Lähidemokratia - miksi ja minkälaista?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähidemokratia - miksi ja minkälaista?"

Transkriptio

1 Lähidemokratia - miksi ja minkälaista? Salpausselän kuntajakoselvitys Hiihtomuseo, Lahti Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta I Miksi lähidemokratiaa? 1

2 Väite 1: Kuntademokratian tila Suomessa on huolestuttava. Kuntavaaleissa äänesti alle 60% Kuntavaalien äänestysprosentti Lähes eduskuntavaaleissa 2011 äänestänyttä suomalaista jätti kuntavaaleissa 2012 äänestämättä. 2

3 Suomalaiset eivät luota kuntansa päätöksentekoon Seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset kokevat ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan. (Arttu-tutkimus 2011, vastaajaa) Väite 2: Kuntaliitokset heikentävät kuntademokratiaa entisestään. Ellei jotain tehdä. 3

4 Mitä isompi kunta, sitä laiskemmin äänestetään 2000-luvun kuntaliitoskunnissa äänestysprosentti laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin kuin kunnissa, joissa ei ole tehty liitosta. Helsingin Sanomat Toteutuneet kuntaliitokset

5 Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset 1. Metropolialueen kunnat; Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti (Valtiovarainministeriön erityinen kuntajakoselvitys = MES) 2. Espoo, Vihti, Kirkkonummi ja Kauniainen. 3. Porvoo, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pornainen ja Sipoo. 4. Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. 5. Lappeenranta, Imatra, Lemi, Luumäki Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. (MES) Tilanne Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula. 7. Kemiönsaari ja Parainen. 8. Turun seutu; Turku, Aura, Kaarina, Kustavi, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki, Taivassalo ja Vehmaa. (MES) 9. Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi. 10. Lahti, Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä ja Nastola. (MES) 11. Tampereen kaupunkiseudun kunnat; Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. 12. Juupajoki ja Orivesi. 13. Pori, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Lavia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila. 14. Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia ja Nakkila. 15. Säkylä, Huittinen, Köyliö ja Kokemäki. 16. Kankaanpää, Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Lavia, Pomarkku ja Siikainen. 17. Jyväskylän kaupunkiseudun kunnat; Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. (MES) 18. Pori ja Lavia (MES) 19. Seinäjoki ja Jalasjärvi. (MES) 20. Seinäjoki, Jalasjärvi ja Kurikka. 21. Kuopio ja Juankoski. 22. Kuopio ja Tuusniemi. 23. Lieksa, Juuka, Nurmes ja Valtimo. 24. Haapavesi, Alavieska, Oulainen ja Ylivieska. 25. Kokkola, Halsua, Kaustinen, Kruunupyy, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli 26. Loviisa ja Lapinjärvi 27. Lieto ja Tarvasjoki 28. Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala 29. Säkylä ja Köyliö 30. Kankaanpää ja Lavia 31. Jalasjärvi ja Kurikka 32. Pietarsaari, Evijärvi, Kruunupyy, Luoto, Uusikaarlepyy, Pedersöre 33. Oulu, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä ja Ii (MES) 34. Inari ja Utsjoki Kuntaliitokset vähentävät luottamushenkilöiden määrää Esimerkiksi uudessa Oulussa on nyt 134 valtuutettua vähemmän kuin liittyneissä kunnissa oli aiemmin valtuutettuja yhteensä Kaikkiaan luottamushenkilöpaikat vähenivät

6 Väite 3: Kansalaisten osallistumiskeinojen monipuolistaminen on välttämätöntä elinvoiman vahvistamiseksi, mutta myös taloudellisesti. Kuntalainen pitää nähdä myös toimijana. Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Mikä on kuntalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu? 6

7 Väite 4: Vanha paradigma näkee lähidemokratian valtatai hallintokysymyksenä. Uusi paradigma näkee, että lähidemokratialla vahvistetaan alueiden elinvoimaa ja kansalaisten aktiivisuutta. Muuttuuko kuntarakenne Salpausselällä? Miten kuntalaisten ääni kuuluu kunnan eri osissa? Jo asukastiheys kertoo, että alueet ovat erilaisia, as/km 2 7

8 Miten hoidetaan pienet paikalliset asiat isossa kuntaorganisaatiossa? Väite 5: Vasta kun kuntalaiset kokevat, että heillä on todellinen mahdollisuus ja keinot osallistua ja vaikuttaa, he ottavat vastuuta. Tämä edellyttää myös päätösvaltaa. 8

9 Osallisuus pitkien välimatkojen alueilla? Perustuslaki 2 : Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Kainuun kunnat nyt: Yhden kunnan Kainuu : Kartat: Suomussalmen kunta Onko kuulluksi tuleminen osallisuutta? - Ei ole. Osallisuus on kokemus siitä, että omalla mielipiteellä on merkitystä, että siitä kannattaa kertoa. Professori Vuokko Niiranen 9

10 Väite 6: Kestävää ja toimivaa lähidemokratiaa syntyy vain, jos se rakennetaan yhteistyössä kunnan ja kuntayhteisön toimijoiden kesken. Julkinen valta Kuntaorganisaatio Keskuskaupunki Lähidemokratia on yhteistyön rakentamista ja vahvuuksien hyödyntämistä Kunnan osa-alueet Asukkaat Järjestöt Yritykset 10

11 Kunnan menestyksen kolmikantaresepti Demokratia demokratian parantaminen Alueellinen osallistuminen ja toiminta Hyvinvointi ja palvelut hyvinvoinnin parantaminen elinympäristön parantaminen Elinkeinot ja työpaikat Lähde: Opittavaa kuntaliitosprosesseista. META-tutkimus 2000-luvun kuntaliitosdokumenteista. Kuntaliitto 2013 II Lähidemokratiaa minkälaista? 11

12 Valmiita patenttiratkaisuja ei lähidemokratiassa ole. Lähidemokratian käytännön toteutustavat on aina mietittävä paikallisesti.! Kuntarakennelaki (entinen kuntajakolaki) 4b Selvitysvelvollisuus Selvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee sisältää myös arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta. 8 Yhdistymissopimus Yhdistymissopimuksessa on sovittava myös asukkaiden vaikuttamisja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa. 12

13 Huomio tässä esityksessä Uusi kuntalaki: demokratian vahvistaminen Pykäliä kirjoitetaan parhaillaan, voimaan 2015 Edustuksellisen järjestelmän toimivuuden ja houkuttelevuuden vahvistaminen Alueellisen vaikuttamisen turvaaminen Kuntalaisten ja päätöksentekijöiden vuorovaikutuksen lisääminen Kuntalaisten monipuolisten osallistumiskeinojen ja -rakenteiden turvaaminen Suoran demokratian ajantasaistaminen ja vahvistaminen Valtuusto voi hallintosäännössä määrätä, että alueellisen vaikuttamisen edistämiseksi valtuusto asettaa alueellisia toimielimiä hoitamaan kunnan osa-alueen asioita. Nuoriso Vanhukset Vammaiset Asukasraadit Viestintä ym Alueellinen vaikuttaminen uuteen kuntalakiin nykyistä selvemmin Demokratiajaoston ehdotuksia uuteen kuntalakiin: Alueellisen toimielimen tehtävänä on kunnan päätöksentekoon osallistuminen ja vaikuttaminen sekä kunnanosa-alueen kehittäminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Alueelliselle toimielimelle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien elinympäristöön, työntekoon ja muihin oloihin. Alueellisen toimielimen muista tehtävistä ja toimivallasta määrätään hallintosäännössä. * demokratiajaostolle tehtyjä lisäysehdotuksia 13

14 Nykyinen kuntalaki 27 Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa; 3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa; 6) avustamalla asukkaiden omaaloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä 7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä. Ehdotuksia uuteen kuntalakiin 1) avoimella valmistelulla ja aktiivisella viestinnällä; 2) järjestämällä keskustelutilaisuuksia ja asukasraateja; 3) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 4) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 5) perustamalla alueellisia toimielimiä; 6) suunnittelemalla, kehittämällä ja tuottamalla palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 7) osallistuvalla budjetoinnilla; 8) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua, valmistelua ja toteuttamista; sekä 9) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä. Jo nykyinen kuntalaki sallii pitkälle viedyn lähidemokratian! Jalkapallon pelaaminen ei ole kiellettyä Kyltti Bernin esikaupunkialueella Sveitsissä 14

15 Poimintoja selvitysraportista Pihlaja & Sandberg 2012 OSA I 1. Johdanto 2. Alueelliset toimielimet Suomessa 3. Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä 4. Havaintoja ja pohdintaa esimerkkien pohjalta 5. Demokratian alueelliset toimintamallit Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa 6. Ehdotukset OSA II 7. Osallistuva budjetointi Alueelliset toimielimet: monenkirjava joukko Pihlaja & Sandberg alueellista toimielintä 59 kunnassa 23 eri nimikkeellä kaikkialla Suomessa eniten Kainuussa ja Lapissa kaikenkokoisissa kunnissa 15

16 Suurin osa toimielimistä on keskustelufoorumeita Pihlaja & Sandberg % keskustelufoorumeita informaation jakamista, keskustelua, aloitteita, esityksiä, lausuntoja näistä vajaalla puolella on taloudellista päätösvaltaa, pääasiassa kylätoimintaavustuksista 10 %:lla päätös- ja toimivaltaa em.tehtävien lisäksi kunnan myöntämää päätös- ja toimivaltaa taloudellinen päätösvalta mittavampaa ja monialaisempaa Selvitystyön ehdotukset 1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta 2. Vahva aluelautakunta 3. Lähikunta 16

17 Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille Matalan kynnyksen palvelupisteitä Pihlaja 2014 Matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Kansalaisfoorumeita, -raateja ja -neuvostoja voikaan tarkoittaa? Säännöllisiä kunnanisien ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja Keskustelutilaisuuksia Osallistuvaa budjetointia Järjestöjä palvelujen tuottajina Elävää ja monipuolista kansalais- ja järjestötoimintaa Palveluosuuskuntia Ravintolapäiviä Yhteiskunnallista yrittäjyyttä Leadertoimintatavan hyödyntämistä Kortteli- ja kyläkokouksia Yhteisöviestinnän uusia muotoja Kuntien järjestöstrategioita Yhteissuunnittelua Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa Uuden ajan talkoita Kyläsuunnitelmia Alueiden kehittämissuunnitelmia Kylätaloja & asukas- ja korttelitupia Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia Vahva aluelautakunta Esimerkkinä ja esikuvana Rovaniemen aluelautakunnat Tampere Helsinki 17

18 Asukkaiden alueellinen osallistuminen perustuu kaupungin strategiaan Asukkaiden Rovaniemi Rovaniemi järjestää asukkailleen riittävät ja laadukkaat peruspalvelut ja luo edellytykset muille hyvinvointipalveluille. Asukkaille tarjotaan viihtyisä elinympäristö ja hyvät kuulluksi tulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Yritysten Rovaniemi Rovaniemi tarjoaa elinkeinotoiminnalle monimuotoisen ja monialaisen kehitysympäristön sekä hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset. Kylien Rovaniemi Rovaniemen keskus lähiöineen ja maaseutu kylineen kehittyvät luonnonläheisenä, elinvoimaisena ja vireänä kokonaisuutena. Maakunnan Rovaniemi Rovaniemi on kehittyvä, yhteistyö- ja muutoskykyinen, kansainvälinen ja omaleimainen maakunta- ja palvelukeskus. Rovaniemen aluelautakunnat Yläounasjoki 645 as. 8 kylää Alaounasjoki 1582 as. 6 kylää Alakemijoki 2914 as. 7 kylää Sodankyläntie 711 as. 9 kylää Ranuantie 612 as. 6 kylää Yläkemijoki toiminut vuodesta 1993, muut vuodesta 2013 Yläkemijoki 1009 as. 9 kylää 18

19 Aluelautakunta-alueet ovat asukasluvultaan ja palvelubudjetiltaan erikokoisia asukkaita budjetti 2014 milj. Alaounasjoki ,97 Alakemijoki ,94 Ranuantie 612 1,03 Sodankyläntie 711 0,51 Yläkemijoki ,06 Yläounasjoki 645 0,79 Aluelautakunnat yht ,3 Koko Rovaniemi ,85 Aluelautakuntien budjetit (2014) yhteensä noin 11,3 miljoonaa euroa Erikoissairaanhoito Ikäihmiset Perusopetus Sosiaalipalvelut Terveydenhuolto Lapsiperheet Aluelautakunnat Kulttuuri Lukiokoulutus Tekniset palvelut Ympäristövalvonta ja pelastus Liikunta Koulutus Nuoriso Rovaniemen kaupungin talousarvio 2014, milj. 74,90 41,91 41,18 37,12 27,22 15,25 11,31 8,44 8,16 6,53 4,36 4,05 2,70 1,02 Lähde: Rovaniemen kaupunki, talousarvio

20 Vuodesta 2015 kaikilla aluelautakunnilla yhtenäiset tehtävät 1. terveysneuvonnan ja kotihoidon palvelut 2. perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut 3. kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut 4. alueen yleinen kehittämistoiminta 5. kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet perusturvalautakunta koulutuslautakunta vapaa-ajan lautakunta Lähde: 20

21 Rovaniemen aluelautakunnat hahmotetaan usein virheellisesti vain palvelujen järjestäjäksi tai kuntabyrokratian jatkeeksi Aluelautakunnilla on kaksi roolia Palvelujen järjestämisvastuu Vastuu oman alueen kehittämisestä Kehittämistyö perustuu suunnitelmiin Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma Aluelautakunta-alueiden kehittämissuunnitelmat

22 Aluelautakuntien kehittämistoiminta yleinen kehittämistehtävä elinkeinojen kehittämistehtävä omaehtoisen toiminnan virittäminen asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen ympäristöasiat hanketoiminta kumppanuudet toiminta-alueen sisällä ja vuorovaikutus ulospäin Yläkemijoen aluelautakunnan keskeisiä arvoja Läheisyysperiaate Innovatiivisuus Monialaisuus Yhteistyö Tehdään päätökset lähellä asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat Ylitetään sektorirajat Asetetaan asukkaiden toimiva arki etusijalle palveluista päätettäessä Yhteistyö kaupungin organisaation ja kyläläisten kesken Kyläläiset ja alueen kylät puhaltavat yhteen hiileen Reagoidaan palvelutarpeiden muutoksiin nopeasti Käytetään taloudelliset resurssit joustavasti ja innovatiivisesti Monialaisuus on avain myös toiminnan taloudelliseen tehokkuuteen Yhteistyö kaikkien kylällä toimivien tahojen kesken (myös mm. SRK, järjestöt, yritykset) 22

23 Aluelautakunnan jäsenet valitaan avoimissa kyläkokouksissa, valtuusto vahvistaa Yksi jäsen + yksi varajäsen/kylä, riippumatta kylän asukasluvusta Lapin Kansa Toiminta edellyttää tekijöitä Kuudella aluelautakunnalla on yhteinen esittelijä ja talouspäällikkö Viidellä uudella aluelautakunnalla on yhteinen aluesihteeri Yläkemijoella aluesihteerinä (20%) jatkaa koulun rehtori Aluelautakunnat toimivat kokeiluna

24 Kuntayhteisön kehittäminen Mitkä ovat pitkän tähtäimen tavoitteet? Mitä konkreettista pitää tehdä, jotta näihin tavoitteisiin päästään? Rovaniemellä on tehty nyt päätös panostaa alueiden ja asukkaiden aktivoimiseen, jotta alueiden elinvoima, yrittäjyys, yhteisöllisyys ja hyvinvointi vahvistuisivat pitkällä tähtäimellä. Yhdenvertaisuuden turvaaminen Aluelautakuntien päätöksentekoa sitovat valtuuston asettamat tavoitteet toimialalautakuntien päätökset toimialalautakunta hyväksyy yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi tehtäväalueidensa palvelujen järjestämisen ja myöntämisen kriteerit myös aluelautakuntien toiminta-alueille toimialalautakuntien asiakasmaksuja koskevia päätöksiä noudatetaan yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi koko kaupungin alueella 24

25 Budjettivalta opettaa ymmärtämään, mistä raha tulee ja minne se menee Yläkemijoen aluelautakunta Rovaniemellä ei ole kertaakaan 20-vuotisen toimintansa aikana ylittänyt budjettiaan. Silti Yläkemijoella on pystytty järjestämään palvelut niin, että asukkaat ovat tyytyväisiä. On pitänyt oppia tulemaan toimeen sillä, mitä on ja kehittelemään uusia ratkaisuja Esimerkkejä aluelautakunnan tms. palvelutehtävistä Laaja malli Lähipalvelumalli Inframalli Ratkaisevaa ovat tehtävät, ei toimielimen nimi Vapaa-aikamalli Pihlaja & Sandberg 2012 perusopetus, päivähoito, kulttuuri, liikunta, nuoriso, terveysneuvonta, äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, kotihoito päivähoito, ikäihmisten koti- ja asumispalvelut, nuoriso teiden, ulkoilu-, lähiliikunta- ja viheralueiden sekä kiinteistöjen kunnossapito, laajakaista, puhelin, vesi kulttuuri, kirjasto, liikunta, nuoriso tai näiden erilaisia sovelluksia tai yhdistelmiä 25

26 Alueellisten toimielinten akilleen kantapäitä - alueelliset toimielimet ja kuntaorganisaatio toimivat toisistaan irrallaan - kuntaorganisaatio ei hyödynnä - alueellinen toimintatapa usein ristiriidassa kunnan johtamiskäytäntöjen kanssa - tunnetaan huonosti - tehtävät ja rooli epäselvät Pihlaja & Sandberg toimielinten elinkaari usein lyhyt, myös kehittäminen lyhytjänteistä Pihlaja 2014 Pihlaja 2014 Alueellisten toimielinten mahdollisuuksia Pihlaja & Sandberg pitkään toimineilla aluelautakunnilla vahva asema käytännön toimijana ja kehittäjänä + paikallista aktiivisuutta ja vastuunottoa, myös vaikeissa päätöksissä + huomioivat kuntalaisille tärkeitä asioita, jotka ovat "liian pieniä" tavalliselle päätöksentekokoneistolle + sektoreiden välistä konkreettista yhteistyötä + ovat kanava rekrytoida uusia päättäjiä ja monipuolistavat tapoja osallistua 26

27 Monenlaista kumppanuutta Pihlaja & Sandberg 2012 Suomessa toimivat alueelliset toimielimet ja kunnat niiden välisen kumppanuuden muodon mukaan Keskustelukumppanuus Suunnittelu- ja kehittämiskumppanuus Palvelukumppanuus Kysymys on loppupelissä ihan meidän jokaisen asenteista 27

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen

Lisätiedot

Lähidemokratia miksi ja minkälaista?

Lähidemokratia miksi ja minkälaista? Lähidemokratia miksi ja minkälaista? Lohja 3.9.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi? Lähidemokratiasta on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, myös tässä alustuksessa?

Lisätiedot

Lähidemokratia Suomessa

Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratiaseminaari 31.10.2013 Kivennavan Matkailukartano, Muuruvesi Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminnan teemaryhmä

Lisätiedot

Osallisuus. Maaseutuakatemia 11.-12.2.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta

Osallisuus. Maaseutuakatemia 11.-12.2.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta Osallisuus Maaseutuakatemia 11.-12.2.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta 1 Toimiva yhteiskunta perustuu ihmisten osallisuuteen sekä kykyyn

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Lähidemokratian uudet mahdollisuudet KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa?

Alueellista demokratiaa? Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Kuntalaisena Salossa Salo 24.10.2012 Ritva Pihlaja Selvitystyön tarkoitus oli tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis-

Lisätiedot

Osallistavaa kuntaa rakentamassa

Osallistavaa kuntaa rakentamassa Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki 12.5.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Lähidemokratia miksi ja millaista?

Lähidemokratia miksi ja millaista? Lähidemokratia miksi ja millaista? Vieremä 17.9.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, myös tässä alustuksessa??

Lisätiedot

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Hyvinvointia ja kumppanuutta kulttuurista Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä 26.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan

Suomalaisen yhteiskunnan Suomalaisen yhteiskunnan iso muutos muuttuvatko kunta ja kuntalainen? Kyläparlamentti Ilomantsi 31.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Kuulostaa hyvältä! Ilomantsi

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta

Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki 12.5.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Lähidemokratian kehittämisen vaihtoehtoiset polut Yksilö (kuntalainen, asiakas) Palvelujen

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua?

Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua? Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua? Tulevaisuusseminaari Oulu 16.5.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Tulevaisuus ei ole jokin paikka,

Lisätiedot

Kuntauudistus, sote-uudistus ja säästöt: haasteita kunnille ja järjestöille. Christell Åström erityisasiantuntija

Kuntauudistus, sote-uudistus ja säästöt: haasteita kunnille ja järjestöille. Christell Åström erityisasiantuntija Kuntauudistus, sote-uudistus ja säästöt: haasteita kunnille ja järjestöille Christell Åström erityisasiantuntija Kuntien uudistumisen kokonaisuus Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista!

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! PED: kaksi esimerkkiä ja kolme ajatusta Demokratiapäivä 2015 Kuntatalo 13.10.2015 Ritva Pihlaja palvelut demokratia Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus.

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet muodostettu 31.12.2009 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan Uusimaa s. 2 Varsinais-Suomi s. 3 Satakunta s. 4 Kanta-Häme ja Päijät-Häme

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi?

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi? KUNTALIITTO Hkki Punnonen 12.3.2013 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat

Lisätiedot