kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1/2012"

Transkriptio

1 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1/2012 teemana yhteiskuntavastuu Saamelaiset saivat Sajoksen s. 18 > Senaatti-kiinteistöjen ympäristöteot s. 8 > Vuokrasopimus taipuu kustannusjahtiin s. 16 > Museovirasto vaalii kulttuuriperintöä uudistetuissa tiloissa s. 26

2 rauhoittaa vilskeen Raisa Laatikaisella on monta asiaa hoidettavana. Wieniläissalin pylvääseen hän malttaa hetkeksi nojautua, vaikka palava halu onkin jo ohjeistaa pöytiä kattavia tarjoilijoita kohta salissa alkavaa tilaisuutta varten. Säätytalon emäntänä Raisa Laatikainen vastaa valtioneuvoston edustustilana toimivan arvorakennuksen sadoista vuosittaisista tapahtumista. Tilaisuuksien koko ja luonne vaihtelevat kahden keskisistä lounaista ja pienistä työryhmäkokouksista tuhannen hengen juhlavastaanottoihin. Kokeneella emännällä ei silti stressitaso nouse eikä paniikki iske.»pidän siitä, että on paljon tekemistä. Mitä enemmän vilskettä, sitä mukavampaa. Työni on mielenkiintoista, haasteellista ja vaihtelevaa. Tunnen olevani ihan oikeassa paikassa.» On helppo huomata, että Raisa Laatikainen pitää työstään. Niin kiireiseksi hän ei päiviään päästä, etteikö muistaisi edelleenkin nauttia upeasta työympäristöstään. 121-vuotiaan Säätytalon tiloista vihreä sävyinen Wieniläissali on emännän suosikki. Sali huokuu rauhoittavaa kauneutta ja värien harmoniaa mattojen sävyistä seinämaalauksiin. Pöytien kukkaasetelmien väritkin löytyvät salin seinistä ja koriste maalauksista.»vaikka olen ollut tässä talossa jo 20 vuotta, tuntuu siltä, että vieläkin löytyy aina silloin tällöin joku ennen näkemätön yksityiskohta ihasteltavaksi.» info Karl Gustaf Nyströmin suunnittelema Säätytalo rakennettiin vuosina säätyvaltiopäivien aatelittomien säätyjen kokoontumispaikaksi. Rakennus otettiin käyttöön tammikuussa Valtioneuvoston kanslian hallintaan talo siirtyi vuonna Täydellinen peruskorjaus aloitettiin vuonna 1988, ja se valmistui sisätilojen osalta vuoden 1991 lopussa ja ulkopuolelta vuonna Säätytalo kuuluu Senaatti-kiinteistöjen arvokiinteistöihin. Senaattikiinteistöjen hallinnassa on lähes rakennusta, joista 470:llä on virallinen suojeluasema. Senaatti-kiinteistöt huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen arvon säilymisestä yhteiskuntavastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 2 kontrahti 1/2012

3 lempipaikka Teksti Tuija Holttinen Kuva Jari Härkönen Säätytalon Wieniläissali kiehtoo emäntää. kontrahti 1/2012 3

4 Markku Jokinen Annaleena Rajala sisältö Matti Immonen Jari Härkönen 10 Mirjami Laitinen ja Verohallinnon ekoteot. Satu Simpanen-Ahlgren kertoo Senaatti-kiinteistöjen tuloksesta. Museovirasto sai asianmukaiset tilat Kulttuuritalon naapurista. 4 kontrahti 1/2012

5 pääkirjoitus Työ- ja elinkeinoministeriön Antti Joensuu esittelee monipuolista älytaulua. Se palvelee niin strategiakokouksissa kuin ideariihissäkin. (kuva alla) 30 Jari Härkönen Vakiopalstat Lempipaikka 2 Talous 14 Uusi elämä 29 Kurkistus ulos 30 Uutiset 32 Resumé 34 kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Toimituskunta: Jari Auer, Marjatta Erwe, Karl Gädda, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Petri Porkka ja Satu Simpanen-Ahlgren. Toimitus: Legendium Oy, puhelin Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Repro: Faktor Oy Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2 Kannessa: Saamelaiskulttuurikeskus Sajos. Kuva: Mika Huisman Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, Helsinki Valtakunnallinen vaihde fax Sähköpostiosoitteemme: Senaatti-kiinteistöt on liikelaitos, joka valtion sisäisenä toimitilaasiantuntijana tuottaa ja tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä palveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskuntavastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä kiinteistöjen ja palvelujen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Tilankäyttöä on tehostettava Taloudellinen vastuu on yksi kestävän kehityksen kolmesta peruspilarista. Se tarkoittaa vastuuta omistajaa, lainanantajia, omaa henkilöstöä ja sidosryhmiä kohtaan. Olemme karmaisevalla tavalla nähneet Kreikan velkakriisin kohdalla, mihin taloudellisen vastuun unohtaminen johtaa. Kaikki tämä koskee omassa mittakaavassaan myös Senaattikiinteistöjä. Olemme taloudellisessa vastuussa budjettivaltiolle, joka on sijoittanut varojaan noin 3 miljardia euroa Senaatti-kiinteistöjen oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen, sekä lainanantajille, jotka ovat sitoneet varojaan lainoina noin 1,6 miljardia euroa. Vastuullamme on vuosittaisina menoina noin 70 miljoonan euron korkokulut ja miljoonan euron lainanlyhennykset. Näistä vastuista selviydymme terveen vuokrajärjestelmän ja hyvän taloudenpidon turvin. Runsaan 200 miljoonan vuotuiset investoinnit pystymme toteuttamaan, kun otamme vuosittain uutta lainaa suurin piirtein saman määrän mitä lyhennämme vanhoja velkoja. Mikään ei ole niin helppoa kuin romuttaa terve taloudellinen pohja. Tämä on keskeinen syy, miksi puolustamme kynsin hampain toimivaa vuokrajärjestelmäämme. Ymmärrämme tässä vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa myös asiakaskunnastamme vuokriin kohdistuvat paineet, mutta oikea ratkaisu ei ole lähteä romuttamaan vuokrajärjestelmää. Se ei tuo valtioyhteisön kassaan yhtään uutta euroa. Se mikä on arvokasta, on tehostaa tilankäyttöä ja vapautua tarpeettomista tiloista. Tässä työssä haluamme olla asiakkaitamme auttamassa asiantuntijapalveluidemme muodossa ja meneillään onkin pitkälti toista sataa toimeksiantoa tältä saralta. Hyvää kevään tuloa! Aulis Kohvakka kontrahti 1/2012 5

