Opetuspalveluiden talouden tasapainotus

Transkriptio

1 Opetuslautakunta Talouden vakauttamisohjelma 2012 OPETUS 24 Kaupunginvaltuuston hyväksymän taloussuunnitelman mukaan vuodet tulevat olemaan kaupungin talouden osalta alijäämäiset ja kertynyt alijäämä kasvaa ohjelmankaudella yli 7 miljoonan euron. Suunnitelman lähtökohtana oli, että vuoden 2011 tulos on lähes tasapainossa. Kaupunginvaltuusto edellytti suunnitelman hyväksymisen yhteydessä, että vuoden 2012 al kupuolella valmistellaan uusi talouden vakauttamisohjelma, jolla osoitetaan toimet, joilla kaupungin taloustilanne voidaan tasapainot taa. Toteutunut vuoden 2011 tulos on talousarviosta poiketen 4,4 miljoonaa euroa alijäämäinen ja taseen kumulatiivinen alijäämä nousee jo nyt yli 7 miljoonan euron. Tilanne korostaa tarvetta kiireellisille ja vaikuttaville talouden vakaut tamistoimille. Vakauttamistarve on kevään 2012 taloustilanteen pe rusteella yli viisi miljoonaa euroa vuodessa. Ohjelman valmistelu on käynnistetty keskushallinnon sekä toimialueiden ja vastuualueiden vastuuhenkilöiden yhteispalavereilla maaliskuun 2012 alussa, mis sä yhteydessä on käsitelty kaupungin kokonaistaloustilannetta sekä alustavasti toimialojen mahdollisuuksia uusiin vakauttamistoimiin. Kaupunginhallitus aloittaa vakauttamistoimen käsittelyn huhtikuun lopulla ja lautakuntien nä kemykset ohjelman pohjaksi tulisi valmistella huhtikuun puoliväliin mennessä. Ohjelma saatetaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn tou kokuun lopulla samanaikaisesti vuoden 2011 tilinpäätöksen vahvis tamisen kanssa. Opetuspalveluiden talouden tasapainotus Opetuspalvelut on tehnyt uuden kunnan aikana kouluverkon supistuksia, jotka ovat talou den tervehdyttämisen lisäksi vaikuttaneet myös positiivisesti toimin tojen laatuun ja sisältöön. Pohdittaessa talouden vakauttamisen keinoja, tulisi välttää toimenpiteitä, jotka leikkaavat juustohöylämäisesti kaikkialta. Edelleen pitäisi välttää liian radikaale ja, palveluita romuttavia ratkaisuja, jotka itse asiassa kasvattavat menoja tulevaisuudessa. Leikkaukset tulisi olla harkittuja ja ne pitäi si pystyä toteuttamaan asteittain. Erityisopetus Äänekoskella on määrätietoisesti lisätty erityisopetuksen resursseja viime vuosina. Nykyinen erityisopettajien määrä mahdollistaa niin in kluusion kuin integraa tionki sekä tuen kolmiportaisuuden toteuttamisen kaikissa perus opetusta antavissa kouluissa. Erityisopettajat tukevat ja auttavat luo kassa tehtävää perustyötä. Erityisopetuksen resurssien supistaminen heikentäisi Äänekosken

2 opetuspalveluiden mah dollisuuksia toteuttaa voimaan tulleita perusopetuslain muutoksia. Oppilashuolto Äänekosken perusopetuksen kouluverkko tulee jatkossa jakautumaan yläkoulujen mukaan kahteen oppilasalueeseen, joissa kummassakin on noin 1100 lasta. Alueet muodostavat luonnollisen pohjan koulupsykologin ja kouluku raattorin muodostamalle työparille. Ääne koskella työskentelee kah den koulupsykologin rinnalla vain yksi kou lukuraattori. Supistusten ja säästötoimenpiteiden sijasta oppilashuol toon tulisi talouden kurjistu misesta huolimatta kyetä panostamaan. Koulukuljetukset Äänekosken oppilaskuljetukset on toteutettu varsin taloudellisesti ja tehokkaasti. Tiestön vaarallisuudesta johtuen, esi- ja alkuopetuksen oppilaiden kolmen kilometrin kuljetusetuusrajan nostaminen viiteen kilometriin, ei tuot taisi sanottavaa kustannussäästöä. Tietotekniikkapalvelut Opetuspalveluiden hallinnossa on yksi toistaiseksi palkattu ja yksi määräaikaisessa työsuh teessa oleva henkilö hoitamassa hallinnon tietojärjestelmää sekä ke hittämässä ja ylläpitämässä koulujen tietoteknisiä palveluita (laitteet ja verkot). Yksi henkilö vastaa opetustyön ohella opettajien tietotekniikkaan liittyvän täydennyskoulutuk sen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Lisäksi isoilla kouluilla muuta ma opettaja saa pienen korvauksen lähinnä pedagogisen tuen tuot tamisesta opettajille. Hallitsemme hyvin pienellä joukolla kokonaisuutta, johon kuuluu opetuspalveluiden hallinta ohjelmisto (Kurre,Wil ma Primus), koulujen verkot, esitystekniikka (älytaulut, dataprojekto rit, dokumenttikamerat) ja 530 päätettä. Koulujen tietotekniikan ke hittämiseen kohdistuu yhä enemmän paineita ympäröivästä yhteis kunnasta. Koulun on pysyttävä mukana tietotekniikan hyödyntämi sen kehityksessä. Talouden tasapainottamisen vaihtoehdot opetuspalveluissa 1. Alakoulun yhdysluokat korkeintaan 24 ja erillisluokat korkeintaan 25 oppilasta Tänä lukuvuonna Keskuskoululla on keskimäärin 20,8, Asemakadun koululla 21,2 ja viheralueen kouluilla 15,5 oppilasta perusope tusryhmää kohti. Mikäli ryhmäkoon ylärajaksi asetetaan yhdysluokis sa 24 ja erillisluokissa 25 oppilasta, vaikuttaa se siten, että seuraa van 7 lukuvuoden aikana Keskuskoulun ryhmäkoko vaihtelee 21,1-22,5, Asemakadun kou lun 20,6-22,0 ja viheralueen kouluilla 16,1-18,0 välillä. Perusope tusryhmien lukumäärä vähenee seitsemästä kymmenestä yhdestä (71) kuuteenkymmeneen yhteen (61).

3 Verrattaessa ryhmäkoon kas vatuksen vaikutusta lukuvuoteen syn tyy säästöä vuosit tain seuraavasti: Alkuopetuksessa 25 oppilaan määrä on eittämättä iso. Seuraavan seitsemän vuoden aikana noin 25 oppilaan isoja oppilasryhmiä alkuopetukseen on syntymässä vain Keskuskoululle ja Asemakadun koululle. Näillä kouluilla on al kuopetusta tukevia rakenteita: starttiryhmät (korkeintaan 10 oppi lasta ryhmässä) sekä jakotunteja yli pakollisen 3-6 luokkien jakojen. 2. Alakoulun alkuopetuksen ryhmät korkeintaan 20, luokkien 3-6 erillisryhmät korkeintaan 25 ja yhdysluokat korkeintaan 24 oppi lasta Alkuopetusryhmän rajaaminen korkeintaan 20 oppilaaseen vaikuttaa siten, että seuraavan seitsemän lukuvuoden aikana perusopetusryhmien lukumäärä vähe nee 66 ryhmään (vähennystä 5). Muutoksen talousvaikutus verrattaessa lukuvuoteen on seuraava: Kummassakin alakoulun vaihtoehdossa ryhmien oppilasmäärien kasvattaminen voidaan to teuttaa ilman henkilöstön irtisanomista. Laskelmien perustana olevaa oppilasmäärää on käsitelty vain matemaattisesti, eikä laskel missa ole voitu ennakoida tulo/ lähtömuutosta tai oppilasaineksesta johtuvia ryhmärakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Viime kädes sä, vasta suunniteltaessa seuraavaa lukuvuotta, kyetään näkemään missä määrin nyt esitetty säästöohjelma toteutuu ko. lukuvuonna. Tarkempi vuosittainen oppilasainesanalyysi tehdään lukuvuotta edeltävänä keväänä helmi-maaliskuussa. Tuntimääräpäätöksen yh teydessä (maaliskuun loppu) päätetään seuraavan lukuvuoden pe rusopetusryhmien lukumäärä. Tämän päätöksen jälkeen ryhmäjakoa ei enää tulisi muuttaa vaikka oppilasmää-

4 rässä tapahtuisi muuton myötä kasvua tai laskua. 3. Yläkoulujen perusopetusryhmissä korkeintaan 22 oppilasta Kahden yläkoulun mallin virkarakenteen suunnittelussa on lähdetty siitä, että kummallakin yläkoululla on vähintään 18 perusopetusryhmää (kuusisarjaiset ikä luokat). Perusopetusryhmät on suunniteltu muodostettavan siten, että opetusryhmän koko on korkeintaan 20 oppilasta. Oppilasennus teen mukaan Telakkakadun koululla tulisi olemaan vuosina keskimäärin 18,4 oppilasta perusopetusryhmää kohti ja vastaava luku Koulunmäen koululla on 19,1 oppilasta perusopetus ryhmää kohti. Mikäli perusopetusryhmän oppilasmäärä on korkeintaan 22, nostaa se em. vuosina Telak kakadun koulun perusopetusryhmien oppilasmäärän keskiarvon 20,4 ja Koulunmäen koulun 20,2 oppilaaseen. Verrattaessa 22 oppilaan ryhmien vaikutusta nykyiseen syntyy säästöjä lukuvuosina seuraavasti: Talousvaikutusta laskettaessa on huomioitu fysiikan, kemian, teknisen työn, tekstiilityön ja kotitalouden työturvallisuudesta johtuvat oppilaan ryhmät. Ainoastaan lukuvuonna syntyy yhteen aineryhmään tilanne, jossa tunteja ei ole riittävästi viranhaltijoiden opetusvelvollisuuden täyttämiseksi. 4. Toteutetaan vaihtoehdot 1. ja Toteutetaan vaihtoehdot 2. ja

5 Mämme / Keskuskoulu Mämmen koulua ei rakenneta. Keskuskoulu ja Mämmen koulu yhdistetään lukuvuoden 2013 alusta lähtien. Mämmen koulun rakentamiseen varattu n. 5 milj. euroa siirretään mui hin investointikohteisiin. Teken tiloihin pitäisi edelleen sijoittaa vähin tään 6 perusopetusryh mää. Sijoittamalla esim. kaikki ensimmäiset luokat, starttiryhmä ja esiopetusryhmiä Tekelle voitaisiin toteuttaa esi- ja alkuopetuksen joustavaa yhteistyötä. Yhdistäminen vähentäisi yhteensä 3 perusopetusryhmää vuosina (noin ). Muu säästö muodostuisi rehtorin tehtä vistä maksettavien kor vauksien poistumisesta (opv. huojennus, teh täväkohtainen palkan osa) sekä uuden kiinteistön ylläpito- ja poisto kustannusten välttämisestä. 7. Eteläisen alueen koulujen yhdistäminen Uuraisten kunnan kanssa on selvitetty mahdollisuutta rakentaa Hirvaskankaan alueelle kun tien yhteinen alakoulu, johon on suunniteltu sijoitettavan myös var haskasvatuksen ja esiopetuksen ryhmiä. Koulun kokoa on määritel ty alueella asuvan väestön sekä oletetun muuton perusteella noin 250 oppilaan kouluksi. Äänekosken eteläisen alueen (Hietama, Honkola, Koivisto) sekä Uuraisten Hirvasen perusopetuksen järjestämistä voidaan tar kas tel la kokonaisuutena. Tällä hetkellä alueella toimii 4 koulua. Suunnit te lu on kohdistunut Koivis ton ja Hirvasen koulujen yhdistämi seen. Taloustilanteen kiristyttyä on perusteltua tarkastella kaikkien 4 kou lun yhdistämistä yhdeksi isoksi kouluksi. Koulu tulisi rakentaa noin 420 perusopetuksen oppilaalle; sinne tuli si varata riittävät tilat alu een esiopetuksen, päivähoidon ja ap/ip -toiminnan tarpeisiin. Hank keen kokonaiskustannuksista ei ole tarkkaa käsitystä, mutta suuruusluokka lienee noin 15 miljoonaa euroa (+/- 2 milj). Hankkeessa Ääne kosken kokonaisrahoitus kasvaisi suunni tel lusta Hirvasen / Koiviston yhteisestä koulusta 5-7 miljoonaa euroa, joka voitaisiin osittain kat taa jättämällä Mämmen koulu rakentamatta toimien vaihtoehdon 6 mukaisesti. Iso koulu on varmasti kustannustehokkaampi yksikkö kuin 4 pientä. Tarkkoja lukuja on mahdotonta laskea, koska emme tiedä mihin ikäluokkiin ennustettu kas vu tulee sijoittumaan. Jos lasketaan yhdistämisen vaikutus perus opetusryhmien lukumäärään alueella asuvien ikäluokkien perusteel la, olisi perusopetusryhmiä neljän koulun rakenteessa 4-5 enemmän kuin yhdessä isossa koulussa.

6 Sivistysjohtajan ehdotus: Tämä vaihtoehto on kuitenkin hyvin monisyinen ja vaatisi pitemmän ja laajemman asian tar kastelun mm. Uuraisten kunnan kanssa kuin mi hin talouden tasapainottamisen aikataulutus antaa mahdollisuuden. Lautakunnan tulisi lähinnä ottaa kantaa siihen, jatketaanko vaih to eh don selvittelyä. Valmistelija: sivistysjohtaja Ville Härtsiä, Opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa: Talouden tasapainottamisen suunnitelmaan sisällytetään seuraavat resurssien vahvistukset: 1. Oppilashuoltoa vahvistetaan perustamalla alkaen toinen koulukuraattorin vakanssi (rahoitus katetaan opetuspalveluiden sisäisillä henkilöstöjärjestelyillä). 2. Atk-tukihenkilön tehtävä vakinaistetaan alkaen. Muilta osin sivistysjohtajan päätösehdotus esitetään kokouksessa. Päätös: Opetuslautakunta esittää yksimielisesti kaupunginhallitukselle seuraa vaa: Talouden tasapainottamisen suunnitelmaan sisällytetään seuraavat resurssien vahvistukset: 1. Oppilashuoltoa vahvistetaan perustamalla alkaen toinen koulukuraattorin vakanssi (rahoitus katetaan opetuspalveluiden sisäisillä henkilöstöjärjestelyillä). 2. Atk-tukihenkilön tehtävä vakinaistetaan alkaen. Talouden vakauttamistoimina toteutetaan edellä kuvatuista vaihtoehdoista: Vaihtoehto 5. Alakoulun alkuopetuksen ryhmät korkeintaan 20, luokkien 3-6 erillisryhmät korkeintaan 25 ja yhdysluokat korkeintaan 24 oppilasta. Yläkoulujen perusopetusryhmässä korkeintaan 22 oppilasta. Tarkempi vuosittainen oppilasainesanalyysi tehdään lukuvuotta edeltävänä keväänä helmi-maaliskuussa. Tuntimääräpäätöksen yhteydessä (maaliskuun loppu) päätetään seuraavan lukuvuoden perusopetusryhmien lukumäärä. Tämän päätöksen jälkeen ryhmäjakoa ei enää tulisi muuttaa, vaikka oppilasmäärässä tapahtuisi muuton myötä kasvua tai laskua.

7