Tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
|
|
- Kari Juho-Matti Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
2 2 Mäntsälän kunta Sisällysluettelo 1. Kunnanjohtajan katsaus Kuntastrategia Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Kunnallistalouden kehitys Oman talousalueen kehitys Perustietoja Mäntsälästä Väestö, työllisyys ja elinkeinorakenne Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnanhallinto ja toimintaorganisaatio Kunnan henkilöstö Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous Konsernin rakenne ja omaisuusosuudet Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Tytäryhtiöiden talous tilikaudella Nivos Oy konserni (ent. Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy konserni) Mäntsälän Jäähalli Oy Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo Mäntsälän Yrityskehitys Oy Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä tase ja sen tunnusluvut Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Käyttötalousosa Kunnanhallitus / Hallintopalvelut Yleishallinto Elinkeinotoimi Pelastus Maaseututoimi Käyttöomaisuuden myyntivoitot Maankäyttölautakunta / Maankäyttöpalvelut Tarkastuslautakunta... 52
3 Mäntsälän kunta 3 Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta / Perusturvapalvelut Perusturvan johto ja hallinto Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus Pornaisten talousarvio Sivistyslautakunta / Sivistyspalvelut Kehittämis- ja hallintopalvelut Perusopetus Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Vapaa-aikapalvelut Tekninen lautakunta / Tekniset palvelut Keskitetyt palvelut Toimitilapalvelut Ruoka- ja siivouspalvelut Kuntatekniikka Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kuntakonsernin tulos- ja rahoituslaskelma sekä tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstä koskevat liitetiedot Liitetietojen erittely Käytetyt kirjanpitokirjat, arkistointi ja tositelajit Käytetyt tositelajit Allekirjoitukset
4 4 Mäntsälän kunta 1. Kunnanjohtajan katsaus Mäntsälän väestö kasvoi 0,3 % (64 henkeä) asukkaaseen vuonna. Väestön kasvu perustui melkein kokonaan syntyvyyteen. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on noussut vuoden 2013 seurantatiedon mukaan 62,4 %:iin ja Kuuma alueella keskimäärin 67,2 %:iin. Kansantalouden heikko suhdannetilanne heijastui työllisyyskehitykseen työttömyyden noustessa koko maassa keskimäärin 9,4 %:iin. Mäntsälässä työttömyys kasvoi 1,3 prosenttiyksikköä 8 prosenttiin ja Uudellamaalla 1,2 % 11,3 prosenttiin. Mäntsälän kunnassa on panostettu jo useita vuosia elinkeinotoimen kilpailukyvyn kehittämiseen. Mäntsälän kuntakonserni on kokonaisuutena sitoutunut yritysten toiminnan ja toimintaympäristön kehittämiseen. Palvelukonsepti kattaa maanhankinnan, kaavoituksen, markkinoinnin, teknisen toimen sekä sähkö- ja vesiliiketoiminnot. Kunta panosti erityisesti maapolitiikkaan ja seutuyhteistyöhön Kuuma alueella sekä Helsingin seudulla. Palveluiden osalta kehitimme palvelurakenteita ja asiakaslähtöisyyttä ennen kaikkea sosiaali- ja terveystoimessa. Sote-yhteistyössä painopiste oli kunnallisen edunvalvonnan ja yhteistyön lisäksi Keski-Uudenmaan alueyksikön valmistelussa. Mäntsälän kunnan toimintakulut 125,8 milj. euroa pysyivät edellisvuoden tasolla kun sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintakulujen menokasvu on viime vuosina selkeästi hidastunut. Poikkeuksena kuitenkin vuonna erikoissairaanhoito, joka kasvoi 6,1 prosenttia, 1,3 milj. euroa. Toimintakate (-97,6 milj.) alitti talousarvion 2,6 milj. euroa. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat tilikaudella 6,2 prosenttia kunnallis- ja kiinteistöveroveroprosenttien korotuksen ansiosta. Vuosikate parani 9 milj. euroon (437 euroa/as; 2014; 221 euroa, 2013: 451 euroa/as) saavuttaen kuntastrategiassa asetetun tavoitteen. Vuosikate ylitti talousarvion 3 milj. euroa. Kunnan investoinnit kasvoivat 17,7 milj. euroon (760 euroon per asukas), josta maanosto 2,5 milj. euroa, Riihenmäen ja Hyökännummen elinkaarirakentaminen 4,8 milj. euroa ja erilaiset kunnallistekniset hankkeet 6,2 milj. euroa. Kunnan velkamäärä kohosi 6,2 milj. euroa euroon asukasta kohden. Suhteellinen velkaantuneisuus 52,8 % kasvoi ja omavaraisuusaste 63,4 % aleni edellisvuodesta. Lähivuosina kuntien kykyä palvelujen järjestämisessä heikentää teollisen rakennemuutoksen ja kestävyysvajeen ohella nykyistä alhaisemmaksi jäävä talous- ja verotulokasvu. Kuntatalouden haasteet edellyttävät kunnilta innovatiivisia rakenteellisia uudistuksia ja jatkuvaa palvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista. Keskeiseksi kysymykseksi nousee jatkossa varautuminen siihen millaiseksi muodostuu tulevaisuuden kunta. Tämä edellyttää kuntastrategian valmistelussa erityistä panostusta myös Mäntsälässä. Esitän päätöksentekijöille, henkilökunnalle ja yhteistyötahoille parhaat kiitokset hyvästä yhteistyöstä ja tuloksellisuudesta vuoden aikana. Mäntsälässä Esko Kairesalo, kunnanjohtaja
5 Mäntsälän kunta 5 2. Kuntastrategia
6 6 Mäntsälän kunta
7 Mäntsälän kunta 7
8 8 Mäntsälän kunta
9 Mäntsälän kunta 9
10 10 Mäntsälän kunta 3. Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Maailmantalouden kasvu hidastui vuonna pitkän aikavälin keskiarvoon. Euroalueen talouskehitys on finanssikriisin jälkeen ollut selvästi Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa hitaampaa. Vuonna euroalue pääsi vakaamman kasvun tielle bruttokansantuotteen noustessa 1,5 prosenttia. Investoinnit nousivat lähes kolme prosenttia. Kuluttajahinnat nousivat 0,1 %. Korkea julkinen velka rajoittaa jäsenmaitten kykyä tarvittaessa tukea talouskasvua. Pakolaisten suuri virta vaikeuttaa uutena ilmiönä Euroopan talouteen. EKP on pyrkinyt torjumaan deflaatiota ja säilyttämään hintavakauden uskottavuutta. Osana tätä EKP on lisännyt pankkien edellytyksiä luotonantoon. Suomelle tärkeän Venäjän talous on taantumassa BKT:n supistuessa 4 % vuonna. Suomessa BKT kasvoi 0,5 % kolmen miinusvuoden jälkeen. BKT on edelleen noin kuusi prosenttia matalammalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä. Yksittäisistä kysyntäeristä yksityinen kulutus yllätti positiivisesti kun vienti on ollut vaisua. Investointilama jatkui vaikka pientä elpymistä tapahtui loppuvuonna. Suomen viennin volyymi on jäänyt matalammalle tasolle kuin vuonna 2008 ennen taantumaa vaikka maailmantalous on elpynyt. Viennin volyymi ei edellisvuoden tapaan supistunut vaan kasvoi 0,4 %. Palveluvienti kasvoi 6 prosenttia ja tavaravienti supistui 1,4 prosenttia. Viennin kohdemaat olivat murroksessa, kun vienti Venäjälle on romahtanut talouspakotteiden myötä. Yksityinen kulutus kasvoi 1,4 % ja julkinen supistui 0,9 %. Kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia rajoitti heikentynyt taloustilanne ja epävarmuus taloudellisista näkymistä. Vuodesta on tulossa neljäs perättäinen vuosi, kun investoinnit supistuvat. Investointilama on ollut laaja-alaista, ainoastaan maa- ja vesirakennusinvestoinnit ovat olleet kasvussa. Investointihaluttomuus näkyi julkisella ja yksityisellä puolella ja kertoi osaltaan talousnäkymien heikkoudesta ja yritysten näköalattomuudesta. Vuoden lopussa nähtiin kasvua rakentamisessa sekä kone- ja laiteinvestoinneissa muttei tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneissa. Suomen vaihtotase on ollut ylijäämäinen aina vuodesta 1994 alkaen kunnes vuosina kirjattiin miljardin suuruiset alijäämät. Vuosina 2016 ja 2017 kirjattaneen Suomen Pankin ennakkotietojen mukaan lievästi ylijäämää. Vaihtotasetta on kohentanut tuontihintojen lasku ja tuonnin supistuminen. Kauppatase oi vuonna ylijäämäinen. Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 0,7 % edellisvuotta korkeampi 9,4 %. Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi 1,1 prosenttia. Työllisyyden heikentymisen ja kokonaistuotannon heikentymisen vuoksi näkymät ovat vaisut myös vuodelle Työllisyysaste laski 67,3 prosenttiin. Kuluttajahinnat laskivat vuonna kansallisella hintaindeksillä mitattuna -0,2 %. Asuntojen hinnat laskivat 0,6 prosenttia kun kasvava työttömyys, heikentynyt ostovoima ja kuluttajien varovaiset tunnelmat hyydyttivät asuntomarkkinoita. Julkisyhteisöjen bruttovelka nousi 63,1 prosenttiin vuonna ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2017 mennessä 67,4 prosenttiin, eikä käänny ennusteen mukaan laskuun. Luvut ovat kansainvälisesti vertaillen vielä tyydyttäviä. (Lähde: Danske Bank, Talousnäkymät, maaliskuu 2016; ja Op-Pohjola, Talouden näkymät, maaliskuu 2016)
11 Mäntsälän kunta 11 Kunnallistalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuoden yhteenlaskettu tulos oli 270 milj. euroa ylijäämäinen. Kun tilinpäätöstiedoista oikaistaan kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämiset, pysyi yhteenlaskettu tulos suunnilleen edellisvuoden tasolla. Vaikka kuntatalouden kokonaiskuva näyttää kohtuulliselta, ovat kuntakohtaiset erot hyvin suuria. Tilikauden tulos oli negatiivinen 120 kunnassa. Kuntien talous on kärsinyt hitaasta talous- ja verotulojen kasvusta sekä viime vaalikaudella tehdyistä poikkeuksellisen suurista valtionosuusleikkauksista. Kuntien toimintakatteet heikkenivät 4 prosenttia erityisesti toimintatuottojen vähenemisen vuoksi. Kuntien toimintakulut kasvoivat 1,8 prosenttia ja kasvu kiihtyi jonkin verran edellisvuodesta, jolloin kasvu oli 1,2 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 2,8 prosenttia ja henkilöstökulut 0,6 prosenttia. Kuntien toimintatuotot vähenivät 0,2 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kunnallisverotuotto kasvoi ainoastaan 1,8 % vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle. Kiinteistöverotulot kasvoivat 6,1 prosenttia veroprosenttien ala- ja ylärajojen noston ansiosta. Kuntien valtionosuuksiin tehtyjen leikkausten johdosta valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Kuntien verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 2,1 prosenttia. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, 7,7 mrd. euroa, jota tästä selittää 2,5 mrd. kuntien yhtiöittämisistä johtuvat osakkeiden ja osuuksien hankinta. Kuntien lainakanta kasvoi 15,2 mrd. euroon, jossa nousua 566 milj. euroa edelliseen vuoteen. Lainakannan kasvu hidastui edelliseen vuoteen. Vuoden lopussa kuntien lainakanta asukasta kohden oli keskimäärin euroa (ennakkoarvio) ja Mäntsälässä euroa, jossa kasvua 301 euroa (12,8 %). Kuntaliitto ennakoi, että tulevaisuudessa lisämenopaineita aiheuttavat kasvava työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, turvapaikanhakijoiden määrä, lisääntyvä palveluiden kysyntä ja huomattavat investointitarpeet. Kuntatalouden kestävyyden takaaminen edellyttää koko maan talouskehityksen selvää toipumista. Lisäksi tarvitaan valtion ja kuntien toimenpiteitä sekä maakuntauudistus siten, että kuntien ja maakuntien riittävä rahoitus, toimintakyky ja elinvoima turvataan.
12 12 Mäntsälän kunta 4. Oman talousalueen kehitys Perustietoja Mäntsälästä Mäntsälän kunta perustettiin vuonna 1585, kun siitä muodostettiin Porvoon kappeliseurakunta. Itsenäiseksi seurakunnaksi Mäntsälä tuli vuonna Mäntsälän kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Helsinki-Lahti moottoritien ja Porvoo- Hyvinkää- valtateiden risteyskohdassa. Mäntsälä rajoittuu Hausjärven ja Kärkölän, Askolan, Pukkilan, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntiin sekä Hyvinkään, Järvenpään ja Orimattilan kaupunkeihin. Kunnan pinta-ala on 596 km², josta vettä on 15 km². Etäisyydet Mäntsälästä pääliikenneyhteyksiä pitkin eräisiin kaupunkikeskuksiin ovat seuraavat: Helsinki Riihimäki Lahti Porvoo Hyvinkää Järvenpää 59 km 45 km 44 km 39 km 26 km 24 km Mäntsälän kunta kuuluu: Etelä-Suomen lääniin Hyvinkään maistraattiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvalvontaan Uudenmaan liittoon Uudenmaan verotoimistoon Uudenmaan ELY (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö) keskukseen Uudenmaan, Uudenmaan Helsinki ja Hämeen telealueisiin Helsingin ja Uudenmaan (HUS) sairaanhoitopiiriin Kansaneläkelaitoksen Mäntsälän toimistoon Keski-Uudenmaan kihlakuntaan Tuusulan käräjäoikeuteen, maaoikeusasiat käsittelee Vantaan käräjäoikeus Helsingin hovi- ja hallinto-oikeuteen Kanta-Hämeen syyttäjänvirastoon Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirastoon Uudenmaan hätäkeskusalueeseen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokseen Etelä-Suomen sotilaslääniin, Itä-Uudenmaan aluetoimistoon Etelä-Suomen maanmittaustoimistoon, Porvoon toimipisteeseen
13 Mäntsälän kunta 13 Väestö, työllisyys ja elinkeinorakenne Väestö Kunnan asukasluku oli vuoden lopussa henkilöä, kasvun ollessa 64 (2014; 87) henkilöä. Tulo- ja lähtömuutto säilyi korkealla. Kuntaan muutti henkilöä ja kunnasta muutti pois henkilöä, netto -5 (2014; 23). Syntyneiden määrä laski 23 lapsella 217 lapseen.
14 14 Mäntsälän kunta Työllisyys Vuoden lopussa työttömiä työnhakijoita Mäntsälässä oli 878, jolloin työttömyysaste oli 8,7 %. Vuotta aiemmin työttömyysaste oli 7,8 % ja työttömien määrä 782. Vuoden keskimääräinen työttömyys nousi 1,3 %, 8,0 prosenttiin. Uudenmaan ELY- keskuksen alueen kunnissa keskimääräinen työttömyys oli 11,3 %. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste vuoden lopussa oli 11,9 %. Alla olevassa kuviossa on esitetty Mäntsälän kunnan työttömyysaste vuosiarvona verrattuna Uudenmaan ELY- keskuksen alueeseen vuosina Lähde: Uudenmaan ELY-keskus. Työttömyysaste v ,0 Mäntsälä ja Uusimaa (vuosikeskiarvot) 10,1 11,3 10,0 8,7 8,0 6,0 7,6 6,6 5,7 5,0 6,8 7,2 6,7 6,8 4,0 2,0 5,9 5,2 4,8 4,5 6,1 6,5 5,5 5,0 5,6 6,7 8,0 0, Mäntsälä Uusimaa Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat vuosittain Mäntsälä Työvoima josta miehiä Työttömyysaste % Työttömät työnhakijat yhteensä ja naisia alle 25 v. yli 50 v. Yli 1v. tyött. Vajaakuntoiset Avoimet työpaikat Keskim. v , Keskim. v , Keskim. v , Keskim. v ,
15 Mäntsälän kunta 15 Elinkeinorakenne Mäntsälän kunnan työpaikkaomavaraisuus kasvoi vuodesta 2008 vuoteen 2013 yhteensä 1,1 %. Vuonna 2013 työpaikkaomavaraisuus kasvoi 0,7 %. KUUMA- kuntien kehitys on ollut samansuuntainen. Vuosina työpaikat Mäntsälässä kasvoivat 173 työpaikalla. Muualla työssäkäyvien netto-osuus (pendeli) vuosina kasvoi 2,6 %, mutta vuosina pendelöinti on alentunut 3,7 %. Työllinen työvoima TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa-, metsä-, kalatalous ,1 B, C, D, E Teollisuus ,4 F Rakentaminen ,4 G, H, I Kauppa,kuljetus ,7 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,9 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,5 X Tuntematon ,9 Yhteensä Työvoiman määrä Työttömien määrä Työpaikat Mäntsälässä TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa, metsä, kala ,1 B, C, D, E Teollisuus ,4 F Rakentaminen ,5 G, H, I Kauppa,kuljetus ,3 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,2 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,1 josta yhteiskunnalliset palv X Tuntematon ,5 Yhteensä Työpaikkojen kasvu v (10 v.): 794 työpaikkaa Pendeli Työpaikkaomavaraisuus Omavaraisuus Mäntsälä 61,7 61,4 61,4 59,1 58,6 58,8 61,3 61,1 61,4 60,9 61,7 62,4 KUUMA-kunnat 63,8 63,4 63,9 63,2 63,5 64,0 65,1 64,5 63,4 62,6 67,2 67,2 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen A M aatalous, metsätalous ja kalatalous, B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen, G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I M ajoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S M uu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X Toimiala tuntematon
16 16 Mäntsälän kunta Kunnan organisaatio ja henkilöstö Luottamushenkilöorganisaatio Kunnan luottamushenkilöorganisaation muodostavat kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, niiden jaostot ja johtokunnat. Toimielin jäsenmäärä Kunnanvaltuusto 43 Kunnanhallitus 9 Tarkastuslautakunta 5 Keskusvaalilautakunta 5 Vaalilautakunnat kussakin 5 Vaalitoimikunta 3 Maankäyttölautakunta 9 Perusturvalautakunta 12, joista 3 Pornaisista Sivistyslautakunta 11, joista 1 Pornaisista ja 1 Pukkilasta Tekninen lautakunta 9
17 Mäntsälän kunta 17 Virasto-organisaatio Kunnan operatiivista toimintaa johtaa kunnanjohtaja. Operatiivista toimintaa varten kunnan organisaatio jakautuu toimialoihin, jotka ovat: Hallintopalvelut, Perusturvapalvelut, Sivistyspalvelut ja Tekniset palvelut. Toimialoja johtavat toimialajohtajina hallintojohtaja, perusturvajohtaja, sivistysjohtaja ja tekninen johtaja. Toimialat jakautuvat tulosalueisiin ja tulosyksiköihin. Kunnan maaseutuhallinnon yksikössä työskentelevät viranhaltijat toimivat maaseutuelinkeinoviranomaisena yhteistoiminta-alueen kuntien alueella. Kunnassa toimii johtoryhmä, johon jäsenet nimeää kunnanjohtaja. Johtoryhmä työskentelee kunnan strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyössä kunnan henkilöstön kanssa. Toimialoilla toimii toimialajohtajan nimeämä johtoryhmä. Tilivelvolliset Tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien esittelijät. Tilivelvollisiksi on vuoden talousarvion hyväksymisen yhteydessä määritelty seuraavat viranhaltijat: kunnanjohtaja, hallintojohtaja, kaavoitusjohtaja, maaseutupäällikkö, perusturvajohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja ja kunnankamreeri.
18 18 Mäntsälän kunta Kunnanhallinto ja toimintaorganisaatio Kunnanhallinto ja toimintaorganisaatio Valtuusto Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja ohjaa päätöksillään koko kunnan kehittämistä ja kuntalain mukaan vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto päättää koko kunnan kehittämis- ja painopistelinjoista valtuuston strategiatyöskentelyllä sekä päättää kunnan toiminnan tavoitteet palvelujen tuottamisesta kuntalaisille vuosittain talousarvion yhteydessä. Valtuusto seuraa toimielimittäin ja tulosalueittain toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista osavuosikatsauksissa sekä koko vuotta tilinpäätöskäsittelyssä sekä mahdolliset muutostarpeet. Tärkeimpinä tehtävinä ovat: kunnan hallinnon järjestäminen kunnan taloudellinen vallankäyttö kunnallisten sääntöjen antaminen kunnan kannan ottaminen tärkeissä kuntaa koskevissa asioissa kunnan toimielinten ja johtotason virkojen täyttäminen päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista päättää hallinnon järjestämisen perusteista päättää talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksyä talousarvio hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta sekä päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista Valtuuston kokouksia oli toimintavuonna 10. Päätöksiä pöytäkirjaan kertyi 133. Valtuuston kyselytunneilla valtuusto sai tietoa kokouksiin tulevista ja esillä olevista ajankohtaisista asioista. Valtuusto on valittu toimikaudeksi Kokoonpano vuonna oli seuraava: Puheenjohtajisto: pj Helin Anna KOK I vpj Peltola Veijo KESK II vpj Laaksonen Tapio SDP
19 Mäntsälän kunta 19 Valtuutetut: Allonen Ilkka KESK Eerola Asko KOK Elomaa Jarna KOK Hallikainen Heli SDP Havula Tapio KESK Heikkilä Jussi KOK Heikkilä Teuvo SDP Heinonen Kalevi KESK Herttuainen Auli VAS Hägglund Antton KESK Kalenius Christina SDP Kanerva Hans KOK Keto-Huovinen Pihla KOK Kosonen Jyrki KESK Kuisma Kari PS Kyrö Jaakko VIHR Laine Leena SDP Laukkanen Erkki VAS Leino Timo SDP Liinamaa Reijo SDP Liljavirta Eija KOK Lindqvist Rami MäPu Manninen Marjaana KOK Martniku Sari PS Mäkipää Marja- KESK Leena Niinimäki Markku SDP Norro Soili KD Orre Kari KESK Peussa Kari MäPu Päivinen Mitja MäPu Ravolainen- Heta SDP Rinne Rinne Antti SDP Salmi Petri KOK Sillanpää Jari KOK Suontama Sami MäPu Teppinen Marja KESK Tilvis Reijo KESK Warras- Annika KOK Stjernvall Virolainen Kari KESK Ylimartimo Lauri KESK KOK 11 KESK 12 SDP 10 KD 1 MäPu 4 VAS 2 PS 2 VIHR 1 Kunnanhallitus Hallituksen kokouksia oli toimintavuonna 23. Päätöksiä pöytäkirjaan kertyi 332. Kunnanhallituksen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet: pj KESK Havula Tapio hvj KESK Virolainen Kari 1. vpj KOK Salmi Petri hvj KOK Eerola Asko 2. vpj SDP Ravolainen-Rinne Heta hvj SDP Nyfors Hannele jäsen KOK Elomaa Jarna hvj KOK Warras-Stjernvall Annika jäsen VAS Laukkanen Erkki hvj VIHR Kuitunen Mirka jäsen PS Martniku Sari hvj PS Kuisma Kari jäsen KESK Mäkipää Marja-Leena hvj KESK Teppinen Marja jäsen KESK Tilvis Reijo hvj KESK Allonen Ilkka jäsen SDP Laine Markku hvj SDP Liinamaa Reijo KESK 3 KOK 2 SDP 2 VAS 1 PS 1
20 20 Mäntsälän kunta Kunnan henkilöstö Kunnan henkilömäärä on viime vuosina kehittynyt seuraavasti: Palkattu henkilöstö siitä liikelaitoksen henkilöstö Vakinaisissa viroissa ja toimissa olevat siitä liikelaitoksen henkilöstö Palkattu henkilöstö sisältää kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat (vuonna yhteensä 48) Kunnan henkilöstö eriteltyinä toimialoittain ja palvelusuhteen laadun mukaisesti ja Taulukko kuvaa läpileikkaustilannetta tosiasiallisesti palvelussuhteessa olleita henkilöitä. Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset/ sijaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä Hallintopalvelut ,7 % 16,6 % Perusturvapalvelut ,2 % 18,5 % Sivistyspalvelut ,8 % 30,4 % Tekniset palvelut ,7 % 10,0 % Yhteensä ,9 % 21,3 % Mäntsälän Vesi ,1 % Kaikki yhteensä ,7 % 21,3 % Mäntsälän vesi -liikelaitos on myyty 1.1. Nivos Oy:lle (ent. Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy). Kunnassa on laadittu erillinen henkilötilinpäätös, josta saa henkilöstöä koskevaa laaja-alaista tietoa koskien mm. työhyvinvointia, koulutusta, sairauspoissaoloja jne.
21 Mäntsälän kunta Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Mäntsälän kunnan vesi liikelaitos myytiin sisäisellä konsernijärjestelyllä joulukuussa 2014 Mäntsälän Vesi Oy:lle. Uusi yhtiö aloitti 1.1. alkaen toiminnan Nivos Oy:n (Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy) tytäryhtiönä. Tästä johtuen vuosien 2014 ja tilinpäätösluvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Kunnan vuoden tilinpäätökseen sisältyy vain peruskunta. Vertailtavuuden mahdollistamiseksi tekstissä kerrotaan Mäntsälän kunnan tilinpäätösluvut vuodelta vastaaviin peruskunnan vuoden 2014 lukuihin pl. Mäntsälän vesiliikelaitos. Mäntsälän toimintakulut 125,8 milj. euroa tilikaudella pysyivät edellisvuoden tasolla muutoksen olleessa +/- 0 %. Henkilöstökulut supistuivat 0,5 milj. euroa (1 %) 52,2 milj. euroon. Vähennystä selittää pääosin talousarvioon sisältynyt 1 milj. euron henkilöstösäästövelvoite. Valtakunnallista kehitystä seuraten toimintakulujen kasvu hidastui myös Mäntsälässä. Mustijoen perusturvan perusturvapalvelut -toimialan ulkoiset toimintakulut supistuivat 0,2 milj. euroa (0,6 %) ja toimintakate 0,2 milj. euroa (0,4 %). Sivistyspalveluiden toimialalla toimintakulut supistuivat 2,4 % ja teknisissä palveluissa kasvoivat 5,9 %. Hallintopalveluissa kulut kasvoivat 0,07 milj. euroa (0,9 %). Kokonaisuudessaan toimintatuotot supistuivat 0,6 milj. euroa 28,7 milj. euroon. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja kirjattiin vain 0,2 milj. euroa, vähennys edelliseen vuoteen 1 milj. euroa. Toimintakate heikkeni tilikaudella -1,1 milj. euroa (1,2 %) -97,6 milj. euroon ja ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja vain -0,1 milj. euroa (0,1 %) -97,8 milj. euroon. Toimintakate asukasta kohden oli euroa (0,9 %) ja ilman myyntivoittoja euroa (- 0,2 %). Verotulot kasvoivat 4,6 miljoonaa (6,2 %) ja valtionosuudet 1,5 milj. euroa. Koko verorahoitus kasvoi 6,1 milj. euroa eli 6,2 % (2014; -1,5 milj. euroa, -1,5 %, 2013; 7,1 milj. euroa, 7,6 %). Toteutuma oli lähes talousarvioennusteen mukainen. Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien korotus nosti tuottoa arviolta noin 3,6 milj. euroa. Vuosikate parani 9 milj. euroon, 437 euroon per asukas, kun se edellisenä vuonna oli 3,6 milj. euroa ja vesiliikelaitos huomioiden 4,6 milj. euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen määrärahaylityksiä kirjattiin kaikkiaan 1,4 milj. euroa, josta käyttötalouteen 1,2 milj. euroa. Valtuusto käsitteli määrärahaylitykset kokouksessa. Suunnitelmapoistoja kirjattiin 5,8 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 3,3 milj. euroa ja ylitti talousarvioennusteen 3,1 milj. euroa. Tästä poikkeamasta perusturvapalvelujen osuus oli 2,7 milj. euroa. Ylijäämää kirjattiin tilikaudelta 3,3 milj. euroa. Investointimenot pysyivät edellisvuosien tapaan korkealla tasolla ja olivat brutto 15,7 milj. euroa. Investointimenot kasvoivat huomattavasti alkuperäisestä talousarviosta ja perustuivat valtuuston päätökseen rahoittaa elinkaarihankkeet lainanotolla leasingrahoituksen sijaan. Tilikauden lopussa kunnan velkamäärä nousi 54,9 milj. euroon sekä rahavarat ja sijoitukset olivat 0,06 milj. euroa. Kunnan velkamäärä kasvoi 6,4 miljoonaa euroa ja oli asukasta kohden euroa. Kunnan omavelkaiset takausvastuut olivat 62,4 milj. euroa. Tilikauden lopussa Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy:lle myönnetyt takaukset olivat 27,8 milj. euroa, Mäntsälän Sähkö Oy:lle (edell. tytäryhtiö) myönnetyt takaukset 16,9 milj. euroa, Mäntsälän Vuokraasunnot Oy:lle 10,4 milj. euroa ja vesiosuuskunnille 3,8 milj. euroa. Mäntsälän kunnan velkamäärä ja takausvastuut tilikauden lopussa olivat yhteensä 117,3 milj. euroa miljoonaa euroa, lisäys edellisvuoteen 5,7 milj. euroa.
22 22 Mäntsälän kunta Tulevaa kehitystä Kunnan velkaantumisen hallinta ja talouden pitkäntähtäyksen tasapaino ovat olleet jo pitkään kunnan tärkeitä strategisia tavoitteita. Kunnan investointien tulorahoitusprosentti oli 57,6 % ja omavaraisuusaste laski 63,4 %:iin ja suhteellinen velkaantuneisuus nousi 52,8 prosenttiin. Vuonna kunnan toimintakate -97,6 milj. euroa oli 2,6 milj. euroa ennakoitua parempi. Tilikauden 3,1 milj. euroa ennakoitua parempi tulos antaa liikkumavaraa käyttötalouteen vuodelle Suuret koulu- ja päiväkoti-investoinnit kasvattavat lähivuosina kunnan lainakantaa huomattavasti. Kunnan rakennuskannan peruskorjausten pitkittäminen tulevaisuuteen lisää korjausvelkaa, jota arvioidaan teknisten palveluiden selvityksen mukaan olevan noin 10 milj. euroa. Kiljavan Sairaala Oy:n toiminnan taloudellista kannattavuutta ja omistajakuntien sitoutumista sairaalatoiminnan jatkosuunnitelmiin arvioidaan keväällä Mäntsälän kunnan takausvastuut ja sijoitetut pääomat Kiljavan sairaalaan olivat tilikauden lopussa yht. 1,4 milj. euroa. Sairaalan hallitus pyytää mennessä omistajilta sitoutumista jatkaa palvelusopimusta ja yhtiövastikkeen maksua nykyperiaattein sote-uudistuksen toteutumiseen vuoden 2018 loppuun saakka. Apposen kiinteistökauppa ja mahdolliset jatkotoimenpiteet ovat edelleen avoinna. Kotokartanon kiinteistölle suunnitellaan vaihtoehtoisia korvaavia ratkaisuja mm. ostamalla tehostetun asumisen palveluja suoraan alan toimijoilta. Uuden Ehnroosin koulun (16,9 milj. euroa; sisältäen liikuntatilat) rakentamisen suunnittelu omana hankkeena alkaa vuonna 2016 ja toteutuu vuosina Sisäilmaongelmien vuoksi Sälinkään koulun rakentaminen on aikaistettu vuosille Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuntalain 123 :n (10.4./410) 4. kohdan mukaan tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Tähän liittyen on kirjanpitolautakunta ohjeistanut yleisohjeella, että kunnanhallituksen tulee toimintakertomuksessa tehdä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toiminta-kertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä Sisäinen valvonta toteutuu käytännössä kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kunnanhallituksella ja valvonnasta vastaa kunnan toimialajohto. Selonteossa käydään läpi sisäisen valvonnan kohdealueet. Jos puutteita on havaittu, tulee niistä tehdä selkoa ja laatia esitys puutteiden korjaamiseksi. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt perusteet kunnan ja kuntakonsernin sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle. Sisäinen valvonta on Mäntsälän voimassa olevassa sisäisen valvonnan ohjeessa ( ) määritelty tilivelvollisten johtavien viranhaltijoiden tehtäväksi. He vastaavat oman alueensa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Hallintosääntöä ollaan parhaillaan päivittämässä, johon riskienhallinnan vastuuttamista myös korostuu osana toiminta- ja talousprosesseja.