6 yhteiskuntavastuu Yhteiskuntavastuu ulottuu kaikkeen toimintaan»yhteiskuntavastuu on osa meidän jokapäiväistä operatiivista toimintaamme, joka muodostuu toimitilojen vuokrauksesta, palveluiden tuottamisesta, kiinteistöjen ylläpidosta ja hoidosta sekä investointihankkeiden tekemisestä. Valtion toimitilaasiantuntijana otamme huomioon aina valtion kokonaisedun, mikä koituu viime kädessä myös veronmaksajan eduksi», toteaa johtaja Juha Lemström Senaatti-kiinteistöistä. Teksti Minna Saano Kuvat Hanna Linnakko Uudis- ja korjausrakentamisessa vastuullinen rakentaminen koskee sekä tilojen että ympäristön tuottamista.»asiakkaamme voivat luottaa siihen, että tarvittavat toimenpiteet kaikissa vaiheissa on tuotettu yhteiskuntavastuullisesti. Edellytämme ja valvomme, että urakoitsijat pitävät työmaiden turvallisuudesta huolta. Samoin ympäristöasioiden täytyy olla kunnossa. Talousrikollisuuden riski on työmailla olemassa, ja sen ehkäisemiseen kiinnitämme erityistä huomiota», Juha Lemström kertoo. Arkkitehtuuripoliittinen lähtökohta rakentamiselle on, että valtio haluaa tehdä hyvää rakennettua ympäristöä. Siitä huolehditaan toteuttamalla ajalle parhaat mahdolliset suunnitelmat. Suojelukohteissa korjausrakentaminen tehdään Museoviraston edellyttämien selvitysten ja tutkimusten mukaisesti yhteistyössä sen kanssa.»kulttuuriperinnön säilyttämiseen panostamme aikaa, vaivaa ja rahaa», sanoo Lemström. Peruskorjaus- ja uudisrakentamiseen liittyvät myös esteettömyysasiat, joita Senaatti-kiinteistöissä katsotaan laajalla perspektiivillä.»kaikkien valtion asiakkaiden, pyörätuolista, näkö- tai kuulovammasta huolimatta, pitää päästä asioimaan valtion rakennuksissa. Esteettömyyttä haluamme toteuttaa paremmin kuin vain lain edellyttämällä minimitasolla.» Vastuullisuudesta vastaa osaava henkilöstö Kiinteistöjen ylläpidon osalta päällimmäisinä seikkoina ovat niiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen. Hyvän työympäristön osalta Senaatti-kiinteistöt panostaa muun muassa sisäilmaasioihin. Talousrikollisuuden ennaltaehkäiseminen liittyy myös kiinteistöjen hoitoon.»asiakkaillamme on monessa kohteessa isoja turvallisuusvaatimuksia ja siksi varmistamme, että kiinteistön ylläpidosta vastaavat kumppanimme ovat rehellisiä ja luotettavia. Ylläpidosta maksamme tilan Tänä vuonna tapetilla ovat talousrikollisuuden torjuminen, energia-asiat ja HTH. käyttäjien palautteen mukaisesti joko palkkiota tai annamme sanktioita. Koemme tämän vastuulliseksi toiminnaksi, jolla voimme auttaa omia asiakkaitamme saamaan itselleen hyvät ja toimivat tilat.» Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuupolitiikan tärkeänä osana on henkilöstöpolitiikka, jolla huolehditaan jatkuvasta osaamisen kehittämisestä.»olemme toimialalla edelläkävijä, ja se paikka meidän on lunastettava yhä uudelleen. Asiakkaamme, valtio, kunnat ja muut tahot asettavat odotuksia meitä kohtaan ja pystymme vastaamaan niihin, kun meillä on osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta.» Painopisteet vuonna 2012 Tänä vuonna yhteiskuntavastuun pääteema Senaatti-kiinteistöissä on talousrikollisuuden torjuminen. Tammikuussa Senaatti-kiinteistöt julkaisi uudet oheistukset talousrikollisuuden torjuntaan investointihankkeissa. Ensimmäisenä Suomessa se otti sopimussakon käyttöön: jos toimija tai urakoitsija jää kiinni talousrikollisuudesta, joutuu hän maksamaan euron sakot Senaatti-kiinteistöille sen lisäksi, mitä viranomaiset mahdollisesti sakottavat. 6 kontrahti 1/2012

7 »Kaikki suunnittelumme, toimintamme ja valvontamme, niin itselle kuin kumppaneillemmekin, lähtee yhteiskuntavastuun periaatteesta», johtaja Juha Lemström sanoo. Energiatehokkuuden parantaminen on toinen tämän vuoden iso asia.»perusviestimme on, ettei valtio pääse pelkästään rakennusten energiatehokkuuksia parantamalla säästötavoitteisiin, vaan myös niissä työskentelevät ihmiset täytyy saada toimimaan ympäristötietoisesti.» Kolmantena teemana Lemström nostaa Hallinnon tilahallintaprojektin (HTH). Sen myötä Senaatti-kiinteistöistä tulee tietopalveluyksikkö, jolla on hallus- saan valtion kokonaistilankäytön tiedot. Näistä tiedoista selviää muun muassa millä ehdoilla tiloja vuokrataan, millaiset tilatehokkuudet ovat ja mikä on niiden energiatehokkuus. Tilajohtaminen voidaan hoitaa järkevästi näiden tietojen avulla. Kehitystyö vapaasti käytettävissä Senaatti-kiinteistöt ottaa toiminnassaan huomioon niin valtion kokonaisedun kuin myös koko toimialan kehittymisen.»roolimme on antaa kehitystyömme avoimesti muiden käyttöön. Näkyvimpinä esimerkkeinä ovat BIM-mallinnus ja talousrikollisuuden torjuntaohjeet. Omilla nettisivuillamme on paljon tietoa, mutta ennen kaikkea vaikutamme järjestöjen, kuten Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n kautta. Uskomme avoimeen yhteiseen kehittämiseen, jossa mallit ovat alan hyödyksi käytettävissä.» Talousrikollisuuden torjumisesta lisää sivulla 25 ja > Kumppaneille > Talousrikollisuuden torjunta. kontrahti 1/2012 7

