Lähidemokratia miksi ja millaista?

Transkriptio

1 Lähidemokratia miksi ja millaista? Vieremä Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija

2 Lähidemokratiasta on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, myös tässä alustuksessa?? Lähidemokratiasta puhutaan paljon, mutta mitä lähidemokratia oikeasti on? Miksi lähidemokratiasta pitää puhua???? Tässä alustuksessa näkökulmana on ennen kaikkea alueellinen osallistuminen ja vaikuttaminen. 2

3 Kuntien, kuntien itsehallinnon ja meidän kansalaisten näkökulmasta Suomessa on tapahtumassa suurempia muutoksia kuin vuosikymmeniin. 3

4 Kun/jos julkisen sektorin organisaatiot keskittyvät ja kasvavat Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Suunnitellut viisi sote-aluetta minkälaista alueellista ja paikallista toimintaa tulevaisuudessa on? miten kansalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa? Tilanne Kartta: Kuntaliitto 4

5 Sote-uudistus on viemässä suurimman osan kuntien taloudellisesta päätösvallasta? Kivijärvi 8,7 m 5 % 5 % 21 % 69 % 24 % Lapinlahti 59,2 m 4 % 3 % Vieremä 22 m 5 % 4 % 26 % 69 % 65 % sosiaali- ja terveysmenot

6 Sote-uudistus on viemässä suurimman osan kuntien taloudellisesta päätösvallasta? 2017 Suomalaisessa kuntademokratiassa on alkamassa aivan uudenlainen aikakausi! sosiaali- ja terveysmenot

7 Kuntaministerikin kysyy: Mikä kunta on? Kunta= kuntaorganisaatio + koko muu kuntayhteisö luottamushenkilöt, viranhaltijat ja työntekijät Jos kunta ymmärretään vain kuntaorganisaationa, ajatus jää puolitiehen! kunnassa asuvat ihmiset, järjestöt, yritykset, oppilaitokset jne jne 7

8 Mitä lähidemokratia on? Demokratian vanha ja uusi paradigma Vanha paradigma: Uusi paradigma: Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. paradigma = oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys Harju & Pihlaja

9 Kuntavaaleissa äänesti alle 60% 75 Kuntavaalien äänestysprosentti Lähes eduskuntavaaleissa 2011 äänestänyttä 2012 suomalaista jätti kuntavaaleissa 2012 äänestämättä 9

10 Mitä isompi kunta, sitä laiskemmin äänestetään 2000-luvun kuntaliitoskunnissa äänestysprosentti laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin kuin kunnissa, joissa ei ole tehty liitosta. Helsingin Sanomat

11 Kuntaliitokset vähentävät luottamushenkilöiden määrää Uudessa Oulussa on nyt 134 valtuutettua vähemmän kuin liittyneissä kunnissa oli aiemmin valtuutettuja yhteensä Kaikkiaan luottamushenkilöpaikat vähenivät

12 Suomalaiset eivät luota kuntansa päätöksentekoon Seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset kokevat ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan. (Arttu-tutkimus 2011, vastaajaa) 12

13 Kuntien sisäiset alueelliset erot kasvavat kuntaliitosten myötä Oulun kaupungin pinta-alasta peräti 81 % on maaseutua 49 % harvaan asuttua maaseutua 32 % kaupunkien läheistä maaseutua Näillä maaseutualueilla asuu 4,5 % kaupungin asukkaista Prosenttiosuudet kuvaavat aluetyypin väestöosuutta Kartta: Oulun yliopisto, Toivo Muilu 13

14 Alueiden erilaisuus pitää tunnistaa! Kaupunkimaaseutuluokitus 2010 (SYKE) sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu 14

15 Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Mikä on kuntalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu? 15

16 Julkisen sektorin organisaatiot keskittyvät ja kasvavat Kuntavaaleissa äänesti alle 60% Suomalaiset eivät luota kuntansa päätöksentekoon Mitä isompi kunta, sitä laiskemmin äänestetään Kuntaliitokset vähentävät luottamushenkilöiden määrää Kuntien sisäiset alueelliset erot kasvavat kuntaliitoksissa Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Tärkeäksi strategiseksi kysymykseksi tulee nousemaan se, miten kykenemme vahvistamaan paikallista toimeliaisuutta, yrittäjyyttä ja vastuunottoa sekä kuntalaisten osallisuutta. Majoinen 2014 Demokratian vanha ja uusi paradigma 16

17 Mitä lähidemokratia on? Demokratian vanha ja uusi paradigma Vanha paradigma: Uusi paradigma: Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. paradigma = oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys Harju & Pihlaja

18 Lähidemokratiaa voi olla monenlaista 1. Keskustelukumppanuutta 2. Kehittämiskumppanuutta 3. Suunnittelukumppanuutta 4. Palvelukumppanuutta 5. Budjettikumppanuutta 18

19 Monenlaista kumppanuutta Pihlaja & Sandberg 2012 Suomessa toimivat alueelliset toimielimet ja kunnat niiden välisen kumppanuuden muodon mukaan Keskustelukumppanuus Suunnittelu- ja kehittämiskumppanuus Palvelukumppanuus 19

20 Kumppanuutta voi olla monenlaista 1. Keskustelukumppanuutta 2. Kehittämiskumppanuutta 3. Suunnittelukumppanuutta 4. Palvelukumppanuutta 5. Budjettikumppanuutta 6. Toimijakumppanuutta Hyvä esimerkki: Suomussalmen kyläparlamentti Näihin sisältyvää potentiaalia ei ole ymmärretty eikä hyödynnetty. Käytäntöjä pitäisi kehittää. Hyvä ja käytännössä ainoa esimerkki Suomessa: Rovaniemen aluelautakunnat Osallistuvasta budjetoinnista ensimmäisiä mielenkiintoisia kokeiluja 20

21 Yhteistyö edellyttää myös yhteissuunnittelua Kolme tuoretta esimerkkiä Suunnitelma pohtii konkreettisin toimenpide-ehdotuksin miten asukkaat, yhdistykset ja kylät voivat tehdä entistä hedelmällisempää yhteistyötä keskenään ja kunnan kanssa. Strategiaan on kiteytetty lappilaisen järjestökentän tulevaisuuden tahtotilan lisäksi pitkän aikavälin tavoitteet sekä vuosille konkreettiset järjestöjen toimenpiteet. Erityisesti paikalliset yhteistyösuhteet kuntiin on haluttu nostaa keskiöön. Rovaniemen aluelautakuntien kehittämissuunnitelmat 21

22 Kävin piipahtamassa Hauholla kesäkuulla ja mieleeni tuli elävästi lapsuuden muistot. Kesiä tuli vietettyä isovanhempien luona maalla, jossa yhdessä hoidettiin talon asioita, tehtiin heinätöitä ja kaikki osallistuivat töiden tekemiseen. Lisäksi kyläläiset puhalsivat yhteen hiileen, haluttiin pitää kyläyhteisö kunnossa tulevaisuutta varten. Yhteisöllisyys ja yhteinen tekeminen oli kouriintuntuvaa. Tuon saman yhteisen tekemisen meiningin tunnistin Hauholla. Oli hienoa havaita kuinka hauholaiset ovat oma-aloitteisesti ja yhteisellä tekemisellä pitäneet huolta viihtyisästä ja idyllisestä ympäristöstään. Jos Hauholla suoritettaisiin nykyäänkin tärkeänä pidetyn sosiaalisen pääoman mittaus, uskon että tulokset olisivat esimerkilliset. Yhteisön kiinteys, luottamus toisiin ja osallistuminen yhteisön toimintoihin huokuu Hauholla. Hämeenlinnan elinvoimaisuudessa maaseutumaisilla kaupunginosilla on oma ja tärkeä roolinsa. Maaseutu tarjoaa elintilaa, luonnon antimia, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Asioita jotka tahtovat unohtua väestön pakkautuessa kasvukeskuksiin. Hauhon suunta on positiivinen yhdessä tekeminen kantaa hedelmää. Onnittelut. julkaistu Timo Kenakkala kaupunginjohtaja Hämeenlinnan kaupunki Sujuu kuin Hauholla yhteistyösuunnitelman esipuheessa paluu 22

23 Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille Matalan kynnyksen palvelupisteitä Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta Kylätaloja & asukas- ja korttelitupia Matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Kansalaisfoorumeita, -raateja ja -neuvostoja voikaan tarkoittaa? Säännöllisiä kunnanisien ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja Keskustelutilaisuuksia Osallistuvaa budjetointia Järjestöjä palvelujen tuottajina Elävää ja monipuolista kansalais- ja järjestötoimintaa Palveluosuuskuntia Ravintolapäiviä Alueiden kehittämissuunnitelmia Yhteiskunnallista yrittäjyyttä Leadertoimintatavan hyödyntämistä Kuntien järjestöstrategioita Yhteissuunnittelua Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa Kortteli- ja kyläkokouksia Yhteisöviestinnän uusia muotoja Uuden ajan talkoita Kyläsuunnitelmia Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia 23

24 Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit Kuntayhteisön muut toimijat yritykset, oppilaitokset jne Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Rivikuntalaiset Järjestöt perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta

25 Ei kahta ilman kolmatta! Demokratia Hyvinvointi ja palvelut Elinkeinot ja työpaikat 25

26 Rovaniemen aluelautakunnat Yläounasjoki 645 as. 8 kylää Sodankyläntie 711 as. 9 kylää Alaounasjoki 1582 as. 6 kylää Alakemijoki 2914 as. 7 kylää Yläkemijoki toiminut vuodesta 1993, muut vuodesta 2013 Yläkemijoki 1009 as. 9 kylää Ranuantie 612 as. 6 kylää

27 Rovaniemen aluelautakunnat Kahden tason tehtävät: Palvelujen järjestämisvastuu Vastuu oman alueen kehittämisestä

28 Aluelautakuntien budjetit (2014) yhteensä noin 11,3 miljoonaa euroa Lähde: Rovaniemen kaupunki, talousarvio 2014

29 Aluelautakunta-alueet ovat asukasluvultaan ja palvelubudjetiltaan erikokoisia asukkaita budjetti 2014 milj. Alaounasjoki ,97 Alakemijoki ,94 Ranuantie 612 1,03 Sodankyläntie 711 0,51 Yläkemijoki ,06 Yläounasjoki 645 0,79 Aluelautakunnat yht ,3 Koko Rovaniemi ,85

30 Aluelautakunnilla erilaiset palvelupaletit Ranuantie Alakemijoki Alaounasjoki Sodankyläntie Yläounasjoki Yläkemi-joki Perusopetus Päivähoito Terveydenhuolto Ikäihmiset Kirjasto Nuoriso Kulttuuri Liikunta Kehittäminen Palvelupiste Yhteensä Viisi uutta aluelautakuntaa ottavat järjestämisvastuun porrastetusti, alkaen tammikuusta 2014

31 Vuodesta 2015 kaikilla aluelautakunnilla yhtenäinen järjestämisvastuu 1. terveysneuvonnan ja kotihoidon palvelut 2. perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut 3. kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut 4. alueen yleinen kehittämistoiminta 5. kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet perusturvalautakunta koulutuslautakunta vapaa-ajan lautakunta