Suomalaisen yhteiskunnan suuri murros

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisen yhteiskunnan suuri murros"

Transkriptio

1 Artikkeli Ritva Pihlaja Suomalaisen yhteiskunnan suuri murros Tulevaisuuden kunta on kumppanuuskunta Suomalaisen yhteiskunnan kehitys antaa painavat perusteet väittää, että 1. yhteiskuntamme demokratiaperusta on rapautumassa nopeasti, ja osin se on jo pahasti rapautunut, 2. demokratia hahmotetaan Suomessa aivan liian kapeasti, kun otetaan huomioon yhteiskunnan muutosvauhti, muutosten syyt, muutosten mittakaava ja tulevaisuuden haasteet, ja 3. parhaillaan käytävä keskustelu tulevaisuuden kunnasta saisi ryhtiä, jos kuntien rooli paikallisella tasolla hahmotettaisiin rohkeasti uusiksi. Erilaiset kumppanuudet ovat jatkossa niin kuntien, paikallisyhteisöjen, järjestöjen, yritysten kuin kansalaistenkin hyvinvoinnin välttämätön elinehto. Sote-uudistuksen myötä on kysytty, mikä ja millainen on tulevaisuuden kunta. Tämän artikkelin tärkein viesti on, että tulevaisuuden kunnan on oltava kumppanuuskunta. Suomessa on tapahtumassa valtavan isoja muutoksia julkisissa rakenteissa. Päättymässä olevan vaalikauden alkuvaiheen suurimpia puheenaiheita oli kuntauudistus, kuntarakenne ja kuntaliitokset. Kesällä 2014 tehdyn sote-päätöksen myötä julkisten rakenteiden uudistamisessa otettiin huomattavasti aiempaa suurempi askel. Taustalla on huoltosuhteen heikentyminen. Suomen julkinen talous ei kestä, julkiset menot ja tulot eivät ole tasapainossa. Kun näiden kolmen vasemmanpuoleisen kartan taustakuvaksi lisätään vielä oikeanpuoleinen iso kartta, joka kertoo siitä, että Suomi on Euroopan maaseutumaisimpia maita, on selvää, että vaikeuskerrointa riittää. Julkinen sektori, valtio ja kunnat eivät selviä näistä haasteista omin voimin ja toimin. Elinvoiman, palvelujen ja demokratian vahvistamiseen tarvitaan julkisen sektorin ja yritysten lisäksi myös kansalaisten ja järjestöjen panos. Tämä edellyttää nykyisten linjausten ja toimintatapojen uudelleenreivausta niin valtakunnan tason politiikassa kuin paikallisella tasolla kunnissa, jotta A. tämä ymmärrettäisiin ja B. käytännön työ tällaisten paikallisten kumppanuuksien rakentamiseksi voisi käynnistyä.

