Nimike yks määrä a'hinta yht.

Transkriptio

1 Puuhala Ruokasalin ja keittiön muutos kirjastoksi ym Työselitys ja kustannusarvio, alv 0 % Lattia Nimike yks määrä a'hinta yht. Lattiakaivojen purku ja betonointi erä , ,00 Keittiön epoksin hionta, käytävän jyrsintä n. 10 mm, lattiaplaano m² 90 60, ,00 Hovilaatta, sävy 9167 m² 90 40, ,00 Muovijalkalista JL 60, harmaa jm 80 5,00 400,00 Kojeitten, laitteiden, kylmiöiden purku ja siirto erä , ,00 Katto Käytävän katon purku, katon kannakointipalkit erä , ,00 Keittiön katon purku erä , ,00 Alaslaskukatto Ecophon Master A M 56, 600x600x40 (keittiö, käytävä, sos.tilat) m² 90 50, ,00 40,00 Seinä Keittiön seinälaattojen purku, tasoitus erä , ,00 Muuraus Kahi 130 m² 40 25, ,00 Maalaus erä , ,00 Uudet ovet (tilat 43 ja 45) kpl 2 600, ,00 Varusteet Tilojen 15 ja 43 kalusteet + asennus erä , ,00 Kirjaston hyyt, tiskit ja naulakot + asennus erä , ,00 Kojeet ja laitteet erä , ,00 Sähkötyöt Liitteen mukaisesti (Tapio Riutta) erä , ,00 0,00 LVIA-työt Liitteen mukaisesti (Janne Räsänen) erä , ,00 0,00 Muut Kirjaston tavaroiden puhdistus ja muutto (Polygon Oy) erä , ,00 Välisumma ,00 Yleiskulu n. 12 % ,00 Kustannukset yhteensä ,00 Nestori Horila rakennuttajainsinööri

2

3 KIRJASTOVERKKOSELVITYS 2014 Kirjasto- ja tietopalvelut - 1 % kaupungin talousarviossa Sain työpaikan, kun sain tulostaa työhakemuksen kirjastossa kun oma tulostin oli rikki, kiitos siitä! asiakkaan palaute Sastamalan kirjastolle vuoden 2013 käyttäjäkyselyssä. Sastamalan kaupungin kirjasto- ja tietopalvelut 1

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kirjaston palveluverkon tehtävä ja kirjastopalvelujen Kaupunginkirjasto Sastamalan kaupungin strategian toteuttajana Kirjaston palveluverkko edistää elämänhallintaa ja osaamista Kirjaston ja koulun yhteistyö 5 3. Sastamalan kirjastot Karkun kirjasto Kiikan kirjasto Kiikoisten kirjasto Kirjastoauto Mouhijärven kirjasto pääkirjasto Stormin kirjasto Suodenniemen kirjasto Äetsän kirjasto Kirjastojen käyttö Kirjastojen lainaus Kirjastojen kävijämäärät Henkilökunta Talous Kirjastoautomaation mahdollisuudet Kirjastoverkkovaihtoehtoja Yhteenveto 21 LIITTEET: Kirjastot kartalla Henkilöstösuunnitelma 2

5 1. Johdanto Kirjastolaki (904/1998) määrittää yleisten kirjastojen tavoitteista: Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kunta saa valtionosuutta kirjaston käyttökustannuksiin siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään. Sastamalan kaupungin ensimmäisen toimintavuoden alussa valmistui laaja kirjastoverkkoselvitys, jota käytettiin päätöksenteon pohjana Sastamalan kaupungin kirjasto- ja tietopalvelujen perustamisessa. Vuonna 2009 lakkautettiin kolme lähikirjastoa: Sammaljoen ja Tyrväänkylän kirjastot entisen Vammalan alueelta sekä Keikyän kirjasto entisen Äetsän alueelta. Alueiden palvelut korvattiin kirjastoautopalveluilla. Sastamalan kaupunginkirjasto kuuluu Piki-kirjastojen kimppaan, joka on toiminut jo vuodesta 2002 alkaen. Piki-kirjastoilla on yhteinen kirjasto-ohjelma. Aineistokokoelma on kaikkien Pirkanmaan kirjastojen asiakkaiden käytössä pienin kustannuksin. Kirjastojen välillä toimii kuljetusjärjestelmä, joka mahdollistaa aineiston nopean liikkumisen koko Pirkanmaalla. Pikikirjastot ovat tehneet kirjasto-ohjelman lisäksi hankinnoissa muutenkin yhteistyötä mm. kilpailuttamalla lehti-, tarra-, kortti- ym. hankintoja. Sastamalan kaupunginkirjastolle on ollut taloudellista olla mukana yhteishankinnoissa ja kimppaan kuuluminen on mahdollistanut uuden kirjasto-ohjelman saamisen käyttöön. Piki-kirjastoilla on yhteinen vuorovaikutteinen verkkokirjasto, jonka kautta asiakkaat voivat selailla aineistoa, tehdä varauksia ja uusia lainojaan. Verkkokirjastossa on myös runsaasti aineiston esittelyjä, joiden tekemiseen osallistuu myös Sastamalan kaupunginkirjaston henkilökuntaa. Verkkokirjasto tarjoaa asiakkaille monipuoliset ja kehittyneet sähköiset asiointimahdollisuudet. Kirjasto- ja tietopalveluiden nettobudjetti vuonna 2014 on euroa. Koko kaupungin talousarviosta se on noin 1 %. Kirjastojen kattavat tilastotiedot löytyvä yleisten kirjastojen tilastotietokannasta osoitteessa: 3

6 2. Kirjaston palveluverkon tehtävä ja kirjastopalvelujen vaikuttavuus 2.1. Kaupunginkirjasto Sastamalan kaupungin strategian toteuttajana Kirjastopalvelut ja kirjastoverkko toimivat asukkaiden kulttuurisina kohtaamispaikkoina tukien kaupungin strategisia tavoitteita kuten asukkaiden elämänhallinnan edistämistä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kirjasto- ja tietopalvelujen ja kirjastoverkon vaikuttavuudella edistetään tasaarvoista tiedonsaantia sekä tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja. Kirjastot toimivat myös kaupungin palvelupisteinä. Kirjastot tukevat koulutusta, opiskelua ja elinikäistä oppimista tarjoamalla ajantasaista ja monipuolista aineistoa ja tietoa sekä asiantuntevaa palvelua. Opiskelua ja koulutusta tukevana palveluna kirjasto edistää myös työllisyyttä ja yritysten mahdollisuutta saada osaavaa työvoimaa. Kirjaston verkkopalvelut, lainaustoiminta ja palvelupisteinä toimiminen edistävät kestävää kehitystä. Kirjastoauto liikkuvana palveluna tarjoaa sekä kouluille, päiväkodeille että hajaasutusalueille kirjasto- ja tietopalveluja. Sastamalan kaupungissa on vahva kirjakulttuuri, jonka tuloksena Sastamalan kaupungista on tullut Suomen kirjapääkaupunki. Kattavan ja laadukkaan kirjastoverkon tulisi olla yksi merkittävimmistä kirja-alan toimijoista Suomen kirjapääkaupungissa Kirjaston palveluverkko edistää elämänhallintaa ja osaamista Suomen kirjastoseura pitää lähikirjastojen lakkauttamista lyhytnäköisenä kirjastopolitiikkana. Kirjasto on kaikkien kansalaisten peruspalvelu, jonka avulla toteutuvat sivistykselliset oikeudet. Kirjastot tulee nähdä olennaisena osana hyvinvointipalveluja, jotka edistävät terveyttä, aktiivisuutta ja yhteisön vireyttä. Kirjastotilat eivät ole kuluerä vaan investointi terveyteen ja henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kirjastot ovat tärkeimpiä avoimia, ei-kaupallisia kohtaamispaikkoja, jonne kaikkien asukkaiden on helppo tulla. Kirjastot toimivat alueellaan asukkaiden olohuoneina, oppimisympäristöinä ja kulttuuritiloina. Kirjasto tekee yhteistyötä kaupungin kulttuuri-, nuoriso-, liikunta-, opetus- ja varhaiskasvatuksen kanssa ja myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kirjastot palvelevat kaikkia kuntalaisia päivähoitolapsista vanhainkodin asukkaisiin. Lähikirjastossa tapaa ja toimii koko yhteisö yhdessä. Kirjasto tarjoaa asukkaille ja yhdistyksille tilaa tuoda omia vahvuuksiaan esiin: näyttelyt, esitykset ja yhdessä tekeminen kuuluvat olennaisesti nykyaikaisen lähikirjaston toimintaan. Lähikirjasto ei ole korvattavissa verkkopalveluilla tai eri ikäryhmille suunnatuilla kerhotiloilla. Lähikirjasto on paikka, jossa parhaimmillaan vieraillaan monta kertaa viikossa. Mikäli etäisyys kirjastoon kasvaa kuljetusvälinettä vaativaksi, karsiutuvat lasten, vanhusten ja liikuntarajoitteisten asukkaiden käynnit nykyisestä. Monen arki hankaloituu, kun palvelut 4

7 keskitetään vain isoihin yksikköihin. Elinvoimaisten kylien palveluista jää erittäin tärkeä palanen pois, jos lähikirjasto suljetaan. Lakkauttamisen sijaan lähikirjastoja tulisi tarkastella voimavarana, jota voidaan eri sektoreiden yhteistyötä lisäämällä käyttää nykyistäkin rikkaammin kuntalaisten lähipalvelujen tarjoajana. (Suomen kirjastoseura ry. Lähikirjastot ylläpitävät ja luovat yhteisön elinvoimaa lakkauttaminen on lyhytnäköistä yhteiskuntapolitiikkaa, ) Kirjastojen kansallisen käyttäjäkyselyn 2013 mukaan Sastamalan kirjaston vastaajista 56 % kertoi kirjastopalvelujen parantaneen huomattavasti heidän elämänlaatuaan. 61 % vastaajista puolestaan oli sitä mieltä, että kirjasto oli auttanut heitä huomattavasti löytämään tietoa esim. työhön ja opiskeluun. Kirjastotyön eettisissä periaatteissa (2011) todetaan kirjastoammattilaisen tehtävänä olevan mm. omaehtoisen ja tavoitteellisen oppimisen ja itsensä kehittämisen edistäminen. Tavoitteena on tukea aktiivista kansalaisuutta sekä kriittistä suhtautumista mediasisältöihin. Kirjastoja kehitetään julkisena tilana, joka on avoin, epäkaupallinen ja turvallinen fyysinen ja virtuaalinen ympäristö kaikille Kirjaston ja koulun yhteistyö Kirjaston ja koulun yhteistyölle laadittiin Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämisrahoituksella suunnitelma keväällä Suunnitelman tavoitteena oli toteuttaa koko Sastamalan alueella yhdenvertaiset kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetuspalvelut kouluille. Uuden suunnitelman mukainen opetus lähti käyntiin syksyllä 2012 ja on vakiintunut vilkkaaksi vuoden 2013 aikana. Suunnitelmassa on määritelty, mitä kohdennettuja palveluita kirjastot tarjoavat kullekin ikäryhmälle. Palveluista tiedotetaan syksyisin kouluja ja päiväkoteja. Kirjastot räätälöivät päiväkotien ja luokkien tarpeisiin muitakin palveluita, jos toiveita esitetään. Varsinaisten kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetustuntien lisäksi useat koululuokat käyvät säännöllisesti opetustuntien aikana lainaamassa kirjoja kirjastoissa. Käyntien yhteydessä kirjaston työntekijä neuvoo ja opastaa tarvittaessa tiedonhaussa ja vinkkaa luettavaa. Varsinaisen kirjavinkkaustoiminnan määrä on myös lisääntynyt vuoden 2013 aikana. Kiikan kirjastossa yhteistyömuotona on edellisten lisäksi ollut kummiluokkatoiminta. Kirjaston kummiluokaksi valikoituneen luokan kanssa on järjestetty erityistä toimintaa lukemisen tiimoilta mm. vanhempainilta kirjastossa, joka keräsi yli 50 osallistujaa. Kumiluokka on vieraillut kerran kuukaudessa kirjastossa ja jokaisella kerralla on luokalle ollut ennalta sovitun teeman mukaista kirjallista ohjelmaa. Sastamalan kirjasto on ollut mukana myös kansallisessa Lukuinto-hankkeessa, jossa on yhdessä Pukstaavin, Stormin ja Varilan koulujen kanssa etsitty uusia tapoja innostaa lapsia paitsi lukemaan niin myös kasvattaa lasten medialukutaitoja. 5

8 Suodenniemen koululla on toiminut kirjabaari, jossa kirjastonhoitaja on lukenut kirjoja. Kirjoista on keskusteltu ja niiden teemoista on tehty myös piirustuksia. Mouhijärven kirjastolla on hyvin tiivistä päivittäistä yhteistyötä Uotsolan koulun kanssa. Joustava esi- ja alkuopetus käyttää sekä Mouhijärven kirjaston aineistoa, että tilaa kerran viikossa aineistoa kokoontumiseensa. Kaikilla Mouhijärven koulun luokilla on oma viikoittainen kirjastotunti, lisäksi kirjatonhoitaja pitää kirjatunteja luokissa. Mouhijärven Yhteiskoulun 5. ja 6.- luokkalaiset ja Uotsolan koulun luokkalaiset suorittavat Lukudiplomeja. Kaikkiaan Sastamalan kirjastot järjestivät vuoden 2013 aikana yhteensä 85 käyttäjäkoulutustuntia, joissa oli mukana yhteensä 1511 osallistujaa. Kouluyhteistyön lisääntyminen selittänee osaltaan esim. lasten tietokirjojen lainauksen lisääntymistä, ko. kirjojen lainaus kasvoi yli 15 % edellisvuoden lainausluvusta. 3. Sastamalan kirjastot Sastamalassa on kaikkiaan kahdeksan kiinteää kirjastoa: pääkirjasto, Karkun, Kiikan, Kiikoisten, Mouhijärven, Suodenniemen, Stormin ja Äetsän kirjastot. Näiden lisäksi asiakkaita palvelee kirjastoauto. Kirjastoista kuusi on auki jokaisena arkipäivänä, pääkirjasto palvelee myös lauantaisin. Stormin ja Karkun kirjastot ovat auki kahtena päivänä viikossa. Tuottavuustoimenpiteenä on toteutettu kesällä 2013 kirjastojen sulkuja; Karkun, Kiikan, Kiikoisten ja Suodenniemen kirjastot ovat olleet vuorotellen kiinni kahden viikon ajan, Stormin kirjasto on ollut kiinni heinäkuun. Pääkirjasto on ollut lauantaisin kiinni kesä-heinäkuun. Myös kirjastoauto on seisonut kaksi viikkoa kesällä Karkun kirjasto Karkun kirjasto on entinen Karkun kunnan pääkirjasto ja se palvelee entisessä Karkun kunnantalossa osoitteessa Maakunnantie 29. Talo on yksityisessä omistuksessa. Tila on tyydyttävässä kunnossa, pinta-ala 210 m2. Asukasluku vaikutusalueella: n , lisäksi merkittävä määrä vapaa-ajan asukkaita. Aineistomäärä: n kpl. Aukiolotunnit ja -ajat: 12 h / viikko, maanantaisin ja torstaisin klo Välimatkat: pääkirjastoon 15,5 km, Mouhijärven kirjastoon 12,1 km. Lähialueella Pilvilinnan päiväkoti, Karkun koulu (1. 6. luokat), Innovaatiokeskus Voimarinne, Karkun evankelinen opisto, Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos Vuoden 2013 toimintaa: - päiväkotilasten aamupäivävierailut ja lainauspäivät kirjastossa 29.4., 6.5., 30.6., 7.10., , 4.11., , 2.12., ja , kävijöitä yht Kirppu-Karkku päivä 8.6., poistokirjamyyntiä kirjastossa nukketeatteria ja satuja, 64 lasta - kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetustunteja 6 tuntia, osallistujia yht. 37 6

9 - Sastamalan kaupunginkirjaston henkilökunnan lukuvinkkikirjojen näyttely - päiväkoti Pilvilinnan lasten taidenäyttely - joulukalenteriluukku kirjastossa; näyttelyt aikuisille ja lapsille 3.2. Kiikan kirjasto Kiikan kirjasto on entinen Kiikan kunnan pääkirjasto ja se palvelee entisessä Kiikan kunnantalossa osoitteessa Meijerinahde 1. Talo on kaupungin omistuksessa. Tila on tyydyttävässä kunnossa, pinta-ala 210 m2. Rakennus on suojeltu. Asukasluku vaikutusalueella: n 2 000, lisäksi vapaa-ajan asukkaita Aineistomäärä: n kpl. Aukiolotunnit ja ajat: 24 h / viikko, maantaisin klo 13 19, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12 16, torstaisin klo Välimatkat: pääkirjastoon 9,3 km, Äetsän kirjastoon 7 km. Lähialueella: Kiikan päiväkoti, Kiikan koulu, Äetsän koulu ja Sarkia-lukio sekä Kontti, vanhusten palveluasunnot. Vuoden 2013 toimintaa: - Kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetustunteja 19 tuntia, joihin osallistui 19 ryhmää, 361 oppilasta. - Keväällä Kiikan kirjaston kummiluokkana oli Kiikan koulun 2. luokka ja syksyllä 1. luokka. Luokat vierailivat noin kerran kuukaudessa kirjastossa ja jokaisella kerralla oli ennakolta sovitun teeman mukaista ohjelmaa. - Kiikan päiväkodista käy ryhmä lainaamassa kerran kuukaudessa - Satuja ja nukketeatteria esitys 4.2., osallistujia 49 - Lukujuhla kummiluokan lasten ja vanhempien kanssa 23.5., 50 osallistujaa - Kiikan päiväkodin lasten taidetta esillä tammikuussa - Kiikan koulun 2. lk. piirustusnäyttely Pirjo Mäkisen valokuvia Valoa kohti Kiikan päiväkodin lasten syksytöitä näyttely syys-lokakuu - Yllätysten yö 22.1., poistokirja-askartelua, 102 osallistujaa 3.3. Kiikoisten kirjasto Kiikoisten kirjasto palvelee rivitalon alakerrassa osoitteessa Kiikostentie 272. Tila on tyydyttävässä kunnossa, pinta-ala 166 m2. Kiikoisissa on uutta kirjastotilaa suunniteltu koulun yhteyteen ja tilan rakentamiseen on haettu valtionavustusta. Myös entisen kunnantalon tiloja on esitetty kirjastotiloiksi. Kirjaston kannalta ehdottomasti paras ratkaisu olisi Stormin monipalvelukeskuksen tapaan löytää tila Toukolan koululta. Kirjaston käyttö Stormin kirjastossa on kaksinkertainen verrattuna Kiikoisten kirjastoon ja aukioloaika on Stormissa vain 11 tuntia viikossa, kun se Kiikoisten kirjastossa on 24 tuntia 7

10 viikossa. Kirjasto koulun tiloissa mahdollistaisi tiiviin koulu-kirjasto-yhteistyön ja automaatioratkaisuilla voitaisiin säilyttää vähintään nykyiset aukiolot. Entisen kunnantalon tilat ovat kirjastotiloiksi liian matalat, kaukana koulusta ja vaatisivat heti remontointia kuten turhien väliseinien purkamista. Asukasluku vaikutusalueella: n , lisäksi vapaa-ajan asukkaita Aineistomäärä: n kpl. Aukiolotunnit ja ajat: 24 h / viikossa, maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 14 19, tiistaisin ja perjantaisin klo 10 15, torstaisin klo Välimatkat: pääkirjastoon 25,2 km, Kiikan kirjastoon 20,4 km. Lähialueella Toukolan koulu Vuoden 2013 toimintaa: - satuja ja nukketeatteria 4.2., 60 lasta - satutunti 4.9., 4 lasta - kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetustunteja 3 kpl, joihin osallistui kaikkiaan 44 oppilasta 3.4. Kirjastoauto Vuonna 2004 käyttöön otettu kirjastoauto Herra Hakkarainen. Aineistomäärä n kpl Pysäkkejä 93 kpl. Pysäkki lähes jokaisella koululla ja päiväkodin pihassa. Kirjastoauton reitti ja lainausmäärä täyteen mitoitettu nykyisellä henkilökuntamäärällä. Vuoden 2013 toimintaa: - mukana Lasten- ja nuorten kirjapäivillä Kirjasilla ja Tyrvisturnauksessa 3.5. Mouhijärven kirjasto Mouhijärven kirjasto on entinen Mouhijärven kunnan pääkirjasto ja se toimii vuonna 2007 valmistuneessa kaupungin omistamassa kirjastorakennuksessa osoitteessa Uotsolantie 56. Tila on erinomaisessa kunnossa, pinta-ala 393 m2. Asukasluku vaikutusalueella: n , lisäksi runsaasti vapaa-ajan asukkaita Aineistomäärä: n kpl. Aukiolotunnit ja ajat: 31 h / viikko, maanantaisin klo 12-19, tiistaista torstaihin klo 12 18, perjantaisin klo Välimatkat: pääkirjastoon 26,2 km, Karkun kirjastoon 12,1 km. Lähialueella Uotsolan päiväkoti, Uotsolan koulu, Mouhijärven yhteiskoulu, Mouhijärven lukio Vuoden 2013 toimintaa: - kirjakassi-lukupiiri 8 kokoontumiskertaa, osallistujia 64 8

11 - satutunnit 8 kertaa, osallistujia 27 - Sastamalan opiston Mouhijärven yksinlaulajien konsertti 17.2., 75 kuulijaa - Lukusunnuntai-juhla 28.4., 48 osallistujaa - Uotsolan koulun lukudiplomijuhla 27.5., 92 osallistujaa - F. E. Sillanpäätä suvisunnuntain ehtoolla ja 7.7., osallistujia yht Mouhijärven Suvipäivien konsertit ja yhteislauluilta 16.7., 17.7., ja 21.7., 172 kuulijaa - Heimo Enbusken konsertti 11.8., 55 kuulijaa - Pirkanmaan tanssin keskus: Tanssitarinoita esitys, 53 osallistujaa - Sastamalan opiston Mouhijärven yksinlaulajien konsertti , 70 kuulijaa - Sastamalan Musiikkiopiston oppilasmatinea 4.11., 55 kuulijaa - Sastamalan Musiikkiopiston Mouhijärven muskarin joulumatinea 9.12., 40 osallistujaa - Yksin joulua viettävien aatto-iltaa yhdessä , 7 osallistujaa - kirjastossa kokoontuu säännöllisesti Sastamalan Opiston Vaakku-kuoro ja sukututkijat - Ilona Tomin kirjaan Hirvikansan lapset liittyvä näyttely Mouhijärven-Karkun perhepäivähoitolasten kuvataide- ja askartelu- - näyttely Uotsolan päiväkodin Vaapukkavarpaat- ryhmän taidenäyttely Minna Honkamäen keramiikkatoiden ja Kanerva Niemelän maalausten - näyttely Kristiina Alatalon valokuvanäyttely "Tunnelmia Mouhijärveltä" Pääkirjasto Pääkirjasto palvelee Vammaskosken rannalla vuonna 1988 käyttöön otetussa kirjastorakennuksessa osoitteessa Sillankorvankatu 1. Tila on hyvässä kunnossa, pinta-ala on 1851 m2. Toimii kaupungin keskuskirjastona, vastaa mm. koko kaupungin kirjastopalveluiden kehittämisestä ja koordinoinnista, on aineiston kuljetusten solmukohta, hoitaa hallinto- ja tukipalveluja kaikille kirjastoille. Asukasluku vaikutusalueella: n Aineistomäärä: n kpl Aukiolotunnit: elo-toukokuu 49 h / viikko, kesä-heinäkuu 45 h / viikko, maanantaista perjantaihin klo 10-19, lauantaisin klo Lähialueella Muistolan, Koiramäen ja keskustan päiväkodit, Marttilan, Muistolan, Varilan, Kaukolan ja Tyrväänkylän koulut, Sylvään koulu, Vammalan lukio ja Saskyn oppilaitokset, Työteekki. Vuoden 2013 toimintaa: - kirjailijavierailuja 2 kpl - Lainan päivän tapahtuma satutunteja kerran viikossa syksy- ja kevätkaudella - novellien lukuillat yhdessä Pukstaavin kanssa - runo- ja lauluiltoja 2 kpl 9

12 - kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetustunteja sekä kirjavinkkausta yht. 40 h, osallistujia eriaiheisia näyttelyitä 7 kpl 3.7. Stormin kirjasto Stormin kirjasto toimii vuonna 2011 käyttöön otetussa Stormin monipalvelukeskuksessa (Stormin koulu ja päiväkoti) osoitteessa Stormintie 94. Tila on erinomaisessa kunnossa, pinta-ala 45,5 m2. Aito koulukirjasto, mutta palvelee myös lähiseudun aikuisväestöä. Vilkasta yhteistyötä koulun ja päiväkodin kanssa. Asukasluku vaikutusalueella: n Aineistomäärä: n kpl Välimatkat: pääkirjasto 8,4 km, Kiikan kirjasto 15,5 km. Aukiolotunnit ja ajat: 11 h / viikko, keskiviikkoisin klo 12 18, perjantaisin klo 9 14 Vuoden 2013 toimintaa: - Stormin kirjasto ja koulu sekä Pukstaavi mukana valtakunnallisessa lukuintohankkeessa: mm. lukudiplomien suorittamista, vanhempainilta liittyen lukemiseen, lehden toimitustyöhön perehtyminen Tyrvään Sanomien päätoimittajan johdolla - vuoden aikana satutunteja 3 kpl, osallistujia 38 - koulun taidepäivä 15.3.; kirjallisuustyöpaja oppilasryhmille - verkkokirjaston ja kirjastonkäytön opastusta 2 kertaa, osallistujia Suodenniemen kirjasto Suodenniemen kirjasto on entinen Suodenniemen kunnan pääkirjasto ja se palvelee entisessä Suodenniemen kunnan talossa osoitteessa Koippurintie 5. Tila on hyvässä kunnossa, pinta-ala 300 m2. Asukasluku vaikutusalueella: n , lisäksi vapaa-ajan asukkaita Aineistomäärä: n kpl Aukiolotunnit ja ajat: 26 h / viikko, maanantaisin klo 12-19, tiistaisin ja perjantaisin 12 16, keskiviikkoisin klo Välimatkat: pääkirjasto 33,2 km, Mouhijärven kirjasto 14,1 km. Lähialueella Suodenniemen koulu, Suodenniemen ryhmäperhepäiväkoti Vuoden 2013 toimintaa: - satutunteja 9 kertaa, 181 osallistujaa - Sastamalan Opiston lausuntapiirin runotapahtuma Tunnelmoiden jouluun runotapahtuma - kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetustunteja sekä kirjaesittelyjä 8 kertaa, 83 osallistujaa 10

13 3.9. Äetsän kirjasto Äetsän kirjasto on entinen Äetsän kunnan pääkirjasto ja se toimii kirjastotilaksi suunnitellussa tilassa entisellä Äetsän kunnantalolla osoitteessa Keikustie 3. Tila on tyydyttävässä kunnossa, pinta-ala 338,5 m2. Asukasluku vaikutusalueella: n Aineistomäärä: n kpl, lehdet Aukiolotunnit ja ajat: 29 h / viikko, maanantaisin klo 12 19, tiistaista torstaihin klo 12 18, perjantaisin klo Välimatkat: pääkirjasto 15,2 km, Kiikan kirjasto 7 km Lähialueella: Tipulan ja Ulpun päiväkodit, Pehulan koulu Vuoden 2013 toimintaa: - päiväkodeista ja koululta käydään lainaamassa kuukausittain - kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetustunteja 3 tuntia, joihin osallistui 4 ryhmää kaikkiaan 54 oppilasta - satutunteja 9 kpl, 102 osallistujaa - satuja ja nukketeatteria, 1 esitys, 96 osallistujaa - Piki-päivä 23.9., kirjavinkkejä ja verkkokirjasto-opastusta - neljä eriaiheista näyttelyä vuoden aikana 4. Kirjastojen käyttö Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivujen mukaan n. 80 % suomalaista käyttää kirjastojen palveluja säännöllisesti ( viitattu ). Sastamalan kirjastoissa lainauskorttiaan käytti vuoden 2013 aikana eri asiakasta. Lainauskorttien käyttökertamäärä on tilastollisesti harhaanjohtava, koska usein esim. usean henkilön perhe saattaa lainata vain yhdellä kortilla. Kirjaston käyttö ei myöskään nykyään ole pelkästään aineiston lainaamista; iso osa asiakkaista käyttää kirjastoa myös esim. lehtien lukemiseen, tietokoneen käyttöön, osallistuvat kirjastossa järjestettäviin tilaisuuksiin, opiskelevat, kirjoittavat tai pelkästään oleskelevat. Kirjastotiloja on luonnehdittu viimeisiksi sivistyneiksi sisätiloiksi, joissa oleskelu ei edellytä erityistä syytä tai rahan käyttämistä. 11

14 Vuoden 2009 pääkirjaston lainausluvussa mukana saman vuoden aikana lakkautettujen Sammaljoen ja Tyrväänkylän kirjastojen lainausmäärä (Sammaljoki lainaa ja Tyrväänkylä lainaa) ja Äetsän kirjaston lainausmäärässä mukana 2009 lakkautetun Keikyän kirjaston lainausmäärä (2 994 lainaa). Vuonna 2013 pääkirjaston lainojen osuus 48,8 % Sastamalan kaupunginkirjaston kokonaislainauksesta, lähikirjastojen ja kirjastoauton osuus yht. 51,2 %. Karkku 2,8 %, Kiikka 4,9 %, Kiikoinen 2,4 %, Kirjastoauto 16 %, Stormi 4,7 %, Suodenniemi 2,5 %, Mouhijärvi 10,2 % ja Äetsän kirjasto 7,6 %. Sastamalan kirjastojen kokonaislainaus on ollut nousussa 2010-luvun, toisin kuin yleinen trendi Suomen muissa yleisissä kirjastoissa on ollut. Selittävinä tekijöinä lienevät mm. aineistohankinnan monipuolistuminen, kouluyhteistyön vakiinnuttaminen sekä kirjastoautopysäkkien lisääminen kouluille. Kokonaislainaus / asukas oli viime vuonna 17,89 lainaa, mikä on korkeampi kuin koko maan keskiarvo Kirjastojen kävijämäärät Pääkirjasto Karkk u Kiikka Kiikoine n Kirjast o- auto Stormi 4.1. Kirjastojen lainaus HUOM! Kirjastosta Karkku ja Stormi auki vain kahtena päivänä viikossa. Pääkir- Karkku Kiikka Kiikoine Kirjasto Stormi Suoden Mouhijärvi Äetsä Yht. jasto n auto -niemi Suodenniemi Mouhi -järvi Äetsä Yht. 12

15 Vuoden 2009 pääkirjaston kävijämäärässä mukana saman vuoden aikana lakkautettujen Sammaljoen ja Tyrväänkylän kirjastojen kävijämäärä (Sammaljoki kävijää ja Tyrväänkylä kävijää) ja Äetsän kirjaston kävijämäärässä mukana 2009 lakkautetun Keikyän kirjaston kävijämäärä (2710 kävijää). Fyysiset kävijämäärät ovat Sastamalassa olleet laskusuunnassa kuten muissakin Suomen kirjastoissa; laskevaa kävijämäärää selittää yhä toimivammiksi kehitetyt kirjastojen sähköiset palvelut, joissa lainojen uusiminen ja kirjojen varaaminen onnistuu verkkokirjaston kautta. Laskennallinen verkkokäyntien määrä oli käyntiä vuonna 2013 (Pirkanmaan kirjastojen yhteinen verkkokirjaston kävijämäärä jaettuna asukasluvun suhteen kimpan kunnille). 5. Henkilökunta Valtioneuvoston asetuksessa kirjastoista ( /406) määritellään henkilöstön koulutusrakenteesta ja kelpoisuusvaatimuksista: Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla: 1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; 2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; 3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; taikka 4) tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto. Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla 1 momentin 1 tai 2 kohdan mukainen koulutus. Kunnan kirjastolaitosta taikka yhtä tai useampaa toimipistettä johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. 13

16 Henkilöstön määrä Sastamalan kaupunginkirjastossa: / Kirjasto Pääkirjasto 7,35 6,91 Karkun kirjasto 0,4 0,4 Kiikan kirjasto 1 1 Kiikoisten kirjasto 1 1 Kirjastoauto 2 2 Mouhijärven kirjasto 3,5 3,5 Stormin kirjasto 0,29 0,29 Suodenniemen kirjasto 1 1 Äetsän kirjasto 3 3 Yhteensä 19,54 htv 19,1 htv Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut laatukuvauksen henkilöstön määrästä Kirjaston henkilöstömäärä on kunnan kokoon ja rakenteeseen, kirjaston palveluverkkoon, tehtäviin sekä laajenevaan ja muuttuvaan palvelutarjontaan nähden oikein mitoitettu. Laadukkaita palveluja pystytään varmimmin tuottamaan ja jatkuvasti kehittämään, jos henkilöstömäärä on vähintään 0,8-1 henkilötyövuotta / 1000 asukasta. Sastamalan kirjastossa ko. luku on alkaen 0,76 henkilötyövuotta / 1000 asukasta ja alkaen 0,74 henkilötyövuotta / asukasta, joten kaupunki ei pääse edes laatusuosituksen alarajalle nykyisellä henkilöstömäärällä. Vähäinen henkilöstömäärä estää kirjastopalveluiden kehittämisen. Pääkirjaston henkilökunta: - kirjastonjohtaja koko kirjasto- ja tietopalveluiden johtaja - palvelusihteeri koko kirjasto- ja tietopalveluiden palvelusihteeri - erikoiskirjastonhoitaja, vastuualueena erityisryhmien kirjastopalvelut, 1.4. alkaen hoitaa toistaiseksi myös Stormin kirjastoa (0,29 % työajasta) - kulttuurikirjastonhoitaja, vastuualueena tapahtumat - informaatikko - kirjastonhoitaja - kirjastovirkailija - kirjastovirkailija 0,2 htv (0,4 htv:n osuus Karkun kirjaston hoitoa = yht. 0,6 htv) - pääkirjastossa käsitellään pääkirjaston aineiston lisäksi kirjastoauton, Karkun ja Stormin kirjastojen uusi aineisto - kirjavinkkari, erikoiskirjastonhoitaja, kiertää koko kaupungin alueella. Vuonna 2013 kaikkiaan 15 luokkaa yhteensä 389 oppilasta - pääkirjastossa hoidetaan mm. kaikkien kirjastojen postitukset ja seutukuljetukset 14

17 Karkun kirjaston henkilökunta: - kirjastovirkailija, 0,4 htv Kiikan kirjaston henkilökunta: - kirjastovirkailija / informaatikko - Äetsän kirjaston henkilökunta vuoroviikoin viikon Kiikan kirjastossa Kiikoisten kirjaston henkilökunta: - kirjastosihteeri - Kirjastoauton henkilökunta: - 2 kirjastoautovirkailijaa - pääkirjastosta, Mouhijärven ja Äetsän kirjastosta virkailija mukana osalla koulupysäkeistä Mouhijärven kirjaston henkilökunta: - kirjastonjohtaja, vastuualueena Suodenniemen ja Mouhijärven kirjastopalvelut - 2 kirjastovirkailijaa, joista toinen 1 työpäivän / viikko pääkirjastossa luetteloimassa uutta aineistoa - 1 kirjastotyöntekijä, 0,5 htv - Mouhijärven henkilökunta sijaistaa Suodenniemen kirjastossa ja osittain Kiikoisten ja Karkun kirjastoissa Stormin kirjaston henkilökunta: - kirjastovirkailija 0,29 htv, tällä hetkellä erikoiskirjastonhoitaja pääkirjastosta hoitaa Suodenniemen kirjaston henkilökunta: - kirjastonhoitaja Äetsän kirjaston henkilökunta: - informaatikko, vastuualueena Kiikan, Kiikoisten ja Äetsän kirjastopalvelut - 2 kirjastovirkailijaa, toinen kirjastovirkailijoista yhden päivän viikossa asiakaspalvelussa pääkirjastossa - Äetsän kirjastossa käsitellään sekä Äetsän että Kiikan kirjaston uusi aineisto - kiertävä Kiikan kirjaston hoito ja sijaistaminen - sijaistaa osaksi Kiikoisten kirjaston - osallistuu kirjaston yhteisten tapahtumien järjestämiseen; Kirjaset, messut ym. Kirjaston henkilökunta osallistuu myös Pirkanmaan kirjastojen yhteiseen ohjausryhmätyöskentelyyn sekä verkkokirjaston sisällöntuotantoon. Kirjastoissa on tarjolla myös muita kunnan palveluita, kuten esim. kuntosalikorttien latausta. Sastamalan kirjaston henkilöstökulujen osuus kirjaston kokonaiskustannuksista on verrattuina muihin Suomen kirjastoihin varsin maltillinen, vaikka kuntaliitosten myötä 15

