Hankkeen työnimi: Uusi osuuskunta
|
|
- Ilona Ketonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hankkeen työnimi: Uusi osuuskunta Työryhmä: Jukka Peltokoski, Hanna Moilanen, Tero Toivanen, Haemme apurahaa pamflettityylisen tietokirjan kirjoittamiseen 2000-luvun osuuskuntatoiminnasta. Kirjamme on osa laajempaa uutta osuustoimintaa tarkastelevaa hanketta, jossa kartoitamme erityisesti työosuuskuntien mahdollisuuksista uusilla työmarkkinoilla ja osana yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Hankkeen tehtävänä on innostaa uusia sukupolvia osuustoimintaan sekä antaa käytännön ideoita ja neuvoja osuuskunnan perustamiseen. Kirjan lisäksi hanke tuottaa nettisivuston, joka tulee sisältämään kirjan esittelyn, kattavan kokoelman linkkejä netin jo sisältämiin osuuskuntapalveluihin ja tietolähteisiin sekä nettivideosarjan, jolla tarkoitamme lyhyitä, noin 5-10 minuutin pituisia, videohaastatteluja kiinnostavien osuuskuntaesimerkkien parissa. Nämä julkaistaan kaikille avoimesti YouTubessa sekä sivustolla, joka avataan yleisölle kirjan julkistamisen yhteydessä. Kirjamme lähtökohtana on ajatus, että työosuuskunnat mahdollistavat juuri sellaisia yhteisöllisen, monialaisen ja innovatiivisen työnteon muotoja, joista monet nykyään haaveilevat. Monille osuuskunnat näyttäytyvät myös mahdollisuutena järjestää työtä ja tuotantoa yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Osuuskunnat ovat yhteiskunnallisia yrityksiä, joihin latautuu vaihtoehtoisen toimeentulon, yrittäjyyden ja jopa yhteiskunnallisen järjestyksen unelmia. Uskomme, että osuuskuntapamfletille on suurta tilausta juuri nyt. Historiallisesti uutta osuuskuntatoimintaa on syntynyt tavallista enemmän aina talouden kriisiaikoina. Näin tapahtui viimeksi Suomessa 1990-luvulla, jolloin syntyi runsaasti uusia työosuuskuntia - juuri kun osuustoimintaliike vaikutti katoavan historian kartalta luvun työosuustoiminnalle oli tyypillistä taantuman aikana työttömäksi jääneiden ihmisten pyrkimys työllistää itsensä ja saada uudestaan toimeentulon syrjästä kiinni. Vaikka osa osuuskunnista jäi lyhytikäisiksi, ei niiden silti voi sanoa epäonnistuneen. Pienosuuskuntien perustaminen oli sosiaalinen innovaatio tilanteessa, jossa isot yritykset irtisanoivat joukoittain ihmisiä. Uudet osuuskunnat vastasivat luomalla uusia työpaikkoja ja tarjoamalla palveluja luvun taitetta lähestyttäessä luovien ja asiantuntija-alojen työntekijät ovat löytäneet osuuskunnasta joustavan ja demokraattisen mallin oman, usein monista erilaisista projekteista koostuvan työnsä tueksi. Osuuskunta mahdollistaa yrittäjämäisen työskentelyn ilman yrittäjyyden täysimääräistä riskiä. Työtä voi tehdä itsenäisesti, mutta parhaimmillaan idearikkaassa yhteisössä.
