Vaikuttava, puhutteleva osuustoiminta

Transkriptio

1 Vaikuttava, puhutteleva osuustoiminta Apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopisto Apurahatutkija Kirsi Hokkila Itä-Suomen Yliopisto Talousjohtaja Antti Varis Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Saatesanat Tämä aineisto on tarkoitettu kiinnostuneille luettavaksi ja kouluttajille opetuskäyttöön. Aineisto on rakennettu useita lähteitä hyödyntäen. Olemme koonneet listan tässä käytetyistä lähteistä esityksen loppuun. Tämän aineisto on tuotettu osana toteutettua hanketta Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona, jonka rahoittajana toimi Euroopan sosiaalirahasto ESR (osio: Itä-Suomen suuralueosio). Hankkeen vastuuviranomainen oli Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Aineiston tuottamiseen ovat osallistuneet hankkeen vastuullinen johtaja apulaisprofessori Anu Puusa, hankkeen projektitutkija Kirsi Hokkila sekä hankkeen ohjausryhmän jäsen Antti Varis. 1

2 Osuustoiminnan tarkoitus Osuustoiminta on aina ollut ihmisten välistä yhteistoimintaa. Esiosuustoiminta perustui siihen, että vähävaraiset ja harvalukuiset ihmiset tekivät yhteistyötä, koska yksin ei olisi selvitty. Osuustoiminta on oma-apua, yhdessä tekemistä sekä tasa-arvoa heijasteleva ideologia. Osuustoiminnalla on samanaikaisesti sekä sosiaalinen, taloudellinen että kulttuurinen ulottuvuus. Järjestäytynyt osuustoiminta, eli osuuskunnat saivat alkunsa 1800-luvulla teollistuvasta Euroopasta. Osuustoiminta on arvolähtöistä liiketoimintaa: Osuustoiminnan syntymistä ohjasi tavoite yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa avainsanoina voidaan pitää demokratiaa ja ihmisten yhteistoimintaa... Osuustoiminnalla on suuri yhteiskunnallinen merkitys, koska se korjaa heikoimmassa asemassa olevien asemaa yhteiskunnassa. 2

3 Aluksi järjestäytynyt osuustoiminta keskittyi maalaisväestön elinolosuhteiden parantamiseen, joita heikensivät monet silloin vallinneet yhteiskunnalliset ja taloudelliset epäkohdat. Rochdalen pioneerien luoma osuustoimintaperinne muodostaa pohjan nykyaikaiselle osuustoiminnalle (ks. esim. Holyoak 1926)... Rochdalen pioneerien omaksumat toimintaperiaatteet muodostavat pohjan nykyisille ICA:n (International Cooperative Alliance) eli Kansainvälisen osuustoimintaliiton vahvistamille osuustoiminnan periaatteille. Osuustoiminnan tunnuslukuja globaalisti (Pellervo, Osuuskuntien taloudellinen merkitys yllättää: Osuuskuntia on kaikissa maanosissa ja noin 100 maassa. Globaalisti osuuskunnissa on noin miljardi jäsenyyttä. Puolet maailman väestöstä on osuustoiminnan vaikutuspiirissä. Osuustoiminnalliset yritykset työllistävät yli 100 miljoonaa ihmistä. Euroopassa osuuskuntia on noin , niissä on 160 miljoonaa jäsentä ja ne työllistävät yli 5 miljoonaa ihmistä. 1/3 EU-kansalaisista on jonkun osuuskunnan jäseniä. 3

4 Osuustoiminta kansainvälisesti Kansainvälinen Osuustoimintaliitto (ICA) perustettiin vuonna Se on maailman suurin ei-valtiollinen järjestö. Yhdistyneet kansakunnat ovat sitoutuneet osuustoiminnan edistämiseen, vuosi 2012 oli YK:n julistama osuustoiminnan vuosi. Euroopan komissio vuoden 2004 tiedonannossaan korostaa osuustoiminnallisen yrittämisen kehittämisen ja edistämisen tärkeyttä. Euroopan unioni on hyväksynyt asetuksen Eurooppa-osuuskunnista. ICA: Osuustoiminnan vuosikymmenen 2020 teemat ICA on nostanut seuraavat tavoitteet erityisagendalleen, joita pyritään edistämään koulutuksen sekä tiedotus- ja valistustyön avulla: 1. Nostaa jäsenten osallistuminen ja johtaminen uudelle tasolle. 2, Osuustoiminnan kehittäminen kestävän kehityksen mallina. 3. Kehittää osuustoiminnan identiteettiä ja viestiä siitä. 4. Osuustoimintayritysten juridisten ja muiden julkisten puitteiden kehittäminen. 5. Osuustoimintayritysten pääomahuollon kehittäminen. 4