2 Rajulle väitteelle painavia perusteluja Näiden uudistusten myötä on selvää, että suomalaisen yhteiskunnan demokratiaperusta muuttuu radikaalisti ja uhkaa murentua, ellei jotain tehdä. Itse asiassa demokratiaperusta on murentunut jo pidemmän ajan kuluessa. Perustelen tätä väitettäni seuraavassa ja otan esille asioita, joista poliittisten päätöksentekijöiden pitäisi puhua paljon nykyistä enemmän niin maan hallituksessa, eduskunnassa kuin paikallisella tasolla kunnissa. Näihin epäkohtiin on etsittävä ratkaisuja, jos halutaan rakentaa kestäviä paikallisyhteisöjä tai ylipäätään tehdä kestäviä yhteiskunnallisia uudistuksia. 1. Kuntavaaleissa äänestäminen kiinnostaa suomalaisia kovin vähän. Äänestysprosentti oli viime kuntavaaleissa yli 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin eduskuntavaaleissa. Pohjoismaisittain olemme peränpitäjiä. Äänestysaktiivisuus myös polarisoituu voimakkaasti. Se, että yli neljä kymmenestä äänioikeutetusta jättää äänestämättä, jättää ison loven jokaisen kunnanvaltuutetun mandaattiin. On perusteltua kysyä, kuinka edustuksellista edustuksellinen demokratia enää on esimerkiksi Vantaalla, missä äänestysprosentti oli syksyn 2012 kuntavaaleissa Pienemmissä kunnissa ja maaseutukunnissa tilanne on ollut tähän asti suurempia kuntia parempi. Kunnan asukasluvun ja äänestysaktiivisuuden välillä on selvä yhteys, kuten oheinen kuvio kertoo. Mutta kuntaliitokset vaikuttavat huolestuttavalla tavalla äänestysaktiivisuuteen. Se on tippunut kuntaliitoskunnissa selvästi nopeammin kuin niissä kunnissa, joissa liitoksia ei ole tehty. 3. Edelleen tylyä demokratiamatematiikkaa: Kuntaliitokset vähentävät luottamushenkilöiden määrää. Kuvaava esimerkki uudesta Oulun kaupungista, joka syntyi, kun Oulun kaupunki ja neljä ympäröivää kuntaa liittyivät yhteen vuoden 2013 alussa: uudessa Oulun kaupungissa on 134 valtuutettua vähemmän kuin näissä viidessä kunnassa oli valtuutettuja aiemmin yhteensä. Jos mukaan lasketaan kaikki luottamushenkilöpaikat, vähennys on vielä dramaattisempi: aiemmista 550 luottamushenkilöpaikasta on jäljellä enää 230. Sote-uudistuksen myötä mittakaava repeää tässäkin. Todellinen päätöksenteko on sote-alueilla väistämättä harvainvaltaa. 4. Luottamushenkilöiden määrän väheneminen sekä organisaatioiden ja alueiden kasvu tarkoittaa sitä, että yksittäisen luottamushenkilön työ on monella tavalla entistä vaativampaa. Tämä rajaa jo lähtöviivalla sitä, kenellä meistä on mahdollisuus tai edes halua asettua ehdolle ja toimia kunnallisena luottamushenkilönä. Ehdokkaiden rekrytoiminen on vaikeaa jo nyt, saati tulevaisuudessa, kun

3 alueet ja asiakokonaisuudet ovat entistä suurempia ja ongelmat entistä ilkeämpiä. Edustuksellinen demokratia muuttuu ja kapenee pelottavalla tavalla myös tätä kautta. 5. Seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset kokevat ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan. Mistä on kysymys, kun puhutaan luottamuksesta? Tai näin laajasta epäluottamuksesta? Tämä on Kuntaliiton ja usean yliopiston toteuttaman Arttu-tutkimuksen tuloksia muutaman vuoden takaa. 6. Kuntaliitokset kasvattavat kuntien sisäisiä alueellisia eroja. Jälleen esimerkki Oulusta: uuden Oulun kaupungin pinta-alasta 81% on maaseutua, ja lähes puolet harvaan asuttua maaseutua. Kun tällä pinta-alalla, joka on yli 80%, asuu 4,5% väestöstä, tarkoittaa tämä luonnollisesti kasvavia paineita tasapainoilla ja löytää ratkaisuja esimerkiksi sen suhteen, mihin palvelut sijoittuvat ja miten palvelut tuotetaan. Kysymys on siitä, millaisia paikallisia ratkaisuja palvelujen tuottamiseen onnistutaan kehittämään, ja millaisella yhteistyöllä tämä tapahtuu julkisen vallan ja paikallisten toimijoiden - erilaisten yritysten ja järjestöjen kesken. Kysymys on myös siitä, miten näiden erilaisten alueiden olosuhteiden asiantuntemus saadaan välittymään osaksi kunnallista valmistelua ja päätöksentekoa ja miten tässä hyödynnetään kuntalaisten osaamista ja osallistumista. Nämä ovat todella suuria haasteita entistä isompiin yksiköihin koottaville julkisen hallinnon organisaatioille ja demokratialle. Jos jo suurkuntien sisäiset alueelliset erot ovat suuria, sote-uudistuksen myötä synnytettävillä järjestämisalueilla ja tuottamisalueilla erot vasta suuria ovatkin! Minkälaisia rakenteita ja toimintatapoja osataan niissä rakentaa ottamaan huomioon isot alueelliset erot? Ja miten asenteet taipuvat siihen, että tarvitaan erilaista lähestymistapaa, erilaisia toimintatapoja, erilaisia mittareita kaupunkiseuduille ja harvaan asutuille alueille? Suomen ympäristökeskuksen, Oulun yliopiston, MMM:n ja TEM:n yhteistyönä kehitetty aluetypologia on monesti erittäin käyttökelpoinen väline alueellisten erojen hahmottamiseen. Karttasovellus on kaikkien kiinnostuneiden vapaasti käytettävissä. Ja vielä seitsemäs perustelu väitteelle, että suomalaisen yhteiskunnan demokratiaperusta on rapautumassa ja samalla perustelu toiselle väitteelleni, että demokratia hahmotetaan Suomessa aivan liian kapeasti suhteessa yhteiskunnan muutosvauhtiin: 7. Demokratia hahmotetaan usein valtakysymyksenä ja edustuksellisen demokratian kautta. Tämä näkökulma ei tulevaisuudessa enää pelkästään riitä. Huoltosuhde vinoutuu Suomessa nopeasti, nopeammin kuin yhdessäkään muussa Euroopan maassa. Samalla kun palvelujen tarve kasvaa, julkisen sektorin resurssit vastata yksin tähän kasvavaan kysyntään vähenevät. Nämä asiat ovat poliittisten päätöksentekijöiden sylissä konkreettisesti jo nyt, ja media on täynnä näitä uutisia.

4 On hämmentävää, miten vähän näiden uutisten rinnalla edelleenkään puhutaan siitä, mikä on kansalaisten, lähiyhteisöjen, järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rooli ja vastuu tulevaisuudessa. Kuntien tehtäviä yritetään parhaillaan karsia ja niitä joudutaan tiukan julkisen talouden puristuksessa karsimaan tulevina vuosina entistä rajummin. Kuka näistä tehtävistä jatkossa huolehtii? On paljon tehtäviä, joita ei voida ajatella markkinoiden ja yritysten hoidettavaksi. Nykyiset toimijarakenteet ja toimintatavat eivät välttämättä toimi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Mikä tässä tulevaisuusikkunassa on yksittäisen kansalaisen paikka osallistujana, vaikuttajana ja toimijana? Nämä ovat poliitikoille vaikeita kysymyksiä, joista olisi kuitenkin välttämätöntä puhua, myös meillä Suomessa. Kumppanuusajattelua mustavalkoisen ja kapean demokratiakäsityksen tilalle Jokainen edellä esitetyistä seitsemästä perustelusta lienee kiistatonta faktaa. Jos näin on, ja kaikki tämä tiedetään, mikä mättää ja missä mättää? Suomalainen demokratiakäsitys ja -käytännöt eivät selvästikään vastaa kansalaisten muuttuneeseen arkeen eivätkä yhteiskunnan muuttumiseen meidän ympärillämme. Jotain pitäisi tehdä, jotain perustavanlaatuista, joka mullistaa nykyiset ajatusmallit ja toimintatavat. Laadin vuonna 2012 valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön tilauksesta selvityksen lähidemokratiasta, yhdessä tutkija Siv Sandbergin kanssa. Olen selvitysraportin ilmestymisen jälkeen kiertänyt paljon puhumassa lähidemokratiasta eri puolilla Suomea, ja miettinyt, miksi lähidemokratia on niin vaikea aihe hahmotettavaksi. Lähidemokratiasta puhutaan paljon ja sitä pidetään tärkeänä, mutta pallo karkaa kerta toisensa jälkeen, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan. Kantapään kautta olen oppinut, että demokratia, kuntademokratia ja lähidemokratia hahmotetaan edelleen usein vanhan paradigman kautta. Vanha paradigma näkee, että demokratiassa on kysymys vallasta. Nähdään, että uudenlaiset kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen tavat vain lisäävät kuntien työtä ja kustannuksia. Kun tähänkin asti on pärjätty tällä tavoin, miksi pitäisi kehittää jotain uutta? Demokratiasta käytävässä keskustelussa ei päästä eteenpäin, ellei näkökulma tästä muutu. Demokratian uusi paradigma näkee asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen huomattavasti tätä laajempana kysymyksenä, konkreettisena toimintana, tekemisenä oman asuinympäristön, palvelujen ja paremman elinympäristön puolesta. Eli kansalaista ei nähdä vain äänestäjänä, asiakkaana tai veronmaksajana, vaan myös ja ennen kaikkea aktiivisena ja oma-aloitteisena toimijana, tekijänä ja kumppanina. Vaikka nämä, demokratian vanha ja uusi paradigma, ovatkin melko kärjistettyjä ja mustavalkoisia kuvauksia, ne avaavat nykyistä tilannetta ja ihmisten suhtautumista varsin hyvin.

5 Tulevaisuuden kunta on kumppanuuskunta Käsitys kunnasta, siitä mikä kunta on, on ollut hukassa sen jälkeen, kun eduskuntapuolueet tekivät yhteisen päätöksen sote-uudistuksesta. Kunta on paitsi viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden muodostama, palvelujen järjestämisestä vastuussa oleva julkishallinnon organisaatio, se on myös paikallisyhteisö. Kunta on paikallisyhteisö, jossa toimijoita kuntaorganisaation ohella ovat kaikki kunnan alueella toimivat yritykset, järjestöt, oppilaitokset, seurakunnat sekä tavalliset rivikuntalaiset yksilöinä ja erilaisina vapaamuotoisina ryhminä. Näen tulevaisuuden kuntademokratian erilaisina kuntayhteisön toimijoiden kumppanuuksina. Kumppanuus voi olla keskustelevaa, esimerkiksi alueellisia toimielimiä, kyläparlamentteja, aluetoimikuntia, Alue-Alvareita Tampereella, alueellisia yhteistyöryhmiä Oulussa, kaupunginosayhdistysten ja kyläyhdistysten tapaamisia kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa, pormestarin asukasiltoja, kansalais- ja alueraateja. Kumppanuus voi olla yhteistä suunnittelua ja kehittämistä, esimerkiksi palvelumuotoilua ja kunnan ja järjestöjen yhteistyön ja työnjaon konkreettista suunnittelua ja siitä sopimista, kuten Maskussa, Liedossa, Sauvossa, Vehmaalla, Hämeenlinnan Hauholla, Janakkalassa ja Jokioisilla on jo tehty. Kumppanuus voi olla palvelujen tuottamista ja pidemmälle vietynä budjettikumppanuutta, kuten Rovaniemen aluelautakunnissa. Budjettikumppanuus voi olla myös osallistuvaa budjetointia. Tällaisessa toiminnassa, erilaisten kumppanuuksien rakentamisessa ja varsinkin niiden hyödyntämisessä ollaan Suomessa vielä lapsenkengissä. Erilaisia hankkeita on kyllä paljon, ja aiheesta puhutaan paljon, mutta kehittämisponnistukset ovat valitettavan usein irrallisia kokeiluja, jotka juurtuvat huonosti osaksi kuntien perustoimintaa ja kuntien perusfilosofiaa. Siksi olisi välttämätöntä ottaa tämä kumppanuusnäkökulma lähtökohdaksi ja perustaksi, kun käydään keskustelua siitä, mikä kunta on. Tulevaisuuden kunnan on oltava kumppanuuskunta. Elintärkeä kumppanuus nousee esille myös sote-uudistuksessa. Valmistelussa olevassa sote-lakiluonnoksessa linjataan sitä, että vaikka vastuu sote-palvelujen järjestämisestä siirtyykin kunnilta viidelle suurelle sote-alueelle ja tuottamisvastuu 19 kuntayhtymälle tai vastuukunnalle, vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu jatkossakin kunnille. Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi? Millä resursseilla kunnat tätä työtä tekisivät? Monissa kunnissa on tilanne, että kehittämisresurssit on niistetty minimiin. Näin on varsinkin pienemmissä kunnissa. Kunnat tarvitsevat kehittämistyöhön ja uudenlaisten toimintatapojen kehittämiseen kumppaneita.