2 Esimerkiksi kun osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, ei jäseniä lasketa yrittäjästatuksen piiriin. Tämä tarkoittaa, että he ovat oikeutettuja palkansaajan työttömyyskorvaukseen, mikä joustavoittaa monen projekti- ja keikkatyöntekijän toimeentulon hankkimista huomattavasti. Osuuskuntaa voidaan käyttää myös yhteisten resurssien jakamiseen, kuten freelancerien ja koodaajien tilaosuuskunnat tekevät. Tänään uutta osuustoimintaa synnyttää uskoaksemme talouden ja työmarkkinoiden epävarmuuden lisäksi koulutetun työvoiman pyrkimys löytää itselleen mielekkäitä yhteisöllisiä ja yksilöllisiä työnteon muotoja luvulla näihin kumpaankin ryhmään - yhtäältä työttömyydestä ja pätkätöistä kärsiviin duunareihin toisaalta mikroyrittäjiin ja itsensä työllistäjiin - on alettu viittaamaan yhteisellä termillä prekariaatti. Prekariaattikeskustelu tarjoaakin tuoreen lähtökohdan uuden osuuskuntaliikkeen tarkastelulle. On sanottu, että jokainen sukupolvi keksii osuuskuntaliikkeen aina uudelleen. Tänään vaikuttaisi, että uusien osuuskuntien taustalla on juuri sellaisia ihmisiä, joihin prekariaattikeskustelu viittaa: toimeentuloltaan epävarmoja, mutta usein myös koulutettuja ihmisiä, joilla on näkemystä ja intohimoa tehdä asioita omilla ehdoillaan. Kirjamme argumentoi osuustoiminnan puolesta. Omakohtaisten kokemustemme lisäksi nojaamme työosuuskuntien piiristä saatuun lomake- ja haastatteluaineistoon, joka on kerätty työryhmämme jäsenen yliopistollista väitöskirjahanketta varten. Lisäksi teemme kirjoitusprosessin aikana muutamia pienimuotoisia tapaustutkimuksia keskenään erilaisista uusista osuuskunnista. Näistä kokoamme kirjaan innostavia ja opettavaisia tapausesimerkkejä, jotka antavat osuustoiminnasta kiinnostuneille ihmisille samastumiskohteita sekä mahdollisuuden oppia toisten kokemuksesta. Kirjan kirjoittajilla on paitsi omakohtaista kokemusta myös aiempaa tutkimusta osuuskuntatoiminnasta. Työosuuskuntia on tutkittu Suomessa eri yliopistoissa 1990-luvulta alkaen. Erityisesti Pekka Pättiniemi, Eliisa Troberg, Panu Kalmi ja Jari Karjalainen ovat tehneet tutkimusjulkaisuja sekä Suomessa että kansainvälisesti (ks. kirjallisuus). Toisaalta Pellervo-Seura on julkaissut useita käytännöllisiä oppaita osuuskunnan perustamista ja kehittämistä pohtiville. Toistaiseksi Suomessa ei kuitenkaan ole julkaistu työosuustoiminnasta kansantajuista, innostavaa tietokirjaa, joka kuvaisi työosuuskuntia suhteessa työelämän muutokseen, prekariaattikeskusteluun, ekologiseen rakennemuutokseen ja eurooppalaiseen keskusteluun yhteisötaloudesta. Pamflettimme esittelee uutta tutkimustietoa, mutta ennen kaikkea se eroaa saman aihepiirin tuoreimmasta kirjallisuudesta asenteeltaan. Pyrimme kirjalla herättämään uutta yhteiskunnallista keskustelua osuustoiminnasta siellä missä teema ei ole ennestään tuttu. Tavoitteena on erityisesti nuoria ja nuorta työvoimaa puhutteleva kokonaisuus, joka erottautuu positiivisesti tyylillään kuivakoista oppaista ja oppikirjoista.