23 Mäntsälän kunta 23 Mäntsälän kunnan selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vuodelta perustuu toimialojen antamaan lautakuntakohtaiseen selontekoon ja erilliseen riskienhallinnan arviointiin. Arvioinnit sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on toteutettu toimialoilla itsearviointina. Lautakunnat ovat käsitelleet selonteot seuraavasti sivistyslautakunta: sivistysjohtaja, ltk. käsittelee kokouksessa tekninen lautakunta maankäyttölautakunta: kaavoitusjohtaja, ltk. käsittelee perusturvalautakunta Säännösten ja määräysten noudattaminen Kunnan on noudatettava toiminnassaan useita eri lakeja, asetuksia ja normeja. Keskeisiä, toimintaa ohjaavia normeja ovat mm. kuntalaki, useat sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen eri erityislait ja viranomaisohjeet. Edellisten lisäksi kunnan toimintaa ohjaavat hallintosääntö sekä muut toimintaohjeet. Eri viran- ja toimenhaltijoiden päätösvaltuudet on määritelty hallintosäännössä. Päätöksistä pidetään päätöspöytäkirjaa. Hallintosääntö on hyväksytty , päivitetty lukien ja uusi päivitys on tulossa valtuustokäsittelyyn keväällä Hallintosääntöä täydentävät toimialasäännöt. Mäntsälän kunnan valmiussuunnitelmat yhteiskunnan kriisinsietokyvyn varalle tehtäviä ennakkovalmisteluja varten on laadittu ja vss -harjoituksia on pidetty säännöllisesti. Sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelma päivitys suunnitelmaan on toimialalla tehty ja teknisen toimen valmiussuunnitelma on hyväksytty Koko kuntakonsernin valmiussuunnitelmien kokoava yleinen osa on hyväksytty vuonna Kouluille on käytössä päivitetyt turvallisuussuunnitelmat. Perusturvalautakunta käsitteli toimintavuonna yksilöasioihin kuuluvina 58 (2014; 48, 2013; 47) oikaisuvaatimusta ja hallinto-oikeudelle lähti 16 (6) muutoksenhakua. Sivistyspalveluissa tehtiin koulukuljetuksista 7 hallintovalitusta, joista yksi on käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Teknisen lautakunnan käsittelyssä olleet pari oikaisuvaatimusta koskivat katusuunnitelma- ja liikennehidasteasioita. Maankäyttölautakunnan suunnittelutarveratkaisuista on yksi valitus hallinto-oikeuden ja yksi korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Valtuuston talousarviossa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisen valvonta kuuluu toimielinten tilivelvollisten viranhaltijoiden tehtäviin. Talousraportoinnissa on ollut käytössä päivittäin FPM raportointi ja uutena Kuntari -raportointi, johdon kuukausiraportointi ja osavuosikatsausraportointi. Lautakuntia on ohjeistettu talousarviossa että talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa siten, että talousarvion toteutumista tulee seurata oman hallinnonalan osalta raportoinnilla. Kunnanhallitus seuraa talousarvion toteutumista kuukausittain ja valtuusto toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta huhtikuun ja elokuun osavuosikatsauksissa. Lautakuntien on tullut tehdä talousarviota koskevat muutosesitykset valtuustolle osavuosikatsausten yhteydessä, kuitenkin viimeistään tilikauden loppuun mennessä.
24 24 Mäntsälän kunta Haasteena valtuuston myöntämien tulosaluemäärärahojen seurannassa on talousarvion tulosalueilta puuttuvat suorite- ja tunnusluvut, joiden perusteella talousarvioon määrärahojen taloudellisuutta ja kustannustehokkuutta pystyttäisiin seuraamaan ja poikkeamia analysoimaan. Vuoden 2017 talousarvion valmistelussa näitä tunnus- ja mittarilukuja on tarkoitus hyödyntää. Kunta on ottanut käyttöön uudet talouden suunnittelu-, seuranta- ja raportointijärjestelmät yhteistyössä KuntaPron kanssa (Kuntax, FPM ja Kuntari) 1.1. alkaen. Ohjelmien käyttöön otossa on ollut kertomusvuonna ongelmia ja haasteita, ja sopimusten mukainen tuotantovaihe (SLA) alkaa vuonna Vuoden tilinpäätökseen syntyi määrärahaylityksiä 1,4 milj. euroa, josta käyttötalouteen 1,2 milj. euroa (1,2 %) ja vastaavasti määräraha-alituksia eri tulosalueille 3,8 milj. euron arvosta. Tilikauden aikana valtuusto lisäsi tulosalueille määrärahoja netto 0,4 milj. euroa. Poikkeama käyttötalouden muutetun talousarvion toimintakatteen ja lopullisen tilinpäätöksen välillä oli säästö 2,6 milj. euroa (2,6 %). Tästä summasta perusturvan toimialan osuus oli 2,7 milj. euroa. Riskienhallinnan järjestäminen Johtamisjärjestelmällä varmistetaan, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toteutuvat tilivelvollisten, esimiesten ja henkilöstön toimesta osana tarkoituksenmukaisia työprosesseja. Valvonnan rakenteet ja menettelyt perustuvat valtuuston kuntakonsernille hyväksymään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteisiin sekä johtosääntöihin, toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä seurannan menettelyihin, prosessikuvauksiin ja työ- ja tehtäväkuvauksiin. Kunnan johtoryhmässä on tilikaudella käsitelty ja koordinoitu toimialojen kartoitustyötä tavoitteena tunnistaa ja priorisoida kunkin toimialan strategian, toiminnan ja talouden kannalta merkittävimmät riskit. Tavoitteena on vastuuttaa organisaatio systemaattiseen riskienhallintatyöhön ja kehittämistoimenpiteillä pienentää kunnan kokonaisriskitasoa priorisoimalla merkittävimmät riskit. Eri toimialat ovat käsitelleet omat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteot ao. toimielimen tai tytäryhteisön hallituksissa tilinpäätöksen yhteydessä. Mäntsälän kunnalla ei ole käytössä systemaattista kokonaisvaltaista riskien tunnistamisen arviointijärjestelmää työsuojelua ja koulujen turvallisuussuunnittelua lukuun ottamatta, joilla tunnistetaan toimintaan, investointeihin, rahoitukseen, vahinkoihin, tietoturvaan jne. liittyviä riskejä. Kunnan vakuutusturvaa seurataan vuosittain vahinkotapahtumien, vakuutusmaksujen ja omavastuuosuuksien osalta. Vahinkokehitys on ollut suhteellisen stabiili ja kustannuskehitys vakaa. Kiinteäkorkoisia koronvaihtosopimuksia on käytetty pitkäaikaisen vaihtuvakorkoisen lainakannan korkosuojauksessa. Tilikauden lopussa, tilanteessa kunnan lainakannan 54,9, milj. euroa keskikorko oli 0,9 prosenttia. Lainakannan suojausaste oli 37 %. Kunnan arvonlisäveron käsittelykäytännöt tarkastetaan muutaman vuoden välein veromenettelyn vanhentumisajan puitteissa, viimeksi tilikaudelta 2013 ulkopuolisen tarkastajan toimesta. Tietohallinto on järjestänyt kunnassa tietoturvakoulutusta ja eri toimialojen käytössä henkilöstön tietosuojakoulutuksen oppimisympäristö, jota mm. perusturva käyttää suunnitellusti ja muut vaihtelevammin.
25 Mäntsälän kunta 25 Hallintopalveluissa suurimmiksi riskeiksi on määritelty: Talouden tasapaino: Kunnan ja kuntakonsernin liian kova investointitahti suhteessa tulorahoituspohjan kasvuun sekä investointien rahoitukseen liittyvät jälleen rahoitusriskit Kuntastrategian ohjaavuus Suurten investointihankkeiden huolellinen pitkänaikavälin, 5 10 vuoden valmistelu käyttötalousvaikutuksineen Sopimushallinta Sovittuja henkilöstön menettelytapaohjeita ei ole viety käytäntöön Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnan hankinnoissa noudatetaan hankintalakia. Kansallisen kynnysarvon alittaville hankinnoille on kunnanhallitus hyväksynyt pienhankintaohjeet Kunnan hankintaosaamisen kehittämistä on jatkettu työnjaon, vastuiden ja resursoinnin näkökulmasta. Sopimustoiminta Kunnan sopimushallinta ja -seuranta sisältää kaikkien sopimusten viennin sähköiseen sopimushallintajärjestelmään on kunkin toimialan vastuulla. Sopimusten seuranta hoidetaan Dynastia asianhallintaohjelmalla, joka mahdollistaa reaaliaikaisen sopimusseurannan ja vastuuttamisen. Sopimushallinnan parempaa koordinointia on kehitetty tilikaudella keskitetyllä koulutuksella ja tiedottamisella. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Mäntsälässä ei ollut käytössä sisäisen tarkastuksen yksikköä tai muuta erillistä toimijaa. Kaudella kunnalla mahdollisuus ostaa sisäisen tarkastuksen palveluja KPMG Oy:ltä. Lopuksi Kunnanhallitus toteaa, ettei kunnan toimielinten ja kuntakonsernin tytäryhtiöiden käsittelemissä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteoissa kertomusvuonna ole dokumentoitu erityisiä riskejä tapahtuneeksi ja esittää toteutettavaksi kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistoimenpiteenä o o o riskienhallinnan parempaa systematisointia, vastuuttamista ja raportointia osana talousarvion 2016 seurantaa huhtikuun ja elokuun osavuosikatsauksissa sekä vuoden 2016 tilinpäätöksessä sisäisen valvonnan toimialojen sisäisen valvonnan ohjeistuksen, koordinoinnin ja dokumentoinnin parantamista sekä sisäisen tarkastuksen hyödyntämistä toimialoilla osana objektiivista arviointija varmistustoimintaa, tarkastuskohteina mm. kunnan tietoturvan auditointi, kunnan ja kuntakonsernin hankintojen kustannustehokkuus ja sopimushallinnan tarkoituksenmukaisuus ja ajantasaisuus
26 26 Mäntsälän kunta 6. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA (ulkoinen) TP 2014 TA Ks Muutos TAm Tp TA 2016 ( ) *) Toimintatuotot muutos % 9,9-7,9-7,9-11,9-13,5 7,8 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot josta myyntivoitot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut muutos % 3,9 1,6 1,6 0,9-1,5 3,3 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Avustukset liikelaitoksille Muut toimintakulut Toimintakate muutos % 1,9 4,9 4,9 5,4 2,6 2,0 Verotulot muutos % 0,4 5,5 5,5 6,1 6,2 1,0 Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä muutos % -1,5 5,5 5,5 6,3 6,2 3,3 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot muilta Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) Varausten lisäys (-), vähennys (+) Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) *) sis. Mäntsälän Vesi-liikelaitos Tunnusluvut: Asukasmäärä Toimintatuotot/toimintakulut, -% -25,5-23,1-23,1-22,3-22,4-23,4 Vuosikate/Poistot % 30,4 95,6 95,6 102,8 156,7 156,0 Vuosikate, / asukas Toimintakate /asukas muutos -% 3,1 3,6 3,6 4,7 2,3 0,5 Verotulot /asukas muutos -% -0,1 4,2 4,2 5,5 5,9-0,5 vrt TP 2013 vrt TP 2014 vrt TP 2014 vrt TP 2014 vrt TP 2014 vrt Tp
27 Mäntsälän kunta 27 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, (5 vuotta) Investointien tulorahoitus, % 57,6 10,3 79,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 42,6 5,8 52,6 Lainanhoitokate 1,5 0,8 1,5 Kassan riittävyys, pv 0,2 0,4 1,9 Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirta/ 5 v..= Tilinpäätösvuoden ja 4 edellisen vuoden toiminnan ja investointien kertymä - Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus : =100* Vuosikate / Investointien hankintameno Lainanhoitokate : =(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv): = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella
28 28 Mäntsälän kunta
29 Mäntsälän kunta 29 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2014 VASTATTAVAA 2014 (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Muut pitkävaikutteiset menot Tilikauden yli-/alijäämä Aineettomat hyödykkeet OMA PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Kiinteät rakenteet ja laitteet VARAUKSET Koneet ja kalusto Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Ennakkomaksut ja kesken- VARAUKSET eräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Muut lainasaamiset PAKOLLISET VARAUKSET Muut saamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen pääomat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus VIERAS PÄÄOMA Aineet ja tarvikkeet Pitkäaikainen Vaihto-omaisuus Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saamiset Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikainen Muut saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lyhytaikainen Muut saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Siirtosaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Lyhytaikaiset saamiset Lainat muilta luotonantajilta Saamiset Saadut ennakot 28 7 Ostovelat Rahat ja pankkisaamiset Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikainen VASTAAVAA YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ Omavaraisuusaste, %: =100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/ TASEEN TUNNUSLUVUT: (Koko pääoma - Saadut ennakot) Omavaraisuusaste, % 63,4 65,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 52,8 48,6 = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt yli-/alijäämä, tuhat Lainakanta Kertynyt yli-/alijäämä, /as = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakanta , Lainasaamiset Lainakanta , /asukas = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamiset , Asukasmäärä
30 30 Mäntsälän kunta Kokonaistulot ja menot (1000 ) 2014 TULOT % TULOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,1 Toimintatuotot ,4 Verotulot ,3 Verotulot ,2 Valtionosuudet ,8 Valtionosuudet ,7 Korkotuotot ,2 Korkotuotot 80 0,0 Muut rahoitustuotot 295 0,2 Muut rahoitustuotot ,6 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset tuotot ,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Tulorahoituksen korjauserät luovutusvoitot ,2 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden ,6 Investoinnit luovutusvoitot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 421 0,3 Rahoitusosuudet investointimenoihin 77 0,0 Rahoitustoiminta Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,5 Antolainasaamisten vähennykset 212 0,1 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,2 Antolainasaamisten vähennykset 244 0,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,9 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 MENOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintakulut ,2 Toimintakulut ,3 - Valmistus omaan käyttöön -58 0,0 - Valmistus omaan käyttöön -83 0,0 Korkokulut 536 0,4 Korkokulut 678 0,3 Muut rahoituskulut 8 Muut rahoituskulut 43 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset kulut ,5 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Investoinnit luovutustappiot -34 Investointimenot ,9 Investoinnit Rahoitustoiminta Investointimenot ,6 Antolainasaamisten lisäykset ,9 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,8 Antolainasaamisten lisäykset 5 Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,9 Kokonaismenot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Täsmäytys: Täsmäytys: Kokonaistulot - kokonaismenot 119 Kokonaistulot - kokonaismenot -670 Muut maksuvalm. muutokset + Rahavar. muutos 119 Muut maksuvalmiuden maksuvalm. muutokset muutokset + Rahavar. + Rahavarojen muutos muutos 670
31 Mäntsälän kunta Konsernin toiminta ja talous Konsernin rakenne ja omaisuusosuudet
32 32 Mäntsälän kunta Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lainsäännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Konsernivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä toimialajohtajat. Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa Konserniohjeessa (kv ) on linjattu kunnan toimielinten toimivalta kuntakonsernia koskevissa asioissa mm. seuraavasti: valtuusto: määrittelee kunnan omistajapolitiikan ja on ylin valvoja asettaa vuosittain kuntakonsernille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä esittää kunnanhallituksen valmistelun pohjalta nimettäväksi ehdokkaat tytär- ja osakkuusyhtiöiden hallituksen jäseniksi ja edustajiksi näiden yhtiö- ja vastaaviin kokouksiin kunnanhallitus: antaa kunnan edustajille ohjeita hallituksissa ja yhtymäkokouksissa käsiteltäviin asioihin kunnanjohtaja: johtaa kunnanhallituksen alaisuudessa kunnan konsernipolitiikkaa seuraa kunnan omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi siitä kunnanhallitukselle sekä seuraa kuntakonsernin toimivuutta ja konserniohjeen toimivuutta toimialajohtajat: seuraa toimialallaan kuntakonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernirakenteen ja ohjeiden kehittämiseksi kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle Ohjeiden anto edustajille tytäryhteisöissä Hyvä hallintotapa ja ohjeistus edellyttävät, että toimielimeen valittu edustaja on ennen varsinaista päätöksentekoa yhteydessä kunnan johtoon (kunnanjohtajaan tai palvelukeskuspäällikköön) esityslistalla käsiteltävistä (merkittävistä) asioista voidakseen muodostaa kunnan kokonaisetua puoltavan kannan ja/tai sopiakseen tarvittavista menettelytavoista tai ohjeista asian valmistelun ja päätöksenteon suhteen Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Valtuustotasolla tytäryhteisöjen toiminnan seuranta tapahtuu kahdesti vuodessa huhtikuun ja heinäkuun osavuosikatsausten yhteydessä sekä tilinpäätöksessä koko vuoden osalta. Raportointi on perustunut talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin. Tavoiteasetantaa ja raportointia kehitetään. Kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen toimielinten edustajille järjestetään vuosittain yhteispalaveri, jossa keskustellaan yhteisöjen taloussuunnitelman ja talousarvion valmisteluun liittyvistä tavoitteista, jatkossa erityisesti investointien pitkänaikavälin suunnitteluun ja rahoitukseen. Raportointia kehitetään siten,
33 Mäntsälän kunta 33 että tunnuslukuvertailuilla saadaan käsitys kannattavuudesta, maksuvalmiudesta, vakavaraisuudesta ja suhteellisesta velkaantuneisuudesta, joilla kyetään arvioimaan kuntakonsernin taloudellisia riskejä kuntalain edellyttämällä tavalla. Kuntakonsernin avoimeen tiedotukseen panostetaan mm. lähettämällä tytäryhtiöiden esityslistat ja pöytäkirjat vuodesta 2016 alkaen valtuutetuille tiedoksi. Keskitettyjen toimintojen käyttö Keskitettyjen toimintojen käyttöä konserniohjeessa on ohjeistettu koskien mm. hankintoja, rahoitusta, sijoituksia, henkilöstöpolitiikkaa, riskienhallintaa, takauksen ja vakuuden antamista. Nykyisellä valtuustokaudella kuntakonsernin tilintarkastuksesta on vastannut BDO Audiator Oy. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Konserniohjeessa on ohjeistettu, että yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa ja yhteneväisiä toimintaperiaatteita tulee noudattaa soveltuvin osin konsernissa. Vakuutuspalvelut kilpailutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä emokunnan kanssa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisvastuu on yhtiön hallituksella. Varsinaista, laaja-alaista riskienkartoitusta ei ole tehty tytäryhteisöissä Nivos Oy:tä lukuun ottamatta. Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy, Mäntsälän Jäähalli Oy ja Mäntsälän Yrityskehitys Oy ovat tehneet oman riskikartoituksen suppeammassa muodossa ja käsitelleet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteon hallituksissaan tilinpäätöksen allekirjoituksen yhteydessä. Erityistä huomautettavaa selonteoissa ei ollut. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Konsernirakenteessa tapahtui merkittävä muutos vuoden 2014 lopussa kun valtuuston päätös konsernijärjestelystä pantiin täytäntöön. Mäntsälän Sähkö Oy myytiin Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy:lle ( alkaen Nivos Oy:lle) ja Mäntsälän vesi -liikelaitos Mäntsälän Vesi Oy:lle. Toiminta uusilla yhtiöjärjestelyillä alkoi 1.1. alkaen.
34 34 Mäntsälän kunta Tytäryhtiöiden talous tilikaudella Nivos Oy konserni (ent. Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy konserni) Yhtiön toimiala on sähkö- ja lämpö- ja kaasuliikelaitostoiminta, sähkön, lämmön ja kaasun tuotanto, hankinta ja siirto ja niihin liittyvä kauppa, muu energialiiketoiminta, vesiliikelaitostoiminta, tietoliikennetoiminta sekä niihin liittyvä hyödykkeiden, tuotteiden, tarvikkeiden ja palveluiden valmistus, kauppa, asennus ja urakointi ja muu liike- ja palvelutoiminta. Tunnusluvut Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 0,00 milj. 28,30 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % -732,9 % 128,8 % Liiketulos, milj. euroa -0,05 milj. 13,03 milj. Liiketulos % 0,0 % 46,0 % Liiketulos / Poistot % 0,0 % -195,6 % Taseen loppusumma, milj. euroa 140,2 milj. 140,0 milj. Omavaraisuusaste % 25,4 % 22,8 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 0,0 % 346,2 % Lainakanta, milj. euroa 42,6 milj. 43,8 milj. Lainakanta / asukas Mäntsälän Nivos Oy (emo) Tunnusluvut Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 0,0 milj. 1,76 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % - 111,2 % Liiketulos, milj. euroa -0,05 milj. 0,19 milj. Liiketulos % - 11,0 % Liiketulos / Poistot % ,3 % Taseen loppusumma, milj. euroa 90,1 milj. 91,5 milj. Omavaraisuusaste % 38,8 % 38,2 % Suhteellinen velkaantuneisuus % - Lainakanta, milj. euroa 27,3 milj. 27,3 milj. Lainakanta / asukas Mäntsälän Vesi Oy Tunnusluvut Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 0,0 milj. 3,8 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % 0,0 % 142,5 % Liiketulos, milj. euroa -0,02 milj. -0,30 milj. Liiketulos % - -7,8 % Liiketulos / Poistot % - -20,7 % Taseen loppusumma, milj. euroa 27,4 milj. 28,0 milj. Omavaraisuusaste % 36,4 % 35,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus % - - Lainakanta, milj. euroa 12,5 milj. 12,3 milj. Lainakanta / asukas
35 Mäntsälän kunta Mäntsälän Sähkö Oy Tunnusluvut Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 25,64 milj. 24,60 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % 130,1 % 125,4 % Liiketulos, milj. euroa 2,59 milj. 1,95 milj. Liiketulos % 10,1 % 7,9 % Liiketulos / Poistot % 77,2 % 63,6 % Taseen loppusumma, milj. euroa 56,4 milj. 59,7 milj. Omavaraisuusaste % 13,7 % 10,5 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 189,2 % 215,9 % Lainakanta, milj. euroa 29,8 milj. 27,9 milj. Lainakanta / asukas Mäntsälän Jäähalli Oy Tunnusluvut Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 0,31 milj. 0,33 milj. 0,34 milj. 0,34 milj. 0,35 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % 130,1 % 126,0 % 131,2 % 122,7 % 138,3 % Liiketulos, milj. euroa 0,024 milj. 0,021 milj. 0,03 milj. 0,02 milj. 0,04 milj. Liiketulos % 10,3 % 5,5 % 10,8 % Liiketulos / Poistot % 49,4 % 45,9 % 76,5 % 42,2 % 64,2 % Taseen loppusumma, milj. euroa 1,0 milj. 1,0 milj. 0,9 milj. 0,9 milj. 0,8 milj. Omavaraisuusaste % 17,3 % 18,6 % 21,2 % 22,6 % 26,4 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 260,3 % 210,0 % 38,7 % 198,4 % 174,8 % Lainakanta, milj. euroa 0,7 milj. 0,7 milj. 0,7 milj. 0,6 milj. 0,5 milj. Lainakanta / asukas käyntikertaa Jääajan myynti h (ei sisällä kunnan käyttöä) h h h h h h h Mainospaikan myynti Jäähallin muu käyttö Tilikauden tulos (voitto)
36 36 Mäntsälän kunta Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:n tavoitteena on vastata Mäntsälän kunnan asunto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Vuonna 2012 laaditun ikäpoliittisen ohjelman mukaisesti huomioidaan ikääntyvien asumistarpeet lisäämällä esteetöntä asumista ja tekemällä eläviä pihapiirejä eri asukasryhmille. Uudistuotantoa rakennetaan hyvien liikenneyhteyksien päähän ja keskustan tuntumaan. Perusparannuksia ja kiinteistöjen korjausta jatketaan pitkän tähtäimen suunnitelman mukaan. Yhtiö omistaa asuntoja 566 kpl, yht m2 (2014: 555, m2). Asuntojen käyttöaste oli 92,23 % (2014: 97,06 %). Käyttöasteen alenemiseen on vaikuttanut Mustamäen alueen isojen asuntojen vuokraamisen hidastuminen vähäisen kysynnän vuoksi. Asuntojen vaihtuvuus on ollut 31,45 % (2014: 26,09 %). Asunnon hakijoita oli vuoden lopussa 127 ruokakuntaa. Keskimääräinen vuokra oli 11,57 /m2 (2014; 10,97, ,55 ), josta pääomavuokra 8,44 /m2 ja hoitovuokra 3,13 /m2. Yhtiön luottotappioiksi kirjattiin euroa (2014; euroa). Tunnusluvut Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 0,31 milj. 0,33 milj. 3,7 milj. 3,8 milj. 4,1 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % 130,1 % 126,0 % 139,1 % 137,0 % 115,3 % Liiketulos, milj. euroa 0,024 milj. 0,021 milj. 0,57 milj. -0,36 milj. -0,30 milj. Liiketulos % 15,2 % -9,3 % -7,3 % Liiketulos / Poistot % 49,4 % 45,9 % 117,9 % -25,6 % -35,6 % Taseen loppusumma, milj. euroa 1,0 milj. 1,0 milj. 14,9 milj. 18,6 milj. 25,6 milj. Omavaraisuusaste % 17,3 % 18,6 % 6,5 % 3,8 % 0,2 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 260,3 % 210,0 % 372,2 % 468,5 % 622,8 % Lainakanta, milj. euroa 0,7 milj. 0,7 milj. 13,2 milj. 16,9 milj. 16,9 milj. Lainakanta / asukas Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo Kiinteistöyhtiön toimialana on maanvuokrasopimukseen perustuen hallita sillä sijaitsevia rakennuksia tai sille rakennettavia rakennuksia. Toimistotalon bruttoala on m², josta kunnan vuokraama tila 1 020,5 m² ja yhteistilat 298,1 m². Yhtiön lainakanta oli tilikauden lopussa 5,4 milj. euroa. Mäntsälän kunnan takausvastuu kiinteistöyhtiöstä oli 3 milj. euroa Tunnusluvut Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 0,31 milj. 0,33 milj. 0,47 milj. 0,46 milj. 0,46 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % 130,1 % 126,0 % 341,4 % 281,3 % 282,7 % Liiketulos, milj. euroa 0,024 milj. 0,021 milj. 0,14 milj. 0,07 milj. 0,07 milj. Liiketulos % 30,3 % 14,2 % 14,5 % Liiketulos / Poistot % 49,4 % 45,9 % 75,1 % 28,1 % 28,5 % Taseen loppusumma, milj. euroa 1,0 milj. 1,0 milj. 6,3 milj. 5,9 milj. 5,6 milj. Omavaraisuusaste % 17,3 % 18,6 % 3,3 % 3,4 % 3,4 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 260,3 % 210,0 % 1306,0 % 1237,2 % 1177,2 % Lainakanta, milj. euroa 0,7 milj. 0,7 milj. 5,9 milj. 5,6 milj. 5,4 milj. Lainakanta / asukas
37 Mäntsälän kunta 37 Mäntsälän Yrityskehitys Oy Kunnan elinkeinopalveluista vastaa Mäntsälän Yrityskehitys Oy, josta kunta omistaa 70 % ja Mäntsälän Sähkö 30 %. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n tavoitteena on kehittää Mäntsälän yritystoimintaa yhteistyössä kunnan, yritysten ja seudullisten organisaatioiden kanssa kunnan elinkeinostrategiassa esitettyjen suuntaviivojen mukaan. Tunnusluvut Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 0,31 milj. 0,33 milj. 0,36 milj. 0,36 milj. 0,35 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % 130,1 % 126,0 % 103,9 % 104,3 % 107,8 % Liiketulos, milj. euroa 0,024 milj. 0,021 milj. 0,01 milj. 0,01 milj. 0,02 milj. Liiketulos % 1,5 % 2,4 % 5,5 % Liiketulos / Poistot % 49,4 % 45,9 % 66,1 % 139,3 % 330,0 % Taseen loppusumma, milj. euroa 1,0 milj. 1,0 milj. 0,2 milj. 0,2 milj. 0,2 milj. Omavaraisuusaste % 17,3 % 18,6 % 82,0 % 77,9 % 80,4 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 260,3 % 210,0 % 9,8 % 13,2 % 13,0 % Lainakanta, milj. euroa 0,7 milj. 0,7 milj Lainakanta / asukas Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n sitovien tavoitteiden toteutuminen Elinkeinotoimen sitovat tavoitteet on esitetty kunnan elinkeinostrategiassa. Mäntsälän kunnan strateginen tavoite : Mäntsälä on kilpailukykyinen ja elinvoimainen yritysten toimintaympäristö. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot Uudet yritykset Kunnan yrityspalvelut Suuret yritykset: 2 kpl ja keskisuuret yritykset 3 kpl Mexipal Oy, Viita yhtiöt Oy ja Aseman K-market tekivät sijoittaumispäätöksen vuonna, yhteensä Uudet yritykset noin 30 työpaikkaa. Iloisen Mielen Puistopalvelutalo teki sijoittaumispäätöksen ja aloitti rakentamisen. Työpaikkoja noin 60 kpl. Pasi-Robot Oy ja Movenor aloittivat teollisuushallien rakentamisen vuonna. Uusia yrityksiä rekisteröitiin Mäntsälään 86 kpl ja nettolisäys 48 kpl. Olemassa olevat yritykset: - yrityskonsultointien määrä, tavoite vähintään 120 kpl/vuosi - painopisteenä kasvuhakuiset yritykset Toteutuneet yrityskonsultoinnit 135 kpl vuonna. Kunnan yrityspalvelut Puukenttä Vapo vuokrannut alueen Marjalasta, Iloisen Mielen Puisto- palvelutalo aloitti rakentamisen keskustan alueelle, 60 työpaikkaa. K Market aloitti rakentamisen aseman seudulla. Kauppa tulee työllistämään noin 15 henkilöä.
