S-ryhmä ja osuuskauppavaalit. S-ryhmä

Transkriptio

1 ja osuuskauppavaalit 1

2 Mistä kaikki sai alkunsa Osuustoiminnan juuret ulottuvat vuoden 1844 Pohjois-Englantiin ja Rochdalen kaupunkiin. Tuolloin kankaankutojat perustivat ensimmäisen elinkelpoisen osuustoimintayrityksen. Teollinen vallankumous ja sitä seurannut kaupungistuminen olivat synnyttäneet uusia yhteiskuntaluokkia, teollisuustyöväestön ja keskiluokkaisen porvariston, joiden ajattelutapaan osuustoiminta sopi. Osuustoiminta syntyi kuluttajien arjen tarpeista. 2

3 Osuustoiminta rantautuu Suomeen Osuustoiminta-ajatus levisi Suomessa nopeasti luvun alussa. Ensimmäinen näihin päiviin saakka yhtäjaksoisesti Suomessa toiminut osuuskauppa on Turussa vuonna 1901 perustettu Vähäväkisten Osuusliike, josta on muotoutunut monien vaiheiden jälkeen nykyinen Turun Osuuskauppa. Vuosisadan alun kaupunkiosuuskaupoille oli tyypillistä, että myymälärakennus ei erottunut ympäristöstään. Vain seinäkyltti kertoi, että oven takana oli myymälä. 3

4 Kuluttajan tarpeet toiminnan lähtökohtana Osuuskaupat perustettiin vastaamaan kuluttajien tarpeisiin: ihmiset halusivat laadukkaita tuotteita kohtuulliseen hintaan. Osuuskauppojen tavoitteet ovat edelleen samat: tarjota asiakkaille tarpeellisia tavaroita ja palveluita helposti ja edullisesti. Kuvassa Toijalan osuuskaupan keskusmyymälä vuonna

5 Faktaa osuustoiminnasta Maailman osuustoiminnallisissa yrityksissä on yli miljardi jäsentä. Osuuskunnilla on tärkeä rooli maatalouden kehittämisessä. On arvioitu, että 50 % globaalista maanviljelytuotannosta tapahtuu osuuskuntien kautta. ICA:n yleiskokouksessa Cancunissa julkistetussa ICA Global 300 -raportissa todetaan 300 suurimman osuustoimintayrityksen liikevaihdoksi miljardia USD ja niissä työskentelee 100 miljoonaa ihmistä Euroopassa on yli osuuskuntaa, ja niissä työskentelee yli 6 miljoonaa ihmistä Suomessa osuuskunnissa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja ne työllistävät yli henkilöä. Suomalaisten osuuskuntien liikevaihto oli yli 32 miljardia euroa vuonna Lisätietoja kansainvälisestä osuustoiminnasta: 5

6 Osuustoiminta ssä Liiketoiminnan perustana ovat osuustoiminnallisuuden tärkeät periaatteet: avoin jäsenyys, kansanvaltaisuus sekä ylijäämän jako eli jäsenten osuus yrityksen tuloksesta. Alueosuuskaupat ovat jäsentensä eli asiakasomistajien omistamia. Kaikki jäsenet omistavat osuuskaupasta yhtä suuren osan. Osuuskaupan keskeinen tavoite on tuottaa palveluita ja etuja jäsenilleen eli asiakasomistajille. Asiakasomistaja on oikeutettu nauttimaan oman osuuskaupan synnyttämästä taloudellisesta hyvästä sekä osallistumaan sen päätöksentekoon. 6

7 YK:n Kansainvälinen osuustoimintavuosi 2012 Kattoteemana: Cooperative enterprises build a better world Tärkeimmät edistettävät asiat vuonna 2012: Osuustoiminnallisen yritysmuodon tunnettuuden lisääminen maailmassa Nuoret ja osuustoiminta Osuustoiminnallinen koulutus ja tutkimus Osuustoiminnan kehittämisen edistäminen kehitysmaissa 7

8 lyhyesti 8

9 n rakenne 9

10 Arina Koillismaa 21 alueosuuskauppaa Maakunta KPO Jukola Eepee Keskimaa PeeÄssä PKO Pirkanmaa Satakunta Suur-Savo Keula TOK Hämeenmaa Ympäristö Eekoo Suur-Seutu Ympyrä Varuboden-Osla HOK-Elanto Varuboden-Osla 10

11 Alueosuuskauppojen ja SOK-yhtymän työnjako ja perustehtävät ALUEOSUUSKAUPAT Palveluiden tuottaminen asiakasomistajille SOK-YHTYMÄ Tukipalvelut Etujen tuottaminen asiakasomistajille Kehittäminen ja strateginen ohjaus Oman alueen hyvinvoinnin edistäminen Oma liiketoiminta 11

12 Liiketoimintarakenne Marketkauppa Liikennemyymäläja polttonestekauppa Tavaratalo- ja erikoisliikekauppa Matkailu- ja ravitsemiskauppa Auto- ja autotarvikekauppa Maatalouskauppa n muut ravintolat n autoliikkeet 12

13 n arvot 13

14 Edustajistovaalit 2012 Vuonna 2012 edustajistovaalit järjestetään kymmenessä alueosuuskaupassa: HOK-Elanto Osuuskauppa KPO Osuuskauppa Maakunta Osuuskauppa PeeÄssä Osuuskauppa Suur-Savo Osuuskauppa Ympäristö Pirkanmaan Osuuskauppa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Turun Osuuskauppa 14

15 Osuuskunnan kokous ja edustajisto Osuuskauppatoiminnan alkuvuosina osuuskaupan jäsenet osallistuivat osuuskaupan päätöksentekoon osuuskunnan kokouksen kautta. Osuuskunnan kokouksessa kaikki kynnelle kykenevät jäsenet kokoontuivat esimerkiksi kyläkoululle tai työväentalolle päättämään osuuskaupan asioista. n alueosuuskaupat ovat nykyisin niin suuria, että kaikkien jäsenten kokoontuminen yhteen tilaan on käytännössä mahdotonta. Tämän johdosta 20 n suurinta alueosuuskauppaa ovat siirtyneet edustuksellisen demokratian mukaiseen edustajistomalliin. Edustajiston tarkoitus on kuitenkin täsmälleen sama kuin osuuskunnan kokouksenkin: tarjota osuuskaupan omistajille foorumi osallistua oman yrityksensä päätöksentekoon. 15

16 Tie edustajistoon on kaikille avoin Niissä 20 alueosuuskaupassa, joissa on käytössään edustajisto, edustajistovaalit käydään joka neljäs vuosi suhteellista vaalitapaa käyttäen. Kuka tahansa yli viisitoistavuotias asiakasomistaja saa äänestää vaaleissa. Kuka tahansa täysivaltainen yli kahdeksantoistavuotias saa asettua ehdolle. Vaaleissa on yleensä useampi jäsenalue. Äänestää voi vain sen jäsenalueen ehdokasta, jolla äänestäjä itse asuu. Samaten ehdolle voi asettua vain omalla jäsenalueella. Ketkä tahansa viisi äänioikeutettua asiakasomistajaa voivat yhdessä perustaa ehdokaslistan, jossa on oltava vähintään kaksi vaalikelpoista ehdokasta. 16

17 Edustajiston rooli Edustajisto kokoontuu normaalisti kaksi kertaa vuodessa, kevät- ja syyskokoukseen. Edustajisto käsittelee kokouksissaan samantyyppisiä asioita kuin mitä käsitellään osakeyhtiön yhtiökokouksessa. Edustajiston tärkeimpiä tehtäviä on valita osuuskaupalle hallintoneuvosto, jonka rooliin kuuluu puolestaan osuuskaupan liiketoiminnan valvonta, osuuskaupan toiminnan huomattavasta supistamisesta tai laajentamisesta päättäminen ja strategian vahvistaminen sekä hallituksen ja toimitusjohtajan valinta. 17

18 Edustajiston rooli Hallintoneuvoston nimittämisen lisäksi edustajisto vahvistaa osuuskaupan tilinpäätöksen, päättää siitä, mihin toimenpiteisiin vahvistetun taseen mahdollisesti osoittama ylijäämä antaa aihetta ja myöntää hallituksen vastuuvapauden. Osuuskaupan edustajisto päättää myös mahdollisista sääntömuutoksista sekä fuusiohankkeista. Sääntö- ja lakimääräisten tehtävien lisäksi edustajisto toimii merkittävänä siltana osuuskaupan johdon ja asiakasomistajien välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että edustajiston ja hallintoneuvoston jäsenet osallistuvat osuuskaupan johdon kanssa erilaisiin seminaareihin ja tuovat esiin edustamiensa asiakasomistajien ajatuksia osuuskaupan kehittämisestä. 18