6 Terveyttä ja hyvinvointia edistävä työ on juuri sitä, mitä järjestöissä tehdään: kulttuuria, liikuntaa, urheilua, nuorisotoimintaa, harrastus- ja virkistystoimintaa, sote-järjestöjen toimintaa sekä yhteisöllisyyttä, vertaistukea ja sosiaalista pääomaa vahvistavaa monimuotoista toimintaa. Tämä tarkoittaa edelleen auki purettuna sitä, että niissä tehtävissä, jotka näyttävät sote-uudistuksen myötä olevan jäämässä kunnille, kuntien on välttämätöntä tehdä työtä entistä läheisempinä kumppaneina kansalais- ja järjestötoimijoiden kanssa. Briitta Koskiaho, sosiaalipolitiikan emeritaprofessori Tampereen yliopistosta on käyttänyt näistä samoista kysymyksistä painavan puheenvuoron aiemmin tänä syksynä julkaistussa kirjassaan Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä. Koskiaho tarkastelee Britannian viime vuosien politiikkaa ja peilaa kehitystä kriittisesti ja perusteellisesti Suomen tilanteeseen. Koskiaho puhuu vahvasti kumppanuudesta, joka on paljon enemmän kuin yhteistyö ja enemmän kuin verkostomainen toiminta, josta kuntatutkijat ovat viime vuosina puhuneet. Koskiaho puhuu myös siitä, että kumppanuus perustuu tasaveroisiin suhteisiin, ei alisteiseen asemaan. Käytännössähän kumppanuus edellyttää myös kieltenopiskelua: kuntien edustajat, olivatpa he sitten sektoriammattilaisia tai luottamushenkilöitä, puhuvat usein eri kieltä ja tulevat samojen kysymysten äärelle eri reittiä ja eri painotuksin kuin kansalais- ja järjestötoimijat. Kumppanuudessa onkin mitä suurimmassa määrin kysymys uudenlaisen tasaveroisen yhteistyön ja kuuntelemisen vaikean taidon opettelemisesta. Tämä koettelee asenteita, todellista tahtotilaa ja kykyä priorisoida, sillä työ on käytännössä usein työlästä ja vaikeaa. Yksinkertaisimmillaan tällaiset kumppanuudet lähtevät rakentumaan paikallisella tasolla yhteisissä kumppanuuspöydissä, joissa sovitaan, kuka tekee mitäkin. Kunnan rooli kokoavana voimana on tässä työssä tulevaisuudessakin keskeisen tärkeä. Ymmärrän hyvin, että peräänkuulutan isoa muutosta, kun vaadin tällaista kumppanuusajattelua kuntien koko tulevan toiminnan perustaksi ja peruslähtökohdaksi. Tällainen muutos edellyttää isoja muutoksia asenteissa ja ajattelutavoissa, aivan uudenlaista toimintakulttuuria, johtamiskäytäntöjä ja kokonaan uudenlaista tulokulmaa siihen, mikä kunta on ja mikä kuntayhteisö on. On kuitenkin älyllistä laiskuutta ja epärehellisyyttä ajatella, että demokratian puolella selvittäisiin pienin kosmeettisin muutoksin, jos yhteiskunnan rakenteet muuttuvat niin paljon kuin ne nyt näyttäisivät olevan muuttumassa.

7 Kansalaistoiminnan verkosto Tammikuu 2015 Kansalaistoiminnan verkosto tekee työtä osallisuuden ja lähidemokratian edistämiseksi Kansalaistoiminnan verkoston työ on osa valtioneuvoston asettaman maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) työtä. Kansalaistoiminnan verkoston tehtävänä on toimia kansalaisten ja maaseudun asukkaiden osallisuuden ja lähidemokratian edistämiseksi. Suomalaisen yhteiskunnan nopeat ja suuret rakenteelliset muutokset heijastuvat suoraan maaseudun asukkaiden arkeen, kansalais- ja järjestötoimintaan, paikallisen kansalasiyhteiskunnan toimintaan ja toimintaedellytyksiin sekä kumppanuuksiin paikallisen julkisen vallan kanssa. Julkisten rakenteiden kasvaessa ja etääntyessä on olemassa riski, että maaseutualueet ja maaseudun asukkaat syrjäytyvät yhteiskunnallisesta toiminnasta ja kehittämisestä. Osallisuudesta puhuttaessa ja osallistumisen ja vaikuttamisen käytännön keinoja kehitettäessä näkökulmana tulee olla yhtä aikaa sekä julkisen sektorin organisaatioiden toiminta että kansalaisten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Kansalaistoiminnan verkoston tehtävänä on nostaa näitä muutoksia ja niiden mahdollisia seurauksia julkiseen keskusteluun. Tehtävänä on myös tuottaa ja välittää tietoa, herättää keskustelua ja kouluttaa niin paikallisella, maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla siitä, miksi työtä kansalaisten, kansalais- ja järjestötoiminnan sekä kansalaisyhteiskunnan aktivoimiseksi tarvitaan ja millaista tämä työ ja keinot voivat olla. Kansalaistoiminnan verkostolla on kaksi osa-aikaista työntekijää, erityisasiantuntija, tutkija Ritva Pihlaja ja maaseutukehittäjä Seija Korhonen. Liitteenä on erityisasiantuntija, tutkija Ritva Pihlajan kirjoittama artikkeli, jossa tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan suurta muutosta kansalaistoiminnan verkoston työn näkökulmasta. Artikkelissa esitetään myös kehittämisen toimintamalleja. Yhteystiedot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminnan verkosto Ritva Pihlaja Seija Korhonen tutkija, erityisasiantuntija maaseutukehittäjä

Suomalaisen yhteiskunnan suuri murros

Suomalaisen yhteiskunnan suuri murros LIITE Lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle 21.1.2015 HE 268/2014vp kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Kansalaistoiminnan verkosto Ritva Pihlaja, tutkija, erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan

Suomalaisen yhteiskunnan Suomalaisen yhteiskunnan iso muutos muuttuvatko kunta ja kuntalainen? Kyläparlamentti Ilomantsi 31.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Kuulostaa hyvältä! Ilomantsi

Lisätiedot

Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt

Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt Allergia- ja astmaliiton järjestöpäivät 6.9.2014 Ritva Pihlaja, tutkija, erityisasiantuntija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta

Lisätiedot

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Hyvinvointia ja kumppanuutta kulttuurista Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä 26.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

demokratia Kuinka rakennetaan kestäviä paikallisyhteisöjä? Palvelut, elinvoima ja Vihti 24.11.2014

demokratia Kuinka rakennetaan kestäviä paikallisyhteisöjä? Palvelut, elinvoima ja Vihti 24.11.2014 Kuinka rakennetaan kestäviä paikallisyhteisöjä? Palvelut, elinvoima ja demokratia Vihti 24.11.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Onnittelut tähän mennessä tehdystä

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Osallistavaa kuntaa rakentamassa

Osallistavaa kuntaa rakentamassa Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki 12.5.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Lähidemokratia miksi ja minkälaista?

Lähidemokratia miksi ja minkälaista? Lähidemokratia miksi ja minkälaista? Lohja 3.9.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi? Lähidemokratiasta on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, myös tässä alustuksessa?

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Lähidemokratia miksi ja millaista?

Lähidemokratia miksi ja millaista? Lähidemokratia miksi ja millaista? Vieremä 17.9.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, myös tässä alustuksessa??

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta

Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki 12.5.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta 19.4. Muurla Puheenvuoron keskeiset asiat Isoja muutoksia, hurjia haasteita Tulevaisuuden kunta perustuu

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Lähidemokratia Suomessa

Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratiaseminaari 31.10.2013 Kivennavan Matkailukartano, Muuruvesi Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminnan teemaryhmä

Lisätiedot

Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua?

Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua? Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua? Tulevaisuusseminaari Oulu 16.5.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Tulevaisuus ei ole jokin paikka,

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi tulevaisuuden kunnassa - kohti osallistuvaa vaikutusten ennakkoarviointia

Vaikutusten ennakkoarviointi tulevaisuuden kunnassa - kohti osallistuvaa vaikutusten ennakkoarviointia Vaikutusten ennakkoarviointi tulevaisuuden kunnassa - kohti osallistuvaa vaikutusten ennakkoarviointia 17.1.2018 Päivi Kurikka, erityisasiantuntija paivi.kurikka@kuntaliitto.fi Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa Hyviä käytäntöjä Suomessa Kuntatalo 14.3.2017 Ritva Pihlaja Mitä lainsäädännössä sanotaan osallisuudesta? Maakuntalaki HE 2.3.2017 Maakuntien ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla ja maakuntahallituksella.

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Työllisyyden hoito osallistuvassa Pudasjärven kaupungissa

Työllisyyden hoito osallistuvassa Pudasjärven kaupungissa Työllisyyden hoito osallistuvassa Pudasjärven kaupungissa Pudasjärvi 22.9.2016 Seija Korhonen Maaseutukehittäjä Maaseutupolitiikan neuvosto Tulevaisuuden kunta? Hallitusohjelma: Kunta on ihmisten yhteisö

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Kuntarakenteen muuttuminen ja lähidemokratia

Kuntarakenteen muuttuminen ja lähidemokratia Kuntarakenteen muuttuminen ja lähidemokratia Kuntarakenteen uudistuksen tavoitteena on muodostaa Suomeen selvästi aiempaa suurempia kuntia. Niiden uskotaan pystyvän pieniä kuntia paremmin turvaamaan yhdenvertaiset

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Järjestöt palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian vahvistajia?

Järjestöt palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian vahvistajia? Järjestöt palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian vahvistajia? Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi 0400 895140 Kolmas sektori 1.palvelujen tuottajana

Lisätiedot

Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Seutufoorumi, Tampere-talo 29.5.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista 12.11.2013 Page 1 Demokratian ja osallisuuden taustatekijät

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Jarkko Majava FCG Konsultointi 18.12.2013 Page 1 Demokratian

Lisätiedot

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Päivi Kurikka paivi.kurikka@kuntaliitto.fi erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Suomen Kuntaliitto Projektin taustalla

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

KIRKONKYLÄT PALVELUKESKUKSINA. Kuopion kirkonkylät mukaan hankkeeseen? Haku käynnissä

KIRKONKYLÄT PALVELUKESKUKSINA. Kuopion kirkonkylät mukaan hankkeeseen? Haku käynnissä KIRKONKYLÄT PALVELUKESKUKSINA Kuopion kirkonkylät mukaan hankkeeseen? Haku käynnissä 1.11. 12.12.2017 Selvityshanke: Maakunta näkyvissä 1.3. 31.8. Rahoittajana Pohjois-Savon liitto, hallinnoija Mansikka

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS

YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS -MITEN ME SEN TEEMME? ELINVOIMAA KUNTIIN -TIINA PELKONEN - 4.12.2017 TULEVAISUUDEN KUNNAN ROOLI Miten näitä vahvistetaan käytännössä? Mihin ollaan menossa? Kuka auttaa navigoimaan?

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen tukena tilaisuus, 19.4.2017 Mikkeli Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen Ohjelma Avaussanat Ville Nieminen, projektipäällikkö Kuntaliitto Hyvinvoinnin seuraava erä Paula Laine,

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntauudistus ja hyvinvointi Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä Kuntalaiset keskiöön seminaari 26.2.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Arvioinnin tarkoitus varmistaa, että päätöksissä otetaan

Lisätiedot

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE) Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE) Pilottimaakuntien koulutustarjotin 2.3.2018 AKE-projektin pilottimaakunnat Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja

Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli Asko Peltola Valmistelujohtaja 19.3.2018 KUNNAT Missä ollaan nyt? MAAKUNNAT - Suomessa kunnilla paljon tehtäviä muuhun Eurooppaan verrattuna - Eniten kuntien rahoja

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS UUSI KUNTALAKI LEPPÄVIRTA

ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS UUSI KUNTALAKI LEPPÄVIRTA ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS UUSI KUNTALAKI LEPPÄVIRTA 6.6.2017 ESITYKSEN RAKENNE 1) MAAKUNTA NÄKYVISSÄ -HANKE 2) UUSI KUNTALAKI ASUKKAAT 3) ESIMERKKEJÄ TOIMINTAMALLEISTA 4) PERUSTEITA MIKSI

Lisätiedot

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke Henna Hovi, järjestöagentti Valtakunnallinen Järjestö 2.0- kokonaisuus Järjestö 2.0 kokonaisuus on osa STM:n Suomi 100 - avustusohjelmaa

Lisätiedot

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta - kumppanuuskunta

Tulevaisuuden kunta - kumppanuuskunta Tulevaisuuden kunta - kumppanuuskunta Kunta maaseudulla maaseutu kunnassa Tulevaisuuden kunta -seminaari, Kuntatalo 19.4.2016 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan neuvosto MANE sähköposti

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

kumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?

kumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys? Järjestöjen, kuntien ja maakuntien kumppanuus Mistä oikein on kysymys? Kommenttipuheenvuoro Oulu 16.11.2017 Ritva Pihlaja asiantuntija ritva@pihlaja.fi 0400 895 140 Tulevaisuuden kunta Järjestöjen rooli

Lisätiedot

Kirkonkylien ja maaseudun pienten keskusten tulevaisuus Kuntaliiton puheenvuoro. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 16.5.

Kirkonkylien ja maaseudun pienten keskusten tulevaisuus Kuntaliiton puheenvuoro. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 16.5. Kirkonkylien ja maaseudun pienten keskusten tulevaisuus Kuntaliiton puheenvuoro Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 16.5.2017 2 [pvm] Maailmanpyörä - näkymä toimintaympäristön muutoksiin Elämäntapojen

Lisätiedot

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Lähidemokratian uudet mahdollisuudet KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Lisätiedot

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Lisätiedot

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä

Lisätiedot

Paikallisdemokratia / Lähidemokratia / Kumppanuus

Paikallisdemokratia / Lähidemokratia / Kumppanuus Paikallisdemokratia / Lähidemokratia / Kumppanuus Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo hanke, keskusteluilta 19.10.2017 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Alueellinen lähidemokratia

Lisätiedot

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Lähidemokratian kehittämisen vaihtoehtoiset polut Yksilö (kuntalainen, asiakas) Palvelujen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen ja maakunnan

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten

Lisätiedot

Kaupungin ja maaseudun, kuntien ja järjestöjen kumppanuutta

Kaupungin ja maaseudun, kuntien ja järjestöjen kumppanuutta Kaupungin ja maaseudun, kuntien ja järjestöjen kumppanuutta Eloisa maaseutu -seminaari Salo 6.4.2016 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan neuvosto MANE sähköposti ritva.pihlaja@pp.inet.fi

Lisätiedot

IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU

IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 Taustaa ja viitekehys 2 Paikallinen näkemys toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen 1. Hyvinvoinnin edistäminen indikaattoreista toimenpiteisiin 2. Hyvinvointiennakointi

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN 2017-2019 Hyvinkää 07.02.2017 @yverkosto @AliciaPerho #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen

Lisätiedot

Keski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke

Keski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke Keski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke Järjestökartoituksen tausta, tarkoitus ja toteutus Tässä yhteydessä

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön Merkittävin muutos on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuotannon sekä rahoituksen kanavoimisen

Lisätiedot

KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET

KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET Kylätoiminnan neuvottelupäivät 19. - 20.5.2011 KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET 2011-2013 KYLÄTOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Kylätoiminnan päätavoitteena on maaseudun asukkaiden elinolosuhteiden parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen

Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen Hallitusohjelman toimeenpano Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide 1: Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet 23.10.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen

Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen Työryhmätyön esittelyä kuntademokratiaverkostolle Katja Syvärinen @KSyvarinen 13.3.2019 Toimeksianto kuntademokratiaverkostolta Kuntademokratiaverkoston

Lisätiedot

Yksi elämä -terveystalkoot

Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka. Briitta Koskiaho Kumppanuuspäivä 2017 Helsinki

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka. Briitta Koskiaho Kumppanuuspäivä 2017 Helsinki Kumppanuuden sosiaalipolitiikka Briitta Koskiaho 18.10.2017 Kumppanuuspäivä 2017 Helsinki Kysyn: Mitä tapahtuu makrotasolla maailmassa? Mitä tapahtuu Suomessa? Mikä on kansalaisyhteiskunnan asema nyt?

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa?

Alueellista demokratiaa? Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Kuntalaisena Salossa Salo 24.10.2012 Ritva Pihlaja Selvitystyön tarkoitus oli tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis-

Lisätiedot

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015 Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015 Jännitteet Luottamuspula - Läpinäkymättömyys Äänestysaktiivisuuden lasku Keskittymiskehitys SYNKÄT PILVET

Lisätiedot

STEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus. Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018

STEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus. Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018 STEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018 26.10.2018 1 STEA uudistaa avustusstrategiansa Yhteistyössä Kevät-kesän 2018 aikana

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot