TIEDOTUSLEHTI / TOUKOKUU 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIEDOTUSLEHTI / TOUKOKUU 2005"

Transkriptio

1 TIEDOTUSLEHTI / TOUKOKUU 2005 Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokeskus FRAMI Ennakkoluulottomasti elinkaarimallilla

2 PÄÄKIRJOITUS Palvelujen järjestämiseen tarvitaan uusia toteutusmalleja MARKETTA KOKKONEN kaupunginjohtaja Espoon kaupunki Vuonna 2003 Espooseen valmistui elinkaarimallilla toteutettu Kuninkaantien lukio ja liikuntakeskus, joista kokemukset ovat tähän mennessä hyviä. Hankkeessa niin suunnittelu, rakentaminen, rahoitus kuin oheispalvelutkin ovat yksityisen projektiyhtiön vastuulla, ja Espoo huolehtii ainoastaan opetustoimesta. Miksi Espoo lähti elinkaarimallien kehittämiseen mukaan? Olimme jo 1990-luvulla todenneet, että tarvitsemme palvelujen järjestämiseen uusia toteutusmalleja. Tämä käsitys on ajan kuluessa vain vahvistunut. Kiinteistöjen hallinta- ja ylläpitopalveluissa ei ole juurikaan tehty tutkimus- ja kehitystyötä. Halusimme Kuninkaantien hankkeessa kannustaa juuri tällaista edistystä. Uusia innovaatioita synnyttävät laajemmat palvelukokonaisuudet, jotka antavat mahdollisuuden esimerkiksi palvelujen uudenlaiseen yhdistelyyn ja siihen, että samoja tiloja käyttävät sekä julkinen että yksityinen toimija. Näin voidaan saada aikaan kuntalaisten olohuoneita, joilla on vetovoimaa juuri siksi, että niistä löytyy palveluita moneen tarkoitukseen. Luonnollisesti täytyy varmistaa, että esimerkiksi koulun tiloille on kysyntää kouluajan ulkopuolella, jotta tällaiset hankkeet onnistuvat. Tyypillinen ennakkoluulo, johon elinkaarimalleista puhuttaessa usein törmätään, on ajatus, että mallien pitkäkestoiset palvelu- ja rahoitussopimukset olisivat aina epäedullisia kunnille. On kuitenkin kysyttävä, pitääkö tämä paikkansa. Miksi kunnille olisi ilman muuta edullisempaa rakentaa omistukseensa rakennuksia, joiden käyttöaste on vähäinen eli vaikkapa kouluja, jotka eivät ole käytössä muulloin kuin päiväsaikaan? Lisäksi niistä koituvat korjaus- ja ylläpitokustannukset ovat tunnetusti olleet viime vuosina esimerkiksi kosteusvaurioista johtuen erittäin suuret. Rakentamisen taso ja laatu eivät ole olleet kohdallaan. Kunnilla on nykyisin omissa taseissaan paljon tällaista kiinteistöomaisuutta. Rakennusteollisuuden ja useiden suurten suomalaisten kaupunkien Elinkaarimallit-hankkeessa pyritään luomaan tapoja perinteisten hankintamallien ja elinkaarimallien taloudelliseen vertailuun. Näiden taloudellisten vertailutapojen sekä elinkaarimallien palvelusopimusluonnosten kehittäminen on mielestäni hankkeen tärkeimpiä tehtäviä. Niiden avulla hankintatapojen etujen ja haittojen punnitsemiseen saadaan välineitä, jotka kantavat pidemmälle kuin ennakkoluulot. ELINKAARIMALLIT -TIEDOTUSLEHTI 1/ Elinkaarimalli on monien mahdollisuuksien maailma Julkaisija: Elinkaarimallit-kehityshanke 8 EK toivoo lisää elinkaarihankkeita 9 Tekes kehittää palveluita uudessa ohjelmassaan 10 FRAMI:n elinkaarimalli on ennakkoluuloton ratkaisu 12 Uudet hankintatavat kiinnostavat Tampereella 14 Hankintalaki remontissa 16 Alankomaat keskittää elinkaariosaamistaan 18 Saksassa yhteistyöhankkeet yleistyvät nopeasti Päätoimittaja: Ensio Hakkarainen, Rakennusteollisuus RT ry Toimitus: Liisa Salmela ja Juha Salmi, RVK Oy Taitto: Vilma Nurmi, RVK Oy Kuvat: Vladimir Pohtokari (s. 2) Jarmo Nummenpää (s. 8) Arto Rautiainen (ss ) Strukton Groep NV (ss ) Hochtief Construction Services Europe (s. 18) Painopaikka: Libris Oy, Helsinki 2005

3 Elinkaarimallit-hanke hyvässä vauhdissa ILPO JALASJOKI hallituksen puheenjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry toimitusjohtaja, YIT Rakennus Oy Rakennusteollisuuden ja useiden kuntien yhteinen hanke suomalaisten elinkaarimallien kehittämiseksi on edennyt hyvin. Työssä on toistaiseksi keskitytty mallien pääsisällön määrittämiseen. Tuloksena on syntynyt yhteinen näkemys siitä, että elinkaarimalliin kuuluu aina vähintään rakennuskohteen suunnittelu, rakentaminen tai korjaaminen ja ylläpito. Tällainen kokonaisuus riittää tuomaan elinkaaritaloudellisuuden edut esille, kun se on oikein kilpailutettu ja kun sen riskit on oikein jaettu. Elinkaarimallin perussisältöä voidaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti laajentaa erilaisilla rakennuskohteen käyttäjille suunnatuilla palveluilla, kohteen omistuksen siirrolla ja rahoituksella. Sitä, millaiseksi elinkaarihanke muodostuu, ohjaa ensisijaisesti tilaajan kuten kunnan tai kaupungin palvelu- ja toimitilastrategia, jossa määritellään oman työn ja omistamisen periaatteet. Jotta elinkaarimallit voitaisiin ottaa laajasti käyttöön, Elinkaarimallit-hankkeessa on jo käynnistetty muun muassa eri toteutustapojen taloudellisen vertailun ja arvioinnin työkalujen laatiminen sekä sopimusmallien ja hankintaprosessin määritteleminen. Hankkeessa on myös perehdytty siihen, mitä muutoksia uusi hankintalainsäädäntö tuo mukanaan sekä selvitetty verolainsäädännön kehitystarpeita. Monessa Euroopan maassa kuten Alankomaissa ja Saksassa valtionhallinto on aktiivisesti perustanut elinkaarimallien asiantuntijaorganisaatioita, joiden tehtävänä on antaa neuvontaa elinkaarimallien avulla toteutettavissa rakennushankkeissa sekä tehdä elinkaarimalleista tasavertainen vaihtoehto muiden joukossa. Suomessakin olisi tervetullutta, että valtio ottaisi nykyistä suuremman roolin elinkaarimallien käyttöönotossa. Kokemuksia todellisista rakennusprojekteista tarvitaan lisää. Rakennusteollisuus haluaa kannustaa tilaajia soveltamaan uusia elinkaarimalleja ennakkoluulottomasti. Uudet pilottihankkeet ja kehittämisestä kiinnostuneet otetaan mielihyvin mukaan yhteistyöhön. ELINKAARIMALLIT -kehityshanke Lisätietoja Rakennusteollisuus RT ry:n johdolla käynnistetyn Elinkaarimallit-kehityshankkeen tavoitteena on määritellä Suomen oloihin sopivat elinkaarimallien päävaihtoehdot taloudellisten vertailulaskelmien periaatteet tarjouspyyntö- ja sopimusmenettelyt. Elinkaarihankkeiden suurimmat haasteet tulevat esiin hankkeiden valmisteluvaiheessa. Tilaajien ja toteuttajien käyttöön on tarjottava selviä esimerkkejä toteutusmallien ja tehtävien jaon vaihtoehdoista. Tarjouskilpailujen järjestämiseen ja sopimusten tekemiseen tarvitaan ohjeita, sillä hankintalainsäädäntö asettaa vaatimukset julkisten hankkeiden tasapuoliselle kilpailuttamiselle. Tarjousten vertailuun kehitetään yleisiä toimintatapoja. Tilaajat tarvitsevat myös välineitä, joilla elinkaarimalleja voidaan verrata perinteisiin hankintamalleihin. Johtaja Ensio Hakkarainen puh. (09) , Asiamies Ilkka Romo puh. (09) , elinkaarimallit 3

4 Elinkaarimalli on monien mahdollisuuksien maailma ELINKAARIMALLEILLA TARKOITETAAN RAKENNUS- HANKKEIDEN TOTEUTUSTAPOJA JA PALVELUHANKIN- NAN RATKAISUJA, JOISSA TOTEUTTAJALLE SIIRRETÄÄN YHDELLÄ SOPIMUKSELLA VASTUU RAKENNUKSEN TAI INFRARAKENTEEN SUUNNITTELUSTA, RAKENTAMISESTA JA YLLÄPIDOSTA TIETYN SOPIMUSJAKSON AJAKSI. NÄIDEN TEHTÄVIEN YHDISTÄMINEN ON KUITENKIN VASTA LÄHTÖKOHTA, JA ELINKAARIHANKINNAN PALVELUPAKETTI VOI SISÄLTÄÄ MYÖS MONIA MUITA OSIA. ELINKAARIMALLI-KÄSITTEEN ALLE KUULUU SITEN LUKUISIA HYVIN ERITYYPPISIÄ JA -LAAJUISIA RATKAISUJA, EIKÄ KYSEESSÄ SUINKAAN OLE VAIN YKSI TOIMINTAMALLI. Talonrakennushankkeissa suunnittelun, rakentamisen ja kiinteistöpalvelujen yhdistäminen saman sopimuksen piiriin muodostaa perustan elinkaaripalvelujen kehittämiselle. Perinteistä toteutusta pitkäkestoisemman ja laajemman vastuun uskotaan motivoivan palveluntuottajaa parantamaan rakennuksen taloudellisuutta ja toiminnallista tehokkuutta. Kehittämiseen kannustavat tilaajan käyttämät tarjouskilpailujärjestelyt ja palvelutasoon sidotut maksut. Rakentamisen ja ylläpidon yhdistävä perusmalli on kelpo ratkaisu monissa tapauksissa. Silti elinkaaripalvelun tuottaja voi ottaa tehtäväkseen myös monien muiden lisäpalvelujen tarjoamisen tilaajalle ja mahdollisille kolmansille osapuolille, kuten rakennuksen muille käyttäjille. Tilapalveluista moniin lisäpalveluihin Käyttäjäpalvelut ovat luonnollinen seuraava askel, kun palvelukokonaisuus laajenee. Tällöin palveluntuottaja tarjoaa kiinteistön käyttäjille erilaisia näiden toimintaan liittyviä tai sitä tukevia palveluja. Näitä palveluja voivat olla muiden muassa turvallisuus- ja aulapalvelut sekä ravintola- ja siivouspalvelut. Palveluntuottajalle voidaan myös antaa oikeus järjestää rakennukselle muuta käyttöä pääasiallisen käyttötarkoituksen rinnalle. Tällä tarkoitetaan vaikkapa toimintaa rakennuksen tiloissa silloin, kun pääkäyttäjä ei tarvitse niitä. Opiskelija-asuntolan käyttö kesähotellina tai se, että koulun liikuntasali toimii urheiluseuran harjoitustilana viikonloppujen aikana, ovat esimerkkejä niin sanotusta täydentävästä käytöstä. Mahdollista on myös se, että tilaaja maksaa tilaamistaan palveluista osan myöntämällä palveluntuottajalle oikeuksia rakentaa kohteeseen muita kuin tilaajan itsensä tarvitsemia tiloja. Näin täydentävän käytön innovatiiviset ratkaisut saattavat muodostaa palveluntuottajalle keskeisen ansaintakeinon, kuten myymälätilojen vuokraus matkustajaterminaalissa. Toisaalta kyse voi olla myös tilaajan tukemien palvelujen järjestämisestä. Rakennusinvestoinneissa, joissa palveluntuottajalla on suuri rooli, myös rahoituksen järjestäminen jää usein sen tehtäväksi. Tilaaja maksaa silloin pal- 4

5 Elinkaarimallissa palveluntuottajan tehtävänä on hoitaa vähintään suunnittelu, rakentaminen ja kiinteistöpalvelut yhdellä sopimuksella (1). Vaihtoehtoja tilaajan ja palveluntuottajan työnjaolle on useita, ja palveluntuottajan vastuulle voi tulla hyvin laajakin tehtäväkokonaisuus (6). Mahdollinen täydentävä käyttö tuo malliin oman lisänsä. veluista niiden käytön aikana palvelumaksua, joka kattaa myös investointikustannukset. Tyypillisesti rakennuksen omistus ja rahoituksen järjestäminen ovat hankkeessa saman osapuolen vastuulla. Palveluntuottajan rahoitusjärjestelyjen myötä toteutus organisoidaan käytännössä varta varten perustetun niin sanotun projektiyhtiön avulla. Elinkaarimallien ääripään muodostavat hankkeet, joissa projektiyhtiö vastaa rakennuksessa tapahtuvan toiminnan järjestämisestä. Tämän palvelun tarjoaminen edellyttää usein tietynlaisia tiloja ja vaatii siksi myös rakentamista. Siksi tämä toimintatapa voidaan myös nähdä elinkaarimallina. Tässä erikoistapauksessa kyse on yleensä julkisen sektorin tilaajasta, joka hankkii yksityiseltä sektorilta kokonaispalvelua julkisten palvelujen järjestämisvelvoitteensa mukaisesti. Kehittämisen kautta lisäarvoihin Kun palvelupaketin sisältö kasvaa, myös erilaisia vaihtoehtoja palvelujen toteuttamiseksi syntyy enemmän. Ratkaisut voivat vaihdella niin rakennuskohteiden kuin tilatyyppien ja tilojen käyttäjien mukaan. On siis selvää, että elinkaarimalli ei ole tarkkaan rajattu toimintamalli vaan yleisnimi monille erilaisille toimintatavoille. Näitä malleja kartoitetaan meneillään olevassa Elinkaarimallit-hankkeessa. Taulukko sivulla 7 antaakin karkealla tasolla viitteitä muutamista vaihtoehdoista. Jatkuu seuraavalla aukeamalla... 5

6 Elinkaarimallin palvelupakettiin voi sisältyä monia tehtäviä. Elinkaarimalli on monien mahdollisuuksien maailma Jatkoa edelliseltä aukeamalta... Elinkaarimallien palvelujen monipuolistuessa ei kyse ole enää siitä, että ainoastaan tilapalvelujen hinta ratkaisee. Monissa tapauksissa avainkysymyksiä tarjouskilpailuissa ovat tilojen ja palveluratkaisujen toiminnallisuus sekä se, miten erilaiset kilpailevat vaihtoehdot luovat hyötyjä tilaajalle ja niille, jotka palveluita loppujen lopuksi käyttävät. Kun käytetään uusia toimintamalleja, uusille urille on mentävä myös siinä, miten tilaaja määrittelee haluamansa palvelut. Lisäksi on tarkkaan harkittava sopimuskysymyksiä, elinkaaren aikaisia pelisääntöjä ja jopa yritysjärjestelyjä. Elinkaarimallit edellyttävät siis vahvaa panostusta. Samalla on muistettava, että elinkaarimallin käyttö ei takaa hankinnan onnistumista, eivätkä mallit ole tarkoituksenmukaisia kaikissa hankkeissa. Silti elinkaarimallit näyttävät olevan kokonaistaloudellisuuden kannalta tervetulleita uusia vaihtoehtoja tarjolla olevien hankintatapojen joukkoon. Lupaavia näyttöjäkin niiden toimivuudesta on jo saatu. Artikkelin kirjoittaja Pertti Lahdenperä on tutkimusprofessori VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa. 6

7 Elinkaarihankkeiden vaihtoehtoisia toimintamalleja RAHOITUS Elinkaarihankkeiden rahoitus voidaan järjestää monin eri tavoin tilaajan rahoituksen, oman pääoman ehtoisen rahoituksen ja lainarahoituksen yhdistelmänä. Esimerkkejä: Tilaaja voi järjestää rahoituksen ja maksaa investointikustannukset perinteistä käytäntöä mukaillen rakentamisen edetessä. Erona perinteiseen hankintatapaan on kuitenkin nykyarvolaskelman mukaisten elinkaarikustannusten ottaminen huomioon jo tarjouskilpailu- ja sopimusvaiheessa. Investointivaiheen rahoitus voi tulla sekä tilaajalta että pääomasijoituksena palveluntuottajalta. Näin julkisen sektorin hankkeissa voidaan päästä pienempiin rahoituskustannuksiin, ja samalla palveluntuottajan riskiosuus toimii tehokkaana kannustimena projektin ja tilaajan hyödyksi. Palveluntuottaja voi järjestää investointiin tarvittavan rahoituksen kokonaan pääomasijoituksen ja lainan yhdistelmänä. Tilaaja maksaa investointia palveluntuottajalle osana käytönaikaista palvelumaksua. Maksun suuruus riippuu siitä, kuinka hyvin palvelun laatu vastaa sovittua tasoa. ORGANISAATIO Tilaaja solmii yhden sopimuksen elinkaaripalvelun tuottamisesta, mutta palveluntuottajilla on valittavinaan palvelujen organisoinnille useita vaihtoehtoja. Esimerkkejä: Suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon sisältävässä hankinnassa palveluntuottajan roolin voi ottaa yksi palveluyritys, joka tilaa osan palveluista muilta yrityksiltä. Keskeistä on saada osaajat yhteistyöhön ja etsimään parasta kokonaistaloudellista ratkaisua jo tarjouskilpailuvaiheessa. Mikäli rahoituksen järjestäminen jää palveluntuottajalle, perustetaan hanketta varten usein erillinen projektiyhtiö. Tyypillisesti varsinaiset palveluntuottajat sijoittavat pääomaa projektiyhtiöön. Ratkaisulla varmistetaan myös pitkäjänteisen kannustimen ohjausvaikutus elinkaarihankkeessa. Yhteisyritysten kautta projektiyhtiön omistajina voivat olla myös tilaaja itse tai muut osapuolet, kuten lainarahoittaja. Omistus voidaan järjestää myös kiinteistösijoittajalle, josta näin tulee osa palveluntuottajien yhteenliittymää yhdessä varsinaisten palveluntuottajayritysten kanssa. OMISTUS Rakennuksen omistus seuraa usein rahoitusta muun muassa vakuusjärjestelyjen vuoksi, ja se voi olla tilaajalla tai palveluntuottajien yhteenliittymällä. Esimerkkejä: Rakennuksen omistus voi siirtyä tilaajalle heti sen valmistuttua luovutustarkastusten jälkeen. Palveluntuottaja ylläpitää kohdetta sovitun laatutason mukaisessa kunnossa koko sopimusjakson ajan. Tämän jälkeen palveluntuottaja vapautuu hankkeesta, ja jatko on tilaajan päätettävissä. Rakennus voi jäädä palveluntuottajan omistukseen sopimuskauden ajaksi, ja vasta sen lopulla aloitetaan luovutuksen valmistelu. Pääsääntöisesti rakennus siirtyy tilaajalle sovitulla, ehkä nimellisellä hinnalla palvelumaksun jo kuoletettua investoinnin. Lunastusvelvollisuutta ei silti ole. Rakennus voi jäädä palveluntuottajan omistukseen myös siten, että palveluntuottaja kantaa riskin myös rakennuksen jäännösarvosta ja sopimuskauden jälkeisestä käytöstä. Tilaajan palvelumaksu kattaa vuokran ja tilaaja voi lunastaa rakennuksen ainoastaan markkinaehtoisesti. 7