3 Kirjan ajankohtaisuutta perustelee vahvasti myös se, että vuosi 2012 on YK:n julistama osuustoiminnan juhlavuosi. Haluamme kirjallamme osallistua juhlavuoden keskusteluun uudesta osuustoiminnasta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Tarkastelemme kirjassamme myös suomalaisen osuustoiminnan historiaa. Kirjan julkaisemisesta on tehty aiesopimus Into Kustannuksen kanssa. Mikä osuuskunta on? Osuuskunta on henkilöiden vapaaehtoisesti muodostama yritys, jonka tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä tarpeita ja tavoitteita olivat nämä sitten taloudellisia, sosiaalisia tai kulttuurisia. Osuuskunnan omistavat osuuskunnan jäsenet ja se toimii demokraattisesti henkilö ja ääni -periaatteella. Osuuskunnan tarkoituksena voi olla myös aatteellisen tarkoituksen yhteinen toteuttaminen. Suomalaisen osuuskuntaliikkeen historia on maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen mittava. Vaikka toiminnan aatteellisuus ja näkemyksellisyys on sittemmin hiipunut, Suomea pidetään yhä osuuskuntien luvattuna maana. Suomessa on suhteellisesti eniten jäseniä osuuskunnissa maailmassa, yli 5,4 miljoonaa. Liike on yhdistänyt ihmisiä talonpojista työväkeen ja erilaisiin vaihtoehtoisen kuluttamisen ryhmiin. Osuuskunnan tärkeys tänään Osuuskunnan ajankohtaisuus tulee neljältä suunnalta: uudesta työelämästä, eurooppalaisesta yhteisötalouden ohjelmasta, hyvinvointivaltion murroksesta sekä ekologisesta rakennemuutoksesta. Keskustelut pätkätöistä ja prekariaatista antavat aiheen kysyä, voisivatko työntekijät organisoida työtään enemmän osuuskuntien välityksellä. Uudessa taloudessa menestyvät yritykset ovat usein pieniä tai keskisuuria, mutta demokraattisen yritystoiminnan mahdollisuuksiin on kiinnitetty vähemmän huomiota. Kuitenkin työvoiman koulutusasteen noustessa yhä useammille on tärkeää saada päättää itsenäisesti työn sisällöistä ja ehdoista. Menestyksekkäässä tietotyössä korostuvat rikastuttava vuorovaikututus, yhteisöllinen ideointi sekä tiedon vapaa jaettavuus ja käytettävyys. Osuuskunta antaa uudelle työlle mahdollisuuksia. Ympäristönäkökulmasta on puolestaan kysyttävä, voisiko osuuskunnilla olla keskeinen rooli talousjärjestelmässä, joka toteuttaa ekologisen kestävyyden ja solidaarisuuden periaatteita osinkotulojen maksimoinnin ja jatkuvan kasvun sijasta. Osuuskunnilla voi olla merkittävä rooli taloudessa, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukselle sekä halvalle fossiiliselle energialle. Samalla osuuskunnilla voi olla roolinsa uusien paikallistalouksien vahvistamisessa. Eurooppalaisella yhteisötalouden ohjelmalla viittaamme keskusteluihin julkisten palvelujen kriisistä ja siirtymästä palvelutuotantoon, jossa yhteiskunnalliset yritykset ja vertaistuotannon muodot näyttelevät tärkeää osaa. Uuden osuustoiminnan mahdollisuudet ovat tässäkin ilmeiset.
4 Osuuskunta on yksi mahdollinen malli, jolla palvelut voidaan tuoda lähelle asukkaita joustavilla, demokraattisilla, osallistavilla ja kokonaisvaltaisilla tavoilla. Osuuskuntamalli tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti monialaisten ja jaettuun asiantuntijuuteen perustuvien yhteiskunnallisten yritysten pohjaksi. Monialaiset osuuskunnat voi nähdä sekä lähipalvelujen turvaajina että uudenlaisen, mielekkään työn mahdollistajina. Toisaalta myös kriittinen keskustelu on tärkeää. On vaarana, että yhteisötaloutta