5 Osuustoiminnan tunnuslukuja kansallisesti Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa: Suomessa osuuskuntia on yli Osuuskuntia perustetaan vuodessa noin 200 (vrt. kaikkiaan yrityksiä perustetaan keskimäärin Suomessa yli vuodessa). Suomalaisista 84 % on jäseninä osuuskunnissa ja/tai keskinäisissä vakuutusyhtiöissä. Suomessa on 7,1 miljoonaa osuuskunnan jäsenyyttä. Suomalaisilla keskimäärin 2 osuuskunnan jäsenyyttä, viljelijöillä 4 jäsenyyttä. Osuuskuntien jäsenmäärä on väestömäärään suhteutettuna korkein kaikista maista Suomessa. Osuustoiminta Suomessa Nykyinen osuustoimintalaki on vuodelta Se on yksi kehittyneimmistä lainsäädännöistä. Jäsenomisteinen yritysmalli on kehittyvä osa suomalaista talouselämää: lähes 25 % Suomen BKT:sta syntyy osuuskuntien kautta. Maahamme on kehittynyt kansainvälisesti tunnustettu osuustoiminnallisen johtamisen osaaminen; kyky toteuttaa yhteisöä hyödyttävää liiketoimintaa. 5

6 Osuustoiminnan leviäminen Suomessa (ks. esim. Alanen 1964) Suomessa on ollut esiosuustoiminnan juuret yltävät aina 1400-luvulle saakka. Rochdalen pioneereista lähtenyt moderni osuustoiminta-aate tuli Suomeen 1850-luvulla. Osuustoiminnan rantautumista Suomeen voidaan historiallisesti tarkasteltuna pitää tärkeänä kansamme identiteetin eheyttäjänä sortovallan aikana, joka muodosti otollisen maaperän osuustoiminnan juurtumiselle maahamme. Suomen osuustoiminnan isä, Hannes Gebhard ( ), perusti Pellervo-seuran 1899 edistämään suomalaista osuustoimintaa. Osuustoiminta levisikin nopeasti, mm. nykypäivän suurosuuskunnat (Valio, S-ryhmä, OP-ryhmä) keskusliikkeineen on perustettu luvun alkuvuosikymmeninä... Tärkeä seikka osuustoiminnan nopean leviämisen kannalta on ollut se, että toisin kuin muissa maissa, Suomessa osuustoiminta-liike sai tukensa lukuisilta vaikutusvaltaisilta henkilöitä. Tukijoihin lukeutuvat muun muassa Johan Julian Serlachius, Juho Kusti Paasikivi, Kaarlo Juho Ståhlberg. Keskeinen vaikuttaja oli myös Gebhardin vaimo Hedvig. 6

7 Pellervo-Seura Pellervo on suomalainen osuustoiminnan palvelu- ja yhteistyöjärjestö, joka edistää osuuskuntien toimintaa, osuustoimintaa yrittämismallina ja osuuskuntaa kilpailukykyisenä yritysmuotona sekä työskentelee osuustoiminnan tunnettuuden edistämiseksi. Osuustoiminnan edistämisjärjestöstä Pellervo-Seurasta ja sen verkkosivuilta saa myös osuuskuntien perustamiseen ja toimintaan liittyvää materiaalia ja neuvontaa. Pellervon sivuille on koettu kattava tietopaketti osuustoiminnasta ( jota on osittain hyödynnetty myös tämän aineiston kokoamisessa suosittelemme tutustumista! Pellervon strategian neljä pilaria 1. Luomme edellytyksiä osuustoiminnan kilpailuetujen hyödyntämiselle Suomi rakentuu yhdessä yrittämällä. Osuustoiminta on ensimmäinen valinta! 2. Lisäämme osuustoiminnan kiinnostavuutta ja tunnettuutta 4.Edistämme kilpailukykyisten toimintaedellytysten rakentamista osuustoiminnalle 3.Vahvistamme yrittäjyyttä osuuskuntamallilla 7

8 Osuuskunta yritysmuotona Tämän päivän osuustoiminnan ilmentymiä ovat osuustoiminnalliset yritykset, joista erityisesti suuret, kuten esimerkiksi S-ryhmä ja OP, tunnetaan. Osuuskunta on osuustoimintaideologiaan perustuva taloudellinen toiminta- ja organisoitumismalli. Osuuskuntien tarkoitus on jäsentensä tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät osuuskuntansa tarjoamia palveluita. Perusideana on myös se, että osuuskuntien jäsenet muodostavat yhteisen suuren voiman markkinoilla ja näin parantavat omaa asemaansa suhteessa muihin markkinavoimiin. Osuustoiminta perustuu siten yksilön omaan aktiivisuuteen. Osuustoiminnan hyödyt (esim. jäsenalennus) jaetaan yksilön oman aktiivisuuden mukaan ja osuustoiminnasta syntyvä arvo (esim. osuuskunnan voitto) jaetaan tasan jäsenten kesken... Osuuskunnat ovat pysyvä osa suomalaista yritystoimintaa ja suomalaista omistajuutta. Osuuskunnilla on tärkeä kansantaloudellinen sekä yhteiskunnallinen merkitys laajemminkin kuin taloudellisen toimintansa kautta. Osuuskunta osuustoimintaideologiaan perustuvana organisaatiomallina pohjautuu kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n määritelmiin, arvoihin ja periaatteisiin. Suomesta ICA:n jäseninä ovat Pellervo ja SOK. ICA on määritellyt osuuskunnan itsenäiseksi henkilöyhteisöksi, johon jäsenet liittyvät vapaaehtoisesti toteuttaakseen yhteisesti omistamansa ja demokraattisesti hallitsemansa yrityksen avulla taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja tavoitteitaan. 8

9 Osuustoiminnan periaatteet Osuustoiminnan arvot ja periaatteet eivät ole itseisarvo, keskeistä on niiden mukainen johtaminen ja toiminta. ICA: Osuustoiminnan periaatteet ovat liikkeen elinvoiman muodostava kumulatiivinen kokonaisuus. Ne ovat ohjenuora, jolla osuustoimintaihmiset kehittävät organisaatioitaan. Ne ovat käytännön periaatteita, joita ovat muovanneet sekä sukupolvien kokemukset että filosofiset aatteet. Niiden avulla osuustoimintaihmisten toiminta on tehokasta, osuuskunnat ovat omaleimaisia ja osuustoimintaliike arvokas. Osuustoiminnan periaatteet ja toimintaohjeet uudistettiin nykypäivän tarpeita vastaaviksi ICA:n Manchesterin kongressissa vuonna Osuustoiminnan periaatteet 1.Osuuskunnat ovat vapaaehtoisia ja avoimia organisaatioita. 2.Perusosuuskunnat noudattavat jäsen per ääni periaatetta. 3.Osuuskunnan jäsenet osallistuvat yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti pääoman kartuttamiseen. 4.Osuuskunnat ovat itsenäisiä, jäsentensä hallitsemia, omatoimisuuteen perustuvia demokraattisia organisaatioita. 5.Osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen, luottamushenkilöilleen, liikkeenjohdolleen ja henkilöstölleen mahdollisuuden koulutukseen. 6.Osuuskunnat harjoittavat keskinäistä yhteistyötä. 7.Osuuskunnat toimivat yhteisöjensä kestävän kehityksen hyväksi jäsentensä päättämällä tavalla. 9

10 Perusarvot: Omatoimisuus Omavastuisuus Demokratia Tasa-arvo Oikeudenmukaisuus Solidaarisuus Osuustoiminnan arvot Eettiset arvot: Rehellisyys Avoimuus Yhteiskunnallinen vastuu Muista ihmisistä välittäminen Osuustoiminnan kaksoisluonne Kaksoisluonne on osuustoiminnan muista yritysmuodoista rakenteellisesti erottava ominaisuus. Käsitteen esittelivät saksalaiset tutkijat Draheim (1952) ja Henzler (1960). Heidän mukaansa osuuskunnan tulee olla samanaikaisesti liikeyritys ja jäsenyhteisö. Myöhemmin italialaiset osuustoimintatutkijat Zamagni & Zamagni (2010) ovat osuvasti kuvanneet osuustoimintaa roomalaisen mytologian kaksikasvoisen jumalan Januksen mukaan. Skurnik (2002) on puolestaan kuvannut kaksoisluonnetta roolien kautta eli niin, että osuuskunnalla on liiketoimintarooli ja jäsenyhteisörooli. Osuustoiminnan kaksoisluonteen takia osuustoiminta on vaikeasti selitettävissä ja sen johtaminen on haastavaa. 10

11 Omaleimainen kaksoisluonne Kaksoisluonne tarkoittaa sitä, että osuustoiminnalliset yritykset toimivat muiden liikeyritysten tapaan kilpailluilla markkinoilla, taloudellisena välittäjänä jäsenen ja markkinoiden välillä. Osuuskuntien tulee tehdä ylijäämää, vaikka yleinen väärinkäsitys on, että osuuskunnat tavoittelisivat nollatulosta. Samanaikaisesti osuuskunta on jäsentensä omistama, demokraattisesti johdettu jäsenyhteisö, jonka toiminnan tavoitteita hallitsee ensisijaisesti jäsenistön tarpeet. Osuuskunnat eivät pyri maksimoimaan voittoa ja pääoman tuottoa, vaan tavoitteena on tuottaa jäsenille maksimaalinen hyöty jäsenyydestä ja palveluiden aktiivisesta käytöstä. Dilemmaattinen kaksoisluonne (Puusa, Mönkkönen & Varis 2013) Nykyihmisen yleistä omistajuuskäsitystä hallitsee yksityisomistajuuden periaatteet ja laajasti ajatellaan, että yritystoiminnan lähtökohtainen tarkoitus on voiton maksimointi osakkeenomistajille. Siksi osuustoimintaan ja sen kaksoisroolin onnistumiseen voidaan liittää epäilyä, kysytään, voivatko arvot ja periaatteet toteutua käytännössä kun kyse on kuitenkin yritystoiminnasta? Voidaanko liiketoiminnalliset tavoitteet ja ihmisten tarpeista ja hyvinvoinnista huolehtiminen yhdistää, ainakaan pyyteettömästi? 11

12 Kaksoisluonteen tasapaino Liikeyritysroolin painottuessa liikaa, voi osuustoiminnan lähtökohtainen tarkoitus unohtua ja jäsenistön tavoitteet ja hyvinvointi jäädä toissijaiseksi. Jäsenyhteisöroolin painottuessa liikaa, voi osuuskunnan kilpailukyky ja liiketoimintaedellytykset heikentyä. Kaksoisluonteen roolien tasapainon vallitessa osuustoiminnan liiketoimintarooli mahdollistaa sosiaalisten tavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisen (esim. huolenpito toimintaympäristöstä). Osuustoiminnan heikko tunnettuus Osuustoimintatietämys ei siirry enää sukupolvelta toiselle Suomessa on aiemmin ollut osuustoimintavalistusta (mm. Kuluttajaosuuskuntien keskusliitto ). Aiemmin tieto osuustoiminnasta ja jäsenyys siirtyivät isältä pojalle. Osuuskunnilla yritysmuotona on ollut hyvin vähän jalansijaa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja yrittäjyyskasvatuksessa. Opetuksessa painotetaan osakeyhtiömuotoa, jonka periaatteiden mukaisesti liiketoiminnan tavoitteena ajatellaan olevan osakkeenomistajien taloudellisen voiton maksimoiminen. (Fontrodona & Sison 2006; Tuominen ym. 2010) 12

13 Osuustoiminta yrittäjyyden muotona Osuuskunta on moderni ja joustava yrittämisen muoto. Osuuskunta toimii yhtä hyvin henkilöjäsenten kuin yritystenkin verkostomaisena yrityksenä. Osuustoiminta vahvistaa sekä jäsenen että paikallisen alueen taloutta ja hyvinvointia. Suuri osa suomalaisista yrityksistä on yhden hengen toiminimiyrityksiä (Työministeriö 2013). Yrittäjän ei kuitenkaan aina tarvitse osata ja pystyä tekemään kaikkea yksin. Vaihtoehtona yksinyrittämiselle on osuuskuntayrittäjyys, sillä yrittäjyys voi olla myös yhdessä tekemistä, joka pohjaa mukana olevien henkilöiden osaamisen yhdistämiseen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön... Osuuskunnissa kynnys yrittämiseen on matala. Osuuskunnan perustaminen ei vaadi suuria pääomia. Taloudellinen riski jakautuu useamman toimijan kesken. Jäsen voi säilyttää oikeutensa työttömyysturvaan. Työntekijä voi olla osuuskunnassa palkansaajan asemassa, eli hänellä on sovitellun työttömyyskorvauksen saamisen mahdollisuus joustavasti niiltä ajoilta, jolloin työtä ei ole riittävästi. Tämä on mahdollista, jos jäsenen omistusosuus yrityksestä on alle 15 %, eli osuuskunnan on vähintään 7 jäsentä. Suurin osa suomalaisista osuuskunnista on eri toimialojen pienyrityksiä. Työelämään voi osuuskunnan jäsenenä osallistua omien mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan. Osa-aikatyö, tilapäisten työkeikkojen tekeminen sekä työn, opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen sujuvat joustavasti. 13

14 Miksi osuuskunta valitaan yritysmuodoksi? (Puusa & Hokkila 2014) Yhteisyrittäjyys kiinnostaa: toisilta saa konkreettista apua, voimaa ja rohkeutta. Voidaan hyödyntää jäsenten erilaisuus ja erikoisosaaminen. Halutaan jakaa kustannuksia ja riskejä. Halutaan toimia tasa-arvoisesti - jokaisella omistajalla on yhtä paljon vaikutusvaltaa. Varmistetaan yrityksen säilyminen omissa käsissä. Halutaan yksilöllisyyttä, valta päättää oman työsuhteen ehdoista ja työn tekemisen tavoista. Uusosuustoiminta Uusosuuskunta = Uusosuuskunniksi kutsutaan 1990-luvulla ja sen jälkeen syntyneitä uudentyyppisiä osuustoiminnallisia hankkeita ja yrityksiä, jotka ovat toimintansa alkuvaiheessa ja etsivät omaa asemaansa ja toimintatapaansa markkinoilla (Köppä, Laukkanen & Santala 2000, 105). Uusosuuskuntia kutsutaan myös pienosuuskunniksi. Tyypillinen pienosuuskunta on yritys, jossa kaikki jäsenet ovat samaan aikaan sekä yrittäjiä että työntekijöitä. Työyhteisöä rakennetaan ja kehitetään heidän päätöksillään. Tällöin puhutaan henkilöstöomisteisuudesta (Karjalainen 2010). 14

15 Uusosuuskuntia syntyy tällä hetkellä paljon mm. luoville aloille (media, taide, kulttuuri yms.) sekä hyvinvointialoille. Talouden ja työn epävarmuuden vuoksi entistä useampi alan työntekijä työllistää itse itsensä osuuskunnan kautta. Pätkä-, keikka-, ja kausityöalat Tunnettuja tällaisia osuuskuntia Suomessa mm. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Lilith, Forum Box jne Osuuskuntia käytetään myös paljon oppilaitosten yrittäjyyden oppimisympäristönä, eräänlaisina harjoitusyrityksinä. Esimerkiksi Jyväskylän tiimiakatemiassa Eri alojen osuuskuntia perustetaan vuosittain noin 200 sekä maaseudulla ja kaupungeissa. Viimeisen 20 vuoden aikana on perustettu noin 3000 uutta osuuskuntaa. Uusosuustoiminta on osittain seurausta yhteiskunnassa tapahtuneista rakenteellisista muutoksista: vajaatyöllisyys, uusien työn organisointimallien tarve, maaseudun tyhjentyminen ja toimeentuloongelmat, suhtautuminen yrittäjyyteen muuttunut myönteisemmäksi kuin ennen. Osuustoiminta on kyennyt olemaan yksi vastaus ihmisten tarpeisiin: yhteisöllinen arvopohja on nykyaikaa, elinympäristön infrastruktuurin rakentamista ja työllistymistä omin voimin. 15

16 Osuustoiminnan mahdollisuudet tulevaisuudessa? Uusi työ Joustavuuden vaatimuksen lisääntyminen tulevaisuudessa synnyttää tilausta osuustoiminnalliselle yrittäjyydelle. Sosiaaliset ja yhteisölliset toimintamallit Olennainen osa nykyaikaista nuorisokulttuuria (sosiaalinen media, open source ) Siirtyvätkö myös olennaiseksi osaksi työ- ja liike-elämää tulevaisuudessa? Sote-uudistus Kunnallisten palveluiden yksityistäminen ja yksilön vastuun lisääntyminen palveluiden tuottamisessa Yksilön vastuuta muista ihmisistä yhdessä kannettuna.. Osuuskunta soveltuu erinomaisesti myös yhteiskunnalliseen yrittämiseen. Yhteiskunnallinen yritys vaikuttaa liiketoiminnallaan positiivisesti yhteiskuntaan. Toiminnan pääroolissa on ihmisten ja ympäristön hyvinvointi. Yrityksen toimintatapa on kohtuullinen ja reilu. ( 16

17 Lähteitä Alanen, A J. Hannes Gebhard. Kirjayhtymä. Draheim, G Die Genossenschaft als Unternehmungstyp (2nd edition 1955). Goettingen: Vandenhoeck & Ruprech. Fontrodona, J. & Sison, A The nature of the firm, agency theory and shareholder theory: A critique from philosophical anthropology. Journal of Business Ethics, 66, Henzler, R Osuuskunta yritysmuotona ja jäsentensä tukena. Helsinki: Yhteiskirjapaino. Holyoake, G. J Rochdalen kunnon uranuurtajien historia. Helsinki: Kulutusosuuskuntien keskusliitto. 2. suomenkielinen painos. Juutinen, H., Stenström, Å. & Vuori, R Tehokas omistajahallinto. Jyväskylä: Gummerus. Karjalainen, M-M Osuuskunta on uusi mahdollisuus. Osuustoimintalehti, teemaliite Joensuu: Pellervo-Seura ry. Köppä, T., Laukkanen, J. & Santala J Enemmän kuin yritys Yhteisöllisen yrittämisen menestystekijät. Helsinki: Oy Edita Ab. Laurinkari, J Osuustoiminta utopiasta kansainvälisen yrittämisen muodoksi. Kuopio: Suomen Graafiset Palvelut. Osuustoiminnan neuvottelukunta Osuustoiminnan arvot ja periaatteet luvulle. 4. painos. Puusa, A., Mönkkönen, K. & Varis, A Mission lost? Dilemmatic dual nature of co-operatives. Journal of Co-operative Organization and Management (2013), Puusa, A. & Hokkila, K. 2014: Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuushankkeen loppuraportti, Pöyhönen, S Osuuskunnan hallinto ja osuuskuntalaki. Gummerus Kirjapaino, Jyväskylä. Pöyhönen, S Omistajaoikeudet ja omistaja-arvo osuuskunnissa. Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna. 17

18 Skurnik, S The role of cooperative entrepreneurship and firms in organizing economic activities Past, present and future. Finnish Journal of Business Economics,1, Tuominen, P., Jussila, I. & Rantanen, N Managerial Competence in Consumer Co-operatives: Inducing Theory from Empirical Observations. International Journal of Co-operative Management, 5, Työministeriö Yrityskatsaus Näkökulmia elinkeinopolitiikkaan, yrityksiin ja yrittäjyyteen. Työministeriön julkaisuja: Kilpailukyky 25/2013. Watkins, W. P Yhteenliittymisen voima osuustoiminnan periaatteet tänään ja huomenna. Helsinki: Painokaari. Zamagni, S., & Zamagni, V Cooperative enterprise: Facing the challenge of globalization. Cheltenham, UK: Edward Elgar Publishing. 18