18 henkilöstömenot ovat suhteellisesti kasvaneet. Tähän on ollut syynä mm. se, että muista tehtävistä siirrettyjen henkilöiden palkkataso on ollut yleistä kirjastohenkilöstön palkkatasoa huomattavasti korkeampi. Liitteenä henkilöstösuunnitelma. 6. Talous Kirjasto- ja tietopalveluiden nettobudjetti vuonna 2014 on euroa. Koko kaupungin talousarviosta se on noin 1 %. Suomessa yleisten kirjastojen pääperiaatteena on, että kaikille kansalaisille taataan maksuton pääsy tiedon ja kulttuurin lähteille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen yleisille kirjastoille antamat kaukolainat ovat maksuttomia. Muista kirjaston suoritteista kunta voi periä enintään suoritteen omakustannusarvoa vastaavan maksun. Kirjastot voivat periä maksuja käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta, aineiston varauksesta, kopioinnista ja muista erityispalveluista. Kukin kunta päättää itsenäisesti perimiensä maksujen suuruudesta. Kunnat vastaavat yleisten kirjastopalvelujen järjestämisestä ja ne saavat siihen myös valtionrahoitusta. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan. Vuonna 2013 yleisten kirjastojen laskennallinen valtionosuusperuste oli 63,12 euroa/asukas ja kaupunki sai valtionosuutta kirjastopalvelujen tuottamiseen euroa. Sastamalan kaupunki käytti kirjastopalveluihin 60,04 euroa/asukas vuonna Valtion laskennallisen perusteen mukaan kirjaston budjetti olisi ollut euroa vuonna Ko. vuoden toteutunut budjetti oli euroa. 16

19 Kirjaston menot kirjastoittain vuodelta 2013 Henkilöstöm enot pääkirjasto Aineistomen ot Tilakustannuk set (vuokra + siivous) Muut kustannukset (mm. työasemakusta nnukset;satu) Yhteensä Yht., ilman ain. ja hlöstömen oja Kirjastoauto * Karkku Stormi ** Mouhijärvi Suodenniemi Kiikka Äetsä Kiikoinen Yhteensä *kirjastoautotallin vuokra ja siivous sisältyvät pääkirjaston tilakustannuksiin **Stormin kirjaston vuokra ja siivous koulun kustannuksena Henkilöstömenot: pääkirjaston osuuteen sisällytetty osaprosessin ja ydinprosessin johtajan kirjasto- ja tietopalveluille jaettu palkan osuus (5009,60 euroa). Aineistomenot: pääkirjaston, kirjastoauton, Karkun ja Stormin aineistomenoja ei ole eritelty, Äetsän ja Kiikan aineistomenoja ei ole eritelty, pääkirjaston aineistomenot sisältää yhteisten aineisto-ostojen kustannukset = e-kirjat, tietokannat Aleksi, Epress ja Kansallisbiografia Muut kustannukset sisältää mm. tietokoneiden ylläpitokustannukset Satu Oy:lle (2 348,91 e / työasema vuonna 2013), toimistotarvikkeet, puhelinkustannukset ym. Pääkirjaston muut kustannukset sisältää kustannuksia, joita ei voi kohdentaa yksittäiselle kirjastolle, kuten kirjasto-ohjelmasta ja sen ylläpidosta johtuvat kustannukset (asukaslukuperusteinen), kuljetukset, postitukset jne. Kirjaston tulokertymä oli ,89 euroa vuonna Tulot koostuivat mm. myöhästymis-, varaus- ja kopiomaksuista. 17

20 Kirjaston toimintakulut / asukas verrattuna Pirkanmaan maakuntaan ja koko maan tilanteeseen vuosina 2012 ja Sastamala Pirkanmaa Koko maa Sastamala Pirkanmaa Koko maa Toimintakulut/asukas yht. 58,97 e 58,41 e 58,82 e 60,04 e 58,01 e 59,01 e Kirjastoaineistokulut/ 9,22 e 7,12 e 7,21 e 7,98 e 7,19 e 7,12 e as Henkilöstökulut/as 30,35 e 32,31 e 32,49 e 31,86 e 31,80 e 32,24 e Tilakustannukset/as (siivous, vuokrat) Muut kustannukset/as (Satu Oy, toimistotarv., posti, kirjasto-ohj. ym.) 12,8 e 11,72 e 11,60 e 12,30 e 11,94 e 11,92 e 6,56 e 7,26 e 7,50 e 7,89 e 7,08 e 7,74 e Kirjaston kustannusten jakautuminen eri kuluryhmiin %:eina vuonna 2012 ja 2013: Sastamala, Pirkanmaa, koko maa Sastamala Pirkanmaa Koko maa Sastamala Pirkanmaa Koko maa Henkilöstökulut 51,46 % 55,31 % 55,24% 53,06 % 54,82 % 54,63% Kirjastoaineistokulut 15,63 % 12,18 % 12,26% 13,29 % 12,39 % 12,07% Tilakustannukset (vuokra+siivous) Muut kustannukset (Satu Oy, toimistotarv., posti, kirjasto-ohj. ym.) 21,78 % 20,07 % 19,72% 20,56 % 20,59 % 20,19% 11,13 % 12,44 % 12,77% 13,09 % 12,20 % 13,11% Henkilöstökustannusten nousu vuodesta 2012 vuoteen 2013 johtuu Kiikoisten kirjaston rekisteröinnin vaatimasta lisätyövoimasta ja ko. kirjaston runsaasta sijaistustarpeesta. 18

21 7. Kirjastoautomaation mahdollisuudet Kirjastoautomaatiolla korvataan rutiinitehtäviä ja vapautetaan henkilökunnan työpanosta muihin vaativampiin ja tarpeellisiin tehtäviin. Asiakaspalvelua parannetaan siirtymällä rutiinitöistä opastamiseen. Kirjastoautomaation käyttöönoton jälkeen on mahdollista kohdentaa henkilökunnan työpanosta niihin kirjastoihin, joissa on vajetta ja tarvetta lisähenkilökunnalle. Kirjastoautomaation käyttöönotto ei tarkoita sitä, että henkilökuntamäärästä kokonaisuutena olisi varaa vähentää yhtään henkilöä. Sastamala ei yllä nykyiselläkään henkilökunnalla OKM:n laatusuosituksiin. Äetsän kirjasto: Avoin kirjasto hanke. Avoin kirjasto tarkoittaa kirjastoa, jossa niinä aikoina, jolloin henkilökunta ei ole paikalla, asiakkaat voivat lainata ja palauttaa aineistoa automaattien avulla. Suunnitelmissa on pilotoida avointa kirjastoa Äetsän kirjastossa. Ennen toteutusta vaaditaan koko aineiston käsittely hälyttimillä, lainaus- ja palautusautomaattien hankinta ja opastus, hälytinporttien asennus, kameravalvonnan käyttöönotto ym. teknisiä ratkaisuja. Pääkirjasto Pääkirjastoon suunnitellaan hankittavaksi lainausautomaatin lisäksi palautusautomaatti. Lainausautomaatin käyttöä on lisättävä. Kiikoisten kirjasto Tulee varustaa automaatiovalmiudella, kun se siirtyy uusiin tiloihin. Stormin kirjasto Lainausautomaatti mahdollistaisi kirjaston käytön myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella. 8. Kirjastoverkkovaihtoehtoja a) Pääkirjasto ja kirjastoauto Kirjastopalveluiden henkilöstömäärä on Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen edellyttämällä tasolla 0,8-1,0 kirjastotyöntekijää / 1000 asukasta ja kirjastolain ja asetuksen mukaiset koulutustasovaatimukset täyttyvät määräaikana. - hyödyt: asiantuntemuksen keskittäminen yhteen toimipisteeseen. Mahdollistaa pääkirjastoon laajat aukioloajat. 19

22 - haitat: kirjastopalveluiden menettäminen lähipalveluna koskee erityisesti asiakkaita, joille liikkuminen hankalaa, koulu- ja päiväkotiyhteistyö vaikeutuu. Vähentää kylien vetovoimaisuutta. Yhteispalvelut hoidettava muulla tavoin Kiikoisten, Mouhijärven, Suodenniemen ja Äetsän taajamissa. Matkakustannusten kasvu esim. koulujen kirjastopalvelujen hoitamisesta. - muuta: kirjastoautopalvelujen riittävyys koko alueelle vaikeaa, asiointiliikenne taajamien välillä oltava kunnossa - talousvaikutukset: tilakustannusten vähennys n euroa, tosin suurin osa kaupungin kiinteistöjä, joista kustannukset jäävät kaupungille, kunnes tilat myyty. Muiden kustannusten vähennys n , tosin suuri osa näistä kuluista Satu Oy:n työasemakohtaista kustannusta. Työasemia tarvitaan pääkirjastoon siirtyville työntekijöille pääkirjastoon ja lisää myös asiakaskoneita, jolloin kustannusten lasku huomattavasti pienempi. b) Pääkirjasto, kirjastoauto, Mouhijärven kirjasto, Äetsän kirjasto, Stormin kirjasto lakkautetaan Karkun, Kiikan, Kiikoisten ja Suodenniemen kirjastot. Kirjastopalveluiden henkilöstömäärä on Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen edellyttämällä tasolla 0,8-1,0 kirjastotyöntekijää / 1000 asukasta ja kirjastolain ja asetuksen mukaiset koulutustasovaatimukset täyttyvät määräaikana. - hyödyt: asiantuntemuksen keskittäminen kolmeen toimipisteeseen. Mahdollistaa pääkirjaston laajemmat aukioloajat sekä Mouhijärven ja Äetsän kirjastojen nykyiset aukioloajat. - haitat: kirjastopalveluiden menettäminen lähipalveluna koskee erityisesti asiakkaita, joille liikkuminen hankalaa, koulu- ja päiväkotiyhteistyö vaikeutuu. Vähentää kylien vetovoimaisuutta. Yhteispalvelut hoidettava muulla tavoin Kiikoisten ja Suodenniemen taajamissa. Matkakustannusten kasvu esim. koulujen kirjastopalvelujen hoitamisesta. - muuta: kirjastoautopalvelujen riittävyys koko alueelle, asiointiliikenne taajamien välillä oltava kunnossa, Äetsän kirjastossa Avoin kirjasto palvelumalli. - talousvaikutukset: tilakustannusten vähennys n euroa, tosin suurin osa kaupungin kiinteistöjä, joista kustannukset jäävät kaupungille, kunnes tilat myyty. Muiden kustannusten vähennys n euroa, tosin suuri osa näistä kuluista Satu Oy:n työasemakohtaista kustannusta. Työasemia tarvitaan pääkirjastoon siirtyville työntekijöille pääkirjastoon ja lisää myös asiakaskoneita, jolloin todellinen kustannusten lasku huomattavasti pienempi. c) Pääkirjasto, Kiikoinen, Mouhijärvi, Stormi, Suodenniemi, Äetsä, kirjastoauto; lakkautetaan Karkun ja Kiikan kirjastot Kirjastopalveluiden henkilöstömäärä on Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen edellyttämällä tasolla 0,8-1,0 kirjastotyöntekijää / 1000 asukasta ja kirjastolain ja asetuksen mukaiset koulutustasovaatimukset täyttyvät määräaikana. - hyödyt: - haitat: kirjastopalveluiden menettäminen lähipalveluna koskee erityisesti asiakkaita, joille liikkuminen hankalaa, koulu- ja päiväkotiyhteistyö vaikeutuu. Vähentää kylien vetovoimaisuutta. 20

23 - muuta: kirjastoautopalvelujen riittävyys koko alueelle?, Karkun kirjaston siirto kaupungin tiloihin toisi kokonaissäästöä tilakustannuksiin, lakkautuksista saatava säästö marginaalinen verrattuna Kiikan ja Karkun kirjastojen käyttöön ja vaikuttavuuteen omalla alueellaan. - talousvaikutukset: tilakustannusten vähennys n euroa, tosin Kiikan kirjasto kaupungin kiinteistössä, josta kustannukset jäävät kaupungille, kunnes tila myyty. Muiden kustannusten vähennys n euroa, tosin suuri osa kuluista Satu Oy:n työasemakohtaista kustannusta, joka tulisi säilymään edelleen kirjastojen lakkauttamisen jälkeen. d) Nykyiset toimipisteet säilyvät ja aukioloajat ja palvelut sovitetaan palvelujen käyttömääriin, etäisyyksiin ja tarpeisiin sekä kirjastopalvelujen talousarvioon sillä tavalla että kirjastopalveluiden henkilöstömäärätaso on Opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämällä laatusuosituksen tasolla 0,8-1,0 kirjastotyöntekijää /1000 asukasta ja kirjastolain ja -asetuksen koulutustasovaatimukset täyttyvät määräaikana. Kirjastot erikoistuvat alueensa tarpeiden mukaan. - hyödyt: kirjastopalvelut lähipalveluna turvatut, kouluyhteistyön jatkuminen ja parantaminen mahdollista, lisää kylien vetovoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä - haitat: resurssien mahdollinen jatkuva väheneminen toisi yleisen kurjistumisen koko kirjasto- ja tietopalveluihin, vähäinen henkilöstömäärä vaikeuttaa palvelujen kehittämistä - muuta: automaatiolla henkilöstön käyttöä pystytään kohdentamaan kirjastojen välillä paremmin tarpeen mukaan, Karkun kirjaston siirto kaupungin tiloihin toisi säästöä kokonaiskustannuksiin, aukioloaikojen oikealla kohdentamisella kysynnän mukaan henkilökunnan käyttöä voitaisiin kohdentaa paremmin. - talousvaikutukset: Karkun kirjaston siirto kaupungin tiloihin, säästöä n e / vuosi. HUOM! Yhden toimipisteen lakkauttaminen vaatii toteuttamiseen noin 1 htv:n suuruisen työpanoksen 9. Yhteenveto Yleinen kirjasto on Suomessa peruspalvelu, josta säädetään kirjastolailla ja asetuksella. Kirjastopalvelut toimivat parhaiten lähipalveluina, jolloin myös lapset ja vanhukset pääsevät kirjastoon. Kirjastopalvelujen on todettu lisäävän paitsi asukkaiden viihtyvyyttä ja elämänhallintaa, myös edesauttavan opiskelua ja työssä selviytymistä. Sastamalan kaupungin kirjastoverkko koostuu pääkirjastosta ja seitsemästä lähikirjastosta, jotka Stormin kirjastoa lukuun ottamatta ovat kaikki aikoinaan olleet itsenäisten kuntien pääkirjastoja. Kiinteiden kirjastojen lisäksi asukkaita palvelee kirjastoauto. Sastamalassa kirjastojen käyttö on varsin vilkasta; sekä lainaus- että kävijämäärät ylittävät valtakunnallisen keskiarvon. Henkilöstömäärä puolestaan ei yllä edes 21

24 valtakunnallisen Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen alarajalle. Henkilöstön koulutusrakenne ei myöskään ole kirjastoasetuksessa määritellyn mukainen. Kirjastoja on Sastamalassa hoidettu perinteisesti varsin taloudellisesti. Vuonna 2013 Sastamala käytti 58,97 euroa/asukas kirjastopalveluiden tuottamiseen valtionosuusperusteen ollessa 63,12 euroa/asukas (valtionosuutta yht euroa). Henkilöstökulujen osuus kirjaston kustannuksista on vähäisempi verrattuna Pirkanmaan ja koko maan tilanteeseen. Kirjasto- ja tietopalveluiden nettobudjetti vuonna 2014 on euroa. Koko kaupungin talousarviosta se on noin 1 %. Kirjastopalvelujen hoitamiseksi tulevaisuudessa on esitelty neljä erilaista mallia, jossa mahdolliset säästöt syntyvät tilakustannuksista, toimistotarvikkeista, puhelinkuluista ym. Kirjastoautomaation avulla palveluja pystytään tehostamaan osassa toimipisteistä, mikä ei kuitenkaan tarkoita henkilökunnan määrän vähentämistä vaan työpanoksen kohdentamista paremmin kirjastoverkossa. Yhden kirjaston toimipisteen lakkauttaminen ja sen aineiston käsittely vaati yhden henkilötyövuoden työpanoksen. 22

25 23

26 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA tark sari Kirjasto- ja tietopalvelut siirtymä vakanssit nimikemuutos, täyttö a. Läntisen alueen, Kiikan, Keikyän ja Kiikoisten kirjasto- ja tietophtv 1 informaatikko, alueen kirjasto- ja tietopalvelut 1,00 0,2 0,6 0, kirjastovirkailija 1, kirjastovirkailija 1, kirjastovirkailija, pätevöitynyt tammik2011 1, kirjastosihteeri, Kiikoisten alue 1, b. Mouhijärven-Suodenniemen alueen kirjasto- ja tietopalvelut 5 kirjastonjohtaja, alueen kirjasto- ja tietopalvelut 1, kirjastovirkailija 1, kirjastovirkailija, aiemmin kirjastoautovirkailija 1, kirjastoavustaja 0,50 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 9 kirjastonhoitaja, Suodenniemen kirjasto, palvelupiste 1, c. Vammalan alueen kirjasto- ja tietopalvelut, kirjastoautopalvelut kirjastonjoht., sis. Kirjastotoimenjoht.tehtä 10 kirjastonjohtaja, alueen ja kirjastoauton kvät , informaatikko, Äetsän alueen ja tietopalvelu 0,00 0,8 0,4 0,4 11 Erikoiskirjastonhoitaja, 1, informaatikk 12 informaatikko, tietopalvelu o 1, kulttuurikirjastonhoitaja 1, kirjastovirkailija, 14 kirjastovirkailija, oppisopimus hakeutuva kirj.työ 0,50 0, kirjastovirkailija kirjastonhoitaja 1, kirjastovirkailija 1, kirjastovirkailija, Stormin kirjaston hoito 2014 lastenkirjastonhoi taja 0,3+0,44+0,4 0,22 0,22 0,22 0,3 0, kirjastovirkailija 0,44 0,44 0,44 0,44 0, kirjastovirkailija, pääkirjasto ja Karkun kirjasto 1, ,6 0,6 0,6 20 kirjastoautovirkailija 1, kesäk2012kirjastoa 21 kirjastoautovirkailija, oppisopimuskoulut utovirkailija 0, palvelusihteeri, Haltu ****) 1, kulttuurijohtaja toimii kirjastotoimenjohtajana (vakanssi kul 0,20 0,2 0, yht. htv, OPM:n laatusuositus 20,5-25,5 20,46 17,86 19,36 19,24 20,24 19,1 20,1 21,1 kokonaishtv:sta ylempi kk (Kirjastoasetus kirjasto-organisaatiossa vähint. 4): täyttyy kokonaishtv:sta korkeakoulutettua (yliopisto, amk) (Kirjastoasetus: vähintä 34,7 37,2 39,7 34,6 36,6 39,8 40,7* kokonaishtv:sta kirjastoalan koulutettua (Kirjastoasetus: vähintään 70 %) täyttyy * mahd. ko. aikana eläköityvien kirjastovirkailijoiden toimista muutettava 1 kirjastonhoitajan toimeksi, jotta asetuksen mukainen mitoitus toteutuisi (vähintään 45 %:lla yliopisto- tai korkeakoulututkinto) 24

27 SASTAMALAN MAASEUTUOHJELMA Jani Hanhijärvi & Katariina Pylsy 1

28 SISÄLTÖ 1. ALKUSANAT 3 TAVOITTEET LAADINTAPROSESSI 2. ALUEIDEN KEHITTÄMINEN 5 SASTAMALAN ALUERAKENNE TULEVAISUUDEN MAASEUTU? 3. ELINKEINOT JA ASUMINEN 11 MAA- JA METSÄTALOUS BIOTALOUS MAASEUTUMATKAILU LIIKENNEINFRASTRUKTUURI JA LIIKKUMINEN TIETOLIIKENNEYHTEYDET MAASEUTUASUMINEN JULKISET PALVELUT MAISEMANHOITO JA LUONNONSUOJELU TERVEELLINEN JA TURVALLINEN MAASEUTU 4. LÄHIDEMOKRATIA JA YHTEISTYÖ 20 LÄHIDEMOKRATIAN TOIMINTAMALLEJA KYLÄTOIMINTA MAASEUDUN MARKKINOINTI VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI 5. TOIMENPITEET JA TOTEUTUS LOPPULAUSEET 26 MAASEUTUKORTIT JA LIITTEET 27 SASTAMALAN MAASEUTUOHJELMA Hyväksytty Sastamalan kaupungin maaseutulautakunnassa Teksti: Jani Hanhijärvi ja Katariina Pylsy Kannen valokuvat: Jani Hanhijärvi (Herkkujuustola, nurmen tekoa ja lammas), Katariina Pylsy (maaseutumaisema) Maaseutukorttien valokuvat: Katariina Pylsy (Mouhijärvi), Jani Hanhijärvi (muut) Taitto: Jani Hanhijärvi Painopaikka: Xxx (2014) Painosmäärä: xxx kpl ISBN xxx-x (sid.) ISBN xxx-x (pdf) Sastamalan maaseutuohjelma on toteutettu EU-rahoitteisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella. Rahoitusviranomaisena on toiminut Pirkanmaan ELY-keskus. Rahoitus on myönnetty paikallisen Leaderryhmän Joutsenten reitti ry:n rahoituskiintiöstä. 2

29 1. ALKUSANAT Elinvoimainen ja asuttu maaseutu on Sastamalan voimavara nyt ja tulevaisuudessa. Elinvoimaista maaseutua tarvitaan kun siirrytään kohti kestävää, uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa aluetaloutta. Ilman tavoitteellista kehittämisohjelmaa maaseudun elinvoimaisuutta ei voida tulevaisuudessa turvata. Ratkaisevaa on se, kuinka hyvin kykenemme hyödyntämään maaseudun aineellisia ja aineettomia voimavaroja hyvinvoinnin ja toimeentulon lähteenä. Maaseudun kehittäminen rakentuu laajaalaiseen ja sitouttavaan yhteistyöhön, jonka osapuolina ovat Sastamalan kaupunki, maaseudun yritykset, kolmas sektori, asukkaat ja muut maaseudun toimijat, kuten MTK:n paikallisosastot ja Joutsenten reitti ry. Myös paikallismedialla on suuri merkitys tiedonvälittäjänä ja mielipiteiden muokkaajana. Samaan aikaan maaseutuohjelman kanssa on laadittu Sastamalan seudun elinkeinoohjelmaa Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n (Sasyp Oy) toimesta. Ohjelmilla on myös samoja teemoja, joiden sisältöä on koordinoitu yhteisissä tapaamisissa. Kaiken kaikkiaan Sastamalan maaseutuohjelma on laadittu laajassa yhteistyössä asukkaiden ja maaseudun toimijoiden kanssa. Ohjelmassa luodaan katsaus maaseudun nykytilaan ja tarpeisiin sekä esitetään toimenpide-ehdotuksia maaseudun kehittämiseksi vuosille Sastamalan maaseutuohjelma vastaa omalta osaltaan Sastamalan kaupungin syksyllä 2013 valmistuneen strategian tavoitteisiin (Liite 1.) sekä vuoteen 2030 asti ulottuvan Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman sisältöön. Maaseutuohjelman laadinnassa on huomioitu myös Sastamalan maaseudun kehittämishankkeiden tuloksia, kuten maaseutukyselyn ja asukasiltojen sisältöä (Liite 2.). Maaseutuohjelmassa kuuluu siis sekä kaupungin viranhaltijoiden ja päättäjien että maaseudun asukkaiden ja muiden toimijoiden ääni. TAVOITTEET SASTAMALAN MAASEUTUOHJELMAN TAVOITTEET: Koota yhteen maaseudun kehittämiseen liittyviä näkemyksiä ja kehittämisideoita. Edesauttaa elinvoimaisen maaseudun säilymistä ja vahvistaa maaseudun kilpailukykyä. Kohottaa perusmaatalouden merkitystä ja arvostusta. Edistää uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön lisäämistä. Aktivoida paikallisia toimijoita alueensa kehittämiseen. Lisätä päättäjien ja viranhaltijoiden maaseutuun liittyvää tietämystä. Saada maaseutua tukevia ratkaisuja sisältymään eri hallintoprosessien budjetteihin. Edistää eri toimijoiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaikilla tasoilla. 3

30 LAADINTAPROSESSI Sastamalan maaseutuohjelma on laadittu pääosin syyskuun 2013 ja huhtikuun 2014 välisenä aikana. Maaseutuohjelman sisältöä laadittaessa on huomioitu erityisesti Sastamalan kaupungin strategia ja kaupunkirakennesuunnitelma, mutta myös juuri valmistuneet Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma , maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän laatima maaseutupoliittinen kokonaisohjelma sekä valtioneuvoston huhtikuussa 2014 hyväksymä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Lisäksi työssä on hyödynnetty jo aiemmin valmistuneen Sastamalan kylien esiselvityshankkeen aikana kertynyttä tietoa. Esiselvityshankkeessa järjestettiin eri puolilla Sastamalaa yhdeksän kyläiltaa, joissa kerättiin tietoa mm. kylien palveluista, vahvuuksista ja heikkouksista, yhteistyötarpeista sekä kehittämisnäkemyksistä. Maaliskuussa 2013 järjestettiin kylähankkeen kolme päätösseminaaria, joissa saatiin kyliltä vielä uusia ajatuksia. Syys-lokakuussa 2013 suoritettiin Webropolinternet-ohjelmalla maaseutukysely sekä Sastamalan kaupungin valtuutetuille että maaseudun toimijoille (mm. kyläyhdistyksien edustajat, maaseutuyrittäjät ja maaseudun asukkaat). Kyselyyn saatiin 236 vastausta, mitä voidaan pitää varsin hyvänä määränä. Suuren vastaajajoukon myötä kyselyn tuloksia voidaan myös pitää luotettavina. Kyselyn jälkeen järjestettiin viisi maaseutuiltaa: Suodenniemellä, Mouhijärvellä, Vammalassa, Kiikoisissa ja Äetsässä. Tilaisuuksissa esiteltiin kyselyn tuloksia ja keskusteltiin syvällisemmin maaseudun kehittämisestä. Lisäksi Sastamalan kaupungin avoimien ovien päivien aikaan asukkaat kävivät Kauppalantalolla keskustelemassa maaseutuohjelman sisällöstä. Edelleen maaliskuussa 2014 järjestettiin yhteistyössä Leader-ryhmä Joutsenten reitti ry:n kanssa Road Show -kiertue (viisi asukasiltaa), jossa esiteltiin maaseutuohjelman toimenpide-ehdotuksia. Kaikkiaan maaseutuohjelman laatimista silmällä pitäen on järjestetty 24 asukastilaisuutta, joihin on osallistunut noin 500 maaseudun tulevaisuudesta kiinnostunutta henkilöä (Liite 2.). Maaseutuohjelman laadintaan haluttiin osallistaa myös lapset ja nuoret. Joulukuussa 2013 järjestettiin maaseutuaiheinen kirjoituskilpailu Sastamalan nuorille. Yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattuun kilpailuun saatiin 51 kirjoitusta, joita on hyödynnetty aineistona tässä ohjelmassa. Jotta Sastamalan maaseutuohjelman laatimisessa olisi huomioitu myös kaupungin nuorimmat, järjestettiin 3-6 -vuotiaille lapsille kolme maaseutuaiheista piirustustilaisuutta Kauppalantalolla tammikuussa Kaiken kaikkiaan Sastamalan maaseutuohjelman laadinnassa on suoritettu laaja kentän osallistaminen ja kuuleminen. Työssä on hyödynnetty kyselyitä, kirjoituksia ja keskusteluita niin, että kaikkien ikäryhmien näkemykset maaseudusta ja sen tulevaisuudesta on kyetty huomioimaan. Huhtikuussa 2014 maaseutuohjelma lähetettiin lausuntokierrokselle paikallisille MTKyhdistyksille ja yrittäjäyhdistyksille, Sastamalan nuorisohallitukselle ja Sastamalan Kylät ry:lle. Ohjelma esiteltiin myös Sastamalan kaupungin johtoryhmälle ja kaupunginvaltuustolle. Sastamalan kaupungin maaseutulautakunta hyväksyi maaseutuohjelman

31 2. ALUEIDEN KEHITTÄMINEN Maaseudun kehittäminen on olennainen osa aluekehittämistä, jota ohjaa laki alueiden kehittämisestä (1651/2009). Lain tavoitteena on vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen perustuva alueiden kehittämisen järjestelmä, joka luo edellytykset eri alueiden tasapainoiselle kehittymiselle ja kestävään kehitykseen perustuvalle hyvinvoinnille ja taloudelliselle kasvulle. Kokonaisvaltainen alueiden kehittäminen tunnistaa alueiden monimuotoisuuden ja ottaa huomioon alueen lähtökohdat ja tarpeet. Sastamalassa on noin asukasta, joista 2/3 asuu maaseudulla ja sen kylissä. Sastamala on siis merkittävässä määrin maaseutukaupunki. Sastamalan maaseudun yksi erityispiirre on kyläyhdistysten (40 kpl) ja maatilojen (762 kpl) suuri määrä. Näillä lukemilla ollaan aivan Suomen kärkisijoilla. Enemmän maatiloja on vain Kouvolassa, Salossa, Kauhavalla ja Seinäjoella (Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen maatilarekisteri, 2013). Kyläyhdistysten määrässä Sastamala on kolmantena Kouvolan ja Salon jälkeen. Kylien ja maatilojen runsaslukuisuus kertoo paitsi Sastamalan suuresta pintaalasta, myös siitä, että kunta on miltei kauttaaltaan asuttu. Kuten seuraavan sivun kartta osoittaa, ainoa isompi erämaa-alue sijaitsee aivan kunnan keskiosassa. Kuntien koon kasvaessa on perinteinen kuntarajoihin perustuva kaupunkimaaseutuluokitus muodostunut entistä ongelmallisemmaksi, sillä useissa kunnissa on hyvin monenlaisia alueita. Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston yhteistyönä syksyllä 2013 laatima luokitus jäsentää Suomen aluerakenteen seitsemään osaan. Kuten viereisestä kartasta havaitaan, laajat alueet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla kuuluvat ydinmaaseutuun. Eroavaisuus näiden seutujen kesken tulee kuitenkin siinä, että kun Pohjanmaan ydinmaaseutu rajoittuu pääosin harvaan asuttuun maaseutuun, niin täkäläinen ydinmaaseutu rajoittuukin useisiin eteläja länsisuomalaisiin kaupunkiseutuihin. Sastamalan riittävän läheinen mutta toisaalta myös riittävän pitkä etäisyys Tampereesta on vahvuus. Voimme hyödyntää sijaintietuamme Pohjoismaiden suurimpaan sisämaakaupunkiin, mutta myös olemaan kaupunki, jolla on oma vahva vaikutusalueensa ja identiteettinsä. 5

32 SASTAMALAN ALUERAKENNE Pinta-alaltaan Pirkanmaan suurimmalle kunnalle Sastamalalle on ominaista monipuolinen elinkeinoelämä, hyvä liikenteellinen sijainti, vaihteleva luonnonympäristö, rikas kulttuuriperinne sekä aktiivinen kolmannen sektorin toiminta. Sastamalaa ja sen maaseutualueita kehitettäessä on kuitenkin ensiarvoisen tärkeätä pitää mielessä yksi asia: monikeskuksinen aluerakenne. Erityisen tärkeätä on, että monikeskuksisuus osataan ajatella voimavarana. VÄLIMATKA- TAULUKKO Karkku Keikyä Karkku Keikyä 29 Kiikka 23 6 Kiikoinen Mouhijärvi Suodenniemi Kiikka Kiikoinen Mouhijärvi Suodenniemi Vammala M ittaukset on suoritettu maps.google.fi -sovelluksella punaisista merkeistä eli vanhojen peruskuntien keskustajamista. Vammala 63 km Kartta sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 08/2012 aineistoa (muokannut: Sastamalan kaupunki / Teemu Valkolehto ja Jani Hanhijärvi). 42 km 6

33 Joutsenten reitti ry. laati kesällä 2013 Tilastokeskuksen aineiston pohjalta selvityksen Sastamalan väestönkehityksestä vuosina Alla oleva kartta esittää mielenkiintoisella tavalla Sastamalan väestön sijoittumisen vuonna Kartta on jaettu 250 x 250 metrin ruutuihin. Jokaisessa punaisessa ruudussa asuu 1-9 henkilöä ja jokaisessa sinisessä ruudussa asuu vähintään 10 henkilöä. Väestöruuduista on havaittavissa Sastamalan nauhamainen asuinrakenne, joka myötäilee teitä ja vesistöjä. Yhtä selvästi on nähtävissä Sastamalan monikeskuksisuus, sillä tiheämmin asuttuja alueita on lähes kymmenen. Maanmittauslaitoksen Taustakarttarasteri 1: , 11/2012. Aineistolähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta 2010 (muokannut Anja Hanhijärvi). 7

34 Alla oleva kartta kuvaa väestömäärän muutosta Sastamalassa vuodesta 2000 vuoteen Punaisissa ruuduissa väestö on lisääntynyt, sinisissä ruuduissa vähentynyt ja keltaisissa ruuduissa pysynyt samana. Kartan mukaan kaikissa Sastamalan osissa on tapahtunut sekä väestön lisääntymistä että vähenemistä. Eniten väestöään lisänneitä ruutuja on Sastamalan itäosissa, mutta ero muihin osiin ei kuitenkaan näytä kovin suurelta. 8

35 Väestö Pinta-ala Asukastiheys Yrittäjiä työvoimasta (%) asunnot Vapaa-ajan (km 2 ) (as./km 2 Työvoima Yrittäjät Maatilat ) KARKKU , KEIKYÄ , KIIKKA , KIIKOINEN , MOUHIJÄRVI , SUODENNIEMI , VAMMALA , YHTEENSÄ , Taulukko 1. Tilastotietoa alueittain (Tilastokeskus ja Sastamalan kaupunki, Rakennusrekisteri 2013). Suuren kokonsa vuoksi Sastamalan voi jakaa erilaisiin alueisiin, joista loogisin jako lienee vanhojen kuntarajojen mukaan. Karkku, Keikyä, Kiikka, Kiikoinen, Mouhijärvi ja Suodenniemi ovat kukin asukkaan kokoisia. Vammala on selvästi suurempi asukkaalla, joskin Vammalan väestöstä asuu maaseudulla, jonka puolesta Vammala vertautuu muihin Sastamalan alueisiin. Vammalalla tarkoitetaan tässä yhteydessä entisiä Tyrvään kunnan ja Vammalan kauppalan alueita. Kaikista Sastamalan alueista on laadittu liitteenä olevat maaseutukortit. Niissä on tiivistetysti esitetty mm. aluekuvaus, sijainti ja tärkeimmät tunnusluvut. Webropol-maaseutukyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan muutamia Sastamalan maaseutuun ja sen kehittämiseen liittyviä väittämiä. Kunkin väittämän perässä oli viisi vastausvaihtoehtoa: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä. Tulosten vertailun helpottamiseksi sekä täysin ja jokseenkin samaa mieltä että täysin ja jokseenkin eri mieltä olevat vaihtoehdot on yhdistetty alla olevassa taulukossa. Lähes 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että maaseutu tulee nähdä uudenlaisena mahdollisuutena ja 84 % kokee maaseudun olevan vastedes aiempaa houkuttelevampi muuttokohde. Kyselyn jälkeen järjestetyissä maaseutuilloissa em. näkemykset saivat vahvistusta. Myös luonnonympäristön hyödyntämiseen on Sastamalan kehittämisessä syytä kiinnittää runsaammin huomiota. Sastamalan metsien ja peräti 176 järven virkistyskäyttöön tulee panostaa aiempaa enemmän. Kaupungin omistamiin metsiin toivottiin lisää laavuja ja patikointipolkuja, mutta erityisesti sitä, että jo olemassa olevista virkistäytymismahdollisuuksista tiedotettaisiin paremmin. Täysin tai jokseenkin SAMAA mieltä Ei samaa, eikä eri mieltä Sastamalan maaseutualueet ovat omaleimaisia 79,3 % 9,0 % Täysin tai jokseenkin ERI mieltä 11,7 % Maaseutu tulee nähdä vanhoista rasitteista riippumattomana uudenlaisena mahdollisuutena 88,8 % 7,8 % 3,4 % On vanhanaikaista markkinoida Sastamalaa maaseutukaupunkina 22,0 % 10,4 % 67,6 % Maaseutu on tulevaisuudessa yhä houkuttelevampi muuttokohde 83,6 % 5,6 % 10,8 % Sastamalan kehittämisen tulee kohdistua pääasiassa vain Vammalan ja Häijään taajamiin 11,9 % 2,6 % 85,5 % Sastamalan kehittämisessä ei ole hyödynnetty luontoa (esim. vesistöt) riittävän hyvin 80,9 % 13,4 % 5,7 % Taulukko 2. Webropol-maaseutukyselyn vastauksia Sastamalan maaseudun kehittämisestä. 9

36 TULEVAISUUDEN MAASEUTU? Maaseudun kehittämisen suuntaviivoja määritellään useilla aluetasoilla. Seuraavassa on esitelty lyhyesti Euroopan unionin, Suomen ja Pirkanmaan maakunnan laatimat maaseudun kehittämistä koskevat ydinkohdat. Euroopan komission ehdotuksessa vuosien maaseutupolitiikan linjauksiksi esitetään: 1) elinkelpoinen ruoan tuotanto, 2) luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet, 3) tasapainoinen aluekehitys. Suomen hallitusohjelmassa todetaan maaseutualueiden kehittämisen nojautuvan paikallisiin elinkeinojen vahvuuksiin ja voimavaroihin, kuten bioenergiaan, luonnontuotteisiin sekä ruoan-, energian- ja palvelutuotantoon. Ohjelmassa korostetaan, että maaseutu toimii useiden hyvinvointitekijöiden ympäristönä. Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman mukaan Lounais- Pirkanmaan (Sastamala ja Punkalaidun) kehittäminen painottuu elinkeinotoiminnan edistämiseen. Keskeisiä toimialoja ovat sosiaali- ja terveysala, matkailu ja metsätalous. Toinen tärkeä kehittämisteema on infrastruktuurin parantaminen, mikä edistää paikallisia yrittämisen mahdollisuuksia ja parantaa palveluiden saavutettavuutta. Kehittämissuunnitelman mukaan keskeisiä maaseutuyrittämisen kasvumahdollisuuksia tarjoavat hyvinvointipalveluiden tuottaminen, ympäristöyrittäjyys, lähi- ja luomuruoan tuotanto, maaseutumatkailu sekä lähienergian tuotanto ja siihen liittyvä yrittäminen. Viime vuosina tapahtuneet kuntaliitokset ovat johtaneet Sastamalan voimakkaaseen laajentumiseen ja sen moninaisiin vaikutuksiin. Prosessi on ollut haastava niin koko kaupungille kuin sen asukkaille ja eri paikallistoimijoille. Mm. kylä- ja asukasilloissa sekä paikallismediassa on tulevaisuuden Sastamalasta herännyt useita kysymyksiä: Miten Sastamala hyödyntää maaseutualueitaan ja miten ne pidetään elinvoimaisina? Tuntevatko päättäjät tarpeeksi hyvin Sastamalan maaseutualueet? Miten säilytetään riittävä palvelutarjonta kun suuntauksena on palvelujen keskittyminen? Mitä palveluja maaseutualueilla saadaan kaupungilta ja mihin tarvitaan apuun muita toimijoita, kuten kolmatta sektoria? Miten asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan? Sastamalan maaseutuohjelmassa pyritään antamaan vastauksia, näkökulmia ja toimenpide-ehdotuksia mm. näihin kysymyksiin. Maaseutuohjelma jakautuu pääpiirteissään kahteen teemaan: A.) ELINKEINOT JA ASUMINEN B.) LÄHIDEMOKRATIA JA YHTEISTYÖ Karkeasti ilmaisten kohta A.) Elinkeinot ja asuminen vastaa kysymykseen: Mitä kehitetään? Kohta B.) Lähidemokratia ja yhteistyö puolestaan vastaa kysymykseen: Miten se tapahtuu? 10

37 3. ELINKEINOT JA ASUMINEN Alueiden kehittäminen perustuu yhä enemmän erilaisten toimintalohkojen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Nykyään alueiden kehittämisen yhteydessä puhutaan ns. MALPEsta, jolla tarkoitetaan Maankäytön, Asumisen, Liikenteen, Palveluiden ja Elinkeinojen kokonaisvaltaista kehittämistä. Kyse on tavallaan eri sektoreiden (tai Sastamalan kaupungin tapauksessa prosessien) välisestä kehittämistoiminnasta, jossa monitasoinen yhteistyö ja avoimuus ovat avainasemassa. Nykyajan yhteiskunnan toiminta on monimutkaistunut ja sisältää runsaasti erilaisia syy-seuraus-suhteita. Tällöin kehittämistoiminnassakaan ei voida tehdä selvää pesäeroa esimerkiksi em. maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden tai elinkeinojen suhteen. Parannettaessa vaikkapa liikenneolosuhteita, tullaan samalla parantaneeksi asumisen ja elinkeinoelämän olosuhteita. Logiikka toimii valitettavasti myös toisin päin; kun liikenneolosuhteet heikkenevät, myös asumisen ja elinkeinoelämän toimintaympäristö heikkenee. Sen vuoksi tässä maaseutuohjelmassa pyritään mahdollisimman kokonaisvaltaisesti tarkastelemaan otsikon ELINKEI- NOT JA ASUMINEN alla asiakokonaisuuksia, jotka a.) nousivat keskeisimmiksi asioiksi kylä- ja asukasilloissa, b.) ovat kansallisesti ja maakunnallisesti tärkeitä teemoja maaseudun kehittämisessä. MAA- JA METSÄTALOUS Perusmaatalous on edelleen keskeinen maaseudun elinkeino ja sen vaikutus maaseutumaisemaan on erittäin merkittävä. Maaseutuohjelman eräänä tavoitteena on myös, että Sastamalan maaseutu on houkutteleva asuinympäristö ja että se tarjoaa työtä ja elämisen mahdollisuuksia asukkailleen. Maatalouden rakennekehitys on ollut viime vuosina nopeaa ja tilakoon kasvattaminen on ollut monille viljelijöille elinehto. Lähivuosina maaseutuun kohdistuvat muutokset tulevat edelleen olemaan voimakkaita, samalla myös tulolähteet monipuolistuvat. Maaseudun töiden organisointiin, tukipolitiikkaan ja jaksamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. SASTAMALAN MAA- JA METSÄTALOUSTIETOA Sastamalassa on 762 maatilaa ja ha viljelysmaata, josta kaupunki omistaa 270 ha. Lukemat ovat Suomen kuudenneksi suurimmat, sillä edelle kiilaavat vain Salo, Kouvola, Kauhava, Seinäjoki ja Loimaa. Maatiloista sijaitsee Karkussa 69, Keikyässä 54, Kiikassa 69, Kiikoisissa 67, Mouhijärvellä 126, Suodenniemellä 98 ja Vammalassa 279. Maatilojen keskipeltoala on 38,5 hehtaaria ja viljelijöiden keski-ikä 51 vuotta. Sastamalan peltoalasta noin 60 % on leipä- tai rehuviljalla ja noin 27 % on erilaisilla nurmikasveilla. Metsää Sastamalassa on noin ha, josta kaupunki omistaa ha. Maa- ja metsätalouden kokonaistulot olivat 72 M vuonna Tulot muodostuivat seuraavasti: sivuansiot 33 %, myyntitulot 31 %, tuet 27 % ja metsätulot 9 %. Kolmanneksella maanviljelijöistä on yritystoimintaa, josta urakoinnin osuus on 14 %. Päätuotantosuunnan mukaan Sastamalassa on 507 kasvinviljelytilaa, 96 lypsykarjatilaa, 35 sikatilaa, 35 nautakarjatilaa ja 26 hevostilaa. Lypsylehmiä on 3040 eli keskimäärin 32 lehmää/tila. Pirkanmaan maidosta tuotetaan Sastamalassa 15 %. Luomutiloja on 81 (n. 11 %) ja osalla näistä on lypsykarjaa, jotka ovat siirtyneet luomukotieläintiloiksi. Pirkanmaan luomulehmistä Sastamalassa on 28 %. Lähteet: Suomen Gallup (Elintarviketieto Oy), Sastamalan kaupunki, MTK (Tietovirtahanke)

38 Maaseudun elinkeinotoiminnan selkäranka on aina ollut maatalous. Myös Webropolmaaseutukyselyn vastaajista lähes puolet koki, että maaseutu tulee ennen kaikkea nähdä ruoan ja luonnonvarojen lähteenä. Maaseutuiltojen keskusteluissa paikallisen maatalouden ja ruoantuotannon merkityksen nähtiin tulevaisuudessa kasvavan. Tämä tarkoittaa, että maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden myyntikanavia ja jatkojalostusmahdollisuuksia tulee kehittää. Elintarviketuotanto kehittyy elintarvikeketjujen välistä yhteistyötä edistämällä, siihen liittyvien uusien toimintamallien kehittämistyöllä sekä markkinoinnilla. Maataloustuotannon säilyttäminen ja parantaminen edellyttävät sekä investointeja että osaamisen kehittämistä. Tulevaisuuden kuluttaja on aiempaa vaativampi ja tiedostaa elintarviketuotannon vaikutukset mm. ympäristöön. Maaseutuilloissa toivottiin Sastamalan elintarvikeliikkeisiin erityisiä lähiruokaosastoja, joissa tiedotettaisiin paikallisista ruoantuottajista. Lisäksi kannatettiin ajatusta, että kaupunkiin perustettaisiin jonkin tahon toimesta ns. lähiruokamyymälä, eräänlainen matalan kynnyksen kauppahalli. Enenevässä määrin tulee kiinnittää huomiota myös luomuruokaan, jonka kehittämisen tavoitteet löytyvät Kataisen hallituksen ohjelmasta. Myös maa- ja metsätalousministeriössä pidetään tärkeänä, että valtio ottaa huomioon kansalaisten mieltymykset ja edistää vahvasti luomu- ja lähiruuan saatavuutta. Luomuohjelmassa tiukaksi tavoitteeksi on kirjattu, että vuonna 2020 ruoantuotannosta 20 % olisi luomua. Tällä hetkellä Sastamalassa tuo lukema saavutetaan Mouhijärven alueella. Luomu on valittu keskiöön myös Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman tulevan EU-rahoituskauden ajaksi. Aikomuksena on kehittää kotieläintilojen investointitukia ja luomuvalkuaisrehun tuotannon määrää, jotta rehun ja sitä kautta luomueläintuotteiden omavaraisuus saadaan korkeammaksi. Myös metsätaloudessa on meneillään merkittävä muutos, mikä vaikuttaa myös Sastamalaan. Ilmastonmuutos ja teknologian nopea kehitys ovat esimerkkejä muutosvoimista. Metsänomistajien aktivointi metsien hoitoon on tärkeää puun tuotannon turvaamiseksi. Metsien hoidon kehittämisessä korostuvat mm. metsien monimuotoisuus ja monikäyttöisyys, sähköisten palvelujen kehittäminen, puunkorjuuteknologian ja -logistiikan kehittäminen, vesiensuojelu sekä myrskytuhoihin liittyvien riskien vähentäminen. Metsiin liittyvien elinkeinojen kehittämisessä huomioidaan puuraaka-aineen lisäksi myös aineettoman hyvinvoinnin tuottaminen, kuten metsien virkistys- ja matkailukäyttö, jolle on Sastamalassa varsin suuri potentiaali. Paikallisen maatalouden merkitys tulee kasvamaan ruoantuotannossa Ei samaa, eikä eri mieltä 83,1 % 11,3 % 5,6 % Maalaismaisemilla on vain rahallista arvoa 8,6 % 6,1 % 85,3 % Perusmaatalous on Sastamalan maaseudun selkäranka Luomun merkitys osana ruokataloutta tulee vahvistumaan Uusiutuvan energian (esim. bioenergia) käyttöä tulee lisätä Sastamalassa Sastamalassa pitää panostaa enemmän metsien virkityskäyttöön Täysin tai jokseenkin SAMAA mieltä 77,2 % 12,5 % 10,3 % 61,3 % 87,5 % 51,5 % 20,0 % 9,9 % 20,8 % Täysin tai jokseenkin ERI mieltä 18,7 % 2,6 % 27,7 % Taulukko 3. Webropol-maaseutukyselyn vastauksia maa- ja metsätalouden kehittämisestä. 12

39 MAATALOUDEN TUKITOIMET EU:n yhteinen maatalouspolitiikka uudistuu vuonna EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vastaa uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen ja alueiden käytön osalta. Maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteena on myös maaseutuelinkeinojen uudistaminen, maatilojen kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen sekä ympäristön tilan ja eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Tilatuen pirstoutumiseen, viherryttämistuen ehtoihin ja viljelyn monipuolistamiseen on osattava varautua. Oma lukunsa ovat myös tukioikeudet ja niiden omistuksen ja hallinnan siirrot. Maataloustuet. Maataloustukijärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu useasta komponentista. Viljelijällä on mahdollisuus hyödyntää erilaisia eläinperusteisia ja peltoalaan perustuvia tukimuotoja. EU:n maatalouspolitiikan keskeisenä lähtökohtana on varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus kuluttajille. Keskeisten maataloustuotteiden tuotanto, hintataso huomioon ottaen, ei ilman tukea olisi mahdollista Suomessa, eikä muissakaan EU-maissa. Tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi maataloutta tuetaan kaikissa EU-maissa budjettivaroin. Tuet voivat olla 1.) EU:n kokonaan rahoittamia, 2.) EU:n ja jäsenmaan yhteisesti rahoittamia, tai 3.) kokonaan kansallisista varoista rahoitettuja. Maatalouden investointituet. Investointitukea voi saada rakennuksen uudisrakentamiseen, laajentamiseen, peruskorjaamiseen tai hankkimiseen, sekä eräitä laitehankintoja ja salaojitusta varten. Investointituen avulla parannetaan toimintaedellytyksiä, kehitetään kilpailukykyä sekä edistetään tuotannon tehokkuutta ja laatua. Tukikohteet päätetään vuosittain. Leader-ryhmä Joutsenten reitti ry:n kautta myönnetään harkinnanvaraisesti investointitukea maatalousyritykselle toiminnan laajentamiseen maatalouden ulkopuolelle ja mikroyritykselle toiminnan aloittamiseen, laajentamiseen tai yrityksen tuotteiden laadun parantamiseen. Avustusta voidaan myöntää aineellisiin ja aineettomiin investointeihin. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen. hyvin suunnitelluille, kannattavuusedellytykset täyttäville hankkeille. Kehittämisavustusta voidaan myöntää investointeihin ja pienille yrityksille uusien työpaikkojen aiheuttamiin palkkamenoihin. Käynnistämisavustusta voidaan myöntää ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Asiantuntijapalvelut. Sastamalan Elävän maaseudun osaprosessissa on kattava maatalouspolitiikan ja tukijärjestelmien asiantuntemus, perehtyneisyys maaseudun yritys- ja kehittämistehtäviin sekä laaja vuosikymmenien ajan rakennettu maaseudun asiantuntijaverkosto. Sastamalassa on viime vuosina kehitetty myös sähköistä tukihakua, mikä nopeuttaa viljelijän tukihakua ja hakemusten käsittelyä. Hakuprosesseja kehittämällä myös hallinnon toimintaa on saatu tehostettua. Kevään 2013 tukihaussa jo 70 % Sastamalan viljelijöistä teki hakemuksen sähköisesti. Maatalousyrittäjien lomitus. Maatalouslomituksen perustehtävänä on järjestää sijainen karjanhoitoon maatalousyrittäjän vuosi- tai sairausloman ajaksi. Lomitusta hoidetaan Melan toimeksiantosopimuksen pohjalta. Sastamalan lomituspalveluyksikkö vastaa maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestämisestä Hämeenkyrön, Ikaalisten, Nokian, Ruoveden, Sastamalan, Virtain ja Ylöjärven alueella. Alueella toimii 146 vakituista lomittajaa, joiden lisäksi toimivat määräaikaiset lomittajat ja sopimukselliset lomituspalveluyrittäjät. Sastamalassa on 185 lomitettavaa tilaa. Tilusjärjestelyt. Maatilojen pellot ovat pirstoutuneet maareformien, sotien jälkeisten uudelleenasutusten ja perinnönjakojen seurauksena. Tilukset levittäytyvät hajanaisesti yli kylärajojen ja maanteiden. Sastamalassa peltolohkon keskipinta-ala on 2,06 ha ja keskietäisyys talouskeskuksesta 2,94 km (Maanmittauslaitos 2014). Tilusjärjestelyssä lohkokokoa suurennetaan kokoamalla hajanaiset peltolohkot yhtenäisemmiksi samalla kun lohkot pyritään siirtämään lähemmäs talouskeskusta. Peltoala pidetään samana tai sitä kasvatetaan valtion maanostotoiminnalla. Vaihtuvilla alueilla tehdään tarvittavia mukauttamistoimia (mm. ojitukset ja viljelysteiden rakentaminen), joista valtio kustantaa noin 50 %. Tilusjärjestelyt suoritetaan asiakaslähtöisesti ja yhteistyössä. Maatilojen sukupolvenvaihdokset. Maatilan sukupolvenvaihdos nähdään usein vain omaisuuden siirtymisen näkökulmasta. Sukupolvenvaihdos on kuitenkin myös sosiaalinen prosessi. Vielä luvun alussa maatilojen sukupolvenvaihdoksia tehtiin noin tilalla vuodessa. EU-jäsenyyden jälkeen määrä on romahtanut niin, että koko maassa toteutuu vuosittain alle vaihdosta. Syynä sukupolvenvaihdosten määrän vähäisyyteen voidaan nähdä ennen kaikkea maatalouden epävarmat tulevaisuuden näkymät. 13

40 BIOTALOUS Biotalous tarkoittaa kaikkia uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, käyttävää, jalostavaa ja markkinoivaa tuotantoa sekä uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kulutusta. Lähes 90 % maaseutukyselyyn vastaajista koki, että uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä pitää Sastamalassa edistää (Taulukko 3.). Hajautettu monipuolinen uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto parantaa maaseudun työllisyyttä, energiahuoltovarmuutta sekä biopohjaisten tuotteiden hyötykäyttöä (esim. pelto- ja metsäbiomassat ja lanta). Tässä kohden korostuvat lähienergiaratkaisuihin liittyvän tiedon välittäminen, energia-alan uudet liiketoimintamallit, lämpöyrittäjätoiminnan kehittäminen sekä toimialan innovaatiotoiminta mahdollisesti Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittaman hankkeen avulla tai yhteistyössä Pirkanmaan liiton hankkeiden kanssa. Myös Euroopan unionin ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää uusiutuvan energian käytön lisäämistä 28 % 38 % energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, biokaasun ja tuulienergian käytön voimakasta lisäämistä. Energiatalouden kehittämiseksi tarvitaan energiatehokkuuteen sekä uusiutuviin energialähteiden käytön lisäämiseen tähtääviä toimia, kuten koulutusta ja investointeja. Vihreää kasvua mahdollistava biotalous ja sen sovellukset voivatkin luoda tulevaisuudessa alueellista lisäarvoa ja hyvinvointia maaseudulle. Sastamalan seudulla yksi mielenkiintoisimmista biotalouden muodoista saattaa olla vetytalous. Vety ei varsinaisesti ole uusiutuvaa energiaa, sillä sitä ei esiinny vapaana. Se voidaan kuitenkin laskea osaksi biotaloutta, sillä vetyä voidaan erottaa biomassasta tuotetusta biokaasusta reformoimalla, jolloin lopputuotetta voidaan kutsua uusiutuvaksi energiaksi. Lisäksi vetyä voidaan valmistaa elektrolyysillä, eli erottamalla vedestä happi ja vety sähköenergian avulla. Vetyä syntyy myös teollisuuden sivutuotteena. Hapen ja vedyn yhdistäminen polttokennoissa tuottaa sähköä. Ottamalla talteen myös prosessissa syntyvä lämpö, päästään noin 90 % hyötysuhteeseen. Vety on hiilivapaa polttoaine, jonka palamistuotteena syntyy vain vesihöyryä. Vedyn energiasovelluksia ovat mm. liikennepolttoaine ja uusiutuvan energian varastointi ja siirto. 14

41 MAASEUTUMATKAILU Kun varsinainen maataloustuotanto on maaseudun elinkeinotoiminnan selkäranka, niin maaseudun liitännäiselinkeinoilla ja maaseudun pk-yritysten avulla vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta. Eri puolilla Suomea onkin kehitelty elämisen ja tuotannon uusia muotoja perinteisten maaseutuammattien oheen, esimerkkinä majoitus- ja elämyspalvelut. Maaseutualueiden iso mahdollisuus piileekin perinteisten maaseutuammattien ja uudentyyppisten palveluiden järkevässä yhdistämisessä. Asiakaslähtöiset tuotepalvelukonseptit ovat entistä tärkeämpiä maaseutuyrittämisen elementtejä. Mitään yhtä tiettyä viisasten kiveä maaseutuyrittäjyyden kehittämiseen ei ole, vaan kehittämistyö tulee luoda kunkin kylän tai alueen ja lopulta yksittäisten yrittäjien erityispiirteiden ja vahvuuksien mukaan. Sastamalan maaseudun vetovoimatekijöitä ovat luonto, maisema-alueet, vesistöt ja puhtaat elintarvikkeet. Maaseudun yrittäjähenkisyyden, omatoimisuuden ja aloitteellisuuden perinne yhdistettynä luonnonvaraosaamiseen ja siihen liittyvään taitotietoon luo pohjaa maaseutuyrittäjyyden kehittämiselle. Maaseudulla on olemassa valmiina toimivaa ja edullista infrastruktuuria, kuten tyhjillään olevia rakennuksia toimitiloiksi. Webropolmaaseutukysely osoitti, että maaseutu- ja kulttuurimatkailu koetaan oleellisena osana Sastamalan maaseudun kehittämistä. Vastaajista ylivoimainen enemmistö oli myös sitä mieltä, että maaseutumatkailukohteita pitää kehittää yhdessä kaupungin vetovoimaisimpien matkailukohteiden kanssa. Nykyään maaseutuympäristö on aiempaa merkityksellisempi virkistyksen tarjoaja. Monet yleiset kulutustrendit, kuten yksilöllisyys, hyvinvointi, turvallisuus ja alkuperäisyyden korostuminen, tukevat Sastamalan ja erityisesti maaseutumatkailun kasvumahdollisuuksia. Maaseutumatkailu on Sastamalan maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin sekä pienyrittäjyyteen ja talonpoikaiskulttuuriin perustuvaa yritystoimintaa. Sastamalassa voimme laajentaa ajatusta, että talonpoikaiskulttuurimatkailu on Sastamalan uusi avaus ja maaseudun voimavara. Maaseutukulttuuria ja talonpoikaiskulttuurimatkailua vahvistamalla edistetään Sastamalan maaseudun omaleimaista kehittymistä, asukkaiden viihtyisyyttä, omatoimisuutta sekä uutta yritystoimintaa. Maaseutumatkailukohteita tulee kehittää yhteistyössä vetovoimaisten kohteiden kanssa Maaseutu- ja kulttuurimatkailuun on Sastamalassa jo panostettu tarpeeksi Täysin tai jokseenkin SAMAA mieltä Ei samaa, eikä eri mieltä Täysin tai jokseenkin ERI mieltä 86,2 % 7,3 % 6,5 % 15,4 % 21,2 % 63,4 % Maaseudun etätyömahdollisuuksia tulee parantaa 91,3 % 6,5 % 2,2 % Asuinalueellani on saatavilla asumista tukevia palveluija (esim. siivous- asiointi- ja remonttiapu) 52,4 % 17,7 % 29,9 % Taulukko 4. Webropol-maaseutukyselyn vastauksia maaseutumatkailusta ja muista maaseudun elinkeinoelämää tukevista toiminnoista. 15

42 LIIKENNEINFRASTRUKTUURI JA LIIKKUMINEN Infrastruktuurin muodostama kokonaisuus ratkaisee pitkälti sen, kuinka sujuvaa arkea maaseudulla voidaan elää. Oleelliset infrastruktuurin osat liittyvät tiestöön ja liikkumiseen, puhtaaseen veteen, jätehuoltoon sekä sähkön saatavuuteen. Maaseudulla infrastruktuurin osa-alueet ovat voimakkaammin riippuvaisia kuin kaupungeissa. Esimerkiksi tien ollessa hyväkuntoinen, on alueelle helpommin saatavissa myös muita palveluita. Sekä maaseutukyselyssä että kaikissa kylä- ja asukasilloissa tiestön kunto nousi kaikista tärkeimmäksi asiaksi maaseudun kehittämisessä. Tiestöllä onkin suuri merkitys maaseudun vakituiselle ja osa-aikaiselle asumiselle, matkailulle, maa- ja metsätaloudelle ja muille elinkeinoille. Maatilojen määrä on vähentynyt, tilakoko kasvanut, vuokrapeltojen määrä lisääntynyt sekä kuljetusmäärät ja -painot kasvaneet. Entistä niukemmilla resursseilla tuotettujen julkisten palvelujen saatavuutta voidaan edistää niiden saavutettavuuden parantamisella. Tämä tarkoittaa joko maaseudun liikkuvien palveluiden kehittämistä tai julkisten liikenneyhteyksien parantamista. Maaseudulla julkinen liikenne perustuu pääosin koulukyytiliikenteen varaan, jolloin aikataulut ovat usein varsin hankalia muita asiointeja varten. Syksyn 2013 maaseutuilloissa asia nousi vahvasti esiin. Erityisen vaikeassa asemassa ovat maaseudulla asuvat ikäihmiset ja nuoret, joilla ei ole käytössä omaa autoa. Sastamalassa julkisen liikenteen kehittämistä tulee pohtia erityisesti sen suhteen, miten entisistä kuntakeskuksista pääsee Vammalaan muutoinkin kuin koulukyytiliikenteen mukana. Saavutettavuutta voi parantaa myös yleisten teiden parantamisella, mikä käytännössä vaatii omistajatahon eli valtion toimia. Yhteydenpitoa ja aktiivisuutta Ely-keskuksen suuntaan tulee lisätä. Sen sijaan Sastamalan kaupungilla on parempi mahdollisuus vaikuttaa yksityisteihin. Yksityistiet ovat teitä, joita ylläpitävät kiinteistönomistajista ja muista tieosakkaista koostuvat tiekunnat. Sastamalan maaseutulautakunta päättää yksityisteiden rakentamisen, ylläpidon ja hoidon avustamisesta. Toiminto ei ole lakisääteinen, vaan kaupungille harkinnanvarainen tehtävä. Vuonna 2013 kaupungin hoidossa oli 33 yksityistietä (110 km), joiden ylläpitomenot olivat euroa. Lisäksi kaupunki maksoi kunnossapitoavustusta 339 yksityistielle (602 km), yhteensä euroa. Kunnossapitoavustus oli 65 % edellisen vuoden yksityistiehen kohdistuneista ja toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 567 euroa/km. Avustusta maksettiin tielle, jolla oli pysyvää asutusta. Yksityisteiden avustushakemukset jätetään vuodesta 2014 lähtien sähköisesti. Teiden lisäksi myös rautatien merkitys alueiden kehittämisessä on huomattava. Sastamalassa rautatien vaikutus kohdistuu lähinnä Vammalan ja Karkun asemien lähialueille. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen selvityksen (2012) mukaan Vammalan ja Karkun asemilta olisi 2020-luvulla lähijunayhteys Tampereelle tunnin välein. Tavoitetta tukee myös rautateiden henkilöliikenteen avautuminen kilpailulle, mikä toteutunee vuonna Vaikka aikajänne on pidempi kuin maaseutuohjelma ( ), tulee asia jo lähivuosina huomioida mm. maankäytössä. 16

43 TIETOLIIKENNEYHTEYDET Sastamalan maaseutualueiden kehittämisessä eräs merkittävimmistä seikoista on maaseudun tietoliikenneyhteyksien parantaminen, mikä käytännössä tarkoittaa valokuituyhteyksien rakentamista. Sujuvia tietoliikenneyhteyksiä tarvitsevat maaseudulla vakituisesti ja osa-aikaisesti asuvat ihmiset sekä siellä toimivat yritykset ja yhteisöt. Maaseutukyselyssä yli 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että maaseudun etätyöyhteyksiä pitää parantaa (Taulukko 4.). Syksyn 2013 maaseutuilloissa asia sai entisestään vahvistusta. Jo tällä hetkellä tietoliikenneverkot ovat useilla maaseutualueilla kuormittuneet. Samaan aikaan tiedonsiirron tarve kasvaa voimakkaasti mm. HD-teknologian lisääntymisen myötä, joten nykyiset tietoliikenneverkot ovat muutaman vuoden kuluttua hyvin riittämättömät. Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi valokuituyhteyksien rakentamiseen pitää tulevina vuosina panostaa entistä voimakkaammin. Pirkanmaalla ollaankin käynnistämässä valokuituhanketta, johon myös Sastamala on ilmaissut kiinnostuksensa. SASTAMALASSA TOTEUTUNEET VALOKUITUHANKKEET. Suomessa valmisteltiin vuonna 2009 kymmenen pilottihanketta, joilla päästiin maaseutualueiden laajakaistarakentamisessa puheista käytännön toimiin. Liikenne- ja viestintäministeriön kriteerit täyttävien hankkeiden kustannusarvio oli noin 7,4 M. Jatkoon pääsi Pirkanmaalta vain Sastamalan hanke Vehkakorven Kuitu Kiikassa, joka valmistui Hanke oli kustannusarvioltaan ja sen toteutti Elisa Oyj. Sastamalan maaseutulautakunta teki vuonna 2010 päätöksen, että Etelä-Satakunnan Puhelin Oy toteuttaa vuosina rakennettavat viisi laajakaistahanketta: Kiuralan alue ( ), Kämmäkän alue ( ), Maso-Kärppälän alue ( ), Perämaan alue ( ) ja Lahdenperän alue ( ). Hankkeiden rahoitus jakaantui seuraavasti: Sastamalan kaupunki 33 %, valtio 33 % ja Etelä-Satakunnan Puhelin Oy 34 %. Kiikoisten laajakaistahankkeen toteuttaminen käynnistyi vuonna Valokuituverkko on suunniteltu rakennettavaksi koko entisen Kiikoisten kunnan alueelle Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy:n toimesta vuoteen 2016 mennessä. Sastamalan kaupunki rahoittaa hanketta Kiikoisten ja Sastamalan yhdistymissopimukseen sisältyvänä hankkeena. 17

44 MAASEUTUASUMINEN Suomalainen maaseutuasuminen on murroksessa. Maaseudulla tarvitaan erilaisia asumisvaihtoehtoja kuten omistusasuntoja, vuokra-asuntoja, yhteisöasumiseen soveltuvia kohteita, senioriasuntoja, osa-aikaasuntoja ja vapaa-ajan asuntoja. Maaseudulla on myös toimivaa valmista infrastruktuuria ja rakennuksia, joita voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Myös monipaikkainen asuminen lisääntyy kun ihmiset voivat asua useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla. Teknologian ja kulttuurin muutoksen ansioista voimme asua maaseudulla ja olla samaan aikaan mukana paikasta riippumattomissa yhteisöissä ja tiiviissä vuorovaikutuksessa minne päin maailmaa tahansa. Sastamalassa tulee lähivuosina kiinnittää erityishuomiota maaseutuasumiseen, sillä jo nykytilanteessa valtaosa asukkaista asuu maaseuduksi luokiteltavalla alueella. Lisäksi kaupungin vetovoimaisimpina alueina keskustan lisäksi on pidetty lähimpänä Tamperetta sijaitsevia maaseutualueita. Erityisesti näiden alueiden maankäytön suunnittelussa tulee huomioida maaseutuasumisen mahdollisuudet ja potentiaali, mikä piilee myös Sastamalan väkiluvun kasvattamisessa. Eräs maaseutuasumisen kehittämisen tavoista voisi olla ns. vanhojen talojen tori. Tällä tarkoitetaan esim. internet-portaalia, jossa olisi esillä kunnan alueella myynnissä olevat vanhat maatalot ja mummonmökit. Tällaisten rakennusten kysyntä on viime vuosina Suomessa ollut kasvussa ja Sastamalan laajalla maaseutualueella niitä koetaan olevan runsaasti. Sastamalassa maaseutuasumisen tukemisessa myös rakentamisen lupa-asioiden sujuvuus koetaan erittäin tärkeäksi. JULKISET PALVELUT Suomen julkisten palveluiden rakenne on muuttumassa. Muutoksia tapahtuu palvelutasossa, saavutettavuudessa, rahoituksessa, tuottajatahoissa sekä tavoissa järjestää palvelut. Julkiset palvelut ovat siirtymässä keskuksiin ja vähenevä väestöpohja siirtää yksityisiä palveluja keskuksiin. Perinteisesti on puhuttu palveluiden kannattavan toiminnan vaatimista minimiväestöpohjista. Tietty kilometrimäärä merkitsee erilaista etäisyysvastusta eri väestöryhmille: hyvä terveys ja tulotaso auttavat voittamaan etäisyyden vaikutukset, kun taas vanhuus, huono terveys ja matala tulotaso haittaavat palvelun hakemista kaukaa, jos palvelun saannin käytännön edellytys on oma auto. Perusopetusverkkoa on harvennettu monissa kunnissa, myös Sastamalassa. Koulun sulkeminen ei merkitse ainoastaan opetuksen päättymistä, vaan myös koulun häviämistä alueen symbolina ja yhteisöllisyyttä tukevana tilana. Toki aina tilanne ei ole näin huono, sillä Lantulan kylässä koulun lakkauttaminen on kohottanut alueen yhteisöllisyyttä. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköiden vähentäminen ja keskittäminen tarkoittaisivat matkustusaikojen pidentymistä sekä asiakaslähtöisyyden ja tuttuuden heikentymistä. Julkisen talouden kestävyysvaje pakottaa karsimaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita. Mikäli kuntien rooli peruspalvelujen keskeisenä järjestäjänä ja rahoittajana pienenee, tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa ja rahoittaa palvelut. Maaseudulla kysymys on kriittinen, sillä maaseudulla on kaupunkeja vähemmän yrityksiä ja yhteisöjä, jotka voivat täydentää ja tuoda vaihtoehtoja kuntien järjestämiin palveluihin. Maaseutualueilla asuvien kansalaisten tasa-arvon säilyttämiseksi on tärkeää, että julkinen sektori edelleen sitoutuu verovaroin järjestämään peruspalvelut. 18

45 MAISEMANHOITO JA LUONNONSUOJELU Ympäristön siisteys, viihtyisyys ja esteettiset arvot vaikuttavat oleellisesti ihmisten mielikuviin alueen vetovoimaisuudesta. On kyse sitten kaupungista tai maaseudusta, hoidettu ympäristö houkuttelee asukkaita ja matkailijoita ja on myös siten elinkeinollisesti tärkeätä. On tärkeätä muistaa, että elinvoimainen maatalous on maaseudun kulttuuriympäristön säilymisen edellytys. Arvokkaiden maisema-alueiden ja muiden ympäristökohteiden hoidon edistämiseksi tarvitaan kokonaissuunnittelua ja käytännön toimenpiteitä. Suunnittelutyössä korostuu yhteissuunnittelun periaatteet, sillä on tärkeää sitouttaa paikalliset asukkaat suunnitteluprosessiin ja ympäristönhoitoon. Maiseman avaaminen ja vanhojen rakennusten korjaaminen vaativat ammattimaista suunnittelua. Sastamalassa erityisen tärkeätä on myös kyläkeskustojen yleisilmeestä huolehtiminen. Sastamalan kaupungin Elävä maaseutu haki kesällä 2010 METSO-ohjelman haun avauduttua ensimmäisten kuntien joukossa kaupungin metsien metsäluonnon monimuotoisuuden inventointia ja sai ympäristöministeriöltä euron hankerahoituksen. Ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden kehitys. Vuoden 2011 syksyllä valmistuneessa METSO-kohteiden raportissa ehdotettiin suojeltavaksi mm. Ritajärven aluetta (n. 100 ha). Karkun kupeessa sijaitseva erämaatyyppinen ulkoilualue on Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa ns. hiljaista aluetta. Maaseutulautakunta on hyväksynyt suojeltavaksi Ritajärven aluetta, mutta neuvottelut ovat Pirkanmaan Ely-keskuksen kanssa kesken. Suojelualueen perustamisesta myönnetään osittaiskorvausta, joka lasketaan puuston käyvän arvon mukaan. TERVEELLINEN JA TURVALLINEN MAASEUTU Ilmastonmuutos nostaa uudella tavalla esiin kysymyksen luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja käytön hallinnasta. Sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, tulvat tai kuivuus vaikuttavat maaseudun ympäristöön ja elinkeinoihin. Sastamalassa suuret vaikutukset sai aikaan vuoden 2011 Tapanin myrsky. Sastamalalaisen maaseudun kulttuuri- ja perinnemaiseman säilyttäminen on tärkeää samalla kun maaseudun tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään esimerkiksi matkailuja virkistyskäytössä. Maaseutu on myös rikas raaka-ainevarasto, jota tulee hyödyntää puhtaan ruoan tuotannossa. Kotimainen ruoantuotanto on myös huoltovarmuuden edellytys mahdollisten kriisitilanteiden varalle. Kaivostoiminta on alana kansainvälistä, mutta kaivos toimintana paikkaan sidottua. Sastamalassa sijaitsee Stormin kaivos, joka on nykyään suljettu mutta sen rikastamossa käsitellään Oriveden ja Huittisten kultakaivoksista tuotavaa malmia. Kaivoksilla on monia myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia, mutta niillä on myös kielteisiä vaikutuksia, sillä ne muuttavat maisemaa ja voivat aiheuttaa melua, pölyä ja peruuttamattomia ympäristövahinkoja esim. vesistöihin. Lisäksi paikalliset asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat voivat kokea lähiympäristön epäterveelliseksi myös liikennemelun lisääntymisen takia. Maaseudun yhtenä arvona pidetään hiljaisuutta, joten melu koetaan kuormittavammaksi kuin esimerkiksi kaupunkialueilla. Terveellisellä ja turvallisella maaseudulla myös suurpetokantojen levittäytyminen tulee huomioida. Asia on viime vuosina lisännyt maaseudun ihmisten huolta etenkin Satakunnan alueella. Suurpetojen elintilan kavetessa saattaa tilanne muuttua Sastamalassakin. Olennaista on luoda toimintatapa, jossa maaseutuyhteisöt ovat jo ennalta valmiita suojautumaan suurpetojen aiheuttamalta pelolta ja mahdollisilta vahingoilta. On myös tärkeätä huolehtia siitä, että esim. ympäristönsuojelun tai jätehuollon määräykset eivät ylitä lakien ja asetuksien vaatimuksia, ja näin aiheuta maaseudun asumiselle ja elinkeinoelämälle kohtuutonta haittaa. 19

46 4. LÄHIDEMOKRATIA JA YHTEISTYÖ Lähidemokratia tarkoittaa sitä, että kaikki kansalaiset voivat vaikuttaa alueensa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tämä toteutuu siten, että kansalaiset voivat olla nykyistä suoremmin mukana vaikuttamassa ja päättämässä, miten yhteiskunnan yhteiset verovaroin kerätyt resurssit käytetään. Suomessa ollaan toteuttamassa laajaa kuntarakenneuudistusta, mikä Sastamalan kohdalla on ainakin suurimmaksi osaksi jo toteutettu. Kuntarakenneuudistuksen myötä myös kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmä uudistuvat. Samalla kun kunnat laajentuvat, kunnallinen päätöksenteko siirtyy usein kauemmaksi. Tällöin onkin entistä tärkeämpää pyrkiä kehittämään lähidemokratiaa eli vahvistamaan osallisuutta ja asukkaiden suoria vaikutusmahdollisuuksia sekä luomaan päätöksenteosta läpinäkyvämpää. Yhteiskunnallista muutosta on ilmentänyt myös se, että alueellinen kehittämistyö on Suomen EU-jäsenyyden jälkeen, viimeisen parin vuosikymmenen aikana muodostunut aiempaa paikallisemmaksi ja selvemmin alhaalta ylöspäin jäsentyväksi, kuntien toimijoista lähteväksi kehittämisprosessiksi. Tällöin paikallistason merkitystä ja vaikutusta alueellisessa kehittämistyössä on mahdollista ja oikeastaan välttämätöntäkin korostaa. Paikallistoimijoiden kehitystyötä oman asuinalueensa hyväksi harjoitetaan mm. kylätoimikunnissa, kyläyhdistyksissä, asukasyhdistyksissä ja nuorisoseuroissa. Myös Sastamalan maaseudun kehittämishankkeiden ja tämän maaseutuohjelman laadinnan aikana on jo lähtökohdiltaan pyritty huomioimaan em. yhteiskunnallisten muutosten vaikutus alueelliseen kehittämistyöhön. Hankkeissa ja maaseutuohjelman laadinnassa on hyödynnetty ruohonjuuritason toimijoiden tietotaitoa kaikista tärkeimpänä alueiden ja kylien kehityksen elementtinä. LÄHIDEMOKRATIAN TOIMINTAMALLEJA Oleellisena osana 2000-luvun alueiden kehittämistä on ruohonjuuritasolta kumpuava yhteistyö ja vuorovaikutteinen suunnittelu. Tämä ilmenee myös Sastamalan syksyllä 2013 hyväksytyssä strategiassa, jonka yksi tavoitteista on elämänhallinnan edistäminen: Hyvät peruspalvelut, joissa hyödynnetään uutta tekniikkaa, parhaita oivalluksia ja liikkuvia palveluja. Asukkaiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Vahva vuorovaikutteinen yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Mutta millä keinoin asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan? Ja mitä on vahva vuorovaikutteinen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa? Vastauksia voi löytää vuonna 2012 valmistuneesta valtiovarainministeriön selvitysraportista Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. Raportissa käsitellään demokratian alueellisia toimintamalleja Suomessa ja Pohjoismaissa sekä osallistuvan budjetoinnin kansainvälisiä käytäntöjä. Selvitys tuottaa tietoa kuntademokratian parantamiseksi siitä, miten asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuu kunnissa nimenomaan alueellisen toiminnan kautta. Suomessa toimivia alueellisia toimielimiä on 59 kunnassa, eniten Kainuussa ja Lapissa. Alueellisella toimielimellä tarkoitetaan kunnan osa-alueen asioita hoitamaan asetettua toimielintä, joka toimii joko virallisena osana kuntaorganisaatiota tai epävirallisena yhteistyöelimenä kuntaorganisaation ja kunnan osa-alueen välillä. Erilaisia alueellisen toimielimen malleja ovat mm. aluelautakunnat, aluetoimikunnat, asukasneuvostot, kyläkäräjät ja kyläparlamentit. Suurinta osaa näistä 20

47 voidaan luonnehtia alueiden asukkaiden ja kunnan välisiksi keskustelufoorumeiksi, mutta 10 %:lla on myös todellista päätös- ja toimivaltaa. Jonkinlaisen alueellisen toimielimen muodostamiselle näyttäisi Sastamalassa olevan kysyntää, sillä Webropol-maaseutukyselyssä uudenlaisia vuorovaikutusmalleja todellakin kaivataan (Taulukko 5). Kysyttäessä asiaa myös käänteisesti Kaikenlaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta on jo riittävästi, pääosa vastauksista oli tällöin kielteisiä. Myös muut väittämät tukevat lähidemokratian ja yhteistyön kehittämistä Sastamalassa. Tässäkin kysymyspatteristossa osa väitteistä esitettiin lähtökohtaisesti positiivisessa mielessä ja osa negatiivisessa mielessä. Tällä pyrittiin varmistamaan vastausten luotettavuus, mistä alla olevassa taulukossa kertoo se, että osassa väitteistä on oltu selvästi samaa mieltä ja osassa selvästi eri mieltä. Kuntalaisten ja kaupungin välille tulee luoda uudenlaisia vuorovaikutusmalleja Maaseutuyrittäjien mielipiteet huomioidaan hyvin kaupungin päätöksenteossa Kaikenlaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta on jo riittävästi Kyläyhdistyksien mielipiteille tulee antaa enemmän painoarvoa Kolmannen sektorin toimintaa tulisi hyödyntää paremmin mm. palvelujen tuottamisessa Täysin tai jokseenkin SAMAA mieltä Ei samaa, eikä eri mieltä Täysin tai jokseenkin ERI mieltä 85,4 % 9,4 % 5,2 % 18,5 % 33,4 % 48,1 % 7,4 % 19,0 % 73,6 % 76,0 % 14,6 % 9,4 % 75,1 % 15,5 % 9,4 % Taulukko 5. Webropol-maaseutukyselyn vastauksia lähidemokratiasta ja yhteistyöstä. KYLÄTOIMINTA Kylätoiminta on kylän asukkaiden omaehtoista toimintaa asuinalueensa hyväksi. Sastamalassa onkin lukuisia yhdistyksiä, joissa tehdään valtavasti koko kaupunkia hyödyttävää vapaaehtoistyötä. Kolmannen sektorin monialainen vapaaehtoistoiminta, joka kohdistuu esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämiseen sekä vanhenevan väestön huolenpitoon, on lähes korvaamatonta työtä. Todellinen malliesimerkki kolmannen sektorin aherruksesta on Lantulan seudun kyläyhdistys. Vuonna 2012 Lantula valittiinkin vuoden kyläksi Pirkanmaalla. Kylien välistä yhteistyötä on Sastamalassa ja sen edeltäjäkunnissa harjoitettu jo pitkään. Kylien välisessä yhteistoiminnassa näkyvät selvästi vanhat kuntarajat. Esimerkiksi Kiikoisten ja Suodenniemen alueella sijaitsevilla kylillä on pitkä keskinäinen yhteistyöperinne. Lisäksi Keikyän ja Kiikan kylillä on ollut parikymmentä vuotta yhteinen tapahtuma, Yllätysten Yö. Talvella 2012 perustetun Sastamalan Kylät ry:n yhteistapahtumissa ollaan oltu sitä mieltä, että yhteistyötä tulee kuitenkin lisätä nykyisestä. Yhtenä suurimpana haasteena on saada kyläyhdistysten kiireiset kyläaktiivit sitoutumaan kylien kattojärjestön yhteiseen toimintaan. Yhteisöllisyyden kannalta keskeinen haaste onkin kylätoiminnan aktiivisuuden lisääminen. Yhteisöllisyyden edistäminen on tärkeää kaikissa maaseudulla asuvien ikäryhmissä sekä asumismuodoissa. Maaseudun rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvät myös maaseudulla asuvien yhteiset kokoontumistilat, kylätalot, joita Sastamalassakin on laskutavasta riippuen parisenkymmentä. Paikallisten asukkaiden ja yrittäjien verkostoituminen on entistä tärkeämpää monien palvelujen siirtyessä maaseutualueilta keskustataajamiin. 21

48 Sopimuksellisuus. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja sen toiminnan hyödyntäminen osana maaseutualueiden palvelutuotantoa on nähtävä yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona. Kyse voisi olla eräänlaisesta sopimuksellisuuden edistämisestä. Periaatteena tässä on, että paikallisesti sovitaan eri töistä ja saadaan näin luotua toimivia palveluita ja uusia ansionlähteitä paikallisesti. Kylät etsivät kohteita, joita voisi tehdä paikallisesti kohtuullista korvausta vastaan joko yrittäjälähtöisesti tai yhdistyksen omana varainhankintana. Itse asiassa Sastamalassa on jo tästä esimerkkitapaus, sillä Sastamalan kaupunki (Sotesin kotihoito) ja viitisentoista kyläyhdistystä sopivat talvella 2013 yhteistoiminnasta alueen asukkaiden avuntarpeen tarkastamisesta häiriötilanteissa. Häiriötilanteella tarkoitetaan esim. sähkökatkoa tai muuta tilannetta, joka pitkittyy ja vaikeuttaa alueen asukkaiden selviytymistä. Avuntarpeessa voivat olla esim. vanhukset ja vammaiset. MAASEUDUN MARKKINOINTI Vahvistamalla alueen myönteisiä mielikuvia sen tunnettavuus ja vetovoima lisääntyvät. Maaseudulla on paljon vahvuuksia ja voimavaroja, joita ei aina huomata tai osata tuoda ilmi. Lisäksi monia hienoja asioita voidaan pitää itsestäänselvyyksinä, vaikka ne oikeasti olisivat ainutlaatuisia elämyksiä maaseudun ulkopuolisille tahoille. Maaseudun ja alueiden erityispiirteiden esiin nostaminen on tärkeätä, sillä se kasvattaa alueen tunnettavuutta tehden siitä houkuttelevan vaihtoehdon erilaisten kohderyhmien silmissä. Markkinoinnilla on mahdollista saada erilaiset kohderyhmät kiinnostumaan maaseudusta. Kohderyhmänä voivat olla esimerkiksi asukkaat, virkamiehet ja päättäjät, ulkopuoliset matkailijat tai maaseudulle houkuteltavat yrittäjät. Markkinointiin on erilaisia työkaluja. Yksi helpoimmista ja kustannuksiltaan edullisimmista on sähköisen median hyödyntäminen, mikä tarkoittaa mm. internetin ja sosiaalisen median luoman monikanavaisuuden käyttöä. Sastamalan kylien esiselvityshankkeessa toteutettiin Sastamalan Kylät ry:n kotisivut: Sivustolla mm. esitellään Sastamalan Kylät ry:n toimintaa ja Sastamalan kyliä eri tavoin. Sivuston alaisuuteen on myös mahdollista rakentaa kyläkohtaisia kotisivustoja, joita on tällä hetkellä jo 14 kylällä. Perinteisempi ja vähintäänkin yhtä hyvä tapa markkinoida kyliä ja lisätä kylien tunnettavuutta on yhteisten tapahtumien järjestäminen. Sastamalan Kylät ry:n näkyvin aikaansaannos on ollut Sastamalan Kylämarkkinat, jotka järjestetään Vammalan torilla kesällä 2014 jo kolmannen kerran. Kyliä ja niiden toimintaa on ollut esittelemässä parisenkymmentä sastamalalaista kylää. * * * Media ja viestintä eivät ole enää erillinen toimiala, vaan rakenne ja toimintaympäristö, johon sosiaalisen elämän kentät ja yritystoiminta liittyvät. Puhutaan blogalisaatiosta, millä tarkoitetaan verkkoyhteisöllisyyden, mielipidekirjoittelun ja median yhdistymistä tavalla, jossa syntyy nopeasti ilmaantuvia ja kantaa ottavia arvoyhteisöjä. Tällaiset yhteisöt ovat tulevaisuudessa näkyvästi toimijaroolissa myös maaseutumielikuvien tuojana, maaseudun markkinoinnin mahdollistajana ja sitä kautta maaseudun kehittämisessä. Maaseudun kehittämisessä on olennaisen tärkeää, millä tavoin maaseudusta viestitään, minkälainen mielikuva maaseudusta syntyy median välityksellä, ja miten maaseudusta puhutaan. Maaseutukuvaa tuottavat kaikki, jotka toimivat maaseudulla tai tiedottavat maaseudun toiminnasta. Vaikka myönteinen maaseutupuhe on viime vuosina vahvistunut, julkisessa keskustelussa nousevat edelleen esiin maaseudun ongelmat sekä maaseudun ja kaupungin erilaisuuden korostaminen. Maaseutua ja kaupunkia ei pidä kuitenkaan nähdä toistensa vastakohtina, vaan pikemmin toistensa tukijoina. Asia on merkittävä kaikilla aluetasoilla, mutta erityisesti paikallisella tasolla, jossa yhteistyön merkitys parhaiten konkretisoituu. 22

49 VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI Kunnallishallinnossa tehtävät päätökset ovat usein mittavia ja laajoja, ja ne vaikuttavat merkittäviltä osin kuntalaisiin ja kunnan talouteen. Siksi päättäjien tulee voida arvioida eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikajänteellä. Mukaan päätöksentekoon tarvitaan useita erilaisia vaihtoehtoja, joista poliitikot voivat valita kuntalaisten näkökulmasta parhaan. Päätösesitysten läpinäkyvyys ja avoimuus edellyttävät vaihtoehtoisia päätösesityksiä ja arvioita, miten erilaiset päätökset vaikuttavat kuntaan ja kuntalaisten elämään. Vaikutusten ennakkoarvioinnilla kunnallisessa päätöksenteossa tarkoitetaan päätösesitysten ja tavoitteiden vaikutusten arviointia etukäteen. Kuntaliitto on laatinut tästä oppaan, joka on tarkoitettu kuntien luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja valmistelijoille. on päätöksentekijän avuksi kehitetty työkalu, jonka avulla maaseutunäkökulmaa saa sisällytettyä valmisteluun onnistuneiden päätösten tueksi. Kaikilla päätöksillä on vaikutuksensa maaseutuun, mutta vaikutukset ovat usein erilaisia kuin keskuksissa. Maaseutuvaikutusten arviointi antaa mahdollisuuden vahvistaa myönteisiä maaseutuvaikutuksia ja ennaltaehkäistä kielteisiä. Maaseutuvaikutusten arvioinnilla voidaan varmistaa, että päätöksentekijät ja valmistelijat ottavat huomioon maaseudulla asuvien, työskentelevien ja vapaa-aikana oleskelevien ihmisten näkökulman. Maaseutuvaikutusten arviointia tarvitaan oikeudenmukaisuuden ja alueellisen tasa-arvon toteutumiseen sekä maaseudun tulevaisuuteen vaikuttamiseen. Vaikutusten ennakkoarvioinnin toteuttamisen myötä päätöksenteosta tulee myös avoimempaa ja läpinäkyvämpää. Oleellisena osana vaikutusten ennakkoarviointia on maaseutuvaikutuksen arviointi. Se 23

50 5. TOIMENPITEET JA TOTEUTUS Maaseudun kehittämisessä vahvalla ja läpinäkyvällä eri osapuolten yhteistyöllä on suuri merkitys. Sastamalan maaseutualueiden kehittäminen vaatii toimia, joita toteutetaan pitkäjänteisesti. Alla on esitelty toimenpiteitä, joiden toteuttamisen pääpaino on asetettu vuosille Maaseutuohjelman täysipainoinen toteuttaminen myös vuosina edellyttää ohjelman toimenpiteiden päivittämisen vuoden 2016 alussa. Maa- ja metsätalous o Maatalouden harjoittajat tarvitsevat aiempaa enemmän ohjausta tukihaussa siirryttäessä uuteen ohjelmakauteen. Järjestetään koulutus- ja tiedotustilaisuuksia EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta keväästä 2014 alkaen. o Järjestetään tilaisuus tilusjärjestelyistä syksyllä o Järjestetään maatilan omistajanvaihdos-/sukupolvenvaihdos -päivät syksyllä o Järjestetään luonnonmukaisen tuotannon 5-päiväinen kurssi (luomukurssi) yhteistyössä Pro Agrian kanssa tammi-helmikuussa Muut maaseudun elinkeinot o Järjestetään opintoretkiä pirkanmaalaisiin maaseutuyrityksiin kesällä o Kannustetaan maaseutuyrittäjyyteen tiedottamalla eri avustusmuodoista: investointi-, kehittämis- ja käynnistysavustukset. o Kehitetään paikallisen maaseudun tuotteiden jatkojalostuksen mahdollisuuksia esim. hankkeen avulla tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Biotalous o Luodaan edellytyksiä bioenergian paremmalle hyödyntämiselle esim. hankkeen avulla tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. o Järjestetään tilaisuus vetytaloudesta syksyllä Tilaisuudessa perehdytään vedyn mahdollisuuksiin mm. polttoaineena sekä sähkön ja lämmön tuottajana. Tietoliikenneyhteydet. Tuetaan valokuituhankkeita maaseudun elinkeinotoiminnan, etätyön ja asumisen vahvistamiseksi. Osallistutaan alueellisen valokuituhankkeen suunnitteluvaiheeseen vuosina ja mahdolliseen toteuttamiseen vuodesta 2016 lähtien. Sähköinen asiointi. Kehitetään sähköistä asiointia järjestämällä mm. sähköisen asioinnin kursseja. Erityisesti keväällä 2015 maatalouden päätukihakuaikana panostetaan kursseihin, koska uuden ja monimutkaisen tukipolitiikan hallinta onnistuu parhaiten sähköisesti. Yksityistiet. Tuetaan maaseudun yksityistieverkon kehittämistä. Selvennetään kuntalaisille kaupungin ja valtion roolia tieasioissa sekä tarkastellaan kaupungin yksityistieavustusten jakoperusteita. Järjestetään yksityistieseminaari syksyllä Liikkuvat palvelut. Pohditaan mahdollisuutta kehittää liikkuvia palveluita erityisesti sellaisille maaseutualueille, joilta palvelut ovat jo vähentyneet. Julkinen liikenne. Kehitetään Sastamalan sisäistä julkista liikennettä etenkin niin, että entisistä kuntakeskuksista olisi mahdollisimman vaivattomat yhteydet Vammalaan. Pohditaan liityntäpysäköinnin kehittämistä, mikä palvelisi myös seudullista liikennettä. 24

51 Vetovoimainen maaseutuasuminen. Nostetaan vetovoimainen maaseutuasuminen yhdeksi kaupungin vahvuuksista. Eräs keino tähän voisi olla ns. vanhojen talojen tori: esim. internet-portaali, jossa olisi esillä myynnissä olevat vanhat maatalot ja mummonmökit. Virkistystoiminta o Ulkoilureitit. Kartoitetaan yhteistyössä kylien kanssa Sastamalan maaseutualueiden ulkoilureitit syksyn 2014 aikana. Laaditaan niistä info-sivusto Sastamalan kylien kotisivuille sekä suunnitellaan, miten ulkoilureittien virkistyskäyttöä voitaisiin edelleen kehittää esim. viitoituksen, tiedotuksen ja markkinoinnin avulla. o Metsäluonto. Esitetään suojeltaviksi Sastamalan kaupungin METSO-raportissa olevia kohteita. Aloitetaan maaseudun luonnon ja hiljaisuuden tuotteistaminen Ritajärven METSO-alueelta vuonna * * * Yhteistyön kehittäminen. Matalan kynnyksen yhteistyötä tulee Sastamalassa lisätä. Tässä ovat osapuolina kaupungin virkamiehet ja luottamushenkilöt, yrittäjät, kolmas sektori, asukkaat ja kesäasukkaat sekä muut toimijat. Kolmannen sektorin merkitys. Vahvistetaan ja tuetaan kolmannen sektorin ja etenkin kyläyhdistysten merkitystä ja roolia oman alueensa asiantuntijoina. Vaikutusten ennakkoarviointi. Kunnalliset päätökset ovat mittavia ja laajoja. Päättäjien tulee arvioida eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikajänteellä. Painotetaan asian merkitystä etenkin maaseutu- ja yritysvaikutusten arvioinnissa. Viestinnän kehittäminen. Kaupungin asukkaille kohdistuvaa viestintää kehitetään esimerkiksi laatimalla alue- ja teemakohtaisia sähköpostilistoja. Kehitetään Sastamalan kaupungin ja Sastamalan kylien internet-sivuja keväästä 2014 alkaen. Sopimuksellisuuden edistäminen. Kehitetään kaupungin ja kolmannen sektorin välille uusia sopimuksellisuuden muotoja Sotesin kotihoidon ja kyläyhdistysten häiriöolosuhdeyhteistyön lisäksi. Kylätoimintaan kannustaminen. o Kylätoiminta-avustukset. Selvitetään kaupungin jakamien kylätoiminta-avustusten vaikutuksia, avustuksia saaneiden kyläyhdistysten avustustarpeita sekä yhdistysten näkemyksiä kannustavammasta avustuskäytännöstä. o Vuoden kyläteko. Valitaan vuosittain Sastamalan vuoden kyläteko. Raati koostuu kaupungin ja kylien edustajista. o Kyläkorttien päivitys. Päivitetään yhteistyössä kylien kanssa kahden vuoden välein kyläkortit (= kylien palvelukartoitus sekä kehittämis- ja yhteistyötarpeet). o Kylien ja vapaa-ajan asumisen neuvottelukunta. Elvytetään kylien ja vapaa-ajan asumisen neuvottelukunnan toiminta, jolla pyritään luomaan edellytyksiä mm. maaseutumaiselle asumiselle. Maaseudun markkinointi o Tiedottaminen. Tiedotetaan Sastamalan mahdollisuuksista asumisessa, yrittämisessä ja virkistäytymisessä. Maaseutua tulee markkinoida kaikkien sellaisten organisaatioiden toimesta, joiden intressissä on Sastamalan maaseudun elinvoimaisuus. o Maaseutuseminaari. Järjestetään säännöllisesti (esim. joka toinen vuosi) Sastamalan maaseutuseminaari. Ensimmäinen maaseutuseminaari järjestetään lokakuussa o Maaseutumatkailu. Järjestetään yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa Sastamala Tutuksi -retkiä eri puolille Sastamalaa kesällä

52 6. LOPPULAUSEET Sastamalan maaseutu tulee säilyttää monimuotoisena, puhtaana ja vetovoimaisena ympäristönä, joka on tulevienkin sukupolvien hyödynnettävissä. Suomalaisella maaseudulla on uudenlaista kysyntää, joka voi muuttaa käsityksemme hyvinvoinnista ja kestävyydestä. Maaseutuympäristöllä on mahdollisuus luovuttaa aineksia hyvään yksilölliseen elämään ja maaseudun biotalous vastaa globaaleihin haasteisiin. Hoidettu maaseutuympäristö houkuttelee uusia asukkaita ja yrittäjiä. Tulee myös muistaa, että elävä maaseutu ilman maataloutta on kuvitteellista. Maa- ja metsätalous luovat myös materiaalisen pohjan, jonka varaan maaseudun asutus pohjautuu. Sen lisäksi maaseudulla on muitakin elinkeinoja ja toimintaa, mutta ruoan tuottaminen on maaseutumaisen asutuksen perusta. Maaseudun kehittäminen on maassamme 2000-luvulla muodostunut entistä paikallisemmaksi ja selvemmin alhaalta ylöspäin jäsentyväksi, kunnista sekä niiden toimijoista lähteväksi kehittämisprosessiksi. Samalla suunnittelu ja hallinta on muuttunut monimutkaisemmaksi ja useita toimijaryhmiä yhteen nivovaksi tapahtumasarjaksi. Tällaisessa tilanteessa maaseudun toimijoiden ja kolmannen sektorin merkitystä ja vaikutusta Sastamalan maaseudun kehittämistyössä on mahdollista ja myös välttämätöntä kohottaa. * * * Maaseudun kehittäminen on kokonaisuus, joka edellyttää vahvaa ja läpinäkyvää yhteistyötä sekä Sastamalan kaupungin että maaseudun asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden, yritysten ja yhdistysten kesken. Lisäksi maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi yhteistyötä tulee harjoittaa kuntarajojen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Suomessa kunnat ovatkin perinteisesti tavanneet verrata itseään muihin väestöltään samankokoisiin kuntiin hakiessaan näiltä mahdollisesti hyviä toimintamalleja. Nykyajan verkostotaloudessa ja varsinkin nykytilanteessa, jossa erilaisten palveluiden ylläpitäminen on haasteellista, on verrokkeja järkevämpää hakea kunnista, joilla on samantyyppinen alue- ja toimintarakenne. Sastamalan kanssa väestöltään suunnilleen samankokoisia ovat mm. satamakaupungit Raahe ja Tornio, tuotantorakenteeltaan yksipuoliset Imatra, Varkaus ja Jämsä sekä maakuntakeskuksen imussa kasvavat Lempäälä ja Hollola. Vaikka paikkakunnat ovat Sastamalan kanssa väestöltään samankokoisia, niiden alue- ja toimintarakenne eroaa Sastamalasta suuresti. Sastamalan tapauksessa eräänlaisia verrokkikuntia voisivat olla esimerkiksi Salo, Hämeenlinna, Kouvola ja Raasepori tai pohjoisempana sijaitseva, kylätoiminnastaan kiitelty Rovaniemi. Useimmat näistä ovat Sastamalaa väestöllisesti suurempia, mutta yhteisiä piirteitä ovat mm. pintaalallisesti suurehko liitoskunta ja monikeskuksinen aluerakenne. Tällöin niillä on Sastamalan kanssa oletettavasti myös samantyyppisiä haasteita, joihin ne ovat joutuneet hakemaan ratkaisuja. Yhteistyö ja verkostoituminen tällaisten kaupunkien ja niiden paikallistoimijoiden, kuten kyläyhdistyksien kanssa, lienee järkevää rakennettaessa Sastamalan ja sen maaseudun tulevaisuutta. 26

53 MAASEUTUKORTTI INFO Väestö as. Pinta-ala 123 km 2 Asukastiheys 11 as./km 2 Yrittäjät 101 kpl Maatilat 69 kpl Kesäasunnot 448 kpl Kuntana KARKKU Sastamalan sydänmailla sijaitseva Karkku on vuosikymmenten saatossa säilyttänyt vahvan identiteetin mm. järvimaisemiensa ja huvilakulttuurinsa ansiosta. Alue on tunnettu myös kupariseppäperinteestään. Taajamassa on ollut rautatieasema vuodesta 1894 lähtien. Nykyään Karkussa on kohtalaiset peruspalvelut, Innovaatiokeskus Voimarinne ja alakoulu sekä kaksi toisen asteen oppilaitosta. Karkun kunta liitettiin Vammalan kaupunkiin vuonna Kunnan vanha vaakuna onkin nykyään Sastamalan kaupungin vaakunana. MAASEUDUN IHMEITÄ... Karkun kirkko (1913) - KUVASSA Pyhän Marian kirkko (1400-luvun lopulta) Rautatieasema (1895) Wanha-Pappila Harsun Wanha pihapiiri + museokoti Passinmäen työläisasutus Sodanajan naisen muistomerkki Sorjalla Lakeside Golf Ritajärven ulkoilualue Horniolla Kuivaluoto (Rautavedessä) Luhtaorvokkialue (luonnonsuojelualue) 27 Tilastokeskus

54 MAASEUTUKORTTI KEIKYÄ INFO Väestö Pinta-ala Asukastiheys Yrittäjät Maatilat Kesäasunnot Kuntana Keikyä sijaitsee Sastamalan lounaisosassa. Alueella katse kiinnittyy seutua halkovaan Kokemäenjokeen, jonka kautta asutus, maatalous ja kulttuuri on levinnyt aikoinaan sisämaahan, mutta joella on yhä tänä päivänä iso merkitys alueen kehitykselle. Rikasta teollisuus- ja käsityöläisperinnettä kantavan seudun merkittäviä kyliä ovat mm. Honkola, Keikyä ja Pehula as. 68 km2 37 as./km2 164 kpl 54 kpl 56 kpl MAASEUDUN IHME ITÄ... Äetsän voimalaitos (1921) KUVASSA Keikyän kirkko (J. D. Stenbäck, 1912) Keikyän kotiseutumuseo Keikyän vanha meijeri (1915) Keikyän Vanhapappila Patsaspuisto ja perinnepatsas Riippusilta (Suomen pisin, 228 m) Heimolan Seuraintalo (1915) Eräperko Aurajärven ulkoilumaastot Yllätysten Yö (marraskuun lopulla) VOIMALAITOKSEN PATOLUUKUT 28 Tilastokeskus

55 KIIKKA MAASEUTUKORTTI Kulttuurihistoriallisesti ja pienyrittäjyydeltään merkittävä Kiikka sijaitsee Kokemäenjoen kahden puolen. Eteläpuolella on Kiikan Jokisivu ja pohjoispuolella Kiikan kirkonkylä sekä Vähähaaran ja Kiimajärven alueet. Kiikka on myös liikenteellisesti hyvin sijoittunut, sillä sieltä on päätieyhteydet Tampereen, Turun ja Pohjanmaan suuntaan. INFO Väestö as. Pinta-ala 172 km 2 Asukastiheys 12 as./km 2 Yrittäjät 142 kpl Maatilat 69 kpl Kesäasunnot 260 kpl Kuntana MAASEUDUN IHMEITÄ... Kiikan kirkko (1807) - KUVASSA Lainamakasiini (1858) Kiikan kylänraitti Sarkia-museo Sarkia-näyttämö Vähähaaran Kotiseututalo ja kota Kiimajärven kylätalo Kiimajärven lintujärvi Yllätysten Yö (marraskuun lopulla) 29 Tilastokeskus

56 KIIKOINEN MAASEUTUKORTTI INFO Väestö as. Pinta-ala 144 km 2 Asukastiheys 8 as./km 2 Yrittäjät 123 kpl Maatilat 67 kpl Kesäasunnot 225 kpl Kuntana Kiikoinen sijaitsee Sastamalan länsiosassa. Asutus on keskittynyt Jaaran, kirkon seudun ja Tervahaudan alueille. Merkittävät vesistöt ovat Kuorsumaanjärvi ja Kiikoisjärvi, josta laskee Jaaranjoki kohti Sääksjärveä. Kiikoisissa on myös vilkasta kulttuuri-, yhdistys- ja yritystoimintaa. Liike-elämän painopiste on siirtymässä vanhalta kylänraitilta valtatien 11 ja kantatien 44 risteämässä sijaitsevan Vuolteen teollisuusalueen tuntumaan. MAASEUDUN IHMEITÄ... Kiikoisten kirkko (1853) Kiikoisten tori (perjantai-iltapäivisin) Kiikoisjoki / Jaaranjoki Jaaran Kyläseurantalo (1905) - KUVASSA Jaaranraitti Sireenikylä Myllymäen torpparimuseo Kuasman Kiäppi ja lintutorni Kiikoisten Purpurit (heinäkuussa) Jaaran Kesämarkkinat 30 Tilastokeskus

57 MOUHIJÄRVI MAASEUTUKORTTI INFO Väestö as. Pinta-ala 269 km 2 Asukastiheys 12 as./km 2 Yrittäjät 266 kpl Maatilat 126 kpl Kesäasunnot kpl Kuntana Mouhijärvi on perinteisesti tunnettu maaseudusta ja vaihtelevista pinnanmuodoistaan. Maisemiensa puolesta alue voi ylpeillä mm. Ryömälänvuorella, Tupurlanjärvellä, Mätiköllä ja Kirkkojärvellä. Selkeen kartano ja Mouhijärven Osuusmeijeri ovat olleet alueen maatalouden kehityksen kannalta tärkeitä. Mouhijärvellä on myös vahva perinne luomutuotannossa. Nykyään Mouhijärvi mielletään Sastamalan toisena kasvukeskittymänä etenkin Häijään myötä. Muita merkittäviä kyliä ovat Hyynilä, Pukara, Salmi, Selkee, Tervamäki, Uotsola ja Vesunti. Mouhijärveltä löytyvät hyvät kunnalliset palvelut ja monipuoliset liike-elämän palvelut. MAASEUDUN IHMEITÄ... Mouhijärven kirkko (1858) Mouhijärven vanhan kirkon paikka (kesäkappeli 1999) Uotsolan kylänraitti Mouhijärven vanha meijeri Herkkujuustola Villa Royal Hyynilässä Kiviniityn Kotieläinpuisto Otamuksen elämyspuisto Salmissa Selkeen kanjoni Mätikkö, Siilijärvi, Kirkkojärvi, Tupurlanjärvi ja Kallojärvi - KUVASSA Arvon Askel kuntotapahtuma Häijään markkinat (heinäkuu) 31 Tilastokeskus

58 MAASEUTUKORTTI SUODENNIEMI INFO Väestö Pinta-ala Asukastiheys Yrittäjät Maatilat Kesäasunnot Kuntana Suodenniemi sijaitsee Pohjois-Sastamalassa. Merkittäviä kyliä alueella ovat keskustaajama Pohjankylän lisäksi Lahdenperä, Leppälammi, Putaja, Sävi ja Taipale. Suodenniemen erityispiirteitä ovat mm. perusmaatalous, vilkas yhdistystoiminta ja kesämökkiläiset. Maatalouden rakennekehitys ei seudulla ole ollut niin voimakasta kuin muualla Sastamalassa. Maatiloja on yhä lähes 100. Sastamalan pitkät välimatkat konkretisoituvat parhaiten juuri Suodenniemellä, sillä sen pohjoiskolkasta Pyykoskenmaasta on matkaa kunnan kaakkoiskulmaan Sammaljoen Kyrkönmaahan peräti 80 km as. 221 km2 6 as./km2 126 kpl 98 kpl 452 kpl MAASEUDUN IHME IT Ä... Suodenniemen kirkko (1831) Suodenniemen Kotiseutumuseo Suodenniemen tori Pirulanvuoren näkötorni (2012) Koskelan museotorppa Lahdenperän rantasauna Putajan kivisillat (1903) - KUVASSA Putajan Maatalous- ja maansiirtomuseo Putajan Patsaspuisto Putajan rantasauna Merkittävät kulttuuriympäristöt o o o 32 Kirkkojärvi Leppälammi-Taipale Koppelon tila Tilastokeskus

59 VAMMALA MAASEUTUKORTTI INFO Väestö as. Pinta-ala 534 km 2 Asukastiheys 26 as./km 2 Yrittäjät 845 kpl Maatilat 279 kpl Kesäasunnot kpl Kuntana Vammala on Sastamalan alueista sekä pinta-alaltaan että väestöltään suurin. Alueelle on tunnusomaista monipuoliset vesistöt, kuten Rautavesi, Liekovesi, Houhajärvi ja Ylistenjärvi. Rautaveden kulttuurimaisema keskustan pohjoispuolella kuuluu Suomen kansallismaisemiin. Vammalan maaseudun merkittävimpiä asutuskeskittymiä ovat Illo, Kalliala, Kaukola, Kutala, Kärppälä, Lantula, Myllymaa, Roismala, Sammaljoki ja Stormi. Muiden Sastamalan alueiden tavoin Vammalassa on vilkasta pienyritys- ja yhdistystoimintaa. MAASEUDUN IHMEITÄ... Pyhän Olavin kirkko Salokunnan kirkko (1960) Sammaljoen kirkko (1924) Ellivuoren laskettelukeskus Emil Danielssonin kivilinna (1906) Pirunvuori (151 m) + luola Kutalan kasino Marskin Salonkivaunu (Kiskokabinetti) Nälkälänmäen kylämiljöö Lantula-talo ja muut kylätalot Tyrvään voimalaitos Hartolankoskessa Kaukolan rautakautinen kalmistoalue Rautaveden kulttuurimaisema Vehmaanniemi (perinnemaisema-alue) Houhajärvi ja Ylistenjärvi Luonnonsuojelualueet lintutorneineen (Ekojärvi, Hanhijärvi, Keskistenjärvi, Tapiolanjärvi) 33 Tilastokeskus