38 38 Mäntsälän kunta Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana Markkinoinnin tehostamisen ja kansainvälistymisen myötä asiakasmäärät ovat kasvaneet. Markkinointisuunnitelmaa toteutettiin suunnitelmien mukaan. Kansainvälistä markkinointia on tehty suoraan asiakkaille tai yhdessä Invest in Finlandin kanssa sekä useiden maiden kauppakamareiden kautta. Kansainvälistä markkinointia on tehostettu ja valmistettu nykyaikaista markkinointimateriaalia useammalla eri kielellä. On syvennetty hyvin alkanutta yhteistyötä rakennusalan suurten yritysten kanssa. Kaikkien suurten rakennusalan yritysten kanssa on käyty yhteisiä kehitystapaamisia. Yhteistyö on selkeytetty seudullisten elinkeinotoimijoiden kanssa. Vuoden 2013 alusta MYK aloitti olemassa olevien ja aloittavien yritysten neuvontapalvelut sekä toiminnan SILMU ry:n yhteistyöelimenä. SILMU ry on maaseudun kehittämisyhdistys. Yrityksen neuvontapalvelut toteutetaan MYK:n toimesta. Vahvistetaan edelleen moottoritien ja Kehä V:n solmukohtaa yritysten sijoittautumisalueena. Kapuli 3 kaava vahvistettiin. Aluetta on tasoitettu vuoden aikana sekä kevyen liikenteen väylä valmistuu vuonna Yhdessä kunnan kanssa suunniteltiin uusia pienempiä teollisuustontteja. Vahvistetaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan sijoittautumismahdollisuuksia Mäntsälään. Asemanseudun päivittäistavarakaupan sijoittautumispäätös saatiin vuonna. Tilikaudella Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa vuonna voidaan edelleen ilmaista sanalla taantuma. Mäntsälässä on selvitty taantumasta keskimäärin paremmin. Mexipal Oy, rakennusteollisuuden alalla toimiva yritys, teki sijoittautumispäätöksen Biopolttoaineen varastointikeskus nousee Marjalaan. Vapo-yhtiöt ja Gles Oy tekivät sijoittautumispäätöksen ja alueen vuokrasopimuksen Pasi-Robot Oy aloitti teollisuushallin rakentamisen Linnalassa syksyllä. Aseman K-market aloitti rakentamisen keväällä. Iloisen Mielen Puisto teki sijoittautumispäätöksen ja rakentaminen alkoi keväällä. Edellä mainittujen yritysten myötä seurannaisvaikutukset paikkakunnalle ja alueelle on merkittävät. Teimme yrittäjien kanssa kansainvälistymismatkan Varan kuntaan Ruotsiin. Mäntsälän työttömyysaste oli vuoden lopussa 8,7 % ja koko Uudenmaan 11,9 %. Kesäkadun avajaiset toteutettiin keväällä yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun, Mäntsälän Yrittäjät ry:n sekä Mäntsälän Yrittäjänaiset ry:n kanssa. Kansainväliseen markkinointiin keskityttiin. Yhteistyötä Invest in Finlandin kanssa tehostettiin käymällä yhteisillä kansainvälisillä investointimessuilla. Ulkomaalaisia investoijia tavattiin vuoden aikana useita. Mäntsälän Yrityskehitys Oy yhdessä kunnan kanssa, oli vuoden aikana tiiviissä yhteistyössä Mäntsälän Yrittäjien, Yrittäjänaisten ja Nuorkauppakamarin kanssa kumppanuustapaamisissa, kehitysryhmässä, yrityskasvatusprojektissa, elinkeinoasianneuvottelukunnassa jne. Jatkettiin hyvin sujunutta yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen ja TE -toimiston kanssa (säännöllinen yhteydenpito). Suoritettiin yrityskäyntejä yhdessä TE- toimiston kanssa. Yrittäjille järjestettiin hankintainfoja yhdessä kunnan kanssa ja kunnan omistamien yhtiöiden kanssa. Rahoitusinfoja pidettiin yhdessä ELY keskuksen, Finnvera Oyj:n ja SILMU ry:n kanssa. Alkaville yrittäjille järjestettiin keväällä ja syksyllä Minustako yrittäjä-infoilta. Teimme hyvää ja aktiivista yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa. Laurea amk:n opiskelijat tekivät useita opinnäytetöitä toimeksiannostamme.
39 Mäntsälän kunta 39 Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä tase ja sen tunnusluvut Mäntsälän kuntakonsernin toimintakate oli vuoden tilinpäätöksessä -87,7 milj. euroa. Toimintakate parani 2 milj. euroa 2,2 % (2014; -3,5 %, 2013; -1,1 %, 2012; -9,0 %). Toimintakulut supistuivat 4,8 milj. euroa, 2,7 % ja -tuotot 2,8 milj. euroa, 2,8 %. Rahoituskulut pysyivät edellisvuoden tasolla netto 1,5 milj. euroa. Vuosikate parani 16,1 milj. euroon, asukasta kohden 780 euroon (2014; 531 euroa 2013; 755 euroa). Suunnitelmapoistoja kirjattiin 12,2 milj. euroa ja arvonalentumisia (Nivos Sähkö Oy:n Etelä-Suomen Voima Oy:n kautta omistetut Pohjolan Voiman osuudet) 1,5 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 2,3 milj. euroa ylijäämäinen. Ylijäämää kirjattiin 2,8 milj. euroa. Investoinnit supistuivat 36,8 milj. euroon, vähennys 16,8 milj. euroa. Investointien tulorahoitus -prosentti heikkeni 43,9 %:iin. Mäntsälän kuntakonsernin taseen loppusumma oli ,01 euroa. Kuntakonsernin omavaraisuus laski 27,1 prosenttiin (2014; 29,8 %, 2013; 35,2 %, 2012; 35,8 %, 2011; 39,4 %). Luku mittaa konsernin vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus nousi 96,9 prosenttiin (2014; 82,8 %, 2013; 78,5 %, 2012; 76,1 %, 2011; 68 %). Konsernin lainakanta kasvoi 16,2 milj. euroa 132,3 milj. euroon ja asukasta kohden euroon. Vuonna 2014 konsernin lainakanta oli koko maassa keskimäärin 5 768/asukas ja Mäntsälässä euroa. Ylijäämää kuntakonsernissa on tilinpäätöksessä 16,5 milj. euroa, 800 euroa per asukas (Vuonna ylijäämään sisältyy poistoero ja vapaaehtoiset varaukset, jotka vuonna 2014 esitettiin erillisinä lukuina). Vertailukelpoinen kuntakonsernin ylijäämä vuonna 2014 oli 14,7 milj. euroa).
40 40 Mäntsälän kunta KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli-ja alipariarvot 1 Arvonalentumiset Satunnaiset erät -497 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden verot -17 Laskennalliset verot 486 Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 50,1 50,3 Vuosikate/Poistot, % 117,1 52,9 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä
41 Mäntsälän kunta 41 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -497 Tilikauden verot -17 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 43,9 20,5 Lainanhoitokate 1,6 1,5 Kassan riittävyys, pv 12,5 14,5 Asukasmäärä
42 42 Mäntsälän kunta KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2014 VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Konserniliikearvo Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Muut pitkävaikutteiset menot Tilikauden yli-/alijäämä Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet 2 VÄHEMMISTÖOSUUDET Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Maa- ja vesialueet VARAUKSET Rakennukset Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset 652 Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesken- Eläkevaraukset eräiset hankinnat Muut pakolliset varaukset Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkuusyhteisöosuudet Valtion toimeksiannot Muut osakkeet ja osuudet Lahjoitusrahastojen pääomat Muut lainasaamiset Muut toimeksiantojen pääomat 1 3 Muut saamiset VIERAS PÄÄOMA TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Pitkäaikainen Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Muut toimeksiantojen varat 20 3 Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Saadut ennakot Ostovelat 7 3 Vaihto-omaisuus Liittymismaksut ja muut velat Aineet ja tarvikkeet Siirtovelat 6 Keskeneräiset tuotteet Laskennalliset verovelat Muu vaihto-omaisuus 1 Saamiset Lyhytaikainen Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset 170 Saadut ennakot Ostovelat Lyhytaikaiset saamiset Liittymismaksut ja muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Muut saamiset Laskennalliset verovelat 1 Siirtosaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 3 3 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Sijoitukset rahamarkkina Omavaraisuusaste, % 27,1 29,8 instrumentteihin Suhteellinen velkaantuneisuus, % 96,9 82,8 Muut arvopaperit Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Rahat ja pankkisaamiset Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas 800,1 298,8 Konsernin lainat, /asukas VASTAAVAA YHTEENSÄ Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä
43 Mäntsälän kunta Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Mäntsälän kunnan vuoden tilinpäätöksen tulos on ,08 euroa ylijäämäinen. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että tilikauden ,08 euron ylijäämäisestä tuloksesta kirjataan poistoeron vähennyksenä ,56 euroa sekä loput ,64 euroa taseeseen tilikauden ylijäämäksi. todeta, että kunnan velkamäärä oli tilikauden lopussa 54,9 milj. euroa, euroa/asukas ja kunnan takausvastuut yhteensä 62,4 milj. euroa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus nousi 52,8 %:iin ja omavaraisuusaste aleni hieman 63,4 %:iin. Konsernivelka kasvoi 16,2 milj. euroa yhteensä 132,3 milj. euroon, euroon / asukas. Kuntakonsernissa suhteellinen velkaantuneisuus oli 96,9 % omavaraisuusasteen ollessa 27,1 %.
44 44 Mäntsälän kunta 9. Käyttötalousosa Kunnanhallitus / Hallintopalvelut Tilivelvollinen Kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja hallintojohtaja Hallintojohtajan katsaus Toimintavuoden aikana saatiin loppuun Keski-Uusimaa kuntaselvitys, joka ei johtanut päätöksiin kuntarakenteen muuttamisesta alueella. Osin taustalla oli valtakunnallisen Sote-uudistuksen keskeneräisyys. Peruslinjaus maakuntiin perustuvasta mallista saatiin tehtyä. Keski-Uusimaan kunnat käynnistivät myös oman tuotantoaluevalmistelun Hyvinkään sairaanhoitoalueen pohjalta. Kevään eduskuntavaalit hoidettiin kunnassa onnistuneesti, vaaliaktiivisuuden jäädessä kuitenkin harmillisen pieneksi. Uuden kuntalain tultua voimaan istuvan valtuuston kausi pitenee puolella vuodella, kuntavaalien siirtyessä 2017 puolelle. Muutoin valtuuston ja hallituksen työskentely sujui edellisvuosien merkeissä; edellä mainitut hankkeet sekä erityisesti toimintavuonna päätökseen saatu elinkaarihanke sekä muut investoinnit tarkoittivat huomattavaa kokousmäärää, joka näkyi myös lisääntyneinä palkkio- ja asiantuntijakustannuksina. Talouspalveluissa KuntaPron uusien ohjelmistojen käyttöönotto sekä toimintatapojen muutos jatkui toimintavuonna. Hinnoitteluperiaatteiden muutos muun muassa merkitsee, että sähköisiä toimintaprosesseja pitää edelleen kehittää ja esimerkiksi laskujen määrää kyetä vähentämään. Myös konsernin sisäisten talousprosessien kehittäminen korostuu. Hankintatoimessa on edelleen kehitetty sopimushallintaa sekä kunnan ostotapoja sekä osallistuttu kunnan sisäisen liikenteen kehittämiseen. Sähköinen hankintatyökalu otettiin vuodenvaihteessa käyttöön. Tulosalueista maaseutu ja elinkeinotoimi pääsivät hyvin taloudellisiin sekä toiminnallisiin tavoitteisiin. Samoin maankäytön toimintamenot ja -tulot toteutuivat suunnitellusti. Käyttöomaisuuden myyntitavoitteesta jäätiin huomattavasti eli noin.1,2 m euroa. Toteutuma kuvaa myös heikkoa suhdanne- ja kysyntätilaa. Hallintopalveluissa ja erityisesti yleishallinnossa talousarvio ylitettiin. Syynä oli palkkioiden ja henkilöstökulujen ylittyminen. Lisäksi henkilöstömenoissa oli noin euron väärinkirjaus toisen toimialan palkoista. Henkilöstöpalvelujen johdolla toteutettiin kunnan henkilöstöpaketin toimenpiteitä, joilla pyrittiin rajoittamaan kustannustenkasvua tässä haastavassa taloustilanteessa. Lisäksi edelleen on uusittu ja lisätty ohjeistusta, tiedotusta sekä erityisesti esimiestilaisuuksia, mm. esimiesten aamukoulutilaisuuksilla. Kaiken kaikkiaan toimialan toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu; riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan osalta työtä on vielä runsaasti edessä. Kuntaan ja erityisesti keskushallintoon kohdistuu erityisesti työllisyyspolitiikan ja maahanmuuttoasioiden osalta uusia tehtäviä, joita ei ole resurssoitu. Jatkossa niiden merkitys hyvinvoinnin edistämistehtävinä edelleen korostuu. Toimialan sairauspoissaolot olivat edelleen alhaisella tasolla, joka on myönteinen asia. Eläköitymiset on pyritty hyödyntämään lähes kokonaan; määräaikaisuuksia ja sisäisiä siirtoja on käytetty. Hallinnon tukipalvelutkin tulee järjestää kestävällä tavalla ja yhteisellä mallilla kaikkia toimialoja koskien. Näin varaudutaan Sote-ratkaisun jälkeiseen uuden kunnan aikaan hyvissä ajoin. Esa Siikaluoma, hallintojohtaja
45 Mäntsälän kunta 45 Hallintopalvelut Hallintopalvelut Yleishallinto Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,7 % ulkoinen ,0 % sisäinen ,0 % Toimintamenot ,5 % ulkoinen ,8 % sisäinen ,6 % Toimintakate ,7 % Suunnitelmapoistot ,4 % Laskennalliset erät: Korko ,0 % Vyörytystuotot ,8 % Vyörytysmenot ,5 % Tilikauden tulos ,7 % Yleishallinto Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,5 % ulkoinen ,4 % sisäinen ,0 % Toimintamenot ,0 % ulkoinen ,5 % sisäinen ,9 % Toimintakate ,7 % Suunnitelmapoistot ,3 % Laskennalliset erät: Korko ,0 % Vyörytystuotot ,5 % Vyörytysmenot ,8 % Tilikauden tulos ,3 % Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Strateginen tavoite 1: Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Kriittiset menestystekijät Osallistuva ja yhteisvastuullinen toimintakulttuuri Valmistelun ja päätöksenteon avoimuuden lisääminen Palautekyselyt, valtuuston puoliväliarviointi Puoliväliarviointi tehty ja hyödynnetään uuden kuntastrategian teossa. Palaute kerätty tietohallinnosta sekä esimiestyöstä. Viestinnän tehostaminen Kuntalaistilaisuuksien lisääminen kuntarakakenne/sote uudistukseen liittyen Pidettyjen tilaisuuksien määrä ja palaute Tilaisuuksia pidetty kunnantalolla sekä etelä-mäntsälässä. Kunnan työllisyyspolitiikan tehostaminen Työttömien määrän kehitys, kunnan rahoitusosuuden kehitys (valtiolle) KUUMA-yhteistyö Kunta osallistunut aktiivisesti TYP-verkoston rakentamiseen. Ns. sakkomaksut valtiolle nousseet tuplasti, johon kunta ei ole juurikaan voinut vaikuttaa; työttömyyden edelleen kasvaessa.
46 46 Mäntsälän kunta Hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen Hyvinvointikertomus toiminnan suuntaajana Hyvinvointia kuvaavien indikaattorien kehitys / seurantatiedot Kertomuksen suppea päivitys tulee osaksi tilipäätöstä. Kertomus johtamisen välineenä jäänyt vielä vähäiseksi. Palvelutarpeiden ennaltaehkäiseminen Hallinnon tuki toimialoille viestinnässä, tukipalvelujen toimivuus ydintehtävien tehokkuus Johtoryhmän / Toimialajohtoryhmien arviot Arviointi tehdään kunnan strategiatyön yhteydessä. Strateginen tavoite 2: Toimiva ja osaava kunta organisaatio palveluiden tuloksellisen järjestämisen Kriittiset menestystekijät Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat Sähköinen hankintaohjelma käytössä kaikilla toimialoilla Hankintaryhmän kysely, prosessien tehokkuusmittarit Tehty kunnan ostoanalyysi, jota hyödynnetään sisäisten prosessien kehittämisessä. Alkuvuonna 2016 otettu käyttöön sähköinen hankintatyökalu. Sisäisen valvonnan malli toiminnassa Arvioinnin tulokset (jory, tilintarkastajat) Periaatteet hyväksytty valtuustossa, suunnitelma valmistelussa hallinnossa. Sähköisten ja Digi/mobiilipalveluiden lisääminen Palvelujen määrä ja asiakaspalvelukyselyt Mobiilleja kaksi käyttöön koko kunnassa sekä käyttöönottoon sähköinen rakennuslupa. Palvelukysely tehty sekä valmisteluun osallistuttu KUUMA-digihanke. Selvitysten ja palautteiden hyödyntäminen Palautteiden säännönmukainen läpikäynti, raportointi johtoryhmässä per/ vuosi Ei säännöllistä palautekäytäntöä olemassa. Osallistava ja tuloksellinen johtaminen Johtamisarvioinnit käytössä säännöllisesti Arviointien kattavuus esimiehistä Seuraava esimiesten arviointi tehdään todennäköisesti vuonna 2017, kattaa kaikki esimiehet.
47 Mäntsälän kunta 47 Toimenkuva (TVA) työ saatettu loppuun Toimenkuvat valmiina henkilöstösuunnittelua varten TVA-työ käynnissä perusturvassa ja hallinnossa. Myös teknisen ja sivistyksen toimialoilla päivitystarvetta. Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Kehityskeskustelut Kehityskeskustelujen kattavuus % Kehityskeskustelujen kattavuus on noin 85 % henkilöstöstä. Konsernijohtaminen / omistajaohjaus, selkeyttäminen ja tehostaminen Valtuuston arvio / osavuosikatsausarvio Kuntastrategian uudistamisen yhteydessä arvio. Pidetty koulutustilaisuus asiasta sekä muutettu tiedotuskäytäntöjä. Sairauspoissaolojen vähentyminen Sairauspoissaolomittarit Vuoden toteuma on 13,73 sairauspoissaolopäivää (sisältää tapaturmat) Koulutustapahtumien määrä ja laatu Koulutuspäivät / kattavuus toimialoilla Koulutuspäivien määrät vaihtelevat toimialoittain Palvelutarpeiden ennakointi Sisäisten tukipalvelujen oikea mitoitus Kysely Ei suoritettu kyselyä. Johtoryhmässä keskustelu aina täyttölupien yhteydessä, sisäisistä siirroista myös. Konserniyhteistyö Konsernijohtoryhmän itsearviointi Ei tehty arviointia ; strategian uudistamisen yhteydessä 2016 mukana. Elinkeinotoimi Elinkeinotoimi Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot ,0 % ulkoinen ,0 % sisäinen Toimintakate ,0 % Suunnitelmapoistot ,5 % -695 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos ,9 %
48 48 Mäntsälän kunta Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Uudet suuret yritykset 2 kpl ja keskisuuret yritykset 3 kpl Kappaleet Toteutui Yrityskonsultointien määrä 100 kpl/vuosi Kappaleet 135 yrityskonsultointia Yritystonttien määrä 10 kpl/vuosi Kappaleet 8 kpl Pelastus Pelastus Tulosalueelle sisältyy euron maksuosuus pelastuksen kuntaosuuteen Vantaan kaupungille vuodelta. (v tilinpäätöksessä; euroa). Maaseututoimi Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot ,7 % ulkoinen ,0 % sisäinen ,6 % Toimintakate ,7 % Suunnitelmapoistot ,0 % 380 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos ,7 % Tilivelvollinen Kunnanhallitus, maaseutupäällikkö Maaseututoimi Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,4 % ulkoinen ,4 % sisäinen Toimintamenot ,0 % ulkoinen ,1 % sisäinen ,8 % 802 Toimintakate ,0 % Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot ,2 % Tilikauden tulos ,9 % Tulosalueen palveluajatus Mäntsälän kunta huolehtii yhteistoimintasopimuksen mukaisesti maaseutuhallinnon järjestämisestä Askolan, Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kuntien ja kaupunkien alueella. Vuosi on yhteistoimintaalueen kolmas toimintavuosi. Tehtävien hoidosta on tehty maksajavirastosopimus Mäntsälän kunnan ja Maaseutuviraston välillä. Tukihallinnossa on siirrytty kokonaan sähköiseen hakemusten käsittelyyn ja arkistointiin. Samalla otetaan asteittain käyttöön uudet tietojärjestelmät. Paperilomakkeiden käsittely työllistää hallintoa huomattavasti
49 Mäntsälän kunta 49 sähköisiä hakemuksia enemmän, jonka vuoksi sähköisen asioinnin lisääminen on toiminnan keskeisiä tavoitteita. Eu:n tuet uudistuivat vuonna. Olennaiset tapahtumat ja tavoitteiden toteutuminen tammi-joulukuussa Keväällä yhteistoiminta-alueella järjestettiin useita koulutustilaisuuksia viljelijöille tukien hakemisesta, muuttuneista tukiehdoista, sekä sähköisestä asioinnista. Sähköisesti jätettyjen tukihakemusten osuus nousi 80 prosenttiin. Vuonna 2014 sähköisiä hakemuksia oli 54 %. Kevään 2014 tavoin vuonna hakuaikaa jatkettiin valtakunnallisesti asti. Normaalisti haku päättyy Tukihakemusten tarkisteet ja myöntö saatiin käsiteltyä ja maksettua Mavin asettaman aikataulun mukaisesti. Tukiehtojen ja tukimuotojen muuttuminen keväällä lisäsi neuvonnan ja asiakaspalvelun tarvetta merkittävästi. Suurin osa neuvonnasta tapahtui sähköisesti. Asiakaspalvelun sujuvuuteen päätettiin panostaa perustamalla yhteinen palvelunumero, jolloin asiakkaan yhteydenotto yksikön henkilöstöön helpottuu. Mäntsälän kunnanhallitus päätti marraskuussa maaseutupalveluiden Hyvinkään toimipisteen sulkemisesta. Toimipiste suljetaan Toimipisteessä työskentelevät kaksi maaseutuasiamiestä siirtyvät elokuusta lähtien Mäntsälän kunnantalolle. Asiakaspalvelua järjestetään jatkossa keväisin Nurmijärvellä, Hyvinkäällä ja Tuusulassa. Vuoden aikana maaseutupalveluiden henkilöstöstä kaksi siirtyi eläkkeelle, jonka myötä henkilöstö väheni kahdeksasta kuuteen. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Maaseutuhallinnon tehtäviä tullaan tulevaisuudessa mahdollisesti keskittämään suunnitteilla olevaan maakuntahallintoon. Olennaiset määrärahan ylitykset Ei määrärahan ylityksiä. Käyttöomaisuuden myyntivoitot Käyttöomaisuuden Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama myyntivoitot Toimintatuotot ,7 % ulkoinen ,7 % sisäinen Toimintamenot - ulkoinen sisäinen Toimintakate ,7 % Suunnitelmapoistot ,1 % -278 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos ,7 % Tulosalueelle kirjataan käyttöomaisuuden myyntihinnan ja kirjanpitoarvon välinen erotus. Käyttöomaisuuden myyntivoitot yht. 0,2 milj. euroa jäivät tilikaudella 1,3 milj. euroa alle alkuperäisen talousarvion ja 0,3 milj. euroa alle muutetun talousarvion.
50 50 Mäntsälän kunta Maankäyttölautakunta / Maankäyttöpalvelut Tilivelvollinen Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Kaavoitusjohtajan katsaus Rakennusalalla jatkuvan hiljaisen kauden johdosta maankäyttöpalvelujen tulonmuodostus jäi myös vuonna huomattavasti arvioidusta. Taloudellisesti merkittäviä uusia maankäyttösopimuksia ei vuoden aikana tehty. Sen sijaan maankäyttösopimuksen toteuttamista tapahtuu muun muassa niin sanotussa Tiimarin korttelissa ja Kivistöntie kahdessa. Apposen kiinteistön ja Keskuskatu 2 toteutuminen on kesken. HOK-Elannon kanssa on edelleen käyty kunnan johdolla neuvotteluja keskustakiinteistöjen realisoimissopimuksesta. Asuintontteja myytiin neljä ja vuokrattiin yksi. Pienempiä yritystontteja myytiin yksi ja vuokrattiin kolme, mitkä yhteensä olivat enemmän kuin edellisenä vuonna. Kapulin yritysalueen tonteista käytiin Yrityskehityksen johdolla neuvotteluja useiden eri tahojen kanssa vuoden aikana, mutta neuvottelut eivät vielä ole johtaneet kauppoihin. Kapulin alueella on vuodenvaihteessa heti myytävää tasattua teollisuustonttialuetta noin 8,8 ha. Vuoden 2016 alussa valmistuu myyntikuntoon noin 20ha vastaavanlaista tonttialuetta. Raakamaata kirjautui vuoden puolelle ostetuksi noin 45 ha, mikä on yli sovitun tavoitteen. Uutta asemakaavaa tai vanhan muutosta syntyi noin 17 hehtaarin alueelle. Rakennusoikeutta lisääntyi kaavojen myötä noin kerrosneliömetriä. Kaavoitusta koskevia valituksia ei vuodenvaihteessa ollut vireillä. Vuoden aikana käynnistettiin myös vuodenvaihteessa 2014/ ostettujen uusien alueiden asemakaavoitusta, joka jatkuu myös vuonna 2016 ja Omakotitalojen rakentaminen koko kunnan alueella on edelleen vähentynyt merkittävästi. Vuoden aikana myönnetyistä uusien asuntojen rakennusluvista vain 10 % on asemakaava-alueen ulkopuolella. Samoin valmistuneista asunnoista 12 % on haja-asutusalueella. Niin valmistuneiden asuntojen kuin uusien asuntorakennuslupienkin määrä ylittää kuitenkin MAL-aiesopimuksessa sovitun 160 asunnon määrän. Sama suuntaus jatkuu myös vuonna Uudisasuntoja syntyy nyt merkittävässä määrin keskusta-alueen kerros- ja rivitalohankkeissa. Erityisen merkillepantavaa on se, että ns. ARA-lainoitettua asuntorakentamista tapahtuu nyt Mäntsälässä sekä kunnan omin toimin, että valtio-omisteisen Kruunuasuntojen toimesta. Erityisen merkittävää on myös päivittäistavarakaupan rakentuminen asemalle. Suunnittelutarveratkaisuja haettiin edelleen vähemmän kuin edellisvuosina, mutta omakotitalon rakentamista koskevat hakemukset vähenivät vain vähän. Vuonna on Mäntsälän keskustassa aloitettu viisi isoa rakennuskohdetta, joista yksi on yhtenäiskoulu, mutta muut asuinrakennuksia, joissa on asuntoja tulossa kaikille asukasryhmille. Tekeillä on yli 60 ARA-vuokra-asuntoa ja lisäksi lähemmäs sata ikäihmisten eritasoista palveluasuntoa. Tulopuolella oli myönteistä sekä rakennuslupatulojen, että maanvuokratulojen ylittyminen prosentilla. Huonona puolena oli maanmyynnin ja maankäyttösopimusten hiljaiselo ja tulopuolen pettäminen nyt jo toista vuotta.
51 Mäntsälän kunta 51 Kokonaisuutena tulosalueen tilikauden alijäämä ja henkilöstömenot olivat arvioitua pienemmät. Maankäyttölautakunta kokoontui 14 kertaa. Eniten aikaa maankäyttölautakunnassa on kulunut Sälinkää-Soukkion osayleiskaavan työstämiseen. Loppuvuodesta henkilökunta on kouluttautunut uuteen Lupapiste.fi- järjestelmän käyttämiseen. Ohjelmistoa tullaan käyttämään vuoden 2016 alusta rakennuslupahakemusten käsittelyyn koko rakennushankkeiden ajan. Henkilöstön määrä on ollut koko vuoden sama ja henkilöstön terveydentila on myös ollut kiitettävä. Riskienhallinnan kannalta vuosi on ollut hyvä, eikä oman toiminnan kautta mahdollisesti syntyviä henkilö- tai taloudellisia riskejä ole toteutunut. Lauri Pouru, kaavoitusjohtaja Maankäyttöpalvelut Maankäyttöpalvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,2 % ulkoinen ,1 % sisäinen Toimintamenot ,7 % ulkoinen ,5 % sisäinen ,5 % Toimintakate ,5 % Suunnitelmapoistot ,1 % 172 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos ,8 % Kysyntä- ja laajuustiedot Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Ta Tp Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 M uutos % Tp 15/Tp 14 M uutos % Tp 15/ Ta 15 Maankäyttö ltk kokoukset ,7 % 27,3 % Rakennusluvat - lupia kpl ,8 % -50,3 % - huoneistoja ,5 % 5,6 % - katselmuksia ,2 % 3,8 % Poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut ,0 % -22,2 % Luovutettuja kunnan tontteja (myynti / vuokraus) -AO-tontit ,6 % -75,0 % -AP / AR AK-tontit ,3 % -T / K-tontit ,3 % 33,3 % -AO-vuokratonttien myynti ,0 % -muut kaupat /vuokrasopimukset ,0 % 120,0 % Maankäyttösopimukset ,4 %
52 52 Mäntsälän kunta Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Tärkeiden keskustahankkeiden jatkuminen tai käynnistyminen: Tiimarin kortteli jatkuu; Apponen; Keskustie 2; Kivistöntie 2; Vuokrataloyhtiön kohteet. Vähintään puolet hankkeista käynnistyy. Lempivaaran asemakaava hyväksytään valtuustossa. Tiimarin korttelin rakentaminen on jatkunut ja Kivistöntien 2:n hanke kuten myös vuokrataloyhtiön kohteiden toteutuminen on jatkunut suunnitellusti. Lisää tontteja Kapuliin Käynnistetään Kapulin 4. vaiheen asemakaavoitus ja rinnalla osayleiskaavan tarkistus. Luonnokset valmiina vuoden loppuun mennessä Kapuli III:n asemakaava on laajennettu loppuvuodesta uusille ostetuille alueille. Kapuli 4 asemakaava ei ole vielä käynnistetty. Raakamaata n. 20ha kts. yllä Raakamaata hankittiin noin 45 ha Vuokra-asuntotuotannon edellytysten edelleen parantaminen Asunto-ohjelman päivitys ja tontinluovutusohjelma vuokrataloyhtiölle. Asunto-ohjelman päivitystä ei ole ennätetty tekemään, mutta epävirallinen lähiajan tontinluovutussuunnitelma on olemassa ja sen mukaan pyritään etenemään. Lupapiste.fi -ohjelmisto käyttöön vuoden loppuun mennessä. Mukana rakennusluvat, suunnittelutarveratkaisut ja luvat yleisillä alueilla. kts. yllä Ohjelma on asennettu ja koulutus on toteutettu niin, että käyttöönotto on maaliskuussa Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Tarkastustoimi Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset Tulosalue sisältää määrärahan tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimintakuluihin. Vuonna tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa. Vastuullisena tilintarkastusyhteisönä toimi BDO Audiator Oy / Riitta Samola, JHTT. KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot ,6 % ulkoinen ,4 % sisäinen ,0 % 87 Toimintakate ,6 % Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot ,8 % Vyörytysmenot ,4 % 87 Tilikauden tulos ,0 %
53 Mäntsälän kunta 53 Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta / Perusturvapalvelut Tilivelvollinen Perusturvalautakunta ja perusturvajohtaja Perusturvajohtajan katsaus Toimintavuosi oli monesta näkökulmasta haasteellinen. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti kunnan henkilöstö lomautettiin seitsemäksi päiväksi. Lomautuksen vaihtoehtona oli vastaavan pituinen palkaton säästövapaa. Perusturvapalveluista lomautuksen ulkopuolelle jätettiin toiminnan luonteen ja asiakkaiden hoitoisuuden/kriittisyyden vuoksi hoito- ja hoivapalveluiden hoitajahenkilöstö, lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja nuorten tukipisteen henkilöstö, vammaispalveluohjaaja sekä vastaanottotoiminnan ja päivystyksen sairaanhoitajat. Lomautusjärjestelyt kuormittivat erityisesti esimieshenkilöstöä. Varhaiskasvatuksessa lomautukset olivat erityisen haasteellisia. Asetus määrää lasten ja työntekijöiden suhdeluvun, jota ei voi alittaa edes poikkeustilanteessa. Poissaolot näkyivät ja vaikuttivat asiakaspalveluun. Kielteistä asiakaspalautetta tilanne aiheutti eniten perusterveydenhuollossa. Lomautusten lisäksi toimialalle kohdennettiin talousarviovuonna ns. lisäsäästöt, jotka kohdennettiin palkkamäärärahojen lisäksi mm. ostopalveluihin ja asiakaspalveluiden ostoihin (ESH). Vakansseja jätettiin täyttämättä ja täyttöjä myöhäistettiin. Ostopalveluissa noudatettiin kriittistä harkintaa. Toimintavuoden alussa kunnassa vaihdettiin taloushallinnon järjestelmä. Muutos vanhasta uuteen järjestelmään ja laskentatunnisteiden ja -rakenteiden samanaikainen muutos toi haasteita talouden suunnitteluun, seurantaan, raportointiin sekä laskujen käsittelyyn koko vuoden. Järjestelmävaihdoksen vaikutuksen ulottuivat myös asiakastietojärjestelmien ja kirjanpidon rajapintoihin. Raportoinnin käytettävyyden kehittämiselle jäi haasteita vielä vuodelle Toimintavuotta leimasi myös kuntaliitos- ja sote-selvitykset, joihin toimialan johto ja asiantuntijat osallistuivat. Toimialatasolla talousarvio alittui merkittävästi. Käyttötalousosan toimintakate oli tilinpäätöksessä yhteensä euroa. Talousarvion toimintakate alittui euroa. Toimintakatteen muutos edelliseen vuoteen oli euroa (0,2 %). Talouden näkökulmasta hyvään tulokseen päästiin toiminnan ja talouden määrätietoisella johtamisella ja henkilöstön sitoutumisella asetettuihin tavoitteisiin. Toimialalle asetetuista toiminnallisista ja asiakastavoitteistakaan ei tingitty. Toimintavuotta analysoitaessa voitiin todeta, että toiminnan kehittämisestä ja henkilöstön osaamisesta ei tingitty. Ne olivat keskeisiä tekijöitä, joilla kokonaisuutena päästiin sekä taloudelliseen että toiminnalliseen (asiakastulokset) tulokseen. Toimialalle asetettujen normaalista suunnittelurytmistä poikkeavien säästövelvoitteiden johdosta käynnistettiin säästömahdollisuuksien arviointi ja muutostyö palvelutuotannossa ja asiakastasolla. Osavuosikatsauksissa toteutettujen toimenpiteiden vaikutukset eivät vielä näkyneet. Muutosten vaikutukset talouteen realisoituvat loppuvuodesta ylittäen toimialalle asetut säästötavoitteet. Palvelutarpeen ja kysynnän muutokset vaikuttivat osaltaan positiivisesti taloudelliseen tulokseen nimenomaan varhaiskasvatuksessa. Toimintakulut olivat euroa. Alitusta muutettuun talousarvioon verrattuna muodostui euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli + 2,1 milj. euroa (2,2 %). Toimintatuotot olivat euroa, jossa oli alitusta muutettuun talousarvioon verrattuna euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli + 1,9 milj. euroa (7,4 %). Pornaisten maksuosuus oli euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen euroa (0,3 %).