8 ympäristöteot Ponsse Senaatti-kiinteistöt siirtyy fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. sidosryhmillemme. Olemme myös hyödyntäneet suunnitelmaa varten kerättyä pohjatietoa esimerkiksi valtion kiinteistöjä koskevien toimenpideohjelmien, määräysten ja lakien valmisteluissa», kertoo johtava asiantuntija Juha Muttilainen. Investointiprosessit kehitystyön kohteena Suuri savotta ympäristön vuoksi Energiatehokkuuden parantaminen sekä energian loppukulutuksen ja ympäristövaikutusten vähentäminen kulkevat käsi kädessä. Senaatti-kiinteistöt tekee tosissaan töitä kokonaisuuden kohentamiseksi. Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Ponsse ja Shutterstock Viime keväänä julkistettu Energiatehokkuuden edistämissuunnitelma selvitti, miten investointihankkeet vaikuttavat Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimien kiinteistöjen kokonaisenergian käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin. Kaksi vaatimusta nousee ylitse muiden. Energiansäästöön johtava energiatehokkuuden parantaminen täytyy teknisesti, taloudellisesti ja aikataulullisesti ottaa huomioon jo hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöjen pitää mahdollisuuksien mukaan pystyä parempaan kuin mitä rakentamista ohjaavat säädöksen minimissään vaativat.»näitä ydinkohtia olemme aktiivisesti viestineet niin liikelaitoksen sisällä kuin Nyt Energiatehokkuuden edistämissuunnitelma heijastuu investointiprosessien kehittämiseen. Senaatti-kiinteistöjen eri alojen asiantuntijoista koottu energia tiimi pohtii parhaillaan, kuinka kiristyneet energiamääräykset, laskentamenetelmät ja energiatehokkuuden tavoitteet voidaan viedä käytäntöön. Miten määritellään tavoitteet, millaisia laskentamenetelmiä ja muita ohjauskeinoja käyttämällä rakennushankkeet saadaan ohjattu niitä kohti?»tämän vuoden heinäkuussa voimaan astuvien rakentamismääräysten tasoa voidaan parantaa vielä 30 prosenttia tavanomaisin keinoin, noin 3 prosentin lisäinvestoinnein ja järkevin takaisinmaksuajoin», Muttilainen arvioi. Kuinka temppu käytännössä tehdään? Se selviää aikanaan alkavissa uudisrakennushankkeissa. Energiatehokkuussopimus kehittää raportointia Senaatti-kiinteistöt liittyi viime vuonna Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen sisältyvään Toimitilayhteisöt-toimenpideohjelmaan. Senaatti-kiinteistöissä se koskee yli 200 kiinteistöä, joihin sisältyy liki rakennusta. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on säästää energiaa 6 prosenttia vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoden 2010 tasoon. Tavoite ei aiheuta 8 kontrahti 1/2012

9 Senaatti-kiinteistöille ongelmia, mutta sopimuksen edellyttämää raportointia sen täytyy vielä hioa.»pidämme enemmän lukua erilaisista ylätason ohjauskeinojen kuten vuokraja kiinteistöhoitosopimusten sekä tilatehokkuuden parantamisen toimenpiteistä kuin kiinteistötason toimenpiteistä. Meidän näkökulmastamme ylätason ohjauskeinot ovat tehokkaampia kuin kiinteistötason toimenpiteet, vaikka niiden vaikutus voi osoittautua hankalaksi laskea.»»energiatehokkuussopimus antaa meille kuitenkin hyvää harjoitusta tulevaa Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivin raportointia varten», Muttilainen tuumii. Tuloksellinen Käyttäjäsähköprojekti leviää Yhä useammin uusiutuvaa energiaa Jopa puolet kiinteistön sähkönkulutuksesta muodostuu käyttäjäsähköstä, johon jokainen kiinteistössä työskentelevä halutessaan voi vaikuttaa. Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2010 pilotoima Käyttäjäsähköprojekti on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi havahduttaa ilmastonmuutokseen ja sen seurauksiin sekä tapoihin torjua sitä.»ihmiset täytyy motivoida kiinnittämään huomio omaan käyttäytymiseensä ja muuttamaan rutiinejaan. Arjen valinnoilla voi vaikuttaa ja omalta osaltaan vähentää sähkönkulutusta ja edelleen hiilidioksidipäästöjä», sanoo Käyttäjäsähköprojekteja vetänyt kehityspäällikkö Esa Halmetoja. Paras käyttäjäorganisaatio leikkasi sähkönkäyttöään vuonna 2010 yli 18 prosenttia ja vielä vajaat 4 prosenttia seuraavana vuonna. Heikoimmassakin kohteessa kulutuksen kasvu on saatu pysähtymään.»haasteena on pystyä pitkäjänteisesti alentamaan sähkön kulutusta. Se vaatii hyvällä tavalla motivoivaa läsnäoloa ihmisten arjessa. Sitä pohdimme parhaillaan yhteistyössä VTT:n asiantuntijoiden kanssa», Halmetoja kertoo. Tänä vuonna Käyttäjäsähköprojekti alkaa parissa kymmenessä kohteessa eri puolilla Suomea. Halmetoja kiertää kertomassa projektista alueittain järjestettävissä asiakastilaisuuksissa.»käyttäjäsähköprojekti voidaan toteuttaa myös sellaisissa kohteissa, joissa käyttäjä itse maksaa sähkölaskun», Halmetoja muistuttaa. Vaihtoehtojen kartoitus ja kilpailuttaminen nousevat avainasemaan, kun Senaatti-kiinteistöt siirtyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Senaatti-kiinteistöt käyttää kiinteistöjensä lämmittämiseen pääsääntöisesti aina kaukolämpöä, kun sitä on tarjolla. Mutta miten kaukolämpö tuotetaan? Entä miten menetellään taajamien ulkopuolella, jossa kaukolämpöä ei ole tarjolla?»erilaisissa kiinteistöjen lämpölaitoksissa, lämmitysverkostoissa ja muissa lämmitysratkaisuissa koetamme mahdollisuuksien mukaan lisätä uusiutuvan energian käyttöä», sanoo Senaatti-kiinteistöjen Puolustus ja turvallisuus -toimialalla työskentelevä johtava asiantuntija Tomi Suomalainen. Pistetäänkö pellettiä, haketta vai maalämpöä? Puolustus ja turvallisuus -toimialalla on noin 200 kohdetta, joissa kyseeseen tulee erillisratkaisu pelletin, hakkeen tai maalämmön hyödyntäminen fossiilisten polttoaineiden sijaan.»kartoitamme tämän vuoden aikana, kannattaako meidän tai yhteistyökumppaneidemme operoida avaimet käteen -periaatteella omaan taseeseen hankittua ostettua järjestelmää. Vai löytyykö markkinoilla toimivilta energia-alan yrityksiltä palveluhalukkuutta uudenlaiseen yhteistyöhön?»»käytännössä voisimme kilpailutusta varten niputtaa vaikka 10 kohteen lämmitysratkaisut ja ostaa niihin lämmön tuotteena palvelun toimittajalta», Suomalainen selittää. Vielä selvitettäviä seikkoja ovat muun muassa riskinjako, sopimuksen pituus ja jakeluverkkojen omistus.»viiden vuoden kuluttua kaikki nyt kartoituksen alla olevat kohteet käyttävät lämmitykseensä pääosin uusiutuvia energioita», Suomalainen lupaa. kontrahti 1/2012 9