käytetään joissain tapauksissa vain ideologisena toisena nimenä julkisten palvelujen yksityistämiselle sekä peruspalvelujen supistamiselle. On siis tarkasteltava, millä ehdoilla yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat voivat tarjota uusia mahdollisuuksia hyvinvointipalvelujen huononnusten sijasta. Työn toteuttaminen Kirjan kirjoitustyö toteutetaan elokuun 2011 ja tammikuun 2012 välisenä aikana ja kirja julkistetaan heti alkuvuodesta Kunkin kirjoittajan työajaksi on määritetty kolme kuukautta täysipäiväistä työskentelyä. Työaikojen jakautumisesta elo- ja tammikuun väliselle ajalle sovitaan työryhmän kesken tarkoituksenmukaisella tavalla. Kirjaa varten tehdään ryhmähaastatteluja kiinnostavien osuuskuntaesimerkkien tiimoilta. Kirjan lisäksi projekti tuottaa noin viisi kappaletta lyhyitä videoesittelyjä kiinnostavista, opettavaisista sekä uutta työosuustoimintaa hyvin kuvaavista esimerkkitapauksista. Videoissa käytetään materiaalina myös asiantuntijahaastatteluja. Työryhmä Jukka Peltokoski, YTL, on yhteiskuntatieteiden tutkija ja tietokirjailija, joka kirjoittanut erityisesti uudesta työelämästä, prekariaatista ja uusista yhteiskunnalisista liikkeistä. Peltokoski on ollut mukana kirjoittajana Into Kustannuksen kirjoissa Paskaduunista barrikadille (2009) ja Radikaaleinta on arki. Hän osallistuu myös osuuskuntakahvila Hertan sekä verkkolehti Megafonin toimintaan. Hanna Moilanen, YTM, on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka työstää suomalaisia työosuuskuntia käsittelevää väitöskirjaansa Itä-Suomen yliopistossa. Moilanen työskentelee osa-aikaisena projektitutkijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Hän on perehtynyt uuteen osuustoimintaan sekä tutkimustyössään että vapaana toimittajana ja Osuustoimintalehden avustajana. Tero Toivanen, FM, on jyväskyläläinen tutkija ja opettaja. Hän valmistelee politiikan tutkimuksen väitöskirjaa vertaistuotannosta ja commons-ajattelun poliittisesta teoriasta Jyväskylän yliopistossa. Toivanen on julkaissut vertaistuotantoon, koulutukseen ja vapaan tiedon politiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Hän on toiminut Jyväskylän yhteiskunnallisen opiston rehtorina ja kiinnostunut vertaisoppimisen mahdollisuuksista. Hän on myös yksi syksyllä 2010 julkaistun työelämän muutosta ja osuustoimintaa tarkastelevan Into-kustannuksen Radikaaleinta
5 on arki -kirjan kirjoittajista. Hahmotelma sisällysluetteloksi: Kirjan työnimi: Uusi osuuskunta 1. Uusi osuuskunta - Miksi osuuskunta on ajankohtaisempi kuin koskaan - Jokainen sukupolvi keksii osuuskunnan uudelleen - Maailman tila osuuskunnan haasteena - Uusi osuuskuntaliike on täällä - Kirjan ja kirjoittajien lähtökohdat Tapauskuvaus I 2. Historia - Varhaisia vaikuttajia - Hannes Gebhard ja suomalaisen osuuskunnan alku - Työväenliikkeen ja talonpoikaisliikkeen ristiriitoja ja rinnakkaiseloa - Vanhojen osuuskuntien muumioitumien, uusosuuskuntien tuleminen luvun lama murroskohtana - Työosuustoiminnan kaksi aaltoa Suomessa - Uutta osuustoimintaa maailmalla - Tapaus Mondragon Tapauskuvaus II 3. Uuden työn markkinat - Pätkätyöläiset ja itsensä työllistäjät - Suomalaisten työosuuskuntien kirjo - Työosuuskunnat itsensä työllistämisen väylänä - Tiivistys suomalaisten työosuuskuntien kokemuksista suhteessa työhön, työllistymiseen ja yrittäjyyteen tutkimusaineiston pohjalta - Vertaistuotanto, yhteiset resurssit ja verkostot uuden työn voimavarana Tapauskuvaus III 4. Julkisen ja yksityisen välissä: uusi palvelutuotanto - Tausta: hyvinvointivaltiosta hyvinvoinnin sekatalouteen - Yhteiskunnalliset yritykset ja eurooppalainen yhteisötalous - Osuuskunnat lähipalvelujen tuottajina - Vertaistuotannon uusia tuulia: aikapankit, lainaamot ja kierrätyspalvelut Tapauskuvaus IV