54 54 Mäntsälän kunta Valtuuston päättämässä talousarviossa määrärahat ovat sitovia tulosalueittain. Tulosalueiden sisäiset toteumat ja poikkeamat on analysoitu tulosaluetason toimintakertomuksessa. Perusturvan johdon ja hallinnon tulosalueen toimintakate alittui euroa. Suuri vaikuttava tekijä tähän oli toteutettavaksi suunniteltujen eri järjestelmien käyttöönottojen ja parannustoimenpiteiden siirtyminen toteutettavaksi myöhemmin. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tulosalueen toimintakate alittui euroa. Tästä toimintatuottojen alitus oli euroa ja toimintakulujen merkittävä alitus euroa. Edelliseen vuoteen nähden toimintatuotot kasvoivat euroa (5,5 %) ja toimintakulut kasvoivat euroa (1,9 %). Varhaiskasvatuksen toimintakate alittui merkittävästi euroa (8,0 %). Edelliseen vuoteen nähden varhaiskasvatuksen toimintakate pieneni 0,2 milj. euroa (- 1,5 %). Suurimpia säästöjä syntyi henkilöstökuluissa euroa (7,2 %), avustuksissa kotitalouksille euroa ja ruokapalvelumaksuissa euroa. Varhaiskasvatuksen maksutuotot jäivät euroa alle tavoitteen. Hoito- ja hoivapalveluiden toimintakate alittui euroa (2,9 %). Toimintakuluissa oli pieniä ylityksiä, mutta vastaavasti toimintatuottoja kertyi budjetoitua enemmän useamman eri toimintatuottolajin pienistä ylityksistä johtuen. Perusterveydenhuollon toimintakate alittui euroa. Alitukseen vaikuttaneita tekijöitä olivat mm. suun terveydenhuollon toimintamenojen pysyminen edellisen vuoden tasolla, lääkäripalveluiden toimintakulujen alitus euroa ja vastaanottopalvelujen toimintakulujen alitus euroa. Asiakasmaksutuotot ylittyivät euroa. Erikoissairaanhoidon toimintakate ylittyi euroa (1,0 %). Mäntsälän HUS kuntalaskutus ylittyi euroa. Kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 0,8 milj. euroa (+ 4,4 %). Pornaisten HUS kuntalaskutus alittui euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen nähden oli 0,5 milj. euroa (- 9,9 %). Erikoissairaanhoidon tulosalueen muiden ylitys-/alituskohtien johdosta toimintakatteen kokonaisylitys jäi tämän tekstikappaleen alussa mainitulle tasolle. Investointimenoissa talousarvio alittui yhteensä euroa. Osa tietojärjestelmien käyttöönotoista ja parannustoimenpiteistä ei toteutunut vaan ne siirtyivät vuodelle 2016, johtuen osin toimittajan kyvystä toimittaa järjestelmiä ja että kansalliset käyttöönotot eivät mahdollistaneet yhtäaikaista investointia. Investointimenot alittivat myös marraskuun lautakunnan kokouksessa käsitellyn tilinpäätösennusteen euroa. Käyttösuunnitelman tulee olla linjassa valtuuston hyväksymän talousarvion kanssa. Siltä osin kuin määrärahoihin liittyviin toimintoihin on jo etukäteen tiedossa mahdollisia ylityspaineita, on määrärahojen käyttöön liittyvät kriteerit määriteltävä etukäteen käyttösuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Mikäli käyttösuunnitelma on joiltakin osin ylittymässä, on samassa yhteydessä tilivelvollisten vastuuhenkilöiden varauduttava antamaan selvitys, jolla määrärahojen ylitykset voidaan kattaa vastuualueen tai toimialan sisällä. Käyttösuunnitelman tarkistamisen yhteydessä todetusta määrärahan tarpeesta tulee tehdä kunnanhallitukselle perusteltu esitys välittömästi käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lakisääteisiä ja niiden järjestämisvastuu perustuu pitkälle asiakkaan tarpeeseen. Toimialalla noudatetaan useita lautakunnan hyväksymiä asiakas- ja palvelukriteerejä, joiden päivittäminen käyttösuunnitelman yhteydessä on mahdotonta. Näillä kriteereillä on selvä yhteys muodostuviin kustannuksiin. Tasapainoa asiakkaiden tarpeiden, palvelujen järjestämistapojen ja käytössä olevien resurssien välillä joudutaan arvioimaan läpi toimintavuoden.
55 Mäntsälän kunta 55 Käyttösuunnitelmassa esitetyt riskit määrärahaylityksille (sulkeissa toteumatilanne toimintavuonna) Perusturvan toimialan lailla tiukasti ohjattuun ja säädeltyyn perustehtävään nähden erittäin niukka talousarvio ja käyttösuunnitelma sisälsi ylitysriskejä, jonka toteutumista arvioidaan seuraavasti: Asiakasmäärän ja palvelutarpeen ennakoimaton kasvu (ei toteutunut) Yhteiskunnallisen tilanteen aiheuttama työttömyyden kasvu ja kohdentuminen kuntaan lisäten toimeentulotukikustannuksia ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrää ja sitä kautta kunnan maksuosuutta työmarkkinatukikustannuksissa (kasvu toteutui) Etevan uusi palvelutuotteistus ja asiakkaiden siirrot kalliimmille palvelutasoille (toteutui osittain vain kunnan arvioiman palvelutarpeen muutoksen johdosta) Vanhusten tehostetun palveluasumisen kilpailutuksen myötä nousseet hinnat (päätös talousarviopäätöksen jälkeen) (hinnannousu pysyi kohtuullisena) Keskiasteen oppilaitosten psykologipalveluiden tarve ja uusi tammikuussa hyväksytty perussopimus (oppilaitoksen sijaintikunnan velvollisuus järjestää oppilashuollon palvelut elokuusta 2014 alkaen / psykologipalveluihin ei määrärahavarausta) (palvelu käynnistyy vasta , suunnittelu käynnistyi 2/2016) Henkilöstön sairastavuuden kasvu (sijaiskustannukset alueilla, joissa sijaisten palkkaaminen välttämätöntä) (sairauslomissa ei isoja muutoksia, varhaiskasvatuksessa merkittävää laskua) Kuntien velvoitteita kasvattavan lainsäädännön ja muun valtakunnallisen ohjauksen ennakoimattomat vaikutukset (TYP, sosiaalihuoltolaki, vanhuspalvelulaki, sosiaalihuollon asiakirjalaki, sosiaalipalveluiden järjestämissuunnitelma, varhaiskasvatuslaki, hallituksen rakennepoliittiset päätökset, varhaiskasvatuslaki) (ei toteutunut) Eija Rintala, perusturvajohtaja Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva Perusturvapalvelut / Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Mustijoen perusturva Toimintatuotot ,8 % ulkoinen ,0 % ulk./yht.toim.korv ,6 % ulkoinen yht ,0 % sisäinen ,5 % Toimintamenot ,0 % ulkoinen ,9 % sisäinen ,7 % Toimintakate ,1 % Suunnitelmapoistot ,7 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot ,5 % Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos ,3 %
56 56 Mäntsälän kunta Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Yhteistoimintakorvaukset Johto ja hallinto ,4 % Lasten-, nuorten- ja 86,0 % perheiden palvelut Varhaiskasvatus ,3 % Ikäihmisten palvelut 96,6 % (Hoito- ja hoiva) Perusterveydenhuolto ,1 % Erikoissairaanhoito ,1 % Yhteensä ,4 % Toimielimen palveluajatus Mustijoen perusturvan tehtävänä on edistää ja tukea Mäntsälän ja Pornaisten kunnan asukkaiden elämänhallintaa, toimintakykyä ja terveyttä niin, että kuntien asukkaat voivat hyvin, ovat aikaisempaa terveempiä ja ottavat vastuun oman ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Perusturva järjestää vaikuttavat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveys-palvelut alueen väestölle ja vaikuttaa alueella hyvinvoinnin asiantuntijana. Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut Kuntastrategiassa palvelutoimialoille on asetettu kaksi strategista tavoitetta menestystekijöineen: 1. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Osallistava ja yhteisvastuullinen toimintakulttuuri Perusturvapalveluissa osallistumista ja yhteisvastuullisuutta tuetaan mm. asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä omaa vastuuta ja roolia vahvistamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä. Hoito-, palvelu- ja kasvatussuunnitelmissa nämä tavoitteet konkretisoituvat asiakastasolla. Sähköinen asiointi tukee omalta osaltaan asiakkaan/kuntalaisen osallistumista. Hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen Perusturvapalveluissa tämä kuntastrategian tavoite velvoittaa perusturvapalveluja tukemaan ja vahvistamaan kuntalaisten omia voimavaroja ja/tai niiden edellytyksiä. Palvelutarpeiden ennalta ehkäiseminen Perusturvapalveluissa tässä kohdin asetetaan tavoitteita ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin liittyen (kokonaan palvelutarpeelta tai raskaammilta palveluilta välttyminen). 2. Toimiva ja osaava kunta varmistaa palvelujen tuloksellisen järjestämisen Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat. Perusturvapalveluissa tähän sisältyy keskeisesti kumppanuusyhteistyöhän liittyvät tavoitteet sekä asiantuntijoina vaikuttaminen. Osallistava ja tuloksellinen johtaminen Palvelujen saatavuudesta, oikea-aikaisuudesta ja niiden kehittämisestä kertovat tavoitteet sisällytetään perusturvapalveluissa tähän. Tähän sisällytetään myös asiakaspalautteeseen ja palvelun vaikuttavuuteen liittyvät asiat.
57 Mäntsälän kunta 57 Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Asiakaslähtöiseen osaamisen kehittämiseen, työhyvinvoinnin ja oman työn kehittämiseen liittyvät tavoitteet asetetaan tässä. Palvelutarpeiden ennakointi Perusturvassa palvelutarpeiden ennakointi edellyttää mm. toimintaympäristön muutosten seuraamista sekä johtamisen ja päätöksenteon työvälineiden kehittämistä. Oikea ja ajantasainen tieto on edellytys tiedolla johtamiselle. Kuntalaisten hyvinvoinnista kertovan järjestelmän elementtiä kehitetään kuntatason yhteistyönä palveluiden ennakoinnin, suunnittelun, seurannan ja mittaamisen mahdollistamiseksi. Mittarina voi toimia esimerkiksi formuloitu hyvinvointitieto asiakkailta, kuntalaisilta, työntekijöiltä, kumppaneilta (hyvinvointiselvitykset, kyselyt, opinnäytetyöt). Asiakasprofiilit kertovat siitä, että keskeiset asiakkaat on tunnistettu ja painopistevalintoja voidaan tehdä. Toimialaa ja sen tavoitteita ohjaa kunnanvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat, joista perusturvan näkökulmasta keskeisiä ovat mm. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Ikäpoliittinen ohjelma, Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen linjaukset sekä osin Asunto-ohjelma ja Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelma. Perusturvan toiminnallisia tavoitteita ohjaa myös sairaanhoitopiirin valtuustossa hyväksytty Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Toimintaa ohjaa omalta osaltaan operatiiviset ohjeet ja suunnitelmat, joista esimerkkejä ovat turvallisuussuunnitelmat, päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjeet sekä potilasturvallisuussuunnitelma. Ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Kuntatalouden tiukkeneminen Kunta- ja palvelurakennemuutokset Ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) Perusturvan johto ja hallinto Perusturvan johto ja Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama hallinto Toimintatuotot ,8 % ulkoinen ,1 % ulk./yht.toim.korv ,4 % ulkoinen yht ,5 % sisäinen ,2 % Toimintamenot ,1 % ulkoinen ,3 % sisäinen ,0 % Toimintakate ,4 % Suunnitelmapoistot ,3 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot ,9 % Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos ,1 %
58 58 Mäntsälän kunta Tulosalueen palveluajatus Perusturvan johto ja hallintopalvelut ohjaavat, mahdollistavat ja tukevat perusturva-palvelujen perustehtävässä (= palveluajatus) onnistumista osana kuntaorganisaatiota. Toimialan hallinnon ja talouden tukipalveluiden tehtävänä on vastata perusturvan tukipalveluiden toimivuudesta siten, että perusturvan johtaminen, päätöksenteko, esimiestyö ja eri tulosalueiden ydintehtävät mahdollistuvat. Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Kunta- ja palvelurakenteiden muutosten ennakointi Toteutunut kunta- ja selvitysyhteistyö Kuntaliitosselvitykseen ja sote-uudistukseen liittyvä valmistelu oli aktiivista. Kunta toimi Keski-Uusiman sote-hankkeen pj-kuntana. Kumppanuuksien hallinta toimialan perustehtävän tukena Kumppanuusyhteistyön toteutuminen Johtamisessa ja päätöksenteossa on tarvittava tuki ja tieto käytössä Raportointikäytännöt ja raporttien käytettävyys Talousjärjestelmän uudistus toteutettiin. KuntaPron raportointitoimintojen loppuunsaattaminen siirtyi. Virheet ja puutteet raporteissa hankaloittivat suunnittelua ja analysointia. Toimintaraportoinnin haasteet olivat edelleen isoja. Sekä terveydenhuollon että sosiaalipalveluiden asiakastietojärjestelmien tietovarastot hankittiin perusedellytyksenä toimivalla raportoinnille. Raporttien kehittäminen siirtyi seuraavalle vuodelle. Asiakkaan palveluprosessissa tarvittavan tiedon turvaaminen earkiston käyttöönotto ja laajentaminen suunnitellusti Toteutui Asiakaslähtöinen osaamisen kehittäminen tukee toimialan perustehtävää Henkilöstöjohtamista ja henkilöstön työhyvinvointia tukevat toimintatavat Osaamisen kartoitus ja suunnatut koulutukset Oman työn kehittäminen Toteutui osittain. Tiukasta säästövuodesta huolimatta toiminnan kehittämisestä, muutostyöstä ja tarvittavan osaamisen varmistamisesta ei tingitty. Perustelut poikkeamille tai muuta huomioitavaa Perusturvan johdon ja hallinnon tulosalueen toimintakate alittui euroa. Suuri vaikuttava tekijä tähän oli toteutettavaksi suunniteltujen eri järjestelmien käyttöönottojen ja parannustoimenpiteiden siirtyminen toteutettavaksi myöhemmin.
59 Mäntsälän kunta 59 Merkittävimmät käyttötalousmenot koostuivat ICT-palvelujen ja asiantuntijapalveluiden ostoista sekä järjestelmien vuosittaisista lisenssikustannuksista. Kotihoidon ja Päivähoidon mobiilien käyttöönotto tapahtui suunniteltua myöhemmin, joten ylläpitomenot näiden osalta eivät toteutuneet suunnitellusti, kokonaisvuosikustannukset realisoituvat ensimmäistä kertaa koko vuoden osalta vasta vuonna 2016, jolloin ICT-kustannukset taso nousee usealla kymmenellä tuhannella eurolla. Asiantuntijapalvelut ja ICT-palvelut alittuivat yhteensä euroa. Raportointivuoden aikana otettiin kunnassa käyttöön uusi taloushallintajärjestelmä Kuntax sekä raportointijärjestelmänä FPM. Kaikki käytettävät laskentatunnisteet (tilit ja kustannuspaikat ym.) vaihtuivat järjestelmävaihdoksen yhteydessä. Alkuvuodesta haasteita oli ostolaskujen käsittelyssä sekä tiliöinneissä, osittain uusien tunnisteiden opettelun vuoksi sekä käyttöönottoon liittyvistä viiveistä johtuen. Talousarvio laadittiin vanhassa järjestelmässä ja sen konvertointi uuteen järjestelmään toi omat haasteensa, laskentatunnisteiden vastaavuudet eri vuosien välillä eivät ole täysin yksi-yhteen tuoden myös tulosalueille haasteita raporttien tulkitsemisessa eri vuosien välillä. Asiakas- ja potilasjärjestelmien sekä varastojärjestelmien laskutus- ja kirjanpitoliittymät uuteen taloushallintajärjestelmään oli rakennettava uudelleen, alkuvuoden laskutukset hieman viivästyivät tämän vuoksi. Järjestelmävaihdoksista aiheutunut ylimääräinen työ sekä lomautukset ja vaihtoehtoiset palkattomat säästövapaat aiheuttivat henkilöstön töiden ruuhkautumista ja saldokertymiä, joita puretaan vuoden 2016 aikana. Investointimenoissa talousarvio alittui yhteensä euroa. Osa tietojärjestelmien käyttöönotoista ja parannustoimenpiteistä ei toteutunut vaan ne siirtyivät vuodelle 2016, johtuen osin toimittajan kyvystä toimittaa järjestelmiä ja että kansalliset käyttöönotot eivät mahdollistaneet yhtäaikaista investointia. Investointimenot alittivat myös marraskuun lautakunnan kokouksessa käsitellyn tilinpäätösennusteen euroa.
60 60 Mäntsälän kunta Perusturvan johto ja hallinto, tukipalvelusuoritteita HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP VARHAISKASVATUS Asiakasmaksupäätökset Yksityisen hoidon tukipäätökset Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen kuntalisäpäätökset alk Lähetetyt asiakaslaskut Käsitellyt ostolaskut HOITO- JA HOIVAPALVELUT Kotihoidon, omaishoidontuen ja kotihoidon tukipalvelujen asiakasmaksupäätökset Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset Hoito- ja hoivapalveluiden asiakaslaskut Myönnetyt vapaakortit VAMMAISPALVELUT Henkilökohtaisten avustajien palkkojen ja kehitysvammaisten työosuusrahojen sekä perhehoidon kulukorvausten maksatus Käsitellyt ostolaskut n PERUSTERVEYDENHUOLTOPALVELUT Annetut maksusitoumukset Pyydetyt/saadut maksusitoumukset Vapaa valinta / kirjaukset Pegasokseen Tapaturmailmoitukset ja laskut vakuutusyhtiöille Käsitellyt ostolaskut n n n LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Maksujen kirjaukset ProConsonaan HALLINNON JA MUIDEN YKSIKÖIDEN PALVELUT Peruturvan yleislaskutuksen laskut 740 Kunta- ja kotikuntalaskutuksen laskut Hallinnon, ESH:n ja muiden yksiköiden käsitellyt ostolaskut POSTI Frankeeratut kirjeet Postijaon ajetut kilometrit 5402 km km VALMISTELUTYÖT SEKÄ MUUT TYÖT Perusturvalautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat Viranhaltijapäätösten valmistelu
61 Mäntsälän kunta 61 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lasten, nuorten ja Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama perheiden palvelut Toimintatuotot ,2 % ulkoinen ,5 % ulk./yht.toim.korv ,4 % ulkoinen yht ,6 % sisäinen ,9 % Toimintamenot ,6 % ulkoinen ,2 % sisäinen ,6 % Toimintakate ,7 % Suunnitelmapoistot ,2 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos ,4 % Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen tavoitteena on, että Mustijoen perusturvan alueen lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja saavat oikeaan aikaan tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja. Tavoitteena on myös, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin kehittämiseen. Tulosalueen palvelut Perhepalvelut: Perheneuvola: Perheneuvola, Oppilashuolto Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut Perheasiain sovittelu Lastensuojelun sosiaalityö Lastenvalvojan palvelut Avohuollon tukitoimenpiteet: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Loma- ja virkistystoiminta, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Intensiivinen perhetyö Kodin ulkopuolelle sijoitetut: Perhehoito, Perhekotihoito, Laitoshoito Jälkihuolto: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Tukiasuntopalvelut, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhehoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhekotihoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Laitoshoito Lastensuojelun perhetyö: Lastensuojelun perhetyön palvelut Sosiaalipäivystys Adoptiopalvelut, Adoptioneuvonta Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityö Sosiaalinen asuminen (Välivuokrausasunnot) Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimeentulotukipalvelut: Perustoimeentulotuki, ehkäisevä toimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki, Kuntouttavan työtoiminnan tuet
62 62 Mäntsälän kunta Hyvinvointineuvola: Äitiysneuvola Perhesuunnittelu Lastenneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perhetyö: Perhetyö, Lapsiperheiden kotipalvelu (Arja, siirtyikö tämä Pian alle?) Terveyskeskuspsykologi Puheterapia Aikuisten psykososiaaliset palvelut: Päihdehuolto: Laitoshoito, avohoito, ehkäisevä päihdetyö, A-klinikka, ylläpito- ja korvaushoito, katkaisuhoito, kuntoutushoito, asumispalvelut Mielenterveystyö: Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, asumispalvelut, muu mielenterveystyö, esim. avustukset Työllistämistoiminta: Kuntouttava työtoiminta, muu työtoiminta Vammaispalvelut: Vammaisneuvosto Asumispalvelut/ vammaispalvelut: VPL-asumispalvelut, asumisen muutostyöt ja laitteet Kuljetuspalvelut/ vammaispalvelut: VPL-kuljetuspalvelut Omaishoidon tuki/ vammaispalvelut Tulkkipalvelut ja viittomaopetus Apuvälineet ja laitteet/ vammaispalvelut Henkilökohtaiset avustajat/ vammaispalvelut Henkilökohtainen apu/ vammaispalvelut Vaikeavammaisten päivätoiminta Sosiaalityö, vammaispalvelut Muut avustukset, vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut: Kotihoidon ohjaus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten avohoito/ Päivätoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Työtoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Omaishoidon tuki Kehitysvammaisten asumispalvelut: Tuettu asuminen, kehitysvammapalvelut, ohjattu asuminen, kehitysvammapalvelut, tehostettu asuminen, kehitysvammapalvelut, asumisvalmennus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten laitoshoito Kehitysvammaisten perhehoito Kehitysvammaisten iltapäivähoito Leiri- ja lomatoiminta, kehitysvammapalvelut Henkilökohtaiset avustajat, kehitysvammapalvelut Henkilökohtainen apu, kehitysvammapalvelut
63 Mäntsälän kunta 63 Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Asiakkaiden osallistaminen oman hyvinvoinnin edistämiseen Asiakassuunnitelmien kattavuus kaikista asiakkaista % 100 % Päättyneet asiakkuudet (% kaikista asiakkuuksista) Perheneuvolassa päättyneiden asiakkaiden määrä oli 44 % kaikista asiakkaista. Nuorten tukipisteen asiakkuuksien kesto on usein yli vuoden eikä asiakkuuksien päättyminen vuodessa ole tarkoituksenmukainen tavoite. Muissa palveluissa uusien asiakkaiden määrä on suurempi (manuaalinen seuranta). Aikuisten psykososiaalinen yksikkö: asiakkuuksien päättymisestä ei tietoa saatavilla. Syksyllä asiakastietojärjestelmään saatiin muutos, mikä mahdollistaa tiedon saannin jatkossa. Lastensuojelussa päättyneitä asiakkuuksia 61 % kaikista asiakkuuksista (Mäntsälä 68 %, Pornainen 35 %). Perhesosisaalityössä ei tietoa saatavilla. Perhesosiaalityö sisältyi toimintavuodesta isoimman ajan aikuissosiaalityöhön. Aikuisosiaalityö ja työhön kuntoutus: aikuissosiaalityön päättyneistä asiakkuuksista ei tietoa saatavilla ilman manuaalista laskemista, mihin ei ollut mahdollisuutta. Työhön kuntoutuksen asiakkuuksista päättyi 72 % kaikista asiakkuuksista. Asiakaspalautteet (palvelutyytyväisyys, palvelukokemukset ja odotukset) Asiakaspalautteet saadaan asiakuuden päättyessä ja asiakassuunnitelmien väliarvioinnin yhteydessä. Palaute oli pääosin myönteistä. Lisätään ennaltaehkäisevää palvelua ja varhaista tukea Voimaperhehankkeen toteuttaminen (laadullinen kuvaus toteutuneesta) Voimaperhehanke käynnistyi suunnitelman mukaan yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Hankkeessa oli mukana yhteensä 27 perhettä, joista 8 suoritti ohjelman. Hanke jatkuu Mannerheimin Lastensuojeluliitto koulutti yhteensä 14 vapaaehtoista. Toiminta koskee perhekummi- ja kaveritoimintaa. Syyskuussa käynnistyi kokeiluna psykososiaalisen yksikön psykiatrisen sairaanhoitajan avoin vastaanotto (Walk in) kerran viikossa. Asiakkaat eivät löytäneet palvelua toimintavuoden aikana. Suunnitelmassa on toiminnan siirtäminen terveyskeskuksen tiloihin. Perhesosiaalityön yksikkö käynnistyi. Tyttöjen Tila käynnistyi. Toimintaan osallistui 25 kaksitoista vuotta täyttänyttä tyttöä.
64 64 Mäntsälän kunta Kumppanuusyhteistyö on aktiivista ja tavoitteellista lisäten asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta Kasvatuskumppanuuteen perustuva yhteistyö lastensuojelun yksityisten sijoituspalveluiden tuottajien kanssa on luotu (toteutunutta kuvataan laadullisesti ja sijoitusten kestolla) Sosiaalisessa kuntoutuksessa mukana olevat yhteisöt ja järjestöt Kasvatuskumppanuushanke pysähtynyt, johtuen sote-hankkeesta. Esitetty yhdeksi kärkihankkeeksi osana lasten, nuorten ja perheiden palveluiden seudullista kehittämistä. Järjestöjen ja yhteisöjen kanssa yhteistyö oli toimintavuonna satunnaista toteutuen esim. vierailujen merkeissä. Työhön kuntoutuksen osalta työharjoittelupaikkoja järjestyi järjestöjen kautta jonkin verran. Haasteena on se, että järjestöt ovat kooltaan pieniä. Koulun sosiaalityön toimintamallin luominen ja kehittäminen Mallin valmistelutilanne Koulun sosiaalityön käsikirja valmistui ja malli esiteltiin koulujen oppilashuoltoryhmille. Koulun sosiaalityön toimintamalli jalkautetaan kouluille opettajien keskuuteen systemaattisesti kevään 2016 aikana. Käsikirjassa on kuvattu kattavasti mm. kuraattorin yksilötyö, yhteisöllinen työ, työmenetelmät, rooli toimijapoluissa ja moniammatillinen verkostoyhteistyö. Perustelut poikkeamille ja muuta huomioitavaa Yleistä: Koko tulosalueen toimintakulut (ulkoiset + sisäiset) toteutuivat talousarvioon nähden 92,6 % ( euroa). Talousarviossa arvioitujen tuottojen toteuma oli 89.2 % ( euroa). Toimintakate toteutui 93,7 % ( euroa). Henkilöstökulut toteutuivat 93,8 %. Alitusta syntyi euroa, josta palkkojen osuus oli euroa. Henkilöstökulujen alitukseen päästiin kunnanhallituksen päätöksen mukaisilla henkilöstösäästöillä. Kolmen tointa jätettiin täyttämättä ja muutama toimi oli osan vuodesta täyttämättä. Lomautus ei koskettanut koko tulosalueen henkilöstöä. Asiakaspalvelujen ostot toteutuivat 85,5 % ( euroa). Ostojen sijaan asiakastarpeeseen vastattiin oman henkilöstön osaamisella. Osaamista kohdennettiin vaikuttavasti niin, että asiakkuuksia saatiin päättymään tai lyhenemään tai asiakkaat pääsivät kevyempien palveluiden piiriin. Taloudelliseen tulokseen vaikutti merkittävästi ostopalveluiden käytön kriittinen arviointi ja sen korvaaminen kunnan omalla osaamisella. Suurimpiin talousarvion alituksiin päästiin: Perhepalveluissa mm. lastensuojelun sijoituskustannukset alittuivat Mäntsälän osalta euroa ja Pornaisten osalta euroa. Mäntsälän sijoituskustannukset olivat toimintavuonna euroa. Edellisenä vuonna ne olivat euroa. Pornaisten sijoituskustannukset olivat toimintavuonna euroa ja edellisenä vuonna euroa. Sijoituskustannusten vähenemiseen päästiin omalla, osaavalla, oikeaaikaisella ja vaikuttavalla työllä, joka kohdistui lasten lisäksi oleellisesti koko perheeseen. Lastensuojelusta siirrettiin resurssia perhesosiaalityön ennaltaehkäisevään työhön.