10 ympäristöteot Ekologinen on ekonominen Verohallinnon ympäristövastuullisen toiminnan tavoitteena on säästää sekä ympäristöä että rahaa. Se näkyy niin luonnossa kuin valtion ja veronmaksajien kukkaroissa. Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Annaleena Rajala Verohallinto toimii omalta osaltaan aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Green Office -ohjelman viitoittamana sekä WWF:n ja Senaatti-kiinteistöjen tukemana se on jo vuosia viilannut sisäistä toimintaansa yhä ympäristöystävällisemmäksi. info»toiminta lähti liikkeelle aivan arkipäiväisestä ihmettelystä työpaikalla. Miksi kaikki valot jätetään palamaan ja kahvinkeittimet ovat päällä, kun lähdetään työpisteestä? Käyttäydymmekö kotonakin samalla tavalla?»»green Office on tarjonnut tehokkaan keinon pienentää hiilijalanjälkeämme. Verohallinto numeroina Henkilöstöä Verotoimistoja...23 Yritysverotoimistoja...7 Muita toimipisteitä Verkkoasiointi: Vero.fi -sivuilla...12,5 miljoonaa käyntiä Verotili-palvelussa...2,3 miljoonaa käyntiä Verokorttien tilauksia kpl Veroilmoitus verkossa -palvelu käyttäjää Sähköisten palveluiden käyttö: alv-ilmoitus...84 % yhteisöistä tuloveroilmoitus...26 % yhteisöistä veroilmoitus...30 % henkilöasiakkaista Sopimus innostaa henkilöstöä ekotekoihin ja tiivistää organisaatioiden yhteistyötä. Samalla se systematisoi toimintaa ja antoi sille selkärankaa», toteaa Verohallinnon pääjohtaja Mirjami Laitinen. Kohti paperitonta verotusprosessia Green Office -sopimuksessa Verohallinto sitoutui säästämään sähkönkulutusta 5 prosenttia, paperinkulutusta 2 prosenttia, jätemääriä kymmenesosan ja virkamatkoja viidenneksen vuosina Kannustaakseen työntekijöitä ympäristövastuullisempaan liikkumiseen Verohallinnossa otettiin käyttöön työmatkasetelit. Jo pari vuotta sitten Verohallinto saavutti asetetut tavoitteet lukuun ottamatta jätteitä.»suurimmat päästöt ja säästöt syntyvät paperista. Kahden prosentin paperinsäästö tarkoittaa meidän mittakaavassamme noin 19 tonnia paperia vuodessa», Laitinen laskee. Käytännössä Verohallinnossa on siirrytty kaksipuoliseen tulostamiseen ja opeteltu entistä enemmän lukemaan näytöstä. Tulevaisuudessa siintää siirtyminen kokonaan paperittomaan verotusproses- 10 kontrahti 1/2012

11 Verohallinto on ottanut käyttöön virastopolkupyöriä, joita pääjohtaja Mirjami Laitinenkin voi käyttää työpäivien aikana asiointiin kaupungilla.»suurimmat päästöt ja säästöt syntyvät meillä paperista.» siin. Sähköisten palveluiden lisääntymisen myötä on jo voitu huomattavasti vähentää päivittäistä postinkäsittelyä, mapittamista, tallentamista ja arkistointia. Se säästää asiakkaiden ja henkilöstön aikaa ja Verohallinnon kuluja, mikä aikaa myöten näkyy niin valtion kuin veronmaksajien kukkaroissa. Henkilöstöllä keskeinen rooli»taloudellisuus on ympäristövastuullisen toiminnan toinen ulottuvuus. Esimerkiksi energiankulutusta pitää pystyä mittaamaan ja raportoimaan entistä tarkemmin ja yhä enemmän reaaliajassa», Laitinen muistuttaa. Suuria ekologisia ja ekonomisia säästöjä voidaan saada miettimällä, millä paikkakunnilla ja miten Verohallinnon yksiköt toimivat. Senaatti-kiinteistöjen ja henkilöstön kanssa suunnitellaan ja toteutetaan uudenlaisia, joustavia toimitilaratkaisuja. Laitisen mukaan henkilöstöllä on keskeinen rooli kaiken Verohallinnon ympäristövastuullisen toiminnan toteutumisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa verotustyön kehittämistä.»uudenlainen tekeminen ja teknologia houkuttelevat useimpia kehittymään työssään ja myös kehittämään sitä. Esimerkkinä uudesta tavasta työskennellä voi mainita videoneuvottelut. Niiden käyttökapasiteetti on meillä 100 prosenttia, mikä näkyy suoraan virkamatkojen vähentymisenä.» info Verohallinnon sitoumukset Green Office -sopimuksessa: sähkönkulutus 5 % paperinkulutus 2 % virkamatkat 20 % jätemäärät 10 % kontrahti 1/ Suomen lajien uhan

12 ympäristöteot Säkylässä sijaitsevan Huovinrinteen varuskunta-alueen lämmityssopimuksen uudenlaisen kilpailutuksen ansiosta asiakkaalle eli puolustusvoimille saatiin noin 1,3 miljoonan euron vuosisäästöt. Teksti Outi Tarkka Kuva Lauri Lappalainen / Puolustusvoimat Miljoonien säästöt hyvällä Kansainvälisen valmiusjoukon varusmiehet harjoittelevat lämpökeskuksessa. Senaatti-kiinteistöt ja sen pitkäaikainen yhteistyökumppani Puolustushallinnon rakennuslaitos päättivät yhteistyössä kilpailuttaa uuden lämmityssopimuksen ja kokeilla ensimmäistä kertaa kaukolämmönhankinnassa niin sanottua kilpailullista neuvottelumenettelyä. Kokeilu kannatti: tuloksena saatiin mittavat rahalliset säästöt. Lisäksi ympäristöä säästetään, sillä jatkossa 70 prosenttia (noin MWh/v) varuskunnan tarvitsemasta lämmöstä ja höyrystä tuotetaan uusiutuvilla energiapolttoaineilla. Joustavuutta ja laatua kilpailuun Julkiseen hankintalakiin liittyvää kilpailutusta on usein moitittu tehottomaksi ja jäykäksi tavaksi kilpailuttaa hankintoja. Senaatti-kiinteistöjen johtavan asiantuntijan Tomi Suomalaisen mukaan kilpailutus tarjoaa myös mahdollisuuksia, joita pitää osata hyödyntää. Säkylässä päädyttiin kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn, jossa tarjoajille 12 kontrahti 1/2012

13 kilpailutuksella asetettiin hinnan lisäksi selkeät laatuvaatimukset. Tällä haluttiin varmistaa paitsi oikea hinta, myös lämmön varma toimitus ja ympäristöasioiden huomioiminen lämmöntuotannossa.»laatu- ja kelpoisuuskriteerit kirjattiin aukottomiksi, ja niihin liitettiin tarkat sanalliset kuvaukset. Muutoin kilpailutus olisi ollut hankalaa, ja asioihin olisi jäänyt liikaa tulkinnanvaraisuutta», kertoo Tomi Suomalainen. Kilpailutuksessa pisteitä sai myös siitä, miten hyvin tarjoaja pystyy hyödyntämään nykyisen lämpökeskuksen tilat kaukolämmön tuotannossa. Lisäpisteitä herui, info jos tarjoaja pystyy vastaanottamaan ja hyödyntämään toiminnassaan varuskuntaalueella syntyvät biopolttoaineet. Yhtenä tärkeänä laatutekijänä oli lämmön- ja höyryntoimituksen varmistaminen niin, että mahdolliselle katkokselle asetettiin 40 tunnin maksimiraja. Sen jälkeen lämmönmyyjälle aiheutuu merkittäviä taloudellisia sanktioita. Kilpailutukseen ilmoittautui neljä tarjoajaa, joiden kanssa käytiin kriteereitä koskevat tarkemmat neuvottelut. Tomi Suomalainen pitää keskusteluja erittäin hyödyllisinä, koska niissä oli mahdollisuus yhteistyössä rakentaa tarjouspyyntöä, Porin Prikaati toimii Säkylän varuskunnassa Huovinrinteellä. Varuskunta työllistää Säkylässä kaikkiaan noin 690 henkeä. Varuskunnassa koulutetaan vuosittain noin varusmiestä. Porin Prikaati kouluttaa myös rauhanturvaajia. Neuvottelumenettely osoittautui hankintamuotona erinomaiseksi. keskustella laaja-alaisesti kaukolämpötoimintaan liittyvistä yksityiskohdista ja niiden taloudellisista vaikutuksista yhdessä ammattilaisten kanssa. Neuvottelumenettely toimi hienosti Kilpailullinen neuvottelumenettely osoittautui hankintamuotona erinomaiseksi. Kaikki tarjoajat saivat täydet pisteet laatutekijöistä, olihan niistä keskusteltu etukäteen tarjoajien kanssa. Lopulta hinta ratkaisi kilpailun voittajan, Fortum Energiaratkaisut Oy:n. Sen kilpailukonseptissa hyödynnetään nykyisen lämpökeskusrakennuksen tilat täysimääräisesti kaukolämmöntuotannossa. Näin yhtiö säästää merkittävän summan investointikustannuksissaan verrattuna kokonaan uuden lämpölaitoksen rakentamiseen. Tämä välittyy vastaavasti asiakkaalle edullisempana energianhintana. Säästöt syntyivätkin Tomi Suomalaisen mukaan Fortum Energiaratkaisut Oy:n innovaatiosta sijoittaa uusi KPAlaitos olemassa olevaan rakennukseen, jolloin investointikustannuksissa säästettiin. Myös sopimuksen voimassaoloaika ja rakenne uusittiin kilpailutuksen yhteydessä. Lämmön ja höyryn hinta on sidottu hintakoriin, joka muodostuu neljän eri yhtiön julkisten tariffien keskiarvosta. Tämä toimintamalli takaa sen, että lämmönmyyjän on jatkuvasti kehitettävä toimintaansa taatakseen liiketoimintansa kilpailukyvyn suhteessa markkinoihin. Energiateollisuuden kaukolämmön hintatilastoon verrattuna kaukolämpö onkin Säkylässä vuoden 2013 alusta kymmenenneksi edullisinta Suomessa. kontrahti 1/

14 talous Keskeiset tunnusluvut Vuonna 2011 Senaatti-kiinteistöjen liikevaihto, kannattavuus ja vakavaraisuus paranivat edellisvuodesta. Vuotta aiemmin Senaattikiinteistöjen liikevaihto ja tulos olivat laskeneet yliopistokiinteistöjen yhtiöittämisen seurauksena. Muutos % Kasvu Liikevaihto, Me ,1 Tase, Me ,3 Vuokrattava pinta-ala, 100 m ,1 Investoinnit yhteensä, Me ,2 Investointien osuus liikevaihdosta, % ,9 Henkilöstö ,6 Kannattavuus Tulos, Me ,9 Tuloksen osuus liikevaihdosta, % 26,5 22,5 17,9 Nettotuotto, % 7,9 7,8 1,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,8 4,0 18,9 Oman pääoman tuotto, % 5,0 4,0 26,7 Keskimääräinen neliövuokra, e/m 2 /kk 12,91 12,17 6,1 Kiinteistöomaisuuden käyttöaste, % 96,4 96,1 0,3 Hyvä Vakavaraisuus Omavaraisuusaste, % 64,9 63,8 1,8 Nettovelkaantumisaste, % ,9 Lainat, Me ,6 tulos mahdollistaa suunnitelmalliset investoinnit Ennätysmäinen kiinteistöjen myynti ja vuokraustoiminnan hienoinen kasvu siivittivät Senaatti-kiinteistöt viime vuonna hyvään taloudelliseen tulokseen. Teksti Pirjo Kupila Kuva Matti Immonen Budjetoituihin tavoitteisiin verrattuna Senaatti-kiinteistöjen tulos oli viime vuonna hyvä kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla: niin vuokraustoiminnassa kuin kiinteistöjen ja palvelujen myynnissä», kertoo Senaattikiinteistöjen talousjohtaja Satu Simpanen- Ahlgren. Senaatti-kiinteistöjen liikevaihto kasvoi viime vuonna reilut 5 prosenttia edellisvuodesta ja oli 583 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tulos kehittyi suunniteltua paremmin. Suhteellisesti eniten kasvoi kiinteistöjen myynnin liikevaihto, peräti 40 prosenttia edellisvuodesta. Senaatti-kiinteistöt myi vuoden aikana valtiolle tarpeetonta kiinteistöomaisuutta yhteensä 112,7 miljoonalla eurolla. Myytyjä kohteita oli kolmannes edellisvuotta vähemmän eli 125 kappaletta. Tulos tehtiin kuitenkin muutamalla, jo vuosia työstetyllä merkittävällä kiinteistökaupalla. Niihin kuului muun muassa viimeisten Töölönlahden radan- 14 kontrahti 1/2012

15 Talousjohtaja Satu Simpanen-Ahlgren sanoo, että tulevaisuudessa kiinteistöjen myynnin rooli Senaatti-kiinteistöjen tuloksessa kasvaa, kun valtion toimitiloja tyhjenee ja vuokrattavien neliöiden määrä työntekijää kohden vähenee. varsitonttien myynti. Senaatti-kiinteistöt myi valtion kiinteistöjä kymmenillä miljoonilla euroilla myös Turussa. Vuokraustoiminnan liikevaihto kasvoi edellisvuodesta reilut viisi prosenttia ja oli 511,9 miljoonaa euroa. Budjetoituun tavoitteeseen verrattuna vuokravirtaa lisäsivät joidenkin isojen kohteiden peruskorjauksen ja myynnin viivästyminen. Palvelut pysyivät lähes budjetoidussa tavoitteessaan. Käyttäjäpalvelujen kysyntä miltei kaksinkertaistui edellisvuodesta 6,2 miljoonaan euroon. Asiantuntijapalveluista kertyi liikevaihtoa 2,5 miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöt luopui viime vuonna sähkönhankinnasta asiakkailleen, kun sähkökauppa siirtyi Hanselin hoidettavaksi. Maltillista investointia Simpanen-Ahlgren muistuttaa, että valtion liikelaitoksena Senaatti-kiinteistöjen on tultava toimeen omillaan eli toimittava liiketaloudellisin periaattein.»senaatti-kiinteistöjen on huolehdittava kannattavuudestaan ja vakavaraisuudestaan, jotta sillä on riittävät edellytykset investoida ja pitää valtion toimitilat hyvässä kunnossa. Senaatti-kiinteistöt hankkii lainarahoituksensa markkinoilta», hän selittää. Lainaa Senaatti-kiinteistöt on ottanut jo kahtena peräkkäisenä vuonna aikaisempaa vähemmän. Viime vuonna lainakanta pieneni lähes 130 miljoonalla eurolla, kun vanhoja lainoja maksettiin pois enemmän kuin uutta otettiin. Senaatti-kiinteistöt on jo vuosia painottanut peruskorjauksia uusinvestointien sijasta. Viime vuonna peruskorjausten osuus oli 70 prosenttia kaikista investoinneista. Investointien määrä, 244 miljoonaa euroa, pysyi korkeana, mutta jäi kuitenkin suunnitellusta 300 miljoonasta eurosta. Investoinneilla sidottiin tulevien vuosien rahoja 144,5 miljoonalla eurolla. Vastuullista hinnoittelua Simpanen-Ahlgren sanoo, että lähtökohtana olemassa olevan kiinteistökannan vuokrauksessa on kohtuullinen käypä vuokra. Uusinvestointien hinnoittelu perustuu Senaatti-kiinteistöjen keskimäärin 7 prosentin kokonaistuottovaatimukseen, jolla katetaan investoitavan pääoman korko sekä kiinteistöjen kulumista vastaavat poistot ja riskit.»senaatti-kiinteistöjen on huolehdittava siitä, että valtion kiinteistöomaisuuden arvo ja käyttökelpoisuus säilyvät. Vuokratuloilla on pystyttävä kattamaan kaikki kiinteistöjen ikääntymisestä ja kulumisesta aiheutuvat kustannukset. Näihin elinkaarikustannuksiin sisältyvät perusparannus- ja muut korjauskustannukset», Simpanen-Ahlgren kertoo. kontrahti 1/

16 Vuokrasopimus taipuu kustannusjahtiin Vuokrausmallit ovat työkaluja, joilla Senaatti-kiinteistöt pyrkii vähentämään asiakkaidensa toimitilakustannuksia. Teksti Pirjo Kupila Kuva Juha Helasto vuokrausmalleja tarvitaan, koska asiakkaiden tarpeet ja kiinteistöt ovat erilaisia», sanoo»erilaisia johtaja Petri Turku Senaattikiinteistöistä.»Joku keskittyy omaan tehtäväänsä ja jättää kiinteistönpidon ammattilaisille. Jollain toisella on omasta takaa kiinteistönhoitoon tarvittavaa henkilökuntaa ja kalustoa. Jollekin taas toteutunut käyttö on sopivin veloitusperuste kiinteistön ylläpidolle», hän jatkaa. Senaatti-kiinteistöt tarjoaa kolmea perusvuokramallia: pääomavuokran, kokonaisvuokran tai jaetun vuokran. Niistä räätälöidään kunkin asiakkaan tarpeisiin sopivin vuokrasopimus. Pääomavuokra sisältää vain pääomakustannukset, ja vuokralainen hankkii itse tarvitsemansa kiinteistöpalvelut. Kokonaisvuokrasopimukseen kuuluvat myös kiinteistön ylläpito eli kunnossapito ja hoito. Jaetun vuokran mallissa vuokralainen maksaa sovitut kunnossapito- ja hoitokulut toteutuneen käytön mukaan. Virastojen kustannuspaineet ja ympäristövaatimusten kiristyminen ovat hiljalleen lisänneet jaetun vuokran kysyntää. Jaetun vuokran mallissa seurataan asiakkaan omasta käytöstä aiheutuvia kus- info tannuksia. Seuranta asettaa joitakin vaatimuksia kiinteistölle ja asiakkaalle.»ensinnäkin kiinteistön kulutusta on kyettävä mittaamaan niin, että ainakin lämmitysenergiaa ja käyttösähköä voidaan seurata erikseen. Toiseksi asiakkaalla pitää olla aikaa ja halua tavoitteenasetteluun ja seurantaan», Turku selvittää. Hän muistuttaa, että ylivoimaisesti tehokkain tapa säästää toimitilakustannuksissa on luopua turhista neliöistä.»jaetun vuokran mallistakin saa enemmän irti, kun toimitiloista on karsittu ensin löysät pois», Turku lupaa. Ekotehokkaan Green Lease Faktaa vuokraustoiminnasta Senaatti-kiinteistöillä on lähes vuokrasopimusta. Vuokrattuja toimitiloja on n. 6,5 milj. neliöitä. Eniten eli miltei kolmannes sopimuksista on puolustus- ja turvallisuustoimialalla. Vuokratuotoista lähes puolet tulee pääkaupunkiseudulta, jossa on puolet kaikista toimistoasiakkaista. Yleisin vuokrausmalli on kokonaisvuokra. Pääomavuokra Pääomavuokrassa asiakas maksaa vain tilojen pääomakustannukset ja hankkii kaikki tarvitsemansa kiinteistöpalvelut itse. Senaatti-kiinteistöt on kehittänyt asiakkaidensa tueksi Green Lease -palvelumuodon, jolla kestävä kehitys voidaan ottaa mukaan mihin tahansa vuokrasopimukseen. Green Leasessa vuokranantaja ja vuokralainen sopivat yhdessä energiansäästötavoitteista ja kulutuksen seurannasta sekä niiden edellyttämistä investoinneista. Tavoitteena on kannustaa sekä vuokranantajaa että vuokralaista parantamaan kiinteistön energiatehokuutta. Palvelu mahdollistaa myös investointien ja hyvitysten oikeudenmukaisen jakamisen osapuolten kesken. Turku havainnollistaa asiaa esimerkillä:»vekaranjärven varuskuntaan suunnitellaan uimahallin yhteyteen peruskorjattavaa liikuntahallia, jonka käyttö syö paljon energiaa».»rakennuksesta maksettavaan pääomavuokraan yhdistettynä Green Lease tarkoittaa tässä sitä, että pääomavastike nousee, jos Senaatti-kiinteistöt investoi energiaa säästävään ja tavanomaista kalliimpaan automatiikkaan ja talotekniik- 16 kontrahti 1/2012

17 Kokonaisvuokra Kokonaisvuokra sisältää pääomakustannusten lisäksi kaikki kiinteistön ylläpito- ja kunnossapitopalvelut. Jaettu vuokra Jaetussa vuokrassa asiakas maksaa pääomakustannukset. Sen lisäksi asiakas maksaa kiinteistön ylläpidosta (lämpö, sähkö, vesi, jätehuolto, pihatyöt jne.) erikseen sovitut osiot toteutuneen käytön mukaan. Kolmentyyppisiä vuokria kaan. Investoinnin ansioista vuokralainen kuitenkin säästää energiakuluissa, jotka hän maksaa itse», Turku sanoo. Miten vuokra määräytyy? Asiakkaat kysyvät usein Turulta, mikä on Senaatti-kiinteistöjen tuottovaatimus ja mistä se muodostuu.»senaatti-kiinteistöjen hallitus on asettanut investoinneille 7 prosentin keskimääräisen kokonaistuottovaatimuksen, jota pidetään lähtökohtana vuokrien määrittelyssä», Turku aloittaa.»vuokratuoton pitää kattaa investoinnit rahoituskuluineen, kiinteistön elinkaariaikainen kunnossapito ja korjaukset, pitkän aikavälin inflaatio sekä kohteiden erilaisuudesta syntyvät riskit. Esimerkiksi Helsingin keskustassa sijaitseva toimistokiinteistö on riskittömämpi sijoituskohde kuin hajaasutusalueella sijaitseva, asiakkaan toimintaan räätälöity erilliskohde», hän jatkaa. Senaatti-kiinteistöillä kiinteistöjen vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin ja vuokrankorotukset tehdään kerran vuodessa. Senaatti-kiinteistöt seuraa säännöllisesti markkinavuokria eri puolilla Suomea, eri toimialoilla ja vielä erikseen uusia ja vanhoja vuokrasopimuksia.»vuokramme sijoittuvat markkinoiden koko kiinteistökannassa hieman keskitason alapuolelle. Joissakin tapauksissa vuokramme voi ylittää alueen keskiarvon, mikä useimmiten johtuu rakennuksen poikkeavasta käytöstä», Turku kertoo. Hän muistuttaa, että työvoimavaltaiset kiinteistöpalvelut nousevat huomattavasti elinkustannusindeksiin sidottuja pääomavastikkeita nopeammin, jopa 5 6 prosenttia vuodessa. Turku myöntää, että virastojen säästötavoitteet ovat vaatineet myös Senaattikiinteistöjen vuokraustoiminnalta lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.»vuokrat ja investointikustannukset käydään tarkkaan läpi asiakkaan kanssa. Hänelle kerrotaan, miten kustannukset vaikuttavat vuokriin. Mikäli vuokraa ei ole sovittu kiinteähintaiseksi, sitä korjataan, jos sovitut investointikustannukset alittuvat tai ylittyvät. Rakentamisen tai peruskorjauksen aikaisista muutoksista johtuvat vuokrien korotukset tai alennukset jäävät kuitenkin yleensä melko pieniksi, koska ne jakautuvat usealle vuodelle», hän sanoo. kontrahti 1/

18 Sajos on oman Markku Jokinen 18 kontrahti 1/2012 Sajos sijaitsee Inarissa Juutuanjoen rannalla.

19 Saamelaiset haluavat kielensä ja kulttuurinsa säilyvän ja kehittyvän. Siihen Inarin kirkonkylässä uljaana seisova Sajos tarjoaa oivan mahdollisuuden ja mukavat puitteet. Tekstit Marjo Tiirikka Kuvat Pekka Antikainen, Mika Huisman, HALO Arkkitehdit Oy ja Markku Jokinen kulttuurin talo Juha Guttorm on huolissaan. Suomen saamelaisia on vajaat , ja heistä jo 65 prosenttia asuu varsinaisten saamelaiskuntien eli Enontekiön, Inarin, Sodankylän pohjoisosan ja Utsjoen ulkopuolella. Enää puolet saamelaisista puhuu omaa kieltään.»haluamme elää ja kehittyä oman kielemme ja kulttuurimme voimin sulautumatta valtaväestöön. Sen varmistaminen on haaste nuorempien muuttaessa pois kotiseuduiltaan», Saamelaiskäräjien hallintojohtaja Guttorm kertoo. Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa. Guttorm pitääkin perinteisen saamelaiskulttuurin vaalimista tärkeänä, mutta vielä merkittävämpää on sen kehittäminen ja uudistaminen moderniin yhteiskuntaan sopivaksi. Sajos kokoaa aiemmin eri puolilla Inaria toimineet saamelaisorganisaatiot saman katon alle. Talon isännän Juha Guttormin mukaan tämä antaa hyvää potkua saamelaiskulttuurin ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Keskittymää tukee myös viereinen saamelaismuseo Siida.»Sajos on Suomen saamelaisten perustuslaillisen itsehallinnon ja saamelaiskulttuurin symboli, mutta myös paljon enemmän: se on hallinnon, kulttuurin, koulutuksen ja osaamisen keskus», Guttorm kiteyttää. Saamelaiskäräjät ajaa etuja Sajoksen päävuokralaisena toimii Saamelaiskäräjät, joka on edustuksellinen ja poliittishallinnollinen elin. Joka neljäs vuosi vaaleilla valittavat 21 jäsentä kokoontuvat parlamenttisalin pyöreän pöydän ääreen tekemään aloitteita ja antamaan lausuntoja saamen kieltä ja kulttuuria koskevista asioista. Saamelaiskäräjät on edelleenvuokrannut tiloja 8 vuokralaiselle. Työntekijöitä talossa on kaikkiaan 50. Pekka Antikainen kontrahti 1/

20 Sajoksen sydän on auditorio, joka soveltuu liikutettavien akustiikkapaneelien ansiosta niin konserteille, teatteriesityksille kuin muillekin tapahtumille. Kun tilan yhdistää monitoimisaliin, mukaan mahtuu kaikkiaan 430 vierasta. Pekka Antikainen HALO Arkkitehdit Oy Mika Huisman Mika Huisman»Kaarevat seinät ja pyöreät muodot pohjautuvat saamelaisiin käsitöihin», kertoo Juha Guttorm. Pekka Antikainen Talossa toimii muun muassa Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK), jolla on media- ja kieliopetustilat sekä huipputekniikalla varustettu musiikki- ja elokuvastudio. Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan yhdistys, SámiSoster ry, auttaa saamelaisnuoria muun muassa koulutukseen hakeutumisessa. Myös Lapin aluehallintovirastolla on Sajoksessa tilansa. Saamelaiskäsityöyhdistys ylläpitää myymälää pääoven vieressä. Lisäksi talossa toimii kirjasto sekä arkisto, jonne on tarkoitus koota saamelaisyhdistysten nyt hajallaan oleva materiaali historiatiedon kokoamiseksi ja tieteellisen tutkimuksen tueksi. Kiiriikö viesti perille? Juha Guttormilla on alkuviikkoina riittänyt sutinaa. Niin kotimaisten kuin kansainvälisten vieraiden kiinnostus Sajosta kohtaan on ollut suurta, ja isäntänä toimiminen lohkaisee työajasta ison osan. 20 kontrahti 1/2012

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

HTH 2016 RAPORTOINNIN TULOKSET

HTH 2016 RAPORTOINNIN TULOKSET HTH 2016 RAPORTOINNIN 1.1.-30.6.2016 - TULOKSET TULOKSET Valtion henkilömäärät 2016 ennustea 2015issa Muutosissa Henkilö lkm. 73 000 73 300-0,2 % HTV 70 800 72 500-2,3 % Toimisto-HTV 50 700 51 400-1,3

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma Paikallisuus ja yhteiskunta Kestävä taloudellinen menestyminen Hyvinvointi ja turvallisuus paikallisesti ja valtakunnallisesti Ympäristö Oman toiminnan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI

OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI MUISTIO Oikeushallinto-osasto Tuomioistuinyksikkö 9.9.2015 OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAHDEN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRA- SOPIMUKSIKSI

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

PL 193, 40101 JYVÄSKYLÄ Y-tunnus: 0514515-3 Yhteyshenkilö: Juha-Pekka Manninen

PL 193, 40101 JYVÄSKYLÄ Y-tunnus: 0514515-3 Yhteyshenkilö: Juha-Pekka Manninen LUONNOS 1(5) ESIVUOKRASOPIMUS Esivuokrasopimus on voimassa, kunnes varsinainen vuokrasopimus tehdään investointihankkeen taloudellisen loppuselvityksen perusteella. Tässä esisopimuksessa esitetään varsinaisen

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2016 Lehto Group Oyj

Tilinpäätös Tilinpäätös 2016 Lehto Group Oyj Tilinpäätös 2016 Innovatiivinen rakennusalan uudistaja Talousohjattu rakentaminen Digitalisaatio Kaupungistuminen Korjaus- ja muutostarve Ekologisuus ja energiatehokkuus Kustannustehokkuus Ikääntyvä väestö

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Mahdollinen kiinteistövaihto kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä 13.1.2016

Mahdollinen kiinteistövaihto kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä 13.1.2016 Mahdollinen kiinteistövaihto kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä 13.1.2016 18.1.2016 1 Taustaa Valtionhallinnon toimintojen tiivistäminen jatkuu Kouvolassa Selvitystyö koskee tällä hetkellä mm.

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut Kärkihankeallianssi Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli Sähköurakoitsijapäivät 20.11.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen historia Intendentin konttori 3.9.1811 1865 Yleisten

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen!

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen! Osavuosikatsaus 1-3/2016 Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen Toimintaympäristöstä Suomen talous ja asuntojen hinnat polkivat paikallaan Matala korkotaso poikkeuksellinen + rahan kohtuullinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 4/ TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNTA Lisälista 1 Sisältö

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 4/ TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNTA Lisälista 1 Sisältö HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 4/2010 1 Sisältö Asia Sivu PUHEENJOHTAJA 7 Korvaus ansionmenetyksestä sekä lastenhoidon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista 1 STARA 10 Esitys kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 88. Senaatti-kiinteistöt Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Vuokranantaja NAANTALIN KAUPUNKI / TILALAITOS, y-tunnus Käsityöläiskatu 2, Naantali

Vuokranantaja NAANTALIN KAUPUNKI / TILALAITOS, y-tunnus Käsityöläiskatu 2, Naantali VUOKRASOPIMUS 1 1 OSAPUOLET 1.1 Vuokranantaja NAANTALIN KAUPUNKI / TILALAITOS, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali 1.2 Vuokralainen NAANTALIN KAUPUNKI / SAARISTOLAUTAKUNTA Käsityöläiskatu

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA 1(6) VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1 VUOKRANANTAJA: Joutsan kunta Y-tunnus 0174108-9 Länsitie 5, PL 20, 19651 JOUTSA 1.2 VUOKRALAINEN Grundfos Environment Finland Oy Y-tunnus: 1599796-6 PL 1036 00101 HELSINKI

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Global Reports LLC OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2004

Global Reports LLC OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2004 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2004 Sisällysluettelo Kapiteelin liiketoiminta... 3 Toimitilat... 6 Hotellit... 7 Myyntikiinteistöt... 8 Kruunuasunnot... 9 Tuloslaskelma...10 Tase... 11 Tunnuslukujen laskentakaavat...12

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKELAITOS

KIINTEISTÖLIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 63 4.10.2016 Asianro 825/12.03.02/2016 292 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Päätöshistoria Vapaa-aikalautakunta 4.10.2016

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013 Kategoria 1: Toteutus ja koordinointi Tehtävät (vähintään GO-kriteerit) Aikataulu Vastuu(t) Mittari(t) 1.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 TOIMISTOTILAN VUOKRAAMINEN LIIKUNTAMYLLYSTÄ SALIBANDYSEURA VIIKINGIT RY:LLE Vuokranantaja Vuokralainen Helsingin kaupungin liikuntavirasto PL 4800, Toivonkatu 2 A 00099

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi

Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi Digia Oyj osavuosikatsaus Q3 2016 Timo Levoranta 28.10.2016 Tammi-syyskuun pääkohdat + 8,7 % liikevaihdon kasvu 6,1 % liikevoittomarginaali

Lisätiedot

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus Kokonaisvuokran määräytyminen Sisältö Hoitojäämät/Jälkilaskelmat Budjetin rakentaminen Pääomavuokra Hoitovuokra Jälkilaskelmat 1 Hekan on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

VALTION TILANKÄYTÖN JA TILAKUSTANNUSTEN RAPORTOINTI 2015 TAMMI-KESÄKUU

VALTION TILANKÄYTÖN JA TILAKUSTANNUSTEN RAPORTOINTI 2015 TAMMI-KESÄKUU VALTION TILANKÄYTÖN JA TILAKUSTANNUSTEN RAPORTOINTI 2015 TAMMI-KESÄKUU VALTION TILANKÄYTÖN TUNNUSLUVUT 2015: TOTEUMA TAMMI-KESÄKUU (6KK) JA VUOSIENNUSTE (12 KK) Vuosiennuste: 855 951 818 /v Vuosiennuste:

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1 KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1. Sopijaosapuolet Tikkamäen Palvelut Oy (jäljempänä vuokranantaja) ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, (jäljempänä vuokralainen) ovat sopineet

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE 2 Kiinteistön elinkaari Kilpailu Hankkeen osapuolet Kiinteistön tuotemalli Mahdollisuudet VBE 2 1. Kiinteistön tuotemallin käyttömahdollisuudet 2. Kiinteistöalan

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot