Vahinko-Tapiola. Hanna-Leena Kaisto. Vesa Eskoli. Peter Castrén. Vahinko-Tapiolan sijoitustoiminta ja markkinariskien hallinta 2011

Transkriptio

1 Vahinko-Tapiolan sijoitustoiminta ja markkinariskien hallinta 2011

2 Vahinko-Tapiola Vahinko-Tapiolan lähes 3,0 miljardin euron arvoista sijoitusomaisuutta hoitaa kymmeniä Tapiolan sijoittamisen ammattilaisia. Suurinta osaa Vahinko-Tapiolan sijoituksista hoitavat Tapiola Varainhoidon ja Kiinteistö-Tapiolan ammattilaiset. Tässä muutama Vahinko-Tapiolan sijoituksia hoitava ammattilainen: Hanna-Leena Kaisto Laskentapäällikkö, yhtiöryhmäpalvelut, markkinariskien hallinta ja raportointi Vesa Eskoli Kiinteistösijoitusjohtaja, Kiinteistö-Tapiola Peter Castrén Korkosijoituspäällikkö, Tapiola Varainhoito 1 2 3

3 Sisällysluettelo Sijoitustoiminta 4 1. Allokaatio 4 2. Osakesijoitukset Vahinko-Tapiolan sijoitukset pääomasijoitusrahastoihin Suorat sijoitukset noteeraamattomiin suomalaisiin yhtiöihin 5 3. Korkosijoitukset Asiakaslainat 7 4. Kiinteistösijoitukset 7 Markkinariskiskien hallinta 8 5. Lähtökohdat ja toimintaperiaatteet 8 6. Markkinariskien hallinnan organisointi 8 7. Riskienhallintaprosessit Markkinariskien ja vakavaraisuuden hallinta 9 8. Vahinko-Tapiolan markkinariskit Osakeriskit Korkosijoitusten riskit Kiinteistöriskit Valuuttariskit Likviditeettiriski 11 Vahinko-Tapiolan sijoitustoiminta ja markkinariskien hallinta

4 Sijoitustoiminta 1. Allokaatio Vahinko-Tapiolan sijoitustuotot käyvin arvoin vuonna 2011 olivat 3,4 prosenttia (5,4 % vuonna 2010). Sijoitusomaisuus käyvin arvoin oli 2 839,2 miljoonaa euroa (2 730,0 milj. e), ja sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin 96,3 miljoonaa euroa (143,3 milj. e). Sijoitustoiminnan viiden vuoden keskimääräinen vuotuinen tuotto oli 3,2 prosenttia ja kymmenen vuoden tuotto 5,2 prosenttia. Noteerattujen osakesijoitusten tuotot putosivat selvästi negatiivisiksi vuonna 2011, mutta muilla osa-alueilla tuottotasot nousivat vuoteen 2010 verrattuna. Vuoden 2011 aikana allokaatiopainot pysyivät eri omaisuusluokkien välillä sijoitusjakaumassa lähes samoina kuin vuonna Korkosijoituksissa vähennettiin valtion lainojen painoa. Vahinko-Tapiola käyttää sijoitustoiminnassaan Yhdistyneiden kansakuntien, YK:n, vastuullisen sijoittamisen periaatteet allekirjoittaneita varainhoitajia. Taulukko 1: Allokaatio ja tuotot Jakauma, milj. e Jakauma, % Tuotto, % Lainasaamiset 128,8 4,5 3,9 Joukkovelkakirjalainat 1 378,0 48,6 6,8 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 65,5 2,3 5,3 Korkosijoitukset 1 572,2 55,4 5,1 Noteeratut osakkeet 282,1 9,9 12,6 Pääomasijoitusrahastot 121,1 4,3 18,9 Noteeraamattomat osakesijoitukset 182,3 6,4 5,7 Osakesijoitukset 585,5 20,6 2,5 Suorat kiinteistösijoitukset 544,2 19,2 6,1 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 129,5 4,5 6,7 Kiinteistösijoitukset 673,7 23,7 6,3 Absoluuttisen tuoton sijoitukset 7,8 0,3 9,4 Muut sijoitukset 7,8 0,3 9,4 Sijoitukset yhteensä 2 839,2 100,0 3, Allokaatio kehitys 03 Kiinteistösijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset Joukkovelkakirjalainat Lainat Osakesijoitukset Maailmantalouden suhdannekuvan heikkeneminen ja euroopan velkakriisin kärjistyminen vuonna 2011 johtivat osakekurssien laskuun. Osakkeiden hinnat heilahtelivat voimakkaasti uutisvirran perusteella. Euroopassa osakekurssit laskivat 8,6 prosenttia ja Suomessa peräti 24,9 prosenttia. Vuosi käynnistyi positiivisesti, mutta huolia ja ongelmia alkoi kerääntyä kevään aikana. Kolmannella vuosineljänneksellä kurssit laskivat voimakkaasti, kun tuloskaudesta ei saatu tukea osakkeille. Vaikka elokuun pohjista palauduttiin viimeisellä neljänneksellä, säilyi epävarmuus koko loppuvuoden. Yritysten tuloksissa alkoi näkyä jo keväästä lähtien kustannusten noususta johtuvaa marginaalien painetta, vaikka liikevaihdot kehittyivät vielä positiivisesti. Talouskasvun hidastuminen alkoi näkyä myös yritysten liikevaihdoissa, minkä vuoksi tulosennusteita laskettiin syksyn aikana voimakkaasti. Vuonna 2011 tuloskasvu jäi Euroopassa hyvin vaatimattomaksi. USA:ssa tulokset ovat kehittyneet paremmin ja kannattavuudet pysyneet korkealla tasolla. Euroopassa kehittyivät parhaiten suuret ja vakaiden tulosnäkymien yritykset, kun fokuksessa oli kasvun sijaan osingot ja ennustettava tulos kehitys. Toimialoista Vahinko-Tapiolan sijoitustoiminta ja markkinariskien hallinta

5 hyvään tuottoon pääsivät terveydenhuolto, energia, kulutusyhtiöt ja operaattorit. Heikosti kehittyivät pankit ja sykliset toimialat, kuten perusteollisuus, teollisuuspalvelut ja teknologia. Osakkeiden arvostus on houkutteleva sekä suhteessa korkoihin että absoluuttisesti. Vahvat taseet ja hyvät kassavirrat mahdollistavat pääsääntöisesti hyvät osingot myös vuonna Vaikka osakkeiden arvostus onkin alhaisella tasolla, niin kuluvan vuoden tuottonäkymiä painaa Euroopan talouskasvun epävarmuus. Vahinko-Tapiolan osakesijoitukset olivat 593,3 miljoonaa euroa (622,6 milj. e) eli 20,9 prosenttia (22,8 %) sijoituksista. Suomalaisten osakkeiden osuus oli 18,6 prosenttia (26,3 %) noteeratuista suorista osakesijoituksista, joita oli 209,0 miljoonaa euroa (284,6 milj. e). Osakesijoitukset tuottivat 2,7 prosenttia (13,0 %). Taulukko 2: Suurimmat osakesijoitukset Markkina-arvo milj. euroa % osakesijoituksista REED ELSEVIER NV 6,30 3,0 TECHNIP SA 5,81 2,8 Fortum Oyj 5,70 2,7 Lassila & Tikanoja Oyj 5,40 2,6 Hennes & Mauritz Ab 5,34 2,6 Sanofi 4,85 2,3 Mednax Inc 4,84 2,3 STADA ARZNEIMITTEL AG 4,79 2,3 Svenska Cellulosa Ab 4,75 2,3 SAP Ag 4,70 2,2 2.1 Vahinko-Tapiolan sijoitukset pääomasijoitusrahastoihin Vuoden 2011 lopussa Vahinko-Tapiolan pääomasijoitusrahastosalkussa oli yhteensä 43 rahastoa, joiden käyvät arvot yhteensä olivat noin 121,1 miljoonaa euroa (89,2 milj. e). Vuoden 2011 aikana annettiin yksi uusi rahastositoumus. Vuoden aikana rahastojen sijoitusaktiviteetti säilyi vuoden 2010 tasolla ja rahastojen kohdeyritysten tilanteet kehittyivät edelleen positiiviseen suuntaan, mikä näkyi myös yritysten arvostuksissa. Pääomasijoitusrahastojen tuotto nousi selvästi edellisvuodesta ja oli 18,9 prosenttia (13,0 %). 2.2 Suorat sijoitukset noteeraamattomiin suomalaisiin yhtiöihin Vuoden 2011 lopussa suorien sijoitusten salkussa oli yhteensä 26 kohdeyritystä ja sijoitusten käyvät arvot olivat yhteensä noin 36,6 miljoonaa euroa (36,1 milj. e). Kohdeyritykset ovat kolmea poikkeusta lukuun ottamatta suomalaisia yhtiöitä. Vuoden aikana ei tehty yhtään uutta ensisijoitusta, eikä myöskään lisäsijoituksia salkussa oleviin kohdeyrityksiin. Lopulliset irtaantumiset toteutettiin yhdestä kohdeyrityksestä ja osittaiset irtaantumiset kahdesta kohdeyrityksestä. Noteeraamattomat sijoitukset (pl. Tapiola-ryhmän sisäiset omistukset ja käyttöomaisuusosakkeet) tuottivat 18,3 prosenttia (15,6 %) vuonna Vahinko-Tapiolan Tapiolaryhmän sisäisten omistusten ja käyttöomaisuusosakkeiden yhteenlaskettu käypä arvo oli vuoden 2011 lopussa 148,1 miljoonaa euroa (125,7 milj. e). 2. Suorien sijoitusten toimialajakauma 3. Suorien sijoitusten aluejakauma 4. Pääomasijoitusten tyyppijakauma 5. Pääomasijoitusten aluejakauma Julkishyödylliset palvelut 5,7 % Kulutustuotteet 15,9 % Palvelut kuluttajalle 16,3 % Perusteollisuus 3,2 % Rahoituspalvelut 5,3 % Teknologia 3,7 % Telekommunikaatio 7,6 % Teollisuuspalvelut 17,6 % Terveydenhoito 18,0 % Energia 6,7 % Suomi 18,6 % Muu euroalue 36,0 % Muu Eurooppa 19,9 % Ruotsi 7,1 % Norja 5,4 % Yhdysvallat 13,0 % Buyout 59 % Suorat sijoitukset 23 % Mezzanine 4 % Secondary 6 % Venture 8 % Suomi 27,0 % Saksa 19,0 % Ranska 11,0 % Yhdysvallat 11,0 % Iso-Britannia 10,0 % Ruotsi 7,0 % Norja 4,0 % Muut 11,0 % Vahinko-Tapiolan sijoitustoiminta ja markkinariskien hallinta

6 3. Korkosijoitukset Euroopan korkomarkkinoiden hallitseva tekijä vuonna 2011 oli valtioiden rahoituskriisin leviäminen pienistä reunavaltioista Etelä-Euroopan suuriin valtioihin, Italiaan ja Espanjaan. Kesän aikana Italian riskilisät Saksan valtion lainoihin jopa nelinkertaistuvat lyhyessä ajassa, ja ne olivat huipussa yli 500 korkopistettä kymmenen vuoden koroissa, mikä tarkoitti Italian pitkien lainojen yli seitsemän prosentin vuotuista korkoa. Kriisin leviäminen aiheutti Saksan valtiolainojen turvasatamakysyntää ja niiden kymmenen vuoden korot painuivat nopeasti kolmesta prosentista alle kahteen prosenttiin. Epävarmuus jatkui syksyn aikana ja Saksan kymmenen vuoden korko päätyi vuoden lopussa tasolle 1,83 % oltuaan vuoden alussa noin kolmen prosentin tasolla. Reunavaltioiden riskilisät pysyivät lähellä leveimpiä tasojaan vuoden lopussa, Suomen valtion maksama korko pysyi lähellä Saksan korkoja. Euroopan keskuspankki oli vuoden alkupuoliskolla nostanut ohjauskorkoaan kahdesti, yhdestä prosentista puoleentoista prosenttiin, mutta kriisistä johtuen joutui laskemaan korkoja uudestaan takaisin yhden prosentin tasolle. Tämän lisäksi EKP ilmoitti antavansa Euroopan pankeille likviditeettiä ennätyspitkällä kolmen vuoden periodilla, mikä oli omiaan rauhoittamaan finanssimarkkinoita. EKP on myös aktiivisesti ostanut kriisimaiden velkapapereita jälkimarkkinoilta ja vakuudellisia joukkovelkakirjalainoja. Rahamarkkinat olivat vuonna 2011 varsin rauhalliset, tosin myös merkkejä rahoitusalan kriisistä oli näkyvissä ero vakuudellisen ja vakuudettoman rahamarkkinahinnan välillä kasvoi, ja monissa Euroopan maissa pankeilla oli vaikeuksia saada pankkien välistä rahoitusta muussa valuutassa kuin eurossa. Yrityslainamarkkinoilla nähtiin alkuvuonna varsin tasainen kehitys, mutta kesän jälkeen riskilisät lähtivät levenemään Euroopan reunavaltioiden epävakauden vuoksi. Varsinkin pankkien maksamat riskilisät kasvoivat ennätysmäisille tasoille muiden yritysten kehitys oli tasaisempaa, vaikkakin myös negatiivista. Pankkien rahoitustilanne muuttui kesän jälkeen niin huonoksi, että useimmat pankit saivat pitempää rahoitusta markkinoilta vain vakuudellisen markkinan kautta. Vakuudellinen markkina onkin toiminut hyvin koko vuoden 2011, samaan aikaan kun markkinoille tuli ennätysmäärä uusemissioita. Myös edellä mainitut EKP:n tukiostot ovat auttaneet vakuudellisen markkinan toimintaa. Vakuutusyhtiöiden duraatiot ovat vuoden 2011 aikana olleet vertailuindeksiä lyhyempiä. Euroopan reunavaltiot ovat olleet voimakkaassa alipainossa, toisaalta vakuudelliset lainat ovat olleet ylipainossa. Kaiken kaikkiaan painopiste on ollut defensiivisissä sijoituksissa. Vahinko-Tapiolan korkosalkun markkina-arvo korkorahastot sekä rahamarkkinasijoitukset mukaan luettuina oli 1 444,6 miljoonaa euroa (1 327,6 milj. e) eli 50,8 prosenttia (48,6 %) sijoituksista. Valtion lainojen osuus korkosijoituksista oli 29 prosenttia (38 %), yritysten joukkovelkakirjojen, vakuudellisten yrityslainojen sekä muiden julkisyhteisöjen lainojen osuus 67 prosenttia (60 %) ja rahamarkkinasijoitusten 4 prosenttia (2 %). Salkun korkoriskiä kuvaava mittari eli niin sanottu modifioitu duraatio oli 4,6 vuotta (4,9 v). Korkosijoitusten tuotto oli korkorahastot sekä rahamarkkinasijoitukset mukaan luettuina 5,1 prosenttia (3,7 %). 6. Korkosijoitusten tyyppijakauma 7. Korkosijoitukset luottoluokittain Valtio 29 % Yritys- ja vakuudelliset lainat 67 % Rahamarkkinat 4 % AAA 53,6 % AA 15,8 % A 11,1 % BBB 9,5 % Alle BBB 4,0 % Ei luokiteltu 5,9 % Vahinko-Tapiolan sijoitustoiminta ja markkinariskien hallinta

7 3.1. Asiakaslainat Lainasaamisten osuus Vahinko-Tapiolan sijoituskannasta laski. Lainakannan pääpaino on yritysten tarpeeseen räätälöidyissä sijoituslainoissa. Lainasaatavat tuottivat 3,9 prosenttia vuonna Kiinteistösijoitukset Kansainvälisillä kiinteistömarkkinoilla vuosi 2011 kului enimmäkseen epävarmuuden merkeissä. Etelä-Euroopan maissa, Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa kiinteistömarkkinat painuivat alaspäin talouskriisin syventyessä. Vahvoissa talouksissa kuten Saksassa sekä myös Ranskassa kiinteistömarkkinoiden vire pysyi positiivisena. Ruotsissa kaupankäynnin määrät kasvoivat voimakkaasti ja tuottovaatimukset laskivat. Monilla Euroopan osamarkkinoilla markkinat hakivat suuntaansa loppuvuonna talousnäkymien synkentyessä ja rahoituksen saatavuuden vaikeutuessa. Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla kaupankäyntivolyymi näyttää jäävän vuosituhannen alhaisimmalle tasolle. Alkuvuoden aikana markkinatunnelmat olivat vielä lievästi positiiviset, mutta epävarmuus talouden kehityksestä sekä haasteet rahoitusmarkkinoilla synkensivät näkymiä syksyn aikana. Parhaimpien kohteiden tuottovaatimukset laskivat vuoden 2011 aikana, mutta lasku tasoittui vuoden loppuun mennessä. Prime-kohteiden sijoituskysyntä on pysynyt vahvana sekä kotimaisten että ulkomaisten sijoittajien taholta. Sijoittajien riskinottohalukkuus on pientä, joten riskipitoisempien kohteiden hinnoittelu oli maltillista ja näistä kohteista käytiin vain vähän kauppaa. Suomen toimitilamarkkinoiden parhailla alueilla vuokratasojen ja käyttöasteiden kehitys oli myönteistä vuoden 2011 aikana. Synkentynyt reaalitalouden tilanne heijastuu toimitilamarkkinoille. Näkymät ovat heikot pääkaupunkiseudun toimisto-osamarkkinoilla, jossa sijainti ja tilojen laatu eivät vastaa vuokralaisten kysyntää.vuoden 2011 lopussa Vahinko-Tapiolan kiinteistösalkun markkina-arvo oli 673,7 miljoonaa euroa (625,9 milj. e). Kiinteistösijoitusten paino nousi 23,7 prosenttiin (22,9 %). Kiinteistösijoitukset tuottivat vuoden 2011 aikana 6,3 prosenttia (3,1 %). Kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa painoi alas omassa käytössä olevat kohteet. Merkittävimmät lisäykset kiinteistösalkkuun olivat lisäinvestoinnit kiinteistörahastosijoituksiin sekä rakenteilla oleviin hankkeisiin. Merkittävimmät rakennushankkeet olivat Asunto Oy Helsingin Vanhalinna, Kiinteistö Oy Vantaan Tuupakantie 32 ja Aura-Tapiola Espoossa. Vuoden 2011 aikana ei ole ollut merkittäviä myyntejä. Kiinteistöjen keskimääräinen tyhjyysaste nousi 2,8 prosenttiin (2,7 %). 8. Kiinteistösijoitusten tyyppijakauma 9. Kiinteistösijoitusten aluejakauma Toimisto 40,2 % Hotelli 6,7 % Liike 10,3 % Asunto 11,5 % Logistiikka 8,2 % Rahastot 19,2 % Muut 3,8 % Espoo 30,1 % Helsinki 26,7 % Vantaa 10,3 % Oulu 4,2 % Tampere 3,8 % Lahti 2,5 % Turku 1,5 % Rahastot 19,2 % Muut 1,7 % Vahinko-Tapiolan sijoitustoiminta ja markkinariskien hallinta

8 Markkinariskien hallinta 5. Lähtökohdat ja toimintaperiaatteet Vahinko-Tapiolan sijoitustoiminnan tavoitteena on turvata vakavaraisuus ja maksimoida tuotto hallitulla riskipositiolla. Sijoitusten allokaatiota ohjaavat vakavaraisuuden, vastuuvelan rakenteen ja katekelpoisuuden asettamat rajat sekä pääoman tuottovaatimukset. Pitkällä aikavälillä sijoitustuottojen on ylitettävä asiakasetupolitiikan mukaiset kokonaistuottotavoitteet. Sijoitustoiminnalla pyritään pitkällä aikavälillä ja kaikissa olosuhteissa hyvään ja vakaaseen tuottoon välttäen pääomariskejä. Sijoitukset hajautetaan riittävästi eri instrumenttiluokkien välillä ja sisällä. Yksittäisiä riskejä sekä vastuita ohjataan sijoitusrajoin ja -kriteerein. Sijoitustoiminnan on turvattava riittävä maksuvalmius kaikissa olosuhteissa. Sijoituskannan on oltava myös riittävän yksinkertainen. 6. Markkinariskien hallinnan organisointi Vahinko-Tapiolaan perustettiin taseriskien hallintakomitea (ALCO) vuonna Komitea on taseriskien hallinnan ja seurannan asiantuntijaelin, joka raportoi suoraan yhtiön hallitukselle. Komitea vastaa siitä, että yhtiön taseriskien hallinta on järjestetty asianmukaisesti. ALCO laatii yhtiön hallitukselle määräajoin esityksen strategisesta markkinariskinotosta ja sitä koskevista rajoista (limiiteistä). Limiitit kattavat sijoitusten hinta- ja korkoriskit mukaan lukien vastuuvelan ominaisuudet ja vaatimukset. ALCO seuraa asettamiaan riskilimiittejä ja riskin oton tuloksellisuutta. Hallitus nimittää sijoitustoiminnan johtoryhmän, joka vastaa sijoitustoiminnan käytännön organisoinnista ja operatiivisesta markkinariskien valvonnasta. Johtoryhmään kuuluvat sijoitusjohtaja, vakuutusyhtiöiden toimitusjohtajat, aktuaarijohtajat ja hallituksen Tapiola-ryhmästä nimeämät jäsenet. Riskienhallinnan johtorymä vastaa hallitukselle riskienhallinnan järjestämisestä sekä riskien ja vakavaraisuuden valvonnasta. Sijoitustoiminnan ohjeistuksen noudattamista valvoo sisäinen tarkastus. 7. Riskienhallintaprosessit Riskienhallintaprosessi perustuu ohjeistukseen (sijoitussuunnitelma, johdannaispolitiikka sekä taseenhallintakomitean raamitukset sijoitussuunnitelmaan), ohjeistuksen operatiivisen noudattamisen valvontaan sekä säännölliseen riskiraportointiin ja itsearviointiin. Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain sijoitussuunnitelman, jossa määritellään sijoituskannan tavoitejakauma ja tuottoodotukset, instrumenttikohtaiset vaihteluvälit, hajautus- ja likviditeettitavoitteet sekä päätös- ja toimivaltuudet. Hajautusperiaatteilla pyritään turvaamaan riittävä tuottotaso instrumenttiluokkien sisällä ja niiden välillä kaikissa markkina olosuhteissa. Hajautusperiaatteet koskevat eri toimialoja, maita ja sijoituskohteita. Yksittäisiä riskejä ja vastuita ohjataan limiiteillä ja sijoituskriteereillä. Riittävä maksuvalmius turvataan sijoitusrakenteella. Johdannaisten käytöstä on määritelty tarkempi hallituksen vahvistama johdannaispolitiikka, jossa kuvataan johdannaisten käytön periaatteet. Johdannaisten avulla voidaan muun muassa rajoittaa osake-, valuutta- ja korkosijoituksiin liittyviä riskejä. Riittävällä analysoinnilla, hajautuksella, johdannaisilla ja vastapuoliriskien limiiteillä pyritään turvaamaan toimintavapaus kaikissa markkinaolosuhteissa. Kiinteistöihin liittyviä riskejä analysoidaan erikseen. Yleisesti käytettyjen markkinariski- ja raportointimenetelmien avulla seurataan sijoitustoiminnan riskejä ja tuottoja. Näiden raporttien avulla seurataan säännöllisesti korko-, kiinteistö- ja osakesijoitusten kehitystä ja riskejä sekä valvotaan sijoitussuunnitelmassa määriteltyjen toimintaperiaatteiden noudattamista. 10. Markkinariskien hallinnan organisaatio Tapiola-ryhmän hallitukset Riskienhallinnan johtoryhmä Sijoitustoiminnan johtoryhmä Taseriskien hallintakomitea Sisäinen tarkastus Vahinko-Tapiolan sijoitustoiminta ja markkinariskien hallinta

9 7.1. Markkinariskien ja vakavaraisuuden hallinta Markkinariskien vaikutusta yhtiön vakavaraisuuteen valvotaan ja hallitaan nykyisen vakavaraisuuskäytännön (Solvenssi I) mukaisesti. Lisäksi vakavaraisuutta valvotaan voimassaolevien ryhmittymiä koskevien vakavaraisuussäännösten mukaisesti. Valmistautuminen tulevaan Solvenssi II -vakavaraisuuskehikkoon on käynnissä. Nykyinen vakavaraisuuskäytäntö on lyhyellä aikavälillä merkitsevämpi ja rajoittavampi järjestelmä. Vakavaraisuuslaskennan huomattavin muutos tulee olemaan se, että Solvenssi II:ssa arvostetaan varojen lisäksi myös vastuuvelka markkinaehtoisesti käypään arvoon. Tällöin vastuuvelan arvo riippuu erityisesti korkotasosta, ja korkoriskin hallinnan merkitys korostuu. Yhtiössä on toteutettu Solvenssi II -vakavaraisuutta arvioivat viranomaisvaatimusten mukaiset EIOPA:n stressitestit. Yhtiössä on myös meneillään hankkeet sisäisten Solvenssi II -mallien kehittämiseksi sekä riskienhallinnan että liiketoiminnan tarpeisiin. Solvenssi II:n arvioidaan tulevan voimaan vuosien aikana. Lähtökohtana markkinariskin hallitsemiselle on, että yhtiön vakavaraisuus on turvattu riittävällä todennäköisyydellä vähintään seuraavan vuoden ajan. Sijoitusten arvonmuutosriskiä seurataan jatkuvasti todennäköisyysmallilla, joka perustuu sijoitusten historialliseen arvonvaihteluun ja sijoitusluokkien väliseen arvonmuutosten riippuvuuteen (korrelaatioon). Riskiä seurataan käyttämällä arvonvaihteluna (volatiliteettina) sekä pitkän aikavälin keskimääräisiä arvoja että lyhyemmällä aikavälillä estimoituja riskitunnuslukuja. Korko- ja osakesijoitusten volatiliteetti sekä odotettavissa olevat lyhyen aikavälin riskit nousivat vuoden aikana. Sijoitustoimintaa ohjataan tarvittaessa normaalia tiukemmin ns. liikennevaloperiaatteiden ja jatkuvan markkinariskiseurannan perusteella. Vihreä valo tarkoittaa tilannetta, jossa omaisuudenhoitajat voivat toimia sijoitussuunnitelman normaalien sijoitusrajojen (limiittien) mukaan. Keltainen valo liittyy tilanteeseen, jossa sijoitussuunnitelman puitteissa tapahtuvat sijoitusmarkkinariskien lisäykset tai neutraali sijoitus allokaatio eivät ole enää hyväksyttäviä taseen riskillisyyden kannalta. Punainen valo tarkoittaa tilannetta, jossa taseen riskillisyys on liian korkea ja tarvitaan toimenpiteitä riskien vähentämiseksi. Keltaisen ja punaisen valon riskiasemassa määritellään tiukennetut rajoitukset sijoitusriskeille sekä mahdolliset toimenpiteet riskien vähentämiseksi. Kokonaisriski mitoitetaan niin, että toimintapääoma säilyy turvaavalla tasolla myös riskien toteutuessa. 8. Vahinko-Tapiolan markkinariskit Merkittävimmät Vahinko-Tapiolan markkinariskit ovat osakeriskit, korkosijoitusten korko- ja luottoriskit sekä kiinteistösijoitusten riskit kuvan 11 mukaisesti. Markkinariskit voivat toteutua sijoitusten aiempaa alhaisempana tuottokassavirtana tai omaisuusarvojen laskuna. Solvenssi II -kehikossa markkina riskit liittyvät sijoitusomaisuuden lisäksi markkinaehtoiseen vastuuvelkaan ja pääomavaatimukseen. Vahinko- Tapiolan markkinariskien jakauma esitetään kuvassa 12. Riskiarviot perustuvat sisäiseen riskimalliin ja -parametreihin. Hajautushyötyä muodostuu omaisuuserien arvojen liikkuessa eri suuntiin, jolloin koko sijoitusomaisuuden riski on pienempi kuin yksittäisten riskien summa. Sijoitusten ja vakavaraisuuden herkkyyttä markkinamuutoksille kuvataan taulukossa 3. Markkinariskiä hallitaan sijoitusten riittävällä sijoitusluokittaisella, maantieteellisellä ja toimialoittaisella hajautuksella. Sijoitustoiminnan keskeinen ohjausväline on eri omaisuusluokkien perusallokaatio. Allokaation kehitys esitetään kuvissa 1 ja 13. Solvenssi II -riskiä voidaan lisäksi pienentää muuttamalla sijoitusomaisuuden korkoherkkyyttä vastuuvelan kaltaiseksi sekä johdannaissuojauksin. 11. Vahinko-Tapiolan markkinariskit 12. Sijoitustoiminnan riskit, % Keskittymisriski Sijoitustoiminnan riskit Markkinariski Operatiiviset riskit Luottoriski Osakeriski Korkoriski Kiinteistöriski Likviditeetti Spreadriski Valuuttariski Korkoriski Osakeriski Kiinteistöriski Valuuttariski Hajautushyödyt Arvio Vahinko-Tapiolan markkinariskien jakaumasta Solvenssi I:ssa 2011 lopussa Vahinko-Tapiolan sijoitustoiminta ja markkinariskien hallinta

10 TAULUKKO 3. Vahinko-Tapiolan sijoitusten ja vakavaraisuuden herkkyys markkinaskenaariolle Osakekurssit 20 % Muutoksen vaikutus Kiinteistöjen arvo 10 % Korkotaso +1 %-yksikkö Vakavaraisuuspääoma, milj. euroa 1 296,6 118,7 67,4 66,9 vakavaraisuusaste, % 76,1 7,0 4,0 3,9 Sijoitusten tuotto, % 3,4 4,2 2,4 2, Osakeriskit Osakesijoittamisen tavoitteena on pitkällä aikavälillä päästä vertailuindeksiä parempaan tuottoon alemmalla riskitasolla. Toisaalta sijoittamisen lähtökohtana on pääomien arvojen turvaaminen. Tämän takia sijoitusperiaatteeksi on valittu arvo sijoittamisfilosofia, joka muun muassa edellyttää sijoituskohteiden hyvää tuntemusta. Osakesijoituksia tehdään pääasiassa kannattaviin, kasvaviin ja vakavaraisiin yhtiöihin. Osakesalkku on myös hajautettava riittävästi yksittäisten riskikeskittymien välttämiseksi. Hajauttaminen koskee yksittäisiä yrityksiä, maantieteellisiä alueita ja toimialoja. Osakesijoituksista ja niiden jakaumista on lisätietoja kappaleessa 2. Osakesijoittamista ohjataan allokaatio- ja hajautuslimiiteillä. Näitä ovat mm. Noteerattujen osakkeiden kokonaismäärä voi olla enintään 15 prosenttia sijoituksista. Yhden osakkeen osuus voi osakesalkusta olla korkeintaan 5 prosenttia. Osakesalkussa tulee olla vähintään 30 ja enintään 100 yhtiön osakkeita. 50 suurinta osakesijoitusta ovat vähintään 90 prosenttia osakesijoitusten arvosta. Yhden toimialan osuuden on oltava alle 20 prosenttia osake salkusta. Listatut osakesijoitukset hoitaa Tapiola Varainhoito Oy. Sijoituksia listaamattomiin osakeyhtiöihin (pääomasijoituksia) tehdään, kun niissä nähdään erityisen hyvää tuottopotentiaalia. Näiden sijoitusten operatiiviset tavoitteet vahvis tetaan vuosittain sijoituskomiteassa, ja toimintaa ohjataan sijoitussuunnitelman limiiteillä. Osakemuotoisten pääomasijoitusten kokonaismäärä voi olla yhteensä enintään 5 prosenttia yhtiön sijoituksista Korkosijoitusten riskit Vahinko-Tapiolan korkosijoittamisen ensisijainen tavoite on turvata sijoitusten arvot ja saavuttaa vähintään vastuuvelan tuottovaatimuksen mukainen sijoitustuotto. Toissijaisesti tavoitellaan vertailuindeksiä parempaa tuottoa maltillisilla korkosalkun sisäisillä riskipainotuksilla. Korkosijoitusten riski muodostuu korkojen vaihtelusta ja sijoituskohteiden vastapuolen luottoriskistä. Korkoriskiin vaikuttaa valtionlainojen yleisen korkotason ja pankkien välisen korkokehityksen lisäksi yksittäisten yrityslainojen riskilisän (spread) vaihtelu. Yritysluotoilla haetaan korkosalkkuun korkeampaa tuotto a. Sijoitukset tehdään vakaisiin ja hyvän luottokelpoisuuden omaaviin yrityksiin. Ensisijaisesti suositaan lyhyen maturiteetin joukkovelkakirjoja, jotka pidetään pääsääntöisesti erääntymiseen asti. Luottoriskiä minimoidaan siten, että sijoitukset hajautetaan eri liikkeeseenlaskijoihin ja asetetaan enimmäismäärä yksittäisen liikkeeseenlaskijan osuudelle yritysten korkosijoituksista. Korkosijoittamista ohjataan mm. seuraavin allokaatio- ja hajautuslimiitein. Sijoituslimiitit perustuvat yhtiöiden virallisiin luottoluokituksiin. Valtioiden osalta käytetään ensisijaisesti Tapiolan omaa arviota luottoluokituksesta. Valtionlainojen osuuden korkosalkusta pitää olla vähintään 20 prosenttia. Yrityslainojen ja -todistusten osuus saa olla enintään 40 prosenttia. Muiden julkisten yhteisöjen ja vakuudellisten lainojen osuus saa olla korkeintaan 50 prosenttia. Vähintään 50 prosenttia pitää olla sijoitettuna korkeimpiin luottoluokituksiin (AAA AA). Valtioriskiä on hajautettava koko euro-alueelle ja liiallisia keskittymiä yksittäiseen maahan on vältettävä. Korkosijoitukset hoitaa Tapiola Varainhoito Oy. Korkosijoituksista ja niiden jakaumista on lisätietoa kappaleessa 3. Vahinko-Tapiolan sijoitustoiminta ja markkinariskien hallinta

11 8.3. Kiinteistöriskit Kotimaan markkinoilla kiinteistösijoitukset ovat pääsääntöisesti suoria sijoituksia kiinteistöihin. Välillisten kiinteistösijoitusten, kuten kiinteistörahastojen tavoitteita voi olla muun muassa kiinteistösijoitussalkun hajauttaminen ja siten salkun riskin pienentäminen sekä sijoittaminen kansainvälisille kiinteistömarkkinoille tai kotimaisiin erikoiskohteisiin. Kiinteistösijoitukset hoitaa Kiinteistö-Tapiola Oy. Suorien kiinteistösijoitusten tuotto muodostuu pitoajan juoksevasta nettotuotosta ja arvonmuutostuotosta. Kiinteistöriski voi realisoitua sekä arvonlaskuna että tuottokassavirran alentumisena. Kiinteistöt ovat pitkäaikaisia sijoituksia, jotka kattavat hyvin pitkiä vastuita vuokrasopimusten inflaatiosidonnaisuuden perusteella. Kiinteistösalkun tuotto-riski-rakenne varmistetaan perustelluilla hankinnoilla ja suunnitelmallisella myyntiohjelmalla. Kassavirran reaalitaso ja siihen liittyvät kohderiskit hallitaan aktiivisella ja tavoitteellisella vuokraus- ja sopimuspolitiikalla. Kohteiden teknistaloudellinen elinkaari varmistetaan ammattimaisella kiinteistöjohtamisella. Uudet sijoitukset tehdään positiivisesti kehittyvien osamarkkinoiden, pääasiassa suurimpien kaupunkien alueille. Sijoituksissa otetaan huomioon kohteiden monikäyttöisyys ja myytävyys. Paikkakuntien terveen elinkeinorakenteen lisäksi kriteerejä ovat riittävä asukaspohja ja käyttäjäkysyntä. Vähintään 70 prosenttia kiinteistösijoituksista pitää olla Suomessa. Kiinteistösijoitusten kokonaismäärä voi olla yhteensä enintään 25 prosenttia yhtiön sijoituksista. Kiinteistösijoituksista ja niiden jakaumista on lisätietoa kappaleessa Valuuttariskit Suora valuuttariski liittyy vieraissa valuutoissa noteerattaviin sijoituksiin liiketoiminnan ollessa euromääräistä. Lisäksi valuuttakurssien muutokset voivat heijastua yksittäisten yhtiöiden ja toimialojen liiketoimintaan ja siten vaikuttaa epäsuorasti osakesijoitusten arvonmuutokseen. Suojaamattomalle valuuttariskille (valuuttapositio) on asetettu enimmäismäärä. Valuuttaposition minimisuojaamisasteen määrittelevät lisäksi tarkemmat yhtiökohtaiset sijoitus limiitit ja lainsäädäntö. Vahinko-Tapiolan suojaamaton valuuttapositio oli 133,8 miljoonaa euroa vuoden 2011 lopussa. Avoimen valuuttaposition jakauma esitetään kuvassa Likviditeettiriski Maksuvalmiusriski toteutuu, jos yhtiöt eivät pysty realisoimaan omistuksiaan pystyäkseen selviytymään erääntyvistä maksuvelvoitteistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua muun muassa suurista korvauksista tai odottamattomista muutoksista maksutulokäyttäytymisessä. Lyhyiden rahamarkkinasijoitusten tehtävä on turvata yhtiö n vaatima likviditeetti kaikissa tilanteissa. Riittävän likviditeetin takaamiseksi pidemmällä aikavälillä on 2 20 prosenttia varoista oltava rahamarkkinasijoituksissa. Likviditeetin edellyttämät sijoitukset tehdään sellaisiin instrumentteihin, joiden muuttaminen käteiseksi lyhyessä ajassa ei yleensä aiheuta pääomatappioita. Rahamarkkinasijoitusten ja kassanhallinnan pääinstrumentteja ovat pankkien talletukset ja Suomessa toimivien pankkien sijoitustodistukset. Rahamarkkinavastapuolista tehdään vuosittain sijoitusanalyysi, ja pankkivastapuoliriskiä hajautetaan. 13. Sijoitusten allokaatio Valuuttajakauma Korkosijoitukset 55,4 % Osakkeet 20,9 % Kiinteistöt 23,7 % DKK 3,2 % GBP 25,1 % SEK 8,2 % USD 48,4 % CHF 3,9 % NOK 11,2 % Vahinko-Tapiolan sijoitustoiminta ja markkinariskien hallinta

12 Tapiola-ryhmä Käyntiosoite: Revontulenkuja Espoo Postiosoite: Tapiola Puh: (09) 4531 Faksi: (09)