65 Mäntsälän kunta 65 Toimintavuoden aikana sijoituksessa oli yhteensä 52 lasta/nuorta. Edellisenä vuonna sijoituksessa oli 68 lasta/nuorta. Vuoden lopussa sijoituksessa oli 25 (2014: 31) mäntsäläläistä ja 6 pornaislaista (2014: 7) lasta/nuorta. Perhehoidon osuus sijoituksista oli 54,8 %( tavoite 60 %). Palvelujen ostoissa talousarvio alittui Mäntsälän osalta myös mm. seuraavissa palveluissa: tukihenkilöostot euroa tukiperheostot euroa perhekuntoutus euroa jälkihuoltonuorten sijoituksen jälkeiset tukiasuntopalvelut euroa. Palvelujen ostoissa talousarvio ylittyi Pornaisten osalta: tukihenkilöostoissa euroa. Toimintavuoden aikana asiakaspalvelujen ostoja käytettiin suunnitelmallisesti ja harkiten. Oman toiminnan sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta vahvistettiin asiakastyössä tavoitteena asiakasvaikuttavuuden lisääminen. Tässä onnistuttiin sekä asiakkaan että talouden osalta. Tukihenkilöpalvelut nivottiin perhetyön palveluvalikoimaan. Jälkihuoltonuorten tukiasuntopalvelu järjestettiin ostojen sijaan omana toimintana. Perhekuntoutuspalveluja ei toimintavuonna tarvittu. Toimintavuoden aikana lastensuojelu tutustui Englannissa kehitettyyn Hackneyn toimintamalliin. Tavoitteena on hyödyntää mallia Mustijoen alueella soveltuvin osin. Tavoitteena on saada hanke valtakunnalliseen lasten, nuorten ja perheiden muutos-ohjelmaan (yksi hallituksen kärkihankkeista) 2016 omana pilottihankkeena. Yhteistyökumppaneina toimivat THL ja Kuopion yliopisto voimaan tulleen sosiaalihuoltolain mukaisesti painopistettä siirrettiin myös organisatorisesti ennaltaehkäisevään suuntaan. Aikuissosiaalityön perhetiimistä muodostettiin perhesosiaalityön yksikkö, johon siirrettiin lastensuojelusta 2 sosiaalityöntekijää, lastenvalvoja ja perhetyö sekä aikuissosiaalityön kaksi ohjaajaa. Perhesosiaalityön tehtävänä on ehkäistä ongelmia, vahvistaa vanhempien omia voimavaroja ja tukea vanhemmuutta sekä järjestää riittävät ja vaikuttavat palvelut perheen itsenäisen selviytymisen ja perheen jäsenten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Toimintavuoden aikana seurattiin asiakastarpeiden muutoksia ja arvioitiin, mistä palvelusta asiakas hyötyy eniten. Perhetyöntekijän toimi mm. muutettiin kokeiluna sosiaalityön kodinhoitajan toimeksi. Aikuisten psykososiaalisessa yksikössä Mäntsälän osalta syntyi talousarvioon alitusta euroa mielenterveysasumispalveluiden ostoissa. Myös Pornaisten osalta alittui asumispalvelujen kustannukset euroa. Ostetun asumispalvelun sijaan palvelut, ottaen huomioon asiakkaan palvelutarve, pystyttiin järjestämään kunnan omana toimintana (mm. päivätoiminta, kotiohjaus, omat tukiasunnot). Toimintavuonna yksi asukas siirtyi tukiasunnon kautta omaan asuntoon sekä 2 sairaalasta kotiutuvaa pystyttiin hoitamaan oman palvelun tuella. Ostopalvelun hinta riippuu asiakkaan toimintakyvystä ja se vaihtelee tällä hetkellä eurosta euroon/asiakas/vuosi. Päihdehuollon laitoshoidossa syntyi budjetin ylitystä euroa johtuen hoitopäivämäärän kasvusta eli palvelutarpeen lisääntymisestä suhteessa arvioituun. Kuten yllä oleva hintahaarukka osoittaa yksittäisen asiakkaan vuosihinta voi toimintakyvyn vaihtuessa olla jopa euroa edullisempi tai kalliimpi kuin talousarviota laadittaessa on tiedossa. Toimintakyvyn kehittymisen suuntaan ei talousarviolaadinnan yhteydessä voi 100 % varmuudella ennakoida. Tämä sama lainalaisuus pätee moneen tulosalueen asiakasryhmään ennustamista haastaen. Talousarviota laadittaessa on tiedossa senhetkinen toimintakyky- ja palvelutarvetieto.
66 66 Mäntsälän kunta Myös vammaispalvelujen asiakkaiden palvelutarpeissa voi tapahtua ennakoimattomia muutoksia johtuen asiakkaiden hoitoisuuden muutoksista, jotka näkyvät välittömästi talousarvion toteumassa joko ylityksinä tai alituksina, kun lähtökohtana on talousarviolaadinnan yhteydessä tiedossa oleva palvelutarve. Kehitysvammahuollossa ostopalveluissa syntyi alitusta euroa. Ostopalveluihin sisältyvät mm. asumispalvelut, päivätoiminta, laitoshoito, perhehoito ja koululaisten iltapäivähoito. Päivätoiminnassa molempien kuntien osalta talousarvio alittui yhteensä euroa johtuen asiakkaiden läsnäolopäivien muutoksista toimintavuoden aikana. Kehitysvammaisten ohjatun asumispalveluiden hoitopäivät vähenivät Mäntsälässä ( euroa) ja ylittyivät Pornaisissa vähäisesti. Mäntsälän osalta laitoshoidossa talousarvio alittui euroa. Rinnekodin ilmoittamaan laitoshoidon hinnantarkistukseen ei suostuttu kesken toimintavuoden. Riippuen asiakkaan toimintakyvystä laitoshoito maksaa vuositasolla , tai euroa. Tuo hintahaarukka tekee talouden ennustamisen haasteelliseksi, koska asiakkaan toimintakyvyn muutos vaikuttaa niin merkittävästi hintaan jo yhden asiakkaan kohdalla. Molempien kuntien osalta kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidossa alitusta talousarvioon syntyi yhteensä euroa palveluntuottajan vaihdoksesta johtuen. Vastaavasti kehitysvammaisten työtoiminnassa talousarvio ylittyi Mäntsälän osalta euroa johtuen hinnan noususta. Kehitysvammaisten päivätoiminta maksaa, mikäli asiakkaalla on ns. maksimipäivät, tai euroa eli pelkän päivätoiminnan hinta voi toimintakyvyn muuttuessa laskea tai nousta yhdellä asiakkaalla noin eurolla. Asumispalvelujen hintaluokat vaihtelevat toimintakyvystä riippuen vuositasolla: euroa. Em. havainnollistaa mm. sitä, että pelkkä asiakasmäärien tai hoitopäivien määrien ajantasainenkaan seuranta ei riitä turvaamaan talousarvion toteuman ennustettavuutta. Pitäisi olla huomattavasti kehittyneemmät toiminnanohjaus- ja seurantajärjestelmät käytössä. Vammaispalvelussa ostoihin sisältyvät mm. vaikeavammaisten päivätoiminnan ja vaikeavammaisten asumispalveluiden ostot. Niiden osalta talousarvio alittui ( euroa) johtuen pääasiassa edellä mainittujen palvelujen osalta molempien kuntien asiakasmäärässä ja hoitopäivissä tapahtuneista muutoksista (esim. siirtyminen toiseen palvelumuotoon asumispalveluista, poisjääminen palveluista). Asumispalveluiden hinnat vaihtelevat asiakkaan toimintakyvystä riippuen vuositasolla esim euroa Kovin monen asiakkaan kohdalla ei muutosta tarvitse syntyä, kun talousarvio alittuu tai ylittyy jopa miljoonalla eurolla. Vammaispalveluissa kyse on pitkälle subjektiivisista oikeuksista, joiden osalta palvelut perustuvat päätöksiin ja palvelusuunnitelmiin. Muiden palvelujen ostot toteutuivat 96,3 % alittaen talousarvion euroa. Avustukset kotitalouksille toteutuivat 96,5 % alittaen talousarvion euroa. Avustukset kotitalouksille sisältävät mm. toimeentulotukimenot, omaishoidontuet ja henkilökohtaisen avun palvelut. Menoista suurin osa on toimeentulotukimenoja. Mäntsälän toimeentulotukimenoissa talousarvio ylittyi euroa ja Pornaisissa alittui euroa. Asiakaskohtaiset henkilökohtaisen avun kustannukset vuositasolla vaihtelevat asiakkaan toimintakyvyn mukaan välillä euroa. Avustukset yhteisöille toteuma oli 122,2 % suhteessa budjetoituun. Ylitys johtui työmarkkinatuen kuntalisän kasvusta (työllisyystilanne). Mäntsälän ylitys oli euroa (toteuma euroa) ja Pornaisten ylitys euroa (toteuma euroa). Joulukuun työmarkkinatukilistalla oli 149 mäntsäläläistä ja 43 pornaislaista työtöntä. Toimintavuoden aikana listalle tuli Mäntsälän osalta 157 ja Pornaisten osalta 34 uutta henkilöä.
67 Mäntsälän kunta 67 Toimintavuoden aikana listalta poistui Mäntsälän osalta 80 ja Pornaisten osalta 9 asiakasta. Listalta poistuminen edellytti aikuissosiaalityöltä aktiivista toimintaa asiakkaan tukemiseksi ns. aktiivitoiminnan piiriin. Toimintavuoden aikana valmistui aikuissosiaalityön ja työhön kuntoutuksen palveluiden aloitteesta yhteistyössä keskushallinnon ja Mäntsälä Yrityskehityksen kanssa työllisyyden edistämisen toimenpideohjelma. Laitettiin vireille työllisyyden edistämiseen liittyvä Motto-hanke, johon Silmu ry. myönsi hankerahoitusta. Hanke käynnistyy Suunniteltiin yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa ns. Toppa-kurssi, joka käynnistyy 2016 vuoden alussa. Toppakurssin asiakkaina on päivää työttömänä olleet, joista kunnan työmarkkinatukikustannusvastuu on 70 %. Typ-yksikön valmistelu käynnistyi. Mäntsälä-Pornainen -alue muodostaa lukien ns. muualla toimivan monialaisen työvoimapalvelukeskuksen, joka toimii aikuissosiaalityön toimitiloissa. Aikuissosiaalityön nuorten tiimi oli mukana myös seudullisessa Ohjaamo-hankkeessa. Kunnassa ko. hankkeen koordinointivastuu on sivistyspalveluissa (vapaa-aikapalvelut). Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen suoritteita LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT/1 TP2013 TP2014 TP PERHENEUVOLA Asiakkaat Käynnit KOULUPSYKOLOGIT Asiakkaat Käynnit NUORTEN VASTAANOTTO Asiakkaat Käynnit PUHETERAPIA Asiakkaat Käynnit LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖ, asiakkaat PERHESOSIAALITYÖ, asiakkaat 65 SOSIAALI PÄIVYSTYS, asiakkaat 250 PALVELUTARPEEN ARVIOINTI PERHESOSIAALITYÖSSÄ, asiakkaat 123 KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETUT /LASU Asiakkaat Hoitopäivät JÄLKIHUOLTO, asiakkaat LASTENVALVOJA, elatussopimukset AIKUISSOSIAALITYÖ Sosiaalityö, asiakasperheet Perustoimeentulotuki, asiakasperheet Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, asiakasperheet Välitystiliasiakkaat Työmarkkinatuki, asiakkaat Kuntouttava työtoiminta, asiakkaat
68 68 Mäntsälän kunta LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT/2 TP2013 TP2014 TP HYVINVOINTINEUVOLA, MÄNTSÄLÄ Käynnit yhteensä Lastenneuvola, asiakkaat Lastenneuvola, käynnit lääkärillä Lastenneuvola, käynnit hoitajalla Äitiysneuvola, asiakkaat Äitiysneuvola, käynnit lääkärillä Äitiysneuvola, käynnit hoitajalla Perhesuunnitteluneuvola, asiakkaat Perhesuunnitteluneuvola, käynnit lääkärillä Perhesuunnitteluneuvola, käynnit hoitajalla HYVINVOINTINEUVOLA, PORNAINEN Käynnit yhteensä Lastenneuvola, asiakkaat Lastenneuvola, käynnit lääkärillä Lastenneuvola, käynnit hoitajalla Äitiysneuvola, asiakkaat Äitiysneuvola, käynnit lääkärillä Äitiysneuvola, käynnit hoitajalla Perhesuunnitteluneuvola, asiakkaat Perhesuunnitteluneuvola, käynnit lääkärillä Perhesuunnitteluneuvola, käynnit hoitajalla KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO, MÄNTSÄLÄ Asiakkaat Käynnit lääkärillä Käynnit hoitajalla KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO, PORNAINEN Asiakkaat Käynnit lääkärillä Käynnit hoitajalla LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU Asiakkaat Kodinhoitajakäynnit
69 Mäntsälän kunta 69 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT/3 TP2013 TP2014 TP MIELENTERVEYSAVOPALVELUT JA KRIISIPÄIVYSTYS Asiakkaat Käynnit MIELENTERVEYSASUMISPALVELUT Asiakkaat Hoitopäivät MIELENTERVEYSPALVELUIDEN PSYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA Asiakkaat Käynnit PÄIHDEHUOLLON AVOPALVELUT Asiakkaat Käynnit PÄIHDEHUOLLON LAITOSKUNTOUTUS Asiakkaat Hoitopäivät VAMMAISTEN ASUMISPALVELUT Asiakkaat Hoitopäivät KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUASUMINEN Asiakkaat Hoitopäivät KEHITYSVAMMAISTEN LAITOSHOITO, MLÄ Asiakkaat Hoitopäivät KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOITO Asiakkaat Hoitopäivät Hoito- ja hoivapalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,8 % ulkoinen ,6 % ulk./yht.toim.korv ,5 % ulkoinen yht ,6 % sisäinen ,0 % Toimintamenot ,2 % ulkoinen ,1 % sisäinen ,5 % Toimintakate ,1 % Suunnitelmapoistot ,7 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos ,9 %
70 70 Mäntsälän kunta Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen palvelut Hoito- ja hoivapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta vaikuttamalla ja järjestämällä kuntalaisten tarvitsemia kotiin annettavia palveluja ja akuutti- ja pitkäaikaishoitoa. Tavoitteena on tukea kotona asumista viemällä riittävät palvelut kotiin oikea-aikaisesti. Hoito- ja hoivapalvelut palvelujen tilaajavastuullisena tuottaa palveluja ikäihmisille sekä toimii palvelun tuottajana vammaispalvelulle, kehitysvammapalvelulle, mielenterveys-, päihde- ja perhepalveluille, joiden osalta tilaajavastuu on Lasten, nuorten ja perheiden palveluilla. Hoito- ja hoivapalvelut tilaavat asiakasryhmälleen sisäisesti palveluja mm. perusterveydenhuollosta. Hoito- ja hoivapalvelut myös ostavat asiakkailleen palveluja merkittävässä määrin ulkopuolisilta palveluntuottajilta (tehostettua palveluasumista). Avopalvelut: kotihoito kotihoidon lääkeannosjakelu kotiutustiimin palvelut kotihoidon ryhmäasuminen kotiin vietävät ateriat kauppa- ja asiointipalvelut sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu turvapalvelun järjestäminen kunnan alueella kotona asuville veteraanien siivouspalvelut hoitotarvikejakelu ikäihmisten päivätoiminta ja ikäihmisten ennalta ehkäisevä kerhotoiminta ikäihmisten terveysneuvonta ja -ohjaus muistihoito - muistipoliklinikka omaishoidon palkkio ja omaishoitajien tuki palveluohjaus tehostettu palveluasuminen (oma ja ostettu) vuorohoito palvelualueen asiakkaiden vapaaehtoistoiminnan järjestäminen Laitospalvelut: akuutti vuodeosastohoito vuodeosaston saattohoito pitkäaikainen laitoshoito potilasasiamiespalvelut Hai Pro -haittailmoitusjärjestelmää käytettiin vuonna sekä potilaaseen kohdistuvien haittailmoitusten tekoon että uutena henkilöstön työtapaturmailmoituksiin. Järjestelmä on mahdollistanut erilaisten haittatapahtumien systemaattisen seurannan ja siten myös toiminnan kehittämisen. Henkilöstö on ollut tulosalueella varsin pysyvää. Vakituiset toimen saatiin täytettyä, mutta lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ja sijaisuuksiin yleensä oli vaikeampi saada sijaista. Vuodelle saatu uusi muistineuvojan toimi täytettiin loppuvuonna, mutta tehtävässä henkilö aloitti vasta vuoden 2016 alussa.
71 Mäntsälän kunta 71 Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Valtakunnallisen palvelurakennesuosituksen mukaisessa palvelurakenteessa pysyminen 75 vuotta täyttäneiden osalta Ikäryhmästä tehostetussa palveluasumisessa (tavoite 5 6 %) Ikäryhmästä pitkäaikaisessa laitoshoidossa (tavoite 2-3 %) Ikäryhmästä säännöllisen kotihoidon piirissä (tavoite %) Mäntsälässä tehostetussa palveluasumisessa oli 6,2 % 75-vuotta täyttäneistä, Pornaisissa 1,6 %. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli Mäntsälässä 2,9 % ja Pornaisissa 7,2 % 75-vuotta täyttäneistä. Pornaisissa oleva Aurinkomäen vanhainkoti on laitoshoitoa, joka nostaa pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta. Kotihoidossa oli Mäntsälässä16,3 % ja Pornaisissa 17,2 % 75-vuotta täyttäneistä säännöllisen kotihoidon piirissä. Ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen Ikääntyvien omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden lisäämisen -hankkeen toimeenpano ja sen tulokset Ikäihmisten kerhojen laajentaminen eri kohderyhmille (toteutuneen kuvaus) Vanhustentalojen kerhot korvaamaan päivätoiminnan supistamisen (muutoksen arviointi) Ikääntyvien omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden lisäämisen -hanke käynnistyi syyskuussa ja eteni syksyn aikana suunnitelman mukaisesti. Vanhustentalojen kerhojen laajentaminen eteni suunnitteluvaiheeseen. Jatkossa on tarkoitus tehostaa tiedottamista aloittamalla paikallisessa lehdistössä ns. Ikäihmisten palvelut tiedottaa -informointi. Kerhot toimivat viikoittain molemmilla vanhustentaloilla. Toimintavuoden aikana kokoontumisia oli Kesällä kerhotoiminta oli tauolla. Sen sijaan vanhustentaloilla oli kunnan palkkaamia koululaisia ulkoiluttamassa ja viriketyössä. Kerhotoiminnan työntekijät irrotettiin kotihoidon henkilöstöstä, mikä osoittautui haasteelliseksi kotihoidon niukan resursoinnin vuoksi. Vanhustentalojen kerhotilojen ahtaus rajoitti kerhojen kokoja. Osuustiellä osallistujia oli 6 10 ja Vanhalla Porvoontiellä 2 4. Kivistöntien palvelutalon päivätoimintapaikkoja oli toimintavuonna käytössä 30, kun edellisenä vuonna paikkoja oli 50. Joitakin päivätoiminnan asiakkaita siirtyi toimintavuoden alussa kerhotoiminnan piiriin päivätoimintakriteerien muutoksen myötä. Päivätoimintaan pääsivät vuoden aikana kaikki, jotka täyttivät palvelun kriteerit. Kerhoihin puolestaan pääsi kaikki päivätoiminnasta sinne siirtyneet. Erikoissairaanhoidosta otetaan potilaat vastaan oikeaan aikaan Siirtoviivepäivät erikoissairaanhoidosta (tavoite 0) Maksuun menneitä siirtoviivepäiviä 27 Hoidon ja hoivan tarpeessa olevat asiakkaat hoidetaan oikealla hoitotasolla Lain asettama velvoite toteutuu eli palvelu järjestetään 3kk:n aikana tarpeen toteamisesta Jonotusajat (palveluasuminen, vanhainkoti, kotihoito) Hoidettavien hoitoisuus (Ravatar-mittaus 2 x vuosi)
72 72 Mäntsälän kunta Laki ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn tukemisesta eli Vanhuspalvelulaki 26 velvoittaa kunnat julkaisemaan puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö saa hakemansa palvelut. STM:n ohjeen mukaan palvelun odotusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, joka on kulunut hakemuksen jättämisestä siihen, kun iäkäs henkilö on tosiallisesti saanut hakemansa palvelut Mustijoen (Mäntsälä, Pornainen) perusturva julkaisee tiedot vähintään puolivuosittain kuntien verkkosivuilla ja kuntien virallisilla ilmoitustauluilla. Muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen odotusajat tilanne: palvelutarpeen arvioinnin keskimääräinen odotusaika oli 1-7 vrk kotihoidossa 1-7 vrk omaishoidon tuessa kaikille kriteerit täyttäneille myönnettiin tuki hakemiskuukauden alusta tehostetussa palveluasumisessa 22 vrk ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 7 vrk Hoidettavien hoitoisuutta mitataan Rava-mittauksen avulla. Mitä suurempi luku on, sitä enemmän henkilö tarvitsee apua ja tukea selviytyäkseen tavanomaisista toimistaan. Rava-mittaukset tehdään toukokuussa ja marraskuussa. Marraskuun poikkileikkauspäivänä arvot olivat: Kotihoito Mäntsälä RAVA 1,93 Kotihoito Pornainen 1,81 Tehostettu palveluasuminen 3,32 Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito 3,54 ja Vanhainkoti 3,48 Perustelut poikkeamille ja muuta huomioitavaa Hoito ja hoiva -tulosalueen toimintakate alittui noin euroa muutettuun käyttösuunnitelmaan nähden. Tuottoihin sekä kuluihin sisältyy perusturvan sekä yhteistoiminta-alueen sisäiset veloitukset Mäntsälän ja Pornaisten yksiköiden välillä. Veloitukset perustuvat siihen miten asiakkaat käyttävät eri yksiköiden palveluja vuoden aikana, koska kyseessä on yksittäiset asiakkuudet on ennakoitavuus heikkoa. Laitoshoidon asiakasmaksuja kertyi euroa enemmän kuin oli arvioitu. Muut sosiaalitoimen maksut alittuivat euroa, johtuen vuonna tapahtuneesta tulojen kirjautumispaikan muutoksesta, vastaavasti ateriapalvelujen myyntitulot ylittyivät euroa. Toimintakuluissa merkittävimmät alitukset olivat aineissa ja tarvikkeissa euroa, erityisesti alittuivat lääkkeet euroa, hoitotarvikkeet euroa, siivous- ja puhdistusaineet eurolla ja kalusto euroa. Tulosalueella pidättäydyttiin osasta kalusto- ja laitehankinnoista kunnan taloudellisen tilanteen vuoksi. Omaishoidontuen kustannukset ylittyivät euroa. Kaikki omaishoidon kriteerit täyttäneet hakijat saivat tuen hakemiskuukauden alusta lähtien. Palveluasumisen vuokratuotot ylittyivät euroa. Labroratorio- ja röntgen kustannukset alittuivat euroa. Kuljetuspalvelut sekä asiakas- ja potilaskuljetuksien menot laskivat edellisestä vuodesta, joten lopputulema oli euroa alitusta. Ostopaikkojen erityisen harkinnan vuoksi asiakaspalvelujen ostot alittuivat euroa. Henkilöstökulut ylittyivät euroa, mutta olivat euroa pienemmät edelliseen vuoteen verrattuna johtuen pääasiallisesti siitä, että lääkäripalvelujen sekä fysioterapian vastuu siirtyi perusterveydenhuoltoon, kustannusten veloitus tapahtuu sisäisenä eränä. Näiden ammattiryhmien kulut kohdentuvat sisäisissä erissä hoidon ja hoivan tulosalueelle. Tulosalueen palvelutuotannon ja asiakkaiden hoitoisuuden vuoksi sijaisten käytöstä luopuminen säästökohteena ei pääasiallisesti ole mahdollista. Tästä johtuen tulosalueen henkilöstö jätettiin pääasiallisesti kunnanhallituksen päättämien lomautusten ulkopuolelle.
73 Mäntsälän kunta 73 Henkilöstö Palvelualueella toteutui lomautuspäiviä yhteensä 108 päivää. Säästövapaita pidettiin 165 päivää ja säästösyistä palkattomia 70 päivää. Sairauslomia oli vuonna yhteensä päivää, vuonna 2014 niitä oli vastaavasti päivää eli kasvua tapahtui 7 %. Vuoteen 2013 verrattuna sairauslomapäiviä oli kuitenkin 6 % vähemmän. Palvelualueella on korkeat sairauslomapäivät henkilöä kohden, mikä on yhtäläinen ilmiö koko valtakunnassa raskaassa hoitotyössä. Palvelualueen henkilökunnalle oli suunnattu seuraavat koulutukset vuonna : sosiaalihuollon asiakirjalakikoulutus, ikääntyneen kaltoinkohtelu, tietosuojakoulutukset, potilastietojärjestelmän versiokoulutukset. Tietosuojakoulutuksiin edellytettiin osallistuvan kaikki ne, jotka eivät olleet niihin osallistuneet edellisenä vuonna ja potilastietojärjestelmäkoulutukseen kaikki, jotka käyttävät potilastietojärjestelmää. Hoito- ja hoivapalvelujen suoritteita HOITO- JA HOIVAPALVELUT TP2013 TP2014 TP OMAISHOIDONTUKI, yli 65 v. Asiakkaat, Mäntsälä Asiakkaat, Pornainen KOTIHOITO, MÄNTSÄLÄ Asiakkaat Käynnit KOTIHOITO, PORNAINEN Asiakkaat Käynnit KOTISAIRAANHOIDON LÄÄKÄRIVASTAANOTTO Käynnit MUISTIPOLIKLINIKKA Asiakkaat lääkärillä Käynnit, lääkärillä Asiakkaat muistihoitajalla Käynnit muistihoitajalla TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN, HOITOPÄIVÄT Isokoto Kivistöntie Pellavakoti Ostettu palveluasuminen LAITOSHOITO, HOITOPÄIVÄT Terveyskeskuksen hoivaosasto Terveyskeskuksen vuodeosasto Aurinkomäki Ostopalvelut, Kiljava Osopalvelut, muut VUOROHOITO TEHOSTETUSSA ASUMISPALVELUSSA, Hoitopäivät
74 74 Mäntsälän kunta Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuolto Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,9 % ulkoinen ,1 % ulk./yht.toim.korv ,1 % ulkoinen yht ,3 % sisäinen ,5 % Toimintamenot ,6 % ulkoinen ,7 % sisäinen ,2 % Toimintakate ,4 % Suunnitelmapoistot ,3 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos ,9 % Tulosalueen palveluajatus Tarpeelliset perusterveydenhuollon palvelut järjestetään lainsäädännön edellyttämien aikarajojen mukaisesti kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukien. Tulosalueen palvelut vastaanottopalvelut päivystyspalvelut laboratoriopalvelut (HUS-osto) kuvantamispalvelut (HUS-osto) kuntoutuspalvelut (fysioterapia, toimintaterapia, lääkinnällinen kuntoutus, apuvälinepalvelut) välinehuolto työterveyshuolto suun terveydenhuolto lääkekeskus lääkäripalvelut muille tulosalueille järjestetään perusterveydenhuollosta (resurssivastuu) Perustelut poikkeamille ja muuta huomioitavaa Yleisesti perusterveydenhuollosta Tulosalueen toimintakate (7,21 milj. euroa) alittui 0,5 milj. euroa. Toimintatuotot alittuivat euroa, toteuma oli 93 % budjetoidusta ( euroa). Tuloja kertyi odotettua enemmän täydenkorvauksen laskutuksessa euroa (323 % arvioidusta) ja hoitajakäyntimaksuissa euroa (669 % arvioidusta). Hoitajarakenteen sekä lääkäreiden ja hoitajien työjaon muutokset lisäsivät hoitajakäyntejä ja sitä kautta hoitajakäynneistä syntyviä asiakasmaksutuottoja odotettua enemmän. Hoitajakäyntimaksujen käyttöönotto ei vähentänyt asiakaskäyntejä hoitajavastaanotoilla. Työterveyshuollon tulot alittuivat euroa, toteutuma oli 79 % arvioidusta. Henkilöstön vajaus ja pitkät poissaolot vähensivät laskutettavaa työtä työterveysyksiköstä. Toimintakulut alittuivat euroa, toteutuma 93 % budjetoidusta. Suurin alitus syntyi henkilöstökuluissa ( euroa / 90 % budjetoidusta). Henkilöstöön varattujen määrärahojen alitukseen päästiin vakituisen henkilöstön lomautuksesta, lääkärivakanssien tyhjänä pitämisestä ja useiden vakanssien täyttämisien siirroista. Sijaiskulut ylittyivät. Palveluiden ostoissa (terveysaseman vapaan valinnan laskut, akuutit käynnit ulkokunnissa, maksusitoumukset) talousarvio alittui euroa (toteuma 95 % budjetoidusta). Palveluiden ostojen ennakointi on erittäin vaikeata asiakkaiden vapaan liikkuvuuden vuoksi. Tulosalueen yksiköistä vain kuntoutus ylitti talousarvion toimintakatteen
75 Mäntsälän kunta 75 (ylitys euroa). Syinä olivat alhaiset myyntituotot, asiakkaiden tarvitseman lääkinnällisen kuntoutuksen tarve yli arvioidun ja asiakkaiden tarvitsemat apuvälineet. Apuvälineiden myöntämisen kriteereitä arvioitiin uudelleen ja tiukennettiin säästövelvoitteiden vuoksi. Nähtävillä on ikääntyvän väestön apuvälinetarpeen kasvu, kun laitoshoitoa vähennetään ja kotona ja palveluasunnoissa asumista priorisoidaan. Asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita on mahdoton tarkasti ennakoida. Perusterveydenhuollon henkilöstön sairaspoissaolopäivien keskiarvo oli toimintavuonna 18,45 pvä/hlö, kun se vuonna 2014 oli 19,32. Koko tulosalueella poissaolopäiviä oli toimintavuoden aikana Laskennallisesti 4,65 työntekijää oli poissa koko vuoden. Sairaslomissa ei pääsääntöisesti käytetty sijaista kunnanhallituksen henkilöstösäästöpäätösten mukaisesti. Poissaolot kuormittivat henkilökuntaa. Poissaolot pidensivät asiakkaiden jonotusaikoja hoidon tarpeen arviointiin, puhelinasiointiin ja hoitoon pääsyyn vastaanotoille. Puhelinten ruuhkautumisesta tuli useampi yhteydenotto ja runsaasti suoraa palautetta henkilökunnalle. Terveyskeskuksen valinnanvapausoikeutta käytti Mäntsälässä ja Pornaisissa 101 henkilöä. Suurin osa mäntsäläläisiä vaihtoi Tuusulan terveyskeskuksen (1 445), Järvenpään (37) tai Riihimäelle (8). Pornaisista eniten vaihdettiin Sipooseen (77) ja Järvenpäähän (17). Vapaavalinnan kautta Mäntsälän terveysaseman hoidon piiriin tuli 95 henkilöä ja Pornaisiin 35 ns. ulkokunnista. Eniten Mäntsälään tultiin Hyvinkäältä (22), Järvenpäästä (12), Tuusulasta (12), Orimattilasta (11) ja Pukkilasta (11). Pornaisiin eniten tuli Järvenpäästä (19) ja Sipoosta (4). Mäntsälän kuntaan tuli vapaan valinnan käyttäjistä kustannuksia euroa ja Pornaisiin euroa. Luottotappiota tuli euroa (työterveyshuolto euroa, suun terveydenhuolto euroa ja vastaanotolle euroa). Kunnanhallituksen päätöksen mukaiset lomautukset keskitettiin syys lokakuulle vastaanottopalveluissa ja kuntoutuksessa. Suun terveydenhuolto jaksotti lomautukset koko vuodelle ja Pornaisten vastaanottopalvelun lomautukset toteutettiin kesän sulkuaikana. Jonotusajat pitenivät ja hoitoon pääsy vaikeutui lomautuksista johtuen. Kuntoutuksen asiakasvastaanottoja jouduttiin perumaan. Vastaanotolla puhelimeen vastaamisen aika pidentyi ja työt kasaantuivat. Lomautusten aikana sairaanhoitajat tekivät lähihoitajan ja laitoshuoltajan tehtäviä, minkä seurauksen pääsy sairaanhoitajan vastaanotolle piteni. Lomautuksen ulkopuolella olivat vastaanottopalveluiden sairaanhoitajat ja välinehuoltajat. Vastaanotto Vastaanottopalveluiden toimintakatteen toteuma oli 86 % budjetoidusta (alitusta euroa). Toimintatuottoja tuli euroa arvioitua enemmän. Suurimmat tuloylitykset tulivat täydenkorvauksenlaskutuksesta ( euroa) ja muilta kunnilta perittävistä käyntikustannuksista. Asiakasmaksutuottoja kertyi hoitajakäynneistä tuloja euroa arvioitua enemmän (kts. yllä hoitajakäyntien kasvun taustat). Toimintakulut toteutuivat 89 % budjetoidusta (alitusta euroa). Alituksia syntyi eniten henkilöstökuluista ( euroa), laboratorio- ja kuvantamiskustannuksista euroa, sisäisistä palveluostoista (lääkäripalvelut) euroa. Muut sisäiset kulut ylittyivät (vuokrat, leasing ym.) euroa. Pornaisten vastaanoton toimintakate toteutui 95 % (alitusta euroa). Pornaisten toimintatuotot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Hoitajien käyntimaksuja kertyi euroa arvioitua enemmän. Toimintakulut alittuivat euroa (toteuma 96 %). Suurimmat kohdistuivat henkilöstömäärärahoihin euroa ja laboratorio- ja kuvantamiskustannuksiin euroa.