8 EK toivoo lisää elinkaarihankkeita ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON EK:N TOIMINTA ON LAAJA-ALAISTA JA KATTAA MUUN MUASSA RAKENTAMISEN JA PALVELUT. EK ROHKAISEEKIN ETSIMÄÄN YHTYMÄ- KOHTIA JA YHTEISTYÖTÄ NÄIDEN KAHDEN TOIMIALAN VÄLILLÄ SEKÄ YKSITYISELLÄ ETTÄ JULKISELLA SEKTORILLA NYKYISTÄ ENEMMÄN. TÄLLAISESTA YHTEISTYÖSTÄ HYVÄ ESIMERKKI OVAT ELINKAARIMALLIT. Elinkaarimallien kautta tiloja, joissa järjestetään erilaisia palveluja, voitaisiin yhdistellä nykyistä luovemmin vastaamaan monien eri palvelujen käyttäjien tarpeita. Näin saataisiin samat tilat tehokkaampaan käyttöön, sanoo EK:n toimintaympäristö-sektorin johtaja Jukka Ahtela. Kunnissa pitäisi nyt suunnitella pitkälle tulevaisuuteen, mitä todella kannattaa tehdä itse ja mitä hankkia yksityiseltä sektorilta. Laaja-alainen pitkän tähtäimen palvelu- ja rakentamisstrategia joko osana kunnan elinkeinostrategiaa tai omana kokonaisuutenaan palvelee kaikkien tarpeita ja viestii yrittäjille avautuvista markkinoista. Kunnissa kannattaisi Ahtelan mukaan ehdottomasti arvioida palveluntuotantoa ja tilojen hankintaa yhdessä, ei erikseen. Myös kilpailuttamistaitoja olisi syytä kasvattaa. Julkisella sektorilla kaivataan uusia innovatiivisia tapoja toteuttaa rakentamista ja palveluita. Pelkona on, että julkisen sektorin palvelutuotanto jää muuten jälkeen innovatiivisista ja tehokkaista ratkaisuista. Innovaatioiden syntymiselle parhaat olosuhteet vallitsevat silloin, kun tilaajan ja tuottajan välillä on tarpeeksi pitkäkestoinen ja laaja kumppanuussopimus. EK on mukana monissa erilaisissa työryhmissä ja keskustelufoorumeissa, joissa pyritään edistämään uusien toimintamallien, rakentamisen ja palvelujen kehittämistä. EK toimii viestinviejänä kuntasektorin ja yritysten välillä näissä asioissa, sanoo Ahtela. Myös EK:n julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen päätoimisesti keskittyvä asiantuntija Anna-Kaisa Auvinen toivottaa yhteydenotot tervetulleiksi. 8

9 Tekes kehittää palveluita uudessa ohjelmassaan TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS TEKES VALMISTELEE OHJELMAA, JONKA TAVOITTEENA ON PARANTAA PALVELUJEN TUOTTAVUUTTA JA SYNNYTTÄÄ INNOVATIIVISIA JA VIENTIKELPOISIA PALVELUJA. JULKISTEN JA YKSITYISTEN PALVELUJEN UUDET YHTEISTYÖMALLIT MUODOSTAVAT YHDEN OHJELMAN VIIDESTÄ KESKEISESTÄ TEEMASTA. TIINA TANNINEN-AHONEN johtava teknologia-asiantuntija, Tekes Serve Innovatiiviset palvelut -ohjelman avulla Tekes pyrkii edistämään palvelualojen uudistumista, kertoo johtava teknologia-asiantuntija Tiina Tanninen-Ahonen Tekesistä. Ohjelma keskittyy palveluyritysten kehitystoiminnan vahvistamiseen, osaamista vaativiin liike-elämän palveluihin ja teollisuutta uudistaviin palveluihin sekä palvelujen tieteellisen tutkimuksen kehittämiseen. Suomen bruttokansantuotteesta 70 prosenttia koostuu palveluista. Palvelut muodostavat hyvin laajan ja monipuolisen kokonaisuuden, joten Serve-kehitysohjelmakin kattaa monta eri teemaa. Palvelualat eroavat toisistaan suuresti siinä, kuinka paljon niissä investoidaan kehitystoimintaan. Tanninen-Ahosen mukaan innovaatioihin ei ole Suomessa kuitenkaan investoitu palveluissa yhtä järjestelmällisesti kuin teollisuudessa. Serveohjelmalle on siksi tilausta. Osaamista julkisen ja yksityisen sektorin sisällä ja välillä Serven avulla halutaan edistää palveluja, joilla on kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Palveluilla täytyy myös olla uutuusarvoa, ja niiden tulee olla monistettavissa. Monistamisella tarkoitetaan sitä, että kerran keksittyä palvelua tai toimintatapaa voi ainakin osittain käyttää myös muualla ilman, että sitä tarvitsee keksiä uudelleen. Hyvä esimerkki tästä löytyy esimerkiksi julkishallinnon hankintaosaamisesta. Jos jokin kunta on kehittänyt toimivan hankintamallin, muut kunnatkin voivat ottaa oppia siitä sen sijaan, että työläästi ja kalliisti kehittävät omansa yrityksen ja erehdyksen kautta, Tanninen-Ahonen selittää. Hän korostaa, että julkinen sektori on merkittävä palvelujen ostaja ja tuottaja. Siksi julkisen sektorin toimenpiteillä on suuri vaikutus palvelujen kehittymiseen. Servessä toivotaan markkinoiden uudistumista innovatiivisuuden vauhdittamiseksi. Yksityisen ja julkisen palvelusektorin yhteistyön edistäminen on keskeistä, koska palveluissa asiakkaan ja palveluntuottajan, kuten vaikkapa kunnan ja yrityksen, välinen vuorovaikutus on kaiken perusta. Serve-ohjelman tavoitteena on parantaa sekä tilaajan että palveluntuottajan osaamista. Tilaajien olisi tarpeen oppia lisää palvelujen hankinnasta, laadun määrittelystä ja valvonnasta, palveluntuottajien taas tilaajien tarpeiden täyttämisestä ja prosessiensa hiomisesta. Palvelut eivät ole vieraita Tekesille Tanninen-Ahosen mielestä nyt on niin sanotusti tuhannen euron paikka miettiä, mitkä ovat palvelujen hankinnan ja palvelutuotannon ohjauksen ja johtamisen uudet periaatteet. Esimerkiksi kunnissa kannattaisi selvittää, miten voidaan yhdistää palvelustrategia kiinteämmin muihin kunnan strategioihin. Toki ohjelmaan osallistuvat yritykset ja yhteisöt itse viime kädessä tuntevat kehitystoiminnan tarpeensa ja päättävät sen sisällöstä, sanoo Tanninen-Ahonen. Tekesin ei ehkä perinteisesti ole mielletty edistävän palvelujen kehitystä. Tekes on kuitenkin Tanninen-Ahosen mukaan jo pitkään rahoittanut palvelujen kehittämistä, mutta pääpaino on ollut teollisuuden ja rakentamisen palveluissa sekä kiinteistöpalveluissa. Ennen Tekes on ollut kiinnostunut lähinnä palveluista, jotka uusi teknologia tekee mahdollisiksi. Serve-ohjelmassa on uutta se, että kehittämisen lähtökohtana ovat nimenomaan palvelut ja niiden omat erityispiirteet. Serveä valmistellaan yhteistyössä palvelualan yritysten, liittojen ja järjestöjen kuten Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n sekä valtiovarainministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Ohjelman kestoksi arvioidaan noin viisi vuotta. Ensimmäiset hankkeet lähtevät liikkeelle kesällä

10 FRAMI:n on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Arto Sipinen Oy, rakentanut Peab Seicon Oy ja rahoittanut saksalainen Landesbank Kiel Nordic Finance Ab. Kolmen yhteen rakennetun tilakokonaisuuden kerrosala on neliötä. Suunnittelu- ja rakennuskustannukset olivat runsaat 25 miljoonaa euroa. Hankkeen nopea toteutus oli kaupungille strategisesti tärkeää. ANTTI PELTONIEMI toimitusjohtaja Peab Seicon Oy FRAMI:n elinkaarimalli on ennakkoluuloton ratkaisu SEINÄJOEN TEKNOLOGIA- JA INNOVAATIOKESKUS FRAMIN ELINKAARISOPIMUKSEEN KUULUVAT SUUNNITTELU, RAKENTAMINEN JA RAHOITUS. ELINKAARIMALLIT KIINNOSTAVAT SEKÄ TILAA- JAA ETTÄ TOTEUTTAJAA MYÖS TULEVIEN HANKKEIDEN VAIHTOEHTOINA. Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokylä Trianon päärakennus FRAMI on lähes tuhannen ihmisen opiskelu- ja työpaikka. Vuoden 2003 lopussa valmistunut rakennus sijaitsee aivan kaupungin keskustassa ja kokoaa opetuksen, tutkimuksen ja yrityselämän samaan rakennukseen. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa FRAMI on merkittävä osaamiskeskus. Siellä pitää majaansa noin 30 yritystä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja viiden eri yliopiston haarayksiköitä. Lisäksi rakennuksessa on Seinäjoen Seudun Elinkeinokeskuksen tiloja. Erikoisuutena on Suomen ensimmäisiin kuuluva virtuaalilaboratorio CAVE, jossa visualisoidaan kolmiulotteista tietoa ja jota voidaan käyttää hyvin monilla tieteenaloilla. Elinkaarisopimus 25 vuodeksi Elinkaarisopimus kattaa suunnittelun, rakentamisen ja rahoitusjärjestelyt. Kun sopimuskausi päättyy, Seinäjoen kaupunki ostaa teknologiakeskuksen itselleen nimellistä korvausta vastaan. Kaupunki on sitoutunut takaamaan, että tiloissa toimivilta yri- 10

11 tyksiltä ja yhteisöiltä saadaan tietyt vähimmäisvuokratulot, joista koostuvista palvelumaksuista rakennuksen alkuinvestointi katetaan. Kyse on kiinteistöleasingista. Alun perin elinkaarisopimus oli ajateltu nykyistä laajemmaksi. Tarjouspyyntöön kuuluivat myös rakennusten ylläpito ja mahdolliset korjaukset. Lisäksi oli esillä, että käyttäjäpalvelut kuten jätehuolto, siivous, vartiointi, isännöinti ja talonmiespalvelut voisivat olla osa sopimusta, kertoo Seinäjoen kaupunginarkkitehti, kaupungin tilapalveluista vastaava Juhani Lahti. Hän toimi FRAMI:n urakka-, suunnittelu- ja hankeohjelman valmistelijana. Tilaajan, Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokeskus Oy:n, hallitus päätti kuitenkin jättää ylläpidon ja käyttäjäpalvelut elinkaarisopimuksen ulkopuolelle. Seinäjoen kaupunki omistaa noin 80 prosenttia ja ammattikorkeakoulu noin 20 prosenttia Seinäjoen Teknologia- ja innovaatiokeskuksesta. Tilat nopeasti käyttöön FRAMI:in tarvittu investointi oli erittäin tarpeellinen ja sen verran suuri, että perinteisellä budjettirahoituksella kaupungin olisi ollut sitä vaikea tehdä. Kaupunki ei voinut jäädä odottelemaan budjetin kannalta sopivaa ajankohtaa tai toisaalta lykätä muitakaan tarpeellisia hankkeita, Juhani Lahti kertoo. Peab Seiconin toimitusjohtajan Antti Peltoniemen mielestä Seinäjoen kaupunki lähti kiitettävän ennakkoluulottomasti toteuttamaan hanketta perinteisestä poikkeavalla tavalla. Vuonna 2001, jolloin hankkeen tarjouskilpailu pidettiin, Suomessa ei ollut kovin montaa julkisen sektorin rakennushanketta, joista kaupunki olisi voinut ottaa oppia elinkaarimallia varten. Kohteen suunnittelussa olivat tulevista käyttäjistä mukana ammattikorkeakoulu ja yliopistot. Suunnittelun lähtökohtana oli Peltoniemen mukaan mahdollisuus muunnella tiloja suhteellisen vähällä vaivalla käyttötarkoituksen muutoksia vastaaviksi. Hän uskoo, että muunneltavuus nousee rakennusten suunnittelussa yhä merkittävämpään rooliin. Yhä harvemmilla rakennuksilla on sama käyttötarkoitus kymmenien vuosien ajan, Peltoniemi sanoo. Tilaajalle monenlaisia hyötyjä Peltoniemi näkee, että elinkaarimalleista on tilaajille esimerkiksi se hyöty, että tarvittavan palvelun saa samalta luukulta. Kun on yksi toteuttaja, jolla on laaja vastuu hankkeesta, se myös tuntee hankkeen ja tilaajan tarpeet hyvin. Tilaajan hyödyksi koituu sekin, että urakoitsija tietää olevansa niin sanotusti pitkään naimisissa hankkeen kanssa. Silloin urakoitsija kiinnittää tavallista enemmän huomiota siihen, että rakennuksen tekniset ratkaisut ovat kestäviä ja laadukkaita, toteaa Peltoniemi. Peab Seicon on tulevaisuudessakin kiinnostunut elinkaarihankkeista. Rakennusliikkeelle on Peltoniemen mukaan tärkeää kartuttaa kokemuksiaan ja laajentaa osaamistaan uudenlaisten toteutustapojen kuten elinkaarimallin kautta. Juhani Lahti pitää mahdollisena, että jos Seinäjoella tulevat ajankohtaiseksi uudet suuret rakennuskohteet, elinkaarimallia harkitaan yhtenä vaihtoehtona toteutustapaa valittaessa. 11

12 Uudet hankintatavat kiinnostavat Tampereella MONET KAUPUNGIT OVAT VIIME VUOSINA HALLINTOAAN KEHITTÄESSÄÄN LIIKELAITOSTANEET TILAHALLINTOAAN. NÄIN ON TEHNYT MYÖS TAMPERE, JONKA TILALIIKELAITOS PERUSTETTIIN VUODEN 2004 ALUSSA. TILAKESKUKSEN TOIMITUSJOHTAJA ILKKA OJALA ON HALUKAS KOKEILEMAAN ELINKAARI- MALLEJA TILOJEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI. ILKKA OJALA toimitusjohtaja Tampereen tilakeskus Tampereen tilakeskuksella on hallinnassaan erilaisia tiloja neliömetrin verran. Tätä vaikuttavaa määrää luotsaa toimitusjohtaja Ilkka Ojala, joka on ollut tilakeskuksen johdossa kahdeksan vuotta. Tehtävänämme on tilojen ja tilapalvelujen järjestämisen lisäksi kaupungin tilaomaisuuden hoito, sen arvon säilyttäminen ja kehittäminen. Nykyään tarjoamme palvelujamme pääosin Tampereen kaupungille mutta jonkin verran myös elinkeinoelämälle, kertoo Ojala. Tampere on muodostanut liikelaitoksia tilakeskuksen lisäksi muistakin tuotantoyksiköistään, joiden tehtävät ja palvelut eivät kuulu kaupungin ydintoimintaan. Tämän muutoksen tavoitteena on toiminnan tehostaminen. Ennen kaupungin eri toimialat hallinnoivat kukin omia tilojaan, jolloin tilojen käytöstä ei tehty päätöksiä keskitetysti. Tilojen käyttöastetta on saatu parannettua, kun ne koottiin yhden liikelaitoksen alle, ja suunnitelmissa otetaan huomioon suurempia kokonaisuuksia. Tilojen käytön tehostamiselle on asetettu Tampereella selvät tavoitteet. Viiden vuoden aikana on tarkoitus parantaa tehoa 10 prosentin verran. Kun maaliin pyritään, pitää kuitenkin muistaa, että tilasuunnitelmat eivät pyöri vain tilojen itsensä ympärillä. Kyse on ennen kaikkea palveluista, joita tiloissa toteutetaan. Tilat ovat väline näiden palvelujen tarjoamiseksi, eivät itseisarvo, tähdentää Ojala. Riskin siirtäminen varteenotettava vaihtoehto Yksi keino, jonka avulla tilat saadaan tiiviimpään käyttöön, on uusien hankintatapojen kokeileminen. Tilakeskus voi joko rakennuttaa, ostaa tai vuokrata asiakkaidensa tarvitsemia tiloja, mutta lisäksi on olemassa totutusta poikkeavia hankintatapoja kuten elinkaarimallit. Elinkaarimallien kaltaiset uudet ratkaisut kiinnostavat Tampereen tilakeskusta siksikin, että niiden kautta voitaisiin tehostaa myös tiloissa pyörivää palvelutoimintaa. Jos elinkaarimallihankkeen sopimukseen sisältyy yksityisrahoitus, hanke on kaupungin taseen ulkopuolella, mikä sinänsä on jo tavoittelemisen arvoista. Jotta kaupungin kannattaisi pitää rakennuksia omassa taseessaan, sille pitäisi Ojalan mukaan olla myös taloudellinen peruste. Ellei tällaista taloudellista hyötyä koidu, ei ole mitään syytä olla siirtämättä omistajariskiä maksua vastaan yksityiselle osapuolelle, toteaa Ojala. Ojalan mielestä elinkaarimallien tärkein kehitystarve on saada aikaan sekä sopimusluonnoksia että luotettavia taloudellisia laskentamalleja elinkaarimallien ja perinteisten toteutustapojen vertailemista varten. Kunnilla on kyllä tietoa rakennushankkeiden kustannuksista, mutta rakentamista, suunnittelua, ylläpitoa ja korjauksia koskeva tieto on kovin 12

13 Pyynikin uimahallikorttelia kehitetään elinkaarimallilla Pyynikin uimahalli on rakennettu vuonna Se on pääosin alkuperäisessä kunnossa. Uimahalli on kaupunkikuvan kannalta merkittävä rakennus, ja se on myös Museoviraston valvonnan ja mielenkiinnon kohteena. Se on yksi Tampereen kaupungin neljästä uimahallista, ja vuosittain siellä polskii noin uimaria. Ajatus Pyynikin uimahallikorttelin kehittämisestä elinkaarimallilla syntyi jo vuonna Hankkeen tarjouspyyntö julkaistiin vuonna Siihen sisältyy koko uimahallikorttelin kehittäminen, Pyynikin uimahallin peruskorjaus sekä uudisosan rakentaminen ja lisäksi uimahallipalvelujen järjestäminen. Uimahallipalvelut uusitussa hallissa säilyvät samanhintaisina ja vähintään samantasoisina kuin kaupungin ylläpitämissä uimahalleissa. Nelivaiheisen tarjouskilpailun jälkeen neuvottelumenettelyyn jäi kaksi tarjoajaa. Tämän lehden mennessä painoon sopimusneuvottelut olivat vielä kesken. Hankkeen arvioidut rakennuskustannukset ovat lähes 20 miljoonaa euroa. Sopimuksen kestoksi uimahallipalvelujen osalta tulee alussa vuotta. Palveluntuottajan saama maksu määräytyy osittain uimahallin kävijämäärän perusteella. Peruskorjauksen myötä halli saa uudet harjoitteluradat, minkä toivotaan houkuttelevan lisää asiakkaita. hajallaan. Nämä kaikki tiedot ovat kuitenkin osa rakennuksen elinkaarta. Elinkaarikokeiluja jo etenemässä Vaikka elinkaarimalleissa onkin vielä kehittämistä, Ojala ei vierasta niiden soveltamista uusiin hankkeisiin. Parhaiten oppia kertyy todellisista kokemuksista. Tampereella onkin jo etenemässä Pyynikin uimahallikorttelin korjaus- ja kehittämishanke, joka näillä näkymin toteutetaan elinkaarimallilla. Tampere suunnittelee myös Lempäälän kanssa uutta Vuoreksen asuinaluetta, jossa kaupunki voisi jakaa roolit yksityisen sektorin kanssa perinteisestä poikkeavalla tavalla. Yleensä palvelut tulevat uusille asuinalueille jälkijättöisesti ja joskus melko pitkään sen jälkeen, kun asukkaat ovat muuttaneet uusiin koteihinsa. Esimerkiksi elinkaarimallien kautta löytyvillä uusilla toteutusmalleilla olemme kiinnostuneita ratkaisemaan tämän ongelman siten, että palvelut saataisiin nopeammin asukkaiden ulottuville, selittää Ojala. 13

14 Hankintalaki remontissa SUOMEN HANKINTALAKIA OLLAAN PARHAILLAAN UUDISTAMASSA EU-DIREKTIIVIN MUKAISEKSI. TÄMÄ TUO MUU- TOKSIA MUUN MUASSA KANSALLISIIN KYNNYSARVOIHIN, JOITA KALLIIMMAT HANKINNAT JULKISYHTEISÖJEN ON AINA KILPAILUTETTAVA JA JOISTA ON AINA JULKAISTAVA ILMOITUS. SAMOIN JULKISYHTEISÖJEN VELVOLLISUUS IL- MOITTAA HANKINNOISTAAN LAAJENEE HUOMATTAVASTI NYKYISESTÄ. Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee kevään 2005 aikana lakiesitystä uudeksi hankintalaiksi. Tarkoituksena on saada lakiesitys eduskunnan käsiteltäväksi heti kesälomien jälkeen. Kuntien kannattaisi perehtyä tulevaan uudistukseen jo siksikin, että ne välttyisivät kilpailuttamista koskevilta riidoilta, suosittelee hallitusneuvos Elise Pekkala kauppa- ja teollisuusministeriön markkinaosastolta. Pekkala johti hankintalain uudistusta valmistelevaa työryhmää. Hyviä keinoja vähentää riitoja ovat hänen mielestään myös kunnallisten hankintastrategioiden laatiminen ja se, että kerätään huolellisesti pohjatietoa hankinnan kohteista ennen varsinaisten tarjouspyyntöjen kirjoittamista ja julkistamista. Se, että ilmoitusvelvollisuus koskee pian entistä suurempaa osaa julkisista hankinnoista, takaa yrityksille enemmän ja tasapuolisempaa tietoa niistä. Pekkala lohduttaa kuntien hankintaviranomaisia, joita saattaa huolestuttaa työmääränsä lisääntyminen ilmoitusvelvollisuuden laajenemisen myötä: mikäli hankintalakityöryhmän ehdotukset hyväksytään, uusi hankintalaki ei enää lainkaan koske kansalliset kynnysarvot alittavia hankintoja. Hankintayksiköillä olisi silloin vapaus tehdä näiden hankintojen kilpailuttaminen itselleen niin kevyeksi kuin mahdollista. Kansalliset kynnysarvot ovat se lakiehdotuksen osa, jonka Pekkala ennakoi synnyttävän eniten keskustelua eduskunnan valiokunnissa. Kun lakiehdotus oli lausuntokierroksella, tilaajien ja tarjoajien mielipiteet poikkesivat toisistaan eniten juuri kynnysarvojen kohdalla. Suomen kynnysarvoissa pysytellään toivottavasti sillä linjalla, joka on vallalla muuallakin Euroopassa, sanoo Pekkala. Vaihtoehtoiset tarjoukset kannattaa pitää mielessä Uusi hankintalaki sisältää joitakin uusia hankintamenettelyjä kuten kilpailullisen neuvottelumenettelyn. Pekkalan mukaan kilpailullinen neuvottelumenettely on alun perin kotoisin Isosta-Britanniasta, jossa se kehitettiin erityisesti elinkaarimalleja muistuttavaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön perustuvia hankkeita varten. Toistaiseksi voimassa olevan hankintalainkin raameissa elinkaarimallihankkeet ovat ilman muuta mahdollisia, Pekkala kertoo. Monia tarjoajia kiinnostanee, mitä uusi hankintalaki sanoo siitä, saavatko tarjoajat tehdä tarjouskilpailuissa vaihtoehtoisia tarjouksia. Vaihtoehtoinen tarjous voi poiketa tarjouspyynnöstä esimerkiksi siten, että siinä on tarjottu laajempaa tai suppeampaa kokonaisuutta tai erilaista toteutustapaa kuin tilaaja on tarjouspyynnössään määritellyt. Lakiehdotuksessa todetaan, että hankintayksikön täytyisi ilmoittaa tarjouspyynnössä, voivatko tarjoajat esittää vaihtoehtoisia tarjouksia. Ellei tähän oteta pyynnössä kantaa, mahdollisia vaihtoehtoisia tarjouksia ei saisi lain mukaan hyväksyä. Tällä hankintalain kohdalla on tarkoitus houkutella hankintayksiköitä pohtimaan, onko mielekästä antaa tilaisuus vaihtoehtoisten tarjousten tekemiselle vai ei, selventää Pekkala linjauksen taustoja. Tarjouspyyntöä suunnitellessa ei siis ole järkevää hätiköidä. Kun pyyntö on virallisesti tehty, on nimittäin myöhäistä kysyä itseltään, kuvataanko siinä hankinnan kohde oikein ja osataanko siinä ottaa huomioon tarjoajien kyvyt keksiä luovia ratkaisuja, joita hankintaviranomaiset eivät välttämättä itse ole tulleet ajatelleeksi. 14

15 Aikaisemmin laissa ei ole säädetty tarjouspyyntöjen sisällöstä paljonkaan; tosin jokainen tarjousten valinnassa käytettävä peruste kuten edullisuus tai toimitusvarmuus on ilmoitettava. Uusi hankintalaki velvoittaa kuitenkin ilmoittamaan EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa myös valintaperusteiden painotukset. Painotukset eivät tarkoita pisteytystä, vaan sitä, että valintaperusteiden suhteellinen painoarvo on kerrottava. Tätä Pekkala kuvailee väljäksi kompromissiksi. Tilaajat toivovat, ettei valintaperusteita tarvitsisi painottaa ollenkaan, ja tarjoajat taas haluavat mahdollisimman yksiselitteisiä ja tarkkoja painokertoimia, hän toteaa. Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee kevään 2005 aikana lakiesitystä uudeksi hankintalaiksi. Tarjolla tietoa lakiuudistuksesta ja kilpailuttamisen malleista Kauppa- ja teollisuusministeriö aikoo järjestää eri puolilla Suomea muutamia tietoiskuja uudesta hankintalaista keväällä Tietoiskut ja muu tiedotus aiheesta hoidetaan verkkosivujen sekä ministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteisen neuvontayksikön kanssa, jonka asiantuntijat ovat erikoistuneet kilpailuttamiseen. Neuvontayksikkö antaa hankintayksiköille puolueetonta tietoa hankintalainsäädännön sisällöstä ja tulkinnoista sekä esittelee hyviä käytäntöjä. Pekkala myöntää, että neuvontayksikön voimavarat ovat rajalliset, mutta muistuttaa, että hankintojen tekemisestä on tarjolla myös maksullisia kursseja eri koulutusorganisaatioissa. Hankintoihin on saatavissa myös konsultointiapua. Neuvontayksikkö tai hankintalaki ei voi ottaa kantaa siihen, millaiset sopimusehdot yksittäisissä tapauksissa olisi valittava. Sama pätee myös siihen, mikä kilpailuttamisen toteutusmalli parhaiten sopii mihinkin hankintaan. Näistä asioista kunnat saavat päättää suhteellisen vapaasti, sillä niillä on laaja itsemääräämisoikeus. Eri vaihtoehtoihin on siksi syytä tutustua hyvin, sanoo Pekkala. 15

16 Alankomaat keskittää elinkaariosaamistaan JULKISELLA SEKTORILLA ON ALANKOMAISSA MONIEN MUIDEN MAIDEN TAPAAN TARVE KESKITTYÄ YDINTOIMINTOIHINSA JA KEKSIÄ UUSIA TAPOJA HUOLEHTIA TEHTÄVISTÄ, JOTKA EIVÄT KUULU NIIHIN. VALTIOVARAINMINISTERIÖN YHTEYDESSÄ TOIMIVA ASIANTUNTIJAKESKUS TOIMII TÄMÄN TAVOITTEEN HYVÄKSI KEHITTÄMÄLLÄ JA TUTKIMALLA JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN ELINKAARIMALLEJA. Alankomaiden julkisia hankintoja hoitavat useat ministeriöt, mikä tekee hankintatapojen kehittämisestä vaikeasti hallittavaa. Innovatiivisten hankintatapojen luomiseksi tarvittiin tiivistä yhteistyötä valtionhallinnon ja yksityisen sektorin välillä. Valtiovarainministeriön yhteyteen perustettiin siksi asiantuntijakeskus Kenniscentrum PPS edistämään julkisen ja yksityisen sektorin elinkaarisopimuksiin perustuvia hankintatapoja sekä infrastruktuuri- että talonrakentamisessa. Keskus ohjaa muiden ministeriöiden julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöyksiköiden toimintaa, ja sen henkilökunta tuntee niin julkisyhteisöt kuin yritysmaailman. Elinkaarisopimukset käyvät Kenniscentrum PPS:n mukaan parhaiten esimerkiksi koulu-, terveydenhoito-, vankila- ja tiehankkeisiin. Alankomaissa esimerkiksi sairaalahankkeiden investointi- ja käyttövarat tulevat eri ministeriöiltä. Rakennusten investointi- ja käyttökustannuksia ei siksi ole yleensä tarkasteltu kokonaisuutena. Tämä on johtanut siihen, että on kiinnitetty liikaa huomiota investointikustannuksiin mutta liian vähän käyttökustannuksiin. Daniel Loschacoff Kenniscentrum PPS:n talousosastolta painottaa, että hankkeita pitää punnita siitä näkökulmasta, saako tilaaja rahoilleen vastinetta. Siksi Alankomaissa on kehitetty tapoja verrata toisiinsa perinteisten hankintatapojen ja julkisen ja yksityisen sektorin elinkaarimallien taloudellisuutta. Kunnon valmistelu on a ja o Tärkeää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeiden onnistumiselle on valmistella ne riittävän hyvin ennen kilpailuttamista. Jotta päästäisiin hyvään tulokseen, tilaajan on oltava selvillä siitä, mitä haluaa. Kenniscentrum PPS laatiikin oppaita hankkeiden valmisteluun ja sopimuksiin. Muita keskuksen tehtäviä ovat esimerkiksi tiedon ja kokemusten kerääminen jo käynnissä olevista elinkaarimallihankkeista sekä viranomaisten avustaminen hankkeiden kilpailuttamisessa. Kaikenlaisissa rakennushankkeissa pitäisi keskittyä nykyistä enemmän piilevien kustannusten selvittämiseen. Lisäksi riskit pitää arvioida kattavasti ja julkisen sektorin oman tuotannon kustannusten koostumus selvittää tarkemmin. Hankkeet, joilla on vain vähäiset onnistumismahdollisuudet hankintatavasta riippumatta, on pystyttävä karsimaan pois, Loschacoff korostaa. 16

17 Montaigne-lukio on Alankomaissa ensimmäinen laatuaan Haagiin valmistuu elinkaarimallilla toteutettava Montaigne-lukio kesällä Yksityisen palveluntuottajan ja julkisen sektorin tilaajan väliseen sopimukseen kuuluvat koulun suunnittelun ja rakentamisen lisäksi hankkeen rahoitus ja kiinteistöpalvelut. Yksityinen osapuoli vastaa lisäksi siivouksesta ja jätehuollosta, turvallisuudesta, kalusteista ja tilojen vuokrauksesta kolmansille osapuolille, kun lukio ei tarvitse niitä opetukseen. Lukio vastaa itse opetuksesta ja tarvitsemiensa tietokoneohjelmistojen hankinnasta. Yksityinen palveluntuottaja ja koulu jakavat keskenään vastuun energia- ja ilkivaltakustannuksista noin puoliksi. Alankomaiden ensimmäisen elinkaarikoulun sopimuskausi on 30 vuotta. Lukioon tulee noin oppilasta, ja hankkeen budjetti on 11 miljoonaa euroa. Sen valmistelu ja päätökset tehtiin keväällä Public Private Comparator eli verrokkilaskelma, jossa elinkaaritoteutusta verrataan perinteiseen julkisen sektorin hankintatapaan, valmistui heinäkuussa Rahoitus alkuinvestointiin eli suunnitteluun ja rakentamiseen tuli Haagin kaupungilta. Esimerkkejä muista elinkaarihankkeista Alankomaissa A59-moottoritieosuus Rosmalen Geffen Arnhemin rautatieasema Bredan keskusrautatieasema Rotterdamin keskusrautatieasema Rotterdamin satama-alueen kehityshanke

18 Nämä Offenbachin alueella lähellä Frankfurt am Mainia sijaitsevat koulut ovat osa laajaa 15 vuoden pituista elinkaarisopimuskokonaisuutta, jonka piiriin kuuluu yhteensä 88 oppilaitosta. Saksassa yhteistyöhankkeet yleistyvät nopeasti SAKSASSA ELINKAARIMALLEJA MUISTUTTAVILLA JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN YHTEISTYÖMALLEILLA TOTEUTETTUJEN HANKKEIDEN MÄÄRÄ ON VIIME VUOSINA KASVANUT HUOMATTAVASTI. JOIDENKIN ARVIOIDEN NÄIDEN YHTEISTYÖSOPIMUSTEN ARVO ON TALON- RAKENNUSALALLA JOPA NELJÄ MILJARDIA EUROA. LISÄÄ NÄYTTÄÄ OLEVAN LUVASSA. Saksan kaupunkiliiton Deutsches Institut für Urbanistik -tutkimuslaitos ennakoi, että julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeiden arvo hipoo vuoteen 2009 mennessä jo kuutta miljardia euroa. Useissa talonrakennusalan yhteistyöhankkeissa sopimukseen kuuluvat rakennuskohteen rakentaminen, ylläpito, kunnostustyöt ja rahoitus. Lisäksi sopimukset kattavat tavallisesti myös oheispalveluita, kuten siivousta, talonmiespalveluita ja sähkön siirtoa. Saksan valtio on ottanut selvästi kantaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön puolesta perustamalla valtion rakennusviraston yhteyteen PPP Task Force -asiantuntijaelimen. Sen tehtävänä on muun muassa laatia ja julkaista ohjeistusta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeisiin sekä kehittää sopimusmalleja tällaisia hankkeita varten. Tarkoituksena on, että kaikkiaan viidestä kymmeneen rakennushanketta valitaan ohjelmaan, jossa PPP Task Force neuvoo esimerkiksi hankkeiden EU:n laajuisten tarjouskilpailujen järjestämisessä, tarjousten vertailussa sekä laki- ja verokysymyksissä. PPP Task Forcen tukemana on jo toteutettu hankkeita ympäri Saksaa. Useissa Saksan maakunnissa julkinen rahoitustilanne on kireällä, ja tämä on yksi syy siihen, miksi uudentyyppiset yhteistyöhankkeet kiinnostavat. Julkisen sektorin kovasta investointitarpeesta kertoo esimerkiksi Deutsches Institut für Urbanistik -tutkimuslaitoksen arvio, jonka mukaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä pelkästään Saksan koulut kaipaavat investointeja 30 miljardin euron arvosta. Offenbachissa suuri kouluprojekti Kaikkiaan Saksassa on nykyään käynnissä kolmisenkymmentä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä toteutettavaa kouluhanketta. Tuore esimerkki löytyy Offenbachin maakunnasta. Siellä yksityinen urakoitsija hoitaa yhteensä 88 koulun rakennusten ja ulkotilojen saneerauksen ja nykyaikaistamisen, niiden ylläpidon sekä hankkeen rahoituksen 15 vuoden ajan. Sopimuksen laajuus ja arvo ovat omaa luokkaansa: 800 miljoonan euron hanke on toistaiseksi suurin Saksan talonrakennusalan yksittäinen toimeksianto. Sopimukseen kuuluu, että Offenbachin maakunnalla on koulujen käyttöoikeus myös kouluajan ulkopuolella. Kouluissa voidaan silloin järjestää erilaista vapaa-ajan toimintaa. Kun sopimuskausi päättyy, maakunnalla on halutessaan oikeus ostaa koulut takaisin itselleen. Maakunta tavoittelee hankkeella paitsi säästöjä, myös koulujen vuotuisten kunnostus- ja ylläpitokulujen parempaa ennustettavuutta. Toisin sanoen maankuntahallinto pyrkii estämään sen, että talouden suhdanneheilahtelut pääsisivät liikaa vaikuttamaan siihen, milloin kouluja on esimerkiksi varaa korjata. Maakunnalle on tärkeää, että se pystyy säilyttämään tarpeeksi sananvaltaa kouluissaan, vaikka niitä pyörittääkin yksityinen osapuoli. Siksi maakunta perustaa urakoitsijoiden kanssa kouluista huolehtivia projektiyhtiöitä, joiden johtoryhmässä maakuntahallinnolla on omat edustajansa. 18

19 Elinkaarimallit-kehityshanke OSALLISTUJAT JOHTORYHMÄ Kehityshanketta koordinoi Rakennusteollisuus RT ry yhteistyökumppaneinaan kauppa- ja teollisuusministeriö puolustusministeriö ympäristöministeriö Espoon kaupunki Helsingin kaupunki Tampereen kaupunki Vantaan kaupunki Suomen Kuntaliitto Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kehitystyöhön osallistuvat lisäksi Oy Alfred A. Palmberg Are Oy Lohja Rudus Oy Ab NCC Rakennus Oy Parma Oy Peab Seicon Oy Rakennusosakeyhtiö Hartela Skanska Talonrakennus Oy SRV-Yhtiöt Oy YIT Rakennus Oy Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy Helsingin yliopisto KTI Kiinteistötalouden instituutti ry Rakennusteollisuuden Viestintäkeskus Oy Teknillinen korkeakoulu, kiinteistötalouden ja rakentamistalouden laboratoriot VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PERTTI VALTONEN, kauppa- ja teollisuusministeriö, puheenjohtaja PENTTI J. MIETTINEN, puolustusministeriö KLAUS FRÖSÉN, ympäristöministeriö OLAVI LOUKO, Espoon kaupunki MATTI-PEKKA RASILAINEN, Helsingin kaupunki ILKKA OJALA, Tampereen kaupunki MARTTI LIPPONEN, Vantaan kaupunki LEENA KARESSUO, Suomen Kuntaliitto JUHANI REEN, Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry RISTO BONO, Oy Alfred A. Palmberg JUSSI PIIPPONEN, Are Oy KALERVO MATIKAINEN, Lohja Rudus Oy TIMO U. KORHONEN, NCC Rakennus Oy HANNU MARTIKAINEN, Parma Oy ANTTI PELTONIEMI, Peab Seicon Oy KIMMO ASPHOLM, Rakennusosakeyhtiö Hartela JUHA TAMMIVUORI, Skanska Oy TIMO NIEMINEN, SRV-Yhtiöt Oy ILPO JALASJOKI, YIT Rakennus Oy TERHO SALO, Rakennusteollisuus RT ry ENSIO HAKKARAINEN, Rakennusteollisuus RT ry ILKKA ROMO, Rakennusteollisuus RT ry, sihteeri TYÖRYHMÄT Koordinointi ohjaa hankkeen toteuttamista ja ohjaa muiden ryhmien työskentelyä Rakennusteollisuus RT ry Päämallit selvittää eri elinkaarimallien sisältövaihtoehtoja ja hankintaprosesseja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Elinkaaritalous määrittää perusteita ja luo välineitä elinkaarimallien taloudellista arviointia varten Teknillinen korkeakoulu, kiinteistötalouden laboratorio Juridiikka laatii ohjeita elinkaarihankkeiden kilpailuttamiseen ja pohtii lainsäädännön kehittämistarpeita Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy Sopimusmallit kehittää tilaajan ja palveluntuottajan välisiä sopimusmalleja Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalouden laboratorio Viestintä tiedottaa kehityshankkeeseen liittyvistä asioista eri sidosryhmille Rakennusteollisuuden Viestintäkeskus Oy

20 Elinkaarimallilla tarkoitetaan toteutusmuotoa, jossa toteuttaja kantaa rakennuksesta perinteistä takuuaikaa pidemmän ja laajemman vastuun. Suunnittelun ja rakentamisen lisäksi toteuttaja vastaa rakennuksen käytöstä, ylläpidosta ja kunnossapidosta erikseen sovittavan ajan. Elinkaarimalliin voidaan liittää myös vastuuta rahoituksesta sekä erilaisista rakennuksen käyttöön liittyvistä palveluista. Rakennusteollisuus RT ry PL 381 (Unioninkatu 14) Helsinki puh. (09) fax (09)

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Kehityshankkeen organisointi Johtoryhmä Espoo, Helsinki, Tampere, Vantaa puolustus-, ympäristö- sekä kauppa-

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon

Lisätiedot

Porvoon elinkaaritehokkaat päiväkodit. 14.2.2011 Juha-Matti Junnonen

Porvoon elinkaaritehokkaat päiväkodit. 14.2.2011 Juha-Matti Junnonen Porvoon elinkaaritehokkaat päiväkodit 14.2.2011 Juha-Matti Junnonen Elinkaarimallit yleistä Elinkaarimallit tarkoittavat hankkeiden ja niihin liittyvien palveluiden hankintatapoja, joissa hankkeen toteuttajalla

Lisätiedot

kokonaistaloudellisuutta ja tuottavuutta

kokonaistaloudellisuutta ja tuottavuutta PÄÄTÖSRAPORTTI SYYSKUU 2006 ELINKAARIMALLEILLA kokonaistaloudellisuutta ja tuottavuutta Elinkaarimalleissa kiinteistöjen tai infrastruktuurin hankinta toteutetaan kokonaisuutena, johon kuuluu suunnittelun

Lisätiedot

Elinkaarimallien ja palvelujen sopimukset. Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous

Elinkaarimallien ja palvelujen sopimukset. Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous Elinkaarimallien ja palvelujen sopimukset Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous Elinkaarisopimusten ominaispiirteitä Tyypillisiä piirteitä sopimuksen pitkä kesto, epävarmuus ja osapuolten keskinäiset

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Elinkaarimallihankkeet. Varkaus 4.2.2015 Karri Kivioja

Elinkaarimallihankkeet. Varkaus 4.2.2015 Karri Kivioja Elinkaarimallihankkeet Varkaus 4.2.2015 Karri Kivioja Elinkaarihanke Julkinen hankinta, jossa toteuttaja kantaa väylästä tai rakennuksesta normaalia laajemman vastuun Väylähankkeet, sairaalat, voimalaitokset,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Kumppanuuden juridiikkaa

Kumppanuuden juridiikkaa Kumppanuuden juridiikkaa Kumppanuusseminaari Kuntatalo 14.10.2015 Katariina Huikko Johtava lakimies Kumppanuus, mitä se on? Erilaiset järjestelyt julkisen ja yksityisen toimijan välillä Voi olla muodoltaan

Lisätiedot

ELINKAARIMALLI vastuullista kokonaispalvelua. ss. 2-3 keskiaukeama ss. 4-5 kansilehti

ELINKAARIMALLI vastuullista kokonaispalvelua. ss. 2-3 keskiaukeama ss. 4-5 kansilehti vastuullista kokonaispalvelua ss. 2-3 keskiaukeama ss. 4-5 kansilehti vastuullista kokonaispalvelua Elinkaarimallilla toteutettavissa tiehankkeissa Tiehallinto tilaajana ostaa pitkäkestoisia tiepalveluita,

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Teknillinen Korkeakoulu LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto

Lisätiedot

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Markus Ukkola TEM Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö Suomessa julkisyhteisöjen ja muiden ns. hankintayksiköiksi laskettavien tahojen on kilpailutettava

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet. Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004. Asianajaja, osakas Juha Wessman

PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet. Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004. Asianajaja, osakas Juha Wessman PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004 Asianajaja, osakas Juha Wessman ESITYKSEN RAKENNE: 1 YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA PPP-MALLISTA 2 PPP-MALLIN YLEINEN KUVAUS

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Julkinen hankinta Hankinnan suunnittelu ja toteutus Kilpailutus valmistelu Sopimuskausi, esim.

Lisätiedot

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET 16.4.2013 HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET Jyväskylän kaupungissa noudatetaan seuraavia hankintoja koskevia strategisia linjauksia: Hankinta-asiantuntemuksen lisääminen Ennakoiva

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Jonna Törnroos Lakimies, VT Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 9.00 9.30 Aamukahvi ja sämpylä 9.30 9.45 Avaussanat, Mikko Utriainen, Tekes 9.45 10.15 Alustukset, Case: Tupaturva

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10. Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.2015 1 Taustaa Nykyiset hankintamenettelyjä koskevat RT-ohjeet

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Harri Kemppi One1 Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Sisältö One1 Oy Hankinnan haasteet Lainsäädääntö Hankintamenettelyt Hankinnan mahdollisuudet Lähienergian kokonaisratkaisuja One 1 Oy perustettu

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Taustaa EU:n julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat direktiivit uudistettiin

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15 1 Julkiset hankinnat RATE,Timo Aho 28.10.15 Julkiset hankinnat Valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teetättävät urakalla rakennushankkeita vuosittain

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

KILPAILUTTAMISEN KARIKOT

KILPAILUTTAMISEN KARIKOT 1 Pirjo Stolt KILPAILUTTAMISEN KARIKOT Julkiset hankintaongelmat hankintayksikön näkökulmasta Julkinen hankintayksikkö kilpailuttajana 2 Hankinnan suunnittelu Tarjouskilpailun toteuttaminen Hankinnan täytäntöönpano

Lisätiedot

Työryhmä 5 Kuntoutuspalvelujen ostamista ohjaava hankintalaki ostajan näkökulmasta

Työryhmä 5 Kuntoutuspalvelujen ostamista ohjaava hankintalaki ostajan näkökulmasta Työryhmä 5 Kuntoutuspalvelujen ostamista ohjaava hankintalaki ostajan näkökulmasta 41. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10.4.2013 Kari Tolonen, Kela Hankinta- ja SOTE-lainsäädännön tavoitteiden yhteensovittamisen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat

Innovatiiviset julkiset hankinnat Innovatiiviset julkiset hankinnat Kasvusopimusseminaari 6.11.2014 Kuntatalo Oulun kaupunki TP 2013 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 175 M Palvelujen ostot 454 M erikoissairaanhoidon ostot 192 M muut palvelut

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot. Riku Tolvanen

Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot. Riku Tolvanen 20.6.2016 Liite kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen esityslistaan 20.6.2016 asiaan 1847/2016. Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot Riku Tolvanen 14.3.2016 Agenda 1. Toimitilahankkeen

Lisätiedot

Kansallinen elinkaarimalli

Kansallinen elinkaarimalli Kansallinen elinkaarimalli Elinkaarimallin kehityshanke Elron Oy Helsinki 20.04.2009 1 Elinkaarimallin kehityshanke Jatkoa RT:n vuosina 2004-2006 koordinoimalle Elinkaarimallit- selvitykselle Hankkeen

Lisätiedot

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa?

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Rakennusfoorumi 10.6.2014 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yksinkertaistuvatko hankintamenettelyt? Eivät! Sääntely ja pykälät

Lisätiedot

VASTUULLISTA KOKONAISPALVELUA JA KESTÄVÄÄ KUMPPANUUTTA TIEDOTUSLEHTI / LOKAKUU 2004

VASTUULLISTA KOKONAISPALVELUA JA KESTÄVÄÄ KUMPPANUUTTA TIEDOTUSLEHTI / LOKAKUU 2004 VASTUULLISTA KOKONAISPALVELUA JA KESTÄVÄÄ KUMPPANUUTTA TIEDOTUSLEHTI / LOKAKUU 2004 PÄÄKIRJOITUS Julkisten palveluiden tuottavuutta on parannettava Pertti Valtonen Teollisuusneuvos Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti

Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti 09.06.2014 Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti Arja Lukin Kaupunginarkkitehti Vantaan kaupunki Tilakeskus Miksi lähes nollaenergiapilotti? Strategia velvoittaa:

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Hankintalain uudistaminen Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Aikataulu Uudet hankintadirektiivit tulivat voimaan 17.4.2014» yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU» Erityisalojen hankintadirektiivi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus HANKINTASÄÄNTÖ 1 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

15.7.2011. 1. Ruokailutason on oltava yhdellä kädellä liikuteltavissa. 2. Helposti siivottava hyvän hygienian säilyttämiseksi.

15.7.2011. 1. Ruokailutason on oltava yhdellä kädellä liikuteltavissa. 2. Helposti siivottava hyvän hygienian säilyttämiseksi. POTILASPÖYTIEN HANKINTA Pyydämme tarjoustanne Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitoksen (Asiakas) Salpakankaan vuodeosaston (Terveystie 4, Hollola) potilaspöytien hankinnasta. 1 HANKINTAMENETTELY Hankintamenettelynä

Lisätiedot

Elinkaarimallin toimivuus energiatehokkuuden ajurina Kuopion energiatehokkaat koulut

Elinkaarimallin toimivuus energiatehokkuuden ajurina Kuopion energiatehokkaat koulut Elinkaarimallin toimivuus energiatehokkuuden ajurina Kuopion energiatehokkaat koulut Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjänä 2.12.2009 Heureka, Vantaa Inspira Oy Inspira Oy avustaa asiakkaitaan

Lisätiedot

Tekes Innovaatiorahoituskeskus

Tekes Innovaatiorahoituskeskus Kerrostalojen korjaaminen hankintaklinikan aloitustilaisuus ja 1. työpaja 27.5. Uusia ratkaisuja ja toimintamalleja alueiden uudistamiseen Tekes Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

Julkiset (pien)hankinnat

Julkiset (pien)hankinnat Julkiset (pien)hankinnat Kustannuslaskentakoulutus 10.11.2009 Lakimies, 1 Sisältö Pienhankinnan määrittelyä Pienhankintojen kilpailuttamisen periaatteita ja pienhankinnoissa käytettäviä menettelyjä Hankintalakiin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Vaihtoehtoiset tuotantomuodot teknisellä sektorilla 24.5.2011 Joensuu. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö

Vaihtoehtoiset tuotantomuodot teknisellä sektorilla 24.5.2011 Joensuu. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö Vaihtoehtoiset tuotantomuodot teknisellä sektorilla 24.5.2011 Joensuu Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö Ulriika Leponiemi Tutkimusassistentti Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto ulriika.leponiemi@uta.fi

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Elinkaarimalleista Eteenpäin

Elinkaarimalleista Eteenpäin Elinkaarimalleista Eteenpäin Konsernijohtaja Hannu Leinonen Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari 26.9.2006 Elinkaarimallien lyhyt historia Ensimmäiset hankkeet toteutettu - kokonaisia elinkaaria

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Pilotin yleisesittely

Pilotin yleisesittely TUKEFIN-PILOTTI MAAKAASUPUTKI LEMPÄÄLÄ-KANGASALA Pilotin yleisesittely Projekti on Tukefin - ohjelmaan kuuluva pilottihanke, jossa testataan julkisen sektorin teettämän kohteen kilpailutuksen valintakriteereitä

Lisätiedot

Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen

Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen 8.1.2015 Elinvoima edellä tulevaisuuden kuntaan -seminaari Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen Tekes Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat ohjelmapäällikkö Sampsa

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Hankinta-asiamies -palvelut yrittäjille ja hankintayksiköille YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA Hankinta-asiamies Veli Puttonen Keski-Suomen Yrittäjät

Hankinta-asiamies -palvelut yrittäjille ja hankintayksiköille YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA Hankinta-asiamies Veli Puttonen Keski-Suomen Yrittäjät Hankinta-asiamies -palvelut yrittäjille ja hankintayksiköille YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA Hankinta-asiamies Veli Puttonen Keski-Suomen Yrittäjät 1 Keski-Suomen kunnat HANKINTA-ASIAMIES -palvelut palvelu

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

11.4.2014. Tarjousta pyydetään seuraavista työkoneista: kauhan kallistaja, routapiikki

11.4.2014. Tarjousta pyydetään seuraavista työkoneista: kauhan kallistaja, routapiikki Tarjouspyyntö 1 (5) 1 Järvenpään kaupungin työkonepalvelut 2014-2015 2 Hankinnan yksilöinti Järvenpään kaupungin Tekninen palvelukeskus pyytää tarjoustanne tarvitsemiensa yksikköhintaperusteisten työkonepalveluiden

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Lahden monitoimitalot

Lahden monitoimitalot Lahden monitoimitalot Lahden kaupungin tavoitteet hankintaklinikalle Hankintaklinikan tulosseminaari 20.8.2013 Rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä, Lahden Tilakeskus Lähtökohta Lähtökohta - Kaksi 1970-luvun

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus. Santeri Naumanen SKOL ry

Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus. Santeri Naumanen SKOL ry Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus Santeri Naumanen SKOL ry Diplomityö: Hyvän suunnittelun vaikuttavuus rakennushankeen onnistumiseen (1/2) Tutkittiin suunnittelun

Lisätiedot

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala . HANKINTALAKI UUDISTUU Elise Pekkala 1 Hankintalain uudistustarve Suomen lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Nykyiset hankintalait ovat vuodelta 2007, perusperiaatteet

Lisätiedot

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot