Sosiaalinen media ja osallisuus

Transkriptio

1 Sosiaalinen media ja osallisuus Kuntamarkkinat, Helsinki Antti Syväjärvi Hallintotieteen professori 1

2 Esityksen rakenne I Sosiaalisesta mediasta kunnissa II Uudesta osallisuudesta kunnissa 2

3 I Muutokset julkishallinnossa Kilpailun ja kilpailukyvyn korostuminen Talouspolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa ja ympäristöpolitiikkaa Asiakkaan tai kuluttajan keskeisyys Asiakkaan arvon kasvu ja asiakkaan omat valinnat Joined up governance esiinmarssi Sopiminen ja sopimuksellisuus toimintatapana Kuntien liitokset ja yhteistyö paikallisella tasolla Johtamisen terävöityminen ja ammattimaistuminen Näyttöön perustuva toimintatapa Strategisuuden vaade ja toisaalta kompleksisuuden haaste Uudistuvat sähköisen hallinnon ja viestinnän tavat Kuntien tietohallinto ja kokonaisarkkitehtuuri Kuntien sosiaalinen media 3

4 Kuntalaki (29 ) Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Milloin kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista => Kunnilla on em. normisidonnainen, mutta myös tähän hetkeen ja tulevaisuuteen kiinnittyvä viestinnän, avoimuuden ja osallisuuden vaade! 4

5 Sosiaalinen media toimintana Sosiaalinen media on tietoverkkoja hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä sekä luodaan ja ylläpidetään toimijoiden välisiä suhteita Hallinto ja organisaatiot voivat harkintansa mukaan perustaa toimijoiden välistä vuorovaikutusta tukevia palveluita ja toimintatapoja, joissa SOME piirteitä Tulee pohtia missä määrin on tarkoituksenmukaista perustaa omia palveluita Kuinka paljon voidaan hyödyntää jo olemassa olevia avoimia foorumeja Kenellä on vastuu ylläpitää ja kehittää sosiaalista mediaa Kunnat voivat hyödyntää sosiaalista mediaa viestinnässä, tiedon jakamisessa, palveluiden tunnetuksi tekemisessä, palautteen saamisessa, osallisuuden edistämisessä ja kansalaismielipiteissä 5

6 Esim. kuntien viestintätutkimus 2010 Mitä tietoa tai palveluita kuntasi internetpalvelusta löytyy? (n=107) Kunnan virastojen/laitosten yhteystiedot sekä tietoa kunnan palveluista 100% Tietoa päätöksenteosta 99,1%; Kunnan esittely ja faktatietoa kunnasta 99,1%; Ajankohtaistiedotteita tai uutisia 98,1% Tietoa vireillä olevista asioista ja osallistumisesta 81,3% Tietoa kunnassa toimivista järjestöistä 80,4% ja yrityksistä 78,5% Haku 77,6%; Keskustelu tai kysymyspalsta 32,7% Toimiiko kuntasi sos. mediassa tuottamalla sisältöjä muualla kuin omassa verkkopalvelussa? (n=107) Kyllä 22% ja ei 78% => Keskeistä on tarjota tietoa kunnista/palveluista, mutta ei nähdä vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen kanavana; SOME kehittymässä! 6

7 Esim. SOME:n tutkimusta kunnissa (Syväjärvi Kaurahalme 2010) Sosiaalisen median merkitys ja vaikutus eivät ole selvillä suomalaiselle kunnalle Median yleinen asema on jo tunnistettu ja tunnustettu, mutta sen vaikutukset voivat olla monensuuntaisia Kuntien väliset erot voivat olla hyvinkin suuria Sosiaalinen media on kuitenkin tieto- ja viestintäympäristö, joka asemoituu yhä enemmän kuntatoimintaan SOME:n mukaisissa toimijasuhteissa kunnilla on uusi mahdollisuus olla viestijä, sisällön tuottaja ja vaikuttaja Sosiaalisen median suhde kuntien avoimuuteen, demokratian luonteeseen ja tiedon hallintaan ovat koetuksella Uudenlainen osallisuus kunnissa (jota SOME osaltaan voi tukea) kehittyy etenkin avoimuuden, demokratian ja kehittyneen tiedonhallinnan kautta 7

8 II Uudesta osallisuudesta kunnissa SOME on muutosta, jossa rationaalinen ja irrationaalinen luonne Muutoksissa on aina rationaalinen ja irrationaalinen puoli Rationaalinen = muutokseen liittyvät tosiasiat Järkiolettamukset ja odotukset Hyödyt, joita saadaan osana muutosta Irrationaalinen = muutoksen liittyvät olettamukset ja tunteet Perusolettamusten kyseenalaistuminen Pako- ja taisteluolettamus Toivon ylläpitäminen; negatiivinen tai positiivinen tuntemus Muutos esteenä ja muutos mahdollisuutena voivat olla läsnä osoittamassa negatiivista tai positiivista muutosprosessia Muutoksessa on kokemuksellinen ja tosiasiallinen aspekti; Mitä ovat tai tulevat olemaan kokemukset ja tiedot SOME:sta? 8

9 Perustehtävän kautta tehtävä uudenlaisuus helpottaa sosiaalista mediaa? Kuinka pysyvä/muuttuva perustehtävä on?; Me/minä/oma työ ja perustehtävä? Miten minun tai meidän käy sosiaalisen median kanssa? Kuinka tietoinen käsitys on perustehtävästä ja sen tulevaisuudesta? Onko itsensä kehittäminen osa perustehtävää? Oma kyvykkyys hoitaa perustehtävää?; Sosiaalisen median kompetenssi Toimijaroolit sosiaalisessa mediassa ovat lähinnä läsnäolija (tarkkailija ja osallistuja), reagoiva/proaktiivinen toimija tai informaation tarjoaja (neuvoja ja auttaja) Virkamies ja SOME: organisaation virallinen edustaja, ammatillinen asiantuntijarooli tai täysin yksityishenkilönä SOME hankkeet/projektit vs. perustehtävän hoitaminen Tietävätkö toimijat (yksilöt tai yksiköt) mitä heiltä odotetaan? Uuden viestinnällisen ympäristön ennakkoluuloton haltuun ottaminen? 9

10 Uudenlaisen osallisuuden kolme elementtiä Avoimuudella tuotetaan sosiaalisen median käyttäjäyhteisöllisyyttä Syntyvä uudenlainen avoimuuden kulttuurinen käytäntö voi toiminnassa edistää kumppanuutta ja toiminnan kiinnostavuutta Demokratia viittaa lähinnä kuntalaisia osallistavaan diskurssiin ja vaikuttamiseen Deliberatiivisen demokratian luonne moniäänisyyden tukena Tiedon hallinta viittaa kokonaisarkkitehtuurimaiseen tietohallintoon (~ teknologia, tieto, tietojärjestelmä, toiminta) Lisää huomiota tiedon hankintaan, jakamiseen ja jalostamiseen, käyttöön ja tietoperustaiseen toimintaan, jolloin sosiaalisella medialla on oma roolinsa osana kuntaa Em. kolmikantaisuudessa kyse on myös kunnan kyvystä osallistaa ja toisaalta viestiä asioistaan eri osapuolten välillä 10

11 Sosiaalinen media ja uusi osallisuus Usein mediat liitetään joustavuuteen, innovaatioihin ja tiedon hallintaan (Syväjärvi & Kaurahalme 2010) Esim. avoimuus innovaatioissa edellyttää, että organisaatiot kehittävät ulkoisia/sisäisiä ideoita ja uusia polkuja toiminnassaan Demokratiassa toimijoiden vuorovaikutuksella on tärkeä rooli Sosiaalinen media on deliberatiivisen demokratian tekijä, l. osallistavaa, avointa sekä yhteistä harkintaa & yhteistoiminnallisuutta tukevaa Sosiaalinen media muodostaa uudenlaisen toimintakanavan tai verkoston, joka tarvitsee konseptuaalisen ja jopa demokraattisen tavan ymmärtää käyttäjiä ja yhteisöjä Julkishallinnon yhteydessä tarkasteluun sosiaaliset verkostot, osallisuutta tukevat menettelyt ja metodit (DeLeon & Martell 2007) Edelleen heikosti tunnetaan sähköisten toimintatapojen asema ja luonteet julkishallinnossa (Hennman 2010) Sosiaalisen media edellyttää kunnilta kykyä ratkoa monikanavaisen toiminnan, tiedonkulun, tietopääoman, tiedon hallinnan, soveltavan teknologian ja viestinnän kysymyksiä Toimijoilta edellytetään kognitiivisuutta uudelle ja vuorovaikutusta 11

12 Sosiaalinen media, viestintä ja vuorovaikutus Esimerkiksi kunnat elävät jatkuvan muutoksen ja kehityksen keskellä, jolloin viestinnän tarve korostuu Organisaatiot muuttuvat, toimijat muuttuvat, ympäristö muuttuu, jne. Kunnilta viestintäluonteet edellyttävät strategista otetta (mm. Bekkers & Homburg 2005; Syväjärvi & Kaurahalme 2010) Itse strategian viestinnässä haasteina (vrt. Strandman 2010) Osaaminen, luottamus ja sitoutuminen Moniääninen vuoropuhelu Pysähtyminen ( kiireen kesyttäminen ) Esimerkillä johtaminen Vuorovaikutus ja dialogi ovat innovatiivisen ja kehittyvän organisaation tunnuspiirteitä (Harisalo 2008) Innovatiivisuuden tulisi läpäistä koko organisaatio eli rakenteet, prosessit, henkilöstö, jne. 12

13 Kuntien sosiaalisen median mahdollisuuksia valjastettaessa on huomioitava avoimuuden, demokratian ja käyttäjäyhteisöllisyyden vaatimukset. Hyötyjen saavuttamiseksi vaaditaan myös uudenlaiseen julkiseen kokonaisarkkitehtuuri-ajatteluun perustuvaa tietohallintoa. Sosiaalinen media on yksi mahdollisuus ja osa suurempaa kokonaisuutta! 13