6 5. Kauan eläköön osuuskunta! - Uusi kansainvälinen keskustelu - Osuustoiminta on jo täällä!: vertaistuotanto haastaa talouden logiikat - Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja solidaarinen talous visioina - Osuuskuntapoliittisia haasteita - Luototus osuuskuntayrittämisen kynnyksenä - Yhteisöllisyyden haaste Tapauskuvaus V 6. Kuinka perustan osuuskunnan? - Lähtökohtana ystävät ja yhteinen idea - Perusperiaatteet ja osuuskuntalaki - Kysy neuvoa: osuustoimintakeskukset ja muut palvelut - Koulutusmahdollisuudet ja tutkimustoiminta Tapauskuvaus VI 7. Uusi osuustoimintavisio - Lyhyt loppuyhteenveto - Katse kohti tulevaa Kirjallisuutta Kalmi, Panu (2010): Catching a Wave: The Formation of Co-operatives in Finnish Regions, käsikirjoitus, Kansantaloustieteiden laitos, Aalto-yliopisto. Karjalainen, Jari (1995): Työtä vuokraavat osuuskunnat Suomessa - arvioita toiminnasta vuonna 1994, Helsinki: Helsingin yliopisto. Karjalainen, Jari & Lohi, Marika (1996): Työosuustoiminta työllistymisen välineenä, Helsinki: Työministeriö. Kehittyvä osuuskunta, Kysyvä työkirja pienosuuskunnille, Helsinki: Pellervo-Seura. Laurinkari, Juhani (2004): Osuustoiminta - utopiasta kansainvälisen yrittämisen muodoksi, Helsinki: Pellervo. Laurinkari, Juhani (toim.) (2007): Yhteisötalous - johdatus perusteisiin, Helsinki: Palmenia. Osuuskunnan perustajan opas (2010), Helsinki: Pellervo-Seura.
7 Pirinen, Kari (2001): Työosuuskunnat työyhteiskunnan muutoksena, Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Pättiniemi, Pekka (1994): Yritetään yhdessä - uusosuustoiminnan opas, Helsinki: Kansan sivistystyön liitto KSL. Pättiniemi, Pekka (2000): Suomalainen työosuustoiminta osana eurooppalaista työosuustoimintaa, Julkaisussa Osuustoimintatutkimuksen vuosikirja 2000: osuustoiminta sosiaalisena pääomana, Mikkeli: Taloudellisen yhteistyön ja osuustoimintatutkimuksen seura. Pättiniemi, Pekka (2001): Finland: labour co-operatives as innovative response to unemployment, Teoksessa Borgaza & Defourny (edited) The Emergence of Social Enterprise, London: Routledge, Pättiniemi, Pekka (2006): Social Enterprises as Labour Market Measure, Kuopio: Kuopion yliopisto. Pättiniemi, Pekka & Tainio, Jukka (2000): Osuustoiminnan periaatteet kilpailueduksi, Helsinki: Helsingin yliopisto. Salminen, Matti (2011): Yrjö Kallisen elämä ja totuus. Helsinki: Into Kustannus. Seppelin, Markus (2000): Osuustoiminnan jalanjäljillä - katsaus suomalaisen osuustoimintaliikkeen historiaan, Helsinki: Helsingin yliopisto. Troberg, Eliisa (1997): Työosuustoiminnan erityispiirteet ja niiden vaikutukset osuustoiminnalliseen yhteisyrittäjyyteen, Turku: Turun kauppakorkeakoulu. Troberg, Eliisa (2000): The Relevance of Transaction Costs and Agency Theoretical Concepts to the Management of Knowledge Intensive Co-operatives, Turku: Turun kauppakorkeakoulu. Wilenius, Markku (1993): Utopioista käytäntöön - työosuuskuntien roolista ja merkityksestä osuustoimintaliikkeessä, Helsinki: Helsingin yliopisto.
YHTEISÖTALOUS JA VERTAISTUOTANTO OVAT TULEVAISUUS
107 PUHEENVUOROJA YHTEISÖTALOUS JA VERTAISTUOTANTO OVAT TULEVAISUUS Jukka Peltokoski, Hanna Moilanen & Tero Toivanen * Kriittisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime aikoina vilahdellut uutta
Osuustoimintatutkimuksen eteneminen
PELLERVON PÄIVÄ 2007 PELLERVO-SEURAN VUOSIKOKOUS Kokousesitelmä: Osuustoimintatutkimuksen eteneminen KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ESITYKSEN SISÄLTÖ Osuustoimintatutkimuksen
Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg
Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Esityksen sisältö Mistä lähdettiin liikkeelle? Uudet tuulet alkavat puhaltaa... Missä mennään nyt? Osuuskuntatrendejä
Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013
Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013 Päivän ohjelma 10.00 10.15 Tervetuloa seminaariin Yhdessä yrittämään! Itä-Suomi hankkeen toiminnan esittely Projektipäällikkö Tytti Klén, Helsingin
Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu
Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden
SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät
Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012
Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali
Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti
1 Tarkista opetussuunnitelmien sisällöt sekä opintojaksokuvaukset WebOodista. Muutoksia yleisissä tenteissä Yhteiskuntatieteiden laitoksen ja historia- ja maantieteiden laitoksen yleiset tentit yhdistyvät
Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes Gebhard 150 -juhlavuonna
1 Puhe 9.4.2014 Pellervo-Seura ry:n vuosikokous 2014 Vanha ylioppilastalo, Helsinki Valtuuskunnan puheenjohtaja maanviljelysneuvos Timo Komulainen Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes
Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015
Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille
Osuustoiminta- Ensimmäinen valinta!
Suomi rakentuu yhdessä yrittämällä Osuustoiminta- Ensimmäinen valinta! Pellervon strategia 2012-2017 Hallituksen hyväksymä 8.11.2011 Valtuuskunnan vahvistama 9.12.2011 Sisällys Pellervon tahtotila Pellervon
Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita
Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti
AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ
Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan
OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys
SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä
SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin
SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO
SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO KONSORTION HANKKEITTEN YHTEINEN VIITEKEHYS Asumisregiimi = ne perusperiaatteet, joille maan asumisen järjestelmä
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä
TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset
Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa
Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä
Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.
Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa
Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy
Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali
Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret
Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa
SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN
SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan
Co-op Network Studies yliopistoverkosto
Co-op Network Studies yliopistoverkosto Osuustoiminnan ja yhteisötalouden opinnot Opintojaksokuvaukset 2011-2012 Ruralia-instituutti Mikkeli CO-OP NETWORK STUDIES Co-op Network Studies on vuonna 2005 perustettu
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
Miten pääsen alkuun?
26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi
Co-op Network Studies
Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
Co-op Network Studies
Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan
1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010
Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010 Kommenttipuheenvuoro pienosuustoiminnan tutkimustarpeet Yhdessä yrittämään! hanke Niina Immonen Suomessa vallalla yksinyrittämisen kulttuuri Yrityskannasta 93%
Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla
Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,
Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?
Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi
4H ja osuustoiminta on POP
4H ja osuustoiminta on POP 2 4H ja osuustoiminta. Miksi? Kosketuspintoja työelämään Osuustoiminta kasvattaa suosiotaan nuorten keskuudessa! Lähiruokapiirit, ohjelmatoimistot, musiikkipoppoot. 4H:lle oleellinen
Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!
Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä
KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ
KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu
Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)
Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi
POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913
POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
Sami Karhu Toimitusjohtaja Osuustoimintakeskus Pellervo ry
ARA-asuntoosuuskunta seminaari 8.4.2019 Sami Karhu Toimitusjohtaja Osuustoimintakeskus Pellervo ry Osuustoimintakeskus Pellervo ry Simonkatu 6, 5. kerros, Helsinki Osuustoiminta muuttuvassa maailmassa
Yhteisötalouden käsitteestä
Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011
Kuntaesimerkkinä Oulu
Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu
Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,
Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!
Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.
Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi
Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen
ICA. Cooperative enterprises build a better world
YK:n Kansainvälinen Osuustoimintavuosi 2012 ICA:n maailmanhallituksen jäsen SOK Maine ja vastuullisuus 1 Osuustoimintajärjestöt Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA Pj. Dame Pauline Green Pääjohtaja
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä
CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto
CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun
Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen
Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,
POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma
POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma SOSIAALINEN YRITYS Yritys, jonka tavoitteena on kannattavan liiketoiminnan ohella
Sosiaalinen media työnhaussa
Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalisen rekrytoinnin kanavat Englantilaisen yrityksen Provide vuonna 2012 luoma sosiaalisen rekrytoinnin kompassi (inhunt.fi) Some sopii kaikille ei vain viestintä- ja
Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä
Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:
Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto
Päivitys 2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Lähtökohtia Maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet päivitetty 2004 Työryhmä: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Hanna Martikainen, Leena Kruuti, Kyösti
Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?
Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä
YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit
YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama
Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri
Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa
Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista
Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista vaikutuksista ja tiedonvälityksestä Eurajoen ja sen naapurikuntien asukkaiden näkökulmasta (SEURA) Tutkijat Professori Tapio
Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Asiakkaat 4,556277056 Asiakkaat Kierros 1 Kierros 2 3. kierros 3,830897704 3,722135008
Pienosuuskuntien johtamisen haasteet
Pienosuuskuntien johtamisen haasteet Pellervon valtuuskunnan jäsen FT Pekka Pättiniemi Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Pellervon Päivä 11.4.2007 1 Osuuskunnan johtamisen
OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA
OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??
Avustus asukaslähtöiseen asuntoosuuskuntakokeiluhankkeeseen
Avustus asukaslähtöiseen asuntoosuuskuntakokeiluhankkeeseen 2019 Sisällys 1 Avustuksen tausta... 3 2 Avustuksen hakemiseen oikeutetut... 3 3 Avustuksen kohdentaminen... 3 4 Avustuksen hakeminen vuonna
Pieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen
Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
Uutta järjestöyhteistyötä ja uusia muutostrendejä
Uutta järjestöyhteistyötä ja uusia muutostrendejä Taiteella ja kulttuurilla hyvinvointia Etelä-Pohjanmaalle infotilaisuus 26.6.2018 Miika Kataja, osallisuusagentti, väitöskirjatutkija E-P:n Järjestöt mukana
Rauhankasvatusinstituutti ry
Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi
AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS
AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
Miten perustamme Naapuruuspiirin?
Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset
Tukea ja kumppanuutta yrittäjille
Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden
Professorien energiapoliittinen kannanotto
Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi
Arvoisa osuustoimintaväki, kansanedustajat, hyvät naiset ja herrat
1 Pellervon Päivä 2015 Radisson Blu Royal Hotel, Helsinki 9.4.2015 Avauspuheenvuoro Valtuuskunnan puheenjohtaja Maanviljelysneuvos Timo Komulainen Pellervo-Seura ry Arvoisa osuustoimintaväki, kansanedustajat,
ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä
ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä Jari Kolehmainen & Valtteri Laasonen Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Sente Millä eväillä uudistutaan innovaatiopolitiikan
SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu
SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä
Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen
Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,
Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt
Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen
Historian ja etnologian laitos
Historian ja etnologian laitos JYU. Since 1863. 15.11.2018 1 Historia JYU. Since 1863. 15.11.2018 2 Historian oppiaineen sisältöjä Historiassa ei opiskella vain tosiasioita tai faktoja, vaan opetellaan
PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ
HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13
Työturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen
Työturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö, TTK Tukea toimialojen kehittämiseen aamuseminaari 1.11.2017 klo 8:30-11:00 Työturvallisuuskeskuksen
FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013
FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta
EDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
Kivi leivässä vai manteli puurossa?
Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja
Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin
Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa
Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO
Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena
Ajankohtainen Uno Gygnaeus
Ajankohtainen Uno Gygnaeus I II III SUOMEN KOULUHISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIRJA 2010 Ajankohtainen Uno Cygnaeus Uno Cygnaeuksen juhlavuosi 2010 KOULU JA MENNEISYYS XLVIII IV ISSN 0780-7694 ISBN 978-952-92-8080-3
Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus
Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.
Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.
Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS
1 (5) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 23.5.2011 klo 13-15.30 Paikka Sovatek, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Hannu Koivisto Kari Lahti Maritta
Osuustoimintatutkimus 2017 KOKO VÄESTÖ Yhteenveto. Osuustoimintatutkimus Kantar TNS Agri
Osuustoimintatutkimus 2017 KOKO VÄESTÖ Yhteenveto 1 Yhteenveto tunnettuus ja suhtautuminen Osuustoiminnan tunnettuus on kasvanut reippaasti 10 vuodessa Osuustoimintaa erittäin huonosti tai ei lainkaan
Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto
Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Taustaa rinnakkaistallentamiselle Avoin julkaiseminen (Open publishing, Open Access) Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan