arkkiteinin pöydälle. Lahjoitustila tunnettiin myöhemmin Noormarkun kartanona. Lahjoitustila pysyi kirkon omistuksessa vuoteen 1541 saakka alueet lahjoitettiin edelleen ja 1556 alue muutettiin kruununtilaksi. Nykyisen Noormarkun alue muuttui vähitellen paikallaan pysyviksi yhteisöiksi. Alueen veronmaksukyky alkoi innostaa kirkkoa ja kruunua luvun alussa alueet liitettiin osaksi Ulvilan seurakuntaa. Ennen vuosisadan vaihtumista osa noormarkkulaisista liitettiin kihlakuntajaossa osaksi Kokemäen kuninkaankartanoa, jota hallitsivat Turun piispat luvulla alueet vaihtoivat omistajuuksia ruotusotamiehen torppina, ratsutiloina, kreivikuntina ja läänityksinä. Tuolloin osa alueista kuului jo Porin kreivikuntaan, jonka alueen sotamiehet kuuluivat Porin rykmenttiin. Seuraavan vuosisadan aikana maat vaihtoivat useasti omistajaa ja keskittyivät vähitellen omiksi alueikseen. Itsenäisen kunnan alku lähti käyntiin oman kappeliseurakunnan perustamisesta irrottautumalla Porin ja Ulvilan seurakunnista. Kulku Poriin ja Ulvilan kirkkoihin koettiin hankalaksi. Kuningas myöntyi aluksi vain oman hautausmaan perustamiseen. Omaksi kappeliseurakunnaksi Noormarkku muuttui , jonka kunniaksi noormarkkulaiset hankkivat nykyiseen kellotapuliin toisen kellon Ulvilan emäkirkon yhteisessä pitäjänkokouksessa päätettiin, että jokainen Ulvilaan kuulunut seurakunta muodostaisi itsenäisen kunnan. Päätösten toimeenpanossa ei pidetty kiirettä ja Noormarkun itsehallinnollinen maalaiskunta perustettiin vasta Noormarkun kunnanvaltuusto päätti tehdä esityksen valtioneuvostolle kuntajaon muuttamiseksi yhdistymissopimuksen mukaisesti liittämällä Noormarkun kunta Porin kaupunkiin lukien. Runsaan 600 vuoden aikana hallinnolliset ja omistukselliset rajat, sukupolvet, kotiseudut ja muistot ovat vaihtuneet moneen kertaan. Nyt on alkamassa jällen uusi aikakausi, emmekä kukaan tiedä minkälaista on vuonna Rajat ovat olleet olemassa siksi, että niiden sisäpuolella asuvilla olisi hyvä ja turvattu tulevaisuus. Tästä on hyvä jatkaa. Teksti ja kuva Esa Kohtamäki

3 3 Henkilöstöasioita Työterveyshuolto kumppaninamme - tahdomme terveyttä ja hyvinvointia Porin kaupungin työterveyshuollon järjestää kaupungin oma liikelaitos Satakunnan Työterveyspalvelut. Henkilöstöpalvelut käy parhaillaan neuvotteluja vuoden 2010 sopimuksesta. Kaupunki järjestää edelleen henkilöstölleen kokonaisvaltaisen työterveyshuollon. Se muodostuu lakisääteisestä työterveyshuollosta, jolle on leimallista ennaltaehkäisy sekä yleislääkäritasoisen työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon tarvittavine laboratorio- ja kuvantamistutkimuksineen. Yhteinen tahdon asia Toiminnan laadusta ja laajuudesta sovitaan sopimuksella, jonka yksityiskohtainen sisältö ilmenee kullekin vuodelle tehtävästä toimintasuunnitelmasta. Työnantajan tavoitteena on erityisesti työhyvinvoinnin lisääminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Toimintasuunnitelmassa on myös asetettu tavoitteita muun muassa yhteistyön käytännön järjestämiselle ja raportoinnille. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa on tehty oheinen malli, johon on kuvattu toiminnan osapuolet, heidän tehtävänsä ja tarvittavat toimenpiteet. Mallia on tarkoitus vielä kuluvana vuonna käsitellä johdon ja esimiesten, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tapaamisissa. Työhyvinvointi on monitahoinen asia ja se on meidän kaikkien yhteinen asia. Se on myös selkeästi tahdon asia. Teksti Helena Metsälä Kuva Tuula-Maria Asikainen, Helena Haula, Ulla Roininen TERVE-Pori mallin käytöllä pyritään edistämään työhyvinvointia ja hallitsemaan sairauspoissaoloja.

4 4 Henkilöstöasioita Oletko pysynyt mukana? Pori suuren muutoksen Maailma muuttuu, niin myös Porin kaupunki. Paljon on uudistettu, lisää on tulossa. Suurin ja näkyvin askel on kuntaliitos. Noormarkun kunnasta tulee osa Porin kaupunkia. Porissa on haluttu uudistaa rakenteita ja toimintatapoja. Omien valintojen lisäksi taustalla on ollut valtion tahto, mikä on näkynyt erityisesti Paras-hankkeessa. Kertaus on opintojen äiti. Ohessa jo tehtyjä ja tulevia uudistuksia. Sosiaali + terveys = Porin perusturva Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve ei ole vähenemässä, päinvastoin, tilanne monimutkaistuu ja tarpeet kasvavat. Palveluita tarvitsevat niin lapsiperheet kuin ikääntyneetkin. Yhä suurempi osa kuntien tuloista menee sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kysymyksiä Väestö ikääntyy Palvelujen tarve kasvaa Mistä työvoima? Mistä rahat? Organisaation selkeys Vastauksia Porin perusturva aloitti Päällekkäisyydet poistettiin Päivähoito ja varhaiskasvatus koulutoimeen Satakunnan työterveyspalvelut aloitti Hynttyitä yhteen = perusturvan yhteistoiminta-alue Sosiaali- ja terveyspalveluissa mennään Porin seudullakin yli kuntarajojen. Arvio on, että aiempaa isommalla väestöpohjalla saadaan paremmat tulokset kuin kuntakohtaisesti. Pori on kuuden kunnan kompuksen vastuukunta. Kysymyksiä Paras-laki Taloudelliset paineet Järkevyys Turhien kuntarajojen häivytys Vastauksia Porin, Luvian, Merikarvian, Noormarkun, Pomarkun ja Ulvilan muodostama yhteistoiminta-alue aloittaa asukkaan kokonaisuus Tasapuolisuus ja taloudellisuus Fysioterapeutit työssään Noormarkun terveyskeskuksessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet melkoisessa myllerryksessä Porissa, kun perusturva aloitti tämän vuoden alussa. Ensi vuoden alussa aloittava yhteistoiminta-alue palvelee kuuden kunnan yli asukasta. Onneksi meillä on jo kokemusta tällaisista organisaatiomuutoksista ja niiden toteuttamisesta. Kari Hannus, apulaiskaupunginjohtaja Suurissa muutoksissa toimiva vuorovaikutus on tärkeää. Näin minimoidaan kipu ja huomisen tuska. Esa J. Anttila, JUKO:n pääluottamusmies Kulttuuri Kulttuuritoimistosta Kulttuuriasiainkeskus, kulttuuritoimenjohtaja Kirjasto, taidekoulu sekä lasten ja nuorten kuvataidekoulu osaksi kulttuurihallintoa Kirjasto siirtyi päättyvän vuoden alussa osaksi kulttuurihallintoa Taidemuseon, Satakunnan Museon ja Sinfoniettan rinnalle. Porin kirjastoissa lainojen määrä on lähes kaksi miljoonaa, asiakaskäyntejä on yli Satakunnan kirjastojen yhteisjärjestelmä saatiin valmiiksi marraskuussa. Mukana on 19 kuntaa.

5 5 Henkilöstöasioita kourissa Ruoka, siivous, kiinteistö = Porin Palveluliikelaitos Rationalisointi ja keskittäminen, ja toisaalta tukitoimien eriyttäminen ydintoiminnasta ovat varsin tavallisia kuntien ratkaisuja. Porissa Palveluliikelaitoksessa tulee työskentelemään 700 henkilöä. Kysymyksiä Järkevyys, tukipalvelut yhteen Tukipalvelut kontra ydintehtävät Kustannustason nousun estäminen Mistä työntekijät jatkossa? Vastauksia Pohjatöitä tehty runsas vuosi Porin palveluliikelaitos aloittaa toimintansa Synergia Toive säästöistä? Pori on muuttunut alakuloisesta kaupungista rohkeaksi uudistajaksi. Muutosprosessin kokemuksen - hyvät ja huonot, on otettava opiksi tulevaisuudessa. Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja Palveluliikelaitoksessa henkilöstöä on 700. Suurin ryhmä on puhtauden parissa työskentelevät, nelisensataa. Siivottavia neliömetrejä on Toiminta alkaa vuoden 2010 alussa. Pori + Rauma + ammattikoulutus = WinNova Valtion suunnalta on paineita ammatillisen koulutuksen kokoamiseen. Pori ja Rauma yllättivät ja löysivät yhteisen sävelen. Aikuiskoulutuskeskukset kytkettiin samaan prosessiin. Vastauksia Kysymyksiä Maakunnan ammatillisen koulutuksen hajanaisuus Pori ja Rauma? Opetusministeriön tavoitteet Paras-laki Aloittaa Yhteistyön tulos Länsirannikon Koulutus Oy Markkinointinimi WinNova Nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta Palvelee alueen yrityselämää Kyse on palvelujärjestelmän päivityksestä. Meidän on oltava toimintakuntoisia tämän päivän ja huomisen vaatimuksissa. Kieltämättä pitkät prosessit ovat olleet raskaita henkilöstölle. Aulis Laaksonen, apulaiskaupunginjohtaja Ympäristövirasto Tavoitteena paremmat palvelut, yhden luukun periaate: Valtakatu 11 Rakentamisen, ympäristönsuojelun ja -terveydenhuollon lupa-asiat Kolme vastuualuetta: ympäristö ja ympäristöterveys, rakennusvalvonta sekä elintarvike- ja ympäristölaboratorio Porilab erillisenä taseyksikkönä Aloittivat Hienosti porukka on selvinnyt, vaikka kahdessa vuodessa kaikki kivet on käännetty. Olimme hyvin mukana perusturvan synnyttämisessä, prosessi oli hyvä. Ehkä yhteistoiminta-alue tuli liian nopeasti, viestintäongelma on suuri. Henna Tuomikoski, TNJ/Superin pääluottamusmies Tekninen palvelukeskus Neljä yksikköä: hallinto- ja viranomaispalvelut, omistaminen, rakentamispalvelut sekä ajoneuvokeskus Sisäisen kumppanuuden toimintatapa Aloitus Tämä on ollut ay-liikkeelle raskasta, muutokset ovat vaatineet meiltä valtavasti ponnistuksia. Muiden kanssa on pärjätty, mutta yhteistoiminta-alueen aikataulu on ollut kohtuuton. Harri Siitonen, JHL:n yhteisjärjestön pääluottamusmies Teksti Tapio Furuholm, Kirsi Vahtokari Kuvat Esa Kohtamäki, Heli Koskela

6 6 Henkilöstöasioita Perehdyttämisellä työhyvinvointia Osuvilla henkilövalinnoilla on keskeinen merkitys työyhteisön toiminnan tehokkuudelle. Perehdyttäminen on rekrytoinnin viimeinen vaihe, jolla voidaan lisätä rekrytoinnin onnistumista tai tuhota se. Uusi työntekijä saa perustietoa tehtävästään jo rekrytointiprosessin aikana, mutta hyvällä perehdyttämisellä hän pystyy mahdollisimman pian antamaan täyden työpanoksen työyhteisölleen. Lomake auttaa alkuun Rummussa on lomake perehdyttämisen tueksi. Excel-pohjaista lomaketta voi muokata lisäämällä tai poistamalla perehdyttämiskohteita. Lähin esimies ja perehdyttäjät käyvät lomakkeen läpi jo ennen tulokkaan saapumista ja huolehtivat, että hänelle on järjestetty työvälineet valmiiksi, kun hän ensimmäisenä päivänä tulee työpaikalle. Näin työntekijä tuntee olevansa tervetullut työyhteisöön. Myös puhelinvaihteelle on syytä ilmoittaa uudesta työntekijästä. Ensimmäinen päivä uudessa työpaikassa on aina jännittävä. Siksi uutta työntekijää ei pidä kuormittaa liialla tiedolla. Perehdyttäjien laatimaa perehdyttämissuunnitelmaa muokataan ja täydennetään yhdessä tulokkaan kanssa. Siten huomioidaan hänen aikaisempi osaamisensa ja kokemuksensa. Tulokkaalla voi myös olla kysymyksiä, joihin hän toivoo vastauksia. Liian usein tulokas jätetään yksin. Ella Äijälä tuli Porin kaupungin palvelukseen Hallintokeskuksen Talouspalvelut-yksikköön controlleriksi lokakuussa Täytyy sanoa, että perehdyttäminen uuteen tehtävään ei ollut kovin suunnitelmallista. Minut toki tutustutettiin heti alussa talouspalveluiden henkilökuntaan ja kävimme esimieheni kanssa vierailemassa eri liikelaitoksissa, jotka kuuluvat vastuualueeseeni, muistelee Äijälä omaa perehdyttämisvaihettaan. Suunnitelmallisuus tukee oppimista Uudelle henkilölle on tärkeää saada tietoa organisaatiosta ja sen toiminnasta. Myös sisäisellä haulla rekrytoidulle on tarpeen kertoa hallintokunnan toiminnasta. Tulokasta on hyvä kannustaa myös itsenäiseen perehtymiseen esimerkiksi Rummun sivustoilta tai antamalla hänelle oppimista edistäviä tehtäviä. Olin aikaisemmin työskennellyt yksityisellä puolella ja kunta-ala oli minulle melko vieras. Hyödyllistä tietoa olen löytänyt muun muassa Rummusta ja Porin kaupungin nettisivuilta ja kunta-alasta laajemmin Kuntaliiton sivuilta, Ella Äijälä kertoo. Toimi oli aivan uusi eli ei ollut olemassa edeltäjää, jonka saappaisiin hypätä. Oman roolin etsiminen ja tehtävänkuvan muodostaminen on vienytkin aika pitkään ja osittain se on kesken edelleen, toteaa Ella Äijälä työstään controllerina Talouspalvelut-yksikössä. Tavoitteena perehdyttämisessä on paitsi virheiden ja vaaratilanteiden välttäminen, myös tulokkaan sopeuttaminen tuloksentekoon ja laadukkaaseen asiakaspalveluun. Ensi vaiheen perehdyttämistä seuraa työnopastusjakso, joka voi kestää jopa kuukausia. Työn haltuun ottamisen tulisi kuitenkin tapahtua jo koeaikana. Perehtyjälle voidaan myös nimetä mentori, henkilö, jonka puoleen hän voi kääntyä neuvoja tarvitessaan. Ensimmäisten kuukausien aikana vuoropuhelu tulokkaan ja työyhteisön välillä on tärkeää. Rekrytoinnin aikana on voinut syntyä liian ruusuinen kuva niin työstä, työpaikasta kuin tulokkaastakin. Hyvä perehdyttäminen on aina kaksisuuntaista: uusi työntekijä tuo tullessaan mahdollisuuden luopua jostakin vanhasta toimintatavasta. Perehdyttämistoimien päätteeksi esimies käy perehtyjän kanssa palautekeskustelun esimerkiksi kolmen kuukauden päästä töiden aloittamisesta. Palautekeskustelu voidaan käydä myös ensimmäisessä kehityskeskustelussa. Perehdyttäminen lisää tuloksellisuutta Porin kaupungin henkilöstön vaihtuvuus lisääntyy lähivuosina suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Vuoden 2010 alussa kaupungin palkkalistoille siirtyy satoja yhteistoiminta-alueen työntekijöitä. Hyvä perehdyttäminen luo pohjan uusien työntekijöiden työhyvinvoinnille. Perehdyttäminen luo positiivista työnantajakuvaa ja vaikuttaa osaltaan kaupungin työnantajamaineeseen. Perehdyttämistoimet vievät aikaa, mutta panostus uuteen henkilöön maksaa itsensä takaisin työntekijän sitoutumisena, tuloksellisena toimintana ja asiakastyytyväisyytenä. Teksti Riitta Saarinen Kuva Heli Koskela Muistathan palauttaa kulttuurikuntokorttisi mennessä henkilöstöpalveluiden ala-aulaan, Antinkatu 2. Hyvät palkinnot jaossa! Kaupunkikortti poistuu käytöstä Kaupunkikorttijärjestelmä on vanhentuneena poistumassa käytöstä, eikä sillä enää jälkeen voi esimerkiksi maksaa työpaikkaruokailua. Henkilöstöpalvelut käynnistää heti alkuvuodesta neuvottelut työpaikkaruokailun kehittämiseksi. Teksti Helena Metsälä

7 7 Henkilöstöasioita Älä eksy salasanaviidakkoon Lisätietoja: Suurimmalla osalla kaupungin työntekijöistä on käyttäjätunnus yhteen tai useampaan tietokoneohjelmaan. Tunnukset ja salasanat ovat arkipäivää niin perinteisessä toimistotyössä kuin konehuollossakin. Uusia tunnuksia tehdään IT-palveluissa vuosittain noin kpl ja vanhoja poistetaan noin 700 kpl. Tunnukset tilataan IT-palveluista Rummussa olevalla lomakkeella. Se löytyy Rummun sisäisistä palveluista, ja sieltä IT-palvelujen alta kohdasta Tunnukset. Poikkeuksena ovat ESS- ja FK-tunnukset, jotka tilataan Taloustuesta (Taloustuki Kuntapalvelut Oy) heidän nettisivullaan olevalla lomakkeella. Lomake löytyy myös Rummusta. Rummun etusivulla klikataan sivun alaosassa olevaa Taloustuen linkkiä, ja sen jälkeen valitaan linkki palkkahallinto. Palkkahallinnon sivuilla on keskivaiheilla linkki tunnuspyyntölomakkeeseen. ESS- ja FK-tunnuksia ei tilata sähköpostilla eikä puhelimitse. Perusturvassa ESS- ja FKtunnuspyyntö tehdään sähköpostilla Leila Lahtiselle, joka puolestaan tekee varsinaisen tilauksen Taloustuelle. Käyttäjällä vastuu tunnuksestaan Käyttäjä saa tiedon tunnuksestaan ja salasanastaan sähköpostilla tai sisäisessä postissa paperilla. Käyttäjän on opeteltava tunnuksensa ja salasanansa ulkoa, sillä saapuneen käyttäjätunnusilmoituksen ainoa oikea säilytyspaikka on paperisilppuri. Ilmoitusta ei saa säilyttää itsellään, jotta kukaan ulkopuolinen ei pääse tunnukseen käsiksi. Eri ohjelmien tunnuksia ja salasanoja ei myöskään pidä kerätä samalle paperille muistiin, vaikka se tuntuisikin houkuttelevan kätevältä. Käyttäjä vastaa omista tunnuksistaan, ja useiden ohjelmien käytöstä jää sähköinen jälki, jolla esimerkiksi väärinkäytökset pystytään jäljittämään. Käyttäjätunnusten tilaaminen tulee olla hallintokunnissa vastuutettu asianmukaisesti. Tunnuksilla pääsee tekemään erilaisia asioita. Tästä syystä on tärkeää, että hallintokunnissa johto ja esimiehet ensin suunnittelevat työnkuvat ja prosessit tarkoituksenmukaisiksi ja sen jälkeen henkilöille tilataan käyttäjätunnuksia tarpeen mukaan. On hyvä myös aika ajoin käydä kaikki läpi ja varmistaa, ettei kenelläkään ole turhia tunnuksia, muistuttaa henkilöstöpäällikkö Helena Metsälä. Ei liian helppoa salasanaa Joissakin ohjelmissa (esimerkiksi Tiimi) salasana pitää vaihtaa tietyin väliajoin. Hyvä salasana on nimensä mukainen, eli ei liian helppo ja arvattava. Salasanana ei pidä käyttää vuodenaikoihin, omaan etu- tai sukunimeen, lempinimeen, lasten tai lemmikkien nimiin liittyviä tai muita helppoja sanoja. Siviilissä ja työssä käytettävät salasanat tulisi erotella. Ei siis pidä käyttää samoja salasanoja kotisähköpostissa ja töissä Tiimissä. Salasana tulisi olla pituudeltaan vähintään 8 merkkiä. Hyvässä salasanassa on sekä kirjaimia (isoja ja pieniä) että numeroita, mitä jotkut ohjelmat jopa vaativatkin. Salasanassa kannattaa yhdistellä sanoja, jotka eivät kuulu yhteen. Hyvä salasana on esim. kala39matto. Vielä parempi olisi nt8ce2g. Kun tunnusta ei enää tarvita Kun tunnusta johonkin ohjelmaan ei enää tarvita, siitä pitää ilmoittaa IT-palveluihin Lauri Pihlavalle tai Anna Kirsille ja ESS- ja FK-tunnusten osalta Taloustukeen. Suuri osa tunnuksista on hallintokunnille maksullisia, eikä käyttämättömistä tunnuksista kannata maksaa. Useissa ohjelmissa on käytössä tietty määrä lisenssejä, joten käyttämätön tunnus vie turhaan yhden lisenssin. IT-palveluista voi pyytää oman hal- IT-palvelut Anna Kirsi (käyttäjätunnuslistat ja tunnusten poistot): puh 1186 tai sähköposti kirsi anna Lauri Pihlava (tunnusten poistot): puh 1131 tai sähköposti pihlava lauri Helpdesk (salasanaongelmat): puh 1130 tai sähköposti helpdesk Taloustuki Kuntapalvelut Oy ESS-oikeudet: essoikeudet@taloustuki.fi (Tiimillä lstt essoikeudet ) FK-oikeudet: fkoikeudet@taloustuki.fi (Tiimillä lstt fkoikeudet ) Tapani Majuri, puh Tunnushakemukset Rummun kautta. lintokunnan käyttäjätunnukset tarkistettavaksi, ja Taloustuesta voi kysellä ESS- ja FK-tunnuksista. Yhteispelillä tämäkin asia sujuu. Teksti Anna Kirsi Vuosi reilua kauppaa Porissa Porin kaupunki on nyt toista vuotta Reilun kaupan kaupungin arvonimen haltijana. Pori sai arvonimen toisena kaupunkina Suomessa. Arvonimen myöntää Reilun kaupan edistämisyhdistys ry. Arvonimi myönnetään kunnille, jotka haluavat edistää eettistä kuluttamista käyttämällä reilun kaupan periaatteiden mukaan tuotettuja tuotteita. Porin lisäksi arvonimi on myönnetty Tampereen, Espoon ja Joensuun kaupungeille sekä Utajärven kunnalle. Aloitteita on vireillä noin 50 kaupungissa tai kunnassa. Porissa on tehty kovasti töitä asian eteen ja kaupungissa toimii vireä Reilun kaupan kampanjatiimi. Reilun kahvin ja teen nauttiminen on laajentunut useisiin hallintokuntiin. Myös ravintoloiden määrä tuotteiden tarjoajina on lisääntynyt. toloissa ja hotelleissa, ja niitä kulutetaan työpaikoilla, seurakunnissa ja muissa yhteisöissä. Lisäksi kaupunki osallistuu Reilun kaupan viikkoihin ja tiedottaa kaupunkilaisille Reilusta kaupasta. Arvonimi pitää ansaita joka vuosi uudelleen. Reilun kaupan viikkoa juhlittiin Porissa lokakuussa muun muassa futisturnauksen, pääkirjaston ruusunäyttelyn ja ympäristöviraston uusissa tiloissa toteutetun ympäristönäyttelyn merkeissä. Reilun kaupan maaottelussa ratkaistiin Pohjolan Reilun kaupan mestaruus Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kesken. Mestaruuden voitti maa, josta löytyi maaottelupäivänä järjestettyihin reiluihin taukoihin eniten osallistujia. Pori osallistui maaotteluun. Maaottelun voitti Ruotsi, mutta Suomi oli hyvä kakkonen. Reilun kaupan viikon juhlallisuuksiin Eetunaukiolla osallistui myös kamerunilainen puuvillatuottaja Oumarou Gadjere, joka saapui Poriin kertomaan Reilun kaupan vaikutuksista hänen ja yhteisönsä elämään. Arvonimi pitää ansaita joka vuosi Arvonimi edellyttää, että Reilun kaupan tuotteita on oltava laajasti saatavilla kaupungin ruokakaupoissa, kahviloissa, ravin- Juniori-ikäisten Reilun kaupan futisturnaus pelattiin Eetunaukiolla. Näytösturnauksessa pelasivat puolestaan Porin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen yhteisjoukkue, joukkueet vapaa-aikavirastosta ja -lautakunnasta, koulutusvirastosta ja -lautakunnasta sekä paikallisjulkkiksista koostettu Fair trade joukkue. Turnaus pelattiin Reilun kaupan kriteerein valmistetuilla jalkapalloilla. Reilun kaupan info-teltta oli pystytetty Eetunaukiolle ja kahvia maistateltiin. Reilusti eteenpäin! Teksti Kaija-Liisa Lohivuo, Porin Reilun kaupungin yhteyshenkilö Kuva Kirsi Vahtokari Hankintapalvelut uudessa osoitteessa Hankintapalvelut-yksikkö on muuttanut uusiin tiloihin ja palvelee nyt osoitteessa Antinkatu 2 (1. kerros). Muuton yhteydessä luovuttiin lankapuhelinliittymistä. Uudet puhelinnumerot ja muut yhteystiedot löytyvät hankintapalvelujen nettisivuilta: Hankintapalvelut-yksikössä on tarjolla jouluglögit torstaina klo Henkilökunta toivottaa kaikki tervetulleiksi tutustumaan hankintapalvelujen uusiin tiloihin!

8 8 Askel parempaan palveluun Internetin palveluhakemistosta kaupungin ykkösluettelo Jos et ole koskaan käynyt Porin kaupungin nettisivujen Palveluhakemistossa, nyt on se korkea aika. Se on hyödyllistä kaikille: kaupungin palveluksessa oleville ja porilaisille, joiden palkkalistoilla me olemme ja joita me yritämme palvella. Ja kaiken lisäksi: Palveluhakemiston hakusanat ovat hallintokunnille ja laitoksille ilmaisia. Seitsemän käskyä Palveluhakemistosta Esimerkki Jokainen hallintokunta haluaa palvella porilaisia mahdollisimman hyvin. Kaupungin internet-sivujen Palveluhakemisto on siihen erinomainen apuväline. Periaate pitäisi olla: porilainen saa haluamansa tiedon palveluhakemistosta aina yhdellä klikkauksella. Ei kuudella vaan yhdellä. Palveluhakemiston tietojen tulee olla oikeita ja ne pitää löytää helposti. Harkitut hakusanat auttavat palveluprosessia. Yhtä asiaa voidaan lähestyä useammasta kulmasta tai viipaloida palvelut alakategorioihin. Palveluhakemistossa voi ja tuleekin olla enemmän hakusanoja kuin puhelinluettelossa. Palveluhakemisto on ilmainen, vain päivittäminen eli työ maksaa. Työ on kuitenkin nyt tehtävä, ihmisten täytyy tietää mistä he palvelunsa saavat. Mitään ylimääräistä Palveluhakemiston päivityksen vuoksi ei tarvitse tehdä. Jonnekin oikea yhteystieto on kirjattava joka tapauksessa. Paikkansa pitävät hakusanat ja yhteystiedot helpottavat puhelinvaihteen painetta. Kuntalaisten ei tarvitse soittaa turhia puheluita, hän välttyy vihatulta pompottamiselta. Palvelun laatu paranee Palveluhakemisto ei ole lista netin linkkejä. Sen kautta on päästävä suoraan asiaan. Lisäetuna voi olla linkki hallintokunnan tai laitoksen www-sivuille. Palveluhakemiston merkitys nousee sfääreihin, kun Noormarkku liittyy Poriin ja yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa. Opetetaan uudet porilaiset ja palvelujamme käyttävät heti käyttämään Palveluhakemistoa. Me viestinnästä vastaavat lupaamme voimia säästämättä tehdä tunnetuksi Palveluhakemistoa ja sen hyödyllisyyttä. Teksti Tapio Furuholm Kuvat Heli Koskela Kaupparatsut vauhdissa röyhkeyden rintamilta Prr Prr, Furuholm Hyvää päivää Tapio, täällä on Jokisen Jaska XRPZ:stä. Mitä Poriin kuuluu? Muistat varmaan kun keväällä sovimme teidän tietojenne päivityksen meidän sivustoillamme. Jaa unohtunut no ei se mitään, näitä puheluita taitaa tulla. Tutkimuslaitos PWB:n uusimman kyselyn mukaan meidän luettelomme on ylivoimaisesti käytetyin Niin Jaska sähän muistat, että Pori ei anna tietojaan sivustoille, joista te peritte maksun siis täysin ylivoimainen tuo meidän saama tutkimustulos, 20 miljoonaa käyntiä vuodessa sivuilla. Tämä on Porille aivan välttämätön, ja edullinen, ja meillä on tämä tarjouskin Ovatko nämä tiedot entisellään, siis Porin kaupunki Edellä kuvattu on päivittäistä riesaa. Porin kaupungille yritetään pakkomyydä joka päivä tilaa luetteloissa ja nettisivuilla. Olen varma, että näitä puheluita ei tule vain minulle, kauppaamisen tulokset näkyvät monilta nettisivuilta. Röyhkeimmät ei paljon kysele eikä soittele, päivitysehdotus ja lasku tulevat yh- dessä. Jos yksi henkilö torjuu, yritetään useita muita. Osa laskuista on ainakin periaatteessa asiallisia, osa täysin tekaistuja. On oma valintasi lähdetkö leikkiin mukaan. Sitkeimpien kanssa tulee mieleen jo hellittää, ja suostua. Ovelin oli firma, joka vuosittain tuputti 50 euron (!) laskua mukamas julkaisemistaan tiedoista. Firman nimessä ollut numerosarja oli vähintään harhauttava. Laskekaapas. Jos suomalaista yhteisöä alistuu pakkolaskutukseen á 50 euroa. Kate on hyvä. Jokainen hallintokunta toimii näissä luettelo- ja sivustoasioissa parhaaksi katsomallaan tavalla, rahansa laskien. Keskushallinnossa katsomme tarkkaan minne tietoja ja euroja annamme. Käytännössä linja on se, että yritämme saada perusteelliset yhteystiedot kilpailutuksen voittaneeseen puhelinluetteloon. Jos on olemassa edes jollain lailla verrannollinen luettelo, olemme antaneet siihen erittäin rajoitetut tiedot. Muuten linja on kuin yllä kuvitellussa puhelussa; annamme tiedot, jotka julkaistaan ilmaiseksi. Kyllä, ymmärrän, että kaikkialla kannattaisi olla esillä. Kun kokonaishinta nousisi kymmeniin tuhansiin euroihin, näkyvyys ja hinta eivät olisi järkevässä suhteessa. Siksi vastaus on ei. Aina. Vastaan noissa puheluissa usein näin: Jos tarvitsen tietoja Kunnasta X, en hae niitä omituisten luetteloiden tai sivustojen kautta. Menen tavalla tai toisella Kunnan X nettisivuille. Oletan, että Porin suhteen toimitaan samalla tavalla. Siksi: jokaisessa hallintokunnassa on huolehdittava nettisivujen päivityksestä. Yksi konkreettinen asia, joka on pistettävä kuntoon, on Palveluhakemisto. Me yritämme opettaa porilaiset, vauvasta vaariin käyttämään Palveluhakemistoa. Sen on oltava kunnossa. Silloin pakkomyyjienkin tila kapenee. Tapio Furuholm PS. Palveluhakemistossa kannattaa käyttää kieltä ja termejä, jotka kaupunkilaiset tuntevat. He eivät osaa etsiä asioita ammattitermeillä. Kansalaiselle hammaslääkäri on hammaslääkäri. Kattotermi suun terveydenhuolto ei ole ihmisten käyttämää kieltä. Oheisessa esimerkissä hyvää on se, että palvelua hakeva pääseen suoraan asiaan. Osoite, puhelinnumero ja aukioloajat ovat kiinnostavimpia tietoja. Jos toiminta vaatii ajanvarauksia, toimintaohjeet ovat välttämättömät. Palveluhakemistoon asiat pelkistetysti, muualla voi asiat olla laveammin.

9 9 Työohjelma ohjaa Teknisen palvelukeskuksen vuoden työt Työohjelma perustuu aina tulevan vuoden vahvistettuun talousarvioon ja investointisuunnitelmaan. Ohjelman avulla pystytään selvittämään oman työvoiman tarve ja rakennuskohteiden aikataulut. Sitä valmistellaan vuosittain yhdessä Teknisen palvelukeskuksen eri vastuualueiden kanssa. Talonrakennus, rakennuttaminen, talotekniikka, satamarakennus, kunnallistekniikka, puistotoimi ja konekeskus osallistuvat työohjelman valmisteluun. Ohjelmasta päätetään teknisessä lautakunnassa vuoden ensimmäisessä kokouksessa, jonka jälkeen se lähetetään tiedoksi kaupunginhallitukselle. Työohjelma on TPK:lle oiva muistikirja, jonka perusteella toteutetaan talousarvoon merkityt vuosittaiset omat ja muille hallintokunnille tehtävät työt, kertoo suunnitteluinsinööri Markku Rantamäki. Ohjelmassa luetellaan TPK:ssa tehtävät työt seuraavan vuoden talousarvion käyttö- ja investointipuolelta. Työkohteiden toteuttamisesta tehdään aikataulut ja arvioidaan niiden työvoiman tarve. Näin voidaan tasata työvoimatarpeen kausihuippuja ja saada työt riittämään tasaisesti koko vuodeksi. Samalla kaupunginhallitus, tekninen lautakunta ja TPK:n johto ja vastuualueet saavat tiedon tulevana vuonna tehtävistä töistä ja niiden aikataulusta. Työohjelma tarkastetaan alkukeväästä ja tarvittaessa syyskauden alussa. Tänä vuonna ei syyskauden tarkistusta tehty. Katutöitä, uudisrakennuksia, peruskorjauksia Vuoden 2010 isoista hankkeista Rantamäki mainitsee muun muassa liikenneväylien osalta Ulvilantien, Koivistonpuistikon, Koivulantien liikenneympyrän, Tupalan alueen katujen perusparantamisen vesi- ja viemäritöiden yhteydessä sekä katuvalaistuksen saneeraukset ja katujen asfaltoinnit eri puolilla kaupunkia. Kiinteistöjen osalta jatkuu kuluvana vuonna aloitetut keskustan uimahallin ja Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksen rakentaminen. Peruskorjaustöitä tehdään esimerkiksi Porin suomalaisen yhteislyseon, Kuninkaanhaan, Ruosniemen, Kaarisillan, Länsi-Porin ja Tuorsniemen kouluissa. Työohjelmalla pitkät perinteet Teknisen palvelukeskuksen vuoden 2009 työohjelmaan kuului Valtiosillan peruskorjaus. Markku Rantamäki on koonnut työohjelmaa jo vuodesta 1992, eikä tiedä kuinka kauan sitä on koottu ennen häntä. Ohjelma vastasi aiemmin työvoimaviranomaisten vaatimuksiin ilmoittaa kuntien työvoimalukuja sekä niiden talvi- ja kesävahvuuden toteutumista. Työohjelman pohjalta koottiin työvoimapiirille rakentamisohjelma investointi- ja kunnossapitotöistä ja selvitettiin lisäksi niiden työvoimaluvut ja määrärahat. Tuolloin ohjelmaa laativat yhteistyössä Pori Energia, Porin Puhelin, Porin Vesi, Vapaa-aikavirasto ja Tekninen palvelukeskus. Nykyään ohjelmasta saatavia työvoimalukuja ei enää tarvitse ilmoittaa nykyiseen TE-keskukseen. Teksti ja kuva Outi Vainikka-Majuri Ruokapalvelukeskuksen peruskivi muurattiin rakennusperinnettä kunnioittaen Tietoa tuleville sukupolville TPK:n investointipuolen töihin kuuluu Cygnaeuksen ja Porin suomalaisen yhteislyseon uuden ruokapalvelukeskuksen rakentaminen. Peruskivi muurattiin 6. marraskuuta Cygnaeuksen koulun pihassa. Ruokapalvelukeskus valmistuu syksyllä 2010 Porin Palveluliikelaitoksen ateriapalveluiden käyttöön. Peruskiveen muurattavassa kuparilieriössä tallentuu tietoa rakennushankkeesta tuleville sukupolville. Viralliset muurarit sulkevat ilmatiiviin lieriön, laskevat sen yhdessä rakennuksen perustuksiin sekä muuraavat vuorollaan kauhallisen laastia lieriön peitteeksi. Lieriöön suljetaan peruskirja, tilaisuuden kutsu, luettelo virallisista muurareista, päivän sanomalehdet ja Suomessa virallisesti käytössä olevat kolikot. Teksti Outi Vainikka-Majuri Kuvat Tiina Salmi ja Outi Vainikka-Majuri

10 10 Työn ääniä Työllisyysyksikössä etsitään Työllisyystilanne on heikentynyt taantuman myötä koko Suomessa. Porin työllisyysyksikön vastaava työllisyyssihteeri Juha Laine kertoo, että tilanne on Porissa kuitenkin parempi kuin koko Suomessa keskimäärin. Pitkäaikaistyöttömyys on jopa ollut edelleen pienoisessa laskussa, ja lasku on vasta hidastumassa. Työllisyysyksikön vastaava työllisyyssihteeri Juha Laine toivoo taantuman olevan jo pian ohi. Työllisyysyksikkö toteuttaa Porissa kaupungin hyväksymää työllisyysstrategiaa. Pääasiallisena tehtävänä on nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työnhakijoiden työllistymisen edistäminen. Yhteistyötä tehdään työvoimahallinnon, muiden hallintokuntien, yritysten ja eri järjestöjen kanssa. Työllisyysyksikkö myös valmistelee ja hallinnoi työllisyysprojekteja sekä huolehtii koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöpaikkojen hallinnointiin liittyvistä toimista. Kumppanuus on kuvaava juttu Porin kaupungin työllisyysyksikkö toimii hallintokeskuksen talouspalvelujen alaisuudessa, mutta käytännössä yhteistyötä tehdään kaikkien virastojen kanssa. Työllisyysyksikön päättävänä elimenä toimii siis kaupunginhallitus. Kaupungin ulkopuolisista toimijoista tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat TE-toimisto ja -keskus, sillä myös kaupungin omassa työllisyyspolitiikassa on noudatettava ja otettava huomioon valtakunnalliset ohjeet ja tavoitteet. Vaikka kau- pungilla onkin jossain asioissa omaa päätäntävaltaa, työhallinnon lainsäädännössä määrätään monista asioista, kuten palkkatuista, palkkakokeiluista ja työharjoittelusta. Suhdettamme kuvaa parhaiten kumppanuus. Asiat hoidetaan työhallinnon, hallintokuntien ja kolmannen sektorin eli yhdistysten kesken, Juha Laine kuvailee. Perusturvakeskuksen perustamisen myötä työllistämiseen liittyvää työnjakoa täsmennettiin. Perustyöllistämistoiminta jäi työllisyysyksikön alaiseksi ja kuntouttava työtoiminta on osa perusturvaorganisaation tehtäväkenttää. Näissäkin asioissa tehdään yhteistyötä. Tarkoituksenahan tässä työllistämisessä on löytää jokaiselle työttömälle se oikea ratkaisu, vastaava työllisyyssihteeri muistuttaa. Porin seudun työvoiman palvelukeskus on verkosto, ei vain paikka Koko työllisyydenhoidon ytimenä on syrjäytymisen ehkäiseminen kaikin käytettävissä olevin keinoin. Juha Laine toimii työllisyysyksikön vastaavana työllisyyssihteerinä. Hänen vastuullaan on yksikön työllisyyden hoidon koordinointi ja kaupungin sisällä tapahtuva työllistämistoiminta. Laine myös toimii kuntapuolen koordinaattorina Porin seudun työvoiman palvelukeskuksessa. Paitsi että työllisyysyksikkö toimii palvelukeskuksen kanssa samoissa tiloissa, ne myös tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Palvelukeskuksen henkilökunta ja muut menot on meidän budjetissa ja toisaalta työllisyysyksikkö on yksi palvelukeskuksen toimijoista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työhallinnon lisäksi, Laine selvittää. Juha Laine myöntää, että työvoiman palvelukeskus on helpoin mieltää fyysisenä paikkana. Kyseessä on kuitenkin verkosto, jonka palvelupisteistä yksi sijaitsee Porissa Teljänkadulla. Sinne on keskitetty kaikki porilaisten palvelut. Asiakkaita palvellaan kuitenkin myös Ulvilassa, Pomarkussa, Merikarvialla, Luvialla ja Noormarkussa. Palvelukeskuksen työvoimavirkailijat käyvät viikoittain näissä kunnissa. Perusturvan uusi lähipalvelumalli tuo aikanaan muutoksia myös joihinkin palvelukeskuksen toimintamalleihin. Vaikuttaa se vähän meihinkin, kun on mukauduttava uuteen toimintamalliin seutukuntien osalta, Laine huomauttaa. Kaupunki työllistäjänä Työhallinto toteuttaa työvoimapolitiikkaa omalta osaltaan muun muassa välittämällä työtä ja tarjoamalla siihen liittyviä palveluita, kuten työvoimakoulutuksia. Työhallinnolla ei itsellään kuitenkaan ole tarjota työpaikkoja. Tämän takia tarvitaan yhteistyötä kuntien ja yhdistysten kanssa. Työllisyysyksikön eli Porin kaupungin tavoitteet ovat samat kuin työhallinnon, ja ne molemmat toimivat rahoittajatahoina. Kaupunki on kuitenkin lisäksi merkittävä työllistäjä, kun taas työhallinnon tehtäväksi jää paikallisella tasolla lähinnä puitteiden luominen työttömyyden vähentämiseksi. Valtio on ainakin Porin seudulla aika pieni työllistäjä, ja pitkäaikaistyöttömille sopivat työpaikat löytyvätkin useimmiten kaupungilta, järjestöistä tai yrityksistä, Laine tarkentaa. Kaupunki on työllistänyt kuluvan vuoden aikana keskimäärin yli 300 henkilöä. Tällä hetkellä työllistettyjä on 315, mutta määrä on vuoden aikana vaihdellut 300:n ja 360:n välillä.

11 11 yksilöllisiä ratkaisuja Tarkoituksenahan tässä työllistämisessä on löytää jokaiselle työttömälle se oikea ratkaisu. Työllisyyssihteeri Johanna Koskela, toimistonhoitaja Leena Harhaluoma ja työvoimasuunnittelija Soili Majuri muodostavat työllisyysyksikön ytimen. Työllistäminen hyödyttää sekä kaupunkia että työtöntä Työllistämistoimenpiteiden tarkoituksena on nostaa työllistetyn työmarkkina-arvoa ja työkykyisyyttä. Laine haluaakin korostaa, että tavoitteena ei ole henkilön työllistyminen jatkossa vain kaupungille, vaan että hän saisi kaupungilta sellaista työkokemusta joka mahdollistaa siirtymisen uudelleen- tai täydennyskoulutukseen, tai suoraan avoimille työmarkkinoille. Toki Porin kaupungilla on tälläkin hetkellä vakituisessa työsuhteessa henkilöitä, joiden työura kaupungilla on alkanut työllistämistoimenpiteitten kautta, Laine muistuttaa. Vuodesta 2006 kunnat ovat joutuneet maksamaan puolet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden passiiviajan työttömyysturvasta. Porin kaupunki valitsi sen tien, että pyritään saamaan pitkäaikaistyöttömät aktiivitoimenpiteiden piiriin ja rahoittamaan niitä sen sijaan, että maksettaisiin Kansaneläkelaitokselle näitä sakkomaksuja, Laine selvittää. Työllisyysyksikössä toivotaan hallintokuntien välisen hyvän yhteistyön jatkuvan tulevalla vuosikymmenelläkin. Tällä hetkellä on paljon vastavalmistuneita työtä vailla, ja ihan uudenlaisiakin työllistettäviä on tulossa, Laine kertoo. Hän kannustaa hallintokuntia jatkamaan yhteistyötä, sillä uudet ihmiset tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Työnantajakin tietysti mieluummin palkkaa henkilön, jolla on lähiajoilta työhistoriaa tai koulutuksen jälkeen kertynyttä työkokemusta näin molemmat osapuolet, työllistäjä ja työllistetty, voittavat. Palvelukeskuksen hellään huomaan Työvoiman palvelukeskuksen ovelle ohjatut työttömät saavat kaikki tarvitsemansa palvelut samasta paikasta. Asiakkailla on myös oma virkailija, joka perehtyy hänen tilanteeseensa. Meille ohjautuu sellaisia työttömiä, joiden arvellaan tarvitsevan tällaista moniammatillista palvelua. Tänne tulevilla asiakkailla on yleensä muitakin työllistymisen esteitä kuin pelkkä työpaikan puute. Olivat ongelmat mitä tahansa, ne täytyy ratkaista joko ennen tai yhtä aikaa muiden toimenpiteiden kanssa, jotta polku työelämään saadaan avattua, Laine kuvailee. Työllisyysyksikössä asiakas saa monipuolista palvelua eri alojen ammattilaisilta, jotka kaikki tuntevat hänen tilanteensa. Saman katon alla tehdään töitä. Kuvassa työvoiman palvelukeskuksen (TYP) vahtimestarit Marko Sten ja Terttu Sirkiä. Täällä on eri alojen ihmiset vuorovaikutuksessa keskenään, ja kaikki ovat ajan tasalla työttömän tilanteesta. Asiakas antaakin heti tullessaan suostumuksen tietojen vaihtamiseksi viranomaisten kesken, jotta kaikki tarpeellinen tieto on heidän käytettävissään, Laine täsmentää. Koko työllisyydenhoidon ytimenä on syrjäytymisen ehkäiseminen kaikin käytettävissä olevin keinoin. Pyrkimyksenä on saada mahdollisimman moni ihminen aktiivitoimenpiteiden piiriin. Se on jo paljon, että henkilö on työllistettynä, työharjoittelussa tai koulutuksessa. Työvoiman palvelukeskuksessa voimme tarjota myös sellaisia lisäpalveluita, mitä normaali työllistetty ei välttämättä edes tarvitse, Laine kertoo. Teksti ja kuvat Kirsi Vahtokari Työllistämisen työkalut Työllisyysyksikkö pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä ns. matalan kynnyksen palveluillaan. Suoraan yksikön alaisuudessa toimivat Nuorten työpaja ja ET-Pori. Nuorten työpajalla työ- ja yksilövalmentajat tukevat asiakkaiden ohjautumista koulutukseen ja työmarkkinoille. ET-Porin palvelut on kohdistettu erityisesti niille nuorille, jotka ovat viranomaispalvelujen ulkopuolella. Työllistämispalvelut (TYPA) puolestaan mahdollistaa pitkäaikaistyöttömien monipuolisen ammattitaidon hyödyntämisen. Siellä valmistetaan muun muassa suoja- ja jätekatoksia sekä bussipysäkkejä. Työllistämismahdollisuuksien lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi kaupunki avustaa eri järjestöjen toteuttamia työllistämishankkeita. Niitä rahoitetaan ja hallinnoidaan pääsääntöisesti yhteistyössä TE-keskuksen kanssa. Kaikille järjestöille voidaan myös myöntää tukea, ns. Pori-lisää, porilaisten pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseksi. Sen avulla järjestöt pystyvät maksamaan heille kohtuullista palkkaa. Työllisyysyksikkö vastaa myös kaupungin kesätyöpaikoista ja yritysten kesätyöpaikkatuista.

12 12 Suomen Lasten Parlamentin juhlatäysistunto Helsingissä Suomen Lasten Parlamentti on valtakunnallinen Lasten Parlamentti, jonka perustivat 224 Suomen kunnan lapset perustamisistunnossa Tampereella. Lasten Parlamentin edustajat Emilia Lampikoski ja Jani Nevaranta Noormarkusta sekä Aleksiina Astala Porista osallistuivat ympäri maata tulleiden muiden lapsivaikuttajien kanssa Helsingin kaupungin juhlavastaanotolle kaupungintalolla. Suomi on rakentanut ensimmäisenä Euroopassa lapsille virallisen ja edustuksellisen oman vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen ympäristön. Hanke edistää lasten kuulemista ja demokratiakasvatusta. Suomen Lasten Parlamentti on kokoontunut tähän mennessä vuonna 2007 Tampereella ja 2008 Jyväskylässä. Vuoden 2009 kokoontuminen oli Helsingissä marraskuuta. Siellä avattiin myös uusi Suomen Lasten Parlamentin istuntokausi vuosille Suomen Lasten Parlamentti -täysistuntoon ja samalla kaksivuotiseen Lasten Parlamenttiin Porista kaupunginhallitus nimesi varsinaiseksi edustajaksi Aleksiina Astalan Herralahden koulusta sekä varajäseneksi Jani Nevarannan Kankaan koulusta. Matkaan lähti myös Noormarkun kuluneen kaksivuotiskauden edustaja Emilia Lampikoski. Matkapäiväkirja Helsinkiin päästyämme majoittauduimme Hotelli Presidenttiin, josta lähdimme saman tien Helsingin kaupungintalolle tervetuliaistilaisuuteen. Lapsia oli monista eri kunnista ja kaupungeista. Kuuntelimme muun muassa parlamentin puheenjohtajan puheen. Edustajat tutustuivat toisiinsa erilaisten leikkien avulla. Myös Valto Hirvi oli paikalla. Valto on edustajien avustaja ja neuvoja. Seuraavana aamuna kokoonnuimme Finlandia-talolle. Siellä edustajat jaettiin ryhmiin, uusiin ja vanhoihin edustajiin. Juhlasalissa Lasten Parlamentin puheenjohtaja kertoi omasta toimikaudestaan. Myös eduskunnan puhemies Sauli Niinistö puhui edustajille. Salissa pidettiin täysistunto, jossa äänestettiin asioista, joita uusi parlamentti ottaa käsittelyyn istuntojen välillä verkkoparlamentissa. Istunnon jälkeen Emilia, vanha edustaja, lähti Happi-nimiseen paikkaan keskustelemaan muun muassa nuorten alkoholin käytöstä. Aleksiina ja Jani olivat Tieteiden talolla oppimassa verkkoparlamentin käyttöä ja edustajilta vaadittavia ominaisuuksia. Oli kiva olla päättämässä asioista, joita lapset haluaisivat muuttaa. Kokemus oli todella mukava ja unohtumaton. Odotamme innolla seuraavaa kertaa. On hienoa päästä vaikuttamaan! Teksti Elina Kyläniemi, Aleksiina Astala, Emilia Lampikoski, Jani Nevanranta Kuva Elina Kyläniemi Lisätietoja: Valto on Suomen Lasten Parlamentin vaikuttamissivusto kaikille Suomen lapsille. Sosiaalinen media vyöryy opetukseen? Hiiri kädessä syntynyt sukupolvi asettaa oppilaitokset uusien haasteiden eteen. Digitaaliajan lapset ja nuoret ovat tottuneet etsimään ja jakamaan tietoa verkossa ja löytämään nopeasti uusimman ja tuoreimman tiedon äärelle ajasta ja paikasta riippumatta. He ovat myös sosiaalisen median suurkuluttajia. Sosiaalinen media sisältää verkkopalveluja ja -toimintoja, joissa samasta aihepiiristä kiinnostuneet ihmiset tapaavat toisiaan, ilmaisevat itseään ja käsittelevät tunteitaan. Siihen liittyy yhteisen tiedon tuottamista, jakamista ja uudelleenkäyttöä ilman maantieteellisiä tai sosiaalisia rajoja. Se on massojen toimintaa, jossa pieni ihminen voi saada oman mielipiteensä kuuluville ja näkyville paremmin kuin koskaan ennen. Sosiaalisen median yhteisöllisyys on parhaimmillaan myös joukkojen viisautta, keino ratkaista ongelmia ja tehdä uusia keksintöjä. Opetusta virtuaalimaailmassa Miten sosiaalisen median yhteisöllisyyttä ja parhaita puolia voidaan hyödyntää opetuksessa? Hakukoneet, oppimisalustat, kuten Moodle ja tietosanakirja Wikipedia alkavat olla jo kaikille tuttuja. YouTube, Twitter ja Facebook tarjoavat mahdollisuuksia opintomateriaalien jakeluun, opintosuoritteiden julkaisuun, raportointiin, luentomuistiinpanojen tekoon, opiskelijoiden väliseen verkostoitumiseen ja vertaistukeen. Verkon kautta on jo saatavissa opettajien ja asiantuntijoiden opetusvideoita ja luentoja esimerkiksi TeacherTubessa. Oma lukunsa on virtuaalimaailma Second Life, jonne suomalainen eoppimiskeskus on perustanut EduFinland-saarekkeen. Virtuaalimaailman hyödyntämistä opetuksen tukena tutkitaan monella taholla. Wikiversityt ja wikiopistot Opetukseen liittyviä laajempia sovelluksia on käytössä myös Suomessa. Esimerkiksi LeMill on web-yhteisö oppimisresurssien löytämiseen, tuottamiseen ja jakamiseen; ammattikorkeakouluilla on yhteinen virtuaaliammattikorkeakoulu ja osana kansainvälistä wikiversityä toimii suomenkielinen wikiopisto. Second Life on virtuaalimaailma, johon koulutusorganisaatiot jo perustavat omia toimipisteitään. Sosiaalinen media haastaa myös opettajan monella tapaa. On pysyttävä ajan tasalla itse sosiaalisen median ilmiöistä, uusista työvälineistä ja opetusmateriaaleista. On osattava käyttää sosiaalista mediaa soveltuvin osin opetuksen tukena ja lisänä. Mutta ennen muuta on osattava ohjata lapsia ja nuoria siihen, miten työskennellään ja eletään tietoyhteiskunnassa ja miten verkkoympäristöt tukevat perinteistä oppimistapaa ja miten oppiminen jatkuu koulun ulkopuolella. (Kirjoitus pohjautuu SAMKin Huittisten kampuksella pidetyn sosiaalisen median seminaarin esityksiin: Kun maail- ma ei riitä. Sosiaalinen media opetuksessa). Kannattaa tutustua: Teksti ja kuva Hanna Isoaho

13 13 Kasvatetaan yhdessä lapsista terveitä aikuisia Hyvinvointihanke HYVIS muokkaa lasten ja lapsiperheiden terveystottumuksia lisäämällä perheiden tietoa lasten terveellisestä ravitsemuksesta, hampaiden hoidosta, liikunnan ja unen tarpeesta. Perheitä kannustetaan liikunnalliseen arkeen, säännölliseen ja terveelliseen syömiseen ja yhteiseen ajankäyttöön. Tavoitteena on lasten liikunnan lisääminen siten, että alle 6-vuotiaat lapset liikkuvat vähintään kaksi tuntia päivässä ja koululaiset 1,5 tuntia. Koululaisille lisää liikuntaa Kouluille on laadittu liikunnan lisäämissuunnitelma, jossa pyritään valtakunnallisten liikuntasuositusten mukaisesti siihen, että jokaiselle koululaiselle tulisi tunti liikuntaa koulupäivän aikana. Liikuntatuntien ja kerhojen lisäksi aktivoidaan lapset liikkumaan myös välituntisin ja koulumatkoilla. Koulujen ja päiväkotien pihoihin on tehty muun muassa pihamaalauksia pelejä varten sekä perustettu yhteinen välinepankki, joka mahdollistaa erilaisten liikuntalajien kokeilua. Liikuntamahdollisuuksista tiedottamiseen ollaan kehittämässä päivitettävä sähköinen järjestelmä palvelemaan kaikkia kuntalaisia ja ammattitoimijoi- ta. Järjestelmä tulee käyttöön vuoden 2010 syksyllä. Pysyvään muutokseen mittareiden avulla Terveydenhoitajien käyttöön on kehitetty neuvoloihin ja kouluihin mittari, jolla voidaan seurata terveys-, liikunta- ja ravitsemustottumusten muutoksia lapsilla ja heidän perheillään. Terveydenhoitajille on tehty neuvolakäyntien yhteydessä jaettavaksi liikuntaohje 1-3 ja 4-6 -luokkalaisille koululaisille. Terveydenhoitajille on myös kehitetty materiaalipaketti apuvälineeksi koulujen ja päiväkotien vanhempainiltoja varten. Hampaiden hoidosta ja harjauksesta on käynyt kertomassa Hammasseikkailu-nukketeatteriesitys kaikissa Porin ja Ulvilan sekä Noormarkun päiväkodeissa. Nuket jatkavat valistustyötään myös hankkeen jälkeen. Muutokset ja mallit on tarkoitettu jäävän pysyväksi toiminnaksi neuvoloihin, päiväkoteihin ja kouluihin. Vuorovaikutus ja tiedon välittyminen tiivistää lasten kanssa toimivien yhteistä panosta. Lasten hyvinvoinnin viimeinen vastuu on kuitenkin vanhemmilla. Hyviksellä lasten hyvinvointia Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Porin kaupungin rahoittama Porin yhteistoiminta-alueen Lasten hyvinvointihanke HYVIS oli kaksivuotinen ja päättyi Hankkeen kohderyhmänä ovat Porin seudun alle 13 vuotiaat lapset. Mukana ovat Porin kaupungin lisäksi Ulvilan kaupunki sekä Luvian, Merikarvian, Noormarkun ja Pomarkun kunnat. Hanketta hallinnoi Porin kaupungin perusturvakeskus. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä alueellinen verkostomainen toimintamalli lasten hyvinvoinnin edistämiseen lisäämällä lasten liikunnan määrää ja tietoa terveellisistä elintavoista. Toiminta toteutetaan neuvoloiden, päiväkotien, koulujen, vapaa-aikatoimen ja suoraan koteihin suunnattujen toimenpiteiden kautta. Teksti Pirjo Tuomi Kuvat Hannele Wallin Päivähoitolapsille on kehitetty pihapelikortit helpottamaan liikunnan aktivointia ulkoliikunnassa. Terveydenhoitajien käyttöön on tehty rasva-sokerinäyttely kouluja, päiväkoteja ja kampanjoita varten. Terveyskeskuspäivystys uusiin tiloihin Porin ja ympäristökuntien yhteinen terveyskeskuspäivystys on toiminut vuodesta 2003 Satakunnan keskussairaalan päivystyspoliklinikalla samoissa tiloissa erikoissairaanhoidon päivystyksen kanssa. Terveyskeskuspäivystys on siirtynyt joulukuun alussa kokonaan uusiin tiloihin. Sisäänkäynti päivystykseen tapahtuu keskussairaalan uuden K0-osan kautta. Uusissa tiloissa toimii muun muassa selviämishoitoyksikkö, päivystyksen röntgen ja laboratorion näytteenottopiste. Käytössä on myös erillinen entistä turvallisempi odotustila lapsipotilaille. Hoidon tarve kiireellisyysluokituksen mukaisesti Sisäänkäynti Porin terveyskeskuspäivystyksen uusiin tiloihin sijaitsee Satakunnan keskussairaalan K-rakennuksessa. Terveyskeskuspäivystys toimii ympäri vuorokauden ja vastaa enimmillään satakuntalaisen kiireellisestä hoidosta. Kuva Taru Tolppo Päivystys on tarkoitettu potilaille, joiden äkillinen sairastuminen tai vamma edellyttää välitöntä arviointia ja hoitoa. Hoidon tarpeen arviota tekevät terveydenhuollon ammattilaiset, ja arvioinnissa käytetään viisiportaista kiireellisyysryhmittelyä (A, B, C, D, E). Tutkimusjärjestys riippuu potilaan tilan kiireellisyydestä, ei saapumisjärjestyksestä. A-ryhmään kuuluva tarvitsee välitöntä apua ja D-ryhmään kuuluva potilas pyritään saamaan lääkärin tai sairaanhoitajan tutkittavaksi kahden tunnin sisällä. E-ryhmään kuuluvat eivät tarvitse välitöntä kiireellistä hoitoa. Heille annetaan kotihoito-ohjeita ja neuvontaa sekä tarvittaessa ohjataan oman terveysaseman ajanvarausvastaanotolle. Suomessa on pitkät perinteet käyttää päivystystä korvaamaan muuta palvelujärjestelmää. Paikoin koko toiminta on rakennettu sen varaan, että virka-ajan toiminnan varapaikkana on päivystys. Tämä koskee sekä erikoissairaanhoidon että terveyskeskuspäivystyksen toimintaa. Päivystyksellä ei ole ollut selkeää omaa asemaa organisaatiossa ja sinne on voinut kukin ohjata omaa toimintaansa jokamiehen oikeuksin. Uudella toimintakulttuurilla pyritään estämään päivystyksen ruuhkautuminen ja varmistamaan se, että vakavasti sairaiden potilaiden hoitamiseen on riittävästi tilaa ja henkilökuntaresursseja, mikä oleellisesti parantaa potilasturvallisuutta. Uudet päivystystilat luovat hyvät puitteet satakuntalaisten kiireellisen hoidon toteuttamiseen. Toimintaa pitää kuitenkin koko ajan kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Teksti Katriina Lähteenmäki ja Riikka Fridfelt Porin terveyskeskuspäivystys toimii ympärivuorokautisesti Satakunnan Keskussairaalassa, osoite Sairaalantie 3, K-rakennus. Puhelin (02)

14 14 Uutta uimahallia rakennetaan jo vauhdilla Porin uuden uimahallin rakennustyöt käynnistyivät Kuninkaanhaan aukiolla marraskuun alussa ja jatkuvat kesään Työmaalla tehdään parhaillaan betonirakenteiden raudoituksia, valuja sekä maansiirtotöitä. Työt ovat edenneet hyvin aikataulussa suotuisten syysilmojen ansiosta. Uimahallin rakennustyössä olosuhteet ovat haasteelliset ja töiden onnistuminen vaatii urakoitsijoilta vankkaa ammattitaitoa. Ainutlaatuinen aurinkoenergiaratkaisu Rakenteilla oleva uimahalli on Suomen ensimmäinen aurinkoenergiaa hyödyntävä julkinen rakennus, jonka aurinkoenergiaratkaisut ovat ainutlaatuisia koko maassa. Hanke onkin herättänyt maanlaajuista kiinnostusta. Kaupunki toteuttaa aurinkoenergiahanketta yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Luvatan kanssa. Uimahallin julkisivuihin asennetaan 80 m² ja katolle 200 m² aurinkoenergian keräimiä sekä 360 m² sähköpaneeleita 45 asteen kulmaan, jotta ne voivat tuottaa energiaa helmikuusta lokakuuhun. Niillä voidaan tuottaa energiaa jopa % rakennuksen vuotuisesta energiatarpeesta. Tämä on noin kuuden omakotitalon energiatarve vuodessa. Paljon energiaa kuluttavassa uimahallissa järjestelmä säästää energiaa ja rahaa. Aurinkoenergiahanke toteutuu, mikäli valtio myöntää siihen energiainvestointitukea. Pori haluaa olla hankkeellaan edelläkävijä kaupunkien joukossa esimerkkinä haitallisen ilmastomuutoksen torjumisessa. Uusien teknologiaratkaisu- Työt Porin uuden uimahallin rakennustyömaalla käynnistyivät välittömästi, kun urakkasopimukset allekirjoitettiin 28. lokakuuta. Pääurakoitsijana toimii porilainen MVR-yhtymä. Ensimmäinen perusmuurin antura valettiin 13. marraskuuta Itsenäisyyden- ja Presidentinpuistokadun kulmassa uimahallin sisäänkäynnin tuntumassa. jen toteuttamisen toivotaan luovan nostetta myös Satakunnan alueen yrityksiin ja talouteen. Aurinkoenergia-ala työllistää Porin seudulla jo lähes sata henkilöä. Uimahallin kokonaiskustannukset ovat 17,5 miljoonaa euroa. Valtionapua saadaan maksimimäärä eli veikkausvoittovaroista. Teksti ja kuva Outi Vainikka-Majuri SuomiAreena hyvässä vauhdissa Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja MTV Oy:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara allekirjoittivat SuomiAreenan jatkosopimuksen Pasilassa Helsingissä MTV3:n tiloissa. Paikalla olivat myös maakuntajohtaja Pertti Rajala, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pentti Kilkku, tiedotuspäällikkö Tapio Furuholm, MTV3 Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, SuomiAreenan tuottaja Esa Nieminen, apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus ja Porin Seudun Matkailu Oy:n Maisan toimitusjohtaja Kristian Vainio. Teknillinen koulutus 110-vuotias " Porissa tekniikan koulutus alkoi yksityisen teollisuuskoulun myötä 110 vuotta sitten, mistä pohjautuu Satakunnan ammattikorkeakoulun teknillisen opetuksen erinomaisen pitkä ja vahva perinne. Porin yksityisestä teollisuuskoulusta on vuosien kuluessa kehittynyt osa Satakunnan ammattikorkeakoulua, jossa annetaan laa- dukasta ja monipuolista insinöörikoulutusta." Näin totesi opetusministeri Henna Virkkunen juhlapuheessaan teknillisen koulutuksen 110-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä seminaarissa, joka järjestettiin marraskuun alussa Porissa. Teksti Eeva-Liisa Vallin Kuva Jussi Partanen Porin kaupunki ja MTV3 jatkavat yhteistyötään Suomi- Areenassa. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara allekirjoittivat marraskuussa sopimuksen, joka ulottuu vuoteen Yhteistyömme on sujunut erinomaisesti porilaisten kanssa. Neljän SuomiAreenan aikana on syntynyt aivan oma areenahenki. Kehuja on tullut monelta suunnalta, viime kesästä erityisesti ulkoministeriöstä, kuvailee tapahtuman tuottaja Esa Nieminen tilannetta. Kesän 2010 SuomiAreena on täynnä tilaisuuksia. Ne alkavat jo lauantaina Tampereella, seuraavana maanantaina jatketaan Raumalla ja Reposaaressa. Viimeiset tilaisuudet ovat lauantaina Puolustusministeriö tulee Poriin vahvalla osuudella. Tietotekniikan keskusjärjestö Ficom ja sen vahvat jäsenjärjestöt näyttäytyvät Porissa isolla ohjelmalla. Puolueiden puheenjohtajat kohtaavat Raatihuoneenpuistossa keskiviikkona Tuttuun tapaan kaupungin keskusta täyttyy monipuolisesta Kansalaistorista, jossa väittelyitä ja tapaamisia on runsaasti. Teksti Tapio Furuholm Kuva Leena Mentula Ennen teknillisen koulutuksen 110-vuotisjuhlaseminaarin alkua opetusministeri Henna Virkkunen tutustui tekniikan näyttelyyn toimialajohtaja Matti Lähdeniemen opastuksella. Erilaisten liuosten sähkönjohtavuuteen tutustuivat myös rehtori Seppo Pynnä ja teollisuusneuvos Antti Joensuu työ- ja elinkeinoministeriöstä.

15 15 Vettä terveydeksi - EI energia- ja urheilujuomille Perusturvan suun terveydenhuolto ja Porin Vesi järjestivät yhteistyössä tempauksen, jossa Porin suomalaisen yhteislyseon PSYL:n yläasteen oppilaille jaettiin tietoa hampaiden hoidosta ja terveellisistä elintavoista sekä omat vesipullot. PSYL:n yläasteen opiskelijat Laura Salo, Karoliina Heikkinen, Jenna Vohlakari, Viivi Mäkelä, Annika Forma, Aleksi Virta, Aksel Räikkälä ja Teemu Tenho skoolaavat vesipulloillaan. Oma vesipullo on kätevä täyttää ja sulkea ja sitä voi kuljettaa repussa mukana. Hammashuollon ammattilaiset ovat huolissaan nuorten hampaiden kunnosta. Jatkuva napostelu sekä virvoitusjuomat ja mehut rasittavat hampaita aiheuttaen muun muassa hampaiden reikiintymistä ja eroosiota. Makeat juomat ja energiapitoiset napostelutuotteet sekä liikunnan puute lisäävät myös altistumista ylipainoon ja moniin elintapasairauksiin. Paras keino edistää suun terveyttä ja samalla lyhentää kasvavia hammashoitojonoja on omaehtoinen ennaltaehkäisevä hoito, esimerkiksi säännöllinen hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla, sekä makeiden juomien ja muun pitkin päivää toistuvan napostelun välttäminen. Urheilujuomat ja hampaat Urheilu-, virvoitusjuomat ja light-juomat sisältävät happoja. Happamat juomat ovat vaarallisia hampaille, sillä ne irrottavat hammaskiilteessä olevia mineraaleja. Urheilun aikana syljen eritys vähenee ja sen suojaava vaikutus heikentyy. Urheilujuomien nauttiminen lyhyessä urheilusuorituksessa on yleensä turhaa, vesi riittää hyvin. Ysiluokkalaiset roolimalleina seiskalaisille Tempauksessa mukana olleet olivat ysiluokkalaisia. He kertoivat käyvänsä syömässä koulun ruokalassa. Kouluruoka on heidän mielestään hyvää. Ennemminkin seiskaluokkalaiset kuulemma laistavat kouluruuan. Välipalojen ostomahdollisuus koulussa koettiin hyväksi ja niitä myös ostetaan silloin tällöin. Ruokajuomana ysiluokkalaiset käyttävät niin koulussa kuin kotonakin maitoa ja vettä, mutta janojuomaksi valitaan kuitenkin mieluimmin mehu, vissy tai cokis. Porin vesijohtovesi on huippuluokkaa Porissa juodaan Harjakankaan alueella valmistettua tekopohjavettä. Veden laatu on erinomainen ja sen riittävyydessä ei ole ongelmia, joten sitä voi hyvin suositella janojuomaksi joka tilanteessa. Vettä, terveydeksi! Teksti Kirsi Vonk ja Sirpa Mannila Kuva Sirpa Mannila Kirsi Vonk on Vuoden Hammashoitaja Porin kaupungin palveluksessa vuodesta 1993 ollut hammashoitaja Kirsi Vonk on valittu Vuoden Hammashoitajaksi. Suun Terveydenhuollon Ammattiliiton antama tunnustus meni varmasti oikealle ihmiselle. Kirsi Vonkilla on monipuolinen toimenkuva. Hänen ansiotaan on erityisesti se, kun ka- Vuoden 2009 Hammashoitajaksi valittu porilainen Kirsi Vonk oli syksyllä järjestetyn koululaisten vesipullotempauksen ideoija. ramelli- ja limsa-automaatit poistettiin Porin yläkouluista. Hän käy antamassa terveysvalistusta yhdeksäsluokkalaisille ja on tyytyväinen saamaansa vastaanottoon. Koululaiset suhtautuvat hienosti ja ovat aktiivisia. Tupakasta ja nuuskasta puhutaan paljon. Kadullakin he saattavat pysäyttää ja kysyä asioista. Ehkä se, että en mene luokkaan kieltämään kaikkea syömistä ja juomista, auttaa vuorovaikutuksessa. Kohtuus kaikessa, on Kirsi Vonkin viesti. Myös neuvoloissa Kirsi Vonk käy antamassa paljon terveyskasvatusta. Uusin askel hänen työssään on Satakunnan keskussairaalan kokoama yhteistyöryhmä, jossa eri aloilla toimivat asiantuntijat pohtivat lasten liikalihavuuden vastaista työtä. Uusia projekteja on siis tulossa lisää. Terveyden edistäminen on taloudellisesti viisasta ja tärkeää työtä. Kun huonot asiat pääsevät liian pitkälle, niiden oikaisu on aina kallista, sanoo vuoden hammashoitaja Kirsi Vonk. Teksti Tapio Furuholm Kuva Sirpa Mannila Hyvä esimerkki toimivasta terveysliikuntaneuvonnasta Suuri osa työikäisistä ihmisistä, jotka harrastavat liikuntaa terveytensä kannalta riittämättömästi, tarvitsevat terveysalan ammattilaisten ohjeistusta sekä tukea liikunnan aloittamiseksi. Tästä huolimatta liikuntaneuvonnan käyttö terveydenhuollon menetelmänä on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Satakunnan ammattikorkeakoulussa kehitettiin vuosina terveysliikuntaneuvonta- malli liikunnallisesti passiivisille työikäisille metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen riskihenkilöille. Mallissa terveydenhoitaja löytää liikkumattoman henkilön, lähettää hänet tarvittaessa lääkärille terveystarkastukseen, joka puolestaan ohjaa asiakkaan lähetteen kanssa fysioterapeutille tehostettuun liikuntaneuvontaan. Asiakas asettaa omat tavoitteensa liikuntakäyttäytymisen muutokseen sekä laatii henkilökohtaisen terveysliikuntaohjelman, jota hän toteuttaa fysioterapeutin tukemana. Osallistujat rohkaistuivat kokeilemaan uusia lajeja Satakunnan alueella on toteutettu kaksi mallin mukaista liikuntaneuvontajaksoa, joilla selvitettiin sen vaikutuksia osallistujien fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyteen. Tehostetulla liikuntaneuvonnalla oli vaikutusta osallistujien terveyteen. Suurin osa tunsi voivansa itse vaikuttaa terveyteensä mallin mukaisen liikuntaneuvonnan avulla. Osallistujia rohkaistiin kokeilemaan myös erilaisia uusia lajeja. Satakunnan työterveyspalvelut on ottanut liikuntaneuvontamallin käyttöön TELINEryhmässä. Terveysliikunnan asiantuntijan tuki koetaan tärkeäksi fyysisesti aktiivisemman elämäntavan omaksumiseksi. Toimiva malli vaatii terveysalan ammattilaisilta perehtymistä ja selkeää työnjakoa liikuntaneuvontaan. Teksti Mari Törne, Marjo Keckman ja Hanna Tuominen

16 16 Juuret Porissa Lyseosta ankkuri elämään Petri Ruutu, epidemioiden torjuja Haastattelupäivänä 27. marraskuuta Helsingin Sanomien parhaalla paikalla eli premillä on uutinen sikainfluenssasta. Viranomaiset ovat edellisenä päivänä tehneet päätöksen koko väestön rokottamisesta. HS:n jutun ensimmäiset sanat olivat: Sikainfluenssan toinen aalto leviää todennäköisimmin vuoden kuluttua, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Petri Ruutu. Porin lyseosta vuonna 1964 ylioppilaaksi kirjoittanut Ruutu on ollut valtavasti julkisuudessa koko 2000-luvun. Ensin pernarutto, sitten sars, seuraavaksi lintuinfluenssa ja nyt sikainfluenssa. Olin valmistellut huomattavan osan haastattelusta juuri julkisuus- ja viestintäkysymyksen ympärille. Kuinka päivittäin lausuntoja antava tutkimusprofessori saa viestinsä perille? Kyse on asiasta, jota kansalaiset seuraavat suurella tarkkavaisuudella ja jossa viestin epäonnistuminen aiheuttaa välittömästi ison reaktion. Vakavassa asiassa huvittavaa on, että Petri Ruutu korjaa heti Helsingin Sanomien juttua. Hänen lausuntonsa oli ollut ehdollinen, toinen aalto saattaa tulla, jos ne kolme miljoonaa, joita rokotuspäätös koskee, ottavat rokotuksia laiskasti. Mutkat olivat menneet suoriksi, tosin ilman suuria sivuvaikutuksia. Rietsolan nuorisoseurassa Petri Ruutu muutti Tampereelta lukioikäisenä Poriin ja kävi koulunsa lyseossa. Vastaanotto oli kuulemma hyvä, Porin lyseosta on tullut yllättävänkin vahva henkinen ankkuri elämääni. Koulun taso oli hyvä. Olin jo keskikoulussa päättänyt lääkärin urasta ja sain hyvää opetusta kemiassa ja fysiikassa. Erityisesti muistan opettajista Jorma Särkän. Meillä oli poikien kesken hauskoja projekteja. Rietsolan nuorisoseuran nimissä järjestettiin monenlaista ohjelmaa, muistelee Ruutu kouluajan vapaata puolta. Side Poriin säilyi pitkään aktiivisena, vanhemmat asuivat täällä Petri Ruudun opiskeluajan ja kauemminkin. Isä oli Porin Puuvillan palveluksessa. Olen ahkerasti käynyt luokkakokouksissa, viimeksi syyskuussa. Kävelin koko Puuvillan alueen läpi ja ihastuin, kun paikat ovat niin hyvässä kunnossa, vanha puutarhakin oli hoidettu. Rakennukset ovat nyt mainiossa uusiokäytössä, kommentoi Ruutu tuttuja maisemia. Monipuolinen lääkärikokemus Tutkimusprofessori Petri Ruutu tunnetaan ennen kaikkea infektiolääkärinä. Hän sanoo kuitenkin tehneensä hyvin monenlaisia lääkärin töitä. Hän ehti olla vt. kunnanlääkärinä, samoin terveyskeskuksessa. Ruutu kouluttautui perustutkimukseen suuntautuneen väitöskirjansa jälkeen sisä- ja infektiotauteihin. Kuitenkin sidonnaisuus ryhmään, joka teki kehitysmaatutkimusta, käänsi uran kansanterveyteen. Ruutu oli puolitoista vuotta Filippiineillä oppimassa ja tutkimassa trooppisia tauteja. Tuolloin alkoi jo 25 vuotta kestänyt lasten keuhkokuumetta ja sen ehkäisyä rokottein koskeva tutkimus Filippiineillä. Yhteistyö Filippiinien valtion tutkimuslaitoksen kanssa jatkuu edelleen, köyhässä maassa on jatkuva tarve ehkäiseviin ohjelmiin luvulla oivallettiin, että Suomessakin tartuntatautien seurantaa on syytä tehostaa. Infektiotauteja oli pidetty häviävänä alana, jota oli tietoisesti ajettu alas. Tutkijat löysivät kuitenkin uusia mikrobeja ja tauteja. Samoin huomattiin, että tapauksia oli tilastoitu todellisuutta vähemmän. Laboratorioiden tietotekniikan kehityksestä oli tullut hyvä apuväline. Tutkimusprofessori Petri Ruutu on huolestunut maailman tartuntatautitilanteesta. Ne leviävät nopeasti lentoliikenteen kutistamalla maapallolla. Ympäristön tuhoaminen erityisesti tropiikissa parantaa erilaisten hyttysten, kärpästen ja kuoriaisten asuinoloja. Ihmisen riskit kasvavat. Elintarvikeketjut ovat kansainvälisiä ja niissä on isoja ongelmia. Kuva Ilari Järvinen, Museokuva Hyvää harjoittelua Petri Ruudulla on vahva käsitys, että Suomi on selvinnyt sikainfluenssasta hyvin. Aina tulee oppitunteja, asioita on katsottava kriittisesti. On tiedettävä mitä tehdään toisin, jos tulee paha pandemia. Sikainfluenssa ei sitä ole. Onneksi se tuli meille myöhään, pohtii Ruutu epidemian ja rokotusten kilpajuoksua. Vuonna 2003 lintuinfluenssan uhka pakotti suunnittelemaan varautumisen pandemiaan. Nyt Sikainfluenssa ei ole paha pandemia. Petri Ruutu kertoo, kuinka 1990-luvun puolivälissä tartuntatautien seuranta pantiin kokonaan uusiksi. Se oli hyvä ja tarpeellinen päätös, nyt hän johtaa THL:ssa 120 hengen osastoa, uhkat ja epidemiat ovat seuranneet toisiaan. on sovellettu silloisia suunnitelmia. Saimme hyvän varoitussignaalin. Kaikki kokemukset ovat tarpeen, horisontissa on uusia uhkia. Runsas julkisuus on opettanut Petri Ruutua miettimään ja keskittymään omiin viesteihin- sä. Hän sanoo ymmärtäneensä, että mediaa ei voi hallita. Harkitsen tarkasti, mikä on se yksinkertainen viesti, joka pitää saada kansalaisille. Keskittyminen ei saa herpaantua, vaikka haastattelu pitää antaa neljällekin tv-ryhmälle. En tavallisesti jännitä, vaikka oman viestin läpisaamisen edellyttämän keskittymisen vuoksi saattaa siltä näyttää. Vaativa työ on estänyt aikaa vievät harrastukset. Aiemmin hän oli 17 vuotta Ylioppilaskunnan Laulajissa yhtenä neljästä Ruudun veljeksestä. Nyt tie on vienyt seniorikuoro Uriseviin ukkoihin. Siellä hän sanoo edustavansa nuorta polvea. Filippiineiltä oleva vaimo on pianisti, lapset ovat ammattimuusikoita ja baletissa. Heidän esitystensä seuraaminen on minulle tärkeä harrastus. Liikuntaa harrastan monessa muodossa, talvisin hiihdän mielelläni. Maailmassa tuskin on toista infektiosairauksien tutkimusprofessoria, joka voi hiihtää työpaikalleen. Viime talvena Petri Ruudulle työmatkahiihtoa kertyi 500 kilometriä! Teksti Tapio Furuholm Kuva Ilari Järvinen, Museokuva

17 17 Pori ja Riika ottavat toisistaan mittaa nyrkkeilykehässä Porin ja Riian kaupunkien välillä on järjestetty nyrkkeilyturnauksia vuodesta Nyrkkeilijät kamppailevat ystävyyskaupunkien kesken kahdesti vuodessa, lokakuussa Porissa ja joulukuussa Riiassa. Lokakuisena perjantaina satoi räntää, kun nyrkkeilystä kiinnostuneet kokoontuivat Porin Vaakunan Klubille Dinner Boxing -tapahtuman merkeissä. Mukana oli tietysti myös Porin NMKY:n Lasse Seppälä. Hän on ollut järjestämässä ystävyyskaupunkien nyrkkeilyotteluita alusta alkaen, nyt jo pyöreät 20 vuotta. Poriin on aina saatu hyviä nyrkkeilijöitä ja ottelut ovat kaiken kaikkiaan olleet aina varsin tasaväkisiä. Latviassa on Neuvostoliiton ajalta periytyvät vahvat perinteet nyrkkeilyssä, Seppälä kertoo. Vierailevina tähtinä tapahtumaan saapui tällä kertaa viisi riikalaista nyrkkeilijää, jotka haastoivat vuorollaan porilaisia ja muualta Suomesta tulleita lajin harrastajia. Kehässä nähtiin myös kansallisia otteluita, kaksi naisten ja yksi miesten sarjan. Latviasta piti tulla otteluun myös tyttöjä, mutta valitettavien sairastapausten takia ei tällä kertaa saatu yhtään Porin ja Riian välistä naisten ottelua, Seppälä harmittelee. Illasta muodostui varsin erikoinen, sillä lähes kaikki porilaiset voittivat ottelunsa. Tuomaritkin tuntuivat olevan yhtä mieltä kaupunkimme edustajien ylivoimaisuudesta, sillä moni erä päättyi Porin voittoon 3-0. Saavutimme paljon voittoja, yleensä olemme olleet kakkosia. Vaikka voitimme kaikki ottelut, ne olivat erittäin tasaisia, Seppälä kuvaa tuntojaan otteluiden jälkeen. Nämä voitot takataskussa oli hyvä lähteä valloittamaan Riikaa itsenäisyyspäivän viikonloppuna, kun Latviassa järjestettiin iso kansainvälinen turnaus. Siellä on mukana myös muita maita, ainakin Ukraina, Liettua ja Viro. Viime vuonna tapahtumassa oli nyrkkeilijöitä myös Ruotsista, Lasse Seppälä listaa. Porista matkaan lähti viisi nyrkkeilijää, muutama tuomari ja kilpailijoiden valmentajat. Nyrkkeilijät edustivat eri mies- Lasse Seppälä lavalla ennen illan ensimmäistä ottelua. ten sarjoissa paitsi Poria, myös koko Suomea. Teksti ja kuvat Kirsi Vahtokari Höyhensarjassakin isketään kovaa. 57-kiloisten ottelu keskeytyi riikalaisen nenäverenvuotoon. Kuvataidekoululaiset vierailivat Riiassa Porin ja Bolderajan taidekoulujen oppilaita ja opettajia Kivikausi-näyttelyn avajaisissa. Kuvassa myös oppilaiden yhteinen teos Luola, joka oli varsinkin pienten näyttelyvieraiden suosikki, sillä sen sisälle sai vapaasti ryömiä. Arkeologit työssään. Porin kuvataidekoulun oppilaat Henrietta Holm, Sofia Flinck, Veronica Rautiainen ja Eda Mäkinen rakentavat installaatiotaan Bolderajan taidekoululla. Porin ja Riian välinen ystävyyskaupunkitoiminta on käynnistänyt yhteistyötä myös kaupunkien kuvataidekoulujen välille. Syksyllä 2008 Bolderaja-taidekoulun oppilaita, opettaja sekä rehtori vierailivat Porissa ja toteuttivat seinämaalauksen Gallen-Kallelankadulle lahjaksi juhlavuottaan viettävälle Porille. Tänä syksynä Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulun neljä oppilasta ja kaksi opettajaa vieraili vastaavasti Riiassa osallistuen samalla paikallisen koulun näyttelytoimintaan. Ajatuksia herättävä näyttely Bolderajan taidekoululaiset olivat perehtyneet kivikauden taiteeseen ja valmistaneet teeman pohjalta erilaisia soittimia, luolamaalauksia, koruja sekä keramiikkaveistoksia. Porilaiset osallistuivat projektiin suunnittelemalla ja toteuttamalla Arkeologinen kaivaus -nimisen installaation. Taideteos muistutti muinaislöytöä, jossa hiekasta paljastuu aidonnäköinen ihmisen luuranko sekä mielikuvituksellisia eläinten pääkalloja. Luurangon liitti nykyaikaan kuitenkin sen ympärille asetellut esineet. Hieman humoristisesti luurangon käsi olikin jähmettynyt tietokoneen hiiren päälle, ja hahmon selkänikamat muodostuivat käytöstä poistetuista tietokoneen näppäimistä. Arkeologinen kaivaus, jossa luiden ympärille oli hautautunut muun muassa kannettava cd-soitin sekä kinofilmikamera, herätti ajatuksia siitä, mitä nykypäivän ihminen jättää jälkeensä tuleville sukupolville. Yhteistyötä jatketaan Taideprojektin lisäksi Bolderajan kuvataidekoulun rehtori Helga Jaksone ja opettaja Silvija Apine järjestivät vierailleen antoisia kierroksia gallerioissa sekä kulttuurinähtävyyksissä. Yhteistyö Porin ja Bolderajan taidekoulujen välillä jatkuu tulevinakin vuosina ja matkalla keskusteltiin jo uusista ideoista, joita toivottavasti tullaan toteuttamaan seuraavaksi jälleen Porissa. Mikä on kuvataidekoulu? Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu on perustettu 1991 ja sitä ylläpitää Porin kaupunki. Kuvataidekoulu antaa taiteen perusopetusta visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän mukaan. Valtakunnallista opetussuunnitelmaa noudattava opetus on suunnitelmallista ja vuodesta toiseen etenevää. Opiskelun voi aloittaa varhaisiän opinnoilla 5-6-vuotiaana. Perusopintoihin oppilaat siirtyvät 7-vuotiaana ja heillä on mahdollisuus jatkaa syventävissä opinnoissa noin 19-vuotiaaksi asti. Kuvataidekoulussa opiskelee noin 230 oppilasta. Teksti Annika Suutari Kuvat Annika Suutari ja Helga Jaksone

18 18 Kynttilät ja avotuli Kynttilöiden aikaan kannattaa muistaa muutama neuvo, jottei tulipalo pääse turmelemaan tunnelmaa. Turvallinen kynttilä on kaunein kynttilä. Hyvä kynttilänjalka seisoo suorassa, pysyy pystyssä eikä syty. Metallista, posliinista tai kivestä valmistettu kynttilänjalka on turvallisin. Varmista, että kynttilä on tukevasti pidikkeessään. Älä käytä röyhelöisiä muovi-, paperi- tai kangasmansetteja. Sijoita kynttilät niin, ettei niiden läheisyydessä, vieressä tai yläpuolella ole mitään syttyvää. Varo erityisesti verhoja ja koristeita. Älä pane kynttilöitä TV:n päälle äläkä parvekkeelle muovikalusteiden päälle. Pidä tikut ja tuikut pois lasten ulottuvilta. Älä jätä lasta tai lemmikkieläintä hetkeksikään yksin palavan kynttilän kanssa. Varoita lapsia kynttilä- ja tulitikkuleikkien seurauksista. Jätä kynttilöiden väliin riittävästi tilaa. Liian tiiviissä ryhmässä olevien kynttilöiden tulikuuma neste saattaa helposti roihahtaa. Tuikut asetetaan noin 5 cm etäisyydelle toisistaan. Sammuta tuikut, roihut ja kynttilät mieluiten tukahduttamalla, älä vedellä. Laita kynttilät ja tuikut sekä ohutpohjaiset lyhdyt aina palamattomalle alustalle. Varo umpinaisia, ohuita lasi- ja posliinilyhtyjä. Ahtaassa tilassa steariini voi höyrystyä ja leimahtaa. Ohutkuorinen lyhty voi poksahtaa rikki ja räiskiä palavaa nestettä ympäristöön. Turvallinen kynttilälyhty on tukeva, yläosastaan reilusti avoin ja sisältä riittävän tilava. Laita ulkoroihut palamattomalle alustalle tuulen ja sateen suojaan. Sijoita pihan, polunvarren ja portinpielen ulkoroihut vähintään kolmen metrin päähän kulkutiestä. Laita roihut kivi-, betoni-, metalli- tai lasialustalle ja pidä niitä jatkuvasti silmällä. Ulkoroihua ei saa polttaa sisällä eikä edes parvekkeella. Viimeinen sammuttaa aina kynttilät. Sammuta kynttilät aina, kun poistut pidemmäksi aikaa huoneesta. Polta kynttilöitä vain huoneessa, jossa oleskellaan. Älä koskaan jätä kynttilää palamaan valvomatta. Tarkista palovaroittimesi toimintakunto. Vain palovaroitin, jossa on toimiva paristo, hälyttää. Varaudu sammuttamaan. Pidä aina sammutusvälineet käden ulottuvilla. On aiheellista kerrata alkusammutustaidot. Turvallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2010! Teksti Kimmo Vaani Kuva Heli Koskela Linkkejä: päivänä helmikuussa 2010 kampanjoidaan EU:n laajuisesti Euroopan komissio on yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa julistanut helmikuun 11. päivän Euroopan 112-päiväksi, jolloin useat turvallisuustoimijat järjestävät teemapäivän tapahtumia eri puolilla Eurooppaa. Yksi päivän tavoitteista on jakaa tietoa, että hätänumero 112 on käytössä kaikissa EU-maissa. Kaikille yhteisenä teemana on arjen sankaruus. Hiljaisuuden viikot Joka syksy Pyhäinpäivän aikaan Liinaharjan päiväkodin koko väki hiljentyy viettämään Hiljaisuuden viikkoja. Lapset keräävät helmi kerrallaan itselleen hiljaisuuden helminauhat. Jokainen osasto suunnittelee helmeen liittyvän toiminnan oman lapsiryhmänsä ikä huomioiden. Helmien merkitys on kuitenkin kaikilla sama Tässä on enkeli, joka suojelee meitä. Kuva Senni Tässä esikoululaiset makaavat mättäällä ja kuuntelevat metsän hiljaisuutta. Sydän: Minä itse, ihana sellaisena kuin olen Kultainen: Taivaan Isä Hopea: Enkeli, joka suojelee Punainen: Rakkaus Sininen: Perhe ja koti Lasihelmi: Ystävyys ja anteeksianto Keltainen: Ilo Vihreä: Luonto, jota suojelemme Lila: Pelko ja sen voittaminen Oranssi: Erilaisuus ja sen hyväksyminen Taivaan Isä on tämän näköinen parrakas mies. Hänellä on saappaat jalassa ja keppi kädessä. Kuva Emilia Maailma on tänä päivänä niin kova paikka, että on hyvä hiljentyä välillä pehmeiden arvojen äärelle. On tärkeää pysähtyä joskus pohtimaan ystävyyttä ja anteeksiantoa, rakkautta, iloja ja pelkoja. Olemme käsitelleet helmien aiheita teatterin keinoin, taiteilemalla, opettelemalla asiaan liittyviä lauluja ja ennen kaikkea keskustelemalla. Lapset ovat viisaita ja heillä on asioista hyviä mielipiteitä jos vain joku ehtisi kuuntelemaan. Teksti ja kuvat Teija Suvanto Lasten sanomaa Hiljaisuus: Pimeä on hiljaista, hiljaisuus kuiskii. Taivaan Isä: Kiva kun muuttelee aikoja, kevät, kesä, syksy, talvi. Kiltti maailman haltija, joka piirtelee tähdillä. Ystävä: On kiltti ei kiusaa. Ottaa minut leikkiin. Osaa nauraa. Rakkaus: Semmoista, että tykkää toisesta ikuisesti. Ilo on jakamista. Esikoululaiset leikkasivat keskustelun pohjalta lehdistä erilaisten ihmisten kuvia. Yksi eskari tokaisi: mulla on muuten valmis mutta sairas puuttuu. Rauhallista joulunaikaa! Toivottaa Liinaharjan päiväkodin väki

19 19 Satakunnan Vihertietokeskuksen jouluiset näyttelyt Satakunnan Vihertietokeskus järjestää kaksi jouluista näyttelyä. Ideoita kattaukseen ja koristeluun -näyttely Avoinna maanantaista torstaihin klo Keskitalven Juhla -näyttely Yleisö voi tutustua näyttelyyn Vihertietokeskuksen sisäpihalla Satakunnan Vihertietokeskus on Teknisen palvelukeskuksen puistotoimen alainen puutarha-alan neuvontakeskus, jonka pääasiallisin tarkoitus on palvella puutarha-alan harrastajia. Vihertietokeskus sijaitsee Hanhiluodossa Kirjurinluodon vieressä, osoite on Kirjurinluodontie 6. Teksti Pirjetta Sipiläinen- Salo, Outi Vainikka-Majuri Kuvat TPK/RA/puistotoimen arkisto Vinkki näyttelyvieraille: Näyttelyyn kannattaa tutustua iltahämärässä, kun jouluvalot luovat satumaisen tunnelman. Tule, tutustu ja tee kotona! Satakunnan Vihertietokeskuksen sisätiloissa esitellään teemalla TEIN ITSE! erilaisia vaihtoehtoja pöytien koristamiseen. Esillä ovat Vihertietokeskuksen vinkkien lisäksi LC Pori/Sofian, Satakunnan Puutarhaseuran, palvelupiste PORI- NAn ja Vesan Kukan näkemykset kattauksista, joissa on käytetty helppoja itse tehtyjä koristeita. Osaan koristeideoista on saatavana valmistusohjeita. Keskitalven Juhla -näyttely on rakennettu ulos Vihertietokeskuksen sisäpihan katokseen. Pajuhahmojen juhlassa peikon vieraina ovat pikkuheppa, pikkuruiset porot, uteliaat oravat ja hiiret. Pöllön ystävänä juhliin osallistuu talveksi Pohjolaan jäänyt haikara. Porin ja Noormarkun uudenvuodenaaton juhla Ohjelma Noormarkku, tori Porilaisten marssi, Noormarkun Torvisoittokunnan Seitsikko Noormarkun kunnan edustajan puhe, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tapio Huhtanen Porin kaupungin edustajan puhe, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Krista Kiuru Tulitaide-esitys, Tulishowryhmä Flamma Maamme-laulu, Noormarkun Torvisoittokunnan Seitsikko ja yleisö Pori Soihtukulkueen järjestäytyminen Cygnaeuksen puistoon Soihtukulkue lähtee liikkeelle. Kulkue laulaa tuttuja jouluisia lauluja Soihtukulkue saapuu Raatihuoneen puistoon Tulitaide-esitys Raatihuoneen edustalla, Tulishowryhmä Flamma Perinteinen uudenvuoden ohjelma Porin Raatihuoneen edustalla: Porilaisten marssi, Porin Työväen Soittokunta Virsi Jumala ompi linnamme, Porin Työväen Soittokunta Seurakunnan edustajan puhe, Noormarkun kirkkoherra Kari Penttinen Porin kaupungin edustajan puhe, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Krista Kiuru Noormarkun kunnan edustajan puhe, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tapio Huhtanen Maamme-laulu, Porin Työväen Soittokunta ja yleisö Ilotulitus Kirjurinluodolta (ammutaan Raatihuoneen ohjelman päätyttyä) Joulurauhan julistus Joulurauha julistetaan perinteiseen tapaan jouluaattona Porin raatihuoneen edustalla. Tilaisuus alkaa klo Porin VPK:n soittokunnan esittämillä hartailla joululauluilla, joiden jälkeen soittokunta säestää virren Jumala ompi linnamme. Kellon lyötyä soitetaan fanfaari ja kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen lukee joulurauhan julistuksen. Tilaisuuden lopuksi lauletaan soittokunnan säestämänä Maamme-laulu sekä soitetaan Porilaisten marssi. Teksti Jan-Kristian Kivi Kuva Heli Koskela porin kaupungin henkilöstölehti Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi helmikuun lopussa. Aineistot seuraavaan lehteen viimeistään 5.2. mennessä. Karhunpalveluksen toimituksen osoite: Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: Karhunpalvelus luettavissa netissä: Ulkoasu: SEK PRO Oy, painopaikka: West Point Oy, Rauma 2009 Päätoimittaja Tapio Furuholm HALLINTOKESKUS toimitusneuvoston puheenjohtaja Helena Metsälä HENKILÖSTÖPALVELUT toimitussihteeri Ulla Keskinen HALLINTOKESKUS Toimitusneuvosto Ritva Hellman, Porin Seudun Matkailu Oy MAISA, Jan-Kristian Kivi, Kulttuuriasiainkeskus, Ulla Kudjoi, Ympäristövirasto, Sirpa Mannila, Porin Vesi, Milja Minttumäki, Perusturvakeskus, Miia Reiman, Porin Palveluopisto, Marie-Anne Saari, Perusturvakeskus, Inna Saarinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pirjo Tuomi, Perusturvakeskus, Birgitta Tuunainen, Koulutusvirasto, Outi Vainikka-Majuri, Tekninen palvelukeskus. KANNEN KUVA: Kalligrafiatyö Tiina Salmi, Tekninen palvelukeskus. Kalligrafi Tiina Salmesta oli juttu Karhunpalveluksen numerossa 4/2009, s. 18.

20 20 Framilla Osastonhoitaja Liisa Alinentalo: Virkistystapahtumat tuovat vaihtelua myös omaisten arkeen. Ohjatun kierroksen alkamista Satakunnan Museosssa odottamassa Antero ja Aulikki Lehtinen, Eeva-Liisa ja Urpo Rantamo, osastonhoitaja Liisa Alinentalo sekä Mikko ja Ritva Mattila. Toivolan henkilökunta pitää hyvää huolta muistisairaista vuoden jokaisena päivänä Vanhainkoti-päiväkeskus Himmelin dementiaosasto Toivolassa vallitsee lämmin ja kodikas tunnelma. Osastolla työskentelee motivoitunut ja ammattitaitoinen hoitohenkilökunta. Osastonhoitaja Liisa Alinentalo pitää erityisen tärkeänä sitä, että osaston erityisvaatimukset on otettu huomioon ja kaikki tekevät yhdessä töitä hyvän hoidon toteutumiseksi. Toivola toimii suljettujen ovien takana, jonka tarkoitus on luoda asiakkaille paitsi turvallinen, myös viihtyisä hoitoympäristö. Keskivaikeassa ja vaikeassa dementiassa yksilön perustarpeista ja elämänlaadusta huolehtiminen korostuu. Heidän toimintakykynsä heikennyttyä tilanteeseen, jossa itsenäinen elämä ei enää toimi, ulkopuolisen tuen ja avun tarve on suuri, Alinentalo kertoo. Tavoitteena sujuva arki Liisa Alinentalo opiskeli itselleen aikuisena toisen ammatin. Häntä oli nuoresta asti kiehtonut ajatus toimia sairaanhoitajana. Alinentalo on nyt työskennellyt Himmelissä eri osastoilla kymmenen vuoden ajan ja sitä ennen muun muassa Satakunnan keskussairaalassa. Tämänhetkistä työtään hän pitää monipuolisena ja rikkaana, sillä jokainen päivä on erilainen ja tuo tullessaan uusia asioita. Työyhteisömme on positiivinen, ja yhteistyö toimii. Meillä keskustellaan paljon. Oman aikamme ihanteet vaativat no- peutta, suorituskykyä ja tietyllä lailla kauneutta. Peli on kovaa ja laman myötä käy kovemmaksi. Suuri osa siitä miten työelämän koemme, riippuu siitä, miten kohtelemme toinen toisiamme, hän muistuttaa. Minulle on esimiehenä tärkeää, että henkilökunta ei saisi uupua, eikä kadottaa työn iloa ja mielekkyyttä. Arjen pyöritys vaatii jokaisen käsiparin kokonaisvaltaisen ja hyvän hoidon toteutumiseksi. Hoitajan tehtävään kuuluvan hoidollisen perustyön lisäksi varsinaiseen työssäoloaikaan ei tänä päivänä muuta mahdu, Alinentalo selvittää. Kun vain halua ja ideoita löytyy, mahdoton voi muuttua mahdolliseksi Erilaiset retket ja tapahtumat joita järjestämme Toivolan asiakkaille, saadaan toteutettua ainoastaan talkoovoimin omaisten kanssa. Ilman omalla ajallamme tehtävää suunnittelua, valmistelua ja osittain henkilökunnan vapaa-ajalla osallistumista, ei retkien toteutuminen olisi mahdollista. Jokainen asiakkaamme tarvitsee retkille henkilökohtaisen avustajan, ja jotta näin mittavat virkistystapahtumat saadaan mahdollistumaan laitoksessa asuville ihmisille, se vaatii ennen kaikkea hyvää yhteistyötä ja yhteishenkeä työyhteisön ja omaisten kanssa, osastonhoitaja kertoo. On todella hienoa, että asiakkaamme ovat voineet normaalin hyvän arjen lisäksi nauttia erilaisista virikkeellisistä hetkistä. Asukkaillamme on ihania omaisia, jotka ovat kiinnostuneita läheistensä hyvinvoinnista. Olemmekin monesti saaneet kokea, että kun vain halua ja ideoita löytyy, mahdoton voi muuttua mahdolliseksi, Alinentalo tiivistää. Lokakuussa Toivolan väki teki syysretken Satakunnan Museoon. Siellä he pääsivät tutustumiskierrokselle Likainen menneisyytemme -näyttelyyn. Retki virkisti ja toi hyvää mieltä asiakkaille, se palautti mieleen muistoja lapsuudesta ja eletyistä ajoista. Kun näkee, kuinka ihmiset muuttuvat kokemastaan, ovat tyytyväisiä ja iloisia, se on jo itsessään palkinto tehdystä työstä, Liisa Alinentalo kuvailee. Joulun tunnelmaa Vanhainkoti Himmelissä valmistaudutaan jouluun samalla tavalla kuin muissakin kodeissa. Yhteisiin tiloihin luodaan joulutunnelmaa joulukoristeilla on joulukukkia, jouluvaloja ja musiikkia. Joulun lähestyessä Himmelissä pidetään joulumyyjäiset, lauletaan kauneimpia joululauluja ja hiljennytään jumalanpalveluksessa kuuntelemaan joulun sanomaa. Toivolan asiakkaat juhlivat joulua myös omalla osastollaan, jolloin he kaikki saavat mahdollisuuden osallistua kunnostaan ja voinnistaan riippumatta. Omaiset auttavat juhlan järjestämisessä ja joulukoristeiden valmistamisessa, Alinentalo kertoo. Hänen uudenvuoden toiveenaan onkin, että yhteistyö omaisten kanssa jatkuisi, ja löytäisi vielä uusia ulottuvuuksia. He ovat ansainneet kiitoksen arvokkaasta avusta ja tuesta. Toivoisin, että suomalaiseen kulttuuriin mahtuisi enemmän ikäihmisen arvostamista, myös konkreettisella tasolla. Kaikille hoitajille toivon jaksamista ja voimia tehdä hyvää hoitotyötä asiakkaidemme parhaaksi. Liisa Alinentalo viettää joulua lasten perheiden kanssa. Joulunviettoon kuuluu joulukirkossa ja hautausmaalla käyminen sekä mukavaa yhdessäoloa. Pysähdy, kuuntele ja hiljenny. Toivon kaikille hyvää joulumieltä sekä iloa ja valoa jouluun ja tulevaan vuoteen. Teksti ja kuvat Kirsi Vahtokari Myös laitoksessa olevilla ihmisillä pitäisi olla ilonaiheita ja virkistysmahdollisuuksia. Liisa Alinentalon kanssa kuvaan pääsi Toivolassa asuva Aino Mäenpää.