76 76 Mäntsälän kunta Uutena käytäntönä vastaanotolla otettiin käyttöön vuoronumerojärjestelmä. Ajanjaksolla palveltiin lähihoitajan toimistossa asiakasta (keskimääräinen jonotusaika 8 min), potilastoimistossa asiakasta ja hoidon kiireellisyyden arvioinnissa asiakasta (keskimääräinen jonotusaika 10 min). Tämä uusi järjestelmä selkiytti asiakkaiden ohjausta ja kiireellisyyden arviointia. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisten säästötavoitteiden johdosta kahden lääkärivakanssin tyhjänä pitäminen ja sijaisten käytön tarkka harkinta kuormittivat lomautusten lisäksi henkilöstöä ja pidensi hoitoon pääsyä. Vastaanoton henkilöstöllä oli pitkiä ja akuutteja poissaoloja eniten tammi-huhtikuussa. Syksystä lähtien poissaolot vähenivät oleellisesti hoitoon pääsyä nopeuttaen. Vastaanottotoiminnan hoitajarakenteen muutos toteutettiin toimintavuonna. Kuuden lähihoitajan vakanssit siirrettiin toimialan toisiin yksiköihin ja muutettiin neljäksi sairaanhoitajaksi ja yhdeksi terveydenhoitajaksi. Toiminnan muutoksen jälkeen henkilökunnan ja asiakkaan palautteet ovat olleet hyvin positiivisia. Uudistuksen myötä asiakkaiden tarvitsema erityisosaaminen pystyttiin tarjoamaan (mm. reumahoitaja), ryhmätoimintoja käynnistettiin ja saatiin hoidon tarpeen arvioijille sairaanhoitajan pätevyys. Rakenneuudistuksen jälkeen päivystyksen hoitohenkilökunnalla on kaikilla sairaanhoitajan koulutus. Toimintamuutosten myötä uudistetulle marevan-poliklinikalle tehtiin käyntiä. Hoitajat soittivat puhelua, jotka korvasivat lääkärin puhelinaikoja tai vastaanottoja. Henkilöstön rakenneuudistuksen ja toteutetun puhelinuudistuksen myötä vastaanotolla siirryttiin vastuuhoitajan toimintamalliin. Toimintamallin kehittäminen, toimintaprosessien ja toiminnan uudistamista vietiin aktiivisesti eteenpäin. Valmistellun vastaanoton kehittämishankkeen kautta saatiin toimintaprosesseja kehitettyä ja vähennettyä päällekkäistä työtä. Kehittämishanke jatkuu myös vuonna Hoitotarvikejakelun toimintakate toteutui 90 % talousarviosta (alitusta euroa). Hoitotarvikkeiden toteuma oli euroa (93 % budjetoidusta), alitusta euroa. Kuljetuspalveluista tuli säästöä euroa. Kuljetuspalvelut siirtyivät HUS-Logistiikalle heidän kilpailuttamaan hintaan. Diabetestarvikkeiden määrärahojen käyttö ylittyi euroa (toteuma euroa). Hoitotarvikejakelun organisoitiin uudelleen ja toiminta siirtyi kokonaan perusterveydenhuoltoon Sitä ennen vastuu toiminnasta oli hoito- ja hoivapalveluiden ja perusterveydenhuollon kesken jaettua. Toiminnan uudelleen organisoinnilla ja osaamisen kasvattamisella saavutettiin paljon uusia etuja aikaisempaan toimintaan verrattuna. Kustannukset saatiin paremmin haltuun ja ulkokuntalaskutus toimimaan. Hoitotarvikejakelun asiakkuuksien määrää ei tilastointien kautta pystytä vertailemaan aikaisempiin vuosiin. Kokemusperäisesti arvioituna hoitotarvikkeiden saajien määrä on lisääntynyt ja tarvittavat välineet kallistuneet ja erikoistuneet. Tämä nostaa hoitotarvikejakelun kustannuksia todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Toiminta on lakisääteistä ja perustuu aina yksilölliseen tarpeeseen. Diabetestarvikkeiden jakelun kriteereitä tarkistettiin lautakunnan päätöksen mukaisesti. Hoitotarvikejakelussa käytettävät tuotteet ovat täysin riippuvaisia erikoissairaanhoidosta. Toinen merkittävä riskitekijä hoitotarvikejakelun kustannuksien nousuun on kotona annettavien hoitojen lisääntyminen ja siirtyminen palveluasumiseen. Näiden asiakkaiden hoitotuotteet tulevat hoitotarvikejakelusta eivätkä sisälly hoitopäivän kustannuksiin. Hyvinkään sairaalan päivystyskustannukset olivat euroa (88 % arvioidusta, alitusta euroa). Vuonna 2014 vastaavat kulut olivat euroa. Porvoon sairaalaan päivystyskustannukset olivat euroa (105 % arvioidusta). Vuonna 2014 vastaavat kulut olivat euroa. Päivystyskäynnit klo välillä olivat siis hyvin hallinnassa. Tähän vaikutti erikoissairaanhoidon tarkat kriteerit hoitoon ottamisessa ja systemaattisessa asiakkaan ohjaamisessa omaan kuntaan. Oman kunnan päiväaikaiset resurssit olivat pääsääntöisesti riittävät. Esim. influenssakautena hoitoon pääsy ruuhkautui.
77 Mäntsälän kunta 77 Suun terveydenhuolto Suunterveydenhuollon tulosyksikön toimintakate 2,1 milj. / oli 90 % arvioidusta (alitusta euroa). Toimintatuotot ylittyivät euroa (106 % arvioidusta). Ylitykset tulivat muilta kunnilta perittävistä kustannuksista euroa ja terveydenhuollon maksuista euroa. Potilasmaksutulokertymä riippuu toimenpiteiden laajuudesta ja siinä esiintyy vuosittain vaihtelua, jonka ennakoiminen on mahdotonta. Toimintakulut alittuivat euroa (94 % arvioidusta). Henkilöstökulut alittuivat euroa (92 % arvioidusta). Avointa hammaslääkärin virkaa korvattiin vain tarpeenmukaisesti ostopalveluna. Sijasiksi palkatuilla henkilöillä ei ollut kokemus- ym. palkanlisiä kuten vakituisilla. Henkilöstösäästöjen, lomautuksen ja sijaisten hankintarajauksen vuoksi vastaanottovälit pidentyivät ja kiireettömään hoitoon pääsyä pidettiin hoitotakuurajan ylärajan tuntumassa. Hoitoon pääsyä jaksotettiin ja asiakkaitta otettiin jonoon. Nopeiden talousmuutosten tekeminen potilastyössä ei ole mahdollista. Toiminnallisesti asetetut säästövelvoitteet johtivat pidättyvään uudistamiseen. Ammattiryhmien välistä työnjakoa ei päästy toteuttamaan ja kehittämään sijaispulan ja säästöjen vuoksi. Palveluiden ostot alittuivat euroa (88 % arvioidusta). Laitteiden huoltokustannukset alittuivat euroa (47 % arvioidusta). Laskennallisesti laitteiden käyttöikä on 3 5 vuotta, korvaushankinnoista johtuen tulevien vuosien kustannukset kasvavat. Pornaisten suunterveydenhuollon toimintakulut olivat euroa (94 % arvioidusta). Kuntoutus Kuntoutuksen toimintakate ylittyi euroa (105 % budjetoidusta). Ylitys syntyi asiakkaiden tarpeen mukaisesta lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja apuvälineistä. Kuntoutusyksikössä tapahtui organisaatiouudistus Yksikköön perustettiin samalla koko yksikön historian aikainen uusi esimiesvakanssi (vastaava fysioterapeutti). Yksikköön keskitettiin kaikki toimialan fysioterapeutit. Toimintakulut ylittyivät henkilöstökustannuksissa euroa, joista fysioterapian osuus oli euroa. Ylitys johtui organisaatiorakenteen muutoksesta. Kuntoutusyksikköön siirtyi hoito- ja hoivapalveluista kolme työntekijää. Syksystä alkaen yksikön toimintamalleja on uudistettu. Uudistuksen jatkuvat Kehittämisessä on panostettu kotiutumiseen, ennaltaehkäisevään toimintaan (mm. kaatumisten ehkäisy) ja asiakkaiden omatoimisuuden tukeen. Yksikkö on osallistunut aktiivisesti Hyvinkään sairaalan ja alueiden kuntien yhteiseen alueelliseen kuntoutuskoordinaatioryhmään. Työryhmässä on tehty nykytilan analyysia, joka osoitti selvästi kuntamme kuntoutuksen vähäisiä omia resursseja ja suuria ostopalvelumääriä verrattuna muihin kuntiin. Lomautusten vuoksi peruutettiin asiakkaiden vastaanottoja ja vuodeosastohoidosta kotiutumisia viivästyi. Palveluiden ostoissa muilta kunnilta (mm. terveyskeskuksen vapaan valinnan johdosta) pysyttiin talousarvioissa. Ylitystä syntyi lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluista euroa (asiakkaiden tarpeen mukaiset terapiat) ja apuvälinehankinnoista (yksilölliset) euroa. Lääkinnällisen kuntoutuksen kriteereitä päivitettiin säästövelvoitteiden johdosta. Edelleen Mäntsälässä ostetaan paljon terapioita, mikä näkyy kustannuksissa. Kun omia resursseja ei ole, vaihtoehtoa ostolle ei ole, koska kunnan on asiakkaan palvelutarpeeseen lain mukaan vastattava. Talousarviolaadinnan yhteydessä tulisikin nykyistä selvemmin tarkastella kokonaiskustannuksia henkilöstökustannusten sijaan. Nähtävillä on, että Mäntsälän kasvava lapsiperheiden määrä lisää myös terapioiden tarvetta. Lasten terapiatarpeiden arvioiminen on vaikeaa. Kyseessä on yksilölliset tarpeet, joiden arvioiminen esim. suhteessa kunnan lapsimäärään on mahdotonta. Kyse ei siis ole universaaleista palveluista, joihin voisi varautua budjetissa tietyllä eurosummalla per lapsi.
78 78 Mäntsälän kunta Toimintavuoden aikana osallistuttiin HUS:n ja HYS:n alueellisten apuvälineiden saatavuusperusteiden luomiseen. Saatavuusperusteissa korostetaan edelleen yksilöllistä harkintaa, joka asettaa haasteita kustannusten arviointiin ja hallintaan ja asiakkaiden tasapuoliseen palvelunsaantiin kuntien välillä. Teknologian kehittyminen mahdollistaa uudenlaisia apuvälineitä, joiden kustannukset ovat erittäin korkeita. Myös yksilöllisissä apuvälineissä haasteena ovat kallistuvat apuvälineet (mm. robotisoidut proteesit). Erikoisairaanhoito edellyttää kunnan peruspalveluilta kuntoutuksen toimenpiteitä ennen sairaalan toimenpiteitä. Näitä asiakkaita ovat esim. erilaiset käsi-, proteesi- ja selkäleikkauspotilaat. Asiakkaat kotiutetaan erikoissairaanhoidosta hyvin nopeasti toimenpiteiden jälkeen, mikä vaatii kunnan kuntoutusresursseja, jota hyvin akuutteihinkin tarpeisiin pystytään vastaamaan. Tällä hetkellä suurimmalle osalle asiakkaista joudutaan ostamaan palveluita yksityiseltä palveluntarjoajalta, jotta sairaalassa toteutetun leikkaukselta odotettu tulos toteutuu. Pornaisten kuntoutuksen toimintakate toteutui 81 % budjetoidusta (alitusta euroa). Toimintakulut alittuivat (81 % budjetoidusta). Alitukset syntyivät henkilöstökuluista euroa ja palveluiden ostoista euroa. Henkilöstökustannuksen alitukseen päästiin lomautuksella ja työntekijän osa-aikaisratkaisulla. Työterveyshuolto Toimintakatteessa saavutettiin lähes nettobudjetoitu yksikkö. Sisäisten vyörytysten jälkeen tilikauden tulos jäi miinukselle euroa (vuonna 2014 vastaava oli euroa). Ilman vyörytyksiä nettomenot olivat noin 500 euroa. Edellisvuotta hieman huonompi tulos selittyy henkilöstötilanteella (poissaolot). Toimintakulut alittuivat euroa (79 % budjetoidusta). Suurin alitus muodostui henkilöstökuluissa ( euroa), joka johtui henkilöstövajauksesta (poissaolot, rekrytointihaasteet). Henkilöstövajauksesta johtuen myyntituotot jäivät saavuttamatta talousarvioon verrattuna euroa (79 % arvioidusta). Tuottojen vähäisyyttä lisäsi koko yksikön henkilökunnan lomautus. Palveluiden ostojen nettoylitys oli euroa. Suurin yksittäinen ylitys syntyi lääkäreiden ostopalveluissa. Työterveyshuollon toiminnallisena haasteena oli henkilöstön vaihtuvuus ja pitkät sekä runsaat poissaolot yksikön koko huomioiden. Pienessä yksikössä yhdenkin työntekijän poissaolo vaikuttaa merkittävästi. Yksikön palveluiden piiriin otettavia yksityisiä yrityksiä jouduttiin rajaamaan. Tämä vaikutti negatiivisesti tulokseen. Työterveyshuollon tavoitteena on vähentää sairasvastaanottoa (ei-lakisääteistä) ja lisätä lakisääteisen ja ennalta ehkäisevän työterveyshuollon roolia. Vuonna 2013 lakisääteisen palvelun osuus oli 43 % käynneistä. Toimintavuonna tuo osuus oli 50 % eli tavoitteen suuntainen. Vuonna 2013 tehtiin työhöntulotarkastuksia, joka lisäsi lakisääteisen osuutta. Työhöntulotarkastuksista luovuttiin kunnan asiakkaiden osalta kunnan päätöksen mukaisesti. Yksikön toimintaa on systemaattisesti siirretty ennaltaehkäisevään suuntaan, minkä johdosta mm. henkilöstön toimenkuvia ja osaamista on muutettu/kehitetty. Yksikön toiminnan tuloksia voidaan arvioida sen toiminnan vaikuttavuudelle asiakasyrityksen henkilöstön sairauspoissaolopäiviin. Kunnan työntekijöiden kolmikantakeskusteluja toteutettiin vuoden aikana 106. Raportoinnin kehittämistä toteutettiin yksikössä yhteistyössä kuntatyönantajan HR:n kanssa. suuntaan aloitettiin, mutta se jatkuu vielä Kunnan varhaisen tuen piirissä olleista työntekijöistä työssä jatkoi noin 80 %. Hoitoon pääsyn T3-mittaus aloitettiin syyskuussa.
79 Mäntsälän kunta 79 Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Terveyttä edistävien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Mini-interventiomallit valituille riskiryhmille luotu (laadullinen kuvaus) Käynnistyneet ryhmätoiminnot Työterveyshuollossa mini-interventiot otettiin käyttöön kaikkien terveystarkastusten yhteydessä. Systemaattinen käyttö vaatii vielä kehittämistä. Vastaanotolla pidettiin neljä marevan-ryhmää ja kaksi diabetesryhmää. Marevan ryhmissä kävi 14 asiakasta ja diabetesryhmissä 12 asiakasta. Kuntoutuksessa oli useita ryhmiä (17). Ryhmäkertoja oli Mäntsälässä 348, niissä yhteensä osallistujia Pornaisissa ryhmäkertoja oli 75 ja niissä osallistujia 270. Allasryhmät pidettiin Kärkölän uimahallissa nivelrikko- ja tekonivelleikatuille. Lisäksi fysioterapeutti veti perhevalmennus- ja ryhmäneuvolaryhmiä. Työterveyshuollossa toteutui yksi ryhmä työfysioterapeutin vetämänä. Ryhmässä oli alle 10 osallistujaa. Kuntoutuksen oikea-aikainen integrointi kokonaishoitoon Tuki- ja liikuntaelinsairaiden hoito- ja kuntoutusprosessi luotu (kuvaus toteutuneesta ja miten näkyy käytännössä) Fysioterapeutin suoravastaanottoa ei aloitettu. Koulutusta ei suunnitellusta poiketen alueellisesti aloitettu. Koulutustarve on alueella tiedossa ja sitä pyritään aloittamaan vuonna Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen potilaan hoitoprosessin toimivuuden turvaamiseksi Osallistuminen kolmannen sektorin toimintoihin (kuvaus toteutuneesta) Perusterveydenhuollon johto osallistui kolmeen ikäinfoon ja yhteen sydänyhdistyksen kokoukseen. Astmahoitaja osallistui astmapäivään Mäntsälän apteekissa. Sydänhoitaja osallistui ja koulutti osallistujia kahdessa sydänyhdistyksen tilaisuudessa. Suun terveydenhuolto piti yhden terveydenedistämistilaisuuden yksityisessä päiväkodissa. Kuntoutuksen henkilökunta osallistui kolmeen yleisötilaisuuteen asiantuntijoina. Lisäksi fysioterapeutti oli mukana perhevalmennusryhmässä ja ryhmäneuvolassa. Potilaiden osallistumisen aktivointi ja asiakaskeskeisyys Tehtyjen hoitosuunnitelmien määrä paljon palveluita käyttäville (tavoite 100 %) Asiakaspalautteiden ja asiakasmuistutusten lukumäärä Vastaanoton hoitajarakenneuudistus toteutettiin. Asiakassegmentaatiota aloitettiin. Ensimmäinen suuntaus on paljon palveluita käyttäviin asiakkaisiin. Vastaanoton sairaanhoitajille tehtiin 313 ja diabeteshoitajille 68 sähköistä ajanvarausta. Tekstiviestin kautta asiointiviestejä lähetettiin kpl. Asiakasmuistutuksia tuli 36 ja potilasvahinkoilmoituksia 25. Kaikkiin palautteisiin vastattiin kirjallisesti. Käyntimäärään suhteutettuna asiakasvalituksia/muistutuksia tehtiin 0,14 % käynneistä. Kuntoutusyksikköön tuli kaksi asiakaspalautetta. Yksi asiakaspalaute koski kuntoutuksen tiloja ja huonoa sisäilmaa.
80 80 Mäntsälän kunta Potilaan yhteydensaanti, hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy toteutuvat lainsäädännön edellyttämällä tavalla Puhelinpalvelun palvelutasoprosentti (tavoite yli 90 %) Yhteydensaannin ja hoitoon pääsyn toteutuminen Keskiarvo : Vastaanotto: 76,59 %, päivystys: 85,99 %. Suun terveydenhuolto: 93,79 %. Soneran puhelinuudistuksen jälkeen tilastoja ei ole saatu. Terveyskeskusvastanotolla kolmas vapaa aika keskimäärin lääkärille oli noin 28 päivää (ovk 2: 35 päivää) ja sairaanhoitajalle 4 päivää (ovk 2: 10 päivää). Tavoite on: lääkärille alle 21 pv, hoitajalle alle 5 pv. Suun terveydenhuollossa odotusaika vastaanotolle oli noin 5 kk (tavoite alle 6 kk). Potilasturvallisuuden kehittäminen Haipro-ilmoitusten määrän muutos edellisestä vuodesta (tavoite kasvaa) Potilasturvallisuussuunnitelman toteutuneen jalkauttamisen kuvaus Ajalla perusterveydenhuollossa tehtiin 60 ilmoitusta sekä 19 työtapaturmailmoitusta. Vuonna 2014 samaan aikaan tehtiin 42 ilmoitusta. Työtapaturmailmoitukset eivät olleet vielä käytössä vuonna Suunnitelman mukaiset ryhmät olivat toiminnassa ja tavoitteet vuodelle jalkautettiin. Potilasturvallisuuspäivä jalkautettiin kerran vuodessa tapahtuvaksi. Toiminnallisesti potilasturvallisuutta edistäviä asioita olivat mm. käsihygieniatunnelin hankinta, potilasraportoinnin käyttöönotto (ISBAR), asiakkaan identifioinnin parantaminen, käsihygienia-ajokortin käyttöönotto, potilasrannekkeiden käyttöönotto. Seudulliseen työterveyshuollon selvitykseen ja muutoksen toimeenpanoon osallistuminen Toteutuneen kuvaus SOTE-uudistuksien myötä työterveyshuollon muutos siirrettiin kuntajohtajien linjaamana vuoteen Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen sitoutuminen Järjestämissuunnitelman tavoitteiden täyttymisaste 50 %
81 Mäntsälän kunta 81 Perusterveydenhuollon suoritteita
82 82 Mäntsälän kunta Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,3 % ulkoinen ulk./yht.toim.korv ,1 % ulkoinen yht ,3 % sisäinen Toimintamenot ,0 % ulkoinen ,0 % sisäinen Toimintakate ,0 % Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos ,0 % Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Erikoissairaanhoito ylitti talousarvion (TP ). Vuoden 2014 TP oli Erikoissairaanhoidon ennustettavuus on haasteellista. Erikoissairaanhoito siirtää hyvin nopeasti käyntejä perusterveydenhuoltoon (diabetes, haavat, sydänsairaat, astmat ym.). Tämä vaatii osaamisen lisäämistä perusterveydenhuollon vastaanoton henkilöstölle. Lisäksi erilaisia toimenpiteitä on siirtynyt vastaanotolle (jalkojen verenkierron mittaus, verensokerin vuorokausiseurantoja, erilaisia huuhteluita ym.). Erikoissairaanhoidossa toteutetaan entistä vaativampia toimenpiteitä ja hoidot sekä tarvittavat apuvälineet ja uudet lääkkeet ovat entistä kalliimpia. Erikoissairaanhoitoon tehtyjen terveyskeskuslääkäreiden lähetteiden määrä on laskenut vuodesta 2014 noin 7 % (tk-lähetteiden kokonaismäärä kpl), mutta samalla lähetteiden määrä sairaaloiden välillä (yleensä nämä ovat kalliita hoitoja) ja yksityispuolelta on kasvanut niin, että lähetteiden kokonaismäärä on laskenut vain noin 5 % (lähetteiden kokonaismäärä kpl). Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena, sillä yleensä lähetteiden määrä on hyvin vakio asiakkaiden vapaan valinnan mahdollisuuden takia. Lähetteiden määrää ja samalla kustannuksia voidaan hillitä vain luomalla yhteiset hoitoketjut alueellisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Tämä yhteistyö on saatu jo hyvin käyntiin alueella. Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Oikea hoidon porrastus (perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Lähetteiden määrä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon (tavoite alle 11 % vastaanottokäynneistä) Hoitoketjuja luotu terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitusti (pth/esh) toteutuneen kuvaus Siirtoviivepäivien lukumäärä (tavoite 0) 1. 15,9 % 2. Koordinoitu alueellista kuntoutustoimintaa terveydenhuollon järjestämissuunnitelman lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteiden mukaisesti. Psykiatrian pth-esh yhteistyöprojekti jatkuu suunnitellusti. 3. Maksuun menneitä siirtoviivepäiviä 26.
83 Mäntsälän kunta 83 Erikoissairaanhoito tukee perusterveydenhuoltoa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitun mukaisesti Sovitut ja toteutuneet yhteiset käytännöt Painopiste on siirtynyt alueelliseen yhteistyöhön, missä esh vahvasti mukana. Rajanvetoa esh/pth välillä on pyritty häivyttämään. Käynnistysvaiheessa olevia alueellisia projekteja: Alueellisten lääkitysturvallisuuskäytäntöjen kuvaaminen tehty. Alueellinen koulutussuunnittelu. Alueellinen yhteistyö kuntien päivystysosastojen ja HYS päivystyksen välillä aloitettu. Erikoissairaanhoidon käytön seurannan ja raportoinnin kehittäminen johtamisen ja päätöksenteon tueksi Toteutunut raportointi AlueEcomed-raportointipilotti käynnistetty, tässä vaiheessa mukana Hyvinkää ja Tuusula. Sydämen vajaatoimintapotilaiden hoitoketjusta saadun aineiston pohjalta alettu luoda mittareita ja analyyseja, joista saatuja kokemuksia on tarkoitus hyödyntää jatkossa muidenkin hoitoketjujen osalta. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,2 % ulkoinen ,3 % ulk./yht.toim.korv ,4 % ulkoinen yht ,3 % sisäinen ,6 % Toimintamenot ,0 % ulkoinen ,6 % sisäinen ,0 % Toimintakate ,0 % Suunnitelmapoistot ,2 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos ,1 % Tulosalueen palveluajatus Päivähoito ja esiopetus varmistavat lapsille hoidon, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistävät oppimista kasvatuskumppanuudessa lapsen vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksen tulosalueen palvelut avoin- ja kerhotoiminta perhepäivähoito ryhmäperhepäivähoito kotihoidontuki yksityisen hoidon tuki päiväkotihoito vuorohoito esiopetus
84 84 Mäntsälän kunta Perustelut poikkeamille ja muuta huomioitavaa Toiminnan sisältöjä kehitettiin edelleen. Lapsen kasvua ja oppimista ryhmän jäsenenä tuettiin valtakunnallisen Orientaatio -hankkeessa saatujen havaintojen ja Ilo kasvaa liikkuen -hankkeen toimintamallien ja -keinojen sekä käyttöön otettujen ryhmävasujen avulla. Toiminnan uudelleen arvioinnin taustalla oli myös 1.8. voimaan astunut Varhaiskasvatuslaki, joka korostaa mm. varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa sekä vanhempien ja lapsen osallisuutta. Luontoesiopetus laajeni Taikametsän päiväkotiin elokuusta alkaen. Esiopetuksen opetussuunnitelmatyö jatkui suunnitellusti. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön elokuussa Sisäisenä koulutuksena vuonna 2014 toteutetun kasvatuskumppanuuskoulutuksen menetelmäohjausosio jatkui kevätkauden. Esimiehet (kolme) osallistuvat Kuuma-Jet koulutukseen ja kuusi esimiestä Pedagogisen johtamisen prosessikoulutukseen, joka päättyi syksyllä. Varhaiskasvatuksen tulevaisuuteen valmistauduttiin osallistumalla mm. elinkaarihankkeeseen saatujen tarjousten arviointiin sekä toteutuksen jatkosuunnitteluun Hyökännummen päiväkodin osalta. Vuoden aikana toteutettiin Isonniityn ja Sälinkään päiväkodin esi- ja hankesuunnittelu sekä käynnistettiin Amandan päiväkodin laajennus- ja peruskorjaussuunnittelu valtuuston vahvistaman taloussuunnitelman mukaisesti. Valtuusto päätti ta-2016 käsittelyn yhteydessä jättää Isonniityn päiväkodin toteutuksen arvioinnin erikseen nimetyn kunnan investointiryhmän valmisteluun. Perusturvalautakunta päätti, ettei kotihoidon tuen kuntalisää vakinaisteta kokeilun päätyttyä Mobiilikirjaus otettiin käyttöön koko varhaiskasvatuksessa marras joulukuussa lasten läsnäolojen kirjauksessa. Se sujuvoittaa mm. päiväkirjoja ja perhepäivähoitajien palkanmaksuprosessia sekä samalla asiakaslaskutusta. Mobiilikirjauksen oletetaan helpottavan myös esimiestyötä henkilöstö ja lapsimitoituksen seuraamisessa päivittäin ja sitä kautta henkilöstön kohdentamista. Merkittävimmät käyttösuunnitelman alitukset toteutuivat henkilöstökuluissa. Pornaisten henkilöstömenot alittuivat n euroa (käyttösuunnitelman alitus 13,5 %) ja Mäntsälässä noin euroa (käyttösuunnitelman alitus 6,2 %). Henkilöstön sairauslomapoissaolot vähenivät 5,5 pv/henkilö, mikä vaikutti merkittävästi henkilöstökulujen alitukseen. Ulkopuolisia sijaisia käytettiin vain, mikäli lain ja asetuksen mukainen henkilöstön ja lasten suhdeluku ei olisi toteutunut. Kesän ajaksi ei palkattu henkilöstöä avoimiin tehtäviin, koska lapsimäärä laski oleellisesti myönnettyjen maksuhyvitysten ansiosta. Toisaalta ilman maksuhyvityksiä ei olisi saatu toteutettua henkilöstösäästöjä ja vuosilomia lapsimäärätilaston mukaan kunnallisessa päiväkoti- ja perhepäivähoidossa lapsimäärä laski Mäntsälässä vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 23 lapsella ja Pornaisissa kasvoi seitsemällä lapsella. Asiakastarpeen vähenemästä johtuen Ohkolan ryhmis ei ollut käytössä koko vuonna. Ehnroosin päiväkodin toiminta lakkasi elokuusta alkaen ja henkilöstö siirtyi (6) muihin päiväkoteihin avoimiin tehtäviin. Lisäksi perhepäivähoitajista Pornaisissa yksi työskenteli päiväkodissa ja Mäntsälässä vastaavasti kaksi. Käyttösuunnitelman alituksia muodostui myös aineissa ja tarvikkeissa, Mäntsälässä n euroa (käyttösuunnitelman alitus 36 % ja Pornaisissa noin euroa (käyttösuunnitelman alitus 35 %). Koko toimintavuoden noudatettiin tiukkaa hankintapolitiikkaa. Vain aivan välttämätön hankittiin.
85 Mäntsälän kunta 85 Yksityisen hoidon tuki alittui Mäntsälässä noin euroa (käyttösuunnitelman alitus 16 %) ja Pornaisissa noin euroa (käyttösuunnitelman alitus 8,3 %) ja sen kuntalisän määrärahat alittuivat Mäntsälässä noin euroa (käyttösuunnitelman alitus 5,9 %) ja Pornaisissa noin euroa (käyttösuunnitelman alitus 5,4 %). Yksityisen hoidon osalta ei toteutunut arvioitu lapsimäärän kasvu. Lapsimäärän alenemaan vaikuttavia kuntatason tekijöitä ovat 1 6 -vuotiaiden ikäluokkien muutokset (Pornaisissa -25 lasta ja Mäntsälässä -46 lasta) sekä muuttoliikkeen hidastuminen Mäntsälässä ja Pornaisissa sen kääntyminen negatiiviseksi. Edellä kuvattu menojen vähenemä edellytti esimiestyössä paljon suunnittelua (mm. lomajärjestelyt, henkilöstösäästöt sekä henkilöstön lyhytaikaiset poissaolot), ennakointia ja päivittäisessä arjessa toiminnan seurantaa. Se edellytti myös koko henkilöstöltä joustavuutta, kykyä muuttaa toimintaa sekä vahvaa ammatillista osaamista erilaisissa toimintaympäristöissä ja samalla kuitenkin osaamista varmistaa lapsille turvalliset ja heidän tarpeidensa mukainen kasvu- ja oppimisympäristö. Asiakasmaksutuotot alittuivat Mäntsälässä noin (käyttösuunnitelman alitus 7,9 %) ja Pornaisissa noin (käyttösuunnitelman alitus 14 %). Vuotta kuvaa henkilöstösäästövuoden lisäksi varhaiskasvatuslain uudistus sekä toiminnan sisällön voimakas kehittäminen huomioiden tulevaisuuden haasteet. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Osallistamisen ja kumppanuuksien vahvistaminen asiakkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Asiakaskysely esiopetussuunnitelman uudistamisen osalta Varhaiskasvatussuunnitelmaprosessin mukaiset keskustelut ja käytännöt (kuvaus toteutuksesta) Asiakaskysely toteutettiin syyskaudella. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset keskustelut toteutuivat päivähoitosuhteen alkaessa palvelusopimuksen, aloituskeskustelu (joko lapsen kotona tai päivähoitopaikassa) ja varhaiskasvatussuunnitelman osalta. Lisäksi touko-elokuuhun sijoittuivat erityisesti vuosittain tapahtuvat varhaiskasvatussuunnitelman tarkistukset. Palvelukysynnän ohjautuminen kevyempiin palveluihin Kerhotoiminnan, osapäivähoidon ja avoimen toiminnan käytön ja kokopäiväpaikkojen suhteen muutos Vanhempi kotona ja lapsi kokopäiväisessä päivähoidossa -lasten määrä Kotihoidon tuen kuntalisää käyttävien määrä
86 86 Mäntsälän kunta Kerhotoiminta jatkui vuonna 2014 lisätyin kerhoin. Kerhoihin oli vuoden aikana jonoa, mutta kaikille pystyttiin kerhopaikka osoittamaan. Osapäiväryhmien määrän lisäämiseen ei syntynyt tarvetta, joten henkilöstöä ei palkattu siihen. Mäntsälän keskustassa syyskuussa 2014 käynnistynyt avoin toiminta löysi paikkansa lapsiperheiden palveluna. Toimintaa laajennettiin aiemman ma to lisäksi perjantaille. MLL:n perhekahvilatoiminta siirtyi avoimen toiminnan tiloihin. Se toimii siellä kerran viikossa tiistai-iltoina. Näiden toimintojen tavoite toimia perheille kokopäivähoitoa kevyempänä vaihtoehtona näyttää toteutuvan sekä määrällisesti että vanhemmilta saadun palautteen perusteella. Avoin toiminta sai perheiltä myönteisen vastaanoton. Vuoden aikana (pois lukien koulujen loma-ajat) oli kevätkaudella neljänä päivänä ja syyskaudella viitenä päivänä viikossa lapsikäyntejä yhteensä 3298 ja aikuisia lastensa kanssa 2041 eli yhteensä Käynnit siis kasvoivat 2,5 kertaisiksi vuoden 2014 neljän kuukauden toiminnan toteutuessa yhdeksänä kuukautena. Kotihoidon tuen kuntalisän käyttäjiä oli Mäntsälässä 121 ja Pornaisissa 27. Määrä oli pienempi kuin tilinpäätös 2014 tilanteessa, koska 2014 luvussa oli mukana lapsia, joiden päätökset olivat alkaneet 2013 ja 2014 sekä osalla jatkui vielä vuodelle. Vanhempi kotona lapsi päivähoidossa -kysely toteutettiin lokakuussa. Kokopäivähoidossa oli näitä lapsia joka päivä Mäntsälässä 15 ja Pornaisissa 8 lasta. Osaviikkohoidossa oli Mäntsälässä 40 ja Pornaisissa 4. Lapsimääristä on vähennetty ne lapset, joilla on lausunto tai muuten todettu erityisen tuen tarve. Yksityisten päivähoidon ammatillisen osaamisen tukeminen sekä yhteisten kasvatuskäytäntöjen luominen kuntien toiminta-alueella Yksityisen päivähoidon henkilöstön osallistuminen kunnan järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja ammatillisiin tapaamisiin (määrä) Kevätkaudella ei järjestetty varhaiskasvatuksen yhteisiä koulutustilaisuuksia henkilöstösäästöistä johtuen. Syyskaudella toteutettiin esiopsin osalta työpajatyöskentely kerran kuukaudessa iltapäivällä. Työskentelyssä käytiin läpi elokuussa 2016 käyttöön otettavan esiopetuksen opetussuunnitelman osa-alueita. Yksityisten päiväkotien johtajat ja esiopettajat osallistuivat näihin. Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen arjessa Asiakkaiden ja henkilöstön palautteet Henkilöstön palautteet "kerätään" toimikausittain. Yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat toteutuivat pääosin. Henkilöstösäästövuonna toteutetut yksiköiden yhdistämiset varsinkin pitkän kesäpäivystysajan asettivat haasteita yksikkökohtaisten suunnitelmien toteuttamiselle. Kesäpäivystyksen ajalle laadittiin päivystysyksiköihin toimintaympäristön ja päivystyksessä olevien lasten tarpeista lähtevät toimintasuunnitelmat. Asiakaspalaute sekä lapsilta että vanhemmilta oli pääosin erittäin myönteistä.
87 Mäntsälän kunta 87 Varhaiskasvatuksen suoritteita VARHAISKASVATUSPALVELUT TP2013 TP2014 TP AVOIN JA KERHOTOIMINTA, MÄNTSÄLÄ Lapset Läsnäolopäivät osapv-hoito AVOIN JA KERHOTOIMINTA, PORNAINEN Lapset Läsnäolopäivät osapv-hoito PERHEPÄIVÄHOITO, MÄNTSÄLÄ Lapsia Läsnäolopäivät, kokopv-hoito Läsnäolopäivät, osapv-hoito PERHEPÄIVÄHOITO, PORNAINEN Lapsia Läsnäolopäivät, kokopv-hoito Läsnäolopäivät, osapv-hoito RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO, MÄNTSÄLÄ Lapsia Läsnäolopäivät, kokopv-hoito Läsnäolopäivät, osapv-hoito KOTIHOIDONTUKI Lapsia, Mäntsälä Lapsia, Pornainen YKSITYISEN HOIDON TUKI, VALTAKUNNALLINEN Lapsia, Mäntsälä Lapsia, Pornainen YKSITYISEN HOIDON TUKI, KUNNALLINEN Lapsia, Mäntsälä Lapsia, Pornainen PÄIVÄKOTIHOITO (sis. ostot), MÄNTSÄLÄ Lapsia Läsnäolopäivät, kokopv-hoito Läsnäolopäivät, osapv-hoito PÄIVÄKOTIHOITO (sis. ostot), PORNAINEN Lapsia Läsnäolopäivät, kokopv-hoito Läsnäolopäivät, osapv-hoito VUOROPÄIVÄKOTIHOITO, MÄNTSÄLÄ Lapsia Läsnäolopäivät, kokopv-hoito Läsnäolopäivät, osapv-hoito ESIOPETUS, MÄNTSÄLÄ Lapsia Läsnäolopäivät ESIOPETUS, PORNAINEN Lapsia Läsnäolopäivät
88 88 Mäntsälän kunta Pornaisten talousarvio Pornainen Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Perusturvapalvelut yht. Toimintatuotot ,3 % ulkoinen ,6 % ulk./yht.toim.korv ,3 % ulkoinen yht ,9 % sisäinen ,8 % Toimintamenot ,1 % ulkoinen ,0 % sisäinen ,8 % Toimintakate ,9 % Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos ,0 % Pornainen Perusturvan johto ja hallinto Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,4 % ulkoinen - ulk./yht.toim.korv ,4 % ulkoinen yht ,4 % sisäinen Toimintamenot ,1 % ulkoinen ,7 % sisäinen ,3 % Toimintakate ,6 % Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos ,1 % Pornainen Lasten-, nuorten- ja perheiden palvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,6 % ulkoinen ,4 % ulk./yht.toim.korv ,0 % ulkoinen yht ,7 % sisäinen Toimintamenot ,6 % ulkoinen ,8 % sisäinen ,2 % Toimintakate 0 0 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Pornainen Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Varhaiskasvatus Toimintatuotot ,7 % ulkoinen ,6 % ulk./yht.toim.korv ,3 % ulkoinen yht ,8 % sisäinen ,1 % Toimintamenot ,7 % ulkoinen ,5 % sisäinen ,5 % Toimintakate 0 0 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos
89 Mäntsälän kunta 89 Pornainen Hoito- ja hoivapalvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,8 % ulkoinen ,5 % ulk./yht.toim.korv ,6 % ulkoinen yht ,5 % sisäinen ,2 % Toimintamenot ,8 % ulkoinen ,9 % sisäinen ,0 % Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Pornainen Perusterv.huolto Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,2 % ulkoinen ,3 % ulk./yht.toim.korv ,1 % ulkoinen yht ,7 % sisäinen ,0 % Toimintamenot ,2 % ulkoinen ,6 % sisäinen ,3 % Toimintakate 0 0 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Pornainen Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Erikoissairaanhoito Toimintatuotot ,1 % ulkoinen - ulk./yht.toim.korv ,1 % ulkoinen yht ,1 % sisäinen Toimintamenot ,1 % ulkoinen ,1 % sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos
90 90 Mäntsälän kunta Sivistyslautakunta / Sivistyspalvelut Tilivelvollinen Sivistyslautakunta ja sivistysjohtaja Sivistysjohtajan katsaus Sivistyspalvelut toimiala saavutti vuonna valtuuston asettamat taloudelliset tavoitteet erinomaisesti. Koko toimialan toimintakate oli 99,2 % budjetoidusta ( ). Tulos saavutettiin ilman varsinaisia budjettimuutoksia. Ainoat budjettimuutokset toimialalla olivat henkilöstösäästöt. Toimialalle kohdistui henkilöstösäästöjä Myös toiminnalliset tavoitteet toteutuivat odotetusti. Kaikki muut asetetut tavoitteet toteutuivat, paitsi kirjastolle anottua hankerahaa ei myönnetty, eikä tavoitteen mukaisia kahta avustavaa henkilöä pystytty palkkaamaan. Sivistyspalvelut toimialalle valmisteltiin strategisen johtamisen työvälineeksi Sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelma (SiKesu), sekä sille alisteiset opetuksen (OpKesu) ja vapaa-ajan (VaKesu) kehittämissuunnitelmat. Jatkossa Kesun avulla pyritään edistämään strategisten tavoitteiden ja talouden yhteensovittamista. Yhteiskunnan muutoksen myötä digitalisaation merkitys tulevaisuudessa vaadittavien taitojen oppimisessa kasvaa. Sivistyspalveluiden keskeisenä tehtävänä on pyrkiä vastaamaan digitalisaation edellyttämään osaamistarpeeseen kaikissa ikäryhmissä. Tämä edellyttää resurssien lisäämistä tieto- ja viestintäteknologiaan ja sen kehittämiseen sivistyspalveluissa. Sivistyspalvelut Pekka Lintonen, sivistystoimenjohtaja Sivistyspalvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,7 % ulkoinen ,5 % sisäinen Toimintamenot ,4 % ulkoinen ,9 % sisäinen ,3 % Toimintakate ,2 % Suunnitelmapoistot ,4 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot ,9 % Vyörytysmenot ,1 % Tilikauden tulos ,4 % Toimielimen palveluajatus Sivistyslautakunta Sivistyspalvelut-toimielin edistää tasa-arvoisesti sivistystä, osaamista ja hyvinvointia. Tuotamme asiakaslähtöisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti laadukkaita palveluja turvallisessa toimintaympäristössä. Toimielimen sitovat tavoitteet Lautakunnan ja rehtoreiden yhteistyön tiivistäminen Lautakunnan ja rehtoreiden yhteiskoulutus Tavoite toteutui
91 Mäntsälän kunta 91 Kehittämis- ja hallintopalvelut Kehittämis- ja Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama hallintopalvelut Toimintatuotot ,5 % ulkoinen ,5 % sisäinen Toimintamenot ,0 % ulkoinen ,7 % sisäinen ,7 % Toimintakate ,3 % Suunnitelmapoistot ,4 % -12 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot ,7 % Vyörytysmenot ,3 % Tilikauden tulos ,8 % Tulosalueen palveluajatus Kehittämis- ja hallintopalvelujen tehtävänä on sivistyslautakunnan päätösten täytäntöönpano sekä muiden palvelukeskuksen tulosalueiden tukipalvelut. Lisäksi yksikkö vastaa musiikkikoulutuksen (taiteen perusopetus) ostopalvelujen hankinnasta. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2017 Kehittämis- ja hallintopalveluissa merkittävimmät toimintaympäristön muutokset ovat tulosalueen henkilöstövähennykset. Suunnitelmakaudella on myös mahdolliset kuntaliitosselvityksestä aiheutuvat muutokset mahdollisia Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Kunnan Hattu-projektin seurauksena hallinnon toimenkuviin on mahdollista tulla muutoksia. Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Palveluverkon kehittäminen. Koulu- ja päiväkotiverkkoselvityksen täytäntöönpano. Täytäntöönpano sisältyy vuoden 2016 talousarviovalmisteluun Palvelurakenteen ja palvelukonseptien kehittäminen. Palvelurakenneselvityksen täytäntöönpano. Täytäntöönpano sisältyy vuoden 2016 talousarviovalmisteluun. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Tulosalueen henkilöstön toimenkuvat ja tehtävät käytiin läpi vuoden aikana. Toimenkuvat ja tehtävät määriteltiin tarkemmin. Toimenkuvien päivityksen tavoitteena oli luoda selkeitä kokonaisuuksia sekä vastuualueita, jotta tehtävien päällekkäisyyttä ja sirpaleisuutta saataisiin karsittua. Uudet toimenkuvat vastaavat paremmin tulosalueen tarpeita.
92 92 Mäntsälän kunta Perustelut poikkeamille Kehittämis- ja hallintopalveluiden toteuma vuonna oli 122,3 %, mikä ylittää tulosalueen budjetin :lla. Ylitys koostuu sekä ulkoisten että sisäisten erien ylittymisestä. Merkittävin osuus ylityksestä aiheutui kunnanjohtajan päätöksellä tehdyn palkkavarauksen menokohdennuksesta palveluyksiköille. Sivistyspalveluiden osuus tästä oli ja menot kohdistettiin hallintoon. Muut ulkoisten menojen ylitykset olivat :a. Ulkoisten menojen ylityksessä merkittäviä olivat luottotappioista (8 689 ) sekä leasing-vuokrista (2 797 ) aiheutuneet ylitykset Sisäisten menojen ylitykset aiheutuivat sisäisten taloushallinnon kustannusten ylittymisestä :lla. Arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstöresurssit ovat edelleen niukat, mutta vuoden aikana tehtyjen toimenkuvien päivityksen myötä tulosalueen henkilöstön toimenkuvat on saatu paremmin vastaamaan tulosalueen tarpeita. Talous- ja hallintopäällikön viran täyttäminen määräajaksi vuodeksi 2016 parantaa tulosalueen mahdollisuuksia vastata toimialan talouden seurannan kehittämisen tarpeeseen. Tämä mahdollistaa lisäresurssien sijoittamisen talouden ennakointiin, seuraamiseen ja poikkeamiin reagoimiseen. Vuonna 2016 toimialojen ulkoisiin menoihin siirtyneet tipake-maksut kasvattavat merkittävästi kehittämis- ja hallintopalveluiden budjettia. Vuodelle 2017 tipake-maksut on tarkoitus jakaa yksiköille, jolloin kehittämis- ja hallintopalveluiden menot supistuvat normaalille tasolle. Perusopetus Perusopetus Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,8 % ulkoinen ,5 % sisäinen Toimintamenot ,3 % ulkoinen ,9 % sisäinen ,1 % Toimintakate ,2 % Suunnitelmapoistot ,3 % -259 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot ,0 % Vyörytysmenot ,8 % Tilikauden tulos ,8 % Tulosalueen palveluajatus Perusopetus tulosalue vastaa perusopetuksesta ja sen kehittämisestä. Osalla kouluista järjestetään myös esiopetusta. Tulosalueen ja sen koulujen toimintaa ohjaa jatkuvan kehittymisen tavoite, mikä saavutetaan vahvaa ammatillista osaamista ja laajaa pedagogista johtamista lisäämällä. Mäntsälän kouluissa annetaan laadukasta opetusta kunnan kaikille oppilaille sekä edistetään heidän kasvua, hyvinvointia ja kykyä elinikäiseen oppimiseen.
93 Mäntsälän kunta 93 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2014 Ks Muutos KsM Toteuma Poikkeama Perusopetuksen oppilaita joista erityisoppilaita pienryhmissä integroituna Tehostetussa tuessa Esiopetusoppilaita joista päivähoidossa Vieraskuntalaisia Mäntsälässä Mäntsäläläisiä muualla Koulujen määrä Arola Hepola pienryhmät Hirvihaara Hyökännummi pienryhmät Kirkonkylä pienryhmät Saaren koulu Lukko Myllymäki pienryhmät Nummisten koulu Ohkola Sälinkää Sääksjärvi Alakoulut yhteensä Ehnroos Riihenmäki Yläkoulut yhteensä Sitovien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Toimintaa kehitetään säännöllisten hyvinvointikyselyjen perusteella (112). Työhyvinvointikysely (11.2.) toteutetaan perusopetuksen tulosalueella keväällä, tulokset analysoidaan ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta. Tavoite toteutunut. Työhyvinvointikysely toteutettu joulukuussa Tulokset analysoitu koko tulosalueella, joiden pohjalta toimintaa edelleen kehitetään. Resurssien kohdentaminen perustehtävään. Opetukseen käytetty osuus tulosalueen käyttömenoista on vähintään Kouluikkuna-vertailussa mukana olevien kuntien keskitasoa. Tavoite toteutunut hyvin. Opetukseen käytetty osuus käyttömenoista oli vuonna 2014 Mäntsälässä 56,8 %, keskitason ollessa 55,5 %. Henkilöstön osaaminen. Kelpoisuutta vailla olevien osuus opetushenkilöstöstä on korkeintaan 10,0 %. Tavoite toteutui. Epäkelpoisten osuus opetushenkilöstöstä oli 7,8 %.
94 94 Mäntsälän kunta Uusien opetusmenetelmien proaktiivinen käyttö. Edison -integraatioalustan käyttöönotto lukuvuonna Tavoite toteutunut pääosin. Lv aikana Edison ollut käyttöönotettavissa. Koulutus ja käyttöönotto syyskaudella. Kehittämistyö jatkuu edelleen. Opetusryhmien koko on pääsääntöisesti alle 28 oppilasta. Yli 28 oppilaan ryhmien % -osuus kaikista opetusryhmistä Tavoite toteutunut pääosin. Lv kolme ryhmää, joissa 28 tai yli oppilaita, mutta ryhmät on saatu jaettua ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetun hankerahan turvin. Opetussuunnitelmatyön vaikuttavuutta arvioidaan keväällä. Opetussuunnitelmatyöhön osallistuneiden opettajien % osuus ja toteutuneiden yhteistyötilaisuuksien (oppilaat, huoltajat, opettajat, muut tahot) lukumäärä. Tavoite toteutunut. Opetussuunnitelmaprosessi on johdettu niin, että osallistamisen tavoite näkyy toiminnassa sen eri toimijaryhmissä. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Kuntakohtaisten esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien valmistelun painopiste asettuu vuosille Sivistyslautakunta päätti perusopetuksen tuntijaon Vuoden aikana oppiainetyöryhmät aloittivat työskentelyn. Opetussuunnitelmatyötä tehdään yhdessä sekä koulukohtaisesti oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön yhteistyönä, tulosalueen tasolla, poikkihallinnollisesti että muiden sidosryhmien kanssa. Oppilaille, huoltajille ja opetus- ja kasvatushenkilöstölle toteutettiin oppimisen arviointia koskeva kysely loppuvuodesta. Hyvinvoinnin johtamista ja sen vaikuttavuutta vahvistettiin päivittämällä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien oppilashuoltoa ja turvallisuuden edistämistä koskevat osiot (Sivistyslautakunta 24.2.), kunnan oppilashuollon ohjausryhmän yhteistyötä tiivistämällä sekä koulukohtaisen yhteisöllisen oppilashuoltotyön kehittämisen ja ulkoisten auditointien (kouluvierailut) tukemana, tavoitteena kehittää oppilashuollon palveluprosesseja yhä ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Yrittäjyyskasvatusta kehitettiin kunnan strategisten tavoitteiden mukaisesti: Kaikkien koulujen kuudesluokkalaiset vierailivat yrityskylässä. Lisäksi yrittäjyyskasvatusta ja koulujen välistä yhteistyötä laajennettiin alueyhteistyön kautta. Osa kouluista valitsi yrittäjyyskasvatuksen koulunsa lukuvuoden painopistealueeksi. Yrityskylävierailut koettiin tärkeäksi yrittäjyyskasvatusta tukevaksi toiminnaksi. Toiminta rahoitettiin pääosin ulkoisella hankerahalla. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvitaan resurssiin liittyvää päätöksentekoa. Tieto- ja viestintäteknologian laitehankinnoissa ulkoisella hankerahalla oli tärkeä osuus. Henkilöstön tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä tukevaa osaamista edistettiin koulukohtaisin toimenpitein ja alueellisesti digitiimin toiminnan tukemana sekä Kuuma - kuntien hankeyhteistyön kautta. Vuodelle kohdistetuilla henkilöstösäästöillä oli opetus- ja kasvatushenkilöstöä työllistävä vaikutus. Tämän lisäksi henkilöstösäästöjä jouduttiin kohdentamaan opettajien virkaehtosopimuksen mukaisiin opettajatyöpäiviin.
95 Mäntsälän kunta 95 Perustelut poikkeamille Poikkihallinnollisena yhteistyönä laadittu koulu- ja päiväkotiverkkoselvitys vuosille saatettiin valtuustolle tiedoksi Koulurakentamiseen ja hankesuunnitteluun sisältyvällä valmistelu- ja suunnittelutyöllä oli vuoden aikana henkilöstöä merkittävästi työllistävä vaikutus (Sälinkää, Riihenmäki, Ehnroos ja Hyökännummi). Mäntsälän ja Tuusulan kuntien kesken laadittiin sopimus vuosiluokkien oppilaita koskevasta yhteisestä oppilaaksiottoalueesta, joka koskee Hyökännummen, Ohkolan ja Arolan oppilaaksiottoalueiden oppilaiden koulupaikan osoittamista Kellokosken yhtenäiskoulusta lukuvuoden alusta lukien (Valtuusto 15.6.). Koulukuljetuksia koskevien kriteerien selkeyttämiseksi ja päätöksenteon tueksi valmisteltiin tieosuuksia koskeva turvallisuusluokitus. Perusopetuksen tulosalueella ei ollut tilikaudella merkittäviä poikkeamia. Tulosalue pysyi ennakoidussa budjetissa. Arvio tulevasta kehityksestä Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto 2016 sekä uudistuksen mukaisen toimintakulttuurin kehittäminen edellyttävät resurssointia tulevina vuosina sekä opettajien osaamisen edistämiseen että toimintakulttuurin muutoksen tukemiseen sekä niitä edistävien rakenteiden ja toimintajärjestelmien vahvistamiseen. Osana edellä mainittuja vaatimuksia, on perusopetuksen tulosalueella valmisteltu monialaisena yhteistyönä perusopetuksen kehittämissuunnitelmaa (PoKesu) osana Sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmaa (SivKesu). Kehittämissuunnitelman tehtävänä on vastata tulosalueen ja koulujen jatkuvan kehittymisen tavoitteeseen tuottaaksemme vastuualueemme mukaista laadukasta esi- ja perusopetusta kuntamme kaikille lapsille ja oppilaille. Strategiset tavoitteet kehittämissuunnitelmassa kohdistuvat opetussuunnitelmatyöhön liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen, oppivan yhteisön oppimisen ja osaamisen edistämiseen, yhteisölliseen johtamiseen sekä Innovatiivisten, terveellisten, turvallisten ja erilaista oppimista tukevien työskentelyja oppimisympäristöjen rakentamisen tavoitteisiin. Opetukselle ja kasvatukselle asetetut valtakunnalliset ja paikalliset, hyvinvointi- ja tulevaisuusorientoituneet tavoitteet saavat aikaan tarpeen koulutuspoliittisille ratkaisuille, joilla turvataan koulurakennusten ja niiden mukaisten oppimisympäristöjen laatu ja soveltuvuus tehtäväänsä. Keskeisinä sisältöinä korostuvat oppimisympäristöjen toiminnallisuuden-, turvallisuuden-, ja sisäilman laadun vaatimukset. Vaatimukset näkyvät sekä olemassa olevien oppimisympäristöjen kehittämistarpeena mm. kalustehankinnoissa että erityisesti Ehnroosin koulurakennusta koskevien ratkaisujen päätöksentekona. Keskeisenä lisäksi tieto- ja viestintäteknologian sekä yhteisöjen ja toimintakäytänteiden pedagogista kehittämistä edistävät vaatimukset. Tieto- ja viestintäteknologian rooli ja merkitys perusopetuksen tulosalueella ja sen kouluissa kasvaa. Opetussuunnitelmauudistuksen mukaiset vaatimukset, laite- ja ohjelmistotarpeet, riippuvuus teknisen ja pedagogisen tuen saatavuudesta, henkilöstön koulutus- ja ohjaustarve, paikallisten ja alueellisten hankkeiden koordinointi sekä toimintajärjestelmien kestävä kehittäminen saavat aikaan koordinointitarpeen, jonka toteuttaminen ei olemassa olevalla resurssilla ole enää mahdollista. Huolena on, että riittämättömällä koordinoinnilla ja kehittämistyöllä on negatiivinen vaikutus sekä toimintojen että talouden näkökulmista.
96 96 Mäntsälän kunta Oppilaiden kasvava oppimisen ja hyvinvoinnin tuen tarve asettaa paineita vastata tuen tarpeeseen. Tämä näkyy erityisesti vaativaa erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden tarpeen määrän ja laadun kasvamisena sekä nopeana reagointitarpeena. Painetta kasvattaa kunnassa sijaitsevien perhekotien runsas lukumäärä (16). Paine kohdistuu sekä erityisopetuksen toteuttamista tukeviin opetusjärjestelyihin, oppilaiden psyykkisen tuen tukemiseen että avustajapalveluita toteuttavaan henkilöstöresurssiin. Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Elinik. oppiminen ja Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama tiedonhallinta Toimintatuotot ,0 % ulkoinen ,7 % sisäinen Toimintamenot ,5 % ulkoinen ,7 % sisäinen ,9 % 622 Toimintakate ,9 % Suunnitelmapoistot ,8 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot ,5 % Tilikauden tulos ,0 % Tulosalueen palveluajatus Kysyntä- ja laajuustiedot Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta -tulosalue vastaa toisen asteen koulutuksesta, aikuiskoulutuksesta, kunnan järjestämästä taiteen perusopetuksesta ja kirjastopalveluista. Tp 2014 Sitovien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Ks Muutos KsM Toteuma Jatko-opintoihin päässeiden määrä vähintään valtakunnallinen keskiarvo. Poikkeama Lukion opiskelijoita Kansalaisopisto -opetustunteja opiskeijoita kursseja Kirjasto -lainat lainat / asukas lainaajat Valtakunnallinen tilasto lukio-opintonsa päättäneiden sijoittumisesta jatko-opintoihin. Tavoite toteutui. Päättökyselyn opiskelijatyytyväisyyden tuloksen keskiarvotavoite on 4,00 (asteikko 1-5). Valmistuville opiskelijoille tehtävä päättökysely. Tavoite toteutui, keskiarvo oli 4,00.
97 Mäntsälän kunta 97 Lukion opetuksen, ohjauksen ja tuen laadun varmistaminen. - CAF -itsearviointi käytössä kaikilla arviointialueilla. - Kokelaiden suoritustaso on yo-kokeissa vähintään valtakunnallista keskitasoa. - Keskeyttäneiden määrä on korkeintaan valtakunnallisen keskiarvon verran Tavoite toteutui - Itsearviointi on toteutettu. - Kokelaiden suoritusten keskiarvo oli 4,35 Mäntsälässä ja koko maassa 4,19 vuoden ylioppilaskirjoituksissa. - Keskeyttäneiden määrä oli 13 opiskelijaa, joista kaikki jatkoivat opintojaan joko uuden kotikunnan lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Itsepalvelun edistäminen. - Lainaus- ja palautusautomaatit uusittu, valmista keväällä. - Automaattien käyttötilastot. - Järjestettyjen ryhmäopastusten määrä. - Toteutui syksyllä. - Toteutui syksyllä. - Toteutuu täyspainoisesti vuoden 2016 aikana. Työnjaon ja tehtävien selkeyttäminen. - Vakiintuneena käytäntönä kahden avustavan työntekijän palkkaaminen. - Asiantuntijatyöhön varattu aika lisääntynyt. - Ei toteutunut. - Tavoite toteutui Asiantuntijapalveluiden tuotteistaminen. - Viisi asiantuntijapalvelua tuotteistettu, valmista kesäkuussa. - Asiantuntijapalveluiden käyttäjämäärät. - Tavoite toteutui. - Tavoite toteutui. Täsmennetään kirjaston toimintaa sosiaalisessa mediassa. Some -strategia, valmistuu joulukuussa 2014, viedään käytäntöön vuoden aikana. Tavoite toteutui. Markkinoinnin ja tiedotuksen tehostaminen. - Hakemus projektirahoituksesta jätetty Opetus- ja kulttuuriministeriöön 10/2014. Markkinoinnin ja tiedotuksen tehostaminen, mikäli saadaan projektirahoitusta. - Markkinointi- ja tiedotussuunnitelman valmisteleminen. - Tavoite ei toteutunut. - Tavoite toteutui. Laadukkaitten ja monipuolisten kurssien tarjoaminen kansalaisopiston toiminta-alueella % toiminta-alueen asukkaista osallistuu kursseille. - Toteutuneiden kurssien määrä Opiskelijoiden määrä Tavoite toteutui.
98 98 Mäntsälän kunta Toiminnan laatua kehitetään asiakaspalautteen perusteella. Laatua arvioidaan säännöllisillä kurssiarvioinneilla ja asiakaspalautteilla. Tavoite toteutui. Järjestetty keväällä opiskelijoiden ideafoorumit taito- ja taideaineiden sekä musiikin ainealueilla. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Vuoden budjetti toteutui hyvin. Lukion opiskelijamäärä jatkoi kasvuaan, kun syksyllä aloittaneiden määrä kohosi 105 opiskelijaan. Kevään ylioppilaskirjoituksissa opiskelijoiden menestys oli hyvä, kun kaikki kokelaat valmistuivat ylioppilaiksi ja saivat lukion päättötodistuksen. Vuoden kirjoitusten suoritusten keskiarvo ylitti valtakunnallisen keskiarvon. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen aloitettiin keväällä ja lokakuussa pidettiin ensimmäinen valtakunnallinen harjoituskoe. Opetussuunnitelmatyö eteni laaditussa aikataulussa. Lukion suuntautumisvaihtoehdoksi valittiin Maailmankansalaisuus, joka esiteltiin sivistyslautakunnalle työ- ja kehittämissuunnitelman yhteydessä. Valtion tekemät leikkaukset valtionosuustuntimääriin jatkuivat. Opisto sopeutti toimintaansa vähentämällä tuntimäärää. Tämä vaikutti myös netto-opiskelijamäärään sekä toteutuneiden kurssien määrään. Mikä taas vaikutti kurssimaksutuottojen kertymiseen. Nuorten osuus netto-opiskelijamäärässä on kasvanut 20 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ylivoimaisesti suurin ainealue tunti- ja opiskelijamäärällä mitattuna on tanssi ja liikunta. Toisena on taito-ja taideaineet ja kolmantena musiikin ainealue. Taiteen perusopetukseen osallistuneiden lasten ja nuorten määrä sekä toteutuneet tunnit/kurssit ovat pysyneet samoina aikaisempiin vuosiin verrattuna. Opiskelijoille järjestettiin keväällä ideariihet musiikin ja taito- ja taideaineiden alueilla. Ideariihien tuloksia käytettiin kurssien suunnittelussa. Opintoseteliavustuksella toteutettiin erityisesti ikäihmisten tieto-ja viestintätekniikan kursseja. Opiston yhtenä tehtävänä on huolehtia ikäihmisten digiloikan toteuttamisesta. Opisto toimi Oppiva ja Osaava2020-hankkeen koordinaattorina. Hankkeessa on mukana Nurmijärven, Järvenpään, Porvoon ja Valkon kansalaisopistot. Hankkeen tavoitteena on henkilöstön ammatillisen osaamisen päivittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Uuden kirjastojärjestelmän hankinta- ja valintatyö aloitettiin, tavoiteltiin yhteistyötä Uudenmaan kirjastojen kanssa ja selvitettiin avoimen lähdekoodin Koha-kirjastojärjestelmän soveltuvuutta Kirkes-kirjastojen kirjastotietojärjestelmäksi. Vuoden lopulla päädyttiin kuitenkin siihen, että kirjastojärjestelmän hankinnassa on edettävä kilpailuttamalla kaupalliset järjestelmätoimittajat, koska Koha ei tässä vaiheessa ole mahdollinen Kirkes-kirjastoille. Uusien palautus- ja lainausautomaattien kilpailutus käynnistettiin syksyllä ja uuden automaatit saatiin kirjastoon juuri ennen joulua. Kirjaston aukioloaikoja supistettiin syyskuusta alkaen 8 tuntia viikossa niin, että kirjasto on päivittäin auki max. 7 tuntia. Tavoitteena on, että näin kirjasto pystytään pitämään auki, vaikka olisi lomia ja koulutuksia päällekkäin. Muuttuneet talviajan aukioloajat, suluissa vanhat ajat: ma-ke (11 20), to 9-16 (11 20), pe 9-16 (9-15), la (9-15).
99 Mäntsälän kunta 99 Perustelut poikkeamille Hankerahoilla digitoitiin verkkoon kaikille avoimeen käyttöön Mäntsälää koskevaa kotiseutuaineistoa, jonka avulla halutaan tuoda ko. aineistoja paremmin kuntalaisten käyttöön. Projekti on vielä kesken. Elinikäisen oppimisen ja tiedonhallinnan tulosalueella ei ollut tilikaudella merkittäviä poikkeamia. Tulosalue pysyi ennakoidussa budjetissa. Arvio tulevasta kehityksestä otetaan käyttöön uudistettu opetussuunnitelma aloittavilla opiskelijoilla. Syksyn 2016 ylioppilaskirjoituksissa saksa, maantiede ja filosofia toteutetaan sähköisenä kokeena. Lukion yksi luokkahuone kalustetaan sähköistä kirjoittamista varten. Syksyllä 2017 sähköiset kirjoitukset siirretään saliin, kun kirjoittajien määrä kasvaa huomattavasti sähköisesti kirjoitettavien aineiden määrän lisääntyessä. Lähihoitajakoulutuksen käynnistyminen Keudan Lukkarinpolun yksikössä saattaa lisätä kaksoistutkinnon suorittajia. Vuoden 2016 alusta astui voimaan vapaan sivistystyön uusi rahoitusjärjestelmä, jossa siirryttiin yhteen yksikköhintaan. Opiston kohdalla uudistus merkitsi korkeampaa tuntikohtaista yksikköhintaa, mutta valtionosuustuntimäärän vähenemistä. Valtion tekemät leikkaukset tulevat jatkumaan vielä vuoden 2017 aikana. Monipuolinen ja laadukas kurssitarjonta, kurssihinnoittelun onnistuminen sekä opiston toiminta-alueen kuntien tuki ovat opiston tulevaisuuden toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Opiston kurssitarjonnan näkyvyyden parantaminen markkinoinnin ja tiedottamisen kautta on jatkuva haaste. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa mahdollistaa monipuolisen kurssitarjonnan sekä erilaisten tapahtumien järjestämisen. Opisto viettää 50-vuotisjuhliaan syksyllä Taiteen perusopetuksen oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmaa uudistetaan vuosina Opiston tulevaisuuden kannalta on tärkeää taata riittävä henkilöstö opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja tukipalveluissa. Vuonna 2016 toteutetaan kirjastojärjestelmäkilpailutus ja uusi järjestelmä on kirjastossa vuoden 2016 loppuun mennessä. Samalla vaihtuu myös asiakkaiden käyttämä verkkokirjasto, jonka toteutusvaihtoehtoja selvitetään rinnan järjestelmävaihdoksen kanssa. Kirjastojärjestelmän ja verkkokirjaston vaihtuminen tulevat olemaan merkittävä muutos niin kirjaston henkilökunnalle ja työtavoille kuin myös asiakkaille. Kirjaston henkilökuntaa työllistää peruskirjastotyön lisäksi järjestelmävaihdos vaatimusmäärittelyiden, kirjastotietokannan siivoamisen ja konvertointivalmistelun muodossa, uuden kirjastojärjestelmän käytön opettelu, asiakkaiden ohjaus, neuvonta ja uusista ja muuttuneista palveluista tiedottaminen. Alkuvuonna -16 pyritään avaamaan digitoitu kotiseutuaineisto kuntalaisten ja koululaisten käyttöön. Kirjasto tulee osaltaan edistämään toimialan yhteistoimintaa ja olemaan siinä mukana. Tarkoitus olisi löytää lisää yhteistyön muotoja myös kolmannen sektorin kanssa.
100 100 Mäntsälän kunta Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikapalvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,9 % ulkoinen ,9 % sisäinen Toimintamenot ,7 % ulkoinen ,9 % sisäinen ,4 % Toimintakate ,3 % Suunnitelmapoistot ,3 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot ,0 % Tilikauden tulos ,1 % Tulosalueen palveluajatus Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia järjestämällä riittävät olosuhteet virkistys- ja harrastustoiminnalle sekä tuottamalla elämänkulun eri vaiheissa monipuolista, virikkeellistä, asiakaslähtöistä toimintaa kuntalaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on luoda edellytykset kansalaistoiminnalle. Yhtenä merkittävänä tukimuotona on yhdistysten, järjestöjen ja seurojen toiminnan tukeminen avustuksin. Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Yhteistyön laajentaminen sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyötahojen lisääminen. Tavoite toteutui. Yhteistyö on laajentunut erityisesti nuorisopalveluissa ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa Ohjaamo-hankkeen myötä sekä kuntakokeiluun liittyvän työskentelyn myötä kuumakunta-alueella. Lisäksi kulttuuripalvelut ovat olleet merkittävässä roolissa mukana sisäisessä yhteistyöskentelyssä eri hallintopalveluiden kanssa Työntekijöiden ammatillisuuden lisääminen. - Koulutuksiin osallistuminen. - Työtyytyväisyys, ilmenee kehityskeskusteluissa. - Työajankäytön tehostuminen. Tavoite toteutui. Työntekijöiden kouluttautumista on kannustettu kehityskeskusteluissa. Ammatillisuutta lisääviä ja ylläpitäviä koulutuksia on toteutunut työntekijöiden keskuudessa. Henkilökunnan toteutuneita koulutuksia ja kursseja mm. EA-koulutus, järjestyksenvalvojakoulutus, YAMK-sosionomi opinnot ja ammatillisen opettajan pedagoginen pätevyyskoulutus Kirjaston, kansalaisopiston ja vapaa-aikapalveluiden suunnitelmallinen yhteistyö, jolla turvataan kuntalaisille tarjottavien palveluiden laatu. Kehittämissuunnitelman valmiiksi saattaminen vuoden aikana. (Projekti) Tavoite toteutui. Yhteistyöryhmän kehittämisraportti on valmistunut, joka antaa suuntaviivat kirjaston, kansalaisopiston ja vapaa-aikapalveluiden tiimiorganisaatiomalliselle yhteistyölle.
101 Mäntsälän kunta 101 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Toimintojen kannalta merkittävää oli, ettei täyttölupia saatu alkuvuodesta vapaaaikaohjaajan ja osa-aikaisen nuoriso-ohjaajan rekrytointiin. Tämä näkyy myös palkkakustannuksissa. Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan valtionavustukset saatiin toivotulla tavalla ja tämä mahdollisti mm koulutustarjottimen starttipajalaisille (tulityökortti, hygieniapassi, järjestyksenvalvonta, ensiapu) Starttipajan toiminnan kannalta merkittävä uusi aluevaltaus oli osallistuminen Nuotta-valmennukseen. Kuuma kuntien nuorisopalvelujohtajat laativat kerran vuodessa työsuunnitelman alueelliselle yhteistyölle ja vuonna kuumakuntien nuoriso-ohjaajille järjestettiin yhteinen koulutus- ja virkistystapahtuma Salmisaaressa Iltapäivätoimintaan osallistuneiden lasten määrä jatkoi kasvua. Paikat eivät kuitenkaan lisääntyneet, joten jonoon jäi lapsia noin 30, jotka eivät saaneet paikkaa lukukauden alkaessa. Kuntalaisaloitteet iltapäivätoimintapaikkojen lisäämiseksi on käsitelty valtuustossa (Saari ja Hirvihaara, aiemmin Sääksjärvi) Liikuntapalveluissa alkoi vapaa-aikaohjaajan rekrytoinnin myötä terveysliikuntaneuvonta, ohjatut tunnit varhaisnuorille sekä starttipajalaisille. Koulurakentamiseen liittyen kahden liikuntasalin vajaus näkyi erityisesti seuroille tarjottavien tilojen vähäisyytenä. Uusien liikuntasalien rakentamisen suunnittelussa liikuntasihteeri on toiminut asiantuntijana. Nuoriso- ja vapaa-ajan opiskelijoita oli työelämäjaksoilla enemmän kuin aiempina vuosina. Yhteistyö Tuusulan ammatillisen oppilaitoksen kanssa tiivistyi vapaa-aikapäällikön tehdessä opetusharjoittelun siellä keväällä. Nuorisotakuun kuntakokeilu virittyi käyntiin Järvenpää vetoisesti ja Ohjaamo syntyi kaikille hankkeessa mukana oleville paikkakunnille. Mäntsälässä toteutettiin nuorten kuulemistilaisuus sekä laaja liikuntapalveluiden kysely. Uudellamaalla alle 20 vuotiaiden työttömyys lisääntyi. Kunnan työllisyyden edistämisen toimenpideohjelmassa tämä huomioitiin koulutuspoliittisin suunnitelmin sekä elinkeinoelämän kanssa tiivistettävän yhteistyön keinoin. Vapaa-aikapalveluiden vastuulla on nuorisotakuun seuraaminen, johon työllisyyden ja koulutuksen edistämisen toimenpiteet kuuluvat. Sivistyspalveluiden Yhteistoimintasuunnitelma valmistui vuosille 2020 suunnitelman mukaiset tiimit aloittivat toimintansa. Tämä näkyy vuonna 2016 kirjaston, kansalaisopiston ja vapaa-aikapalveluiden yhteisenä toiminnallisena strategiana osana sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmaa Kesua. Kulttuuripalveluiden vuosikellon mukaiset toiminnot toteutuivat. vuonna kunnan kulttuuritilojen puutteeseen kiinnitettiin huomiota mm koulurakentamisen yhteydessä tehtävissä rakennussuunnitelmissa. Suunnitelmat eivät kuitenkaan läpäisseet talousarvion investointisuunnitelmia ja toistaiseksi näyttää siltä, että kulttuuritiloja ei rakenneta Ehnroosin koulurakennuksen yhteyteen. Ikäpoliittisen ohjelman mukaiset tavoitteet toteutuivat vapaa-aikapalveluiden osalta. Ikäpoliittisen ohjelman arviointilausunnot kerättiin vuonna perusturvan toimesta. Päivitys ja arviointi tehdään ohjelmaan 2016 yhdessä eri hallintokuntien kanssa, jossa vapaa-aikapalveluilla kirjaamisvastuu.
102 102 Mäntsälän kunta Perustelut poikkeamille Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tulosalueen toteuma oli 87,3 %, mikä alittaa budjetin :lla. Budjetin merkittävään alittumiseen vaikuttivat tulosalueelle saadut hankerahat etsivään nuorisotyöhön sekä nuorten työpajatoimintaan, yhteensä , mikä lisäsi merkittävästi tuloja. Näitä tuloja ei ollut huomioitu tulosalueen budjetissa, koska budjetin valmisteluvaiheessa avustusten saaminen näytti epätodennäköiseltä. Hankerahapäätösten viivästymisen vuoksi myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstörekrytointi venyi myöhäiseen kevääseen, mikä vaikutti osaltaan tulosalueen henkilöstömenoihin kuluja alentavasti. Arvio tulevasta kehityksestä Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja saavat siitä iloa, elämyksiä ja työkykyä. Kunnan liikuntapalvelut ovat kohtuuhintaisia ja helposti saavutettavissa. Ennaltaehkäisevänä työmuotona terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta on koko kunnan yhteinen asia. 1. Kunta korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan merkitystä ennalta ehkäisyn työmuotona. Kunta tukee toimintojen kehittämistä niin, että liikunta on koko kunnan strateginen valinta johon kunnan keskeiset luottamushenkilöt ja virkamiesjohto ovat sitoutuneet. 2. Kunta kannustaa koulupihojen kunnostamiseen arki- ja lähiliikuntapaikoiksi sekä turvaa myös nuorten uuden liikuntakulttuurin toimintaedellytykset. Edistetään maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta niin, että asuinalueiden ja lähiöiden yhteyteen varataan riittävästi alueita liikunnan harrastamiselle ja lähiliikuntapaikoille. 3. Liikunnan uudet voimavarat löytyvät monialaisesta ja -ammatillisesta yhteistyöstä kunnan eri hallinnonalojen, urheiluseurojen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Edistetään toimenpiteitä, joilla tuetaan liikunnan laajaa kansalaistoimintaa. 4. Pidetään liikuntapaikkojen maksut ja taksat kohtuullisina. Tavoitteena on näin turvata mahdollisimman tasa-arvoiset liikuntapalvelut sekä liikuntajärjestöille että kaikille liikunnanharrastajille kunnassa. 5. Lisätään liikuntatoimen henkilöstön määrää erityisliikunnan ohjaukseen aluksi projektin kautta. Tuemme nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja edistämme valtakunnallisen ohjelman mukaisesti nuorten aktiivista kansalaisuutta sekä sosiaalista vahvistamista. vahvistamme yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta sekä yhdenvertaisuutta. Tuemme monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä ja korostamme terveellisten elämäntapojen merkitystä nuorille. Valtakunnallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaisesti painopistealueet ovat Kasvatuksellisuus nuorisotyötä ohjaavana tekijänä Aktiivinen ja yhteisvastuuta kantava kansalaisuus Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä Yhdenvertaisuus Nuorten osallistumis - ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
103 Mäntsälän kunta 103 Vapaa-aikapäällikkö kuuluu valtakunnallisen nuorisojärjestön Allianssin nuorisotyön kehittämisen jaostoon luottamushenkilönä kauden Tämä näköalapaikka mahdollistaa mukanaolon nuorisotyön tulevaisuuden kehittämisen foorumissa, jossa yhteistyö valtakunnan poliittisten päätöksentekijöiden kanssa on tiivistä. Sivistyslautakunta on vahvistanut kulttuurin teemavuodeksi teatterista iloa ja hyvinvointia. Valtakunnallisen Nuori Kulttuuri teema on myös Teatris. Kulttuuripalvelut tukevat kolmannen sektorin toimijoita tuottamaan elämyksiä kuntalaisille. painopistealueet: Kulttuurikasvatussuunnitelmaa laaditaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa osana opetussuunnitelmauudistusta, joka astuu voimaan Suomi juhlavuoden valmistelut taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja kokeilutoiminta kunnissa hankkeen toimeenpano mikäli OKM:n avustus saadaan kulttuurin vuosikellon mukaisten tapahtumien läpivienti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (kulttuuriviikko, museon kesä, Sepänmäen maalaismarkkinat, Itsenäisyyspäiväjuhla yms.) Perusopetuksen iltapäivätoiminta: Iltapäivätoiminnassa perusopetuslain uudistus asiakasmaksuista 2016 merkittävä muutos. Lautakunta päätti uusista asiakasmaksuista, jotka astuvat voimaan Valtuusto päätti uudesta toimintaryhmästä Saarelle 2016 syksy.
104 104 Mäntsälän kunta Tekninen lautakunta / Tekniset palvelut Tilivelvollinen Tekninen lautakunta ja tekninen johtaja Teknisen johtajan katsaus Teknisten palvelujen muutetun talousarvion sisäiset ja ulkoiset toimintatuotot olivat Sisäiset ja ulkoiset toimintakulut olivat Toimintakate oli Ulkoiset toimintamenot olivat ja ulkoiset toimintatuotot Ulkoisten toimintatuottojen toteutuma oli talousarvioon verrattuna 116,9 %. Ulkoisten toimintamenojen toteutuma oli vastaavasti 98,9 %. Teknisten palvelujen valtuuston sitovat tavoitteet toteutuivat kaikilla tulosalueilla. Tulosyksiköiden toimintamenoissa oli kuitenkin ylityksiä. Teknisten palvelujen kokonaisinvestoinnit olivat 12,8 M (toteutuma 84,2 %). Toimitilahankkeiden investoinnit olivat 6,3 M (toteutuma 92,1 %). Kuntatekniikan investoinnit olivat 6,5 M (toteutuma 79,0 %). Liitteenä olevassa investointitaulukossa on yksityiskohtaisemmin perusteltu investointien toteutumista. Vuoden talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on erityisesti kiinnitetty huomiota pitkän tähtäimen investointisuunnitteluun ja ennalta ehkäisevään suunnitteluun, jossa toimitilojen käyttäjähallintokunnilla tulee olla keskeinen rooli. Käyttäjähallintokuntien kanssa on pidetty käyttäjäpalavereita, joiden avulla voidaan parantaa ja kehittää toimitilapalvelujen toimintaa. Investointien pitkäntähtäimen suunnittelutyö on laadittu yhteystyössä eri toimialojen ja maankäytön suunnittelun kanssa. Pitkäntähtäimen suunnittelu on päivitetty, ja suunnitelma toimii investointisuunnitelman pohjana tuleville vuosille. Mäntsälän kunnan investoinnit ovat liian suuret ja niihin tulisikin etsiä vaihtoehtoisia toteutustapoja yhteistyössä eri hallintokuntien ja kunnan johdon kanssa. Vuoden aikana on käynnistetty tavoitteiden mukaisesti teknisten palveluiden toimialalla rakenteellisia organisaatiouudistuksia mm. kiinteistönhoidossa, kuntatekniikassa, suunnittelu- ja rakennuttamispalveluissa sekä ruoka- ja siivouspalveluissa. Elinkaarihankkeen kilpailullinen neuvottelumenettely on valmistunut aikataulun mukaisesti. Palveluntuottajaa koskevat laadulliset ja taloudelliset vertailut sekä elinkaarihankkeen rahoitusvertailut on toteutunut aikataulun mukaisesti. Elinkaarihankkeen palveluntuottajan ja rahoittajan valinta on hyväksytty ja sopimus on allekirjoitettu palveluntuottajan kanssa valtuuston päätösten mukaisesti. Kunnanvaltuusto hyväksyi NCC Rakennus Oy:n tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimpana. Riihenmäen koulun rakentaminen on käynnistetty. Tekniset palvelut käynnistivät 2014 aikana johtamiskoulutuksen, joka kesti 1,5 vuotta. Kymmenen teknisten palvelujen henkilöä on läpäissyt koulutuksen. Koulutuksen keskeisiä osa-alueita oli strategiajohtaminen, henkilöstöjohtaminen, talousjohtaminen, prosessien ja projektien johtaminen ja hallinta, toimialan kehittäminen, työlainsäädäntö sekä asiakkuuksien ja verkostojen johtaminen. Teknisen toimialan rakennusalan yhdeksälle henkilölle järjestettiin lakisääteinen turvallisuuskoordinaattori -koulutus. Tekniset palvelut on myös järjestänyt lakisääteisen leikkivälineiden turvatarkastuskoulutuksen. Vuodelle laadittiin koulutussuunnitelma, jonka ohjaa henkilöstön osaamisen vahvistamista. Kunnan kiinteistölle on laadittu korjausvelkalaskelma ja kiinteistöjen salkutus on toteutettu. Raportissa on kuvattu mm. yhteenveto rakennusten arvoista, korjausvelasta sekä peruskorjaus- ja perusparannustarpeesta sekä kuvattu omaisuuden kuntoprofiili ja ikäprofiili eli rakennusten jakautuminen eri kunto- ja ikäluokkiin. Selvityksen mukaan korjausvelka on n. 10 milj..
105 Mäntsälän kunta 105 Tilahankkeiden toteutusohjeet on valmistunut. Ohjeiston tarkoituksena on kehittää ja yhtenäistää kunnan tilahankkeiden valmistelua, päätöksentekoa ja toteutusta. Päätöksentekijöille annetaan hankkeen eri vaiheiden aikana systemaattisesti mahdollisimman luotettavaa ja monipuolista tietoa hankkeen tarpeellisuudesta, vaihtoehtoisista ratkaisuista, kustannuksista ja rahoituksesta sekä käyttötalouteen vaikuttavista tekijöistä päätöksenteon pohjaksi. Kustannusten hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota hankkeen kaikissa vaiheissa. Tilahankkeiden toteutusohjeen hyväksyy valtuusto marraskuussa. Mäntsälän kunnan jalankulku-, pyörätie- ja ulkoilureittiverkoston kehittämissuunnitelma on laadittu yhteistyössä maankäytön ja kaavoituksen kanssa. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on ollut luoda Mäntsälään tavoitteellinen suunnitelma houkuttelevasta ja turvallisesta kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun reittien verkostosta. Verkoston lopputavoitteena on olla mäntsäläläisille liikkujille; kävelijöille, pyöräilijöille ja ulkoilijoille yhtenäinen, sujuva ja miellyttävä, hallintokuntien rajoista riippumaton reitistö. Kehittämissuunnitelmaa tullaan käyttämään lähtötietona ja päätöksenteon tukena maankäytön suunnittelussa, kunnallistekniikassa ja liikuntatoimessa. Riihenmäen alakoulun toteutussuunnittelu on valmistunut. Hanke sisältyy elinkaarihankkeeseen. Rakentaminen on käynnistetty Uuden Ehnroosin koulun hankesuunnitelma on valmistunut. Suunnitelma on hyväksytty teknisessä lautakunnassa. Hankkeen käsittely kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa on vielä kesken. Sälinkään koulun ja päiväkodin suunnittelun käynnistäminen on aikaistettu ja suunnittelu toteutetaan tänä vuonna. Sälinkään koulun hankesuunnitelma on valmistunut. Kapulin alueen suunnittelu on valmistunut ja hankkeen aluerakennusurakkaan liittyvät alueen tasaus- ja kuntatekniikan rakentamistyöt ovat käynnistyneet. Hanke etenee suunniteltua nopeammin ja valmistunee keväällä 2016 Tekninen lautakunta hyväksyi vuoden alussa Mäntsälän kunnan energiatehokkuuden toimintasuunnitelman ja uusiutuvan energian kuntakatselmuksen. Energiatehokkuutta pyritään edistämään kiinteistöissä, työmatkaliikenteessä sekä hankinnoissa. Suunnitelma luo puitteet energiatehokkuuden systemaattiselle ja jatkuvalle parantamiselle. Se myös pyrkii vastaamaan niihin ilmasto- ja energiatehokkuushaasteisiin, joita kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö (erityisesti energiapalveludirektiivi) asettavat. Energiankäytön tehostuminen vähentää myös energiakustannuksia, minkä merkitys korostuu ajankohtana, jolloin energiahintoihin kohdistuu jatkuvia nousupaineita. Mäntsälän joen kunnostuksen esisuunnitelma valmistui marraskuussa Esisuunnitelman pohjalta laaditaan kunnostussuunnitelma. Kunnostussuunnitelman laadintatyö on käynnistetty tavoitteiden mukaisesti. Kunnostussuunnitelma valmistuu keväällä Toimialan kehityskeskustelut on käynnistetty koko toimialalla ja jokaiselle henkilölle on annettu mahdollisuus osallistua kehityskeskusteluun esimiehen kanssa vuoden aikana. Toimialan johtamis- ja viestintäjärjestelmään kuuluvat säännölliset osastokokoukset, esimieskokoukset ja toimialan johtoryhmän kokoukset. Kokousten pääteemoina ovat hankkeiden ja toiminnan seuranta, henkilöstöasiat, henkilöstön hyvinvointi ja talous. Toimialalla on toteutettu 69 % kehityskeskusteluja. Keskitetyissä palveluissa käytiin 100 % kehityskeskusteluja, toimitilapalveluissa 89 %, ruoka- ja siivouspalveluissa 70 % ja kuntatekniikassa on toteutettu 19 % kehityskeskusteluja. Vuoden 2016 kuntatekniikan kehittämissuunnitelmassa tullaan myös tähän kiinnittämään erityistä huomiota.
106 106 Mäntsälän kunta Toimialalle laadittiin vuodelle riskienarviointisuunnitelma. Vuoden 2016 riskienarviointi-suunnitelma on myös laadittu. Tekniset palvelut on toteuttanut tavoitteen mukaisesti kaikki sovitut henkilöstösäästöt. Teknisten palvelujen henkilöstömäärä on vähäinen, kun huomioidaan, että toimialan suoritteet, budjetti ja hoidettavat tehtävät kasvavat väkiluvun kasvun suhteessa. Tekniset palvelut Toimialan palveluajatus Hannu Seppälä, tekninen johtaja Tekniset palvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,9 % ulkoinen ,9 % sisäinen ,7 % Toimintamenot ,2 % ulkoinen ,0 % sisäinen ,4 % Toimintakate ,4 % Suunnitelmapoistot ,6 % Laskennalliset erät: Korko ,0 % Vyörytystuotot ,9 % Vyörytysmenot ,9 % Tilikauden tulos ,7 % Teknisten palvelujen tehtävänä on huolehtia kunnan toimitilojen ylläpidosta ja rakentamisesta, kuntatekniikan, talousmetsien, maan ja lumen kaatopaikoista liikuntapaikkojen sekä puistojen ja yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta sekä avoimesta joukkoliikenteestä. Lisäksi hoidetaan toimielimien (lautakunta ja sen jaos) valmistelutehtävät sekä huolehditaan palvelukeskuksen talous-, hallinto-, ja henkilöstöasioiden hoitamisesta. Teknisten palvelujen toiminta-ajatuksena on kehittää kuntaa tuottamalla yhdyskunta- ja tekniset palvelut kuntalaisille tehokkaasti, taloudellisesti ja tasapuolisesti huomioiden ympäristön laatu ja arvot.
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä
Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen
LisätiedotVuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
Lisätiedot1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot
1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH
Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
Lisätiedot12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat
Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen
1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,
LisätiedotVakinaiset palvelussuhteet
Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,
LisätiedotTULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009
TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
LisätiedotRAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA
RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :
LisätiedotLehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014
Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten
Lisätiedot5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124
LisätiedotTP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-
LisätiedotTIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä
TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotRAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA
RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12
LisätiedotTULOSLASKELMA
TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös
Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.
LisätiedotTP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017
LisätiedotKOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017
ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista
LisätiedotForssan kaupungin tilinpäätös 2013
Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen
LisätiedotLisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.
HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen
LisätiedotTALOUSARVIOMUUTOKSET 2014
1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus
LisätiedotMallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit
Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
LisätiedotVuosivauhti viikoittain
1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat
LisätiedotRahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys
Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta
Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,
LisätiedotTA 2013 Valtuusto
TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotNASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta
TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotTULOSTILIT (ULKOISET)
HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma
LisätiedotVäestömuutokset, tammi kesäkuu
Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys
LisätiedotTALOUSARVION SEURANTA
TALOUSARVION SEURANTA 31.8.2018 Tuloslaskelma 1.1. -31.8.2018 Tuloslaskelma ulkoinen TP 2017 1-8/2017 TA 2018 1-8/2018 TA-tot Ylitys/alitus Limingan kunta liikelaitoksin Varsinainen toiminta Toimintatuotot
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2017
Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 11a
KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 12a
KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472
LisätiedotTalousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus
Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006
LisätiedotTiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00
TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta
LisätiedotKUUMA-johtokunta / LIITE 5a
KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123
LisätiedotRISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI
RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste
LisätiedotUusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot
LisätiedotRautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen
Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen
LisätiedotKaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola
Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016
TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015
TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot
LisätiedotVesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014
5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen
LisätiedotTalousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL
1 (17) Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu 2018 27.4.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma maaliskuun lopussa,
LisätiedotTalouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013
TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä
LisätiedotMikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014
Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013
LisätiedotKuopio konserni TASE VASTATTAVAA
Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot
LisätiedotLahden kaupunki. Tilinpäätös 2007
Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010
TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi
LisätiedotEmoyhtiön tuloslaskelma, FAS
Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3
LisätiedotTalousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL
1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,
LisätiedotPelastusjohtaja Jari Sainio
TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat
LisätiedotLUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus
LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja
LisätiedotKUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015
1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA
LisätiedotLAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO
LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN
LisätiedotKONSERNITULOSLASKELMA
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
Lisätiedot4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610
00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI Talouden toteumaraportti
SAVONLINNAN KAUPUNKI Talouden toteumaraportti 31.10.2016 TULOSLASKELMA Talousarvio 2016 Toteuma Tot. % Toteuma Ta + Ta-muutos 31.10.2016 (83,33 % tas.kert) TPE 2016 31.10.2015 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot
LisätiedotPalvelualuekohtaiset alustavat kehykset
Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ
TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman
LisätiedotTalousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL
Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotPMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle
PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan
LisätiedotTULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015
TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan
LisätiedotKonsernituloslaskelma
Konsernituloslaskelma 1.1.2018-31.12.2018 1.1.2017-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 28 729 986,76 26 416 878,43 Valmistus omaan käyttöön 6 810,90 Liiketoiminnan muut tuotot 1 500 810,15 1 468 655,80 Materiaalit
LisätiedotKonsernituloslaskelma
Konsernituloslaskelma ei laadittu 1.1.2017-31.12.2017 1.1.2016-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 26 416 878,43 Liiketoiminnan muut tuotot 1 468 655,80 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden
LisätiedotTALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI
SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa
LisätiedotTyöllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.
LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset
LisätiedotTASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS
TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014
LisätiedotTilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen
Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui
Lisätiedot